Ranskan presidentinvaalit 2017 ja Marine Le Pen

[ismolento]

Sarkozy on jo käynyt näyttönsä antamassa, eli äänestäjät voivat arvioida hänen aidosti populistisia heittojaan sitä vasten.

Iltalehti yrittää luoda uusia käsitteitä, vai olenko missannut aiemmin: "globalisaation vastainen viha" ja "radikaalikonservatiivi" (Bannonista)?

Sarkozyhän kunnostautui Libyan tulvaporttien aukaisijana.

Sarkozyn roolina tässä vaalissa on lähinnä äänten vieminen Le Peniltä ja äänestäjien harhauttaminen.

[Kimmo Pirkkala]

Minkähänlainen äänisaalis äärioikeistolaisehdokkaan pitää saada, että äärioikeistolainen muuttuu valtavirtaoikeistolaiseksi? Jos Sarkozy saa 10% ja Le Pen 40% äänistä, niin onko ensinmainittu edelleen "vain" oikeistoa ja jälkimmäinen äärioikeistoa?

[Kulttuurirealisti]

Edit. Le Pen on ottamassa republikaaneilta, Juppelta varsinkin, 2. kierroksella kuonoon, mutta tuossa ei ollut kovin uusia polleja.

https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_the_French_presidential_election,_2017

[Goldstein]

Alt-right yhdistää konservatiivisia tavoitteita ja arvoja (nationalismi, kristillinen perinne, eurooppalaiset kansat, kreikkalais-roomalainen perinne, mamutuksen vastustaminen, protektionismi) radikaaleihin metodeihin.

Konservatiivi vain puolustaa kunnes häviää, alt-right hyökkää ja käy kiinni vasemmiston kurkkuun, kunnes voittaa.

Sinänsä hauska ja osuva vertaus valtavirta-konservatiivien ja alt-rightin välillä, mutta nähdäkseni silti käytät termiä radikaali hieman väärin. Vaikka moni käyttää sanaa synonyyminä jyrkälle tai aggressiiviselle, sen ensijainen määritelmä on aina ollut "muutoshaluinen". Itse en käyttäisi kovista keinoista tai poliittisesta innosta termiä "radikaali", vaan yksinkertaisesti "jyrkkä", "fanaattinen" tai sitten se mediassa ylikäytetty mutta muuten erinomaisesti osuva "ääri-". Radikaali tulisi varata sen luonnolliseen rooliin - konservatiivin vastakohdaksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Radikalismi

Alt-right on konservatiivinen, ehkä jopa äärikonservatiivinen. He yrittävät säilyttää mainitsemasi arvot ja yhteiskunnallisen vakauden.

Suvakit taas, hyvänä esimerkkinä Angela Merkel ja 95 % ruotsalaisista poliitikoista, ovat radikaaleja. He haluavat vaihtaa kansansa ja tuhota maansa edeltävän kulttuurin. 

[Jack]

Marine Le Pen on elähtänyt ketjupolttaja. Sen näkee naamasta ja kuulee äänestä. Tupakkakansana ranskalaiset ehkä pitävät tätä vain hyvänä ominaisuutena ja ajattelevat, että hän on yksi meistä.

http://i.telegraph.co.uk/multimedia/archive/02917/POTD_Marine_Le_Pen_2917538k.jpg

Nuoremman polven naispoliitikko Marion Maréchal-Le Pen on vielä iskussa.

http://cdn.images.express.co.uk/img/dynamic/78/590x/secondary/Front-National-406539.jpg

Mutta miksi vanhan isäjäärän pitää tehdä kaikkensa pilatakseen homman. 

[qwerty]

2016-11-17 The Local: Undercover Socialists ready to derail Sarkozy comeback

Tens of thousands of left-wing and centrist voters are set to gate crash this month's right-wing presidential primary. They have two objectives in mind.

Given the unpopularity of Hollande and the left in general right now, France's traditional socialist voters know they have little chance of a victory in next year's presidential election.

But that isn't stopping them from trying to influence the outcome. And many of them see this month's two-round centre-right primary as their best chance of having a say in who will be the next president of France.

Some studies say as many as half a million traditional left wing voters will hide their red roses in their jackets to vote in this month's right-wing primary, the first round of which is on Sunday.

One poll said as much as 16 percent of voters may be left-wingers in disguise.

The primary, set to be a two-way battle between right-wing Nicolas Sarkozy and centre-right frontrunner Alain Juppe - although François Fillon has closed the gap, is seen by many as the real presidential election.

Their two aims are clear: block former president Nicolas Sarkozy - a hated figure on the left,  from becoming the nominee and reduce the chances of the far-right Marine Le Pen becoming president.

It's no surprise therefore that Sarkozy has been angered at the prospect of left wing voters ruining his dream to return to the Elysée Palace, five years after Hollande won the keys off him.

He has described the prospect of Socialists voting as "theft" and "perjury".

His main rivals Alain Juppé and François Fillon have on the other hand welcomed the open vote.

[Porcius]

Hehkuttaakohan pradva ja yle näissäkin vaaleissa naisehdokasta ja lasikaton rikkomista? 

[Alaric]

Hehkuttaakohan pradva ja yle näissäkin vaaleissa naisehdokasta ja lasikaton rikkomista? 

Niin tosiaan, eihän sovinististen machomiesten kansoittamassa Ranskassakaan ole naispresidenttiä ollut koskaan. Nyt median on syytä aloittaa jälleen kunnon kampanja uuden naisehdokkaan puolesta, kun edellisen kohdalla hieman epäonnistuttiin (vaikka täällä Suomessa kovin harva saa noissa vaaleissa edes äänestää). Lasikatot rikki ja kohti parempaa huomista!

[Skeptikko]

Populist leaders, not necessarily of the far right, who have mounted insurgent challenges to longstanding political orders were similarly buoyed by Mr. Trump's victory, like Beppe Grillo, the leader of the Five Star Movement in Italy.

"They called us sexists, homophobes, demagogues and populists," Mr. Grillo wrote in a blog post. "They don't realize that millions of people already no longer read their newspapers and no longer watch their television."

En ole perehtynyt siihen, että miten homot suhtautuvat Italian Beppe Grilloon ja hänen Viiden tähden liikkeeseensä, mutta ilmeisestikin ainakin Marine Le Peniin homot suhtautuvat melko positiivisesti:

How Marine Le Pen is winning France's gay vote
http://www.spectator.co.uk/2015/01/how-marine-le-pen-is-winning-frances-gay-vote/

The Front National now has the support of a quarter of Paris's gay voters – and only 16 per cent of the straight ones
...
A week before the attack on Charlie Hebdo, France's leading gay magazine, Têtu, announced the winner of its annual beauty contest. His name was Matthieu Chartraire, and he was 22, doe-eyed and six-packed, with perfectly groomed hair, stubble and eyebrows. A pin-up in every way — until he started talking.

To the anger of many of the magazine's readers, the Adonis of 2015 turns out to be an outspoken supporter of the Front National.
...
But his assertion that Chartraire does not stand for the gay community overlooks a trend that has been accelerating over the last decade: French gay votersare falling for the Front National's leader, Marine Le Pen. A survey by the polling firm Ifop indicates a dramatic increase in support for the FN among homosexual and bisexual voters since the French presidential elections of April 2012. It showed, for instance, that in Paris 26 per cent of homosexuals supported Le Pen, compared with 16 per cent of hetero-sexuals.
...
An insight into the phenomenon comes from Patrick McCarthy, a young gay blogger who lives in Bordeaux. 'Up until 2005, Bordeaux was a very gay-friendly city,' he says. 'Same-sex couples could openly walk down the street holding hands without any problems. However, in the space of two months, five gay men were murdered in the city. The blame was put on Bordeaux's Muslim community since some of these hate crimes were carried out by people of Arabic origins.'
...
The Front National now offers a welcoming home to gay people who feel judged by Muslims and share wider concerns about immigration and the loss of French identity.
...
She has publicly condemned anti-Semitism and insists that, far from being racist, her party is the only one that defends secularity and democracy against Islamisation.
...
In the 2012 presidential elections, Le Pen won 13.5 per cent of the Jewish vote. A surprising enough statistic, but her appeal to gay activists has created even more waves. Just before Christmas, her deputy Florian Philippot was outed as gay by Closer: the same magazine that exposed Hollande's affair with Julie Gayet. Around the same time, Le Pen appointed a new adviser: Sébastien Chenu, one of the founders of the activist organisation GayLib.
...
Bruno Clavet is an out and proud gay activist for the FN. A politics graduate and a former underwear model, he tells me that when he was 18 he worked for Nicolas Sarkozy during the 2007 presidential election, but switched to the FN just before the most recent one. I ask him if it troubles him that his party has a strong anti-gay past. 'I don't think the FN is anti-gay,' he replies. 'We are against ghettoisation [into racial or sexual communities]. For me there is only one community, it's the national community — the French people.'

"I believe that Europe has become very stupid": Meet the gay French model who supports LePen's National Front
http://www.therebel.media/gay_french_model_who_supports_lepen_s_national_front

[xor_rox]

Onko Venäjä-suhteista tulossa yksi vaaliteemoista Ranskassa ja mahdollisesti jopa Saksassakin?

[tweet]799270585348083713[/tweet]

[Pullervo]

Madame la présidente de la République française. Saapa nähdä, toteutuuko tuo keväällä. Joku lehti olikin jo käsitellyt tuota kampanjalogoa: siitä puuttuu sekä ehdokkaan sukunimi että puolue. Kyllä pelkkä etunimi Marine riittää kertomaan kansalle, kenestä on kysymys. Ja sininen ruusu pehmentää vielä kuvaa. Kampanjan iskulause on: Au nom du peuple eli ihmisten puolesta.

[Kimmo Pirkkala]

How Marine Le Pen is winning France's gay vote
http://www.spectator.co.uk/2015/01/how-marine-le-pen-is-winning-frances-gay-vote/

Tämähän on loistouutinen. Pitää hieroa tätä impivaaran homojen nenään.

[Mehud]

Madame la présidente de la République française. Saapa nähdä, toteutuuko tuo keväällä. Joku lehti olikin jo käsitellyt tuota kampanjalogoa: siitä puuttuu sekä ehdokkaan sukunimi että puolue. Kyllä pelkkä etunimi Marine riittää kertomaan kansalle, kenestä on kysymys. Ja sininen ruusu pehmentää vielä kuvaa. Kampanjan iskulause on: Au nom du peuple eli ihmisten puolesta.

Tuo logo on nerokas! Vain etunimi, se tuttavallistaa Marinen ilman puoluemielikuvaa. Joka ikinen tietää kenestä on kysymys ja kaikki puhuvat Marinesta, ei Le Penistä, kuin tuttavastaan.

[Kimmo Pirkkala]

DN: Marine Le Pen haluaa kansanäänestyksen EU-erosta – "EU on kieroutunut ja pohjimmiltaan epädemokraattinen"

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000002504397.html

[Valli]

Harkimon ajatuksia.

Hyvinvoiva ylin eliitti poliitikoineen ja mediaihmisineen on erkaantunut siitä työtätekevästä keskiluokasta, jonka elintaso on pysynyt paikoillaan tai jopa pudonnut keskitasolta pikku hiljaa alemmaksi. Tämä USA:n presidentinvaalien jälkeinen analyysi on saanut vahvistusta jo nyt, mutta en tarkoita äänestystilastojen kyttäilyä vaan Ranskan presidentinvaaleja ja niihin liittyvää keskustelua.

Nimittäin Trumpista hiukan jo toenneet eliitin edustajat ovat alkaneet jo haukkua seuraavaa kokemaansa uhkaa, eli National Front -puolueen presidenttiehdokas Marine Le Peniä. Pen johtaa mielipidetiedusteluja, mutta poissa on hehkutus naisen etenemisestä vallan ytimeen. Sen sijaan globalisaatiosta nautintonsa saava eliitti oikealta vasemmalle on alkanut huolestua "seuraavasta Trumpista", maahanmuuton vastustajasta ja globalisaation ihanien hedelmien kyseenalaistajasta.

Ihan suoraan sanottuna mietin, että kuinka nämä ihmiset voivat olla niin saakelin tyhmiä, että aikovat jälleen kerran sytyttää vainovalkeat. Le Penin parjaaminen kasvattaa hänen julkisuuttaan. Palstamillimetrit ja -pikselit tekevät kaikille tiettäväksi, että Marine Le Pen on olemassa ja todellinen vaihtoehto kaikille heille, joita nykymeno syystä tai toisesta suututtaa.

Eivätkö ne opi kerrasta? Äänestystilastojen lisäksi verkossa näkyi myös pieniä tutkimuksia USA:n ehdokkaiden saamasta medianäkyvyydestä. Trump vei voiton riippumatta siitä mihin suuntaan julkaisu oli poliittisesti kallellaan.

Nyt samaa pöyristymistä harjoitellaan Le Penin kohdalla. Veikkaan, että hänen isänsä, juutalaisten kansanmurhaa "historian detaljiksi" kutsunut National Frontin perustaja seikkailee taas lehdissä kauhistuttamassa kansaa. Tämä siitä huolimatta, että Marine Le Pen on tehnyt selkeää pesäeroa isäänsä ja esimerkiksi Foreign Affairs -lehden tuoreessa haastattelussa Marine Le Pen puhuu kuin mikäkin oikeistososialidemokraatti. Jos suomalainen lukija ei tietäisi puhujaa, keskiverto demariäänestäjä olisi taatusti samaa mieltä Le Penin kanssa.

Mutta median logiikka ja poliittisen eliitin epälogiikka unohtavat tämän. Ne tarjoavat tilalle vastustamista. Sen lisäksi kyllä he edelleen uskovat, että tolkuttamalla EU:n tuoneen rauhan ja vapaakaupan vapauttaneen ihmisiä köyhyydestä äänestäjät palaavat takaisin. Eivät he palaa. Se viesti on tyrmätty jo.

http://blogit.iltalehti.fi/hjallis-harkimo/2016/11/18/eliitti-ei-opi-yhdesta-kerrasta/

[Eisernes Kreuz]

Hehkuttaakohan pradva ja yle näissäkin vaaleissa naisehdokasta ja lasikaton rikkomista? 

Niin tosiaan, eihän sovinististen machomiesten kansoittamassa Ranskassakaan ole naispresidenttiä ollut koskaan. Nyt median on syytä aloittaa jälleen kunnon kampanja uuden naisehdokkaan puolesta, kun edellisen kohdalla hieman epäonnistuttiin (vaikka täällä Suomessa kovin harva saa noissa vaaleissa edes äänestää). Lasikatot rikki ja kohti parempaa huomista!

Le Penin sukupuoli on aika kiusallinen asia Hyville Ihmisille. Ihan täysin samoja mustamaalaamisen keinoja ei nimittäin voida soveltaa häneen ja Donald Trumpiin.

Toki se on jo päivänselvää, että ajatus ensimmäisestä naispuolisesta Ranskan tasavallan presidentistä ei kiihota moderneja feministejä yms. otuksia läheskään yhtä voimallisesti kuin globalisaatio ja Euroopan islamisaatio.

[qwerty]

Marinea harmittaa se että euronuivat eivät pitäneet yhtä. Tokkopa tuolla kauaskantoisia seurauksia on, paitsi tämän maan vitsipuolueen kannalta. Itse valitsitte ryhmänne. Luotimme teihin ja te petitte oman edun ajossa saudi- ja eurorahan takia  Ihmissaastat 

2016-11-18 The Local - Le Pen: Sweden Democrats' choice was a 'mistake'

"For me that is still... a very big question mark. We had a relationship with the Sweden Democrats," Le Pen said in an interview with Swedish newspaper Dagens Nyheter.

"We were invited to Sweden by their chairman, we were together in a European political party, and during the previous mandate period we had a very good relationship with their leader (Jimmie Åkesson)," she added.

"I think it was a mistake," Le Pen insisted, referring to SD's maneuver.

Kehystys sanavalinnat vasemmistolaisen Localin.

[Tavan]

Maggie Thatcher oli ensimmäinen nainen läntisen suurmaan johtajana. Yhtäkaikki vasemmiston palavasti vihaama ja vielä hautajaistensakin yhteydessä häntä noidaksi ja nartuksi solvattiin feministien toimesta.

[Kimmo Pirkkala]

Hyvinvoiva ylin eliitti poliitikoineen ja mediaihmisineen on erkaantunut siitä työtätekevästä keskiluokasta, jonka elintaso on pysynyt paikoillaan tai jopa pudonnut keskitasolta pikku hiljaa alemmaksi. Tämä USA:n presidentinvaalien jälkeinen analyysi on saanut vahvistusta jo nyt, mutta en tarkoita äänestystilastojen kyttäilyä vaan Ranskan presidentinvaaleja ja niihin liittyvää keskustelua.

Tuohon Harkimon kolumniin liittyen... tuon taas vaihteeksi esiin norsukäyrän. Kannattaa tutustua.

http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-06-27/get-ready-to-see-this-globalization-elephant-chart-over-and-over-again

[hattiwatti]

Le Penin puolueen kannatusta voi tajuta vain ymmärtämällä sen Gaullismin jatkumoksi, joka oli Ranskan vastine Paasikivi-Kekkoslaiselle-Väyrysläiselle linjalle.

Otetaan tähän ketjuun aiheesta jotain:

1)
Ranskan presidentin Charles de Gaullen ymmärtämys Suomen ulkopolitiikkaa
kohtaan, hänen kiinnostuksensa Kekkosen Kremlin-tuntemuksesta ja maiden
yhteiset intressit Eftan suhteen tekivät 1960-luvulla Ranskasta
odottamattoman mutta merkittävän liittolaisen Suomelle.

Suomelle oli helpotus, etteivät kaikki suuret länsimaat hankaloittaneet –
tahallisesti tai tahtomattaan – puolueettomuuspolitiikkaa. Saattoihan näin
näyttää Neuvostoliitolle, etteivät kaikki länsimaat olleet ehdottomasti ja
kaikissa asioissa Yhdysvaltain talutusnuorassa. Diplomaattisesti yhtyminen
Ranskan Yhdysvaltoja koskevaan kritiikkiin mahdollisti Suomelle
Yhdysvaltain vetämän länsiblokin kritisoimisen, mutta kuitenkin samalla
vahvisti Suomen kuulumisen länteen. Päiväämättömässä kirjeessään Mika
Waltarille Kekkonen katsoi de Gaullen toiminnan Yhdysvaltain hegemoniaa
vastaan olevan Suomen kansallisen edun mukaista.

Presidentti de Gaullen kiinnostus Suomea kohtaan oli ymmärrettävää. Se
selittyi pitkälti hänen tarpeellaan saada "sisäpiirin näkökulma"
Neuvostoliiton sisäpolitiikkaan ja politbyroon sisäiseen valtataisteluun.
Ranskan ja Neuvostoliiton lähentyminen oli Charles de Gaullen
varastrategia amerikkalaisen hegemonian estämiseksi Euroopassa, mikäli
suunniteltu ranskalais-saksalainen Eurooppa ei saisi ilmaa siipien alle.
Näin sitten tapahtui 1963–64.

http://www.eva.fi/blog/2005/09/15/de-gaullen-ranska-–-suomen-suuri-kummiseta/

2)
Ruotsalaisen mukaan de Gaullen politiikka oli väliin myös määrätietoista
toimintaa Suomen hyväksi. Esimerkiksi vuonna 1962 de Gaulle vakuutti
Kekkoselle Ranskan kannan vankkumattomuutta Britannian suhteen. Vuonna
1965 kun Kekkonen oli kirjeessään kiitellyt Ranskan
intrgraatiopolitiikkaa, de Gaulle vakuutti linjansa pysyvän edelleen
samana ja ymmärtävänä Suomen intressit asiassa.

De Gaulle tietysti myös hyötyi Kekkosen tukemisesta. Hän tiesi, että
Kekkonen on läntisen Euroopan johtajista ylivertaisin Kremlin tuntija.
Tästä Kekkonen antoi näytteen jo 1960. De Gaulle pyysi ennen
Neuvostoliiton johtaja Nikita Hrushtshevin vierailua Suomen
Pariisin-suurlähettiläältä Gunnar Palmrothilta analyysin Neuvostoliiton
sisäisestä tilanteesta ja Berliinin kysymyksestä. Kekkonen laati raportin
itse ja de Gaulle oli tyytyväinen.

Kekkosen rooli neuvonantajana korostui, kun de Gaulle alkoi harkita
suhteiden parantamista Neuvostoliitoon vieroksumansa angloamerikkalaisen
maailman vastapainona. Kun Kekkonen kutsuttiin vierailulle Ranskaan hänen
päiväkirjastaan 1962 löytyy arvelu, että kutsu johtuu siitä, koska hän
tuntee Hrushtshevin. Kuinkas sitten kävikään. Kekkonen tapasi Hrushtshevin
muutamaa päivää ennen Ranskan matkaansa – ja Ranskan johtaja sai
uunituoreen tilannekatsauksen.

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/232193/Charles+de+Gaulle+Suomen+kummisetana

Ei ihme, että Paasikivi-Kekkoslaisuudesta voimakkaasti irtisanoutuva Hallis on mustamaalannut Gaullen perinnön varaan rakentavan Le Penin politiikkaa Cameronin selän takaa kun ymmärtää tämän aiheen laajan ja historiallisen kontekstin miten Ranskan ja Suomen politiikat ovat leikanneet ihmeellisellä tavalla silloin joskus. Nykyään tätä taitavan diplomatian kulta-aikaa hävetään "suomettumisena" josta pitää päästä pakoon luovuttamalla itsenäisyys Suomalaisia valitummalle porukalle.
http://hommaforum.org/index.php/topic,117683.msg2463460.html#msg2463460

Jos meillä olisi aidosti kansallismielinen poliittinen sektori, joka olisi myös samanaikaisesti Paasikivi-Kekkoslais-Gaullistinen niin luontaiset yhteydet Front Nationaleen syntyisivät. Parhaassa tapauksessa Suomi voisi saada vastaavanlaisen erityisaseman mikä syntyi Le Penin esikuvan Charles De Gaullen ja Kekkosen välillä Suomen eduksi, mutta tämä edellyttäisi sellaisen poliittisen sektorin hegemoniaa jota tässä maassa ei ole.

Yhtä kaikki: tämän aiheen opiskelu on poliittisesti mitä tärkein kuvio tulevaisuuden varalta kansainvälisten suhteiden edistämiseksi kansainvälisessä maailmassa.

[hattiwatti]

The Economist on ottanut asian huolenaiheekseen: http://www.economist.com/news/leaders/21710252-who-can-beat-marine-le-pen-europes-biggest-populist-danger

Tämä artikkeli on lehdessä, jonka kansikuva on hyvin paljonpuhuva: https://southfront.org/the-new-nationalism-of-putin-trump-le-pen-farage/ ... ja sisältö myös.

[Kulttuurirealisti]

Economist:

The publication belongs to the Economist Group. It is 50% owned by the English branch of the Rothschild family and by the Agnelli family through its holding company Exor. The remaining 50% is held by private investors including the editors and staff. The Rothschilds and the Agnellis are represented on the board of directors.

Globalistien kärkikaarti omistaa Economistin, eli siltä voi odottaa aika anti-nationalistista agendaa.

[Nuivanlinna]

The Economist
Tämä artikkeli on lehdessä, jonka kansikuva on hyvin paljonpuhuva: https://southfront.org/the-new-nationalism-of-putin-trump-le-pen-farage/ ... ja sisältö myös.

[Kimmo Pirkkala]

Marine Le Pen takes huge lead over Nicolas Sarkozy in French first round presidential election poll

http://www.independent.co.uk/news/world/europe/marine-le-pen-poll-election-odds-latest-french-presidential-lead-sarkozy-a7428126.html

[ArtturiE]

Heinäsirkkalaumat syövät Eurooppaa parhaillaan, joten on jo kiire vaihtaa Euroopan johto.

Brexit, Trump, Le Pen,....suunta on oikea.

[qwerty]

Oho
[tweet]800430685064302592[/tweet]

[Pullervo]

^ Nuo ovat siis Ranskan Republikaanipuolueen (Les républicains, LR) esivaalin ensimmäisen kierroksen tulokset ja toinen kierros järjestetään viikon päästä 27.11., koska yksikään ehdokas ei saanut yli puolia annetuista äänistä. Silloin vastakkain ovat siis François Fillon ja Alain Juppé ja enemmän ääniä saavasta tulee Republikaanien presidenttiehdokas kevään vaaleihin.

e: stilisointia

[Alaric]

Millaista suosiota Fillon ja Juppé mahtavat koko kansan keskuudessa nauttia? Onko kummallakaan mahdollisuuksia Le Penin haastamiseen?

[Pullervo]

Kootusti galluppeja 2017 vaaleihin: https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_the_French_presidential_election,_2017

Tuohon yllä mainitun linkin takana olevaan Wikipedia-artikkeliin on koottu gallup-kyseyjä vuosien 2012-2016 aikana ja laitettu niiden mukaisesti kaksi ehdokasta vastakkain presidentinvaalien toiselle ja ratkaisevalle kierrokselle. Siihen joudutaan, kun kukaan ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolia äänistä eli ihan sama malli kuin Suomessakin.

Ranskassa on lukuisia puolueita ja viime presidentinvaaleissa 2012 oli ehdolla kymmenen ehdokasta. Tulevissa vaaleissa pääehdokkaita ovat istuva presidentti François Hollande* (Sosialistipuolue, PS), se noista keskustaoikeistolaisen Republikaanipuolueen(LR) esivaaliehdokkaista (Fillon/Juppé), joka ensi viikonloppuna valitaan presidenttiehdokkaaksi, ja tietysti Marine Le Pen (Kansallinen Rintama, FN). Tuon yllä linkatun sivun arvaukset, jotka osin perustuvat todella vanhoihin kyselyihin, antavat erilaisia tuloksia eri pareille, mutta Le Pen häviää sekä Fillonille että Juppélle kaikissa kyselyissä ja Hollanden kanssa on hajontaa niin, että Hollande voittaisi kuuden kyselyn mukaan ja Le Pen neljän.

Täytyy muistaa, ettei monien noiden kyselyjen aikaan ollut tapahtunut viime vuoden siirtolaisvyöryä, Calaisin Viidakon mellakoita, Pariisin terrori-iskuja, Brexitiä tai Trumpin valintaa Yhdysvalloissa. Todennäköistä on myös, että presidentinvaalien toisella kierroksella sekä oikeisto että vasemmisto yhdistävät voimansa ja äänestävät sitä toista ehdokasta, joka ei ole Le Pen. Eli varsinaisista kysymyksistäsi jälkimmäiseen vastaan vain miettimällä, että onko Marinella kykyä saada toisella kierroksella äänestäjien enemmistö taakseen. Silloin aika moni oman ehdokkaansa jo menettänyt äänestää mielestään huonoa ehdokasta vastaan enemmän kuin hyvän puolesta. Riippuu paljon siitä, kuinka kypsyneitä ranskalaiset ovat EU:hun, valtaeliittiin ja poliittiseen korruptioon, siirtolaisiin, turvattomuuteen jne. Viisi vuotta sitten edellisissä vaaleissa (2012) Marine sai ensimmäisellä kierroksella 17,9% äänistä ja jäi kolmanneksi, eikä siis päässyt ratkaisevalle toiselle kierrokselle. Uskon, että Marinella on nyt parhaat mahdollisuutensa tulla valituksi ja ainakin paremmat kuin aikaisemmin. Maailman akseli on kääntymässä. Kuulen jo natinan.

*) Hollanden ehdokkuus ei ole vielä varma, vaikka miehellä itsellään onkin halua jatkaa toiselle kaudelle. Hänen suosionsa on todella alhainen ja Sosialistipuolue(Parti socialiste) saattaa vetää maton Hollanden, istuvan presidentin, jalkojen alta ja valita jonkun toisen henkilön puolueen presidenttiehdokkaaksi. Tämä on puhdasta spekulaatiota. Sosialistipuolue valitsee ehdokkaansa avoimella esivaalilla 22.1.2017, jonka mahdollinen toinen kierros 29.1.2017.

e:typo

[Kimmo Pirkkala]

Millaista suosiota Fillon ja Juppé mahtavat koko kansan keskuudessa nauttia? Onko kummallakaan mahdollisuuksia Le Penin haastamiseen?

Juppé on käsitykseni mukaan ollut suurin ennakkosuosikki presidentin virkaan galluppien perusteella.