Jyrki Katainen: Populismi on sivilisaation loppu

[Roope]

GLOBALISAATIO asettaa politiikalle uusia vaatimuksia. Ilmaston­muutoksen torjunta onnistuu vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Populismi on korostetun kansallismielistä. Siksi on ymmärrettävää, että populistit ovat ilmastoskeptikkoja: ei voi tunnustaa ihmisen vastuuta ilmaston lämpenemisestä ja silti vähätellä globaalin yhteistyön tarvetta.

Helsingin Sanomat: Donald Trumpin arvo­maailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä 20.8.2019

Mikä ihmeen globaali yhteistyö? Antti Rinteen hallitus on sitoutunut Suomen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä, kun Saksan tavoite on vuosi 2050 ja esimerkiksi Kiinalla ei ole mitään tavoitetta. Suomen erittäin kalliiksi käyvän ja silti vaikutuksiltaan mitättömän ilmastopolitiikan järjettömyyden toteaminen on kai sitten sitä kauheaa populismia.

[kivimies]

^
Lisäksi on tuo "populismi on kansallismielistä" ei pidä paikkansa: Esim. Sdp:n Antti Rinne lupasi satasen kuussa pienituloisille eläkeläisille, Vihreät ja Vasemmisto lupasivat nostaa opintotukea, vaalien jälkeen eläkekorotus ei toteutunut luvatussa mitassa, eikä opintotukea korotettu. Tämä ei ole ilmeisesti populismia, vaan "vastuullista politiikkaa"?

Muuten kirjoitus näytti noudattavan kaavaa "Venäjä paha, Trump paha, siksi EU hyvä". Edellisten puutteita viitsittiin kyllä listata, mutta jälkimmäisen vastaavista Korkman vaikenee.

[Roope]

Tunti tylsähköä samanmielisten nyökyttelyä populismista.

Kimmo Grönlundin mukaan populismi on uhka EU:lle. Astrid Thors kuvasi populismia "sisäiseksi uhaksi" ja "viholliseksi". Ville Niinistön mukaan populistien kanssa ei pidä keskustella, koska siitä ei ole hyötyä demokratialle.

Jonkinlainen kohokohta kaikessa typeryydessään oli se, kun Thors ryhtyi itkemään (47:20) Kokoomuksen ja Keskustan kansanedustajien rasistisista lausunnoista hänen maahanmuuttoministeriaikanaan (mainitsi Zyssen nimeltä) ja siitä, ettei kukaan puuttunut niihin. Thorsin mukaan populismille on tyypillistä ratkaisujen puute ja "the fear of the udder"...

Yle Areena: Svenska Yle live: Europaforum - kan populismen utplåna EU? 29.8.2019 (62 min)

Svenska Yle live: Europaforum - kan populismen utplåna EU?

Kan populismen utplåna EU? Se debatten från Europaforum i Åbo på torsdagen (29.8).

Med och debatterar är Astrid Thors, tidigare Migrations och Europaminister (SFP), Frida Sigfrids, ordförande för Svensk Ungdom (SFP), Kimmo Grönlund, professor vid Åbo Akademi och Ville Niinistö, Europaparlamentariker (De gröna). Dan Lolax, redaktionschef på Kommuntorget, leder debatten.

Kimmo Grönlund anser att populismen är ett reellt hot mot det EU vi idag känner och att det är viktigt att motarbeta den.

- Om EU inte lyckas genomföra projektet att ge invånarna ett bra liv och öka delaktigheten kan populismen bli en katalysator som leder till att EU utplånas.

Astrid Thors tror inte populismen kommer att utplåna EU eftersom partierna i EU nu tvingas enas för att bättre samarbeta för klimatpolitiken.

- EU:s yttre hot kan fungera som en samlande kraft som gör att partierna oavsett deras åsikter måste samarbeta och kompromissa, säger Thors.

[...]

Ville Niinistö anser att det är en farlig väg att gå om vi börjar förändra systemet inifrån eftersom vi också måste ge rum för populisternas åsikter.

- Vi ska inte ge vika för sådana utspel och falska påståenden och felaktig fakta ska bemötas direkt och snabbt, säger Niinistö.

- Det gagnar enligt mig inte demokratin eller den parlamentariska processen om vi försöker ta debatten med populisterna.

Svenska Yle 29.8.2019

[Titus]

Jyrki Katainen ja Ruotsin ex-ulkoministeri Margot Wallström saivat Anders Chydenius -palkinnon demokratian edistämisestä
Samalla perustettiin Demokratiaverkosto 21, jonka tavoitteena on vahvistaa demokraattista kulttuuria Pohjoismaissa.

KOKKOLAN kaupunki on myöntänyt Anders Chydenius -palkinnon Jyrki Kataiselle ja Margot Wallströmille demokratian edistämisestä.

Palkinnon yhteisarvo on 10 000 euroa.

Jyrki Katainen on Suomen ex-pääministeri ja nykyinen Sitran yliasiamies. Margot Wallström toimi Ruotsin ulkoministerinä vuosina 2014–2019.

Palkinto luovutettiin maanantaina 7. joulukuuta järjestetyssä tietämisen vapauden päivän seminaarissa.

"Palkinnon saajaksi haettiin moderneja poliitikkoja, jotka ovat edistäneet demokratiaa, ihmisoikeuksia, avointa yhteiskuntaa ja avointa taloutta", sanoivat Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila ja Anders Chydenius -säätiön hallituksen puheenjohtaja Björn Vikström tiedotteen mukaan.

KATAINEN pitää palkintoa tiedotteen mukaan "suurena kunniana ja ilona".

"Erityiseksi sen tekee se, että palkinto myönnetään demokratian eteen tehdystä työstä. Demokratiaan kuuluvat mm: oikeusvaltio, ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet, sanan -ja tiedonvälityksen vapaus. Yllätykseksemme monia näitä perusarvoja haastetaan tänä päivänä. Demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää korostaa myös vastuullisen kansalaisen merkitystä", Katainen sanoi tiedotteen mukaan.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007666849.html

irvokkuudella ei ole mitään rajaa... väärentäjä, suomen myyjä ja hillotolppakuningas edustaa demokratiaa.... no ehkä poliitikkojen mielestä...

ja mitähän Stina ajaa takaa kaupungin rahoista tehdyllä lahjuksella palkinnolla ? onko kj pesti päättymässä...

[Roope]

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus, Trumpin kaatuminen ja brexit-kaaos näyttivät populistisen politiikan hintalapun 26.12.2020

KANSALLISMIELISILLE populistipoliitikoille vuosi 2020 oli todellinen annus horribilis, kauhea vuosi. Siihen on yksi syy ylitse muiden: koronavirusepidemia. Eri maiden populistipoliitikkoja yhdistää se, että he väheksyvät asiantuntijoita ja tieteellistä tietoa ja korostavat tavallisten ihmisten ja ennen muuta omaa viisauttaan. Koronavirukseen tällainen ajattelutapa tehosi kuitenkin huonosti.

Mistähän ryhmästä löytyvät ne poliitikot, joiden päätökset perustuvat tieteellisen tiedon kunnioittamiseen ja osoitettuun viisauteen?

Tulee mieleen esimerkiksi viime aikojen keskustelut ja perustelut Suomen muille EU-maille maksamista elvytysmiljardeista ja terroristiryhmän jäsenten noutamisesta Suomeen. Niistä oli tiede ja järki kaukana, mutta en ole nähnyt päätökset tehneille poliitikoille lällättelyä Hesarin pääkirjoituksissa.

Vuoden lopulla Unkari ja Puola onnistuivat vesittämään osan oikeusvaltiovaatimuksista, mutta tiukka vääntö oli myrskyvaroitus siitä, etteivät muut maat ole loputtomiin valmiita sietämään unionin periaatteiden polkemista.

Lopettakaa jo teeskentely. Unkaria ja Puolaa kovistelleita poliiitikkoja ei muuten kiinnosta pennin vertaa väitetyt oikeusvaltiovaatimukset, kuten Suomessa viime vuosina yhä ahtaammalle pantu sananvapaus, vaan kyse on EU:n ja etenkin komission pakkomielteisesti ajamia turvapaikanhakijasiirtoja vastustavien maiden pakottamisesta polvilleen.

Trumpin vaalitappio aiheutti epäuskoa ja pettymystä hänen ihailijoissaan ympäri maailmaa. Yksi kansallismielisen ajattelun erikoisuuksista on se, että vaikka eri maiden populistit sanovat haluavansa viedä muilta kansoilta ja antaa omalle kansalleen, he kokevat silti olevansa jossain mielessä samassa veneessä.

Kansallismielinen ajattelu ei perustu muilta kansoilta viemiseen tai niiden valtaamiseen kuten imperialismi mutta kylläkin oman kansan edun ajamiseen, johon kaikilla kansoilla on tietysti oikeus.

Jos Suomi itse ei aja suomalaisten etua, ei sitä tee kukaan muukaan, ei edes EU-maiden kesken, vaan suomalaisilta viedään.

POLIITTINEN pelitila on käymässä vähiin myös ilmastonmuutoksen kohdalla. Populistipoliitikot trumpilaisista perussuomalaisiin ovat väittäneet ilmastonmuutosta huijaukseksi, mutta ihmiset tuntuvat sittenkin uskovan mieluummin omia silmiään.

Ihmiset näkevät omilla silmillään, että pelottelu ilmastonmuutoksen eksistentiaalisella uhalla on huijaus. Ilmastonmuutoksen todellisuus on yhä vuonna 2050 se, että Etelä-Suomessa ei ole talvisin tarpeeksi lunta hiihtämiseen. Tällaiseen uhkaan vedoten hallitus vaatii yhteiskuntajärjestyksen myllertämistä ja kymmeniä miljardeja euroja Suomen ilmastoaneisiin.

Tähän vuoteen mahtui merkittävää edistystä ilmastopolitiikassa, esimerkiksi Kiinan sitoutuminen hiilineutraaliuteen vuoteen 2060 mennessä ja EU:n tavoitteiden kiristäminen. Seuraavaksi odotetaan avauksia Yhdysvalloilta.

Valtamedian narratiivi muuttui kummasti, kun Kiina ilmoitti vuoden 2060 hiilineutraalisuustavoitteestaan. Siihen asti aikaa radikaalien ilmastotoimien käynnistämiseen ei ollut kuin korkeintaan muutama vuosi, ja katastrofit olisivat silti ovella jo 2020-luvulla.

Vuoteen 2060 on 40 vuotta, jolloin ihmiskunta on valtamedianarratiivin mukaan jo kohdannut loppunsa tai sitten ilmastonmuutos ei olekaan niin dramaattinen ilmiö, kun Kiinallakaan ei ole tuon suurempi kiire. Molemmat eivät voi olla totta.

Ilmastonmuutos ei ole tulevaisuutta vaan todellisuutta, eikä ilmastopolitiikka ole juna, johon voi hypätä tai josta voi jäädä pois, vaan muutosprosessi, joka luo tulevaisuuden yrityksiä ja työtä.

Lapsetko näitä kirjoittelevat?

Suomen ilmastopolitiikka tuhoaa yrityksiä ja työtä, vaikka toisaalta sen kautta aiotaan velkaa ottamalla jaella avokätisesti ja tehottomasti miljardeja euroja toisille yrityksille ja toimijoille. Oikeasti ilmastopolitiikassa ja sen oikeuttavassa ilmastopelottelussa on kyse juuri tästä rahan ja vallan suurjaosta, ei konkreettisesta ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta (vrt. Suomen kalliiksi käyvä symbolipoliittinen hiiilneutraalisuustavoite vuonna 2035, joka ei vaikuta ilmastonmuutokseen millään havaittavalla tavalla).

POPULISTINEN politiikka on tuskin vielä sanonut viimeistä sanaansa. Paljon riippuu perinteisistä puolueista, joiden täytyy löytää ratkaisuja populismia ruokkivaan epävarmuuteen mutta myös oppia politiikan tekemisen uudet tavat.

Kunhan koronavirus hellittää ja kriisiajan laskuja aletaan maksaa, edessä on vaikeita aikoja, jotka tarjoavat yllin kyllin tilaisuuksia pelureille ja kansankiihottajille.

Kulunut vuosi on kuitenkin toiminut realismitarkistuksena, joka on näyttänyt, missä valuutassa tosiasiat kieltävän politiikan kustannukset lasketaan: ihmishengissä.

Enpä muista, että Hesari olisi tehnyt tällaista realismitarkastusta esimerkiksi Suomen ääriliberaalin turvapaikkapolitiikan kustannuksista.

[Totti]

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus, Trumpin kaatuminen ja brexit-kaaos näyttivät populistisen politiikan hintalapun 26.12.2020

En tiedä kannattaako minun kommentoida tuota pääkirjoitusta sen enempää. Jutun pohjana on vihervasemmiston itse luoma maailmankuva, jonka takia se ei juuri miltään osalta osu maaliin ja on täynnä virheolettamia. Huomioin kuitenkin sen, että Hesarin kommenttipalsta on alkanut kutistuman lähes olemattomaksi samalla kun se kuplittuu yhä enemmän.

Hesarin poliittisten juttujen kommentointi on nykyään 95%:sti Hesarin vasemmistoliberaalia linja myötäilevä ja kommenttimäärä on selvässä laskussa. Tässäkin jutussa on tätä kirjoittaessa kolmisenkymmentä kommenttia, joissa lähes kaikissa myötäillään "populismin nousun ongelmallisuutta".

Hesarin kommenteissa on yleisesti mukana enää alle kourallinen "konservatiiveja" kommentaattoreita, jotka yrittävät kieli keskellä suuta päästä sensuurin läpi yleisluontoisilla mielipiteillä, jotka eivät haasta Hesarin narratiivia liikaa.

Lennokkaasta mainoslauseesta huolimatta ("HS haluaa luoda Suomen parasta keskustelua.") Hesari ei halua mitään varsinaista keskustelua vaan palsta on auki vain sen takia, että sinne saataisiin kerättyä myötäileviä mielipiteitä, joilla voidaan osoittaa että "kansa on samaa mieltä".

Mistähän ryhmästä löytyvät ne poliitikot, joiden päätökset perustuvat tieteellisen tiedon kunnioittamiseen ja osoitettuun viisauteen?

Ei ainakaan vihervasemmistossa. Itse asiassa syy miksi vihervasemmisto koko ajan korostaa "tieteellisyyttään" on juuri se että he eivät ole alkuunkaan "tieteellisiä". Samasta syystä vasemmisto kutsuu myös itsensä "älyköiksi" ja "demokraattisiksi". Logiikka tässä on se, että asia, joka ei ilmene kuulijalle mistään, on syytä toistuvasti kertoa heille jotta he saisivat "oikean mielikuvan".

Vasemmisto on antiteesi tieteelle, älylle ja demokratialle. Ei vaan sen takia, että siihen on kertynyt älyllinen ja moraalinen pohjasakka, vaan sen takia, että liike, joka pyrkii yhteiskunnalliseen utopiaan, joutuu väkisinkin menemään luonnonlakeja vastaan ja käyttämään voimaa. Ts. hylätään tiede ja sorretaan ihmisiä.

[Mäyräkoira]

Kertokaa mulle, mikä brexit kaaos?? En ole huomannut lainkaan sellaista. Multa on ilmeisesti jäänyt jotenkin se huomaamatta. Ja rumppi sai jotain 74 milj. Ääntä vastapuoli 81 milj. En tosin ole hetkeen tilannetta tarkistellut, mutta päälinja on tuo. Trumppihan oli erittäin lähellä voittaa koko paskan. Georgiassakin jossa annetaan 5 milj. Ääntä hän hävisi siellä noin 12k äänellä. Ja kuka pöljä nyt uskoo noita ilmastolupauksia totalitaarisista maista? Ja minä ainakin kannatan teollisuuden pitämistä suomessa, olenko siis pölhöpopulisti?? Täh??

[Roope]

Kokoomuksen Orpo: Capitolin valtaaminen näytti meille, mihin populismi pahimmillaan johtaa

[...]

– Meidän on tunnistettava, että se mitä tapahtuu muualla, voi tapahtua myös meillä. On meidän suomalaisten yhteinen tehtävä, että emme anna kansanvallan vastaisille voimille tilaa kasvaa.

– Capitolin valtaaminen näytti meille, mihin populismi pahimmillaan johtaa, hän sanoi.

Orpon mukaan silmiä ei saa ummistaa yrityksiltä murentaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota.

Ilta-Sanomat 9.1.2021

Petteri Orpo: "Kuntademokratia on yhteiskuntamme kivijalka"

[...]

Demokratiaa haastetaan myös Euroopassa. Britannia sanoi hyvästi 47 vuotta kestäneelle EU-jäsenyydelle vuodenvaihteessa. Kansa päätti, mutta brexit-kampanjointia leimasi väärien tietojen myllytys ja populismi.

EU-jäsenistä Puola ja Unkari haastavat suoraan vapaan median ja riippumattomien tuomioistuinten olemassaolon sekä polkevat ihmisoikeuksia.

Elämme ajassa, jossa salaliittoteoriat, valeuutiset ja tieteen saavutusten kyseenalaistaminen leviävät kuin virus. Esimerkiksi rokotevastaisuus haastaa vakavalla tavalla hyvinvointiamme.

Meidän on tunnistettava, että se mitä tapahtuu muualla, voi tapahtua myös meillä. On meidän suomalaisten yhteinen tehtävä, että emme anna kansanvallan vastaisille voimille tilaa kasvaa.

Capitolin valtaaminen näytti meille, mihin populismi pahimmillaan johtaa.

Emme saa ummistaa silmiämme yrityksiltä murentaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota. Suomi kestää, mutta ei ilman sitä, että pidämme tärkeistä arvoistamme kiinni – joka päivä.

[...]

Tiukassa paikassa on kaksi vaihtoehtoa: Luovuttaa ja jäädä virran vietäväksi tai tehdä kaikkensa sen eteen, mihin uskoo.

Hyvät kokoomuslaiset,

minä valitsen jälkimmäisen. Pidän kiinni niistä arvoista, joihin uskon. Arvojen, jotka olemme kirjanneet hienoon periaateohjelmaamme. En suostu luopumaan sivistyneestä, rakentavasta ja vastuullisesta tyylistämme. En uskostamme edistykseen ja avoimeen vapaaseen yhteiskuntaan.

Populismi houkuttelee monia poliittisia päättäjiä. On helppo tarjoilla yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Viholliskuvan maalaaminen tai toisen motiivien arvailu on keino saada poliittinen vastustaja huonoon valoon.

Me emme tähän kilpaan osallistu. Meidän tehtävämme on maltillisuuden, faktojen ja hyvän käytöksen puolustaminen. Meidän tehtävämme on puolustaa sitä, mikä on oikein.

Minulle on täysin mahdoton ajatus, että pitkää linjaamme muutettaisiin tuuliviirinä politiikan virtausten mukana. Tai jonkun ulkopuolisen voiman ajamana. Ei Kokoomus ole sellainen puolue.

Vapaus, maltillisuus ja laillisuus olivat jo puolueen suurmiehen J.K. Paasikiven johtotähdet. Ne kantavat edelleen.

Petteri Orpon puhe kokoomuksen puheenjohtajapäivillä 9.1.2021

[IDA]

Katainen kertomassa sivilisaatiosta on vähän kuin merkki sammuttaa sivilisaation valot. Voisi sanoa, että kiitos Platonista, Shakespearesta, kirkosta, Aleksis Kivestä, Mozartista, Sibeliuksesta, yliopistoista ja kaikesta, mutta nyt meillä on itse Katainen, joten pistetään baarin ovi kiinni sammutetaan valot ja mennään ulos. Ehkä siellä on jotain muuta.

[Seurailija]

Tämän viikon uutiset Yhdysvalloista ovat olleet pysäyttäviä. Kun maailman vahvimman valtion virassa oleva presidentti yllyttää kannattajiaan demokraattista vaalitulosta vastaan, se on hälytys, johon jokaisen on herättävä. Länsimaissa itsestäänselvyytenä pidetty kansanvalta tarvitsee puolustajia.

Voiko törkeämmin enää valehdella? Trumphan tuomitsi väkivallan selvin sanoin eikä alunperinkään siihen yllyttänyt. Kertoo aika paljon somejättien vaikutuksesta sekin, että Clintonin Twitter-tiliä ei jäädytetty, kun hänen kannattajansa mellakoivat vuonna 2016 eikä Clinton edes tuominnut heitä.

[ÄmTeeAa]

KEK

Katainen saa muutaman päivän sisällä tämän päin pläsiään. Ja ihan ansaitusti. Pitäkäämme huolen, että herran klyyvaria sitten tosiaan hierotaan siihen perusteellisesti.

Populismi on sivilisaation perusta.

[Uuno Nuivanen]

Petteri Orpo: "Kuntademokratia on yhteiskuntamme kivijalka"

Komm..kokoomuslaista kuntademokratiaa.

Kunnan armoilla
Asiantuntijan mukaan kunnat pyrkivät pakkolunastamaan yhä useammin maita taloudellista etua saadakseen.
UutisetPolitiikka
Tänään klo 11:12
Hanna Gråsten
Hanna Gråsten
[email protected]

Jari Åvall on viettänyt viime aikoina paljon unettomia öitä.

Tuusula nimittäin aikoo pakkolunastaa Åvallin suvun omistuksessa yli 350 vuotta olleen 15 hehtaarin maa-alueen Tuusulan ja Vantaan rajan läheltä.

– On ihan kauheaa, että minun vahtivuorollani on riski, että maat viedään pilkkahintaan pois suvultani.

Neuvottelut maakaupoista Tuusulan kanssa olivat Åvallin mukaan jo lupaavalla mallilla, mutta alkuvuodesta 2019 iski suunnanmuutos.

– Meille vain kerrottiin, että joko myytte pilkkahintaan tai sitten pakkolunastamme. Röyhkeintä on, että Tuusula haluaa pakkolunastaa maa-alueen lisäksi sen päällä olevan miljoonien eurojen arvoisen kiviaineksen, jonka louhinnasta meillä on jo sopimus Destian kanssa.

Åvallin mukaan Tuusula ryhtyi ajamaan pakkolunastusta sen jälkeen, kun Suomen suurimpiin logistiikkayrityksiin kuuluva Kaukokiito osti Åvallien maiden vierestä 24,4 hehtaarin alueen joulukuussa 2018. Kauppahinta oli yli 4,7 miljoonaa euroa.

Tuusulalla oli mahdollisuus käyttää alueeseen etuosto-oikeutta, mutta kunta ei niin tehnyt.

Sen sijaan Tuusula haki alle kahden kuukauden kuluttua kaupasta ympäristöministeriöstä (YM) lupaa Kaukokiidon ja Åvallin suvun kiinteistöjen ja maiden pakkolunastukseen.

Ministeriö myönsi syyskuussa Tuusulalle lunastusoikeuden. Jari Åvall ja Kaukokiito ovat valittaneet päätöksestä hallinto-oikeuteen.

– Tässä on kyse on siitä, onko Suomessa oikein, että kunta ottaa itselleen kuntalaisten omaisuutta kassansa paikkaamiseksi. Tämä on vastoin oikeustajua, Åvall puuskahtaa.

Oikeustieteen tohtori, yliopistonlehtori Martti Häkkänen Helsingin yliopistosta kertoo, ettei kyseessä ole yksittäistapaus, vaan oikeudellisesti erittäin ongelmallinen kehityssuunta. ...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/178eefa0-2aee-4234-8193-68dbe89b8bf8

[Roope]

Sunnuntaivieras Ralf Sund: Osa kansasta uskoo, että Johtaja on ylivertainen – Hän on saanut jopa Jumalalta tehtävän

Populismin soppaan tarvitaan ainakin neljää ainesosaa. Kohtuullisen ison osan kansasta täytyy tuntea olevansa sorrettu ja murjottu.

USA:ssa keskiluokan kurjistuminen viime vuosikymmeninä on tunnettu ilmiö. Ennen rikkaat rikastuivat, köyhät kärsivät, nyt riutuvat keskiluokkaiset. Toivo on mennyt tai on hyvin sumuinen. Ilmiö ei ole Suomessakaan täysin vieras.

Toisaalta tarvitaan vahva johtaja: "Führer", "Mestari" tai Trump. Osa kansasta uskoo, että Johtaja on ylivertainen. Hän on saanut joltain ylemmältä, jopa Jumalalta, tehtävän ja vaadittavat ominaisuudet. Johtaja tietää ja osaa. Hänen sanomisiaan ei kyseenalaisteta. Tämä ei ole vierasta työväenliikkeen historiassakaan. "Leninin teoksessa se ja se sivun 55 kolmannessa alaviitteessä sanotaan näin. Sitä Sinun ei pidä kyseenalaistaman."


Kolmanneksi tarvitaan viholliskuva. Jokin ryhmä, jota voi syyttää ihan kaikesta. Siihen kelpaa Washingtonin eliitti, juutalaiset tai maahanmuuttajat. Olennaista on, että se ryhmä, joka voidaan kohtuullisella tarkkuudella määritellä ja ryhmällä on jokin ominaisuus, jolla se erottuu "meistä".

Tarvitaan siis vahva "me" ja "ne". Ristiriidoista kumpuaa energiaa ja mobilisaatiota.

[...]

Neljänneksi tarvitaan härskiyttä luvata paljon ja kykyä loihtia vääriä totuuksia. Informaatioteknologia on mahdollistanut toisen todellisuuden synnyttämisen.

Yleisen sivistys- ja koulutason lasku on hedelmällistä maaperää kasvattaa pahan ja epätiedon puu. Täsmällisemmin: länsimaissa ei keskimääräinen koulutustaso laske, mutta koulutuksellinen eriarvoisuus kasvaa. Niiden ihmisten määrä, jotka jäävät vaille edes perusoppeja kasvaa. Sieltä löytyy populistien vaalikarja.

Populismin menestyksen kaava on yksinkertainen. Se toimi Saksassa 1930-luvulla, se toimi USA:ssa 2010-luvulla ja se näyttää toimivan Suomessa nyt. On ehkä hieman kaukaa haettu vertailla natsi-Saksaa ja Suomea, mutta samankaltaisia elementtejä taustalta löytyy.


Populismin heikko kohta löytyy flirttailusta ääriryhmien kanssa. Valkoisen ylivallan kannattajat ja salaliittoteoreetikot löytävät kanavan populistisista liikkeistä.

Trump maksoi karvaasti flirttailunsa, kun ääriporukat valtasivat Capitolin ja suistivat Trumpin historiaan. Liika on liikaa.

Perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja Timo Soini tuskaili ja tasapainoili puolueen äärisiiven kanssa jatkuvasti. Välillä flirttaili ja välillä näytti kaapin paikan. Lopulta liiallinen flirtti vei puolueen.

[...]

Olkaamme valppaina: USA:n ja Suomen välimatka on paljon lyhyempi kuin karttapallosta voisi päätellä.

Kansan Uutiset 10.1.2021

[foobar]

^ ... ja osa kansanasta tarvitsee viholliskuvan joten he keksivät inhokkiensa pitävän pääinhokkiaan kaikessa ylivertaisena. Eipä yllätä Kansan Uutiset, taas on onnistuttu kirjoittamaan juttu jossa keskeisemmässä asemassa ovat omat houreet kuin ympäröivä todellisuus. Yleensä se paljastuu siitä kuinka jutussa maailmanselitys on vailla mitään kulmaa josta oma aate voisi joutua pikkuisenkaan kritiikin kohteeksi ja inhokit ovat sysimustia tai ainakin täysiä idiootteja...

[Tavan]

Raikasta! Pidemmän aikaa median ja muiden puolueiden suhtautuminen persuihin ja Mestariin onkin ollut jotenkin valheellisen hillittyä ja hymistelevää.

Vihdoin ollaan pääsemässä takaisin kiinni siihen rehellisempään keskusteluun, jossa todella kerrotaan mitä mieltä vastapuolesta oikeasti ollaan. Toivottavasti persut vastaa samalla mitalla.

[foobar]

Mielenkiintoista olisi toki hahmottaa se miten Kansan Uutisten kirjoittaja ajatteli esim. Halla-ahon kaappaavan Hitler-nuorineen vallan Suomessa. Yhdysvalloissa valta on de facto kaksipuoluejärjestelmän ansiosta aina tietyllä tasolla jollain tietyllä puolueella ja presidentillä laajat valtaoikeudet. Suomessa on monipuoluejärjestelmä jonka puitteissa mitään tuollaista ei ole ollut sukupolviin ja presidentin valtaoikeudet ovat niin pienet että jos hän ylipäänsä avaa suunsa sisäpolitiikasta, ollaan välittömästi huutamassa että hän on mennyt väärälle tontille.

Pelkääkö KU:n kirjoittaja että PS saa yli 50% äänistä? Jos hän pelkää sitä, hän on täysin kajahtanut (ts. usko demokratian toimivuuteen kilpailukenttänä on heikko, joka olisi toki vasemmistoliittolaisen ihmis- ja yhteiskuntakuvan puitteissa täysin mahdollista). Jos hän taas näkee että kukaan ei saisi muodostaa koalitiota PS:n kanssa vaikka se olisi maan suurin puolue, hänen suhteensa demokratian tavoitteisiin vähintäänkin erikoinen. Tai sitten se on vain sellainen joka on Vasemmistoliitossa valitettavasti vallitseva normi.

[Beef Supreme]

Tuota kommunistin agitproppia on turha ruotia sen enempää, mutta yleisenä havaintona erilaisista mestarikulteista.

Mitä Pekka-ilmiö oli muuta kuin messiaskultti? Pekka on viisas, kokenut, karismaattinen, rauhallinen - erehtymätön (viite: vihreiden hyväksymisprosentti) vaikka on rikollinen, kiukutteleva irstailija. Sanna on viisas, kaunis, esimerkillinen, osaava, tarmokas, nuori, sanoinko jo kaunis, vaikka on tosiasiassa pelkät liivit. Li on ihana, kaunis, nuori, älykäs, viisas. Sipilä oli kepun pelastaja, sitten Kulmuni. Jokainen politiikan hahmo saa osakseen idolointia, varsinkin jos täyttää naistenlehtikriteerit. Pitää olla tyhmä tai kommunisti että pitää tätä jotenkin erityisesti meidän natsien ominaisuutena. Suurimmat johtajakultit ovat olleet kommunistidiktaattoreilla, toim. huom.

Mielestäni on viisautta myöntää joku viisaammakseen ja seurata tätä ja tämän oletettavasti parempaa harkintaa ja tilanteen tuntemista. Tuskin vallitsee erimielisyyttä siitä kuka on Suomen poliittisen kentän älykkäin, verbaalisesti lahjakkain, analyyttisin ja johdonmukaisin puoluejohtaja. Joka on kulkenut voitosta voittoon aattensa myyjien ja markkinapellejen yli ja ohi.

Totta vitussa kunnioitan Häntä mestarinani - politiikassa. Mutta en ole Hänen alamainen. Siinä vaiheessa kun kehotetaan Eduskuntatalolle magnumien kanssa, totean että jawohl, katkase.

[Roope]

Yrjö Rautiolla on ollut Hesarin kolumnistina kaksi pääteemaa. Perussuomalaisten mustamaalaaminen liittämällä heidät kaikkeen maailman pahaan ja niiden tahojen mustamaalaaminen, jotka Rautio liittää perussuomalaisten kautta kaikkeen maailman pahaan. Näin alkoi tämäkin vuosi.

Helsingin Sanomat: Kokoomus ei ymmärrä, että räyhääjästä ei erotu räyhäämällä itse vähän vaisummin 1.1.2021

Jatkuu samoissa merkeissä koodisanoina "populismi" ja "oikeusvaltio".

Yrjö Rautio: Tarvitsemme uuden Korpilampi-seminaarin kokoamaan liberaalia demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia puolustavat voimat

SELLAISTAKIN, mitä ei millään todeksi uskoisi, voi tapahtua. Tämä on tärkeimpiä Washingtonin viime viikon keskiviikon väkivaltaisuuksien opetuksista. Demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet eivät ole missään turvassa, ellei niitä lujasti puolusteta. Poliittinen väkivalta on mahdollista myös täällä vakaassa Pohjolassa.

Loppiaisen tapahtumien jälkeen luulisi kaikkien vihdoin ymmärtävän, kuinka vaarallinen liike oikeistopopulismi on. Se on kuitenkin turha luulo. Osa ihmisistä ei opi koskaan mitään.

Oikeistopopulismi ei tähän takaiskuun lopu, eivätkä sen tavoitteet muutu. Vihan lietsonta jatkuu, ja matka siitä poliittiseen väkivaltaan on yhtä lyhyt kuin ennenkin.

OIKEISTOPOPULISMI on kansainvälinen ilmiö. Siksi sitä vastaan on taisteltava kansainvälisesti. Erityisen tärkeä on tässä tehtävässä Euroopan unionin vastuu.

Kansainvälisen vastarinnan luominen on kuitenkin hidasta ja epävarmaa. EU:kaan ei pysty saamaan ojennukseen edes oikeusvaltioperiaatetta loukkaavia jäsenmaitaan. Ei kannatakaan jäädä odottelemaan, vaan aloittaa siitä, mitä voimme tehdä omin voimin ja heti: kansallisesti.

Suomi on selviytynyt EU-maista parhaiten koronapandemian torjunnasta. Siihen on vaikuttanut osaltaan laaja kansallinen konsensus tärkeimmistä toimista. Meillä on edellytykset olla EU-maista paras myös liberaalia demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia vastaan kohdistuvien uhkien torjunnassa.

[...]

Nyt tarvittaisiin uutta Korpilammen konferenssia luomaan sisäistä yhteenkuuluvuutta ja yhteistä ymmärrystä suomalaisen yhteiskunnan henkisestä ja poliittisesta tilasta. Sen järjestäminen vaatisi johtavien poliitikkojen tahtoa. Ehkä sitä löytyykin, kunhan pahimmat koronakiireet ovat ohi.

Käytännön organisointi sopisi erinomaisesti Itsenäisyyden juhlarahastolle, Sitralle. Ehdotan sitä siksikin, että uskon sen yliasiamiehen Jyrki Kataisen (kok) jakavan aidosti ja syvästi huolen demokratian tilasta.

[...]

KOKOOMUS kilpailee perussuomalaisten kanssa samoista äänestäjistä (HS 14.1.). Sen oppositiopolitiikka onkin muistuttanut pääkilpailijansa politiikkaa. On näyttänyt jopa sitä, että puolue valmistautuu jo apupuolueeksi Jussi Halla-ahon (ps) hallitukseen.

Puheenjohtaja Petteri Orpo antoi kuitenkin viikko sitten lauantaina puolueensa puheenjohtajapäivillä aihetta uskoa, että uusi Korpilampi sopisi myös sille: "Meidän tehtävämme on maltillisuuden, faktojen ja hyvän käytöksen puolustaminen".

Uudesta Korpilammesta ei tarvitsisi sulkea etukäteen pois mitään poliittista ryhmää. Konferenssi voisi olla avoin kaikille, jotka ovat halukkaita puolustamaan liberaalia demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Aina parempi, jos heitä löytyy myös perussuomalaisista.

Seminaari voisi pohtia henkisen poliittisen ja henkisen rakennemuutoksen perimmäisiä syitä. Se voisi paneutua erityisesti tietoteknisen kumouksen ja sosiaalisen median vaikutukseen.

Seminaari voisi etsiä konkreettisiakin tapoja, joilla vihaan perustuvaa politiikkaa saadaan hillityksi ja joilla sivistynyt käytös, toisten kuunteleminen ja kunnioittaminen saataisiin palautetuksi politiikkaan.

Helsingin Sanomat 15.1.2021

Mitähän Rautio odottaa tulokseksi tällaisesta konfefenssista? Puolueiden välistä sopimusta maahanmuuttopolitiikan sivuuttamisesta vaalikampanjoissa kuten 2000-luvun alussa?

Rautioiden ja kataisten "liberaalin demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolustaminen" ja "vastarinnan luominen" kun on tähän mennessä tarkoittanut sananvapauden rajoittamista, suomalaisten edun mitätöintiä sekä tietyn puolueen demonisointia ja eristämisvaatimuksia.

[Jaska Pankkaaja]

Tuota kaiken maailman rautioiden kauhuitkua minäkin olen ihmetellyt pitkää. Tosiasiassa PS on aika yläkuolokohdassa kannatuksen suhteen. En tiedä paljonko maksimi voisi olla mutta kyllähän se vakavan kriisin vaatii että yli 25% mennään, ja tuo 25% olisi jo jotain uskomatonta Suomessa. Jos vaikka yltiöpositiivisesti laskisi KDeen jonkinlaiseksi toiseksi järkeväksi puolueeksi niin kokoomustoliitolle jää se 70% kuitenkin. Siitä voi sitten jättää "oppositioon" jonkin "puolueen". Itse veikkailen että ensi eduskuntavaalien jälkeen kepu ja vas menevät leikkimään oppositiota ja cuckoomukset sitten tilalle. Politiikka ei vaihdu tietenkään mihinkään vaan huutava työvoimapula, ilmastohätätila ja kansainvälinen solidaarisuus ovat ne kärjet millä mennään jotta vappusataset ja glögintuoksuiset apulehtijutut vaan viuhuu.

[Roope]

Mainitsiko joku populismin ja oikeusvaltion? Sitä on liikkeellä.

Kolumni: Pikku-Hitlerit ja Stalinin perilliset – "Nykyisessä nationalismin ja populismin nousussa on selviä yhtymäkohtia 1930-luvun Eurooppaan"

Stalin nousi valtaan Neuvostoliitossa vallankumouksen myötä, Hitler Saksassa laillisin keinoin. Molempien päämäärät olivat niin jalot, että nykyisen kaltaiselle oikeusvaltioperiaatteelle ei tarvinnut edes tuhahtaa. Oikeuslaitos valjastettiin palvelemaan vallanpitäjien tarkoitusperiä.

Hitlerin ja Stalinin politiikan hinta voidaan laskea kymmenissä miljoonissa ihmishengissä. Stalinin tiedetäänkin todenneen, että yksi kuolema on tragedia, miljoona kuolemaa tilastotieto. Hitlerin rotuoppia leimasi antisemitismi, mutta kaasukammioon saattoi joutua myös pelkän erilaisuuden vuoksi. Olemalla tummaihoinen, homoseksuaali, vammainen...

[...]

Populismi on löyhä ideologia, joka ei tarjoa kokonaista maailmankuvaa. Eri aikakausina ja eri puolilla maailmaa populismi on ollut erilaista, mutta sen on tunnistettu seuraavan samaa logiikkaa: vain "me" edustamme kansaa, "eliitti" on ongelma, kaikki eivät kuulu kansaan, "meillä" on moraalinen oikeutus valtaan, karismaattinen johtaja, vallankumouksellinen agenda, vallassa pysymisen taktiikat: aluksi vallataan koko valtakoneisto, ostetaan ääniä, tukahdutetaan kansalaisyhteiskunta. Kun puoluepolitiikka heikkenee, populismi vahvistuu. Kilpailevassa populismissa kaksi populistista liikettä asettuu yhteiskunnan sisällä toisiaan vastaan.

Nykyisessä nationalismin ja populismin nousussa on selviä yhtymäkohtia 1930-luvun Eurooppaan. Kun ihmisiä aletaan politiikan teon välineenä luokitella, osoitella ja arvottaa sukupuolen, iän, alkuperän, vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilökohtaisen syyn perusteella, jokaisen historiaa tuntevan hälytyskellot soivat: piikkilankojen levittäminen ja krematorioiden sytyttely on alkanut. Kongressi vallattiin jo!

Oikeusvaltio on arvokkainta, mitä meillä on. Sitä ei tule heikentää millään tavoin.

Aleksi Jäntti

kirjoittaja on kaupunkiympäristön palvelualueen apulaispormestari (kok.)

Tamperelainen 13.1.2021

[Shemeikka]

Jos ihmiset vallankumouksella tai äänestämällä nostavat valtaan epädemokraattisen hallinnon, se tarkoittaa että vallassa olevassa demokratiassa on jotain vialla ja ihmiset haluavat jotain muuta.

[pyrokatti]

Kun ihmisiä aletaan politiikan teon välineenä luokitella, osoitella ja arvottaa sukupuolen, iän, alkuperän, vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilökohtaisen syyn perusteella, jokaisen historiaa tuntevan hälytyskellot soivat: piikkilankojen levittäminen ja krematorioiden sytyttely on alkanut.

Hyvin osuva kuvaus iFeminismistä. Nykyisessä hallituksessakin on kannatusta kyseiselle aatteelle. Onko syytä huolestua?

[Pentecost]

Jotenkin totaalinen historiattomuus näkyy kaikessa nykyisessä keskustelussa. On sitä osattu ennenkin... 

The Mulford Act was a 1967 California bill that repealed a law allowing public carrying of loaded firearms. Named after Republican assemblyman Don Mulford, and signed into law by then governor of California, Ronald Reagan, the bill was crafted with the goal of disarming members of the Black Panther Party who were lawfully conducting armed patrols of Oakland neighborhoods, in what would later be termed copwatching.[1][2] They garnered national attention after Black Panthers members, bearing arms, marched upon the California State Capitol to protest the bill.

https://en.wikipedia.org/wiki/Mulford_Act

[Golimar]

Mainitsiko joku populismin ja oikeusvaltion? Sitä on liikkeellä.

Nykyisessä nationalismin ja populismin nousussa on selviä yhtymäkohtia 1930-luvun Eurooppaan. Kun ihmisiä aletaan politiikan teon välineenä luokitella, osoitella ja arvottaa sukupuolen, iän, alkuperän, vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilökohtaisen syyn perusteella, jokaisen historiaa tuntevan hälytyskellot soivat: piikkilankojen levittäminen ja krematorioiden sytyttely on alkanut. Kongressi vallattiin jo!

Oikeusvaltio on arvokkainta, mitä meillä on. Sitä ei tule heikentää millään tavoin.

Aleksi Jäntti

kirjoittaja on kaupunkiympäristön palvelualueen apulaispormestari (kok.)

Tamperelainen 13.1.2021

Toivoisin että Tampereen kaupunki ottaisi käyttöön työpaikan huumetestit ja aloittaisi huumetestauksen organisaation huipulta.

[Roope]

Populismin demokratialle asettamaan uhkaan on vastattava demokratiakasvatuksella. Arvatkaapa huviksenne, mitä se tarkoittaa?

Demokratia on uhattuna – "Yhtenäiskulttuurin aikaan ei ole enää paluuta"

Oikeistopopulisteille ympäri maailmaa on tyypillistä, että he edustavat ainakin osin demokratian vastaisia arvoja tai hyödyntävät sellaisia mielipidevaikuttamisen keinoja, jotka eivät ole demokraattisesti mielekkäitä. Näin toteaa Helsingin yliopistossa toimivaa, Koneen säätiön rahoittamaa Demopol-hanketta vetävä tutkija Anniina Leiviskä. Hanke tutkii muun muassa kasvatuksen roolia yhteiskunnissa, joita leimaa yhä enenevä poliittinen polarisoituminen sekä identiteettiin perustuvat erot, konfliktit ja eriarvoisuudet.

– Vaikka eriarvoisuuksiin puuttumaan pyrkivä identiteettipolitiikka onkin arvomaailmaltaan oikeistopopulismille vastakkaista, myös se on osin vienyt politiikkaa identiteettilähtöistä kulttuuria kohti. Myös yhteiskunnallisen tasa-arvon tavoittelu voi toisin sanoen vaikuttaa mielipideilmaston kärjistymiseen, jos se tapahtuu korostetun identiteettipainotuksen kautta, Leiviskä sanoo.

Ideaalitapauksessa demokratiassa kaikilla äänillä on yhtäläinen painoarvo. Samalla demokratia kätkee sisäänsä haavoittuvuuden: äänet eivät voi olla demokratian vastaisia tai rikkoa keskeisiä demokraattisia ydinperiaatteita.

– Esimerkiksi Unkarissa lainsäädäntö on alkanut muuttua epädemokraattiseksi ja uhata oikeusvaltiota. Demokratiassa kollektiivinen mielipiteenmuodostus tapahtuu tiettyjen normatiivisten rajojen sisällä. Jos niitä rikotaan, demokratia alkaa syödä itseään ja pian meillä ei ole demokraattista yhteiskuntaa, Leiviskä sanoo.

[...]

– Esimerkiksi tuotantoa siirtyy halvan työvoiman maihin, ja se synnyttää paljon työttömyyttä. Kansalaisten toive paremmasta politiikasta kohdistuu aina ensisijaisesti kansalliseen päätöksentekoon, mutta se on usein melko voimatonta tällaisten ilmiöiden edessä.

Tämä on johtanut siihen, että ihmisten on yhä vaikeampaa luottaa demokraattisiin järjestelmiin. Kansallinen päätöksenteko ei palvele kansalaisia siten kuin nämä toivoisivat.

– Siksi populistiset liikkeet ovat saaneet suosiota. Usein retoriikka on sellaista, että näihin ilmiöihin olisi olemassa ikään kuin jokin helppo ratkaisu. Kun sellaista ei oikeasti ole, niin viesti ei ole kovin rehellinen.

[...]

Tulevaisuus on paljolti kasvatuksen ja koulutuksen käsissä. Demokratioiden kohtalon ratkaisee se, osaavatko tulevaisuuden äänestäjät ajatella pikemminkin yhteistä hyvää kuin omaa etuaan.

Leiviskän luotsaamassa Demopol-hankkeessa yritetään löytää kasvatuskäytäntöjä, jotka tukevat yhteisen demokraattisen perustan rakentumista polarisoituneissa yhteiskunnissa ja edistävät poliittisen kulttuurin muutosta kestävämpää suuntaan.

Demokratiakasvatus on jaettavissa kahteen näkökulmaan: yksilö ja rakenne. Yksilötaso liittyy lapsille ja nuorille annettavaan koulutukseen. Rakenne liittyy siihen, minkälaisessa yhteiskunnassa elämme.

– Demokratiakasvatus on yksilötasolla heikoissa kantimissa. Se mainitaan kyllä opetussuunnitelmassa, mutta systemaattinen toteuttaminen jää marginaaliseksi ja yksittäisten oppiaineiden sisältöjen varaan, Leiviskä sanoo.

Hänen mielestään demokratiakasvatusta voisi vahvistaa sekä opetussuunnitelman että koulujen käytäntöjen tasolla, jotta lapset ja nuoret pääsisivät jollain tavalla harjoittamaan vaikuttamista jo kouluaikana.

Demokraatti 16.1.2022



De­mo­Pol pro­jek­ti – De­mo­kra­tia­kas­va­tus ja po­liit­ti­nen po­la­ri­saa­tio glo­baa­lien krii­sien aikakaudella

Miten kasvatus ja koulutus voivat edistää globaalien kriisien ratkaisemiseen tähtäävää kollektiivista poliittista toimintaa yhteiskunnissa, joita leimaa yhä enenevä poliittinen polarisoituminen sekä identiteettiin perustuvat erot, konfliktit ja eriarvoisuudet? Monitieteinen DEMOPOL-tutkimushanke (Koneen säätiö, 2021–2023) pyrkii vastaamaan tähän demokraattisten yhteiskuntien ajankohtaiseen poliittiseen ja kasvatusta ja koulutusta koskevaan kysymykseen. Tutkimuksessa tuodaan keskinäiseen dialogiin erilaisista tutkimustraditioista kumpuavia teoreettisia näkökulmia, jotka ilmentävät identiteettipolitiikan ja jaettujen demokraattisten periaatteiden välistä jännitettä. Hankkeessa muodostetaan demokratia- ja globaalille kansalaiskasvatukselle uudenlaisia teoreettisia lähtökohtia, joiden avulla voidaan luoda edellytyksiä kollektiiviselle poliittiselle toiminnalle polarisoituvissa ja eriarvoistuvissa yhteiskunnissa.

DEMOPOL koostuu viidestä alaprojektista, jotka ovat 1) "poliittisen" käsite ja demokratia- ja globaalin kansalaiskasvatuksen normatiivinen perusta 2) kouluinstituutio julkisen ja yksityisen välissä., 3) poliittiset tunteet, 4) ihmisoikeuskasvatus, sekä 5) poliittinen aktivismi ja anarkistiset teoriat. Lue lisää alta.

1) "Po­liit­ti­sen" kä­si­te ja de­mo­kra­tia- ja glo­baa­lin kan­sa­lais­kas­va­tuk­sen nor­ma­tii­vi­nen pe­rus­ta

Tämä osaprojekti tarkastelee erilaisia "poliittisen" käsitteeseen liittyviä tulkintoja (mm. antagonistinen, agonistinen, identiteettipoliittinen ja konsensushakuinen näkemys), jotka esiintyvät ajankohtaisissa demokratiakasvatusta ja globaalia kansalaiskasvatusta koskevissa teoreettisissa keskusteluissa ja kiistoissa. Tarkastelemalla näitä tulkintoja ja tuomalla niitä keskinäiseen dialogiin, osaprojektin tavoitteena on muodostaa aiempaa moniulotteisempi poliittista toimintaa koskeva näkemys, jossa ilmiön erilaiset (konsensus-, konflikti- ja identiteettiperustaiset) ulottuvuudet tulevat huomioiduiksi. Tavoitteena on etenkin tutkia, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita nämä erilaiset ulottuvuudet luovat demokratiakasvatuksen ja globaalin kansalaiskasvatuksen normatiivisen perustan muodostamisen näkökulmasta.

2) Kou­luins­ti­tuu­tio jul­ki­sen ja yk­si­tyi­sen vä­lis­sä

Osaprojekti tarkastelee koulua yhteiskunnan julkisen ja yksityisen alueen välimaastoon normatiivisesti sijoittuvana instituutiona. Projektin tarkoituksena on tuottaa sellainen eettisesti ja yhteiskunnallisesti perusteltu näkemys kouluinstituutiosta, jonka avulla on mahdollista aiempaa tarkemmin analysoida koulukasvatuksen julkisten tavoitteiden, kuten demokratiakasvatuksen, oikeudenmukaisuutta erityisesti suhteessa sosiaalisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin. Projekti yhdistää uudella tavalla yhteiskuntafilosofiaa, feminististä poliittista filosofiaa ja sosiaalisen ontologian teorioita.

3) Po­liit­ti­set tun­teet

Alaprojekti tarkastelee poliittisten tunteiden merkitystä demokraattisessa politiikassa. Kyseinen keskustelu on viime aikoina laajentunut niin politiikan tutkimuksen, filosofian, demokratiakasvatuksen kuin ihmisoikeuskasvatuksenkin kentillä. Projekti keskittyy etenkin poliittisia tunteita ja affektiivisuutta koskeviin identiteettipoliittisiin teorioihin sekä niihin liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja samalla hyödyntää vaihtoehtoisia teoreettisia lähestymistapoja poliittisiin tunteisiin. Näistä keskeisimpänä esimerkkinä on Martha Nussbaumin poliittisten tunteiden teoria. Osaprojekti ammentaa pääosin filosofisesta analyysistä, mutta myös esimerkinomaisesti reaalimaailman ilmiöistä, kuten koulutuspoliittisesta päätöksenteosta tai nuoria aktivoineista poliittisista liikkeistä (esim. Black Lives Matter or Fridays for Future).

4) Ih­mi­soi­keus­kas­va­tus

Ihmisoikeuskasvatusta käsittelevä alaprojekti tutkii universalististen ihmisoikeuskasvatuksen teorioiden ja niihin kohdistuneen kritiikin välistä jännitettä. Tavoitteena on arvioida ihmisoikeuskasvatuksen käsitteistöä kriittisten teorioiden, kuten feministisen ja postkolonialistisen kritiikin valossa. Teoreettisen uudelleenarvioinnin kautta kehitetään pedagogisia sovelluksia kriittiselle ihmisoikeuskasvatukselle, jonka tavoite on eriarvoisuuksia purkavien kasvatuskäytänteiden vahvistaminen. Tutkimus tuottaa eettisiä perusteita demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle, jonka pyrkimyksenä on edistää yhteisten poliittisten päämäärien tavoittelua muuttuvassa yhteiskunnassa.

5) Po­liit­ti­nen ak­ti­vis­mi

Tämä osaprojekti nojautuu anarkistisen teorian traditioon, jossa kasvatus ja koulutus nähdään oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman yhteiskunnan mahdollistavana sosiaalisen muutoksen areenana. Osaprojekti tutkii anarkismin teorian ja sen sosiaalisten ja poliittisten implikaatioiden merkitystä kasvatukselle ja koulutukselle kasvatusinstituutioiden puitteissa ja muualla yhteiskunnassa. Projekti tarkastelee myös poliittisen aktivismin erilaisia ilmenemismuotoja kasvatuksen ja koulutuksen kontekstissa ja tutkii poliittista aktivismia poliittisen vastarinnan muotona anarkistisen teorian viitekehyksestä käsin.

Feminismi, Black Lives Matter, koulujen ilmastolakot, postkolonialistinen kritiikki ja anarkismi. Sellaista demokratiakasvatusta kouluihin ja opettajankoulutukseen kaikkien nyökkäillessä.

[Uuno Nuivanen]

Kansan demokratiakasvatus, lienee sama kuin kansandemokratiakasvatus. Marxismi-leninismiä täydennettynä wokepaskalla ja ilmastohumpalla.

[IDA]

Populismin demokratialle asettamaan uhkaan on vastattava demokratiakasvatuksella. Arvatkaapa huviksenne, mitä se tarkoittaa?

Demokratia on uhattuna – "Yhtenäiskulttuurin aikaan ei ole enää paluuta"

Helsingin yliopisto tekee tuossa täysin turhaa työtä. Kaikki olisi valmiina kopioitavaksi Neuvostoliiton ja DDR:n yliopistojen arkistoista.

[Pentecost]

Yhtenäiskulttuuri tarkoittaa kulttuuria, jossa samat arvot ja ihanteet vallitsevat kaikilla osa-alueilla, niin tieteen, taiteen kuin arkielämänkin piirissä. Kaikilla on suunnilleen sama käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhten%C3%A4iskulttuuri

En ole tainnut koskaan elää moisessa yhtenäiskulttuurissa enkä usko, että sellaista on oikeasti koskaan vallinnutkaan. Linkissä viitataan siihen, että moinen olisi murtunut toisen maailmansodan jälkeen ja Suomessa vasta 1960 -luvulla maalta kaupunkiin siirtyvän väestön myötä. Minä taas väitän, että tuolloin Luotettava Media aivopesi suurinta osaa kansasta uskomaan johonkin Yleiseen Totuuteen. Ja Kekkonen taas oli suurin syy, miksi mikään ei poliittisessa realismissa saanut olla erimielistä.

Kiehtovaa ajatella, että nämä tutkiskelijat ehdottavat paluuta voimakkaan kansallisvaltion ja nationalismin aikoihin tarjoamalla ratkaisuksi Yhtenäiskulttuuria tässä ajassa, jossa kukin voi muutamalla näppäimistön klikkauksella löytää vaikka mitä eriäviä näkökantoja netin ihmeellisestä maailmasta oman maailmankuvansa tueksi.

Minä tosiaan kallistun uskomaan, että Tutkiskelija tarjoaa tilalle Luotettavaa Mediaa, sensuuria ja aivopesua. Voiko joku tosiaan olla noin saatanan typerä? Ja voihan ne.

[ikuturso]

Peruskoulu ja yliopisto:

Yhteinäiskulttuuri blaa blaa, populismin estäminen blaa blaa, demokratian arvot blaa blaa, varakaskin voi puhaltaa yhteen hiileen ja äänestää vihevasemmistoa blaa blaa, persut paha blaa blaa, halla-aho paha blaa blaa.

Aivopesty nuori tulee kadulle ja kysyy: "Anteeksi, mutta meneekö tämä juna etelään vai pohjoiseen?"

Kokoomuslainen vastaa, että junakalusto on vanhaa ja raideliikenteen vapauttaminen kilpailulle sallisi sen, että junia menisi sekä etelään että pohjoiseen.

Nuori kysyy seuraavalta "Anteeksi, mutta meneekö tämä juna etelään vai pohjoiseen?"

Demari vastaa, että valtion tukipolitiikalla voitaisiin alentaa junalippujen hintaa siten, että kaikilla suomalaisilla olisi varaa matkustaa mihin haluaa. Etelään tai pohjoiseen.

Nuori on häkeltynyt ja kysyy seuraavalta...

Vihreä vastaa, että on iloinen, että nuori on valinnut junan matkustusmuodoksi, sillä se on ekologinen. Tosin hän ei ymmärrä miksi kukaan menisi pohjoiseen, koska kaikki palvelut ovat etelässä ja siellä radatkin on sähköistetty.

Kuultuaan vasemmistolaisen tilityksen veturinkuljettajien alipalkkauksesta ja kepulaisen tilityksen maaseudun bussivuorojen harvenemisesta paikalle saapuu nuhjuisen näköinen ukko PerusS-pipo päässään.

"No mikäs nuorta harmittaa?"
"No kun olen koko päivän yrittänyt selvittää meneekö tämä juna etelään vain pohjoiseen"
"No se menee pohjoiseen. Kolariin asti. Jos poikkeat Selvä Pyyssä, niin maista Oatmeal Stoutia jos sitä on vielä hanassa. Ja kerro Peterille pirtukirkon baarissa multa terveisiä!"

Sillä hetkellä nuori ymmärtää mitä populismi on. Se on kehotusta alkoholismiin. Eiku?!

-i-

[Roope]

Johanna Vuorelman kolumni: Populismi ja asiantuntijausko esitetään toistensa vastakohtina, mutta niillä on paljon yhteistä

Viime vuosien poliittista kehitystä Euroopassa kuvataan usein populismin ja asiantuntijavallan eli teknokratian välisenä kamppailuna. Populistisen politiikan ytimessä on idea, että yhteiskunnassa vallitsee eliitin ja kansan välinen kahtiajako, jossa eliitti edustaa kansasta etääntynyttä kapeaa valtakeskittymää. Populistien pyrkimyksenä on palauttaa valta takaisin kansalle.

Teknokraattinen politiikkaihanne taas korostaa asiantuntijoiden tärkeää roolia päätöksenteossa ja pyrkii vahvistamaan asiantuntijavaltaa politiikassa. Teknokratian keskeisenä ideana on, että poliittisten päätösten pitää aina perustua asiantuntijuuteen eikä niihin pidä sotkea mukaan poliittisia intressejä.

Mutta toisin kuin usein ajatellaan, populismi ja teknokratia eivät ole pelkästään toistensa vastakohtia, vaan ne myös jakavat yhteisen käsityksen politiikasta. Molemmissa ajatellaan, että vakiintunut puoluepolitiikka toimii huonosti.

[...]

Miten populismi ja teknokratia sitten haastavat puoluepolitiikkaa edustuksellisen demokratian toteuttajana?

Populistinen politiikka perustuu pyrkimykseen asettua puoluepolitiikalle tyypillisten ideologisten kiistojen ulkopuolelle. Populistit haluavat ilmentää kansan aitoa tahtoa.

Populismissa luvataan edustaa kansan autenttisia intressejä, joita "ideologioiden sokaisema" ja omia etujaan ajava puoluepolitiikka ei tunnista. Vakiintuneiden puolueiden väitetään vain teeskentelevän, että ne ovat kansan asialla.

Teknokraattisessa politiikkapuheessa puoluepolitiikka näyttäytyy samalla tavoin ideologioiden sotkemana pelikenttänä, johon kaivataan teknokratian tuomaa järkeä. Myös teknokratia esitetään aatteista vapaana ihanteena, joka tuottaa parhaita mahdollisia päätöksiä.

Äärimmilleen vietynä teknokraattinen ihanne tekee edustuksellisen demokratian kokonaan tarpeettomaksi: jos asiantuntijoilla kerran on tarjota parhaat ratkaisut yhteiskunnallisiin kysymyksiin, mihin tarvitaan enää vaaleilla valittuja poliitikkoja?

Niin populismissa kuin teknokratiassa valtaa halutaan siis siirtää edustuksellisen demokratian ulkopuolelle. Mitenkä tämä mahtaa toimia käytännössä?

[...]

Niin ikään Yhdysvaltojen entisen presidentin Donald Trumpin populistinen politiikka, jossa luvattiin palauttaa valta takaisin kansalle, aiheutti laajaa poliittista epävakautta ja heikensi monien kansalaisten turvallisuutta. Väkivaltainen hyökkäys Yhdysvaltojen kongressitaloon teki näkyväksi, millaisia vaikutuksia populistisella puheella vallan palauttamisesta eliitiltä kansalle voi olla.

Lupaus ideologioista vapaasta järkipolitiikasta on houkutteleva ajatus monelle, mutta poliittista päätöksentekoa ei ole mahdollista puhdistaa ideologisista intresseistä. Yhteiskunnassa vaikuttavat erilaiset poliittiset intohimot ovat demokratian ytimessä.

Edustuksellisen demokratian tehtävänä on tunnistaa eri ryhmien edustamat intressit ja neuvotella niiden välillä.

Hyvin toimiva puoluepolitiikka tekee ideologiset erot näkyviksi eikä pyri esittämään omia ratkaisujaan ei-poliittisina vaihtoehtoina. Aina kun politiikkavaihtoehto esitellään puhtaan rationaalisena ratkaisuna yhteiskunnalliseen ongelmaan, hälytyskellojen on syytä soida.

Johanna Vuorelma
Kirjoittaja on politiikan tutkija, jonka mielestä puoluepolitiikka on heikkouksistaan huolimatta toimivin tapa toteuttaa edustuksellista demokratiaa.

Yle 2.12.2022

Viime vuosien poliittista kehitystä Euroopassa kuvataan usein populismin ja asiantuntijavallan eli teknokratian välisenä kamppailuna. Populistisen politiikan ytimessä on idea, että yhteiskunnassa vallitsee eliitin ja kansan välinen kahtiajako, jossa eliitti edustaa kansasta etääntynyttä kapeaa valtakeskittymää. Populistien pyrkimyksenä on palauttaa valta takaisin kansalle.

Missä kuvataan ja keitä nämä asiantuntijavaltaa ajavat teknoraatit edes ovat? Paremminkin Euroopan poliittista kehitystä kuvaa kansallismielisten ja federalistien välinen kamppailu.

Teknokraattinen politiikkaihanne taas korostaa asiantuntijoiden tärkeää roolia päätöksenteossa ja pyrkii vahvistamaan asiantuntijavaltaa politiikassa. Teknokratian keskeisenä ideana on, että poliittisten päätösten pitää aina perustua asiantuntijuuteen eikä niihin pidä sotkea mukaan poliittisia intressejä.

En tunnista tällaista ilmiötä. On eri asia, että esimerkiksi ilmastopolitiikkakeskustelussa vedotaan "asiantuntijoihin" tai "tieteeseen", kun kyse on vain argumentointihuijauksesta.

Miten populismi ja teknokratia sitten haastavat puoluepolitiikkaa edustuksellisen demokratian toteuttajana?

Pitäisi varmaan määritellä ensin Vuorelman tarkoittamat populismi ja populistit, mutta miten niin muka populismi haastaa edustuksellisen demokratian? Sitähän haastavat elokapinalaiset, federalistit ja politiikan ihmisoikeuksien kautta jäsentävät aktivistit (mm. vihreiden uusi maahanmuutto-ohjelma), kun taas populisteiksi kutsutut vaativat demokratian toteuttamista (esim. pakkoruotsi).

Populistinen politiikka perustuu pyrkimykseen asettua puoluepolitiikalle tyypillisten ideologisten kiistojen ulkopuolelle. Populistit haluavat ilmentää kansan aitoa tahtoa.

Enkä tunnista tätäkään kuin ehkä pyrkimyksenä asettua punavihreille tyypillisen symbolipolitiikan ja moraalisäteilyn ulkopuolelle.

Populismissa luvataan edustaa kansan autenttisia intressejä, joita "ideologioiden sokaisema" ja omia etujaan ajava puoluepolitiikka ei tunnista. Vakiintuneiden puolueiden väitetään vain teeskentelevän, että ne ovat kansan asialla.

Sehän on vain fakta, että vakiintuneet federalistiset puolueet eivät tosiaan aja suomalaisten intressejä, kuten on nähty muun muassa maahanmuuttopolitiikassa, ilmastopolitiikassa ja EU:n tukipaketeissa. Kauhea huuto äsken ehdotetuista kehitysapuleikkauksista.

Niin populismissa kuin teknokratiassa valtaa halutaan siis siirtää edustuksellisen demokratian ulkopuolelle.

Miten populismissa halutaan siirtää valtaa edustuksellisen demokratian ulkopuolelle? Kansanäänestyksillä vai?

Niin ikään Yhdysvaltojen entisen presidentin Donald Trumpin populistinen politiikka, jossa luvattiin palauttaa valta takaisin kansalle, aiheutti laajaa poliittista epävakautta ja heikensi monien kansalaisten turvallisuutta.

Ja taas, mikä "Trumpin populistinen politiikka" aiheutti epävakautta ja heikensi turvallisuutta? Se ei selviä linkkien takaakaan. BLM:n väkivaltaa ei voi panna Trumpin syyksi.

Hyvin toimiva puoluepolitiikka tekee ideologiset erot näkyviksi eikä pyri esittämään omia ratkaisujaan ei-poliittisina vaihtoehtoina. Aina kun politiikkavaihtoehto esitellään puhtaan rationaalisena ratkaisuna yhteiskunnalliseen ongelmaan, hälytyskellojen on syytä soida.

Tähän voi yhtyä, mutta tämähän kuvaakin esimerkiksi Suomen nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ja ilmastopolitiikkaa, joissa vaihtoehtoja ei noteerata eikä järkipuheella ole vaikutusta.

Olipa kehno ja hämärä kirjoitus, mutta idea taisi ollakin vain populismiin liitettyjen tahojen lyttääminen. Vuorelma kauhisteli eilen samaan henkeen Yle-veron leikkaamiseen viitaten, että PS "pyrkii määrätietoisesti heikentämään suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kannalta keskeistä toimijaa".

Korjattu linkki.

Edit:
Huomattavasti pätevämpi huomion kohde on poliittisten asioiden tietoinen siirtäminen kansalaisten ulotumattomiin. Tätä tehdään etenkin lisäämällä EU:n valtaa ja vetoamalla ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten tulkintoihin, jotka ovat Suomessa huomattavan erilaisia kuin muissa samojen sitoumusten alaisissa maissa.