Sotahistoriaketju

[Kansalainen kaksi]

Läheskään kaikkia vanhan vaunukannan tankkeja ei menetetty taisteluissa, suurin osa Saksan kyseisistä vaunuista menetettiin syksyllä ja talvella '41 pelkästään olosuhteiden takia. Tämmöistä muistan lukeneeni juuri Guido Knoppin (toim.) teoksessa Wehrmacht - Hitlerin armeija.

Lännessä menetettiin paljon vaunuja kun niihin ei ollut polttoainetta. Huolto ei toiminut lännen ilmaherruuden vuoksi. Osa ajettiin asemaan jossa taisteltiin viimeinen taistelu, osa yksinkertaisesti hylättiin. Näitä ei oikein voi tilastoida vihollisen tulellaan tuhoamiksi.

[kelloseppä]

NL:n partisaanisota saksalaisia vastaan?
Stalinin paniikkireaktio, saksalaisten tuotos vai etnisten tulevien itsenäisyysarmeijoiden luomista? Varmasti kaikkea tuota, mutta mikä sen tosiasiallinen teho saksalaisten riesana mahtoi oikein olla?

Minä sanoisin, että saksalaisten tuotos. Esimerkiksi ukrainalaiset ottivat saksalaiset ensin vastaan ihan mielihyvin, ei heillä elämä Neuvostoliitossa mitenkään auvoista ollut:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Holodomor

Tuskin sodan lopputulos olisi mihinkään muuttunut, mutta vähän toisenlaisella kohtelulla Saksa olisi joka tapauksessa saanut Ukrainasta vahvan liittolaisen lupaamalla vaikkapa jonkinlaista itsenäisyyttä sodan jälkeen ja kohtelemalla heitä toisin kuin venäläisiä. Niin ei kuitenkaan tehty, ukrainalaisia kohdeltiin aivan samoin kuin venäläisiä, ali-ihmisinä jotka oli tarkoitus hävittää sukupuuttoon. Näin juuri Ukrainaan kehittyi erittäin vahva partisaaniliike.

Partisaanien merkityksestä voi olla montaa mieltä, minusta heillä oli oma vaikutuksensa ennen kaikkea Saksan huollon häirinnässä. Saksan miehittämän alueen ollessa suurimmillaan olivat huoltolinjatkin tolkuttoman pitkiä. Partisaanit keskittyivät juuri siltojen ja rautateiden räjäyttämiseen. Saksan huolto vaikeutui, ammuksia, bensiiniä, ruokaa, vaatteita jne. oli hankalampi kuljettaa joukoiille. Huoltoreittien suojelu sitoi joukkoja, joille olisi ollut käyttöä muuallakin.

Neuvostoliitto käytti partisaaneja tehokkaasti myös sodan loppupuolella isojen hyökkäyksien edellä, silloinkin tuhottiin siltoja ja rautateitä tai kaadettiin puita teille, jolloin vahvistukset eivät päässeet nopeasti rintamalle hyökkäyksen alettua.

Vaikka OUN-A, OUN-B jo aivan sodan alussa ja myöhemmin UPA työskentelivät yhteistyössä natsien kanssa, natsien pääasiallisen suhtautumisen muutos ko. järjestöihin saattoi johtua pikemminkin siitä, että ko. järjestöt saavuttivat paikallisesti yllättävänkin vankan aseman, eikä niinkään natsien rotuajattelusta. Ko. järjestöt ja/tai niiden jäsenet toimivat usein, ainakin paikallisesti, saksalaisten partisaani- ja juutalaisvastaisissa toimissa, jopa natsien perussuhtaumistavan muutoksen jälkeenkin. Neuvostopartisaanien ja em. järjestöjen verinen vastenmielisyys toisiaan kohtaan juontuu osin tästä, vaikka pääasiassa - ainakin jonkin aikaa - taisteltiin enimmäkseen yhteistä vihollista vastaan.

Olisi sangen mielenkiintoista lukea edes valistunutta arvausta siitä, että millaiseksi saksalaiset arvioivat ukrainalaisten nationalistien (esim. em. kolme ryhmää) partisaanien määrän ja toiminnan tehokkuuden suhteessa neuvostopartisaanien vastaaviin ja millaiset ajalliset ja paikalliset kehityskulut niiden muutoksissa olisi ehkä hahmotettavissa. Samoin ukrainalaisten nationalistien neuvostovastaisen toiminnan vaikutus Puna-Armeijan saksalaisia vastaan suunnattuihin operaatioihin olisi varsin valistavaa luettavaa.

Luultavasti tässäkin on toteutunut se, että voittajan kertomaa historiankirjoitusta on vain toistettu ja sitä kautta käsitys  neuvostopartisaanien roolista Ukrainassa on liioitellun suuri. Varsinkin näin, koska sodan lopussa Puna-armeija ja neuvostopartisaanit suorittivat em. ukrainalaisten taistelujärjestöjen ja niiden jäsenistön tuhoamisen, johon etenkin läntisimmän nyky-Ukrainan alueella tarvittiin melkoisesti resursseja.

[Vaniljaihminen]

Läheskään kaikkia vanhan vaunukannan tankkeja ei menetetty taisteluissa, suurin osa Saksan kyseisistä vaunuista menetettiin syksyllä ja talvella '41 pelkästään olosuhteiden takia. Tämmöistä muistan lukeneeni juuri Guido Knoppin (toim.) teoksessa Wehrmacht - Hitlerin armeija.

Lännessä menetettiin paljon vaunuja kun niihin ei ollut polttoainetta. Huolto ei toiminut lännen ilmaherruuden vuoksi. Osa ajettiin asemaan jossa taisteltiin viimeinen taistelu, osa yksinkertaisesti hylättiin. Näitä ei oikein voi tilastoida vihollisen tulellaan tuhoamiksi.

Tilastot yleensä ilmoittavat vain kokonaismenetykset, syyt saattavat vaihdella tai ovat vaikeasti kategorisoitavissa. Onko ilmaherruuden takia hylätty tankki taistelumenetys? Tavallaan on, tavallaan ei.

[AcastusKolya]

Tuo linkitetty ruotsalaisvideo on hyvä. Mutta yksi virhe siinä on. Shermanin telan leveydeksi sanotaan 58 cm, vaikka testattu vaunu on VVSS-jousitettu, ts. telat ovat 40 cm leveät.

Shermanin irvailu tälläkin foorumilla pohjautuu paljolti propagandaan. Paljon parjattu 75 mm tykki oli kuitenkin parempi kuin T-34:n 76,2 mm tykki. Mekaanisesti Sherman oli ylivoimaisesti luotettavampi kuin saku- tai venäläisvaunut.

Shermanista kannattaa lukea Steve Zalogan Armored Thunderbolt. Sakuvaunuista paras yleisteos on Tom Jentzin Panzertruppen 1-2. Itse asiassa jokaiselta, joka kommentoi aihetta, pitäisi vaatia ko. teosten lukemista.

[Takinravistaja]

Putkinen käyttää lähteitään erittäin valikoiden. Hähän ei ole mikään historiantutkija, onkohan edes ylioppilas?

Voitko nyt kommentoida nimimerkkisi suojasta itse lähdettä ja sen sisältämää tietoa, vaikka Putkisen hokeminen tuntuisi itsessään kivalta.

Historiantutkija on vain ja oikeassa voi olla vain jos on ylioppilas tai tutkintoja aiheesta? ei kai, nyt sorrut Argumentum ad auctoritatem virheeseen. Toinen kerta jo tässä ketjussa.

Putkinen ei ole mikään historiantutkija vaan yksisilmäinen "lapualainen", joka valikoi nettisivulleen historiankirjoittajien teoksista häntä itseään miellyttävät kohdat ja jättää epämiellyttävät faktat pois.

[Faidros.]

^Montako kertaa sun täytyy toistaa toi putkiskommentti? Kyllä me uskotaan vähemmälläkin minkä lajin diedeilijä takinravistaja on.

[Kemolitor]

Historioitsija Stefan Scheilin näkemys jonkun Suomalaisen nettikirjoittajan toistamana: http://tappis.0catch.com/eras_mielipide_maailmansodasta.htm

Itse tekstissä on ihan hyvää pohdiskelua siitä, mitä kulissien takana oikeastaan tapahtui vuosina 1938 ja 1939, mutta minulle jäi vähän epäselväksi, mikä osa on suoraan Stefan Scheilin näkemystä ja mikä tekstin kirjoittajan omaa.

Googlella löytyy kyllä kovasti juttua Stefan Scheilistä, mutta löysin vain saksankielisiä sivuja, en nyt osaa näitä oikein tulkita:
https://de.wikipedia.org/wiki/Stefan_Scheil
https://deutschelobbyinfo.com/2015/04/10/der-historiker-dr-stefan-scheil-uber-antideutsche-ausschreitungen-in-polen-im-jahr-1935/
http://zuerst.de/2015/11/07/nationales-desaster-der-historiker-stefan-scheil-ueber-den-tag-der-befreiung/

Muutama kohta tuossa tekstissä tökkäsi pahasti:

Saksan uuden talouden johtama talousalue oli muutenkin muodostumassa Itä-Eurooppaan ja siitä siionistiraha ja länsimaat olisivat olleet sivussa.
-----
Saksa oli tuhottava. Vasta kun Eurooppa saatiin siionistien haltuun, alkoi Churchill ym. puhua EU:n yhdentymisestä ja EU alkoi hahmottua. Sitä ennen se tuhottiin ja amerikkalaistettiin rakentamalla se amerikkalaisten rahalla ja miehitämällä amerikkalaisten sotilailla.

Ei kai tämä ole niitä juutalaissalaliitto-juttuja?

Ja sitten:

Saksan hyökkäykset olivat siis puolustusta. Se tarjoutui koko ajan rauhanaloitteissaan vetäytymään miehittämiltään alueilta, jotka se vastentahtoisesti oli joutunut miehittämään. Sotaan kun ei ollut resursseja ja laajoihin miehityksiin.

Saksa oli siis joutunut vastentahtoisesti miehittämään Tsekkoslovakian, Puolan, Norjan, Tanskan, Belgian, Hollannin, Ranskan, Jugoslavian, Kreikan ynnä muita maita ja alueita ja tarjoutui siis koko ajan vetäytymään näiltä alueilta, mutta kun muiden maiden kirotut sodanlietsojasiionistit kieltäytyvät Saksan rauhanaloitteista ja estivät Saksaa vetäytymästä alueilta, "jotka se vastentahtoisesti oli joutunut miehittämään".

No, kai sen asian noinkin voi nähdä.

[Faidros.]

Löysinpä erittäin hienon filkan suomalaisesta (moottoripyörä)sotahistoriasta. Ensimmäiset Suomeen toimitetut Zyndapp KS 750 prätkät.

Pyörä on erittäin maastokelpoinen johtuen kolmipyöräissyydestä(aina kaikki pyörät maakontaktissa)  ja 2-pyörävedosta.
KS 750 moottori on todella erikoinen, 170 asteen boxer-moottori ei ehkä aukene hätäisemmille, koska moni voisi sitä väittää V-moottoriksi.
Katsokaa filmin testien nousukulmia, etupyöra nousee ylämäkikalliolla ilmaan, mutta ylös mennään.

Kymmeniä muita samanlaisia Z:a makaa suomenlahden pohjassa, koska niitä Suomeen kuljettanut rahtialus upotettiin. Hylkyä ei ole löydetty.

Olen kiitollinen, jos joku saksantaitoisempi kääntäisi parhaita paloja filkasta, sillä reputettu saksan kuuntelukoe 39 vuoden takaa ei ole kovaa kamaa käänöstöissä.

www.youtube.com/watch?v=aGjQN39w1B0

[Shemeikka]

Pieni pala sotahistoriaa blogistani, tällä kertaa 1970-luvun Afrikasta.

RAMMAT KOTKAT

Vuosina 1964-1979 Rhodesiassa, joka nykyään tunnetaan nimellä Zimbabwe, käytiin sotaa valkoisen hallinnon ja Neuvostoliiton, Itä-Saksan, Kuuban sekä Pohjois-Korean tukemien mustien sissien välillä. Valkoiset rhodesialaiset ja osa mustista oli huolestuneena katsellut itsenäisyyden saaneen Kongon vajoamista kaaokseen ja sisällissotaan 1960. Itsenäisyys oli ovella Rhodesiallekin mutta siirtomaaisäntä halusi itsenäistyviin alusmaihinsa enemmistövallan, mikä olisi merkinnyt kovia aikoja vähemmistöille, kuten valkoisille. Rhodesia julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi 11.11.1965 Ian Smithin johdolla saamatta tunnustusta miltään valtiolta.

Mustat sissit surmasivat 4.7.1964 valkoisen miehen nimeltä Pieter Johan Andries Oberholzer ja hänen kuolemaansa pidetään Rhodesian puskasotana tunnetun sodan alkuna ja ensimmäisenä menetyksenä.
Huolimatta siitä, että ei-eurooppalaisille rhodesialaisille oli varattu kahdeksan paikkaa Rhodesian parlamentissa ja äänioikeus oli rodusta riippumatta kaikilla, sota nähtiin maailmalla mustien sotana vapaudesta valkoista sortajaa vastaan. Kommunistinen itäblokki tuki mustien eri sissiliikkeitä ja valkoinen Rhodesia sai vapaaehtoisia Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Yhdysvalloista saapui Rhodesiaan noin 300 vapaaehtoista. Heidät tunnetaan nimellä The Crippled Eagles, rammat kotkat. Perusteena nimelle oli se, että he olivat itse vapaaehtoisina hakeutuneet taistelemaan Rhodesiaan, vastoin USAn politiikkaa ja saamatta ulkomisteriön tukea apua tarvitessaan. Nimen ja Rampojen kotkien tunnuksen keksi kirjailija Robin Moore, joka Suomessa tunnetaan Lauri Törnistä kertovan Vihreät Baretit-kirjan kirjoittajana. Mooren talo Rhodesian Salisburyssä, nykyisin Harare, toimi Kotkien epävirallisena kokoontumispaikkana.
Varsinkin Vietnamissa palvelleita amerikkalaisia vapaaehtoisia arvostettiin Rhodesiassa. Heillä oli tuoretta kokemusta samankaltaista taktiikkaa käyttävistä sisseistä. Monilla ei tosin ollut lainkaan sotakokemusta, eräät olivat valinneet taistella Rhodesiassa Vietnamin sijaan.

Amerikkalaiset, kuten muutkin ulkomaiset vapaaehtoiset, palvelivat tavallisina sotilaina. He saivat saman palkan ja palvelusolosuhteet kuin rhodesialaiset aseveljensä. He eivät siis olleet rahasta taistelevia palkkasotureita, vaan heidän syynsä taistella Afrikassa vaihtelivat. Kuten jo mainitsin, osa oli osallistunut Vietnamin sotaan ja halusi jatkaa taistelua kommunismia vastaan. Eräät Vienamin veteraaneista lienevät päässeet "sodan makuun", eikä heillle enää siviilielämä maistunut. Sotakokemusta vaillla olleista osa oli tietoisia valkoisia vastaan suunnatuista hirmutöistä itsenäistyneissä Afrikan valtioissa, kuten Kongossa muutama vuosi aiemmin, ja halusivat suojella omakseen katsomaansa kansanryhmää. Kolmen sadan amerikkalaisen vapaaehtoisen joukkoon on todennäköisesti kuulunut myös niitä, jotka suunnittelivat uraa palkkasoturina ja värväytyivät Rhodesian turvallisuusjoukkoihin saadakseen taistelu- ja sotilaskokemusta.Lisäksi on todennäköiseti ollut vapaaehtoisia, jotka eivät uskoneet mustien afrikkalaisten kykenevän pitämään yllä länsimaista yhteiskuntaa ja halusivat pitää Rhodesian hallinnan pääasiassa valkoisella vähemmistöllä. 1970-luvulla palkkasoturiaiheinen Soldier of Fortune -lehti julkaisi lähes joka numerossaan jutun Rhodesian taisteluista, mikä levitti tietoa mahdollisuudesta taistella Afrikassa ja sai monet värväytymään sotapalvelukseen eksoottisessa Afrikassa.

Rhodesian armeijassa ei ollut erillisiä yksiköitä ulkomaalaisille vapaaehtoisille, pois lukien lyhytikäinen ranskankielinen 7. Independent Company, vaan lähinnä englanninkielisistä maista saapuneet sotilaat palvelivat rhodesialaisista kootuissa yksiköissä, kuten Rhodesian SAS- tai Rhodesian Light Infantry- osastoissa.
Sota, jota mustat zimbabwelaiset sanovat Toiseksi Chimurengaksi, päättyi valkoisen Rhodesian tappioon 1979 ja maa palasi lyhyeksi aikaa Ison-Britannian siirtomaaksi, ennen kuin siitä tuli Robert Mugaben johtama itsenäinen valtio nimeltä Zimbabwe 1980. Mugabe johtaa maata edelleen 33 vuoden jälkeen.

Ian Smithin johtama Rhodesia kävi sotaa pääasiassa kahden mustien sissijärjestön kanssa, mosambikilaiseen FRELIMO- järjestöön kytköksissä olevan ZANLA-liikettä ja enimmäkseen nbele- heimolaisista koostuvaa ZIPRA-liikettä vastaan. ZANLA ja ZIPRA taistelivat osittain myös toisiaan vastaan. Sotaa käytiin suurimmaksi osaksi maaseudulla, sissien yrittäessä lamauttaa Rhodesian turvallisuusjoukot asentamalla teille neuvostovalmisteisia miinoja. Sissit ja heidän miinansa eivät erotelleet siviilejä sotilaista, vaan myös siviilien kimppuun käytiin. Rhodesialaiset vastasivat miinauhkaan panssaroimalla ajoneuvonsa ja korvaamalla renkaitten ilma vedellä, mikä vähensi räjähdyksen painetta ja tulipalon vaaraa. Rhodesialaiset sotilaat iskivät sissien tukikohtiin Rhodesian ulkopuolella, kuten Mosambikin Nyadzonaan vuonna 1976.
Myös terrori-iskuja tapahtui. 1978 ja 1979 ZIPRA ampui neuvostoliittolaisilla ohjuksilla alas kaksi aseistamatonta siviilimatkustajakonetta. Vuoden 1978 iskussa 18 koneessa ollutta selvisi hengissä maahan asti, ja syöksypaikalle saapuneen ZIPRAn sissit surmasivat pelastuneista 10, lukuunottamatta viittä jotka olivat lähteneet hakemaan apua ja kolmea pensaisiin piiloutunutta. Surmattujen joukossa oli myös kaksi lasta. Vuoden 1979 iskussa kaikki koneessa olleet 59 ihmistä saivat surmansa.Rhodesian puskasodassa kuoli arvioitten mukaan noin 20.000 ihmistä viidentoista vuoden aikana. Lähes 1.400 rhodesialaista sotilasta, mukana seitsemän amerikkalaista vapaaehtoista, kaatui taisteluissa. Haavoittuneita amerikkalaisia oli monia, useat saivat pysyviä vammoja.Lisäksi surmattiin noin 500 valkoista ja lähes 7.000 mustaa siviiliä sekä noin kymmenen tuhatta mustien eri sissiliikkeitten taistelijaa.

Rhodesian puskasodan seurauksena neljännesmiljoonan suuruinen valkoinen vähemmistö on suureksi osaksi muuttanut maasta. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan nykyisessä Zimbabwessa oli 46.000 valkoista. Erään lehtitiedon mukaan Zimbabween jääneitä valkoisia, jotka tunnetaan nimellä Zimbo, olisi 20.000-40.000 henkeä. Maasta muuttanut whenwe- väestö, eli "when we were in Rhodesia",suomeksi "kun olimme Rhodesiassa", on jakaantunut kahteen osaan. Afrikaansia puhuvat buurit ovat useimmiten siirtyneet Etelä- Afrikkaan ja englantia puhuvat, kuten britit ja irlantilaiset, Australiaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin tai Isoon- Britanniaan. Yhteisnimeltään valkoisia rhodesialaisia kutsutaan nimellä "rhodie" ja he pitävät yhteyttä toisiinsa esimerkiksi omilla nettifoorumeillaan.

Syynä maastamuuttoon on osittain Zimbabwen surkea taloustilanne. Valkoiset joutuvat kilpailemaan työpaikoista mustien kanssa, ja usein mustia työhönotossa suositaan. Maatalous, joka toi asukkaille ennen hyvän elintason, on ajettu alas jakamalla valkoisten suurtilojen maat elinkelvottomiksi tilkuiksi. 89- vuotias Robert Mugabe valittiin juuri uudestaan presidentiksi, ja vaaleja pidetään vilpillisinä. Mugabe pitää maan tiukasti hallussaan, ja on mahdotonta sanoa millaiseksi Zimbabwe muuttuu hänen luovuttuaan vallasta tai kuoltuaan.

Aatteesta taistelleet valkoiset vapaaehtoiset löysivät oman Espanjan sisällissotansa Rhodesiasta, eteläisestä Afrikasta. Valkoisten puolesta taistelleina he kuitenkin olivat poliittisesti epäkorrekteja, eikä heitä ole julkisuudessa paljoa muisteltu. Robin Moore kirjoitti heistä kirjan nimeltä The Crippled Eagles vuonna 1980. Vahvistamattoman tiedon mukaan Yhdysvaltain ulkoministeriö teki parhaansa estääkseen kirjan julkaisun. The Crippled Eagles julkaistiin pitkän kamppailun jälkeen vuonna 1991 nimellä The White Tribe. Lisäksi on 1975 kaatuneen amerikkalaisen John Alan Coeyn päiväkirja julkaistu vuonna 1988 nimellä A Martyr speaks.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/2013/12/rammat-kotkat-vuosina-1964-1979.html

[artti]

Keisarit menettivät valtansa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ehkä ensimmäinen maailmansota oli keisareiden voimannäyttö, joka voimannäyttö varmisti, että keisareilta poistettiin valta-asema.

Jos tarkastellaan ensimmäisen maailmansodan syttymisen syytä: diktaattori, jolla on armeija suoraan komennossaan pystyy aloittamaan sodan. Meillä on aivan tuore tapaus, jonka aloitti, kun Saddam Hussein päätti hyökätä Kuwaitiin. Vuonna 1914 Saddam Husseineja oli kaksi, Saksan keisari ja Venäjän keisari.

Demokratioissa, joita johtaa parlamentti, prosessi on sellainen, että demokratia ei pysty aloittamaan tuosta vain järjetöntä hyökkäystä jonnekin, demokratia tarvitsee aina järkevän syyn, jolla perustella sotaan alkaminen kansalle. Demokratian etujen pitää olla tosissaan vaakalaudalla ja sodalle joku järkevä syy.

Vuonna 1914 Saksan keisari ja Venäjän keisari pystyi määräämään armeijan hyökkäämään ohittaen poliittisen järjestelmän ja virkamiehistön tässä päätöksenteossa.

Saksan keisari pelkäsi kahden rintaman sotaa, ne iljettävät viholliset idässä ja lännessä. Saksan keisari varautui voittamaan sodan yllättävillä operaatioilla.

Saksan keisari oli laatinut suunnitelman, että kun maailmansota syttyy niin hän nujertaa ensiksi Ranskan, se saa joukot nopeammin koottua ja marssitettua, ja sitten Venäjän, jonka mittavat etäisyydet aiheuttivat, että joukkojen kerääminen ja keskittäminen kesti kauan.

Ensimmäinen maailmansota oli tekijä, joka loi olosuhteet toisen maailmansodan syttymiselle. Ensimmäistä maailmansotaa on ihmetelty 100 vuotta, että miten rauhanomaisissa oloissa elävät maat alkoivat sotimaan. 

Suomi saa kiittää itsenäistymisestään ensimmäistä maailmansotaa, Suomen piinkovat kansallismieliset hyödynsivät Tsaarin strategisen itsemurhan perustamalla Suomen valtion.

Ilman ensimmäistä maailmansotaa saattaa olla, että Lenin ei olisi onnistunut perustamaan Neuvostoliittoa. Ilman ensimmäistä maailmansotaa saattaa olla, että Hitler ei olisi onnistunut nousemaan valtaan.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa oli käyty Balkanilla kähinöitä, joissa oli ilmennyt, että juoksuhautoihin kaivautunut maanalaisessa korsussa asuva konekiväärijoukkue oli vaikea haaste avoimella kentällä rynnäköivälle jalkaväelle, asiantuntijapiireissä tiedettiin, että jos maailmansota syttyy niin siitä tulee verinen. Kansalle sota kuitenkin markkinoitiin helppona retkenä, joka on pian ohi. Sodasta sitten tuli veristä juoksuhautasotaa, jossa kumpikaan osapuoli ei päässyt etenemään koska konekivääri oli todella tehokas ase. Panssarivaunuja ei ollut vielä laajamittaisessa käytössä. Panssarivaunujen keksiminen vasta mahdollisti konekiväärijoukkueen voittamisen.

1900-luvun alussa uudet tekniset keksinnöt lentokone ja auto ja radio ja sähkövalo ilmestyivät Eurooppaan, Eurooppa oli maailman vaurain alue, siirtomaista virtasi luonnonvaroja, ihmiset ostivat tuotteita ja matkailivat maailmalla ja palvelut kukoistivat.

[Takinravistaja]

Keisarit menettivät valtansa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ehkä ensimmäinen maailmansota oli keisareiden voimannäyttö, joka voimannäyttö varmisti, että keisareilta poistettiin valta-asema.

Jos tarkastellaan ensimmäisen maailmansodan syttymisen syytä: diktaattori, jolla on armeija suoraan komennossaan pystyy aloittamaan sodan. Meillä on aivan tuore tapaus, jonka aloitti, kun Saddam Hussein päätti hyökätä Kuwaitiin. Vuonna 1914 Saddam Husseineja oli kaksi, Saksan keisari ja Venäjän keisari.

Demokratioissa, joita johtaa parlamentti, prosessi on sellainen, että demokratia ei pysty aloittamaan tuosta vain järjetöntä hyökkäystä jonnekin, demokratia tarvitsee aina sen syyn, jolla perustella sotaan alkaminen kansalle. Demokratian etujen pitää olla tosissaan vaakalaudalla ja sodalle joku järkevä syy.

Vuonna 1914 Saksan keisari ja Venäjän keisari pystyi määräämään armeijan hyökkäämään ohittaen poliittisen järjestelmän ja virkamiehistön tässä päätöksenteossa.

Saksan keisari pelkäsi kahden rintaman sotaa, ne iljettävät viholliset idässä ja lännessä. Saksan keisari varautui voittamaan sodan yllättävillä operaatioilla.

Saksan keisari oli laatinut suunnitelman, että kun maailmansota syttyy niin hän nujertaa ensiksi Ranskan, se saa joukot nopeammin koottua ja marssitettua, ja sitten Venäjän, jonka mittavat etäisyydet aiheuttivat, että joukkojen kerääminen ja keskittäminen kesti kauan.

Ensimmäinen maailmansota oli tekijä, joka loi olosuhteet toisen maailmansodan syttymiselle. Ensimmäistä maailmansotaa on ihmetelty 100 vuotta, että miten rauhanomaisissa oloissa elävät maat alkoivat sotimaan. 

Suomi saa kiittää itsenäistymisestään ensimmäistä maailmansotaa, Suomen piinkovat kansallismieliset hyödynsivät Tsaarin strategisen itsemurhan perustamalla Suomen valtion.

Ilman ensimmäistä maailmansotaa saattaa olla, että Lenin ei olisi onnistunut perustamaan Neuvostoliittoa. Ilman ensimmäistä maailmansotaa saattaa olla, että Hitler ei olisi onnistunut nousemaan valtaan.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa oli käyty Balkanilla kähinöitä, joissa oli ilmennyt, että juoksuhautoihin kaivautunut maanalaisessa korsussa asuva konekiväärijoukkue oli vaikea haaste avoimella kentällä rynnäköivälle jalkaväelle, asiantuntijapiireissä tiedettiin, että jos maailmansota syttyy niin siitä tulee verinen. Kansalle sota kuitenkin markkinoitiin helppona retkenä, joka on pian ohi. Sodasta sitten tuli veristä juoksuhautasotaa, jossa kumpikaan osapuoli ei päässyt etenemään koska konekivääri oli todella tehokas ase. Panssarivaunuja ei ollut vielä laajamittaisessa käytössä. Panssarivaunujen keksiminen vasta mahdollisti konekiväärijoukkueen voittamisen.

1900-luvun alussa uudet tekniset keksinnöt lentokone ja auto ja radio ja sähkövalo ilmestyivät Eurooppaan, Eurooppa oli maailman vaurain alue, ihmiset ostivat tuotteita ja matkailivat maailmalla ja palvelut kukoistivat, siirtomaista virtasi luonnonvaroja.

Älä unohda Itävalta-Unkarin keisaria, maan jonka konflikti Serbian kanssa aloitti maailmansodan. Mutta ei ainakaan Saksan ja Itävallan keisarit olleet yksinvaltiaita, oli siellä parlamentitkin.  Myös Ranska ja Britannia julistivat sodan, ilman keisareita.

[Augustus]

Keisarit menettivät valtansa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ehkä ensimmäinen maailmansota oli keisareiden voimannäyttö, joka voimannäyttö varmisti, että keisareilta poistettiin valta-asema.

Jos tarkastellaan ensimmäisen maailmansodan syttymisen syytä: diktaattori, jolla on armeija suoraan komennossaan pystyy aloittamaan sodan. Meillä on aivan tuore tapaus, jonka aloitti, kun Saddam Hussein päätti hyökätä Kuwaitiin. Vuonna 1914 Saddam Husseineja oli kaksi, Saksan keisari ja Venäjän keisari.

Demokratioissa, joita johtaa parlamentti, prosessi on sellainen, että demokratia ei pysty aloittamaan tuosta vain järjetöntä hyökkäystä jonnekin, demokratia tarvitsee aina sen syyn, jolla perustella sotaan alkaminen kansalle. Demokratian etujen pitää olla tosissaan vaakalaudalla ja sodalle joku järkevä syy.

Vuonna 1914 Saksan keisari ja Venäjän keisari pystyi määräämään armeijan hyökkäämään ohittaen poliittisen järjestelmän ja virkamiehistön tässä päätöksenteossa.

Saksan keisari pelkäsi kahden rintaman sotaa, ne iljettävät viholliset idässä ja lännessä. Saksan keisari varautui voittamaan sodan yllättävillä operaatioilla.

Saksan keisari oli laatinut suunnitelman, että kun maailmansota syttyy niin hän nujertaa ensiksi Ranskan, se saa joukot nopeammin koottua ja marssitettua, ja sitten Venäjän, jonka mittavat etäisyydet aiheuttivat, että joukkojen kerääminen ja keskittäminen kesti kauan.

Ensimmäinen maailmansota oli tekijä, joka loi olosuhteet toisen maailmansodan syttymiselle. Ensimmäistä maailmansotaa on ihmetelty 100 vuotta, että miten rauhanomaisissa oloissa elävät maat alkoivat sotimaan. 

Suomi saa kiittää itsenäistymisestään ensimmäistä maailmansotaa, Suomen piinkovat kansallismieliset hyödynsivät Tsaarin strategisen itsemurhan perustamalla Suomen valtion.

Ilman ensimmäistä maailmansotaa saattaa olla, että Lenin ei olisi onnistunut perustamaan Neuvostoliittoa. Ilman ensimmäistä maailmansotaa saattaa olla, että Hitler ei olisi onnistunut nousemaan valtaan.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa oli käyty Balkanilla kähinöitä, joissa oli ilmennyt, että juoksuhautoihin kaivautunut maanalaisessa korsussa asuva konekiväärijoukkue oli vaikea haaste avoimella kentällä rynnäköivälle jalkaväelle, asiantuntijapiireissä tiedettiin, että jos maailmansota syttyy niin siitä tulee verinen. Kansalle sota kuitenkin markkinoitiin helppona retkenä, joka on pian ohi. Sodasta sitten tuli veristä juoksuhautasotaa, jossa kumpikaan osapuoli ei päässyt etenemään koska konekivääri oli todella tehokas ase. Panssarivaunuja ei ollut vielä laajamittaisessa käytössä. Panssarivaunujen keksiminen vasta mahdollisti konekiväärijoukkueen voittamisen.

1900-luvun alussa uudet tekniset keksinnöt lentokone ja auto ja radio ja sähkövalo ilmestyivät Eurooppaan, Eurooppa oli maailman vaurain alue, ihmiset ostivat tuotteita ja matkailivat maailmalla ja palvelut kukoistivat, siirtomaista virtasi luonnonvaroja.

Älä unohda Itävalta-Unkarin keisaria, maan jonka konflikti Serbian kanssa aloitti maailmansodan. Mutta ei ainakaan Saksan ja Itävallan keisarit olleet yksinvaltiaita, oli siellä parlamentitkin.  Myös Ranska ja Britannia julistivat sodan, ilman keisareita.

Ainoa todellinen yksinvaltias näistä kolmesta keisarista oli Nikolai II. Hänellä oli yksin valta päättää Venäjän sotaanlähdöstä ja hän teki sen, pitkän harkinnan jälkeen. Käytännössä oli muistaakseni kysymys Saksan uhkavaatimukseen vastaamisesta kielteisesti tms.

Vaikka tapahtumat vuonna 1905 olivat luoneet Venäjällekkin parlamentin eli duuman, sillä ei ollut oikeasti paljoakaan sanavaltaa tietyissä asioissa, koska lait jotka määrittelivät duuman vallan oli laadittu niin epäoikeudenmukaisesti, että tsaarin valta säilyi monessakin asiassa, joskin ehkä hieman kulissien takana.

[AcastusKolya]

Määrittelepä Faidros boxer-moottori? Minä ainakin olen sitä koulukuntaa, että boxer-moottori on yhtä kuin vastaiskumoottori.

[Lepakko]

Löysinpä erittäin hienon filkan suomalaisesta (moottoripyörä)sotahistoriasta. Ensimmäiset Suomeen toimitetut Zyndapp KS 750 prätkät.

Pyörä on erittäin maastokelpoinen johtuen kolmipyöräissyydestä(aina kaikki pyörät maakontaktissa)  ja 2-pyörävedosta.
KS 750 moottori on todella erikoinen, 170 asteen boxer-moottori ei ehkä aukene hätäisemmille, koska moni voisi sitä väittää V-moottoriksi.
Katsokaa filmin testien nousukulmia, etupyöra nousee ylämäkikalliolla ilmaan, mutta ylös mennään.

Kymmeniä muita samanlaisia Z:a makaa suomenlahden pohjassa, koska niitä Suomeen kuljettanut rahtialus upotettiin. Hylkyä ei ole löydetty.

Älä puhu Scheissea! Noita sotanorsuja, Latil-tykkivetureita, kuorma- ja henkilöautoja ja muutakin kalustoa makaa yllin kyllin rahtilaiva Hindenburgin ruumassa ja näkyvissä kannellakin. Laivan sijainti on tiedossä täsmälleen, Nauvon ja Korppoon välissä. Hylky tosin on ollut sukelluskiellossa jo 80-luvulta, koska on vaatinut jo kahden sukeltajan hengen. Joku sukellusseura on kirjoittanut pienen kirjasen tuosta hylystä, kirjastosta sen löysin ja luin.

[Lepakko]

Määrittelepä Faidros boxer-moottori? Minä ainakin olen sitä koulukuntaa, että boxer-moottori on yhtä kuin vastaiskumoottori.

Boxeriksi nyt ihan yleismaailmallisesti kutsutaan moottoria, jossa sylinterit sojottavan vastakkaisiin suuntiin. Mm. Subarun tai Kupla-Volkkarin moottoria kutsutaan boxeriksi vaikka se sellainen ei tarkalleen ottaen ole. Oikeita boxereita, joita voisi kutsua myös vastamäntämoottoreiksi, on aika vähän. Mieleen tulee ensimmäisenä Napier-merkkinen torpedoveneen tms. moottori tai Commer-kuormurin voimanlähde 50-60-luvulta.

[Faidros.]

Määrittelepä Faidros boxer-moottori? Minä ainakin olen sitä koulukuntaa, että boxer-moottori on yhtä kuin vastaiskumoottori.

Boxer-moottorissa on kiertokanget jokainen omalla kampiakselinkaulallaan, v-moottorissa kaksi samalla. Esimerkiksi Ferrari Testarossassa on 180 asteen v-moottori.
Zyndapp KS-750:ssä männät kulkee sisään ja ulos yht'aikaa, jos se olisi V-koneinen, männät kulkisi vuorotahtiin.
170 astetta on sitten vähän kinkkisempi juttu, onko se "oikea" boxer?

Sotahistoriaan. Täältä löytyy hauskaa juttua Suomen sodissa taistelleista ulkomaanelävistä. On näyttelijä, F1-kuski ja tietysti kuuluisa yönmusta Abessiinian kenttämarsalkka!
www.paivanlehti.fi/taru-sormusten-herrasta-velho-palveli-talvisodassa/

[Lepakko]

Tuosta boxer vai 180 asteen V-moottori on väännetty peistä. Päällepäin se ei näy, millä kampuran kaulalla kanget ovat, joten ulkomuodon perusteella ovat kaikki "boxereita" noin yleiskielessä, vaikka tarkalleen ottaen eivät olisikaan.

[Faidros.]

Subarun tai Kupla-Volkkarin moottoria kutsutaan boxeriksi vaikka se sellainen ei tarkalleen ottaen ole.

Subarun tekniikkaa en tunne, mutta miksei kuplan kone ole mielestäsi boxer?

[AcastusKolya]

Määrittelepä Faidros boxer-moottori? Minä ainakin olen sitä koulukuntaa, että boxer-moottori on yhtä kuin vastaiskumoottori.

Boxer-moottorissa on kiertokanget jokainen omalla kampiakselinkaulallaan, v-moottorissa kaksi samalla. Esimerkiksi Ferrari Testarossassa on 180 asteen v-moottori.
Zyndapp KS-750:ssä männät kulkee sisään ja ulos yht'aikaa, jos se olisi V-koneinen, männät kulkisi vuorotahtiin.
170 astetta on sitten vähän kinkkisempi juttu, onko se "oikea" boxer?

Tuo kiertokankiratkaisu on perseestä. Jos nimittäin jokainen kiertokanki on omalla kaulallaan plus joka kaulan välissä runkolaakeri (kuten laatumoottoreissa on), moottorista tulee yhtä pitkä kuin rivimoottorista, mikä dementoi koko idean.

[Golimar]

Määrittelepä Faidros boxer-moottori? Minä ainakin olen sitä koulukuntaa, että boxer-moottori on yhtä kuin vastaiskumoottori.

Boxeriksi nyt ihan yleismaailmallisesti kutsutaan moottoria, jossa sylinterit sojottavan vastakkaisiin suuntiin. Mm. Subarun tai Kupla-Volkkarin moottoria kutsutaan boxeriksi vaikka se sellainen ei tarkalleen ottaen ole. Oikeita boxereita, joita voisi kutsua myös vastamäntämoottoreiksi, on aika vähän. Mieleen tulee ensimmäisenä Napier-merkkinen torpedoveneen tms. moottori tai Commer-kuormurin voimanlähde 50-60-luvulta.

Ilman mitään kompetenssiä sanon että Junkersin kaksitahtiset vastakkaismäntädieselit olisivat voineet olla hyviä panssarien ja rynnäkkötykkien moottoreita.

https://en.wikipedia.org/wiki/Junkers_Jumo_205

General characteristics
Type: Six-cylinder 12-piston liquid-cooled opposed piston inline two-stroke diesel engine
Bore: 105 mm (4.13 in)
Stroke: 160 mm (6.3 in)
Displacement: 16.63 L (1,015 in³)
Length: 76.5 in (1,934 mm)
Width: 21.54 in (547 mm)
Height: 52.17 in (1,325 mm)
Dry weight: 595 kg (1,312 lb)
Components
Supercharger: Spülgebläse
Fuel system: Fuel injection
Fuel type: Diesel
Oil system: Forced with one pressure and two scavenge pumps
Cooling system: Liquid-cooled
Performance
Power output: 880 PS (868 hp, 647 kW) at 2,800 rpm
Specific power: 39.0 kW/L (0.86 hp/in³)
Compression ratio: 17:1
Power-to-weight ratio: 1.09 kW/kg (0.66 hp/lb)

[Faidros.]

Määrittelepä Faidros boxer-moottori? Minä ainakin olen sitä koulukuntaa, että boxer-moottori on yhtä kuin vastaiskumoottori.

Boxer-moottorissa on kiertokanget jokainen omalla kampiakselinkaulallaan, v-moottorissa kaksi samalla. Esimerkiksi Ferrari Testarossassa on 180 asteen v-moottori.
Zyndapp KS-750:ssä männät kulkee sisään ja ulos yht'aikaa, jos se olisi V-koneinen, männät kulkisi vuorotahtiin.
170 astetta on sitten vähän kinkkisempi juttu, onko se "oikea" boxer?

Tuo kiertokankiratkaisu on perseestä. Jos nimittäin jokainen kiertokanki on omalla kaulallaan plus joka kaulan välissä runkolaakeri (kuten laatumoottoreissa on), moottorista tulee yhtä pitkä kuin rivimoottorista, mikä dementoi koko idean.

Mitkä lasket laatumoottoreiksi?
Ja nimenomaan tarkoitan moottoria ilman jokaisen kk:n välilaakeria.
Mäntien halkaisumitta ja niiden ilmajäähdytys on se todellinen ongelma monisylitereisissä boxereissa(Porsche).
2-syl. mp-boxereissa tämä ei ollut ongelma vain etu.

[AcastusKolya]

Laatumoottoreilla tarkoitan moottoreita, joissa esimerkiksi V-mallissa on veitsi-haarukka-kiertokanget. Esim. Rolls-Royce Merlin.

[Faidros.]

Määrittelepä Faidros boxer-moottori? Minä ainakin olen sitä koulukuntaa, että boxer-moottori on yhtä kuin vastaiskumoottori.

Boxer-moottorissa on kiertokanget jokainen omalla kampiakselinkaulallaan, v-moottorissa kaksi samalla. Esimerkiksi Ferrari Testarossassa on 180 asteen v-moottori.
Zyndapp KS-750:ssä männät kulkee sisään ja ulos yht'aikaa, jos se olisi V-koneinen, männät kulkisi vuorotahtiin.
170 astetta on sitten vähän kinkkisempi juttu, onko se "oikea" boxer?

Tuo kiertokankiratkaisu on perseestä. Jos nimittäin jokainen kiertokanki on omalla kaulallaan plus joka kaulan välissä runkolaakeri (kuten laatumoottoreissa on), moottorista tulee yhtä pitkä kuin rivimoottorista, mikä dementoi koko idean.

Kummallista kyllä kevytilmailussa suosituimmat moottorit ovat juuri VW kuplan ja BMW moottoripyörän boxer-moottorit, joissa ei tuota runkolaakeria ole.
Varsinaiset ilmailukäyttöön tehdyt moottorit ovat tietysti asia erikseen, mutta myöskään Rotaxin boxerissa laakeria ei ole.

[AcastusKolya]

Se taas johtuu siitä, että mikä tahansa kura kelpaa. Yleisilmailun kohdalla taas lakimiehet ovat tehneet sertifiointiprosessin niin raskaaksi, että se yhdessä markkinoiden pienuuden takia on käytännössä estänyt uusien moottorien tulon markkinoille, joten Lycomingin ja Continentalin teknisesti ruukkimyllyn tasolla olevat paskat myyvät edelleen. Nehän ovat edelleen kaksiventtiilisiä työntötankokoneita. Kuraa!

[Golimar]

^ Minä luulen että kyse on toimintavarmuudesta, verrataan vaikka ruohonleikkureihin, useimmat niistä ovat sivuvettiilimoottoreilla varustettuja, jotain 100 vuotta vanha konstruktio joka toimii ja toimii ja toimii.

https://en.wikipedia.org/wiki/Briggs_%26_Stratton

[Faidros.]

^ ^Prätkäilyssä tyyli on tärkeämpää kuin toimivuus, ilmailussa on tärkeää toimivuus, tyylin kustannuksella.
Jos olet ehkä huomannut lentokinemoottorit käyvät erittäin alhaisilla kierroksilla(potkurinopeus), eikä kierrosherkkyys ole mikään merkittävä ominaisuus, joka sopii taas yks'yhteen wanhaan yksinkertaiseen tekniikkaan.

Mitä vähemmän osia teknisessä laitteessa, sitä vähemmän vikamahdollisuuksia.

[Faidros.]

^ Minä luulen että kyse on toimintavarmuudesta, verrataan vaikka ruohonleikkureihin, useimmat niistä ovat sivuvettiilimoottoreilla varustettuja, jotain 100 vuotta vanha konstruktio joka toimii ja toimii ja toimii.

https://en.wikipedia.org/wiki/Briggs_%26_Stratton

Gasgas teki trial-pyöräänsä nykyaikaisen sivuventtiilimoottorin, joka on yhtä pieni ja kevyt kuin 2-T moottori.
www.southbayriders.com/forums/attachments/110252/

Jokaisella moottorityypillä on puolensa ja yleensä ne löytävät parhaimmat käyttötarkoituksensa.

[Kemolitor]

Juhani Putkisen kirjoituksiin on tässäkin ketjussa viitattu useampaan kertaan:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/

Minusta ei nykyaikana ole oleellista se, onko kirjoittajalla tutkijakoulutusta historian alalta, esimerkiksi Paavo Rantanen on kirjoittanut erittäin hyvän kirjan Suomen tilanteesta talvi- ja jatkosodan välissä:
https://kirja.elisa.fi/ekirja/suomi-kaltevalla-pinnalla-valirauhasta-jatkosotaan

Mutta se on oleellista miten ja millä asenteella tekstejään kirjoittaa. Minä suhtaudun itse hyvin suurella varauksella Juhani Putkisen kirjoituksiin ja näkemyksiin. Hänellä on ensisijaisena lähtökohta aina, että kaikki paha maailmassa johtuu Venäjästä/Neuvostoliitosta, sen ajatuksen ympärille hän on väsännyt ison kasan tekstejä.

Tältä pohjalta sitten yksi hänen perusajatuksiaan on, että Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesällä 1941 oli vain ja ainoastaan puolustuksellinen toimenpide, Neuvostoliiton joukot oli jo koottu rajalle valmiina hyökkäämään Saksaan muutama päivä tai viikko myöhemmin. Tätä hän todistelee sitten erittäin pitkällä tekstillä:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_aikoi_hyokata_lanteen_heinakuussa%201941.htm

Tuota tekstiä voisi käydä läpi pala kerrallaan, mutta otetaan tärkein asia: tärkein (ja käytännössä ainoa lähde) tälle väitteelle on Viktor Suvorov (katso lähdeluettelo tekstin lopusta)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viktor_Suvorov
https://en.wikipedia.org/wiki/Viktor_Suvorov

Suvorovin kirjoista on ollut epäselvyyttä, että ovatko kaunokirjallisuutta vai tieteellistä kirjallisuutta, fiktiota vai fatkaa. Tätä sivuten Viktor Suvorov uhkasi haastaa vuonna 2008 Ilkka Remeksen (mitenhän siiinä oikein lopulta kävi?) oikeuteen plagioinnista:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000173670.html

Suvorovin mukaan nyt ilmitulleet lainaukset ovat erityisen ikäviä siksi, että sekä hänen että Remeksen kirjat ovat kaunokirjallisia.

- Kaunokirjalliseen teokseen on kopioitu minun mielikuvitustani, huomautti Suvorov.

- Esimerkiksi kohta, jossa kerron, että yli 90 prosenttiin kysymyksistä vastanneita ei hyväksytä, koska he ovat liian viisaita. Se oli kirjassani täysin minun omaa keksintöäni.

Suvorovin kirjoitusten pohjalta on sitten syntynyt tämä näkemys Neuvostoliiton hyökkäysaikeista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_offensive_plans_controversy

Tuosta tekstistä löytyy esimerkkejä Suvorovin väitteistä ja niitä kohtaan esitettyä krittiikkiä. Tärkein kritiikki on se, ettei Suvorov paljasta lähteitään. Nyt siis Juhani Putkinen käyttää kirjoituksilleen lähteinä Viktor Suvorovia, joka ei paljasta lähteitään. Mikä arvo oikeastaan Suvoroville on lähdeviitteenä? Minusta ei juuri minkäänlainen.

Suvorovin argumentteihin kuuluu esimerkiksi se, että Puna-armeijassa aloitettiin yleinen asevelvollisuus vuonna 1939, tämä todistaisi suunnilmat Euroopan valloituksesta. No, todellisuudessa asevelvollisuus alkoi jo 1925.

Suvorov myös esittää ns. lentävän tankin todisteenaan, sen kehittely aloitettiin kuitenkin vasta joulukuussa 1941:

In like fashion, Suvorov cites the development of the KT/Antonov A-40 "flying tank" as evidence of Stalin's aggressive plans, while his critics say that development of this tank was started only in December 1941.[45]

Suvorovilta löytyy myös "tieto", että Neuvostoliitolla oli Barbarossan alkaessa miljoona (1000000) koulutettua laskuvarjomiestä valmiina pudottautumaan ensin Saksaan ja sitten muihin Euroopan maihin. Jostain syystä jopa Juhani Putkinen itse suhtautuu tähän Suvorovin tietoon hienoisella epäilyksellä.

Esimerkiksi tuohon yllämainittuun Putkisen tekstiin ei hänelle ole kelvannut lähteeksi Kurt von Tippelskirch, joka toteaa kirjassaan Toisen maailmansodan historia (osa 2. s. 278-279) näin:

Sotilaallisten valmisten voi todeta alkaneen jo kesällä 1940. Heinäkuun 21 päivänä Hitler antoi maavoimien komentajalle tehtäväksi tutkia Venäjälle suoritettavan hyökkäyksen valmisteluun liityviä kysymyksiä. ... Ensin jopa puhuttiin, että sota aloitettaisiin jo samana syksynä. Niin suuret joukkojen keskitysmarsseja koskevat vaikeudet olivat kuitenkin esteenä, että ajatuksesta luovuttiin hyvin pian.... "Tämä (kenraaliluutnantti Marcks) laati seuraavien kuukausien kuluessa taistelusuunnitelman, jota maavoimien yleisesikunta tutki sotaharjoituksissa ja kehitti edelleen. Joulukuun 5 päivänä Halder esitteli siihenastisten tutkimusten tulokset Hitlerille.

Hyökkäys Venäjälle oli siis päätetty jo kesällä 1940. Samaa tietoa löytyy aika monesta muustakin lähteestä. Tämä on minusta aika vankka lähtökohta, mutta Putkinen ei kirjoituksissaan tähän kajoa ollenkaan.

Onhan toki Putkisella muitakin lähteitä:

Saksan sotaa edeltävä ja sodanaikainen ulkoministeri Ribbentrop teki vankisellissään muistiinpanoja, jotka on nyt julkaistu: "Venäjän joukkojen valtava keskittäminen Bessarabiaan pakotti Adolf Hitlerin epäilemään vahvasti sodan jatkamista Englantia vastaan, sillä me emme saaneet missään tapauksessa luopua meille elintärkeästä Romanian raakaöljystä. Jos Venäjä olisi siinä siirtynyt eteenpäin, olisimme jääneet jatkuvassa sodassa Venäjän mielivallan alle. Sellaiset tulevaisuudennäkymät luonnollisesti herättivät Hitlerissä epäuskoa Venäjän politiikan suhteen. Hän sanoi minulle, että harkitsee mielessään sotilaallisia menettelyjä, sillä ei halua, että hänet yllätettäisiin idässä. -- Orlov ja Garejev väittivät samaa, mitä Hitler puhui sisäpiirissä ja mitä Ribbentrop prosessissa."[xii]

"Samaa kertoi esitutkinnassa myös kenraalisotamarsalkka Wilhelm Keitel. Hän piti kantansa loppuun saakka: »Venäjälle hyökättiin tavoitteena välttää se, että Venäjä hyökkää Saksaan. » Ja edelleen: »Minä vahvistan, että koko valmistelutyö, mitä teimme ennen kevättä 1941, jäi puolustussuunnitteluun puna-armeijan mahdollisen hyökkäyksen varalta. Siten voi koko idässä pidettyä sotaa nimittää tietyssä määrin ennakoivaksi. Selvä se, että niiden menettelyjen valmistelussa otimme huomioon kaikkien tehokkaimman keinon - ennakoida Venäjän hyökkäystä ja murskata yllätyshyökkäyksellä sen asevoimat. Vuoden 1941 kesään mennessä minulle kehittyi varma vakaumus, että Venäjän joukkojen voimakas keskittäminen ja sitä seuraava hyökkäys Saksaan voi asettaa meidät strategisesti ja taloudellisesti äärimmäisen kriittiseen tilanteeseen. Erityisesti olivat uhattuina kaksi idässä olevaa sivustaa Itä-Preussi ja Ylä-Sleesia. Jo ensimmäisinä Venäjän hyökkäystä seuraavina viikkoina Saksa olisi joutunut äärimmäisen epäsuotuisaan tilanteeseen. Meidän hyökkäyksemme oli välitön seuraus siitä uhkasta. » (Kuulustelupöytäkirja 17.6.1945, VIZ, 1961, nro 9, sivut 77-87) Siitä puhui myös kenraalieversti A. Jodl: »Vallitsi poliittinen käsitys, että tilanne menee monimutkaiseksi, jos Venäjä hyökkää kimppuumme ensin.» (Kuulustelupöytäkirja 18.7.1945, VIZ, 1961, nro 4, sivut 84-91)"[xiii]

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Miksi_Saksa_hyokkasi_Venajalle.htm

Kyse on siis Wilhelm Keitelin kuulusteluista, joissa hän yritti puolustautua esitettyjä syytteitä vastaan.  Aika harvoin oikeudessa syytettynä oleva kertoo mitään itselleen haitallista, päinvastoin. Keitelin puolustelut eivät auttaneet, hänet teloitettiin hirttämällä lokakuussa 1946, kuten myös Ribbentrop.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Keitel
https://fi.wikipedia.org/wiki/Joachim_von_Ribbentrop

Mutta entä jos ajatellaan asiaa ihan järjellä, unohdetaan sellaiset tulokset, jotka kuulostaisivat paljon omasta mielestä mukavammilta, Stalinin syytä kaikki ja Hitler vain puolustautui.

Miltä tällainen logiikka kuulostaa: Neuvostoliitto kävi Suomen kanssa kolme kuukautta sotaa joulukuu 1939 - helmikuu 1940. Koska kyseinen sota sujui niin loisteliaasti ja osoitti Puna-armeijan uskomattoman tehokkuuden ja sotimiskyvyn, keksi Stalin, että samainen Puna-armeija kykenee kyllä lyömään Saksankin.

Tapahtuiko vuonna 1940 jotain, joka tukisi Stalinin logiikkaa? Saksa nopeasti ja tehokkaasti valloitti Belgian, Hollannin, Tanskan ja Norjan sekä ennen kaikkea jonkinasteina sotilasmahtinakin pidetyn Ranskan. Nämä tapahtumat ilmeisesti sitten vakuuttivat Stalinin siitä, että Puna-armeija pystyy Saksan lyömään, voittihan samainen Puna-armeija Suomenkin.

Minusta tuollaisessa ajattelussa ei ole mitään järkeä. Stalin oli vainoharhainen totaalinen yksinvaltias, mutta ei se tarkoita ettei hän olisi tosiasioita ymmärtänyt.

[Takinravistaja]

Juhani Putkisen kirjoituksiin on tässäkin ketjussa viitattu useampaan kertaan:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/

Minusta ei nykyaikana ole oleellista se, onko kirjoittajalla tutkijakoulutusta historian alalta, esimerkiksi Paavo Rantanen on kirjoittanut erittäin hyvän kirjan Suomen tilanteesta talvi- ja jatkosodan välissä:
https://kirja.elisa.fi/ekirja/suomi-kaltevalla-pinnalla-valirauhasta-jatkosotaan

Mutta se on oleellista miten ja millä asenteella tekstejään kirjoittaa. Minä suhtaudun itse hyvin suurella varauksella Juhani Putkisen kirjoituksiin ja näkemyksiin. Hänellä on ensisijaisena lähtökohta aina, että kaikki paha maailmassa johtuu Venäjästä/Neuvostoliitosta, sen ajatuksen ympärille hän on väsännyt ison kasan tekstejä.

Tältä pohjalta sitten yksi hänen perusajatuksiaan on, että Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesällä 1941 oli vain ja ainoastaan puolustuksellinen toimenpide, Neuvostoliiton joukot oli jo koottu rajalle valmiina hyökkäämään Saksaan muutama päivä tai viikko myöhemmin. Tätä hän todistelee sitten erittäin pitkällä tekstillä:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_aikoi_hyokata_lanteen_heinakuussa%201941.htm

Tuota tekstiä voisi käydä läpi pala kerrallaan, mutta otetaan tärkein asia: tärkein (ja käytännössä ainoa lähde) tälle väitteelle on Viktor Suvorov (katso lähdeluettelo tekstin lopusta)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viktor_Suvorov
https://en.wikipedia.org/wiki/Viktor_Suvorov

Suvorovin kirjoista on ollut epäselvyyttä, että ovatko kaunokirjallisuutta vai tieteellistä kirjallisuutta, fiktiota vai fatkaa. Tätä sivuten Viktor Suvorov uhkasi haastaa vuonna 2008 Ilkka Remeksen (mitenhän siiinä oikein lopulta kävi?) oikeuteen plagioinnista:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000173670.html

Suvorovin mukaan nyt ilmitulleet lainaukset ovat erityisen ikäviä siksi, että sekä hänen että Remeksen kirjat ovat kaunokirjallisia.

- Kaunokirjalliseen teokseen on kopioitu minun mielikuvitustani, huomautti Suvorov.

- Esimerkiksi kohta, jossa kerron, että yli 90 prosenttiin kysymyksistä vastanneita ei hyväksytä, koska he ovat liian viisaita. Se oli kirjassani täysin minun omaa keksintöäni.

Suvorovin kirjoitusten pohjalta on sitten syntynyt tämä näkemys Neuvostoliiton hyökkäysaikeista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_offensive_plans_controversy

Tuosta tekstistä löytyy esimerkkejä Suvorovin väitteistä ja niitä kohtaan esitettyä krittiikkiä. Tärkein kritiikki on se, ettei Suvorov paljasta lähteitään. Nyt siis Juhani Putkinen käyttää kirjoituksilleen lähteinä Viktor Suvorovia, joka ei paljasta lähteitään. Mikä arvo oikeastaan Suvoroville on lähdeviitteenä? Minusta ei juuri minkäänlainen.

Suvorovin argumentteihin kuuluu esimerkiksi se, että Puna-armeijassa aloitettiin yleinen asevelvollisuus vuonna 1939, tämä todistaisi suunnilmat Euroopan valloituksesta. No, todellisuudessa asevelvollisuus alkoi jo 1925.

Suvorov myös esittää ns. lentävän tankin todisteenaan, sen kehittely aloitettiin kuitenkin vasta joulukuussa 1941:

In like fashion, Suvorov cites the development of the KT/Antonov A-40 "flying tank" as evidence of Stalin's aggressive plans, while his critics say that development of this tank was started only in December 1941.[45]

Suvorovilta löytyy myös "tieto", että Neuvostoliitolla oli Barbarossan alkaessa miljoona (1000000) koulutettua laskuvarjomiestä valmiina pudottautumaan ensin Saksaan ja sitten muihin Euroopan maihin. Jostain syystä jopa Juhani Putkinen itse suhtautuu tähän Suvorovin tietoon hienoisella epäilyksellä.

Esimerkiksi tuohon yllämainittuun Putkisen tekstiin ei hänelle ole kelvannut lähteeksi Kurt von Tippelskirch, joka toteaa kirjassaan Toisen maailmansodan historia (osa 2. s. 278-279) näin:

Sotilaallisten valmisten voi todeta alkaneen jo kesällä 1940. Heinäkuun 21 päivänä Hitler antoi maavoimien komentajalle tehtäväksi tutkia Venäjälle suoritettavan hyökkäyksen valmisteluun liityviä kysymyksiä. ... Ensin jopa puhuttiin, että sota aloitettaisiin jo samana syksynä. Niin suuret joukkojen keskitysmarsseja koskevat vaikeudet olivat kuitenkin esteenä, että ajatuksesta luovuttiin hyvin pian.... "Tämä (kenraaliluutnantti Marcks) laati seuraavien kuukausien kuluessa taistelusuunnitelman, jota maavoimien yleisesikunta tutki sotaharjoituksissa ja kehitti edelleen. Joulukuun 5 päivänä Halder esitteli siihenastisten tutkimusten tulokset Hitlerille.

Hyökkäys Venäjälle oli siis päätetty jo kesällä 1940. Samaa tietoa löytyy aika monesta muustakin lähteestä. Tämä on minusta aika vankka lähtökohta, mutta Putkinen ei kirjoituksissaan tähän kajoa ollenkaan.

Onhan toki Putkisella muitakin lähteitä:

Saksan sotaa edeltävä ja sodanaikainen ulkoministeri Ribbentrop teki vankisellissään muistiinpanoja, jotka on nyt julkaistu: "Venäjän joukkojen valtava keskittäminen Bessarabiaan pakotti Adolf Hitlerin epäilemään vahvasti sodan jatkamista Englantia vastaan, sillä me emme saaneet missään tapauksessa luopua meille elintärkeästä Romanian raakaöljystä. Jos Venäjä olisi siinä siirtynyt eteenpäin, olisimme jääneet jatkuvassa sodassa Venäjän mielivallan alle. Sellaiset tulevaisuudennäkymät luonnollisesti herättivät Hitlerissä epäuskoa Venäjän politiikan suhteen. Hän sanoi minulle, että harkitsee mielessään sotilaallisia menettelyjä, sillä ei halua, että hänet yllätettäisiin idässä. -- Orlov ja Garejev väittivät samaa, mitä Hitler puhui sisäpiirissä ja mitä Ribbentrop prosessissa."[xii]

"Samaa kertoi esitutkinnassa myös kenraalisotamarsalkka Wilhelm Keitel. Hän piti kantansa loppuun saakka: »Venäjälle hyökättiin tavoitteena välttää se, että Venäjä hyökkää Saksaan. » Ja edelleen: »Minä vahvistan, että koko valmistelutyö, mitä teimme ennen kevättä 1941, jäi puolustussuunnitteluun puna-armeijan mahdollisen hyökkäyksen varalta. Siten voi koko idässä pidettyä sotaa nimittää tietyssä määrin ennakoivaksi. Selvä se, että niiden menettelyjen valmistelussa otimme huomioon kaikkien tehokkaimman keinon - ennakoida Venäjän hyökkäystä ja murskata yllätyshyökkäyksellä sen asevoimat. Vuoden 1941 kesään mennessä minulle kehittyi varma vakaumus, että Venäjän joukkojen voimakas keskittäminen ja sitä seuraava hyökkäys Saksaan voi asettaa meidät strategisesti ja taloudellisesti äärimmäisen kriittiseen tilanteeseen. Erityisesti olivat uhattuina kaksi idässä olevaa sivustaa Itä-Preussi ja Ylä-Sleesia. Jo ensimmäisinä Venäjän hyökkäystä seuraavina viikkoina Saksa olisi joutunut äärimmäisen epäsuotuisaan tilanteeseen. Meidän hyökkäyksemme oli välitön seuraus siitä uhkasta. » (Kuulustelupöytäkirja 17.6.1945, VIZ, 1961, nro 9, sivut 77-87) Siitä puhui myös kenraalieversti A. Jodl: »Vallitsi poliittinen käsitys, että tilanne menee monimutkaiseksi, jos Venäjä hyökkää kimppuumme ensin.» (Kuulustelupöytäkirja 18.7.1945, VIZ, 1961, nro 4, sivut 84-91)"[xiii]

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Miksi_Saksa_hyokkasi_Venajalle.htm

Kyse on siis Wilhelm Keitelin kuulusteluista, joissa hän yritti puolustautua esitettyjä syytteitä vastaan.  Aika harvoin oikeudessa syytettynä oleva kertoo mitään itselleen haitallista, päinvastoin. Keitelin puolustelut eivät auttaneet, hänet teloitettiin hirttämällä lokakuussa 1946, kuten myös Ribbentrop.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Keitel
https://fi.wikipedia.org/wiki/Joachim_von_Ribbentrop

Mutta entä jos ajatellaan asiaa ihan järjellä, unohdetaan sellaiset tulokset, jotka kuulostaisivat paljon omasta mielestä mukavammilta, Stalinin syytä kaikki ja Hitler vain puolustautui.

Miltä tällainen logiikka kuulostaa: Neuvostoliitto kävi Suomen kanssa kolme kuukautta sotaa joulukuu 1939 - helmikuu 1940. Koska kyseinen sota sujui niin loisteliaasti ja osoitti Puna-armeijan uskomattoman tehokkuuden ja sotimiskyvyn, keksi Stalin, että samainen Puna-armeija kykenee kyllä lyömään Saksankin.

Tapahtuiko vuonna 1940 jotain, joka tukisi Stalinin logiikkaa? Saksa nopeasti ja tehokkaasti valloitti Belgian, Hollannin, Tanskan ja Norjan sekä ennen kaikkea jonkinasteina sotilasmahtinakin pidetyn Ranskan. Nämä tapahtumat ilmeisesti sitten vakuuttivat Stalinin siitä, että Puna-armeija pystyy Saksan lyömään, voittihan samainen Puna-armeija Suomenkin.

Minusta tuollaisessa ajattelussa ei ole mitään järkeä. Stalin oli vainoharhainen totaalinen yksinvaltias, mutta ei se tarkoita ettei hän olisi tosiasioita ymmärtänyt.

Asiallinen kirjoitus sinulta. Siihen löytyy todisteita yllin kyllin.

Heinäkuun 29. päivänä 1940  Hitler ilmoitti sotilasjohdolleen päättäneensä hyökätä seuraavan kesänä Venäjälle ja antoi kenraaleille käskyn ryhtyä laatimaan alustavia suunnitelmia sitä varten.... Saksan sotilasjohto piti itsestään selvänä, että molemmilla siivillä olevat maat, Romania ja Suomi saataisiin mukaan. Sotilasjohdon neuvotteluissa elokuun 14. päivänä Hitler ilmoitti tahtovansa "Suomen nopeaa ja tehokasta varustamista, koska Suomea ei jätetä venäläisten käsiin". Göringin luottomies evl J. Veltjens lähettettiin Mannerheimin luo tiedustelemaan mitä Suomen sotavoimat tarvitsisivat. (Max Jakobson, Kohtalonvuodet)

[kelloseppä]

...
Stalin oli vainoharhainen totaalinen yksinvaltias, mutta ei se tarkoita ettei hän olisi tosiasioita ymmärtänyt.

Putkinen ei toki ole ainoa puolestapuhuja, eikä todellakaan vakuuttavin, sen puolesta, että NL aikoi hyökätä länteen kesällä 1941.

Oma näkymykseni on suunnilleen nim. Kemolitorin esittämä, mutta seuraavin ihmettelynsekaisin vahvoin varauksin:

- Jos Stalin todellakin ymmärsi tosiasiat, miksi hän oli poissa julkisuudesta useita päiviä hyökkäyksen alettua?
- Jos Stalin todellakin ymmärsi tosiasiat, miksi Puna-armeijan läntisimpään NL:oon jo valmiiksi, ja ryhmitetty väitetysti erityisesti puolustukseen, ryhmitetty noin 2,5 miljoonan miehen vahvuisten yhtymien puolutusteho oli jopa Puna-armiejan talvisodan suorituskyvyn valossa täysin ala-arvoista?
(etenkin toteutuneet Puna-armeijan voimien ryhmitysmuodot sisältävät kaikenlaista outoa, jos ryhmitytään puolustukseen ennalta ja hyvissä ajoin, eikä kaiken oudon selittäminen neuvostosotilanjohdon johdonmukaisena ja kaikkialle ulottuvana töpeksintänä ole uskottavaa)
- Jos Stalin todellakin ymmärsi tosiasiat, miksi hän ei ilmeisesti juuri Saksan tulevan hyökkäyksen osalta lainkaan ottanut todesta tiedustelunsa saamia tietoja?

En pidä Stalinin ymmärrystä tosiasiat tunnustavana, ennen kuin em. varauksiini olisi vastattu uskottavalla tavalla. Tästä seuraa se, ettei myöskään teoriaa siitä, että NL valmisteli hyvin konkreettisella ja laajamittaisella tavalla ennalta ehkäisevää hyökkäystään länteen, voi pitää täysin ehdottomasti poissuljettuna.