Sotahistoriaketju

[kelloseppä]

Väitän yhä, että strategisen yllätyshyökkäyksen ryhmitys on erilainen kuin strategiseen yllätyshyökkäykseen kohdistettavan massiivisen vastahyökkäyksen. Siitä yksinkertaisesta syystä, että vastahyökkäys on kuitenkin aina - ainakin alkuvaiheessaan - vain reagointia hyökkääjän luomaan tilanteeseen. Enkä todellakaan usko, että Puna-armeijan taso 1941 olisi ollut niin heikko, ettei tätä olisi ymmärretty.

Suvorovin kirjasta alkaen väitteet siitä, että NL olisi ollut hyökkäysvalmiudessa 1941 ovat käsittääkseni perustuneet epäsuoriin todisteisiin ja induktiiviseen päättelyyn. Primäärejä lähteitä ei ole oikein ollenkaan ja sekundaarisiakin heikosti. Esimerkiksi Suvorov todennäköisesti keksi suuren osan kirjansa vuotta 1941 koskevista luvuista. Ainakaan hän ei esitä niille mitään lähdettä (mahdoton tarkistaa).

Vastaavasti taas Suvorovin näkemyksiä vastustaneet länsimaiset tutkijat ovat esittäneet jopa primäärejä todisteita sen puolesta, että ainakaan vuonna 1941 ei neuvostoarmeija ollut hyökkäämässä. Esimerkiksi D. M. Glantz käsittelee kirjassaan Stumbling Colossus tätä asiaa aika mielenkiintoisella tavalla. Glantzhan pääsi jo tutustumaan osaan aidoista arkistoista.

Asian selvittämistä vaikeuttaa se, että Stalin taisi määrätä ison osan arkistoista tuhottavaksi.

En ole tukeutunut puheenvuoroissani Suvoroviin enkä kiistänyt Glantzin ansioita, mistä syystä voi helposti allekirjoittaa nim. tyhmyrin luonnehdinnat em. kirjoittajista. Arkistojen puutteellisuus on enemmän kuin selviö, osa yhtymien arkistoista tuhoutui sotatoimissa ja Moskova tuhosi paljon vuoden 1941 katastrofista muistuttavia arkistoja, joten epäsuora todistelu nousee keskeiseen rooliin.

Epäsuorasta todistelusta esimerkki:

Nim, Kemolitorin linkkaama Lalu kirjoittaa (s 177-178):

"Sodanjohdon vääristynyttä tilannekuvaa kuvasti hyökkäyspäivän iltana kaikille
















































Neuvostoliiton Saksan vastaisen rintaman joukoille annettu hyökkäystehtävä. Ylin
sodanjohto vaati useiden päivien ajan hyökkäyksen käynnistämistä"

Jos kerran ei ole ryhmitytty hyökkäykseen tai hyökkäyksen mahdollistamaan ryhmitykseen, mitä järkeä välittömänä ensireaktiona olisi käskeä metsissä ja tuppukylissä pitkin länsirajaa sangen organisoidusti lomailevaa 2,5 - 2,8 miljoonaa ukkoa hyökkäämään ilman hyökkäyskäskyä edeltäviä tsiljoonia käskyjä?

Sama asia toisin päin ajateltuna:

Jos kerran Puna-armeija onnistui vuoden 1941 reaalimaailmassa 100%:sti noudattamaan vain hyökkäyksen tuntevaa doktriiniaan, mitä ne 2,5-2,8 miljoona ukkoa sitten oikein touhusivat kesäkuussa 1941 pitkin NL:n länsirajaa, jos eivät olleet ryhmittyneet ja/tai olleet ryhmittymässä hyökkäykseen ja/tai vastahyökkäykseen?

En todellakaan menisi ko. asiasta väittämään kovin vahvasti mitään, vaan odottaisin lisätutkimusten tuloksia.

[Kemolitor]

Mainitsen tässä vain yhden tyypin, jonka arkistolöydot vaikuttavat mielenkiintosiilta, vaikka en itse pystykään suorittamaan enää niiden arviointia alkuperäislähteiden muodossa.

Mihail Meltjuhov

https://en.wikipedia.org/wiki/Stalin%27s_Missed_Chance

Englanninkielinen Wiki kirjoittaa:
"Unlike many of Suvorov's books, such as Icebreaker (1987), Meltyukhov's book is based on materiel recovered from the archives of the Soviet Union, some of which remained classified for more than 50 years."

Kiitoksia vinkistä, lueskelin tuota Wikipedia-tekstiä, yritin myös löytää englanninkielisiä arvioita hänen näkemyksistään, ei tärpännyt. Wikipedia-sivun lopussa on kyllä muutama linkki, mutta ne taisivat kaikki viedä venäjänkielisille sivuille, ei niistä oikein iloa ollut.

Tuolla sivulla on pohdintaa siitä, mitä oli tapahtunut, jos Neuvostoliitto olisi hyökännyt 12.6.1941:

Taking everything into account, Meltyukhov claims that though an "offensive by the Red Army would not have led to the immediate solution on the outcome of war, [...] the Red Army could have been in Berlin no later than in 1942, which would have made it possible to gain much greater territory in Europe under the control of Moscow, than it really did in 1945."

Tuohon olettamukseen sisältyy kyllä jo aika rohkeata spekulaatiota:

Meltyukhov believes that the Western leaders would have approved the Soviet strike, for it was difficult for the United Kingdom to win the war alone and the British had already done everything within their means to convince the Soviets to take a less benevolent attitude towards Germany.

In a telegram to President Franklin D. Roosevelt from June 15, 1941, British Prime Minister Winston Churchill suggested providing the Soviets with every possible assistance in case a war between Germany and the USSR broke out. Roosevelt accepted this proposal without reserve on June 21. (Meltyukhov 2000:507-8)

Jos Neuvostoliitto olisi ollut hyökkäävä osapuoli, niin olisiko Yhdysvallat kuitenkaan alkanut tukemaan Neuvostoliittoa niin massiivisesti kuin mitä se todellisessa historiassa teki?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lend-Lease#Tuki_Neuvostoliitolle

Jos noita määriä katsoo, niin ovathan ne aika hulppeita, 300 000 kuorma-autoa, 50 000 jeeppiä, 2,5 miljoonaa tonnia öljytuotteita jne.

Yhdysvalloista katsottuna tilanne olisi ollut se, että bolsevikkivaltio hyökkää Länsi-Eurooppaan. Minä en usko, että Yhdysvallat olisi läheskään niin suurella innolla tukenut tuossa tilanteessa Neuvostoliittoa.

Vaikka Saksan armeija olikin hyökkäysmuodostelmassa eikä puolustusmuodostelmassa, niin se oli kuitenkin Wehrmacht, joka neljän sotavuoden aikana osoittautui monen monta kertaa Puna-armeijaa paljon tehokkaammaksi armeijaksi. Minä uskon, että Saksan armeija kokeneempana ja paremmin koulutettuna olisi pystynyt aika nopeasti puolustautumaan tehokkaasti. Taistelumotivaatiokin tuppaa monesti olemaan suurempi silloin kun puolustetaan oman maan aluetta.

Ja toisaalta, mikä Englanti olisi tuossa tilanteessa tehnyt. Churchill ei kovinkaan suopeasti Neuvostoliittoon suhtautunut. Olisiko Englanti aloittanut pommitukset aikaisemmin tukeakseen Neuvostoliiton hyökkäystä vai ennemmin katsellut sivusta, kun kaksi maata taistelee.

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon tilanne Englannissa oli aivan toinen. Jos Saksa voittaisi Neuvostoliiton, se voisi suunnata koko sotilaallisen voimansa Englantia vastaan esimerkiksi lisäämällä valtavasti sukellusvenetuotantoaan. Tällöin oli Englannin pelkästään järkevää tukea Neuvostoliittoa sen puolustautuessa Saksan hyökkäystä vastaan. Mutta toisinpäin tilanne olisi ollut vähän toinen.

[kelloseppä]

...
Kiitoksia vinkistä, lueskelin tuota Wikipedia-tekstiä, yritin myös löytää englanninkielisiä arvioita hänen näkemyksistään, ei tärpännyt. Wikipedia-sivun lopussa on kyllä muutama linkki, mutta ne taisivat kaikki viedä venäjänkielisille sivuille, ei niistä oikein iloa ollut.

Tuolla sivulla on pohdintaa siitä, mitä oli tapahtunut, jos Neuvostoliitto olisi hyökännyt 12.6.1941:

Taking everything into account, Meltyukhov claims that though an "offensive by the Red Army would not have led to the immediate solution on the outcome of war, [...] the Red Army could have been in Berlin no later than in 1942, which would have made it possible to gain much greater territory in Europe under the control of Moscow, than it really did in 1945."

...

Löysit heti M. suurimman heikkouden, siksi en häntä kummemmin esiintuomiensa johtopäätöstensä osalta arvosta, vaan lähinnä siitä, että hän tukeutuu Suvorovin sijasta omiin arkistolöytöihinsä. Kuten on tullut selväksi huolimatta M:n löydöistä peruskantani on jo aiemmin ilmaisemani, mutta varausteni esiintuomisella halusin tuoda esiin sen, että nykyisen peruskantani perusteita pidän heikkoina, mutta parempien perusteiden puutteessa heikotkin perusteet on vain hyväksyttävä.

Olen esittänyt tässä keskustelussa muutamia kysymyksiä ja yhden teorian raakileen. Vastauksia ja kommentteja niihin kaipaisin kuten myös Lalun väitöksen kokonaan lukemista. Etenkin kommentit esittämmäni teorian raakileeseen olisivat tervetulleita.

Lalu:

"Puna-armeijan omaksuma hyökkäyksellisen tuhoamissodankäynnin doktriini edellytti
tehokkaiden menetelmien kehittämistä. Tähän vaatimukseen vastanneen puna-armeijan
uuden sodankäyntitavan kehittäjäksi nousi Neuvostoliiton marsalkka Mihail Tuhatševski
(1893–1937*), jonka vallankumoukselliset ideat mullistivat puna-armeijan sodankäyntitavan
ja muodostivat perustan syvän taistelun ja syvän operaation opeille."

lihavointi minun

Samalla myös nimet Isserson tai Triandafillov saavat sisältöä.

[AcastusKolya]

Jos olet ehkä huomannut lentokinemoottorit käyvät erittäin alhaisilla kierroksilla(potkurinopeus), eikä kierrosherkkyys ole mikään merkittävä ominaisuus, joka sopii taas yks'yhteen wanhaan yksinkertaiseen tekniikkaan.

Enemmän tuolla on tekemistä potkurin toiminnan kannalta: potkuriteoria menee suunnilleen "mitä vähemmän lapoja ja mitä hitaammin pyörii, sen parempi hyötysuhde".
Esimerkkinä vaikka Bf 109 Daimler-Benz -moottoreineen, värkissä oli erikseen alennusvaihde ja potkuri pyöri max 1800rpm. (muistaakseni)

Bumaga jest bumaga, praktika jest praktika. Tuo lapojen vähäinen määrä on lähinnä teoriaa, sillä käytännössä mentiin useamoiin lapoihin ja leveämpiin sellaisiin. Esim. Spitfire XIV:n viisilapainen läpsytin.

Käytännössä lähes kaikissa koneissa oli jo alennusvaihteistot. Erillisiä ne eivät olleet, vaan integraaliset moottorissa. Poikkeuksena Airacobra ja Kingcobra.

[Saturnalia]

Maavara. Useampiin lapoihin mentiin maavaran takia. Siksi esim Corsairissa on on gull wing, tulee enemmän tilaa ropellille ilman että laskutelineet kasvavat turhan pitkiksi. Late-mark Spitfiressä on viisi lapaa koska maavara on pieni. Jossain Spitissä taisi olla myös contrapotkuri.
Huomenna pitäisi tulla postissa se Fury-panssarileffa DVD. Se venäläinen White Tiger oli hyvä, löytyy Tubesta tekstitettynä. Panssarileffat rokkaa.

[Vaniljaihminen]

Tänään tuli ohimennen kuunneltua radio rockia, ja siellä joku Jone Nikula (?) kehuskeli sitä Suomen sotilaan ilmataistelunumeroa. Itsekin ostin kyseisen bumaskan, lähinnä koska se seinäkalenteri piti ehdottomasti saada.   

Huomenna pitäisi tulla postissa se Fury-panssarileffa DVD. Se venäläinen White Tiger oli hyvä, löytyy Tubesta tekstitettynä. Panssarileffat rokkaa.

En tykännyt itse Fury:sta pätkääkään. Kävin teatterissa katsomassa. Koska en halua kenenkään katseluelämystä kuitenkaan pilata, toivon silti rattoisia hetkiä leffan parissa.

[Kemolitor]

"Mutaan ne saksalaisetkin juuttuvat kuten mekin" -ajattelun ylivalta on saattanut olla hirvittävän paljon massivisempaa ja hirvittävän täydellisemmin virheellistä kuin venäläiset tutkijat edes vielä nykyäänkään suostuvat tunnustamaan. Tämäntyyppisellä logiikalla Puna-armeijan joukkojen Saksan hyökkäystä edeltävä ryhmitys tulisi ainakin jonkin verran jälkikäteen ymmärrettävämäksi ja ryhmityksen luonne sekä 1. strategiseen yllätyshyökkäykseen että 2.(yllätyshyökkäyksen vastauksena) nopeaan ja massiiviseen vastahyökkäykseen soveltuvaksi olisi huomattavasti helpompi perustella.

lihavointi, sulut ja numerointi vasta nyt.

Väitän yhä, että strategisen yllätyshyökkäyksen ryhmitys on erilainen kuin strategiseen yllätyshyökkäykseen kohdistettavan massiivisen vastahyökkäyksen. Siitä yksinkertaisesta syystä, että vastahyökkäys on kuitenkin aina - ainakin alkuvaiheessaan - vain reagointia hyökkääjän luomaan tilanteeseen. Enkä todellakaan usko, että Puna-armeijan taso 1941 olisi ollut niin heikko, ettei tätä olisi ymmärretty.

Minä en paljoa osaa ottaa kantaa noihin ryhmityksiin, yleensäkin sotiminen käytännössä menee monesti ymmärrykseni yli, lähinnä alkaa päästä heittämään, kun tosissaan miettii joidenkin toisen maailmansodan taistelujen mittakaavaa.

Esimerkiksi Operaatio Bagration:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Bagration

Wikipedian mukaan venäläisillä 2,5 miljoonaa miestä, 5000 panssarivaunua ja 5300 lentokonetta, lisäksi tolkuton määrä tykkejä, valtavasti kuorma-autoja. Ihan jo pelkästään tuon miesmäärän huoltaminen (ruoka, haavoittuneiden hoito jne.) oli aikamoinen operaatio. Paljonkohan tankit tai lentokoneet mahtoivat tarvita bensiiniä tuon kahden kuukauden aikana?

Sitten kun pitää vielä tuollaisen kokonaisuuden operointi suunnitella järkevästi, niin ei se varmasti helppoa ole. Mihin sijoitetaan tykit, minne lentokoneet hyökkäävät, mistä yrittävät tankit läpi, näille kaikille järkevä ryhmittely, mikä divisioona hyökkää mistäkin kohtaa jne.

Tuolloin oli selkeästi tarkoitus hyökätä eikä puolustautua, joten se säätelee montaa asiaa. Mutta miten sitten keväällä/kesällä 1941? Minusta voisi ihan hyvin ajatella, että Neuvostoliitto keskitti joukkojaan varmuuden vuoksi länsirajalleen, Eurooppahan ei nyt kovinkaan vakaassa tilassa ollut tuolloin. Sitä, että mitä nämä joukot ehkä mahdollisesti olisivat jossakin vaiheessa tehneet, voidaan tietysti aina spekuloida, mutta se on joka tapauksessa pelkkää arvailua. Kahden ison valtion oleminen rajanaapureina on aina vähän nihkeätä, sotia siitä tuppaa tulemaan ennemmin tai myöhemmin, kuten Euroopan historia osoittaa. Jälkiviisasteluna voidaan tietysti sanoa, että täysi moraalinen ja eettinen oikeutus Neuvostoliitolla olisi ollut hyökätä, kun kerran jälkiviisaina tiedämme, että Saksa hyökkäsi kesäkuussa 1941. Tämä siis jos hyväksymme hyökkäysperusteena sen, että toinen aikoo joskus tulevaisuudessa hyökätä.

Mutta minusta ollaan moraalisesti aika häälyvällä pohjalla, jos hyväksytään hyökkäyssyyksi ja sodan aloittamissyyksi se, että toinen saattaa joskus tulevaisuudessa hyökätä.

Olen joskus mietiskellyt, että yksi taho, josta voisi olla saatavilla tietoa siitä, missä tilassa ensimmäisinä vastaan tulleet Neuvostoliiton joukot olivat Barbarossan alkaessa, olisi saksalaisten komentajien muistelmat, mitä heillä oikeastaan oli vastassaan ensimmäisinä viikkoina. Mutta näissäkin on aina se riski varsinkin korkeammilla kenraaleilla, että kirjoittaja haluaa pestä omaa mainettaan, hyökkäyssodan aloittaminen on kuitenkin aina mukavampi perustella sillä, että toinen aikoi hyökätä. Mutta vaikka saksalaisten divisioonatason komentajien muistelut voisivat olla ihan kiinnostavaa luettavaa.

[kelloseppä]

"Mutaan ne saksalaisetkin juuttuvat kuten mekin" -ajattelun ylivalta on saattanut olla hirvittävän paljon massivisempaa ja hirvittävän täydellisemmin virheellistä kuin venäläiset tutkijat edes vielä nykyäänkään suostuvat tunnustamaan. Tämäntyyppisellä logiikalla Puna-armeijan joukkojen Saksan hyökkäystä edeltävä ryhmitys tulisi ainakin jonkin verran jälkikäteen ymmärrettävämäksi ja ryhmityksen luonne sekä 1. strategiseen yllätyshyökkäykseen että 2.(yllätyshyökkäyksen vastauksena) nopeaan ja massiiviseen vastahyökkäykseen soveltuvaksi olisi huomattavasti helpompi perustella.

lihavointi, sulut ja numerointi vasta nyt.

Väitän yhä, että strategisen yllätyshyökkäyksen ryhmitys on erilainen kuin strategiseen yllätyshyökkäykseen kohdistettavan massiivisen vastahyökkäyksen. Siitä yksinkertaisesta syystä, että vastahyökkäys on kuitenkin aina - ainakin alkuvaiheessaan - vain reagointia hyökkääjän luomaan tilanteeseen. Enkä todellakaan usko, että Puna-armeijan taso 1941 olisi ollut niin heikko, ettei tätä olisi ymmärretty.

Minä en paljoa osaa ottaa kantaa noihin ryhmityksiin, yleensäkin sotiminen käytännössä menee monesti ymmärrykseni yli, lähinnä alkaa päästä heittämään, kun tosissaan miettii joidenkin toisen maailmansodan taistelujen mittakaavaa.

Esimerkiksi Operaatio Bagration:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Bagration

Wikipedian mukaan venäläisillä 2,5 miljoonaa miestä, 5000 panssarivaunua ja 5300 lentokonetta, lisäksi tolkuton määrä tykkejä, valtavasti kuorma-autoja. Ihan jo pelkästään tuon miesmäärän huoltaminen (ruoka, haavoittuneiden hoito jne.) oli aikamoinen operaatio. Paljonkohan tankit tai lentokoneet mahtoivat tarvita bensiiniä tuon kahden kuukauden aikana?

Sitten kun pitää vielä tuollaisen kokonaisuuden operointi suunnitella järkevästi, niin ei se varmasti helppoa ole. Mihin sijoitetaan tykit, minne lentokoneet hyökkäävät, mistä yrittävät tankit läpi, näille kaikille järkevä ryhmittely, mikä divisioona hyökkää mistäkin kohtaa jne.

Tuolloin oli selkeästi tarkoitus hyökätä eikä puolustautua, joten se säätelee montaa asiaa. Mutta miten sitten keväällä/kesällä 1941? Minusta voisi ihan hyvin ajatella, että 1. Neuvostoliitto keskitti joukkojaan varmuuden vuoksi länsirajalleen, Eurooppahan ei nyt kovinkaan vakaassa tilassa ollut tuolloin. Sitä, että mitä nämä joukot ehkä mahdollisesti olisivat jossakin vaiheessa tehneet, voidaan tietysti aina spekuloida, mutta se on joka tapauksessa pelkkää arvailua. Kahden ison valtion oleminen rajanaapureina on aina vähän nihkeätä, sotia siitä tuppaa tulemaan ennemmin tai myöhemmin, kuten Euroopan historia osoittaa. 2. Jälkiviisasteluna voidaan tietysti sanoa, että täysi moraalinen ja eettinen oikeutus Neuvostoliitolla olisi ollut hyökätä, kun kerran jälkiviisaina tiedämme, että Saksa hyökkäsi kesäkuussa 1941. Tämä siis jos hyväksymme hyökkäysperusteena sen, että toinen aikoo joskus tulevaisuudessa hyökätä.

Mutta minusta ollaan moraalisesti aika häälyvällä pohjalla, jos hyväksytään hyökkäyssyyksi ja sodan aloittamissyyksi se, että toinen saattaa joskus tulevaisuudessa hyökätä.

Olen joskus mietiskellyt, että yksi taho, josta voisi olla saatavilla tietoa siitä, missä tilassa ensimmäisinä vastaan tulleet Neuvostoliiton joukot olivat Barbarossan alkaessa, olisi saksalaisten komentajien muistelmat, mitä heillä oikeastaan oli vastassaan ensimmäisinä viikkoina. Mutta näissäkin on aina se riski varsinkin korkeammilla kenraaleilla, että kirjoittaja haluaa pestä omaa mainettaan, hyökkäyssodan aloittaminen on kuitenkin aina mukavampi perustella sillä, että toinen aikoi hyökätä. 3. Mutta vaikka saksalaisten divisioonatason komentajien muistelut voisivat olla ihan kiinnostavaa luettavaa.

1.
Varmuuden vuoksi varmasti tekivät jotakin. Totta. Mutta mitä...? Koska tiedämme, miten sotatoimet etenivät kesällä 1941, on selviö, että isossa kuvassa käytännössä kaikki se, mitä NL:n sodanjohto oli tehnyt ennen hyökkäystä länsirajallaan, mitä nyt varmuuden vuoksi olivatkaan olleet tekemässä, meni täysin perseelleen. Varmaan olisi mielenkiintoista selvittää miksi? Mihin ne oli oikein valmistautumassa? Mikä oli niiden tilannekuva, niiden tehtävänannot yhtymille? Alan todellakin epäillä, että ovat yrittäneet kahden tai kolmen kärpesen lyömistä yhtäaikaa, ihan vain varmuuden vuoksi, ja tietenkin aivan totaalisen väärillä oletuksilla vihollisen toimintakyvystä, ja ovat tehneet sen sotkien erilaisia toiminta-oppeja keskenään (mitä Puna-armeijan sisäinen sangen moni-ulotteinen käymistila, mitä niin talvisota kuin Saksan Puolan ja Ranskan sotaretki sekotti entisestäänkin), vieläpä aivan älyvapaalla tavalla, ja sen minkä toivottoman sekavasta tavoitteenasettelusta ovat toteuttaneet, ovat toteuttaneet sen vaillinnaisesti, sekavasti ja täysin leväperäisesti. Mutta nimenomaan se kysymys, että mitä ne oikein aikoi, on mielestäni jäänyt toistaiseksi vastaamatta. Ainakin sellaisella tavalla, joka puhdistaisi ilman vastauksen perusteiden mahdollisesta keveydestä.

2.
Irtisanoudun tuollaisesta moraalisesta jälkiviisastelusta - ainakin tämäntyyppisissä keskuteluissa, jossa pohditaan jo suoritettujen sotatoimien jo tapahtuneiden tapahtumien kulun syitä. En ymmärrä, miksi mokomaa näkökulmaa edes tuodaan tähän keskusteluun.

3.
Juuri näin, mutta lisättynä ko. toimintatason arkistolähtellä. Juuri siksi aiemmin otin esiin Puna-armeijan puolelta armeijakunta- ja armeja tason toimijat. Ehkä Puna-armeijan puolelta divisionaan tasokin olisi syytä ottaa huomioon. En vain tiedä mitä sirpaleita Puna-armeijan länteen sijoitettujen yhtymien arkistomateriaalin osalta on Venäjän arkistoissa olemassa ajalta kesäkuu-lokakuu 1941 (tai tammikuu- kesäkuu 1941). Saattaa olla yllättävän vähän.

Samoin saksalaisten ilmoitukset NL:n tappioista olisi hauska selvittää esim. divisoonatasosta ylöspäin ja verrata näitä lukuja sitten myöhemmin sodan kuluessa ilmoitettuihin lukuihin ja lopulta eri  historiantutkijoiden ilmoittamiin lukuihin. Muutettiinko lukuja ylös- vai alaspäin? Mieleeni on myös juolahtanut sellainkin täysin hypoteettinen mahdollisuus, että jossakin vaiheessa esikuntien portaita saksalaiset komentajat ovat saattaneet moittia alaisiaan vastustajan tappioiden liioittelusta, koska ovat ammattimiehinä kuvitelleet, ettei ne ryssätkään ihan niin täystyhmiä voi olla, että tuommoisia tappioita ihan niin nopeasti kärsivät.

edit lisäys

[AcastusKolya]

Maavara. Useampiin lapoihin mentiin maavaran takia. Siksi esim Corsairissa on on gull wing, tulee enemmän tilaa ropellille ilman että laskutelineet kasvavat turhan pitkiksi. Late-mark Spitfiressä on viisi lapaa koska maavara on pieni. Jossain Spitissä taisi olla myös contrapotkuri.
Huomenna pitäisi tulla postissa se Fury-panssarileffa DVD. Se venäläinen White Tiger oli hyvä, löytyy Tubesta tekstitettynä. Panssarileffat rokkaa.

Osittain oikein, osittain väärin. Corsairin osalla muuten kyseessä ei ole lokinsiipi, vaan käännetty lokinsiipi. Osatekijänä oli siipityvien kiinnityksen saaminen runkoon mahdollisimman kohtisuoraan aerodynaamisistä syistä.

Pääsyy monilapaisuudelle oli kehänopeus, huolimatta alennusvaihteista. Kovin isoläpimittaisiin potkureihin ei menty edes pommitus- ja kuljetuskoneissa, joissa maavara ei ollut ongelma.

Vastakkaissuuntiin pyörivän potkurin (contrarotating) päähyöty tulee käsittelystä. Tavallisella potkurilla varustetussa koneessa kaikki tehoasetuksen muutokset aiheuttavat trimmimuutoksia, etenkin sivuperäsimeen. Vastakkaissuuntiin pyörivä potkuri eliminoi nämä, tosin vaatii mielellään suuremmat vakautinpinnat pyrstöön kasvaneiden hyrrävoimien takia. Mutta käsiteltävyys paranee radikaalista. Esimerkiksi Spit XIV:ssä täyden tehon (+18 100/130 polttoaineella, +25 100/150 polttoaineella) käyttö on mahdotonta lentoonlähdessä, vääntövaikutus on niin suuri. Vastakkaissuuntapotkurilla ongelmaa ei ole.

[Golimar]

Neuvostoliittolainen kuvaus Stalingradin taistelusta ja juontajana Richard Burton joka taisi olla kommunisti.

The Unknown War Ep5 The Defense of Stalingrad
https://www.youtube.com/watch?v=RC4fE6sm4r8

The Unknown War Ep6 Survival at Stalingrad
https://www.youtube.com/watch?v=LhA8M7NqIcU

[Kansalainen kaksi]

Maavara. Useampiin lapoihin mentiin maavaran takia. Siksi esim Corsairissa on on gull wing, tulee enemmän tilaa ropellille ilman että laskutelineet kasvavat turhan pitkiksi. Late-mark Spitfiressä on viisi lapaa koska maavara on pieni. Jossain Spitissä taisi olla myös contrapotkuri.
Huomenna pitäisi tulla postissa se Fury-panssarileffa DVD. Se venäläinen White Tiger oli hyvä, löytyy Tubesta tekstitettynä. Panssarileffat rokkaa.

Osittain oikein, osittain väärin. Corsairin osalla muuten kyseessä ei ole lokinsiipi, vaan käännetty lokinsiipi. Osatekijänä oli siipityvien kiinnityksen saaminen runkoon mahdollisimman kohtisuoraan aerodynaamisistä syistä.

Pääsyy monilapaisuudelle oli kehänopeus, huolimatta alennusvaihteista. Kovin isoläpimittaisiin potkureihin ei menty edes pommitus- ja kuljetuskoneissa, joissa maavara ei ollut ongelma.

Vastakkaissuuntiin pyörivän potkurin (contrarotating) päähyöty tulee käsittelystä. Tavallisella potkurilla varustetussa koneessa kaikki tehoasetuksen muutokset aiheuttavat trimmimuutoksia, etenkin sivuperäsimeen. Vastakkaissuuntiin pyörivä potkuri eliminoi nämä, tosin vaatii mielellään suuremmat vakautinpinnat pyrstöön kasvaneiden hyrrävoimien takia. Mutta käsiteltävyys paranee radikaalista. Esimerkiksi Spit XIV:ssä täyden tehon (+18 100/130 polttoaineella, +25 100/150 polttoaineella) käyttö on mahdotonta lentoonlähdessä, vääntövaikutus on niin suuri. Vastakkaissuuntapotkurilla ongelmaa ei ole.

Utissa on vieläkin paikka nimeltä Mersunkulma, eli metsäsaareke jonne Mersu kaarsi liian varomattomassa lentoonlähdössä. Vääntö ei ollut hallittavissa peräsimellä tai pyöräjarruilla ellei lisännyt tehoa pikkuhiljaa, kuitenkin siten että kone kiihtyi riittävän nopeasti päästäkseen lentoonlähtönopeuteen ennen kiitotien päätä. Kokemattomalle kuskille tämä oli hankalasti arvioitava, etenkin hälytyslähdössä, joten Mersuja tuhoutui useita tällä tavalla. Asiaa tietysti pahensi se että laskuteline oli kapea. Se taas johtui siitä että oli vaatimuksena että koneesta pitää voida poistaa siivet kuljetuksen ajaksi sen edelleen ollessa omilla telineillään. Sama koski tietysti myös Spitfirea.

[-PPT-]

Mahtoiko Suomi olla ainoa maa joka näki erityisesti vaivaa kuolleiden sotilaidensa kuljettamiseksi kotiseuduilleen haudattaviksi? Pitää muistaa että vielä 40-luvulla Suomi oli paljon nykyistä uskonnollisempi maa ja tuollaisella kotipitäjän multiin hautaamisella oli valtava symbolinen merkitys myös henkiinjääneiden yhteishengen kohottajana.

[AcastusKolya]

Sama koski tietysti myös Spitfirea.

Ei koskenut. Jos lukee aikalaisia (ja myöhempiäkin) koelentoraportteja, niin Spitti oli huomattavasti helpompi nousta ja laskea. Ainoa varottava tekijä laskussa oli, että jarruttaa ei kannattanut voimakkaasti nokkapainoisuuden takia. Mersu sen sijaan oli laskeuduttaessa hankala. Virallisessa suomalaisessa koelentoraportissa todetaan, että Mersu saattoi lähteä kiertämään laskussa jopa niinkin vähäisestä syystä kuin pienen renkaiden ilmanpaine-eron tai vähäisen kentän epätasaisuuden takia. Kierto oli kumottava heti, sillä surkea laskuteline ei kestänyt juuri minkäänlaisia sivuttaiskuormia.

Lentoonlähtötekniikoita Mersulla oli kaksi. Joko tuo edellä kuvattu tai sitten yötoiminnassa käytetty, jossa pyrstö nostettiin heti ja kaasua annettiin reilusti. Pyrstö piti nostaa nopeasti, jotta ohjaaja näkee kiitoradan valorivin.

Willy Messerschmitt oli suunnittelija, jonka koneet olivat liian usein heppoisia sätöksiä, joita piti vahvistaa ja sittenkään eivät kestäneet sitä, mitä esimerkiksi Kurt Tankin Fw 190.

[dothefake]

Miten mahtoi sivutuuli vaikuttaa Mersun lentoonlähtöön?

Kysyy nimimerkki kerran kun Utista läksin, niin oli niin voimakas sivutuuli, jotta lamppurivistö läheni, piti vetää kone ilmaan alinopeudella ja polkea varmaan 45 astetta vinoon. No, sittenhän se pysyi hyvin ilmassa, vaikkei juurikaan edennyt.

[Saturnalia]

En tykännyt itse Fury:sta pätkääkään. Kävin teatterissa katsomassa. Koska en halua kenenkään katseluelämystä kuitenkaan pilata, toivon silti rattoisia hetkiä leffan parissa.

Oli se ihan katsottava. Lopputaistelu oli vähän epärealistinen, ei meinannut Brad kuolla millään ja tuli aivan yhtäkkiä täysin pimeää taistelukentälle.
Mersu. Gyroskooppinen prekessio. Mersussa on painava perä, se vaikuttaa kampeamispyrkimykseen. Mersu on vasara joka menee varsi edellä.
Mersussa on tankki takana, ja startissa se on täynnä. Spitissä on tankki edessä. Ainoa hyöty peräpainoisuudesta oli se että mersun jarruja saa polkea rauhassa, ei nouse ilmailumuistomerkiksi.

Pääsyy monilapaisuudelle oli kehänopeus, huolimatta alennusvaihteista. Kovin isoläpimittaisiin potkureihin ei menty edes pommitus- ja kuljetuskoneissa, joissa maavara ei ollut ongelma.

No joo. Maavara oli myös merkitttävä tekijä, ja on yhä. Kun täytyy välittää ilmaan suuri määrä tehoa eikä suuri potkuri mahdu pyörimään. Silloin ainoa ratkaisu on monta lapaa. Suuri potkuri myös lisää kampeamispyrkimystä, pienempi ropelli kampeaa vähemmän.
B-29-pommarissa on todella suuret potkurit, samoin He-177 Greif. Pommareissa ei ongelma usein ollut maavara, vaan se viereinen moottorikoulinki tai viereinen potkuri.

[siviilitarkkailija]

Koska valtiomme suvaitsee käyttää näitä aseita suomalaisia itseään vastaan, sillä verrattuna mm 1860-luvun nälkävuosien joukkotuhontaan, mitkään tavanomaisin asein suomalaisia vastaan ( edes Venäläisten mielipuolinen tykistöase) ei ole kyennyt tekemään yhtä suurta väestö- ja yhteiskuntatuhoa kuin maamme oma hallintopolitiikka.

On valitettava sotahistorallinen fakta että lopulta kaikki Suomen hallinnon aseet joita käytetään voittoisassa sodassa, ovat aseita joita käytetään omaa kansaamme vastaan epädemokraattisen ja korruptoituneen hallinnon ylläpitämiseksi. Eurostoliitto voi taata että mikäli maahamme hyökkää vihollinen, vastassa on enemmän kuolettavaa voimaa kuin ennen, mutta myös sen että kun liittovaltion koneisto hyökkää omia kansalaisiaan vastaan, mitään ulkopuolista voimaa tai apua kansalaisille ei ole luvassa vaan vuoden 1918 tapainen verilöyly ja keskitysleirihallinto.

Siksi on tärkeämpää selvittää uusien asejärjestelmien soveltuvuus ja käyttö oman maamme kansalaisia ja hallitusta vastustavia ihmisiä vastaan kuin teoreettisia ulkoisia viholliskuvia.

Suomen hallitus ei valitettavasti ole viimeisellä rajalla mitenkään erilainen kuin vaikkapa Syyrian Al Assadin. Paitsi että tynnyripommien sijaan ammutaan tykillä. Kuten mm 1918 Tampereen piirityksessä.

[junakohtaus]

Menar du för riktigt nu, että hallitus tilaa tykistöä pommittaakseen omia kansalaisia?

Btw tohon The night they drove old Dixie down sopii hienosti "Se yö kun ne poltti Tampereen".

[Faidros.]

Koska valtiomme suvaitsee käyttää näitä aseita suomalaisia itseään vastaan, sillä verrattuna mm 1860-luvun nälkävuosien joukkotuhontaan, mitkään tavanomaisin asein suomalaisia vastaan ( edes Venäläisten mielipuolinen tykistöase) ei ole kyennyt tekemään yhtä suurta väestö- ja yhteiskuntatuhoa kuin maamme oma hallintopolitiikka.

On valitettava sotahistorallinen fakta että lopulta kaikki Suomen hallinnon aseet joita käytetään voittoisassa sodassa, ovat aseita joita käytetään omaa kansaamme vastaan epädemokraattisen ja korruptoituneen hallinnon ylläpitämiseksi. Eurostoliitto voi taata että mikäli maahamme hyökkää vihollinen, vastassa on enemmän kuolettavaa voimaa kuin ennen, mutta myös sen että kun liittovaltion koneisto hyökkää omia kansalaisiaan vastaan, mitään ulkopuolista voimaa tai apua kansalaisille ei ole luvassa vaan vuoden 1918 tapainen verilöyly ja keskitysleirihallinto.

Siksi on tärkeämpää selvittää uusien asejärjestelmien soveltuvuus ja käyttö oman maamme kansalaisia ja hallitusta vastustavia ihmisiä vastaan kuin teoreettisia ulkoisia viholliskuvia.

Suomen hallitus ei valitettavasti ole viimeisellä rajalla mitenkään erilainen kuin vaikkapa Syyrian Al Assadin. Paitsi että tynnyripommien sijaan ammutaan tykillä. Kuten mm 1918 Tampereen piirityksessä.

Onko sun vastaus Terijoen hallitus ja nykyinen hallitus + eduskunta vankilaan, vai mikä?

[Faidros.]

Menar du för riktigt nu, että hallitus tilaa tykistöä pommittaakseen omia kansalaisia?

Btw tohon The night they drove old Dixie down sopii hienosti "Se yö kun ne poltti Tampereen".

Luulen siviilitarkkailijan tarkoittavan, että mitä paremmat aseet meillä on sen kovempaa Putin-setä meitä tottelemattomia lyö?

[siviilitarkkailija]

....
Siksi on tärkeämpää selvittää uusien asejärjestelmien soveltuvuus ja käyttö oman maamme kansalaisia ja hallitusta vastustavia ihmisiä vastaan kuin teoreettisia ulkoisia viholliskuvia.

Suomen hallitus ei valitettavasti ole viimeisellä rajalla mitenkään erilainen kuin vaikkapa Syyrian Al Assadin. Paitsi että tynnyripommien sijaan ammutaan tykillä. Kuten mm 1918 Tampereen piirityksessä.

Onko sun vastaus Terijoen hallitus ja nykyinen hallitus + eduskunta vankilaan, vai mikä?

Teknisesti kun puhutaan aikuisten oikeasti ihmisten joukkotappamisesta sisällissodan kaltaisessa tilanteessa, ei ole mitään hallitusta joka olisi moraalisesti, juridisesti tai poliittisesti toisen yläpuolella. Jos ollaan jo niin pitkällä että käytetään teollisesti valmistettavaa kuolettavaa voimaa, SE JOLLA ON ENITEN KUOLETTAVAA VOIMAA JUURI HETKELLÄ KÄYTETTÄVISSÄÄN, MÄÄRITTELEE LOPULTA SEN MIKÄ ON OIKEN JA MIKÄ VÄÄRIN.

Minua ei sinänsä kiinnosta mikään muu kuin se että

A) Suomen puolustamiseen tarvittavia aseita käytetään VAIN SUOMEN PUOLUSTAMISEEN ( mikä on osoittautunut ilmavoimien kohdalla liian vaikeaksi poliitikoille noudattaa)

B) Asejärjestelmiä ei käytetä omia kansalaisia vastaan (mikä on toistaiseksi auki kun emme lopulta edes tiedä miten eurostoliiton loppu hoituu ja millä asella)

Lopuksi pieni informatiivinen tietoisku n 102 v sitten toimeenpannun Tampereen piirityksen loppuratkaisusta. Eräät idiootit kuvittelevat että Tampereen valtaus oli kiväärin ja pistimen avulla toteutettua talo talolta taistelua. Se oli sitä yhtä vähän kuin Syyrialaisen Al Assadin kuvitelma että ostamansa Venäläiset kuljetushelikopterit olisivat vain joukkojenkuljettajia kun protestoivia kansalaisia ja terroristeja voi pommittaa öljytynnyriin paketoiduilla räjähdelatauksilla. Tampereen valtaus oli ja on yksi suurimmista tykistötaisteluista pohjoismaissa...ikinä.

Ikävä kyllä sisällissodan aikana kaikki rajat ja moraali loppuu. Mitään lopullista takuuta vaikka Suomen ostamien aseiden käytöstä tuskin saadaan. Mutta se ei estä toivomasta että edes hankintojen hetkellä jotain muodollista moraalista rajoitusta kirjattaisiin että kun sisällissota eurostoliiton sisällä, käyttäjä joutuisi edes yhden moraalisen tahran myöntämään.

Liittovaltion aseet eivät ole vain ulkoisia vihollisia vastaan suunnattuja.

[Faidros.]

Tampereen valtaus oli ja on yksi suurimmista tykistötaisteluista pohjoismaissa...ikinä.

Nohnoh. Oli suurin siihen mennessä. Valkoisilla oli 30 tykkiä, joita osasivat hädin tuskin käyttää ja punaisilta taistelujen loputtua takavarikoitiin 42 tykkiä, joilla he olivat ampuneet summamutikassa.

[siviilitarkkailija]

Tampereen valtaus oli ja on yksi suurimmista tykistötaisteluista pohjoismaissa...ikinä.

Nohnoh. Oli suurin siihen mennessä. Valkoisilla oli 30 tykkiä, joita osasivat hädin tuskin käyttää ja punaisilta taistelujen loputtua takavarikoitiin 42 tykkiä, joilla he olivat ampuneet summamutikassa.

Taistelusta on hyvin erilaisia näkemyksiä ja kuvauksia. Suosittu joskin valheellinen on leivottu myytti amatöörien tykistöstä jonka havaittiin jälkikäteen toimivan kummankin osapuolen propagandatarpeisiin. Lahtareille amatööritykistön  myytti korosti taistelun ihmeellistä saavutusta. Punikeille tahatonta ja anteeksiannettavaa erehdystä.

Myöntäminen että sisällissodan raakuudet tarkoittivat järjestelmällistä kaupunkituhoa nimenomaisesti tykistöä käyttäen koettiin ja koetaan edelleen (ja historian vääristelystä johtuen) ylivoimaiseksi. Tarkkailtaessa itse taisteluja sekä niiden toteutumista, voidaan havaita että väitteet amatööritykistön olemassaolosta eivät kestä kuin kommari- tai ämämpäriyliopiston valkopesuohjelmaa. Tykistöä johdettiin. Tulenjohtopaikkojen hallinnasta taisteltiin. Käytön hetkellä minkäänlaista keskustelua ympäristön tuhoutumista ei tiedetä käydyn. Kaikki myöntävät ammuspulan joka oli valtava mutta tässä on se pikku juttu... ammuspulalle omi hyvå syy. Tykistöä todella käytettiin ja paljon.

Kun kaksi suurinpiirtein tasavahvaa osapuolta käy sisällissotaa erityisesti kaupungin hallinnasta, ilmiöt joita nähtiin sata vuotta sitten toistuvat näköjään nykymaailmassa esim Aleppon piirityksessä. Väitteet hallitusten kyvystä vastustaa syvän rauhantilan aikana hankittujen asejärjestelmien käyttö sisällissodan kaltaisten konfliktien aikana  oman maan kapinoivia kansalaisia vastaan eivät mitenkään kestä tarkastelua.

Suomen hallitus on nyt ja tulevaisuudessa ostamassa suuria asejärjestelmiä joiden käyttö, kuten ilmavoimien koneiden kanssa, on lopulta aivan eri kuin asejärjestelmien ostohetkellä väitetään. Suomen ilmavoimat onkin valvomassa Nato-maan ilmatilaa ja sensijaan että kysytään "Miksi?" poliittinen valhemedia ohjaa keskustelua käytäväksi siitä millaiset ohkukset ko lentojen aikana siipien alle laitetaan.

Minulla ei ole mitään erityistä syytä epäillä että esim K-9 telahaupitsia tullaan käyttämään mellakoivien suomalaisten joukkosurmiin tai "rauhaanpakottamiseen". Kyse on ennemminkin periaatteellisesti merkittävästä asiasta. Suomen hallitus ostaa asejärjestelmiä joiden loppukäyttöä tai edes käyttöä koskevat väitteet eivät kestä muuttuneita tilanteita ja turvallisuusympäristöä.

Eli rautalangasta: jos esim kepulipääministeri kertoo että ajatus hallituksen rasksiden aseiden kääntämisestä protestoivia kansalaisia vastaan on niin mielipuolinen ja naurettava, ettei sitä edes tarvitse erikseen käsitellä saati mainita...tiedän että aina löytyy suuri harhaanjohtava ja äänekäs joukko joka uskoo moisen. Uskoo varmasti senkin ettei näin voi käydä kun rehelliseksi ja mukavaksi tunnistettu kepuli vielä sanoo ettei moinen edes ole teoriassa mahdollista.

[Faidros.]

^Onko antaa linkkiä tai vinkkiä mistä löytäisin tietoa Tampereen taistelun tykistön tulenjohdosta ja varsinkin verisistä taisteluista tulenjohtopaikoista?

[MW]

^Onko antaa linkkiä tai vinkkiä mistä löytäisin tietoa Tampereen taistelun tykistön tulenjohdosta ja varsinkin verisistä taisteluista tulenjohtopaikoista?

Ylikankaan "Tie Tampereelle" kannattaa lukea, vaikkei välttämättä ihan noin spesifiä infoa siitä löydykään.

[Faidros.]

^Kaipaan nimenomaan tietoa tulenjohdon käytöstä Tampereella tuolloin, en etsi sotaromaania.

[siviilitarkkailija]

Tämä on aika veikeä kysymys ja vaatii oman ketjunsa. Selitys kun on pitkä ja sellainen että on ihmisiä jotka kieltävät ilmiön olemassaolon. Kuten esim sen että : Mikä saa jääkäri-upseeri Melinin ryntäämään läpi punkkien täyttämän Tampereen, neulapatoa pitkin parin teollisuuskiinteistön ja punikkien vartioryhmän läpi kohti punakaartin esikuntana käyttämää Näsinlinnaa? Ihanko vain tieto siitä että Näsinlinna on komea uusbarokkinen rakennus? Mikä sai työväen raivoisasti vastahyökkäämään mokomia kulttuuri-imperalisteja vastaan. Vai se että ko rakennuksesta on esteetön näkymä Tampereelle ja Taistelujen omituisuuksiin kuului puhelinlinjojen toimiminen kummankin osapuolen tarpeisiin. Mikä mahdolliisti tulenjohtotoiminnan. Esim Tampere Tulessa teos antaa vähän käsitystä tykistötoiminnan kattavuudesta tavisten elämään ja mm puu-Tammelan tuhoihin.

Tällä en tietenkään tarkoita sitä että vähättelen käsiaseilla tehtyä tuhoa ja kuolemaa. Itse kapunkituhon ja sodankäynnin suhteen asia vain on niin että kun soditaan kaupunkien hallinnasta, aikuisten oikeasti, kuvaan tulee tykistö ja epäsuoran tulen käyttö niin vihollisia kuin sotivien joukkojen väliin jääviä siviilejä vastaan.

Tykistökomentaja Teija Tiilikainen ja EU:n puolustaminen

Eurostoliiton kohdalla olemme tilanteessa jossa mm paha virkapoliitikko ja sosialistieliitin jäsen Teija Tiilikainen kertoo että EU kestää koska sille ei ole vaihtoehtoja. Tuollainen ihminen on juurikin sellainen joka äärimmäisellä rajalla on valmis hyväksymään vaikka K-9 telahaupitsilla ampumisen  kaupunkiin joka erehtyy vastustamaan hänen tulkintaansa EU:n kaikkivoipaisuudesta. Ja uskoo vahvasti olevansa äärimmäisen rauhantahtoinen ja hyvä ihminen.

[P]

^Kaipaan nimenomaan tietoa tulenjohdon käytöstä Tampereella tuolloin, en etsi sotaromaania.

Epäilen, että kovin keskitettyä tulenjohtoa noihin aikoihin ei ollut? En ole kuullut tapsiyhteyksistä yms. Luultavasti "tulenjohto" per tykki tykin läheltä? Siis ihan vain arvio?

EDIT: Näköjään esitetään väite puhelinyhteyksien toiminnasta.. No silloin korkeat maastonkohdat silloisten puhelinyhteyksien lähellä..

[Koepotkupallo]

Ei nyt suoraan liity Tampereen tulenjohtoon, mutta suomalainen ohjesääntö löytyy vuodelta 1917:  http://www.doria.fi/handle/10024/73991

Tykistöä koskee osa 3: http://www.doria.fi/handle/10024/74523

Vain virkakäyttöön 

[repsikka]

Tämä on aika veikeä kysymys ja vaatii oman ketjunsa. Selitys kun on pitkä ja sellainen että on ihmisiä jotka kieltävät ilmiön olemassaolon. Kuten esim sen että : Mikä saa jääkäri-upseeri Melinin ryntäämään läpi punkkien täyttämän Tampereen, neulapatoa pitkin parin teollisuuskiinteistön ja punikkien vartioryhmän läpi kohti punakaartin esikuntana käyttämää Näsinlinnaa? Ihanko vain tieto siitä että Näsinlinna on komea uusbarokkinen rakennus? Mikä sai työväen raivoisasti vastahyökkäämään mokomia kulttuuri-imperalisteja vastaan. Vai se että ko rakennuksesta on esteetön näkymä Tampereelle ja Taistelujen omituisuuksiin kuului puhelinlinjojen toimiminen kummankin osapuolen tarpeisiin. Mikä mahdolliisti tulenjohtotoiminnan. Esim Tampere Tulessa teos antaa vähän käsitystä tykistötoiminnan kattavuudesta tavisten elämään ja mm puu-Tammelan tuhoihin.

Ylikankaan kirjasta loydät vastauksen muutamaan esitämääsi kysymykseen.
Melinin komppanian tarkoitus oli kylvää sekaannusta punaisten joukossa suorittamalla kyseinen väkivaltainen tiedustelu.
Melin sai tehtävän rangaistuksena siitä, että hänen komppaniansa oli paennut taistelusta Kalevankankaalla.
Neulapadon ylitys, itsemurhatehtävä, onnistui siksi, että porukassa oli muutama todella hyvä ampuja, ilmeisesti pohjanmaan hylkeenpyytäjiä., jotka tuhosivat Hämeensillan konekiväärien miehistöt.
Joukko ei pukeutunut valkoisten sarka-asuun vaan siviiliasuihin, valkoiset käsivarsinauhat pantiin taskuun.
Näsinlinna valittiin kohteeksi sen helpon puolustettavuuden vuoksi. Punaisten esikunta sijaitsi teknisellä opistolla, missä Hugo Salmela sai surmansa käsikranaatin asiantuntemattoman käsittelyn seurauksena.

[siviilitarkkailija]

Raskaiden taistelujen ja tykistöaseen kehityksen johdosta jo vuoden 1905 sodassa (Port Arthurin piiritys) Venäjän armeija oli kipeästi oppinut mitä tarkoittaa kun vihollinen saa raskaan tykistön tulenjohtoaseman toimintakuntoon. Eli Venäjän sotatiede oli hyvin perillä sekä tykistöaseen merkityksestä että tulenjohdon vaikutuksesta. Mikäli valkoinen armeija olisi kyennyt A) pitämään Näsinlinnan ja B) saamaan puhelinyhteyden oman tykistön johtoon, sota Tampereella olisi loppunut hyvin lyhyeen. Näsilinnassa toimi myös punaisten esikuntaväkeä. Ylikankaan kirjoista löytää kommariyliopiston huuhaata toki asiallisen tiedon jyvillä kuorrutettuna. Kuten vaikkapa ajatuksen että sisällissodan ylijohto haluaa "rankaista" joukko-osastoa marssittamalla se tietoisesti kuolemaan. Tätä ajatusta toistetaan useissa sotilaiden omissa muistelmissa ja päätelmissä. Ylin sotajohto ei ainakaan Suomessa eikä monessa muussakaan maassa tällaista harjoita. Vaikka joukkoja marssitetaankin kuolemaansa(riemuissaan tai ragaistuna) , omien joukkojen tapattaminen ei ole sodanjohdon pyrkimys. Todennäköisesti kyseessä on ns "upseerikunnian" oma palauttaminen ja komentajan uskottavuuden ja miehistön käskyvaltasuhteiden setviminen sodan olosuhteissa. En siis pidä Ylikankaan kaikkia historiantulkintoja kovinkaan puolueettomina ja varsinkaan 1918 sodasta edes rehellisinä.

Olipa mikä hyvänsä syy, kuten tänään riipaiseva 8 v tytön whatsupp päivitus Syyrian pommitusten seurauksista kertoo että siviilien asema linnoittautuneessa kaupungissa on kamala. Kun vihollinen tai sellaiseksi leimattu joudutaan talo talolta kaivamaan esiin ja tappamaan.

Käykö K-9 suorasuuntausaseeksi?

Jos nimittäin sattuisi käymään niin ikävästi että kapunki X olisi kevytaseisten vihollisen miehittämä ja ihmiskilviksi joutuneiden siviilien täyttämä, melko pian huomisimme että esim K-9 kaliiberin aseilla kohti ammuttuna voidaan laskea valtaamisen tulevan huomattavasti halvemmaksi kuin ilmasta maahan tilatuilla täsmäaseilla tai gps ohjatuilla pommeilla.

En olisi edes uskonut että Venäläisten Grad-raskasta rakettia voidaan käyttää los-ohjauksella kaupunkitaistelussa huoneen sisältä laukaistavaksi täsmäaseeksi mutta näköjään voi. Sodassa yllätävän moni "mahdoton" asia muuttuu mahdolliseksi.

ps Olen kerran päästänyt käsistäni varsinaisen bibliofiilisen harvinaisuuden. V 1918 Mehiläisenhoito-oppaan! En omistanut sitä vaan sen omisti tuttava. En tiedä sanooko nimi kenellekään mitään?