Blogi: Sampo Terho

[VMJ]

Sampo Terho on palannut lomiltaan.

Onko Suomi sodassa?

Hyvä kirjoitus, jossa sivutaan vähän maahanmuuttoa ja sivalletaan vasemmistoa.

[Sivusta seuraaja]

Tämä ei ilmeisesti ole ollut vielä täällä:

   

Välttämätön vastine
August 21, 2009

Maanantaina HS:n mielipidesivuilla esiteltiin pitkässä kirjoituksessa mielenkiintoisia tulkintoja eräistä maahanmuuttoon liittyvistä tilastotiedoista. Laadin vielä samana päivänä vastineen, mutta koska kriittinen näkökulma asiaan ei ilmeisesti juuri tällä kertaa mahdu mielipidepalstalle, julkaisen sen tässä hieman uudelleen muokattuna. (ennakkotietona kerrottakoon, että syksyn aikana aion pureutua syvällisemminkin maahanmuuton väestörakenteellisiin vaikutuksiin, samoin kuin työvoimapulan myyttiin ja huoltosuhteen parantamiseen)...

http://www.sampoterho.net/?p=374

[Roope]

Elokuun 25. päivänä alkoi kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-ahon oikeudenkäynti Helsingissä. Syyttäjä on ottanut esille yhden Halla-ahon yli kahdestasadasta blogikirjoituksesta, ja nostanut syytteet sekä uskonrauhan rikkomisesta että kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Halla-ahon blogi on Suomen luetuimpia.

Koska Jussi Halla-aho tunnetusti antoi minulle tukensa menneissä eurovaaleissa, olen kenties jossain määrin jäävi kommentoimaan oikeusjuttua – tai ainakin kommenttini on helppo leimata "maksetuksi puheenvuoroksi". En silti malta olla esittämättä joitakin huomioita, puolueettomasti kuin Yleisradio, totta kai.
[...]

Oikeusjuttu 28.8.2009

[Sivusta seuraaja]

Sampo kirjoittaa ihan asiaa kaasuputkesta.

Rehellisesti sanoen on tietysti mahdotonta pitää (edes) Suomen nykyistä johtoa niin yksinkertaisena, etteivät he ymmärtäisi hankkeella olevan muitakin kuin ympäristövaikutuksia. Ainoa selitys on, ettei asiaa jostain syystä haluta ymmärtää sen laajemmin.

http://www.sampoterho.net/?p=394

[Roope]

Työvoimapulaa vai tyhmyyttä? 6.11.2009

Viime vuosien yleisimmin hyväksytty poliittinen mantra on ollut Suomeen piakkoin iskevä massiivinen työvoimapula. Eikä hokema ole tuttu pelkästään viime vuosilta, vaan niin kauan kuin olen elänyt, työvoimapula on aina ollut aivan nurkan takana.
...

[pelle12]

 Sampukka voisi välillä piipahtaa Homma-foorumillakin.

[Timo Rainela]

Työvoimapulaa vai tyhmyyttä? 6.11.2009

Viime vuosien yleisimmin hyväksytty poliittinen mantra on ollut Suomeen piakkoin iskevä massiivinen työvoimapula. Eikä hokema ole tuttu pelkästään viime vuosilta, vaan niin kauan kuin olen elänyt, työvoimapula on aina ollut aivan nurkan takana.
...

Ei tuota paljon selkeämmin voi sanoa. Asiallinen, kiihkoton, kumoamaton totuus.

[lapio]

Sampo kirjoittaa ihan asiaa kaasuputkesta.

Rehellisesti sanoen on tietysti mahdotonta pitää (edes) Suomen nykyistä johtoa niin yksinkertaisena, etteivät he ymmärtäisi hankkeella olevan muitakin kuin ympäristövaikutuksia. Ainoa selitys on, ettei asiaa jostain syystä haluta ymmärtää sen laajemmin.

http://www.sampoterho.net/?p=394

Julkisessa keskustelussa eikä päättäjien osalta ole juurikaan kerrottu kaasuputken turvallisuupoliittisista vaikutuksista (tässä taitaa päteä perinteinen perustelu eli ei kerrota kansalle, koska kansa ei ymmärrä kuitenkaan). Toisaalta ei Venäjä putkea tarvitse, nostaakseen sotilaallista läsnäoloa Itämerellä. Tähän olisi jo pitänyt reagoida ennen vuotta 1703, jolloin Pietari perustettiin.

[Topelius]

http://www.sampoterho.net/?p=512

Ennakkotietoa, lue torstain AL
November 18, 2009

Huomenna torstaina julkaistaan Aamulehdessä aiemmin täällä sivuillani lupaamani artikkeli työvoimapulasta ja sen ratkaisuista. Artikkeli on tehty yhteistyössä KHT-Tilintarkastaja Pauli Vahteran kanssa. Olemme käyneet läpi mittavasti taustamateriaalia ja toivomme tekstin olevan päätepiste työvoimapulasta käydyn keskustelun eräille alkeellisimmille erehdyksille.

Artikkelista ílmenee selkein numerotiedoin (pääosin Tilastokeskuksen materiaalista saatu), kuinka Suomen mahdollista tulevaa työvoimapulaa on liioiteltu, kuinka usein ratkaisuksi tarjottu maahanmuutto vain pahentaa ongelmaa, ja kuinka kotimaista työvoimareserviä tehokkaasti käyttäen Suomi pystyisi vastaamaan jopa miljoonan ihmisen työvoimapulaan – mikä tosin ei koskaan tule olemaan tarpeen.

Juttu tulee aikanaan myös skannattuna näiden sivujen Artikkelit -osioon, mutta sitä odottellessa kannattaa lukea itse Aamulehti. Kirjoituksemme ei näy lehden ilmaisessa nettiversiossa, mutta AL:n saa kokonaisuudessaan lukea pientä maksua vastaan netissä näköislehtenä, mikäli et saa itse paperilehteä käsiisi.

Skannerit valmiiksi, Tampere!

[Sivusta seuraaja]

Kyseinen kirjoitus taitaa olla muissakin saman konsernin lehdissä "Torstaivieras"-osiossa.

[jmk]

http://www.sampoterho.net/?p=512

Ennakkotietoa, lue torstain AL
AL:n saa kokonaisuudessaan lukea pientä maksua vastaan netissä näköislehtenä, mikäli et saa itse paperilehteä käsiisi.

Skannerit valmiiksi, Tampere!

Skannerit?? Kunnon netsi ostaa tällaisessa tapauksessa Aamulehden digilehden irtonumeron. Maksaa huikeat 1,66 euroa ja sillä saa samalla osoitettua kannatustaan Aamulehden toimitukselliselle linjalle.

On ihan turha itkeä rehellisten lehtien puutetta, jos ei ole valmis tukemaan niitä taloudellisesti. Sillä pelaa vain Sanoma-konsernin pussiin.

[Topelius]

http://www.sampoterho.net/?p=512

Ennakkotietoa, lue torstain AL
AL:n saa kokonaisuudessaan lukea pientä maksua vastaan netissä näköislehtenä, mikäli et saa itse paperilehteä käsiisi.

Skannerit valmiiksi, Tampere!

Skannerit?? Kunnon netsi ostaa tällaisessa tapauksessa Aamulehden digilehden irtonumeron. Maksaa huikeat 1,66 euroa ja sillä saa samalla osoitettua kannatustaan Aamulehden toimitukselliselle linjalle.

On ihan turha itkeä rehellisten lehtien puutetta, jos ei ole valmis tukemaan niitä taloudellisesti. Sillä pelaa vain Sanoma-konsernin pussiin.

Minä en olekaan pitänyt itseäni koskaan minkäänlaisena "netsinä", mitä se sitten on tarkoittavinaankaan. Lähinnä minua tässä kiinnostaa lukea Terhon kirjoitus. Minulla on myös tapana lähettää ahkerasti palautetta lehtien toimitukseen, vaikka en lehtiä koskaan ostakaan. Sanomalehtien ostamattomuuteen voi olla muitakin syitä kuin niiden toimituksellisesta linjasta johtuva boikotti.

[Alpo]

Onpas mielenkiintoisen oloinen juttu. Innolla odotellaan, niin saa varmasti hyvää keskustelua ihan valtakunnanpäättäjienkin tasolla tästä kiljuvasta työvoimapulasta. Tietysti persu- ja r-kortteja odotellessa.

Linkkiä tai skannia heti kehiin, kun joku kykenee, kiitos. Toivottavasti tulisi AL:n nettiversioonkin.

[Jari-Petri Heino]

Voin jo nähdä viikonlopun hesarin otsikot!

Thors antaa sapiskaa Terhon ja Vahteran väitteille.

Pidän heidän lukujaan liioiteltuna.
Nyt pitää muistaa, ettei HKL:n bussit kulkisi tälläkään hetkellä ilman maahanmuuttajia.

[Poitiers]

"Nyt pitää muistaa, ettei HKL:n bussit kulkisi tälläkään hetkellä ilman maahanmuuttajia"

Se että yksi maahanmuuttaja käy töissä, näyttää aina pyhittävän näiden kymmenen muun sosiaalirahoilla loisimisen ja laiskottelun.

[Topelius]

Lukiko joku jo kirjoitusta?

[Optimi]

Tiivistelmä löytyi (http://image.m-brain.fi/new/index.asp?ResID=569&u=akava&p=14K4v41):

"Alakerta: Työvoimapulaa ei tule koskaan

Tiivistelmä:
Suomeen ei ole tulossa paljon puhuttua työvoimapulaa. Todellinen ongelmamme on se, että ihmiset elävät yhä pidempään jouten. Laskelmissa on tehty se virhe, että niissä puhutaan Suomen työikäisen väestön vähenemisestä kokonaisuudessaan, kun todellisuudessa osa työikäisestä väestöstä on jo poissa työelämästä. Vain 57 prosenttia Suomen 55-64-vuotiaista on töissä, joten pelätty suurten ikäluokkien eläköityminen on jo tapahtunut tosiasia, eikä työvoimapulasta ole vielä merkkiäkään. Huoltosuhdetta ei voida kohentaa maahanmuutolla, sillä ulkomaalaisten työllisyysaste on alhainen. Eläkeiän nostaminen on ylivoimaisesti paras keino sekä työvoimapulan torjumiseksi että huoltosuhteen parantamiseksi, sillä se lisää työssäoloa ja vähentää eläkeläisten määrää. Jos eläkeikää nostettaisiin edes kolme vuotta, saataisiin 150 000 potentiaalista työntekijää, kirjoittavat mediatutkija ja tietokirjailija Sampo Terho ja KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera.

Media:  Aamulehti (printed version)
Päivämäärä: 19.11.2009
Kirjoittaja: Sampo Terho, Pauli Vahtera"

[Roope]

Artikkelia tukevaa argumentointia ruotsinkielisen ajatushautomo Magman seminaarista:

Ei tarvetta työvoimalle lama-aikana

Pietarsaaren työvoimatoimistossa työskentelevä Mats Löfberg myönteli, kun Dilsa Demirbag-Sten arvosteli työmarkkinoita ohjaavaa sääntelyä. Löfberg kertoi, että pakolaisten vastaanotto aiheuttaa pelkoa työpaikkojen menettämisestä. Pietarsaaressa maahanmuuttajien työttömyys on kolme kertaa suurempaa kuin ruotsinkielisillä ja kaksi kertaa suurempaa kuin suomenkielisillä.

Vuonna 2007 väestön nettokasvu oli 14 000. Ulkomaalaisille myönnettyjen työlupien määrä oli 6 900, useimmat saivat töitä rakennusalalla sekä palvelu- ja ravintola-alalla.

Väite kasvavasta työperäisen maahanmuuton tarpeesta ei pidä paikkaansa, sanoi Mats Löfberg. "Työttömyyden ja työvoimapulan käyrien olisi pitänyt kohdata vuonna 2003, mutta niin ei ole vieläkään tapahtunut. Enkä ole varma, että niin tulee tapahtumaankaan. Maaseutu on autioitunut ja taantuma johti irtisanomisiin." On tosiasia, että työttömyys on kaksinkertaistunut, mikä myös selittää kovenevat asenteet maahanmuuttajia kohtaan, totesi Löfberg. (käännös)

Magma seminarium om invandring och integration: Svårt för invandrare hävda sig på arbetsmarknaden 16.11.2009

[Miniluv]

Siirsin keskustelun tästä työvoimapulakirjoituksesta Tuvan puolelle.

http://hommaforum.org/index.php/topic,17966.0.html

[ikki]

Käänsin höblän jutun.
Sampo Terho (ST) Folktinget (FT) Suomalaisuuden liitto (SL)



Fennomaani valmis puolustamaan ruotsinkieltä

Suomenruotsalaisilla kuuluisi olla oikeus peruspalveluihin omalla äidinkielellään. Ne ovat ihan yhtä hyviä suomalaisia kuin kaikki muut. Kuka näin sanoo, Folktingetin puheenjohtaja? Ei, juuri valittu suomliiton puheenjohtaja, Sampo Terho.

Useamman vuoden aikana SL on toiminut keihäänkärkenä taistelussa ruotsinkieltä vastaan suomessa. Torstain vaalin myötä missä valittiin S.T. Puheenjohtajaksi kaikki tämä muuttui. Hän hakee rakentavaa vuoropuhelua SFPn ja Folktingetin kanssa ja toivoo nopeaa kielirauhaa.

Kuka olet, ST? Olen mediatutkija puolustusvoimissa, kasvanut kirkkonummella suomenruotsalaisilla isovanhemmilla. Olen syntymästä saakka nähnyt rikkauden kaksikielisyydessä ja arvostan kaikkea sitä mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet suomen historian ja kulttuurin hyväksi.
SL on aiemmin toiminut keihäänkärkenä suomruots vastaan. Muuttuuko tämä? -Toivoisin näin. Riitoja ei tarvita, kuulutan rakentavaa dialogia SFPn ja Folktigetin kanssa. Meidän on pakko päästä ennakkoluulojen yli ja opittava elämään yhdessä. Muita vaihtoehtoja ei ole. Avioliitossa voi päättää erosta, mutta kieliryhmät eivät kykene samaan. Meidän on tultava toimeen keskenämme.
Onko tälle esteitä? -Ainoa ongelma on dialogin puute. SL on alle 1000 jäsentä jotka paneutuvat kielikysymuykseen eikä yhdelläkään ole tuoreita yhteyksiä  FT tai SFPhen. Media taas hakee vain konflikteja ja raflaavia otsikoita. Siksi meidän on saatava aikaiseksi suora dialogi tasaarvoisista lähtökohdista.
-Tämä tarkoittaa että liittomme tunnustaa suomenruotsalaisten oikeus palveluihin äidinkielellään.
Missä linjasi eroaa FT? -Yhdessä asiassa olen varauksellinen. Onko kaikkien suomenkilisten osattava ruotsia? Se on vaikea kysymys ja vastaukseni eroaa FT.n. Mutta muuten en usko että meillä on syytä olla napit vastakkain.
-Kysymys pakkoruotsista on ainoa suuri kysymys joka hajoittaa meidät. Se on kuin ilmapallo. Jos pystymme sen ratkaisemaan saamme reiän ilmapalloon ja kaikki se ilma mikä on antanut aihetta konflikteille katoaa.
-Ehkä olen idealisti, mutta olen myös realisti. Iloitsen että se on HBL joka on ensimmäinen lehti joka minut haastattelee. HBLn kautta haluaisin ojentaa sovinnon kättä.
Kuinka mies sinun mielipiteilläsi voi päästä SL puheenjohtajaksi?
-Minut valittiin yksimielisesti edellisen puheenjohtajan Heikki Taalan ehdotuksesta. Hän myös näki että konfrontaation aika on ohi. Nyt meistä tulee ystäviä.

Staffan Bruun
09-1253 325  [email protected]

Lähde: http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/11/21/d40159.php

[ikki]

Hur kunde en man med dina åsikter bli ordförande för Suomalaisuuden liitto?

Vilken bra fråga!

Päivän/viikon teemaan liittyen odotan äärimmäistä äbäläwäbälää tästä aiheesta. Samoin kuin siitä, miten kaksikielisyyteen myönteisesti suhtautuva henkilö voi olla PS:n ehdokkaana.

Ja miksi Sampo ei tuossa jutussa kritisoinut islamia lainkaan? Tsot tsot...

Mielenkiintoinen oli myös seuraava juttu, eli keskustelu Folktingetin puheenjohtajan kanssa. Tämä taas oli varsinainen änkyrä..

[Valkoinen Enkeli]

Sampo Terho tietääkseni vastustaa suomenkielisten pakkoruotsia, mutta ei millään tavalla suomenruotsalaisia ja heidän suomalaista alakulttuuriaan. Eli näyttää olevan tässä kielipoliittisessa kysymyksessä samoilla järkilinjoilla kuin minä ja moni muukin.

[IDA]

Sampo Terho tietääkseni vastustaa suomenkielisten pakkoruotsia, mutta ei millään tavalla suomenruotsalaisia ja heidän suomalaista alakulttuuriaan. Eli näyttää olevan tässä kielipoliittisessa kysymyksessä samoilla järkilinjoilla kuin minä ja moni muukin.

Suomalaisuuden liitto on tainnut aina olla noilla linjoilla. Pakkoruotsin vastustaminen vain demonisoitiin jossain vaiheessa sivistymättömäksi ja toisaalta suomenruotsalaisuuden vastustamiseksi, mihin kaiketi oli pakko vastata jotenkin. Se pitääkö Suomen olla virallisesti kaksikielinen vai pitääkö ruotsille taata vähemmistökielen asema on pakkoruotsin lisäksi toinen juttu, joka jakaa mielipiteitä kielikysymyksessä.

[Luotsi]

Nyt meistä tulee ystäviä.

Ei aukea kerran suljetut valtion rahahanat vielä tuollaisella. Kyllä se vaatii ryhmittäytymistä tiukasti virallisen kielipolitiikan eli pakkoruotsin taakse, Sampo.

[ElinaElina]

Sampo itsenäisyyspäivänä:

Kukaan ei esimerkiksi pysty määrittelemään, millainen vastaavasti olisi "oikea ja puhdas" monikulttuurinen yhteiskunta, siis mitkä ominaisuudet ovat oikeanlaista monikulttuurisuutta ja milloin niitä on riittävästi.

Viime vuosien suuri vastakkainasettelu kansallisen ja monikulttuurisen yhteiskunnan välillä onkin siinä mielessä turha, että kaikki yhteiskunnat ovat molempia, siis sekä omaperäisiä että kansainvälisiä. Monikulttuurisuus on yksinkertaisesti sitä, että erilaiset kansalliset kulttuurit kohtaavat samassa valtiossa. Monikulttuurisuus on siis kansallisten kulttuurien synnyttämää, eikä niiden vastakohta.

Näin ajatellen kansalliset kulttuurit eivät suinkaan ehkäise monikulttuurisuutta, vaan ovat sen elinehto. Kosmopoliittisuus ilman kotia olisi vain tasapaksua, yleensä kaupallista monokulttuuria. Juuri oma kansallinen kulttuuri on se ainoa omaperäinen asia, jonka kukin kansa voi maailman monimuotoisuudelle lahjoittaa.

Asiaa!!!

[Topelius]

http://www.sampoterho.net/?p=667

Isänmaa kauppatavarana
April 08, 2010

Olen ollut pitkään huolissani venäläisten maakaupoista Suomessa ja asiaa on käsitelty myös Suomalaisuuden Liiton hallituksessa. Lisäksi olen saanut aiheen tiimoilta kansalaispalautetta, ja olen useaan kertaan luvannut ottaa asian esiin. Tällä päivämäärällä on Aamulehdessä julkaistu kirjoitukseni aiheesta. Tiivistän tähän alle osia artikkelista ja kehotan samalla kaikkia kansalaisia pysymään asian kanssa aktiivisina ja tarkkaavaisina.
—

Osta pieni puhdas Pohjoismaa!

EU-jäsenyyden myötä Suomi luopui asteittain ulkomaalaisiin kohdistuvista kiinteän omaisuuden hankintarajoituksista, joista viimeiset poistuivat vuoden 2000 alussa. Kun rajoitukset poistettiin EU-maiden kansalaisilta, totesi silloinen hallitus samalla, ettei ole perusteltua säilyttää rajoituksia myöskään unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille.

Vähitellen alkoivat maahamme löytää tiensä venäläiset uusrikkaat, jotka kaipaavat kotimaataan rauhallisempaa, turvallisempaa ja puhtaampaa ympäristöä loma-asunnoilleen. Monet suomalaiset ovat muitta mutkitta toivottaneet tulijat tervetulleiksi – kunhan nämä tulevat lompakkonsa kanssa – mutta toisaalta maakaupoista ja niihin liittyvistä muista hämäräbisneksistä on jatkuvasti alkanut nousta esille yhä suurempia kysymysmerkkejä.

Isänmaansa kaupusteleminen on periaatteellisesti erikoinen tapa ansaita rahaa. Jokainen varmasti ymmärtää ainakin sen, etteivät maakaupat voi olla pitkäaikainen bisnes – kansallisomaisuutensa kun voi myydä vain kertaalleen. Lyhytnäköinen voitontavoittelu saattaa myös johtaa hyvin monenlaisiin ongelmiin, vaikka eri hallituksemme ovatkin tämän toistaiseksi kiistäneet.

Mahdollinen turvallisuusongelma nousee siitä, kun venäläiset toimijat ovat ostaneet maa-alueita puolustusvoimien linkkimastojen läheisyydestä. Taloudellinen ongelma syntyy puolestaan siitä, jos maan hinta rikkaiden venäläisten himoitsemilla alueilla käy suomalaisille liian korkeaksi. Poliittinen ongelma meillä taas on käsissämme, kun Venäjän valtio ryhtyy maassamme huolehtimaan kansalaistensa asioista ja omaisuudesta. Ympäristöongelmista tuskin tulee pulaa niistäkään, ovathan maahamme hamuavat äkkirikkaat tunnettuja kerskakulutuksestaan, ja hankkineet tonttejaan aivan luonnonsuojelualueiden kupeista.

Erityisesti kannattaa muistaa, että suomalainen ei käytännössä voi ostaa Venäjältä maata millään keinolla tai hinnalla, joten maakaupat ovat täysin yksipuolisia. Venäläiset itse pitävätkin isänmaataan kaupustelevia suomalaisia lähinnä omituisina, sillä Venäjällä vallitsee perinteinen ajattelu, jossa maa on pyhää. Meille ilmeisesti enää raha on pyhää.

Paljonko sitten lopulta on se rahallinen voitto, joka istuvankin hallituksen mielestä oikeuttaa jatkamaan nykyistä politiikkaa sen riskeistä huolimatta? Tarjolla on todennäköisesti vain pikavoittoja, ei pysyvää talouden kehitystä. Venäläiset sijoittajat eivät tietenkään investoi tänne senttiäkään sen vuoksi, että saisivat rikastuttaa Suomea tai suomalaisia, vaan tehdäkseen rahaa itselleen. Samoin yksityisten datshojen tuotot suomalaisille ovat epäselvät. Venäläiset ovat jo perustaneet Suomeen omia rakennusfirmoja, jotka pystyttävät äkkirikkaille kotoisia venäläisiä loma-asuntoja. Eräille venäläisten rakennushankkeille on välikäsien kautta ilmeisesti haettu jopa EU-rahoitusta, mikä olisi jo kaiken huippu: ojennammeko isänmaamme venäläisille EU:n tuella!

Aikakautemme leimaa-antava piirre on ahneus, mutta oppikaamme venäläisiltä sen verran, että jotkin asiat ovat jo periaatteellisesti arvokkaampia kuin raha. Siksikö maatamme on läpi historian rakennettu ja puolustettu, että me saisimme nyt myydä Suomen pala palalta pois?

[Vinyylihanska]

http://www.sampoterho.net/?page_id=17


Kehittyvä kehitysapu
September 28, 2010

Tiivistelmä 23.9. Aamulehdessä julkaistusta artikkelistani

Kehitysapu on vanhastaan herkkä aihe suomalaisessa politiikassa. Jokainen ns. vastuullinen poliitikko vannoo vaalipaneeleissa pyhästi, että kehitysapu tulee välittömästi nostaa tavoiteltuun 0,7%:in. Vastaavasti kyynisemmät sanovat kehitysapua vain anekaupaksi, jolla ostetaan hyvää omaatuntoa.

Tänä vuonna Suomi on varannut kehitysyhteistyöhön määrärahoja 965,6 miljoonaa euroa. Tämä on arviolta 0,55% bruttokansantuotteesta, jos kohta selkeämpi tapa mittaamiselle olisi laskea kehitysavun osuus valtion budjetista, josta se on jo lähemmäs 2%.

Kyseessä melko suuri raha aikana, jona valtio ottaa miljardeja velkaa selvitäkseen edes omista menoistaan. Vastaavalla rahalla saisi tietysti paljon muutakin; sillä voisi esimerkiksi pyörittää lähes Tampereen kokoista kaupunkia kaikkine palveluineen, tai melkein nelinkertaistaa valtion tuen taiteelle ja kulttuurille.

Kansainvälisesti laskettuna kehitysapupotti kasvaa vielä aivan toisiin mittoihin; esim. vuonna 2008 OECD-maat maksoivat yhteensä 136 miljardia dollaria kehitysapua. On siis ymmärrettävää, jos kansalaiset taantuman keskellä haluavat tietää, miksi he ottavat korollista lainaa saadakseen sitten antaa rahat ilmaiseksi eteenpäin.

Kehitysavun tehokkuudesta on kiistelty pitkään, mutta se lienee kiistatonta, että niitä suuria toiveita joita kehitysapujärjestelmälle noin 50 vuotta sitten laitettiin, se ei ole kyennyt täyttämään. Syitä on monia. Aina 1990-luvun alkuun saakka kehitysapu oli suurimmaksi osaksi "strategista", eli itäinen ja läntinen blokki antoi sitä ennen kaikkea tukeakseen itselleen myötämielisiä hallituksia. Tällainen kehitysapu kääntyi joskus jopa todellista kehitystä vastaan, kun tuetut hallinnot usein vähät välittivät kansansa elinoloista.

Kehitysavun antajat ovat myös usein pyrkineet samalla tukemaan omaa teollisuuttaan ja vientiään, jolloin itse päätarkoitus eli köyhyyden vähentäminen on hämärtynyt. Vain pieni osa kehitysavusta on näinä pitkinä vuosikymmeninä mennyt kaikkein köyhimmille maille, ja vielä pienempi niiden köyhimmille ihmisille. Nälkää näkeviä on puolen vuosisadan auttamisenkin jälkeen maailmassa yhä melkein miljardi.

Köyhyys on siis jäänyt poistamatta, jos kohta yhtä ja toista rahoilla kuitenkin on saatu aikaan. Esimerkiksi lapsikuolleisuutta on onnistuneesti vähennetty, puhdasta vettä järjestetty ja koulutusta annettu. Hankkeita on myös pyritty seuraamaan. Pelkästään vuonna 2007 tehtiin viiteenkymmeneen apua saavaan maahan kaikkiaan 14 000 suunnittelu- ja valvontamatkaa kehitysavun tiimoilta!

Viime vuosina järjestelmää on pyritty ohjaamaan siihen suuntaan, että avunsaaja ottaisi itse vastuulleen toiminnan suunnittelun. Käytännössä tämä on tarkoittanut mm. sitä, että on siirrytty antamaan suoraa budjettitukea kehitysmaille. Esimerkiksi Tansanian valtion budjetista on jo 33% ulkomaista tukea.

Tarkoitus toki tässäkin tuen muodossa on, että kehitysapu tekee itsensä lopulta tarpeettomaksi, mutta nähtäväksi jää onko rahaa vastaanottava osapuoli kovin innokas tavoittelemaan sitä, ettei rahaa jatkossa enää tulekaan.

Kehitysapua puolletaan mm. sillä perusteella, että kansainvälisessä kaupassa kehitysmaat "häviävät" joka vuosi paljon kehitysapua enemmän. Tällä tarkoitetaan yleensä sitä, että kehitysmaat tuovat teollisuusmaista paljon enemmän kuin vievät niihin.

Kehitysapua tärkeämpää olisikin saada kauppa tasavertaisemmalle pohjalle. Kauppasuhteiden korjaaminen on poliitikoille kuitenkin paljon kehitysavun maksamista vaikeampaa, koska se edellyttäisi omien tukien ja tuontirajoitusten karsimista, siis kotimaan työpaikkojen vaarantamista.

Julkisuudessa on taannoin esitetty myös ajatus, että kehitysapu pitäisi jatkossa tehdä veronmaksajille vapaaehtoiseksi. Kyseessä voisi siis olla hieman kirkollisveron kaltainen vapaaehtoinen vero, joka nykyisellä kehitysavun tasolla muodostuisi myös suunnilleen kirkollisveron suuruiseksi.

Ajatus ei ole siinä mielessä kohtuuton, että tavallisesti kun valtio kerää kansalaisiltaan pakolla veroja, se myös käyttää rahat maksajien itsensä hyväksi. Kehitysavun mahdollista muutosta ei kuitenkaan tule sotkea kriisiapuun, jota jatkossakin on oltava valmiit antamaan nopeasti ja takaisinmaksua kyselemättä.

[Emperor]

Valiokuntadraamaa

Europarlamentissa kuten kansallisessakin parlamentissa vain pieni osa työstä on itse äänestyssalissa istumista. Ennen kuin jokin yksityiskohta etenee äänestykseen saakka, tapahtuu jo paljon muuta, pääasiassa eri valiokunnissa.

Asioiden eteneminen ja valiokuntien rooli tässä on lyhyesti seuraava: lainsäädäntöehdotukset tulevat parlamentille komissiolta, jonka jälkeen puheenjohtajakokous päättää, mihin valiokuntaan mikäkin asia ohjataan. Yksi valiokunta käsittelee asiaa ns. vastaavana valiokuntana, mutta useampi muu saattaa antaa siitä lisäksi lausunnon. Aikanaan lainsäädäntöehdotus etenee parlamentin täysistunnon hyväksyttäväksi, minkä jälkeen asia annetaan parlamentista EU-neuvostolle, jossa ne joskus menevät läpi sellaisinaan, mutta usein myös palautuvat komission kautta takaisin parlamentille. (näin ikiliikkuja pyörii...)

Varsinainen työskentely valiokunnissa on politiikkaa aidoimmillaan, pitkiä puheita ja monituntisia istuntoja. Itse kuulun tällä hetkellä kulttuurivaliokuntaan ja varajäsenenä ulkoasiainvaliokuntaan. Kulttuurivaliokunnassa olen myös toinen varapuheenjohtaja, mikä tehtävä tietysti istuukin hyvin kotimaisen kulttuurijärjestön, Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajalle.

Valintani kulttuurivaliokunnan varapuheenjohtajaksi ei kuitenkaan ollut täysin mutkaton. Puheenjohtajuudet on periaatteessa jaettu eri ryhmien kesken jo vaalikauden alussa, mutta silti kun valiokunnan oli aika siunata valintani, alkoi sosiaalidemokraattien ryhmästä ropista puheenvuoropyyntöjä.

Muuan iäkäs sosialistiedustaja Espanjasta otti asian erityisesti omakseen. Hän vaati ensimmäisellä kerralla asiasta päätettäessä lykkäystä, mihin puheenjohtaja pitkin hampain suostui, ja toisella kerralla päivää myöhemmin äänestystä, vaikka vastaehdokastakaan ei ollut.

Perustelut vastustukselle olivat lievästi sanottuna turhauttavat.  Edustaja muistutti, että "tiedämmehän kaikki" minun edustavan ksenofobista puoluetta, joka juuri kävi Suomessa rasistisen vaalikampanjan. Mikä pahinta, olen lisäksi anti-eurooppalainen, koska Perussuomalaiset ovat vastustaneet euromaiden pelastuspaketteja (rouvaa toki informoitiin siitä, että myös sosiaalidemokraatit ovat Suomessa vastustaneet niitä, mutta tämä ei parantanut asiaa).

No, minkäs teet, kuuntelin korvat punoittaen edustajan useassa eri puheenvuorossa toistamat syytökset loppuun. Lähempänä istuvat muiden ryhmien edustajat lohduttivat minua toteamalla, että tämä on taas tätä "sosialistien pelleilyä". Lopulta tapaus jäikin pelkäksi suun louskutukseksi, koska sosialistit eivät saaneet taakseen riittävää kannatusta edes valintani äänestyttämiseksi.

Sinänsä mitätön välikohtaus oli opettavainen lähinnä siitä ns. eurooppalaisesta yhteishengestä, jonka johdattelemana täällä pitäisi toimia ja jota kyseinenkin henkilö kaiketi koki edustavansa. Eikä tapaus tietysti ole aivan ennennäkemätön Suomessakaan; kaikkialla on ihmisiä, jotka taistelevat ksenofobian vallassa ksenofobiaa vastaan.

http://www.sampoterho.net/?p=1084

[ihminen]

Sampo Terho: Tanskan vaalit ja maahanmuuttopolitiikka
http://www.sampoterho.net/?p=1337

(...) EFD-ryhmämme vieraillessa alkukesästä Kööpenhaminassa, sain omin korvin kuulla kuinka Tanskan osalta monikulttuurisuuden tabu oli täydellisesti murtunut. Tapasimme mm. maahanmuutosta ja kehitysavusta vastanneen ministeri Soren Pindin, joka edustaa keskusta-oikeistolaista Venstre-puoluetta. Suorapuheinen ministeri kysyi mitä monikulttuurisuudella on Tanskalle tarjota ja vastasi siihen itse: slummialueita joissa rikollisuus, työttömyys ja kielitaidottomuus kukoistavat, ja joilta ymmärrys modernista yhteiskunnasta puuttuu täysin. Suomalaiseen hyssyttelevään keskusteluun tottuneena hätkähdin niin, että meinasin pudota penkiltäni.
(...)

Terho puhuu asiaa, taas.

[VMJ]

Sampo Terho: Tanskan vaalit ja maahanmuuttopolitiikka
http://www.sampoterho.net/?p=1337

(...) EFD-ryhmämme vieraillessa alkukesästä Kööpenhaminassa, sain omin korvin kuulla kuinka Tanskan osalta monikulttuurisuuden tabu oli täydellisesti murtunut. Tapasimme mm. maahanmuutosta ja kehitysavusta vastanneen ministeri Soren Pindin, joka edustaa keskusta-oikeistolaista Venstre-puoluetta. Suorapuheinen ministeri kysyi mitä monikulttuurisuudella on Tanskalle tarjota ja vastasi siihen itse: slummialueita joissa rikollisuus, työttömyys ja kielitaidottomuus kukoistavat, ja joilta ymmärrys modernista yhteiskunnasta puuttuu täysin. Suomalaiseen hyssyttelevään keskusteluun tottuneena hätkähdin niin, että meinasin pudota penkiltäni.
(...)

Terho puhuu asiaa, taas.

Hyvä kirjoitus!