Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn

[Siili]

Mitä pitemmälle opiskelen, sitä vähemmän huomaan osaavani. Hirvittää se kaikkitietävä asenne, joka oli uran alkuvaiheessa. Totta on, ettei pelkkä opiskelu tee kenestäkään viisasta.

Valitettavasti tuo lukeneille nulikoille ominainen bessewisserismi ei aina karise iän myötä.  Kuten tälläkin palstalla havaitsee.

[newspeak]

Ylioppilastodistusta kannattaisi ehkä käyttää jatko-opintojen suhteen hyväksi hieman eri tavalla, esimerkiksi hyväksiluvuissa. "Kirjoititko ruotsin? Onneksi olkoon, sinun ei tarvitse olla kyseisen kielen kanssa enää jatkossa tekemisissä." Sama muiden kurssien kanssa, joiden oppisisältö on käytännössä ainoastaan lukiokurssien kertausta. Toisaalta jos lukiokursseilla ei ole mitään todellista tekemistä jatko-opiskelun kanssa, kuten mm. lääketieteessä, ei yo-todistuksella pitäisi olla mitään käyttöä myöskään opiskelijavalinnoissa.

[Skeptikko]

Kai te tajuatte, että nykyayateemi vasta suosiikn kympin tyttöjä? Kympin pojat nimittäin menevät inttiin 6-12kksi  samalla kuin kympin tytöt voivat uusia kursseja / lukea pääsykokeisiin?

Lisäksi varusmiesajalla on tyhmentävä vaikutus. Osittain unenpuutteen takia, osittain vähäisten älyllisten virikkeiden takia, asioiden unohtumisen takia jne.

[wjp]

Olin viikon pois netin piiristä luonnonhelmassa,joten lienen osin ulkona keskustelun ydinvirrasta. Ministeri G-Laasosen puheista kuitenkin haiskahtaa pyrkimys miesten pukemisesta virtuaaliseen burghaan,johon ylioppilaskokeen merkityksen lisääminen johtaa. Sopii jotenkin yhteen ideana uusien arabi-ja negridi-siitosuroiden tuontiin, joista ei liene tungosta korkeammille koulutuspaikoille. WanhaP

[Artisti]

Ylioppilastodistusta kannattaisi ehkä käyttää jatko-opintojen suhteen hyväksi hieman eri tavalla, esimerkiksi hyväksiluvuissa. "Kirjoititko ruotsin? Onneksi olkoon, sinun ei tarvitse olla kyseisen kielen kanssa enää jatkossa tekemisissä." Sama muiden kurssien kanssa, joiden oppisisältö on käytännössä ainoastaan lukiokurssien kertausta. Toisaalta jos lukiokursseilla ei ole mitään todellista tekemistä jatko-opiskelun kanssa, kuten mm. lääketieteessä, ei yo-todistuksella pitäisi olla mitään käyttöä myöskään opiskelijavalinnoissa.

Meillä sai yrittää virkaruotsia pelkästään tenttimällä läpi, samoin englannin peruskurssi. Suoritin molemmat tentillä, opetukseen ei tarvinnut osallistua.

[Skeptikko]

Njooh, eiköhän tuo ole tullut jo kaikille omilla aivoillaan ajatteleville selväksi että ulkoaopettelu ja silmänpalvonta ovat tämän päivän opetuksen valttikortteja. Kyseenalaistaminen, tutkiminen ja muut miehille luontaiset oppimismetodit on haudattu ja samalla tahdotaan haudata myös keskivertojantterien pyrkimykset opiskella eteenpäin.

Olen jossain määrin samaa mieltä siitä, että liiaksi arvostetaan kyseenalaistamatta oppimista, mikä on sääli. Ensinnäkin oppiminen voi olla paljon syvällisempää, jos asiaa ei opi vain ulkomuistiin ja pureskelematta. Lisäksi, osa asioista ei ole tosiasiassa sellaisia, kuin ne on tapana opettaa. Esimerkiksi tieteellisessä tutkimuksessa suurissa läpimurroissa on tupannut olemaan kyse siitä, että on uskallettu kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä.

[sivullinen.]

Minulla on sellainen käsitys, että pääsykokeita pidetään kohtuullisen oikeudenmukaisena menetelmänä jakaa sellaista yhteiskunnallista hyvää kuin ilmaista opiskelua:

Hyvin sanottu.

Ja hyväksyttävää se olisi, jos näin olisi. Yhä enevässä määrin pääsykokeilla jaettava hyvä on kuitenkin olematonta hyvää. Ilmainen opiskelu kuulostaa lahjalta. Todellisuudessa se tarkoittaa lupaa käydä kuuntelemassa luentoja, joita kuuntelemassa voi muuten käydä muutenkin ja joita voi kuunnella Youtubesta; ohjausta kirjanluvussa; opintotukea ja -lainaa; ja lopulta tutkintotodistusta. Koska opintotuki on käytännössä pienempi kuin työmarkkinatuki ja yleinen toimeentulotuki, on rahallinen hyöty negatiivista. Ohjaus kirjan lukemiseen on minusta aika arvotonta; joku muu voi sellaista "mentorointia" arvostaa huomattavasti. Tutkintotodistus eli titteli on hieno asia. Sillä ei kuitenkaan enää pitkään aikaan ole ollut kovin suurta arvoa erilaisten positiivisen syrjinnän nimissä annettujen tittelien ja ylipäätään liiallisen tittelien jakamisen tuloksena, ja sosialismin romahdettua sosialistisen järjestelmän myöntämällä tittelillä ei ole mitään arvoa. Joten ainoaksi arvoksi opinnoista jää se, mikä aina on ollut opintojen suurin arvo, mutta joka on unohtunut sosialismin aikakaudella: varsinainen oppi. Oppia taas ei voi saada lahjaksi. Se on osin perintötekijöistä johtuvaa, osin oman harjoittelun tulosta ja osin onnea.

Sosialistien pyrkimykset tasapäistää kansaa politisoimalla yhteiskunnallisia instituutioita eivät suuressa määrin edesauta kansan tasapäistämisessä, mutta onnistuvat kyllä tuhoamaan yhteiskunnalliset instituutiot politisoimalla ne valtiovallan alle. Yliopistotkin olivat vielä parikymmentä vuotta sitten lähes itsenäisiä instituutioita. Siksihän niillä on omat valintakriteeritkin, joihin useimmiten kuuluu valintakoe parhaiten osaamisensa muilla keinoilla osoittaneita lukuunottamatta. Niistä yliopistoista ei enää ole paljoa jäljellä. Ensin luotiin erilaisia "tasa-arvoistavia" koulutusohjelmia, kuten naistiede; sitten poliitikot vaihtoivat rehtorit ja professorit tieteellisin perustein valituista poliittisin perustein valituiksi; sen jälkeen yliopistojen organisaatiot uudistettiin ja monikulttuurisuusohjelmia luotiin; ja nyt ollaan tässä. Viiden vuoden päästä yliopistossa olo ei enää ole minkään arvoista, eikä siellä kannata olla, vaikka olisi päässyt sisään. Mädätetty laitos on mätä.

[Saturoitunut]

Ongelma ei ole se, että tytöt pärjäävät hyvin. Ongelma on se, että pojat pärjäävät huonosti. Nykyisestä koulutusjärjestelmästä vastaavat professorit, virkamiehet ym. pitäisi heivata niska-perse-otteella kadulle. He ovat näyttönsä jo antaneet: alati surkeampia tuloksia. He voivat etsiä uusia töitä vaikka Hesburgerilta.

Sen jälkeen pitäisi keksiä, miten pojille saa taottua päähän, että vain työtä tekemällä pärjää. Valmistuin hiljattain AMK:sta ja oman kokemukseni mukaan kaikki, jotka panostivat opintoihinsa ja osoittivat harrastuneisuutta ja kiinnostusta alaan, ovat alan töissä. Kortistoon valmistuivat ne sluibaajat, jotka läpäisivät kaiken rimaa hipoen ja joita kiinnostivat aivan muut asiat kuin se "oma" ala. Näille parikymppisille janttereille ei ollut vieläkään kasvanut järkeä päähän ja sen ansiosta he käytännössä hukkasivat sen neljä vuotta, jonka he opinahjon käytävillä maleksivat. Tämä siis elektroniikka-alalla.

Sitten vielä puhutaan "koulutusmääristä" niin kuin kaikki putkesta valmistuvat olisivat identtisiä keskenään. Todellisuudessa koulutusmääriä laskemalla vähennetään vain niiden kortistoon valmistuvien sluibailijoiden määrää. Ahkeraa porukkaa on niin vähän. Eikä pääsyvaatimuksia laskemalla saa yhtä ainutta osaavaa tyyppiä lisää. Vain sluibaajien määrä lisääntyy.

Koulutuksessa pitäisi poikien kohdalla kiristää ruuvia, nostaa vaatimustasoa ja tehdä selväksi, että vetelehtijöillä ei ole mitään tulevaisuutta.

[Foundation]

Naisten opiskelun ja palkkaamisen kannattavuuteen olennaisesti vaikuttava raskausriski koskee myös kympin tyttöjä. Sanni jokapäiväisellä toiminnallaan itse on malliesimerkki siitä.

[Vesa Heimo]

Ongelma ei ole se, että tytöt pärjäävät hyvin. Ongelma on se, että pojat pärjäävät huonosti.

Sen jälkeen pitäisi keksiä, miten pojille saa taottua päähän, että vain työtä tekemällä pärjää. Valmistuin hiljattain AMK:sta ja oman kokemukseni mukaan kaikki, jotka panostivat opintoihinsa ja osoittivat harrastuneisuutta ja kiinnostusta alaan, ovat alan töissä.tta.

No etkös tuossa vastannut kysymykseesi suoraan itse; Tytöt tekevät työtä pärjäämisen eteen keskimäärin enemmän kuin pojat-> oppimistulokset ovat parempia. Tytöt keskimäärin tekevät myös työtä sellaisten asioiden eteen jotka eivät juurikaan kiinnosta-> oppimistulokset ovat parempia.

Mitä siihen "tytöt pänttäävät ulkoa"- mantraan tulee; jos keskivertoluokan tytöille ja pojille annetaan vapaat kädet tehdä tutkielma itseä kiinnostavasta aiheesta, tytöt pärjäävät taas keskimäärin paremmin koska tekevät töitä sen eteen keskimäärin huomattavasti enemmän kun keskiverto pojat. Keskivertotytöillä kouluiässä itsereflektio, lähdekritiikki ja oman työn arviointi on monta askelta poikia edellä.

On totta että absoluuttisesta huipusta miehillä on yliedustus; miesten osaamisen gaussin käyrä on leveämpi (enemmän totaaliluusereita ja pärjääjiä), mutta tyttöjen keskimääräinen osaaminen on huomattavasti poikia edellä. Lisäksi tyttöjen kiinnostus keskittyy enemmän hoiva-opetusaloihin. Jos tytöt jostain syystä kiinnostuisivat enemmän insinööripuolesta, pojat olisivat oikeasti pulassa myös tällä sektorilla.

"Kympin tytöistä" ruikuttaminen on llähinnä laiskojen  epäonnistujien selittelyä ja itsepetosta.

Jos selittelyn sijaan vanhemmat alkavat vaatia pojilta akateemisissa taidoissa sitä mitä tytöt osaavat, ero tasoittuu. Jos osaamattomuutta paikkaillaan "pojat on poikia"- mantroilla ja sillä että 1% huipuissa on pojilla enemmistö, poikien taso vaan laskee. Jos ei vaadita, ei opita.

[Eino P. Keravalta]

Sivistys ei ole sitä, mitä olet oppinut. Se on sitä, miten käytät sitä, mitä olet oppinut.

Ilman tiedollista oppimista sinulla on huomattavasti vähemmän opittua mitä käyttää. Olet paljon aseettomampi kaiken maailman vedätyksille, koska sinulta puuttuu sekä tietomäärän luomaa referenssipintaa että oppimisen mukanaan tuomia avaimia jäsentää eteesi tulevaa tietoa.

Se, mitä sanot, on tietysti totta.

Mutta en tarkoittanutkaan, etteikö oppimisesta olisi hyötyä. Tarkoitin vain, että oppiminen ei välttämättä takaa mitään sivistyksen suhteen, vaan todellinen sivistys näkyy ihmisyydessä, henkisessä kypsyydessä, suhteellisuudentajussa, sydämensivistyksessä ja kyvyssä kyseenalaistaa oppimaansa.

Kaikki oppineet eivät ole sivistyneitä, mutta kaikki sivistyneet ovat oppineita - tavalla tai toisella, kuka mitäkin.

[Saturoitunut]

Ongelma ei ole se, että tytöt pärjäävät hyvin. Ongelma on se, että pojat pärjäävät huonosti.

Sen jälkeen pitäisi keksiä, miten pojille saa taottua päähän, että vain työtä tekemällä pärjää. Valmistuin hiljattain AMK:sta ja oman kokemukseni mukaan kaikki, jotka panostivat opintoihinsa ja osoittivat harrastuneisuutta ja kiinnostusta alaan, ovat alan töissä.tta.

No etkös tuossa vastannut kysymykseesi suoraan itse; Tytöt tekevät työtä pärjäämisen eteen keskimäärin enemmän kuin pojat-> oppimistulokset ovat parempia. Tytöt keskimäärin tekevät myös työtä sellaisten asioiden eteen jotka eivät juurikaan kiinnosta-> oppimistulokset ovat parempia.

En vastannut, en sinne päinkään. Totta kai pojat pitää saada tekemään enemmän töitä, mutta miten? Samaten kuin kysymykseen "kuinka voitetaan lätkämatsi?" ilmiselvä, triviaali ja tyhjänpäivänen vastaus on "tehdään enemmän maaleja kuin vastustaja". Mutta miten se maalierotus omaksi hyväksi saadaan konkreettisesti aikaiseksi tällä meidän joukkueella juuri tuota vastustajaa vastaan?

Ilmiselvät vastaukset ovat näissä asioissa täysin tyhjänpäiväisiä. Lihava tietää, että vähemmän syömällä hän laihtuisi. Pelkkä tämä tieto ei kuitenkaan saa häntä syömään vähempää. Tupakoiva tietää, että tupakointi on terveydelle haitallista. Ei hän sitä silti lopeta. Tieto pitää saada jollain tavalla oikeasti iskostumaan. Usein ihmiset ottavat sen tosissaan vasta siinä vaiheessa, kun itsetuhoisen toiminnan riskit realisoituvat joko osittain tai kokonaan. Silloin voi olla jo liian myöhäistä.

Laiskuuden hinta ei ole pojille selvää ennen kuin he yrittävät turhaan hakea töitä ja kustantaa perheensä elämää. Silloinkin usein keksitään syyllinen jostain muualta. Kapitalisti riistää ja oikeistohallituskin leikkaa tukia. Eivätkä tytötkään näitä asioita todennäköisesti oikeasti ymmärrä, vaan he vain ovat poikia kiltimpiä ja kuuliaisempia ja tekevät niin kuin käsketään.

[Eino P. Keravalta]

Kai te tajuatte, että nykyayateemi vasta suosiikn kympin tyttöjä? Kympin pojat nimittäin menevät inttiin 6-12kksi  samalla kuin kympin tytöt voivat uusia kursseja / lukea pääsykokeisiin?

Lisäksi varusmiesajalla on tyhmentävä vaikutus. Osittain unenpuutteen takia, osittain vähäisten älyllisten virikkeiden takia, asioiden unohtumisen takia jne.

Varusmiesaikana ihmistä nimenomaan pyritään tyhmistämään aivan tarkoituksella, jotta hänestä saadaan auktoriteettiuskoinen robotti, joka ei ajattele itse.

Keinoina ovat mm. mainitut unen ja älyllisten virikkeiden puute, mutta myös turhan työn teettäminen, auktoriteettiaseman korostaminen, aivopesu, henkinen ja joskus fyysinenkin väkivalta, pelolla hallitseminen, vapauden riisto, kostamismentaliteetti, sosiaalisen paineen kasvattaminen, kollektiivirangaistukset ja yksilöllisyyden kitkeminen.

[Vesa Heimo]

En vastannut, en sinne päinkään.  Silloinkin usein keksitään syyllinen jostain muualta.

No vastasit taas. Vanhemmat kasvattavat lapset. Aikuinen ottaa vastuun itsestään ja tekemisestään, ei Grahn-Laasonen. Jos palkoille päästäkseen pitää osua tikkatauluun, omasta elämästään vastuullinen harjoittelee tikanheittoa. Luuseri ruikuttaa ettei työssä oikeasti tarvitse näitä taitoja ja täyttää sossupapereita sossun naistyöntekijän avustuksella kun kapasiteetti ei riitä edes siihen.

äUhrimentaliteetti ja "pojat on poikia" sekä "kympin tytöt eivät oikeasti tajua mistään mitään" ovat juuri sitä muiden syyttämistä omasta kyvyttömyydestä.

[Endsong]

Mitä pitemmälle opiskelen, sitä vähemmän huomaan osaavani. Hirvittää se kaikkitietävä asenne, joka oli uran alkuvaiheessa. Totta on, ettei pelkkä opiskelu tee kenestäkään viisasta.

Kunnes saavutat opintojesi intellektuaalisen päätepisteen, jolloin huomaat, että tieteenalasi perustuu suurimmilta osin pelkkään vedätykseen.

[Saturoitunut]

En vastannut, en sinne päinkään.  Silloinkin usein keksitään syyllinen jostain muualta.

No vastasit taas. Vanhemmat kasvattavat lapset. Aikuinen ottaa vastuun itsestään ja tekemisestään, ei Grahn-Laasonen. Jos palkoille päästäkseen pitää osua tikkatauluun, omasta elämästään vastuullinen harjoittelee tikanheittoa. Luuseri ruikuttaa ettei työssä oikeasti tarvitse näitä taitoja ja täyttää sossupapereita sossun naistyöntekijän avustuksella kun kapasiteetti ei riitä edes siihen.

äUhrimentaliteetti ja "pojat on poikia" sekä "kympin tytöt eivät oikeasti tajua mistään mitään" ovat juuri sitä muiden syyttämistä omasta kyvyttömyydestä.

Kaikkien perhetilanne ei ole samanlainen. Kaikkien kasvuympäristö ylipäätään ei ole samanlainen. Koulutusjärjestelmä voi kontrolloida vain sitä, mitä koulussa tapahtuu. On aivan hirvittävää tuhlausta antaa nuorten haahuilla ensimmäiset vuosikymmenensä vain sen takia, että he saivat kotoa huonot eväät elämälleen. Koulun tulee puuttua siihen.

[Vesa Heimo]

Kaikkien perhetilanne ei ole samanlainen. Kaikkien kasvuympäristö ylipäätään ei ole samanlainen. Koulutusjärjestelmä voi kontrolloida vain sitä, mitä koulussa tapahtuu. On aivan hirvittävää tuhlausta antaa nuorten haahuilla ensimmäiset vuosikymmenensä vain sen takia, että he saivat kotoa huonot eväät elämälleen. Koulun tulee puuttua siihen.

Väitätkö ihan vakavissaan että koulu ei puutu? (en tarkoita 70-80l koulua jossa itse kasvoin). Koulu antaa tasan samat eväät kaikille ja tukitoimia on aivan tolkuttomasti.

Mitä "kympin tyttöihin" ja Einon armeijaan tulee; meillä piti armeijassa lukea joku 60-luvun puolustusvoimien strategiaopas sillä kannustimella että 25% pääsee lomalle. Roskaa suurelta osin, en indoktrioitunut "turhan" kirjan lukemisesta, mietin mikä on turhaa sitä lukiessa mutta opettelin ja vastasin silti kokeeseen kirjan mukaan. Sain 3pv lomaa. Tein työtä saavuttaakseni tavoitteen (loma) eikä siitä edes luku- ja kirjoitustaitoiselle juuri vaivaa ollut.  Toinen lähestymistapa olisi toki ollut se että havaitsen kirjan olevan roskaa ja hylkään kirjan ja lyhytkestoisen hyödyn lisäksi sen että mietin mikä toimii ja mikä ei.

[Raksa_Mies]

Palan matkaa luin tätä viestiketjua ja on kyllä ihan kiukuttelua kiukuttelun vuoksi.

[sivullinen.]

Tytöt tekevät työtä pärjäämisen eteen keskimäärin enemmän kuin pojat-> oppimistulokset ovat parempia. Tytöt keskimäärin tekevät myös työtä sellaisten asioiden eteen jotka eivät juurikaan kiinnosta-> oppimistulokset ovat parempia.

[...] Keskivertotytöillä kouluiässä itsereflektio, lähdekritiikki ja oman työn arviointi on monta askelta poikia edellä.

Viestissäsi oli paljon hyvää, mutta nämä kaksi kohtaa ovat keskenään ristiriitaisia ja osoittavat selvästi yhden merkittävän tekijän, jota ei tässä ketjussa ole vielä tuotu esiin. Voidaan nimittäin lysenkolaisesti olettaa kaikkien ihmisten olevan keskenään samanlaisia ja yhtä kyvykkäitä oppimaan. Silloin oppimiseen vaikuttaa ainoastaan opiskeluun käytetty aika ja tarmo. Tämä on sosialistien suosima ajatus. Mutta kuten sanot, ovat tytöt murrosiässä kehityksessä poikia edellä ja heillä on silloin paremmat valmiudet menestyä. Silloin tarmo ja käytetty aika eivät auta. Myöhemmin ero kuitenkin tasoittuu ja lopulta aikuiset miehet ovat huomattavasti aikuisia naisia kykenevämpiä ajattelemaan ja kaikkeen tieteelliseen toimintaan. Naiset taas pystyvät pitämään aistinsa avoimempina koko elämänsä ja ovat siksi kyvykkäämpiä hoivaamaan. Tämän lisäksi myös perintötekijät vaikuttavat merkittävästi; kaikilla ihmisillä ei ole edellytyksiä kasvaa tieteen osaajaksi, kuten ei kaikista ihmistä saa muokattua myöskään hyviä jalkapalloilijoita tai musikantteja. Tätä kutsutaan darwinismiksi. Se on sosialistien mielestä huijausta.

Sosialismin syy näille yliopistouudistuksille on tasapäistäminen. Se on sukupuolten välistä tasapäistämistä, "yhteiskuntaluokkien" välistä tasapäistämistä ja jopa rodullista tasapäistämistä. Sillä tavalla yritetään luoda sosialistista malli-ihmistä homo europeausia. Se on epäonnistumaan tuomittu hanke. Rodunjalostamista on niin monta kertaa ennenkin historiassa yritetty ja aina on epäonnistuttu. Edes sosialismin kaltainen totalitaristinen yhteiskuntajärjestelmä ei siihen tule pystymään. Ihmisyys ihmisessä taistelee sitä vastaan kaikin voimin. Halua tietää ei voi hallita eikä innoittaa.

Luomalla laitoksia, jotka eivät ole sopusoinnussa ihmisyhteisön lainalaisuuksien kanssa, luodaan laitoksia, jotka eivät toteuta tehtäväänsä. Yliopistot tulisivat kokemaan luostareiden kohtalon, jollei sosialismi olisi jo itse tuhonsa partaalla. Vielä ei onneksi olla tehty mitään pysyvää tai suurta mullistusta, etteikö sitä voitaisi kumota ja yliopistoja palauttaa tieteen pesäksi sosialismin kaaduttua. Tilanne on lohdullinen. Silti se tarkoittaa, ettei nykyisistä yliopistouudistuksista kannata niin suurta huolta kantaa, sillä ne eivät pitkäaikaisia. Ne ovat hetkellisiä mullistuksia, joita muistellaan muutaman vuoden päästä samalla innolla kuin Kataisen hallituksen tekemää Sote-uudistusta.

[Tabula Rasa]

Kaikkien perhetilanne ei ole samanlainen. Kaikkien kasvuympäristö ylipäätään ei ole samanlainen. Koulutusjärjestelmä voi kontrolloida vain sitä, mitä koulussa tapahtuu. On aivan hirvittävää tuhlausta antaa nuorten haahuilla ensimmäiset vuosikymmenensä vain sen takia, että he saivat kotoa huonot eväät elämälleen. Koulun tulee puuttua siihen.

Väitätkö ihan vakavissaan että koulu ei puutu? (en tarkoita 70-80l koulua jossa itse kasvoin). Koulu antaa tasan samat eväät kaikille ja tukitoimia on aivan tolkuttomasti.

Enpä peruskouluhelvetistä mene sanomaan että siellä puututaan. On vain meidän koulussa ei kiusata-kampanjoita joiden alle lakaistaan kaikki mihin pitäisi puuttua. Puuttuu sekä resurssit että työkalut. Luokkakoot tolkuttomia ja avustajiakaan ei riittävästi suhteessa oppilaiden tarpeeseen. Eli tarkista tietos.

jos keskivertoluokan tytöille ja pojille annetaan vapaat kädet tehdä tutkielma itseä kiinnostavasta aiheesta, tytöt pärjäävät taas keskimäärin paremmin koska tekevät töitä sen eteen keskimäärin huomattavasti enemmän kun keskiverto pojat.

Lähtökohta että tehdään tutkielma, eli paperi jostain vapaavalintaisesta aiheesta on pänttäysporukan heiniä ja tottakai se osa porukasta pärjää paremmin. Jos sen sijaan lähdettäisiin mielummin tekemään kokeellista käytännön hommaa niin huomattavasti suurempi osa pojista olisi kiinnostuneita. Vapaavalintainen koe ja selitys miksi kokeessa käy näin. Mutta kummasti ei ole rahaa sen enempää lisäkouluavustajiin kuin kokeiden tekemiseenkään.

[stefani]

Luulisi tämän kiinnostavan myös täällä, eli ministeri Sanni Grahn-Laasosen ajama yliopistojen valintakokeiden poistohanke ja yo-kokeen siirtäminen valinnan mittariksi.

Valintakoe on hyvä motivaation mittari ja antaa mahdollisuuden korjata nuoruuden erheet. Rakas mieheni esimerkiksi kuuluu takapenkin poikiin, joka vasta myöhemmin herasi ylipäänsä opiskelemaan, eikä työn ohessa iltakoulussa suoritettujen yo-koetulostensa perusteella olisi mitään yliopisto-opiskelupaikkaa ansainnut.

Kyllä tuo uutinen oli taas jälleen huolestuttava uutinen.

Mun henkilökohtaisella agendalla on koulutuksen teatterimaisuuden vastustaminen. Koulutuksen teatterimaisuudella tarkoitan, että koulutuksen oikea sisältö on kyseenalaisen vähäistä, ja koulutuksessa suoritetaan jotain typeriä leikkejä samalla teeskennelen, että opittaisiin jotain. Näen tämän Grahn-Laasosen ajaman projektin juuri askeleena teatterimaisuutta kohti. Vaikka tässä oli vasta kyse ylioppilastutkinnon merkityksen korostamisesta, pessimistisesti kykenen jo näkemään minne tämä suunta tulee viemään. Seuraava askel tulee olemaan ylioppilastutkinnon helpottaminen siten, etteivät tulokset enää korreloisi liikaa oikean suoritetun opiskelutyön kanssa.

[Saturoitunut]

Kaikkien perhetilanne ei ole samanlainen. Kaikkien kasvuympäristö ylipäätään ei ole samanlainen. Koulutusjärjestelmä voi kontrolloida vain sitä, mitä koulussa tapahtuu. On aivan hirvittävää tuhlausta antaa nuorten haahuilla ensimmäiset vuosikymmenensä vain sen takia, että he saivat kotoa huonot eväät elämälleen. Koulun tulee puuttua siihen.

Väitätkö ihan vakavissaan että koulu ei puutu? (en tarkoita 70-80l koulua jossa itse kasvoin). Koulu antaa tasan samat eväät kaikille ja tukitoimia on aivan tolkuttomasti.

Väitän ihan vakavissani, että oppimistulokset lipsuvat jatkuvasti yhä huonommiksi. Tuloksien puutetta ei voi korvata turhanpäiväisen sätkimisen määrällä.

[Vesa Heimo]

Enpä peruskouluhelvetistä mene sanomaan että siellä puututaan. On vain meidän koulussa ei kiusata-kampanjoita joiden alle lakaistaan kaikki mihin pitäisi puuttua. Puuttuu sekä resurssit että työkalut. Luokkakoot tolkuttomia ja avustajiakaan ei riittävästi suhteessa oppilaiden tarpeeseen. Eli tarkista tietos.

jos keskivertoluokan tytöille ja pojille annetaan vapaat kädet tehdä tutkielma itseä kiinnostavasta aiheesta, tytöt pärjäävät taas keskimäärin paremmin koska tekevät töitä sen eteen keskimäärin huomattavasti enemmän kun keskiverto pojat.

Lähtökohta että tehdään tutkielma, eli paperi jostain vapaavalintaisesta aiheesta on pänttäysporukan heiniä ja tottakai se osa porukasta pärjää paremmin. Jos sen sijaan lähdettäisiin mielummin tekemään kokeellista käytännön hommaa niin huomattavasti suurempi osa pojista olisi kiinnostuneita. Vapaavalintainen koe ja selitys miksi kokeessa käy näin. Mutta kummasti ei ole rahaa sen enempää lisäkouluavustajiin kuin kokeiden tekemiseenkään.

Väitän vakavissani että nykyperuskoulussa puututaan paljon enemmän kun 70-80l:n koulussa. VÄitän myös että tukitoimia on moninverroin enemmän tarjolla. Väitän että avustajia on enemmän kun 70-80 luvulla.

Eli erikseen pitäisi etsiä se yksittäinen metodi jossa keskiverto poika pärjää paremmin kun keskiverto tyttö? No kerro äläkä peittele. Tuolla tiedolla voi ratkaista 90% korkeakoulutuksen jakauman ongelmista. Minä sanon että faktisesti keskiverto tyttö voittaa keskiverto pojan tuossa kokeellisessakin puolessa 6-4.

Kokonaisuutena lässytetään siitä että pojat ei pärjää ja mietitään keinoja tasapäistää. Pojat punnertavat yläasteiässä penkistä enemmän kun tytöt. Pitäisikö painoja tasoittaa jotenkin ja tyttöjä kompensoida vaikka palomiehiksi?

[Vesa Heimo]

Väitän ihan vakavissani, että oppimistulokset lipsuvat jatkuvasti yhä huonommiksi. Tuloksien puutetta ei voi korvata turhanpäiväisen sätkimisen määrällä.

Minä väitän että kokonaisuudessaan oppimistulokset paranevat vrt. 70-80l:n ulkoaopetteluun jatkuvasti. Nykyisin sentään kirjan ulkopuolista tietoa ja osaamista arvostetaan suhteessa huomattavasti menneitä vuosikymmeniä eteenpäin. Minun kouluaikaan oppimistulosten suurin mittari oli karrikoidusti neuvostoliiton jokien osaaminen. Nykyisin sentään ainakin joskus kysytään että "miksi".

[newspeak]

Ylioppilastodistusta kannattaisi ehkä käyttää jatko-opintojen suhteen hyväksi hieman eri tavalla, esimerkiksi hyväksiluvuissa. "Kirjoititko ruotsin? Onneksi olkoon, sinun ei tarvitse olla kyseisen kielen kanssa enää jatkossa tekemisissä." Sama muiden kurssien kanssa, joiden oppisisältö on käytännössä ainoastaan lukiokurssien kertausta. Toisaalta jos lukiokursseilla ei ole mitään todellista tekemistä jatko-opiskelun kanssa, kuten mm. lääketieteessä, ei yo-todistuksella pitäisi olla mitään käyttöä myöskään opiskelijavalinnoissa.

Meillä sai yrittää virkaruotsia pelkästään tenttimällä läpi, samoin englannin peruskurssi. Suoritin molemmat tentillä, opetukseen ei tarvinnut osallistua.

Tuosta kun kehitystä jatkettaisiin, ettei tarvitse tenttiä lainkaan, säästyisi taas pitkä penni. Mokuttamiseen ja maailmanparantamiseen se toki menisi, mutta kehitys kehittyisi.

[Artisti]

Sivistys ei ole sitä, mitä olet oppinut. Se on sitä, miten käytät sitä, mitä olet oppinut.

Ilman tiedollista oppimista sinulla on huomattavasti vähemmän opittua mitä käyttää. Olet paljon aseettomampi kaiken maailman vedätyksille, koska sinulta puuttuu sekä tietomäärän luomaa referenssipintaa että oppimisen mukanaan tuomia avaimia jäsentää eteesi tulevaa tietoa.

Se, mitä sanot, on tietysti totta.

Mutta en tarkoittanutkaan, etteikö oppimisesta olisi hyötyä. Tarkoitin vain, että oppiminen ei välttämättä takaa mitään sivistyksen suhteen, vaan todellinen sivistys näkyy ihmisyydessä, henkisessä kypsyydessä, suhteellisuudentajussa, sydämensivistyksessä ja kyvyssä kyseenalaistaa oppimaansa.

Kaikki oppineet eivät ole sivistyneitä, mutta kaikki sivistyneet ovat oppineita - tavalla tai toisella, kuka mitäkin.

Eräs fiksuimmista ja viisaimmista tuntemistani ihmisistä on ammatiltaan hitsaaja. Koulupohjana on peruskoulun jälkeen suoritettu hitsauskurssi, ei muuta. Mutta tämä hitsaaja lukee kaiken vapaa-aikansa kaikkia kirjallisuuden lajeja.

[Reborn]

Kympin tyttö = suvakki on jonkinlainen fiktio. Minunkin käsitykseni mukaan kokonaisvaltaisesti lukiossa hyvin pärjäävät tytöt ovat usein ihan fiksuja noin muutenkin. Rajoja kiivaimmin avaavat sekopäät taas saattavat olla kympin tyttöjä äidinkielessä ja ruotsin kielessä, mutta luonnontieteissä usein kerrassaan surkeita.

Kriittisimpiä kympin tyttöjä kohtaan ovat yleensä kutosen tytöt ja pojat. Elämänkoululaisen nostaa omaa arvoaan kun väittää, ettei kirjoista saaduilla tiedoilla ole merkitystä

[Kameleontti]

Väitän ihan vakavissani, että oppimistulokset lipsuvat jatkuvasti yhä huonommiksi. Tuloksien puutetta ei voi korvata turhanpäiväisen sätkimisen määrällä.

Minä väitän että kokonaisuudessaan oppimistulokset paranevat vrt. 70-80l:n ulkoaopetteluun jatkuvasti. Nykyisin sentään kirjan ulkopuolista tietoa ja osaamista arvostetaan suhteessa huomattavasti menneitä vuosikymmeniä eteenpäin. Minun kouluaikaan oppimistulosten suurin mittari oli karrikoidusti neuvostoliiton jokien osaaminen. Nykyisin sentään ainakin joskus kysytään että "miksi".

Pahoin pelkään, että tuo oli kovin lyhyt ja ohimenevä vaihe. Taisin itse onnistua hyvään saumaan. Tosin kävinkin teknillisen. Mutta toisaalta taas tämä, että jenkeissäkin teknillinen lähtee tähän, kertoo siitä et syöpä on vaarallisen levinnyt:

https://mitgsl.mit.edu/news-events/islamophobia-accelerating-global-warming

Itse olen alottanut ekaluokan vuonna -89 ja tuolla suhteellisen "maalla". Omasta mielestä näin jälkikäteen touhu oli aika tervejärkistä ja kommunismille ja suunnitelmataloudelle naurettiin tms.

Ja kuulun ite jokseenkin näihin ns kympin tyttöihin. Lukiossa ka oli parhaimmillaan 9,7. Itsekin olin jokseenkin kasvatettu silleen, että menestyä pitää ja pitää totella jne. Lukion pääsee silläkin läpi ja hyvin arvosanoin mutta kriisiä alkaa pukkaa sit kun onkin isommassa maailmassa ja ns kasvatus ja se miten pitää ajatella ja toimia alkoikin olla ristiriidassa sen kanssa miten ite ajatteli ja koki asioita.

Omaan kotoa pois muuttamiseen liittyi saman tien heti kohtsilleen WTC-isku. Tuppukylän nuorena se oli aika hirvittävää. Sitä vaan alkoi lukea asiasta kaikkea mahdollista ja sit jotenkin se ns. maailmankuva muuttui. Kamalan rumaksi. Tähän samaan saumaan voi vetää myös termin foliopipo.

Tunnen itseni noista kympin tytöistä, joilla on jokin tarve miellyttää jne. Järki voi sanoa muuta ja tunne ja ympäristö toista --> masennus. Kamala. Tajuaa mutta ei tajua. Sitä vaan pitää tajuta sen verran, että se pitää ehkä joidenkin kokea itse ihan syvimpien vesien kautta, että alkaa jokin järki taas viedä voiton. Maailma on ihan saakelin ruma paikka. Mut sille pitää oppia vittuilemaan takasin. Ja naisena tiedostaa, että naiset/tytöt on ehkä kenties sille manipuloinnille alttiimpia ja ns luonnostaan auktoriteettiuskovaisempia ja herkemmin huijattavissa jne. Kun sen tajuaa niin pitää alkaa itse tehdä työtä sen eteen, että voi vältellä pahimmat karikot. Ei oo helppoo.

Mutta noin lisäten niin tää nykyinen koulutusjärjestelmä tuntuu suosivan nimenomaan sitä, että tämmöset yhteiskunnat tullaan tuhoamaan. Feminisoi ja se alkaa olla itseään tuhoava systeemi.

[Parsifal]

"Kympin tyttö" on erittäin sukupuolisdonnainen käsite, jonka tarkoitus on vähättely ja epämääräinen leimaaminen. "Kympin pojista" en ole kuullut puhuttavan ainakaan samaan sävyyn, vaikka heitäkin on.

Poika veti juuri kaikkien aikojen ennätyksen eli 12 laudaturia.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016052321607393_uu.shtml

Sinänsähän on fakta, että tytöt ja pojat kehittyvät murrosiässä huimasti eri suuntiin ja tahtiin niin fyysisesti kuin henkisestikin, ja että koululaitos ei nykyisellään ota poikien tarpeita riittävästi huomioon. Yhtä päivänselvää on, että poikien tarpeet eivät ole Grahn-Laasosten tai muiden koulu-uudistajien listalla.

Mutta en tarkoittanutkaan, etteikö oppimisesta olisi hyötyä. Tarkoitin vain, että oppiminen ei välttämättä takaa mitään sivistyksen suhteen, vaan todellinen sivistys näkyy ihmisyydessä, henkisessä kypsyydessä, suhteellisuudentajussa, sydämensivistyksessä ja kyvyssä kyseenalaistaa oppimaansa.

Kaikki oppineet eivät ole sivistyneitä, mutta kaikki sivistyneet ovat oppineita - tavalla tai toisella, kuka mitäkin.

Oppimista ja sivistystä väheksymättä (päin vastoin, olen aina ollut lukemisen ja klassisen sivistyksen kannattaja) täytyy todeta, että maailma on täynnä ihmisiä, jotka tietävät paljon kaikenlaista, mutta eivät ymmärrä mistään mitään. Lukeneisuuden määrä ei ole sivistyksen tai loogisen ajattelukyvyn tae, varsinkaan jos lukemisto koostuu vaikkapa marxilaisesta poliittisesta roskakirjallisuudesta.

[Kameleontti]

Äläkää sekottako älyä ja osaamista tän termin kanssa siihen kiltteyteen ja auktoriteettiuskovaisuuteen, joka on ominaisempaa hameväelle.

Tähän vois muistella kouluaikoja kun kaks luokkakaveria bestikset keskenään oli kans ns kympin tyttöjä koulumenestykseltään. Toinen näytti "keskaria" niille, jotka koitti käydä päälle ja toinen sellanen, joka ei voinu ruokaa laittaa ilman millintarkkaa reseptiä et miten se kuuluis tehdä ja paidatkin piti pestä melkeen yksikerrallaan, ettei vaan mene sekasin koneessa jne. Kumpaako mahdan pitää fiksumpana? Riippuu toki mihin käyttötarkoitukseen tyypin haluaisin...