Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn

[Lalli IsoTalo]

Mitä pitemmälle opiskelen, sitä vähemmän huomaan osaavani. Hirvittää se kaikkitietävä asenne, joka oli uran alkuvaiheessa. Totta on, ettei pelkkä opiskelu tee kenestäkään viisasta.

Kunnes saavutat opintojesi intellektuaalisen päätepisteen, jolloin huomaat, että tieteenalasi perustuu suurimmilta osin pelkkään vedätykseen.

OT

Ha ha haa! Minulle oli hirveä pettymys ensimmäisellä vuosikurssilla, kun filofian perusteet tms. oli pelkkää sanoilla kikkailua ilman varsinaista sisältöä. Myöhemmin huomasin, että kyse oli oikeastaan enemmän siitä, että luennoitsija oli leipääntynyt vanha juoppo. Mutta noin yleisemminkin nykyfilosofia kyllä vaikuttaa vähän sellaiselta himasmaiselta vedätykseltä. En kyllä saanut Esa Saarisen luonnoistakaan paljoakaan sisältöä irti, se oli enemmänkin fiilistelyä.

Mutta tämä on aiheen kannalta ot.

[Lalli IsoTalo]

Eräs fiksuimmista ja viisaimmista tuntemistani ihmisistä on ammatiltaan hitsaaja.

Tuosta tulikin, että sisäänpääsy yliopistoon voisi tapahtua useaa eri reittiä, niin kuin se kai nytkin osittain tapahtuu.

Ryhmä 1. yo-todistus + sisäänpääsykoe (85% kiintiö)

Ryhmä 2. ammatillisen tutkinnon suoritus + sisäänpääsykoe (10% kiintiö)

Ryhmä 3. oikeus osallistua sisäänpääsykokeeseen kaikki suomalaisille täysin taustasta riippumatta  (5% kiintiö). Ne jotka kuuluvat esim. 20%:n pääsykoeparhaimmistoon, pääsevät sisään.

Vaihtoehto kohdalle 3) tälle olisi se, että kaikki pääsevät suorittamaan ekan vuoden kursseja, parhaimmisto pääsee jatkamaan toiselle vuosikurssille, mutta se ehkä söisi liikaa opetusresursseja, joita siis tuhlattaisiin niihin, jotka eivät osoittaudu tämän ryhmän parhaimmistoon kuuluviksi.

[Lalli IsoTalo]

Tunnen ainakin 5 naista, joilla on kympin keskiarvo (todennäköisesti enemmänkin, mutta tuttuni eivät yleensä brassaile tällaisilla asioilla). Vain yksi heistä on "kympin tyttö", siis aloitekyvyttömämpi ja vähemmän innovatiivinen kuin ne muut kympin tytöt, jotka eivät ole ns. "kympin tyttöjä".

Kaikki nämä 5 ovat tehneet hienon uran millä tahansa mittarilla mitattuna, ja useimmat ovat onnistuneet lisääntymäänkin siinä samalla.

[Lalli IsoTalo]

Sitten vielä oppimisesta yleensä.

- Pari vuosikymmentä sitten kovasti korostettiin erilaisia oppimistyylejä (esim. visuaalinen oppija), mutta asiasta ei oikein ole saatu päteviä tieteellisiä todisteita, siis siitä että ihmiset oppivat eri tavoin. Itse kyllä kuulun siihen koulukuntaan, joka uskoo eri oppimistyyleihin, ja joka tykkää piirrellä mind mappeja. Lisää täällä: https://kielikompassi.jyu.fi/opioppimaan/oppimistyylit.htm

- Oppimisen ei tarvitse ankeaa, ahdistavaa tai stressaavaa, jollaiseksi toiset pänttäämisen kokevat. Itse asiassa rentoutunut ja hyväntuulinen ihminen oppii paremmin kuin siilipuolustukseen vetäytynyt. Toisin sanoen, jos oppitunnilla on hauskaa, se ei ollenkaan välttämättä tarkoita, että mitään ei opita ... vaikka voi se tietenkin sitäkin tarkoittaa, jos aika kuluu vitsien kertomiseen ja piirrettyjen kirkkoveneiden vertailuun.

- Tietotekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä.

[Siili]

Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Olet ymmärtänyt väärin, kuten moni muukin.  Einsteinin koulumenestys oli erinomainen:

http://gizmodo.com/5884050/einstein-actually-had-excellent-grades

[Siili]

Jos hallitus haluaa asettaa jonkin biaksen, joka esimerkiksi helpottaisi vähemmistöryhmien pääsyä yliopistoihin, se bias olisi helpompi toteuttaa lukiotasolla, kuin yliopisto-. Yliopistot eivät ota komentoja vastaan samalla tavoin kuin lukiot.

Kyllä ottavat, yliopistot ovat sen verran persoja valtion budjettirahalle.

Juu, eiköhän kohta joku yliopisto perusta sisäänottoon omaa tupaha-kiintiötä,

[Malla]

Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Olet ymmärtänyt väärin, kuten moni muukin.  Einsteinin koulumenestys oli erinomainen:

http://gizmodo.com/5884050/einstein-actually-had-excellent-grades

Joo, arvosteluskaala sotkee. Minullakin on nykyään vitosen tyttö entisen kympin tytön sijasta

[Mato]

Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Olet ymmärtänyt väärin, kuten moni muukin.  Einsteinin koulumenestys oli erinomainen:

http://gizmodo.com/5884050/einstein-actually-had-excellent-grades

Taitaa olla nerojen ongelma muutenkin, eli normaaliluokassa pitkästyy ja käyttää aikaansa muuhun kuin kuunteluun. Alpertti ei sitten ollut kympin poika (vrt kympin tyttö). Kympin tyttö samalla neroudella voi olla hiljaa ja kuunnella ja saada kymppejä todistukseen. Voisiko kympin tyttö sitten miettiä fysiikkaa samalla antaumuksella kuin Albert, vai uskoisiko hän sen aikaisia tieteellisiä opinkappaleita ja yrittäisi viedä niitä eteenpäin uskollisena tutorille.

- Mato

[Malla]

Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Olet ymmärtänyt väärin, kuten moni muukin.  Einsteinin koulumenestys oli erinomainen:

http://gizmodo.com/5884050/einstein-actually-had-excellent-grades

Taitaa olla nerojen ongelma muutenkin, eli normaaliluokassa pitkästyy ja käyttää aikaansa muuhun kuin kuunteluun. Alpertti ei sitten ollut kympin poika (vrt kympin tyttö). Kympin tyttö samalla neroudella voi olla hiljaa ja kuunnella ja saada kymppejä todistukseen. Voisiko kympin tyttö sitten miettiä fysiikkaa samalla antaumuksella kuin Albert, vai uskoisiko hän sen aikaisia tieteellisiä opinkappaleita ja yrittäisi viedä niitä eteenpäin uskollisena tutorille.

- Mato

Luitko jutun? Sen opinahjon 6 = Suomen 10.

[Arvoton]

Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Olet ymmärtänyt väärin, kuten moni muukin.  Einsteinin koulumenestys oli erinomainen:

http://gizmodo.com/5884050/einstein-actually-had-excellent-grades

Sorry, mafriiend, mut mä en tostakaan sivusta saanut käsitystä, että hän olisi ollut ennen yliopistoa mikään kuuliainen ja sovinnainen kympin tytön poikavastine. Mä EN kirjoittanut, että hän ei ollut mikään erityislahjakkuus. Jos kapinointi johti koulusta poistumiseen tai poistamiseen, se ei ymmärtääkseni tarkoita hyvää tai kympintyttömäistä täydellisyyttä koulumenestyksessä. Huh, voi olla, että olen ymmärtänyt kympin tyttö-termin väärin tai jotain.

[Foundation]

Taitaa olla nerojen ongelma muutenkin, eli normaaliluokassa pitkästyy ja käyttää aikaansa muuhun kuin kuunteluun. Kympin tyttö samalla neroudella voi olla hiljaa ja kuunnella ja saada kymppejä todistukseen. Voisiko kympin tyttö sitten miettiä fysiikkaa samalla antaumuksella kuin Albert, vai uskoisiko hän sen aikaisia tieteellisiä opinkappaleita ja yrittäisi viedä niitä eteenpäin uskollisena tutorille.

Tätä lapsinerojen määrää.

Suomeen paluun jälkeen liian helpoksi muuttunut koulunkäynti ei enää oikein maistunut.

- Nokian matopeli pelasti käytännössä kaksi viimeistä vuottani lukiossa, koska koulu oli vähän tylsää.

- Olin käytännössä aina luokkani paras, mutta mikään hikari en koskaan ollut.

Varsinkin lukiossa muut elämän virikkeet alkoivat viedä Lepomäkeä mennessään.

- Olin vähän kapinallinen. Parasta elämässä oli koripallo, turnaukset, poikajengit ja muut. Kerran lähdimme vanhemmilta salaa korisjengin kanssa Turkuun yhden lätkäjengin perässä, Lepomäki naurahtaa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016040221354179_uu.shtml

[Mato]

Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Olet ymmärtänyt väärin, kuten moni muukin.  Einsteinin koulumenestys oli erinomainen:

http://gizmodo.com/5884050/einstein-actually-had-excellent-grades

Taitaa olla nerojen ongelma muutenkin, eli normaaliluokassa pitkästyy ja käyttää aikaansa muuhun kuin kuunteluun. Alpertti ei sitten ollut kympin poika (vrt kympin tyttö). Kympin tyttö samalla neroudella voi olla hiljaa ja kuunnella ja saada kymppejä todistukseen. Voisiko kympin tyttö sitten miettiä fysiikkaa samalla antaumuksella kuin Albert, vai uskoisiko hän sen aikaisia tieteellisiä opinkappaleita ja yrittäisi viedä niitä eteenpäin uskollisena tutorille.

- Mato

Luitko jutun? Sen opinahjon 6 = Suomen 10.

En tarkoittanut arvosanoja, vaan kympintyttö -termiin liittyvää kuuliaisuutta ja hyväkäytöksisyyttä. Albert ei tuntunut olevan kaikkein kuuliaisin, vaikka opiskelut sujuivat, siis ainakin pääosin. Sen vuoksi Albert ei sopinut ns. kympintyttö -gategoriaan. Lapsineroilla on lukemani mukaan samanlaisia ongelmia normaaliluokassa, eli ei jaksa keskittyä, kun asiat ovat helppoja, ja siten aikaa pitää saada kulumaan jollakin muulla tavalla.

Miten muuten Suomessa hallitaan lapsinerojen osaamisen käsittelyt ja haasteiden antamiset. Kun ei ole jostain syystä omalle kohdalle sattunut, niin tuota asiaa en ole pohtinut. Jenkkilästä olen joskus lukenut juttuja oikein erikoislapsineroista ja heidän yliopisto-opinnoistaan ala-asteikäisenä...

Mutta takaisin topicciin. Kyllähän monessa opinahjossa, varsinkin ylemmillä asteilla, on pääsykokeen lisäksi muitakin osaamisvaatimuksia, ja niin pitää ollakin. Ammattikorkeakoulut ovat itselleni tutumpia ja ylempään piti tehdä kirjallinen esitelmä jostain aiheesta ja haastattelu päälle. Niin, ja työkokemusta piti hankkia alasta ammattikorkeakoulun jälkeen, eli suoraan koulun penkiltä ei ollut helppoa päästä jatkamaan opintoja ylempään tutkintoon (en tiedä, kuinka pätevä tuo työkokemusvaatimus on tänä päivänä). Ja taidepuolella pitää osata muutakin kuin kertoa, milloin Rooman valtakunta kukistui.

Eli tuo SGL:n toteamus pelkästään yo-kirjoitusten tuloksista taisi olla pelkkä heitto... tai sitten ei...

- Mato

[sivullinen.]

En kyllä saanut Esa Saarisen luonnoistakaan paljoakaan sisältöä irti, se oli enemmänkin fiilistelyä.

On tämä vähän aihettakin. Nimittäin voit näitä Esa Saarisen luentoja katsoa youtubesta. Youtube ei tarkasta, oletko tyttö, ja oletko täyden kympin arvoinen vai et. Jos haluat vielä syvällisemmin suorittaa filosofian opintoja, voit kirjoittaa Peräkammariin tai vaikka tähän ketjuun mietteitä Saarisen luennoista. Enemmän kuin Saarisen luentojen sisältö, minua kiinnostaisi se, mitä eroa koet olevan youtubesta katsotulla luennolla ja paikan päällä katsottuna? Jos ja kun olet käynyt Saarisen luennolla, ja jaksat katsoa hänen luentonsa youtubesta, pystyt vertailun tekemään. Mihin tarvitset yliopistoa?

Edellisessä viestissäsi väitit yliopistojen olevan paikka, jossa voi solmia sosiaalisia suhteita eli verkostoitua. Se on varmasti totta. Yliopistoista syntyy usein monenlaisia hyväveliverkostoja -- ja vähemmän korruptoituneita mielleyhtymiä aiheuttavia verkostoja --. Mutta jos yliopistoihin valitaan "positiviisen syrjinnän" nimissä naisia ja somaleita, niin sen jälkeen verkostossasi on naisia ja somaleita. Väheksymättä naisia ja somaleita ei niistä verkostoista suurta iloa taida olla. Hyödyllisten hyväveliverkostojen aika on ohi -- ollut jo kauan --. Nykyään paremmat verkostot saa verkosta. Täällä ei tarvitse verkostoitua sellaisten ihmisryhmien kanssa, joista ei koe olevan mitään hyötyä tai joiden mielipiteitä ei pidä kovin arvokkaina. Hommaforumilla on vähän naisia ja tuskin yhtään somalia. Lisäksi täällä olevat naiset ovat fiksuja tai ainakin yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita, ja miehistäkin ne, jotka vain yrittävät helpolla saada paljon -- "pyrkyrit" -- ovat poissa. Ennemmin minä täällä verkostoidun kuin naistieteiden luennolla. Enkä usko edes Esa Saarisen luennolla kovinkaan monen jaksavan verkostoitua. Väitteesi kertoo enemmän Runebergin ja Kiven ajoista kuin nykyajasta. Kivi taisi jopa asua Runebergin kanssa samassa asunnossa hetken.

Jos vielä kerrattaisiin se, mitä filosofi Himanen kirjoitti Kukoistuksen käsikirjoituksessaan. Hän kertoi siinä antiikin Kreikasta. Siellä kaikki vapaat miehet kokoontuivat forumille keskustelemaan yhteiskunnan asioista. Siitä syntyi kaikkea kukoistavaa. Se oli äärimmäisen homogeeninen joukko -- ja kansallismielinen --. Neuvostoliiton synnyttivät neuvostot. Nekin olivat miehisiä keskustelupiirejä. Kaikki yhteiskunnan kehitys tapahtuu vapaiden miesten vapaan keskustelun tuloksena, ja verkosto tarkoittaa siinä lähinnä luottamusverkostoa eli luottamusta toisiin keskustelijoihin. Sosialistit eivät voi sellaista luottamusta luoda totalitaristisilla säädöksillään. Mikään ulkoinen mahti ei voi pakottaa keskustelijoita yhteen. Kaiken on tapahduttava vapaasti ja ihmisten -- eli pääosin miesten -- omasta halusta ja oman toiminnan kautta. Se on kukoistuksen käsikirjoitus. Mistähän sellaista kukoistusta voitaisiin löytää nykyajan Suomesta? Eikö vastaus ole ilmeinen?

[Lalli IsoTalo]

En kyllä saanut Esa Saarisen luonnoistakaan paljoakaan sisältöä irti, se oli enemmänkin fiilistelyä.

... minua kiinnostaisi se, mitä eroa koet olevan youtubesta katsotulla luennolla ja paikan päällä katsottuna?

Vuorovaikutus luennoitsijan kanssa. Kysymykset & vastaukset.

Jos ja kun olet käynyt Saarisen luennolla, ja jaksat katsoa hänen luentonsa youtubesta, pystyt vertailun tekemään. Mihin tarvitset yliopistoa?

Vuorovaikutukseen. Siellä on tarjolla ohjaajia, mentoreita, rakastajattaria, ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Viimeksi mainittuja ei pidä sekoittaa niihin hyvä veli -verkostoihin, joissa ei suosita parasta vaan sopivinta. Tämä on aivan HELVETIN tärkeä ero ymmärtää.

Edellisessä viestissäsi väitit yliopistojen olevan paikka, jossa voi solmia sosiaalisia suhteita eli verkostoitua. Se on varmasti totta. Yliopistoista syntyy usein monenlaisia hyväveliverkostoja -- ja vähemmän korruptoituneita mielleyhtymiä aiheuttavia verkostoja --. Mutta jos yliopistoihin valitaan "positiviisen syrjinnän" nimissä naisia ja somaleita, niin sen jälkeen verkostossasi on naisia ja somaleita. Väheksymättä naisia ja somaleita ei niistä verkostoista suurta iloa taida olla.

Ei ns. kovien tieteiden yliopistoja voidaan kokonaan täyttää somaleilla tai kiintiönaisilla. Lisäksi verkostoihin jää kuitenkin niitä joita ei syrjitä - kiintiöimättömät naiset, suomenruotsalaiset, juutalaiset sekä paras x% vhm:stä - siis kaikkia niitä jotka eivät ole oman viiteryhmänsä vittupäitä viiteryhmänsä perusteella. Aika harvat tuntuvat olevan.

Hyödyllisten hyväveliverkostojen aika on ohi -- ollut jo kauan --. Nykyään paremmat verkostot saa verkosta.

Tapasin kerran älykkäältä vaikuttavan Homman miesjäsenen viedäkseni hänet Hommakerhoon, mutta  osoittautuikin naiseksi, tai ainakin sen oloiseksi.

Enkä usko edes Esa Saarisen luennolla kovinkaan monen jaksavan verkostoitua.

Sinulla se on uskon eikä kokemuksen asia.

Jos vielä kerrattaisiin se, mitä filosofi Himanen kirjoitti ...

Himanen, rahanahneeksi juopoksi degeroitunut ihmisraunio.

... kirjoitti Kukoistuksen käsikirjoituksessaan. Hän kertoi siinä antiikin Kreikasta. Siellä kaikki vapaat miehet kokoontuivat forumille keskustelemaan yhteiskunnan asioista. Siitä syntyi kaikkea kukoistavaa. Se oli äärimmäisen homogeeninen joukko -- ja kansallismielinen --.

Muinaisissa Kreikan kaupunkivaltioissa optimaalinen väestömäärä oli alhaisempi kuin nykyisissä kansallisvaltioissa.

Vertailu ei siis ole hedelmällinen.

Lukua 5000 on ehdotettu optimaalisen kaupunkivaltion kooksi. Niinpä kolmas lapsi ja loput siitä eteenpäin uhrattiin metsien jumalille, koska suurempaan väestönkasvuun ei ollut varaa. Samaa maatilaa ei voitu pilkkoa 8 pojalle.

Tuosta 5000 lukemasta noin 900* vapaata, syntyperäistä, maata omistavaa saattoi osallistua SUORAAN kansankokoukseen demokratiaan, vaikka kyllähän tuo 900 aika iso luku on demokraattiselle kansankokoukselle, puhemielessä, mutta ei äänestysmielessä.

* Tällaista oli elämä muinaisessa kreikassa http://www.antikvaari.fi/haku.asp?Currentpage=1&nimi=Sellaista%20oli%20el%E4m%E4%20antiikin%20Kreikassa&aika=0&tekija=&myyja=0&tryhma=0&kieli=kaikki&stype=full

Verkkotoiminnassa on kuitenkin se ylivertainen ominaisuus, että voit pitää yhteyttä samanmielisiin ympäri maailmaa. Ehkäpä nimimerkin kautta, ikinä tapaamatta. Se on oikein hyvä silläkin tavalla.

Ajatukset ovat tärkeämpi kuin asema, ulkonäkö tai jokin sellainen pikkujuttu. Olen alkanut uskoa ajatuksen voimaan melko pian sen jälkeen kun liityin Hommaan. Notta jotain pointtia sivullinen.sella kuitenkin on.

[Parsifal]

Tytöt ovat koulussa keskimäärin fiksumpia, tiedonhaluisempia ja nopeampia oppimaan - mikä tarkoittaa myös kykyä tiedon soveltamiseen, kriittiseen asenteeseen ja omien näkökantojen kyseenalaistamiseen sekä omaa etua laajemman yhteiskunnallisen kokonaisuuden ymmärtämiseen.

Ja kuitenkin naisista, varsinkin akateemisesti koulutetuista, paljon suurempi osuus on mokuttajia kuin miehistä.

Ehkäpä monien näennäinen tiedonhalu onkin miellyttämisenhalua, hinkua omaksua mahdollisimman hyvin vallitsevan sosiaalisen ympäristön ja auktoriteettien liturgiat ja näkemykset -- niin hyvässä kuin pahassa -- suomatta juuri ajatusta oppien varsinaiselle sisällölle ja seuraamuksille? Se selittäisi, miksi niin moni näennäisesti korkeakoulutettu onkin todellisuudessa tyhmä kuin saapas.

[sivullinen.]

... kirjoitti Kukoistuksen käsikirjoituksessaan. Hän kertoi siinä antiikin Kreikasta. Siellä kaikki vapaat miehet kokoontuivat forumille keskustelemaan yhteiskunnan asioista. Siitä syntyi kaikkea kukoistavaa. Se oli äärimmäisen homogeeninen joukko -- ja kansallismielinen --.

Muinaisissa Kreikan kaupunkivaltioissa optimaalinen väestömäärä oli alhaisempi kuin nykyisissä kansallisvaltioissa.

Vertailu ei siis ole hedelmällinen.

Esitin myös vertauksen neuvostoihin, joista muodostettiin lopulta Neuvostoliitto. Neuvostoliitossa väkimäärä oli aika suuri.

Nyt aletaan taas mennä ohi aiheesta. Jatkan silti. Opin jostain äskettäin ihmisyhteisön optimaalisen koon olevan noin 200. Sitä suurempaan määrään ihminen ei kykene luomaan luottamusta eli se on luottamusverkoston suurin mahdollinen koko. Se on samalla luonnollinen koko toimivalle keskustelupiirille. Monestako "hompanssista" sinulle on ehtinyt pitkän keskustelu-urasi aikana syntymään mielikuva? Osaatko arvioida edes likimain? Moneenko heistä luotat? En tarkoita luottamisella sitä, että antaisit heille kamerasi lainaan tai uskoisit salaisuuden, vaan sitä, että kykenet arvioimaan, minkälaiseen tehtävään heitä voisi asettaa vaikka sotatilanteessa; toista voit pitää sisukkaampana ja suorituskeskeisempänä, ja hänelle osaisit sovittaa toisen tehtävän kuin sille, jota pidät luovana taiteilijasieluna. Voisiko luku olla 200?

Toiseksi minusta se, mistä käytät nimitystä suositaan sopivinta, on täsmällisemmin sanottuna suositaan tarpeeksi luotettavaa. Minusta yliopistoissa syntyy luottamussuhteita ainoastaan tietyissä hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa, jotka liittyvät varsinaiseen opiskeluun vain etäisesti -- ja eivät edes ole rajoitettuja pelkästään opiskelijoille --. Opiskelijoille suunnatut bileet voisi olla yksinkertaisesti ymmärrettävä esimerkki; siellä juodaan veljen maljoja. Tosin niissä syntyvä luottamus on bileluottamusta. Se voi auttaa nostamaan luottamuksen tasolle, jossa sotatilanteessa voit luottaa toisen olevan samalla puolella kanssasi ja kenties myös ymmärtää tämän ruumillisia taitoja; se auttaa valitsemaan luotettavia sotamiehiä. Luotettavan kenraalin valinta on vaikeampi tehtävä. Se vaatii ajatusten yhteensovittumista. Ainoastaan se totuus, että yliopistoissa saman vuosikurssin opiskelijat usein käyvät samoilla luennoilla ja siten rakentavat tieteellisesti samankaltaista maailmankuvaa, auttaa tässä suhteessa. Bileluottamus voi tosin tätä vielä vahvistaa. Saman vaikutuksen saa kuitenkin myös Hommaforumissa -- ja yli vuosikurssirajojen --; täällä kaikki käyvät läpi samoja keskusteluketjuja. Jos vielä katsoisimme kaikki samoja Molyneuxin videoita ja kumartaisimme Mekkaa kohti samalla tavalla, voisimme luottaa huomattavasti enemmän toisiimme ja olisimme se järjestäytynyt suvaitsemaisuttomuus, josta vihamiehemme näkevät painajaisia.

En kuitenkaan nosta Hommaforumia forumiksi ylitse muiden. Tämä on uusin ajatukseni. Hommaforum on yksi foorumi -- eli tori tai neuvosto --. Sillä ei ole yksin voimaa. Se on sen heikkous. Yhdelläkään foorumilla ei ole yksin voimaa. Kaikkien foorumien yhdistyminen eli yhteistyö niiden välillä on avain. Verkosto on verkosto vasta, kun se yhdistää eri keskittymät; keskittymä on henkilöiden yhdistymä. Himasen kirjoituksessa korostui vielä se seikka, ettei verkosto voi syntyä, jos liian suuri osa verkoston jäsenistä on "epäsopivia". Jokainen foorumi kestää muutaman trollin ja muutaman ihmissuhdeasiotaan hoitavan neidon, mutta raja, jonka jälkeen kaikki luovuus katoaa, on aika alhaalla. Monien tarinoiden mukaan esimerkiksi Ruotsissa on mahdotonta käydä kasvotusten maahanmuuttopoliittista keskustelua kahta suuremmissa ryhmissä, koska kolmas on aina valtion vasikkana toimiva mamu. Ruotsissa asiakeskustelu siten mahdollista ainoastaan internetissä. Suomessakaan ei olla kaukana tästä tilanteesta. En tiedä, mutta jälleen uskon, ettei kukaan enää uskalla yliopistoissakaan kovinkaan avoimesti -- eli tuntemattomien opiskelijoiden läsnäollessa -- olla maahanmuuttoasioista "väärää mieltä", ja jos tilanne on tämä, niin minkäänlaisen luottamuksen syntyminen ihmisten välillä ei ole mahdollista. En siis usko yliopistojen kykenevän enää luomaan näitä verkostoja.

[Lalli IsoTalo]

Pahoittelen ketjun lukijoille sivupolkua.

Monestako "hompanssista" sinulle on ehtinyt pitkän keskustelu-urasi aikana syntymään mielikuva? Osaatko arvioida edes likimain? Moneenko heistä luotat?

Luotan noin seitsemään, jotka olen tavannut tarpeeksi monta kertaa. En luota keneenkään, jota en ole koskaan tavannut livenä. Sellainen luottamus olisi kävelyä olemattoman heikolla jäällä.

Minulla on - väärin asetetusta luottamuksesta johtuen - elämääni perusteellisesti ravistuttaneita kokemuksia, kahden hommahenkilön osalta. Minua vedätettiin ja kusetettiin linjoilla kuin hehtolitran mittaa. Minulla ei ollut pienintäkään aavistusta, että joku olisi kiinnostunut hommailustani niin paljon.

Vastakkaisiakin kokemuksia onneksi on.

Kiitos vaan kysymästä.

Mutta jos sinä aiot rakentaa jonkinlaista - siis sitä mitä ikinä oletkaan suunnittelemassa - niin sanon suoraan, että sinä et voi luottaa yhteenkään ihmiseen jota et ole tavannut, ja senkin jälkeen se luottamuksen rakentaminen kestää todella kauan, ja senkin jälkeen sinua voidaan kusettaa vuosien ajan.

[Lalli IsoTalo]

Laitoin liitetiedostoon ot:tä siltä varalta että ylläpito sitä poistaa, ja joku haluaa kuitenkin lukea.

[Hamsteri]

Hommassa on kysymys siitä, että kympin tytöt ja muutkin eurooppalaistytöt haluavat kansainvaeltajilta kyrpää. Kympin pojista ja ei kympin pojista on osa huijattu tyttöjen toimesta kustantamaan koko homma/Homma.

Hommalla yritetätään verkostoitua ampumaan/ei maksamaan/lähettämään kansainvaeltajat pois.

Hommalaiset ja ei hommalaiset epäonnistuivat. Kympin tytöt onnistuivat.

Onnistunein hommalainen on nyt maastamuuttaja. Loput ovat makrotason aisankannattajia omasta työstään.

[Siili]

Himanen, rahanahneeksi juopoksi degeroitunut ihmisraunio.

Esimerkki siitä, että kaiken taiteen sääntöjen mukaan sponssatusta lapsinerostakaan ei välttämättä tule yhteiskunnallinen siunaus?

http://hikipedia.info/wiki/Pekka_Himanen

[Mato]

En siis usko yliopistojen kykenevän enää luomaan näitä verkostoja.

Minulla on kyllä eri käsitys. Nykyisin somen kautta voi pitää yhteyttä vanhoihin opiskelukavereihin ja tietää heidän urakehityksensä. Jos tulee tarve jotakin asiaa viedä eteenpäin, johon jollakin vanhalla opiskelukaverilla on kompetenssia tai sopiva työyhteisö, niin somen kautta löytyvät yhteystiedot on helppo ottaa käyttöön. Siten opiskelutoveruus ei unohdu, vaikka työpaikkakunta olisikin ihan muualla.

- Mato

[Oho]

Hommassa on kysymys siitä, että kympin tytöt ja muutkin eurooppalaistytöt haluavat kansainvaeltajilta kyrpää.

Höpö höpö....

[sivullinen.]

Pahoittelen ketjun lukijoille sivupolkua.

Pahoittelen minäkin. Innostan kuitenkin Lallia yhä katsomaan E. Saarisen luentoja youtubesta. E. Saarinen esittää ensimmäisessä luennossaan myös omia näkemyksiään siitä, mitä eroa on katsoa luento paikanpäällä ja youtubessa. Tavallaan hänkin siis osallistuu keskusteluun; tavallaan hänkin on tässä ketjussa mukana ja puhuu aiheen vierestä -- eikä edes pahoittele tekoaan --. Siksi kysyisin Lallilla, miksi hän on valmis menemään E. Saarisen luennolle ja näkemään sen kaiken vaivan liikkua luentopaikalle, jos saman luennon voi nähdä youtubesta ilman pienintäkään vaivaa? Kysyin samaa jo aiemmin. En ollut tyytyväinen vastaukseen. Minusta luentotilanteessa ei synny vuorovaikutusta. Se syntyy tämän ketjun kaltaisessa keskustelutilanteessa. Erittäin harva on luennolla istuja edes kysyy mitään E. Saariselta; kättely ja länsäolo on ainoa vuorovaikutus, joka hänen kanssaan syntyy. Muiden luennolla olijoiden kanssa syntyvä vuorovaikutus on taas samaa vuorovaikutusta kuin kaupan kassajonossa saatava vuorovaikutus. Sillä voi itseään hämätä, ettei ole yksinäinen. Muuta vaikutusta sillä ei ole. Kassajonostakin voi löytää rakastajatteren -- jopa todennäköisemmin kuin yliopiston luennolta --. Jopa Tinderistä voi löytää rakastajatteren -- eikä häntä tarvitse nähdä kasvotusten ennen valintaa --.

"Äärirajoille" - 1/8 Filosofia ja systeemiajattelu 2015 Esa Saarinen

Se, että ei luota kuin ihmisiin, jotka on nähnyt kasvotusten, on päätös. Se ei ole aito asia. Ihminen kykenee luomaan monenlaisia tunne-elämyksiä ja niille tarkoituksia. Niiden perusteella ihminen voi päättää keihin luottaa ja keihin ei. Sokean on luotettava ihmisiin, joita ei ole nähnyt. Muuten hän ei voi luottaa edes itseensä. Jääkiekkoa voi katsoa paikanpäältä, ja hallissa voi olla hyvä tunnelma. Kotikatsomossakin voi olla hyvä tunnelma. Yksin kotona katsottaessakin voi olla hyvä tunnelma. Kaikki on omasta päästä kiinni. Jos väittää, ettei kykene sanomaan, onko Patrik Laine hyvä pelaaja, ilman hänen näkemistään elävänä kasvotusten, luo keinotekoisia rajoja omalle arviointikyvylleen. Moni jääkiekon katselija osaa jopa sanoa, mitkä ovat Patrik Laineen vahvuudet ja heikkoudet eli osaisi asettaa hänet sopivaan rooliin joukkueessa, jos itse päätyisi valmentajaksi. Moni pitäisi häntä jopa "luottopelaajana". Me päätämme itse, mihin uskomme, mutta ajan ja tilanteen muuttuessa uskomuksemme ja päätöksemme muuttuvat huomaamattamme. Ei ole mitään lopullista totuutta. Kaikki on henkeä. Todellisuudessa toista ihmistä ei voi edes nähdä; voi nähdä ainoastaan auringosta lähtevän valon, joka heijastuu hänestä eli vielä täsmällisemmin fotonien kimpoilun hänen ympärillään olevan elektroniverhon voimakentästä.

Historiallisina murroskohtina, jollaista mekin juuri nyt elämme, todellisuus ja ihmisten mielikuvat eroavat huomattavasti toisistaan. Muodostamme mielikuvamme suuresta osasta maailmaa pelkästään muiden antamien selitysten perusteella. Nykyään se tarkoittaa Suomen sosialistista lehdistöä ja Yleä -- ja yhä enenevässä määrin somea, blogeja ja keskustelufoorumeita --. Siinä ei ole mitään uutta eikä mitään pahaa sinänsä. Vain se, että mielikuvat ja todellisuus ovat niin kaukana toisistaan, on pahaa ja suorastaan vaarallista; vain se, että Yle jatkuvasti valehtelee on pahaa. Se saa meidät elämään todellisuudesta irrallaan. Teemme elämäämme ohjaavia päätöksiä perustuen sosialistien valheisiin. Huomasin Nokian irtisanomisia käsittelevässä ketjussa jonkun jo pyrkivän katteettomaan optimismiin ja selittelevän työvoimapulan olevan totta, koska oli saanut itse potkut. Se on täyttä hulluutta. Se oli pakoa todellisuudesta sosialistien valheellisiin unelmiin, koska todellisuus on liian raskas kestettäväksi. Se on tie alkoholismiin. Se on tauti, joka Neuvostoliiton romahduksessa tappoi miljoonittain ihmisiä eli enemmän kuin mikään muu. Todellisuus on kestettävä. Hulluuden ei saa antaa voittaa.

Ja on myös muistettava, että todellisuus osaa puolustaa itseään päättäjien hulluutta vastaan. Yliopisto, joka mokuttaa, ei enää ole tieteen Mekka. Poliittinen päätös muuttuessaan teoksi ei ole irrallaan todellisuudesta. Suomen sosialistien valhemaailmassa eläminen ei tarkoita, että sosialistien hallitsema Suomi voisi todellisuudessa elää luonnonlaeista ja -lainalaisuuksista riippumatta. Todellisuus on aina todellista, vaikka jutut olisivat mitä tahansa. Ensimmäiset Suomeen saapuneet somalit taisivat olla sosialistisen Somalian Neuvostoliiton yliopistoihin lähettämiä poliittisin perustein valittuja eliitin lapsia, joista piti tulla sosialistisen Somalian uusi virkakoneisto. Neuvostoliiton romahtaessa yliopistoista katosi hetkessä heille suunnatut poliittisin perustein luodut sosialismin opetusohjelmat. Niissä opiskelleille oppilaille ei löytynyt paikkaa koko yhteiskunnassa; he joutuivat lähtemään pakolaisiksi Suomeen. Minne Suomen yliopistoihin poliittisin perustein valitut opiskelijat lähtevät pakolaisiksi Suomen sosialismin romahdettua? Venäjällekkö?

[Lalli IsoTalo]

Innostan kuitenkin Lallia yhä katsomaan E. Saarisen luentoja youtubesta.

Yritin joskus, en innostunut.

Siksi kysyisin Lallilla, miksi hän on valmis menemään E. Saarisen luennolle ja näkemään sen kaiken vaivan liikkua luentopaikalle, jos saman luennon voi nähdä youtubesta ilman pienintäkään vaivaa?

Satuin silloin, joskus 1990-luvun alkupuolella, olemaan samassa rakennuksessa, ja oli hyppytunti, eikä YouTubea vielä ollut.

Kysyin samaa jo aiemmin. En ollut tyytyväinen vastaukseen.

Minä olin tyytyväinen vastaukseeni!

Minusta luentotilanteessa ei synny vuorovaikutusta.

Totta helvetissä syntyy! Jo pelkästään se miten 1) yleisö reagoi luennoitsijan lavapresenssiin, vaikuttaa luennoitsijaan. Vedin itse hkkk:ssa kolmea eri kurssia 8 vuotta, joten tiedän asiasta jotain. Ja 2) usein yleisö huutelee välistä kuin Ben konsanaan eduskunnassa, haastaen luennointsijan ja esittäen hyviä lisänäkökohtia. Se on vuorovaikutusta. Sama voi tietenkin jossain määrin tapahtua myös periscopessa ja YouTubessa, Anssi Kelan livelähetykset on tästä hyvä esimerkki.

Se syntyy tämän ketjun kaltaisessa keskustelutilanteessa. Erittäin harva on luennolla istuja edes kysyy mitään E. Saariselta; kättely ja länsäolo on ainoa vuorovaikutus, joka hänen kanssaan syntyy.

Onpas flegmaattista tämä nykysukupolvi.

Jopa Tinderistä voi löytää rakastajatteren -- eikä häntä tarvitse nähdä kasvotusten ennen valintaa --.

Tulevan rakastajattaresi on nähtävä sinun naamakuvasi ennen kuin sinut valitaan, joten en ymmärrä mikä on pointtisi.

Toki voit harrastaa ajatusseksiä jonkun anonyymin nettityyppin kanssa, mutta se vaatii
1) sukulaissieluisuutta ("heti tuntui siltä, kuin olisin tuntenut hänet koko ikäni"),
2) samalle taajuudelle virittäytymistä intensiivisen ajatustenvaihdon kautta, ja
3) esp-kykyjä (joiden olemassaoloa nykytiede ei tunnusta).

Se, että ei luota kuin ihmisiin, jotka on nähnyt kasvotusten, on päätös.

Niin on, koska ihmisten näkeminen livenä tarkoittaa hänen salattujen ajatustensa lukemista. Kysy tätä keneltä tahansa ennustajalta tai poliisikuulustelijalta.

Olemus, äänenkorkeus, katse ja kädenliikkeet kertovat, mitä ihminen todella ajattelee ja tuntee - vaikka ne olisivat ristiriidassa puheen kanssa. Kehonkieleen perehtymällä voimme oppia ymmärtämään muita ja vaikuttamaan heidän mielipiteisiinsä ilman, että he edes huomaavat. Näin lupaa elekieleen ja sen tulkintaan perehtynyt ruotsalainen kouluttaja, kirjailija ja tv-persoona Henrik Fexeus, joka kirjassaan Ajatusten lukijaksi opastaa, miten ajatuksia luetaan.

Loppuosa tekstistä seilasi yhä kauemmaksi ketjun aiheesta, joten en kommentoi sitä. Katson sen kahden tunnin videosuosituksesi myöhemmin.

[sivullinen.]

"Sanotaan vaikkapa nyt ----

"Mitä tän kevään kuluessa jos ... kuvitellaan ett sä osallistut vaikka seitsemälle luentokerralle. Kuvitellaan näin.

"Jollekkin kerralle sä et ehkä pääsis kuvitellaan -- kuvitellaan et sä oot tääl seitsemän kertaa.

"Sit kuvitellaan että. Et sä tekisit niin et kuudella kerralla seitsemästä sä aivan tietosesti nii.. ää-ä.... suuntaat itses ennen taukoa --- nii.. puhumaan niitten ihmisten kanssa ketä siin sattuu olemaan ympärillä. Nii mä sanosin että, mitä tulee tapahtumaan jokseenkin automaattisesti -- on, että koskien niitä ihmisiä kenen kans se keskustelu siinä käynnistyy niin sun kuvas ni on erillainen, kun jos sitä ei olis syntynyt sitä keskustelua. Et jotenkin se keskustelu muovaa sun kuvaa niist ihmisistä tyypillisessä tapauksessa myönteisemmäks.

"Koska monet -- jotkut ihmiset ovat sellasia että.. et et ku me nähdään se ihminen me ollaan innostuneita. Sit on paljon sellaisia ihmisiä et me nähdään se ihminen me ei jostakin syystä olla erityisen innostuneita. Nyt mä en tarkoita et se olis mikään hyvä tai paha se vaan fakta et asia on näin.

"No tosias kuitenkin ihmises kuitenkin on paljon sellasta et se välitön vaikutelma, mikä automaattisesti tästä henkilöstä syntyy ei välttämättä kerro koko totuutta siit ihmisest ku jokainen ihminen on tosias hyvin monipuolinen. Nii tän takia se on kyllä aika harmi kyl et jos tyyppi tavallaan jää sen jonkun alkuvaikutelman, mikä on loppujen lopuks aika sattumalta automaattisesti hänest niinku heräs, ni vangiks.

"Kun tosiasia on se. Nyt mä sanon tän ilman mitään sen ihmeempää ää... arvolatausta. Must tä on vaan kertakaikkiaan fakta.

Haluat nähdä ihmisen kasvotusten, koska olet silloin innostunut. Innostuminen on tunne. Voit saavuttaa vastaan tunteen luomalla jonkinlaisen muun ympäristön. Tästä tunteita luovasta ympäristöstä -- ethoksesta -- olen jo useasti maininnut. Yliopiston luoma ethos koskee ainoastaan yhden aikakauden ihmisiä -- ja heistäkin vain yliopistoon haluavia eli tiettyä osaa --. Jos yliopistojen ethos murretaan, ei jäljelle jää enää sitä luovuuden käsikirjoituksessa käsiteltyä ilmapiiriä. Vaikka miten haluaisit pitää omaa maailmakuvaasi absoluuttisena ja ainoana ikuisena totuutena, se ei sitä ole. Vaikka omassa maailmankuvassasi kasvokkain kohtaaminen ja yliopistot olisivat merkittäviä luottamusverkostoja luovia paikkoja, niin ei ole kuin sinun omassa rajoittuneessa kokemusmaailmassasi, joka on enää hatara muisto 1990-luvulta. Maailma on muuttunut Lalliseni. Maailman on muuttunut ja muutos on pysyvä. Jos et halua tai kykene muuttamaan omaa maailmankuvaasi, todellisuutta vastaavaksi, et kykene elämään siinä tehokkaasti.

Sanomalla ensin, ettei tiede tunnusta esp-kykyjä, ja sen jälkeen sanot näkemisen livenä tarkoittavan mahdollistavan toisen ihmisen salattujen ajatusten lukemisen, harhaudut polulle, jota ei tieteellisesti voida kulkea. Tieteellisesti voidaan kuitenkin todeta esp-kykyjen olevan henkilön oman päänsisäistä harhakuvitelmaa, jossa ihminen kuvittelee kokevansa sellaista, mistä on lukenut. Kuvittelet kasvojen näkemisen olevan ainoa tapa luoda luottamusta, ja sen vuoksi et suostu hyväksymään mitään muuta tapaa luoda luottamusta, ja sen vuoksi kasvojen näkeminen on sinulle ainoa tapa luoda luottamusta. Sitä juuri tarkoitin sanomalla, sinun luovan arviointikyvyllesi keinotekoisia rajoja. Vaikka tällä yksittäisellä harhakuvitelmalla ei ole suurta vaikutusta ruumilliseen hyvinvointiinsi, se enteilee sinun olevan myös muutoin entisaikaisten kuvitelmien lumoissa, ja siten et voi nähdä omien aistiesi kautta sitä muutosta, mikä maailmassa tapahtuu. Todellisuudessa aistisi näkevät sen muutoksen ja muutos näkyy myös käytöksessäsi, mutta et hyväksy aistihavaintojasi todeksi ja kiellät itseltäsi myös käytöksesi tarkkailun. Olet antanut sosialistien aivopesun syöpyä niin syvälle itseesi, ettei ruumiisi enää voi luottaa aivojesi arvostelukykyyn ja päätöksen tekotaitoon, ja kiellät aivoiltasi osallistumisen elämääsi. Aivosi elävät toisessa todellisuudessa. Ilman aivojen käyttöä taas selviäminen elämässä on hyvin hankalaa. Sosialismin romahduksen taitekohta ei ole vielä tapahtunut, joten vielä ei ole hätää; osaat toimia ajattelematta. Taitekohdan jälkeen et kuitenkaan pysty toimimaan mitenkään; silloin toiminta vaatii ajatustyötä.

[Endsong]

Mitä pitemmälle opiskelen, sitä vähemmän huomaan osaavani. Hirvittää se kaikkitietävä asenne, joka oli uran alkuvaiheessa. Totta on, ettei pelkkä opiskelu tee kenestäkään viisasta.

Kunnes saavutat opintojesi intellektuaalisen päätepisteen, jolloin huomaat, että tieteenalasi perustuu suurimmilta osin pelkkään vedätykseen.

OT

Ha ha haa! Minulle oli hirveä pettymys ensimmäisellä vuosikurssilla, kun filofian perusteet tms. oli pelkkää sanoilla kikkailua ilman varsinaista sisältöä. Myöhemmin huomasin, että kyse oli oikeastaan enemmän siitä, että luennoitsija oli leipääntynyt vanha juoppo. Mutta noin yleisemminkin nykyfilosofia kyllä vaikuttaa vähän sellaiselta himasmaiselta vedätykseltä. En kyllä saanut Esa Saarisen luonnoistakaan paljoakaan sisältöä irti, se oli enemmänkin fiilistelyä.

Mutta tämä on aiheen kannalta ot.

Saarinen tai Himanen ovat filosofian nimiversioita, jotka palvelevat heidän omia intressejään. Filosofia eroaa muista tieteenaloista siinä, että filosofiassa ei teeskennellä, että tiedetään silloin kun ei tiedetä. Sellaisena se voi auttaa heräämään tietämisen unesta. Akatemialla on kuitenkin oma agendansa ja oma versionsa filosofiasta.

[Lalli IsoTalo]

Aivosi elävät toisessa todellisuudessa.

It takes one to know one!

[Endsong]

Haluat nähdä ihmisen kasvotusten, koska olet silloin innostunut. Innostuminen on tunne. Voit saavuttaa vastaan tunteen luomalla jonkinlaisen muun ympäristön. Tästä tunteita luovasta ympäristöstä -- ethoksesta -- olen jo useasti maininnut. Yliopiston luoma ethos koskee ainoastaan yhden aikakauden ihmisiä -- ja heistäkin vain yliopistoon haluavia eli tiettyä osaa --. Jos yliopistojen ethos murretaan, ei jäljelle jää enää sitä luovuuden käsikirjoituksessa käsiteltyä ilmapiiriä. Vaikka miten haluaisit pitää omaa maailmakuvaasi absoluuttisena ja ainoana ikuisena totuutena, se ei sitä ole. Vaikka omassa maailmankuvassasi kasvokkain kohtaaminen ja yliopistot olisivat merkittäviä luottamusverkostoja luovia paikkoja, niin ei ole kuin sinun omassa rajoittuneessa kokemusmaailmassasi, joka on enää hatara muisto 1990-luvulta. Maailma on muuttunut Lalliseni. Maailman on muuttunut ja muutos on pysyvä. Jos et halua tai kykene muuttamaan omaa maailmankuvaasi, todellisuutta vastaavaksi, et kykene elämään siinä tehokkaasti.

Sanomalla ensin, ettei tiede tunnusta esp-kykyjä, ja sen jälkeen sanot näkemisen livenä tarkoittavan mahdollistavan toisen ihmisen salattujen ajatusten lukemisen, harhaudut polulle, jota ei tieteellisesti voida kulkea. Tieteellisesti voidaan kuitenkin todeta esp-kykyjen olevan henkilön oman päänsisäistä harhakuvitelmaa, jossa ihminen kuvittelee kokevansa sellaista, mistä on lukenut. Kuvittelet kasvojen näkemisen olevan ainoa tapa luoda luottamusta, ja sen vuoksi et suostu hyväksymään mitään muuta tapaa luoda luottamusta, ja sen vuoksi kasvojen näkeminen on sinulle ainoa tapa luoda luottamusta. Sitä juuri tarkoitin sanomalla, sinun luovan arviointikyvyllesi keinotekoisia rajoja. Vaikka tällä yksittäisellä harhakuvitelmalla ei ole suurta vaikutusta ruumilliseen hyvinvointiinsi, se enteilee sinun olevan myös muutoin entisaikaisten kuvitelmien lumoissa, ja siten et voi nähdä omien aistiesi kautta sitä muutosta, mikä maailmassa tapahtuu. Todellisuudessa aistisi näkevät sen muutoksen ja muutos näkyy myös käytöksessäsi, mutta et hyväksy aistihavaintojasi todeksi ja kiellät itseltäsi myös käytöksesi tarkkailun. Olet antanut sosialistien aivopesun syöpyä niin syvälle itseesi, ettei ruumiisi enää voi luottaa aivojesi arvostelukykyyn ja päätöksen tekotaitoon, ja kiellät aivoiltasi osallistumisen elämääsi. Aivosi elävät toisessa todellisuudessa. Ilman aivojen käyttöä taas selviäminen elämässä on hyvin hankalaa. Sosialismin romahduksen taitekohta ei ole vielä tapahtunut, joten vielä ei ole hätää; osaat toimia ajattelematta. Taitekohdan jälkeen et kuitenkaan pysty toimimaan mitenkään; silloin toiminta vaatii ajatustyötä.

Sivullinen taitaa itse kulkea sosialismin polkua hyväksymällä sosialistien todellisuusesitykset. Sosialistien keskeisiä satuja on kertomus siitä, että on olemassa  sosialismista vapaa puhdas elämänalue. Sosialismi ei voi kuitenkaan tällaisen elämänalueen olemassa oloa hyväksyä, koska se tarjoaisi vertailukohdan ja tekisi sosialismin sietämättömyyden ilmeiseksi jokaiselle. Niinpä sosialisti kertoo myyttejä tieteestä ja tietämisestä, jotka lumoavat sosialismin opetuslapset. Vihkimystään odottavat protososialistit uskovat, koska he haluavat korkeuksista oman oksansa. Sosialismikaan ei voi kiertää kapitalismin lainalaisuuksia, joihin kuuluu valheen kertomisen ja valheeseen uskomisen ekvivalenssi.

[J. Lannan haamu]

Tämäkin on osittainen off-topic, mutta mielestäni on rikos filosofiaa kohtaan kutsua Himasta tai Saarista filosofiksi.

[Hamsteri]

Tämäkin on osittainen off-topic, mutta mielestäni on rikos filosofiaa kohtaan kutsua Himasta tai Saarista filosofiksi.

Jaa, näkisin nuo kaksi klassisina filosofeina. Keksitään jotain bull shittiä oman mielemaiseman kautta ilman tiedettä, sitten kirja ja julkisen sektorin rahoitus.

Suurin osa filosofeista on huonompia kuin parhaat. -Filosofiaa.