2016-05-01: HS: Turvapaikanhakijoista puolessa vuodessa koodareita

[guest14935]

Itse melko pitkään ohjelmistoalalla työskennelleennä sanon,

Tuollaisissa taitaa enempi olla kyse verorahojen imuroinnista kuin työntekijöitten.
Taikasana työvoimapula jos mainitaan, asia on aika selvä.

[Outo olio]

Pula kehittäjistä hidastaa jo talouskasvua.

Riittävän tarkasti jos rajataan sanojen merkityksiä niin "pula osaavista työntekijöistä" rajoittaa yrityksen kasvua, aina. Ihan kaikki yritykset mielellään palkkaisivat työntekijöitä jotka tuottavat enemmän kuin maksavat. Tämä pitää paikkansa kaikissa yrityksissä, kaikilla aloilla ja kaikkina aikoina. Ei pelkästään ohjelmistoalalla eikä pelkästään Suomessa ja nyt. Näin on aina ollut, ja tulee aina olemaan. Hyödyllisiä ihmisiä olisi kiva palkata. Mistä niitä saa, on sitten toinen kysymys.

Tuo lainauksessa oleva lause on sellainen että se on aina tosi, mutta siitä jää nopeasti lukemalla fiilis että se jotenkin pätisi vain nykyhetkeen ja ohjelmistoalaan. Ei siis varsinaisesti valehdella, mutta huiputetaan.

[Kari Kinnunen]

Vähän OT.

Näitä mamuja koulutellaan milloin mihinkin. Onko mitään havaintoa yhdestäkään aidosti yksityisen sektorin duunista missä mamuja oikein olisi? Ilmeisesti taksikuskeina ja siivoojina. Mittarikuskeina tosin eivät kuulemani mukaan oikein vakuuta.

Tavaraliikenteessä en ole heitä havainnut. Virolaisia, venäläisiä, yms. kyllä. Mistähän johtunee? Kuskeille olisi alalla kyllä kysyntää. Vaan päivät ovat pitkiä, eikä kuormalavat osaa kirjoittaa osoitetta navigaattoriin. Ja pahuksen kapulat, tabletit ja läppärit ovat täälläkin kiusana.

Tosiasia vain taitaa olla, ettei Suomen kaltaisessa maassa enää oikein ole mamuille mitään oikeasti tuottavaa hommaa. Kadunlakaisijankin pitää osata käyttää sitä huippumodernia lakaisinkakaisin konetta.

[Outo olio]

^Postilla yli puolet sanomalehdenjakajista Uudellamaalla on mamuja, mamuista yli puolet länsi-Afrikasta. Suurin yksittäinen etninen ryhmä on kai nepalilaiset, sitten musta-Afrikka ja MENA tulee seuraavina. Työssä käytetään Postin älypuhelinta ja ajokorttikin on käytännössä pakollinen. (Palkka on niin huono että suomalaiset luultavasti häviävät alalta, ja Postilla onkin kova hinku palkata oleskeluluvan saaneita sun muita mamuja.)

[S.O.Mali]

^Postilla yli puolet sanomalehdenjakajista Uudellamaalla on mamuja, mamuista yli puolet länsi-Afrikasta. Suurin yksittäinen etninen ryhmä on kai nepalilaiset, sitten musta-Afrikka ja MENA tulee seuraavina. Työssä käytetään Postin älypuhelinta ja ajokorttikin on käytännössä pakollinen. (Palkka on niin huono että suomalaiset luultavasti häviävät alalta, ja Postilla onkin kova hinku palkata oleskeluluvan saaneita sun muita mamuja.)

Ja näiden mamujen tuntipalkka on tyyliin 8 euroa....

[Pkymppi]

^Postilla yli puolet sanomalehdenjakajista Uudellamaalla on mamuja, mamuista yli puolet länsi-Afrikasta. Suurin yksittäinen etninen ryhmä on kai nepalilaiset, sitten musta-Afrikka ja MENA tulee seuraavina. Työssä käytetään Postin älypuhelinta ja ajokorttikin on käytännössä pakollinen. (Palkka on niin huono että suomalaiset luultavasti häviävät alalta, ja Postilla onkin kova hinku palkata oleskeluluvan saaneita sun muita mamuja.)

Ja näiden mamujen tuntipalkka on tyyliin 8 euroa....

Kovin pitkää aikaa KENENKÄÄN ei kuitenkaan tarvitse olla työssä tuolla palkalla, syntyy mahdollisuus Kelan työttömyysetuuteen kun täytät Kelan työssäoloehdon;
 

  Lainaus Kelan sivulta:
"Täytät palkansaajan työssäoloehdon, jos
olet ollut palkkatyössä vähintään 26 viikkoa (noin 6 kk) työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden eli tarkastelujakson aikana
työaikasi on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasi on pitänyt olla vähintään 1 189 e/kk.
Palkka suhteutetaan työaikaan, kun työssäoloehto lasketaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päivän minimipalkka on 55,30 euroa (1 189 : 21,5) ja tunnin minimipalkka 6,91 euroa"

  Kela tarjoaa ihan laskurin jolla voi tarkistaa (työttömyys) peruspäivärahan määrän. (Tokivain tulojen laskiessa vastaavasti asuntotuki ja mahdollinen toimeentulotuki nousevat, joten lopullista tulojen pienenemistä ei ainakaan perheelliselle juuri tule.

Tästä laskurille:
 
  https://www.kela.fi/mika-on-tyossaoloehto

Lisätietoa:

   https://www.kela.fi/oikeus-tyottomyysetuuteen
 

[snap]

Kovin pitkää aikaa KENENKÄÄN ei kuitenkaan tarvitse olla työssä tuolla palkalla, syntyy mahdollisuus Kelan työttömyysetuuteen kun täytät Kelan työssäoloehdon;

Tässä lienee joku väärinkäsitys. Työmarkkinatukea saa vaikka ei olisi ollut päivääkään töissä ja se on saman suuruinen kuin peruspäiväraha. Ei tuolla työssäololla ole siis käytännössä mitään vaikutusta mihinkään. Kaksi saman suuruista eri nimistä tukea, joiden välillä ei ole mitään oleellista eroa.

[starsailor]

Pula voi olla esim. koodareista, jotka osaavat kaiken ja pystyvät luomaan itse bisnestä. Eli, omistajan tehtäväksi jää vain sijoittaa bisnekseen rahaa ja nerokas koodari luo uuttabisnestä, kauppaa sen, sekä myös tekee koodin. Tuollaisia on olemassa ja tunnekin jotenkin yhden, joka ilmeisesti alkoi miettimään, että miksi hän toisella töissä, koska tekee kaiken itse ja perusti oman yrityksen.

Toinen mistä on pula on henkilö, joka osaa kaiken halutusta alasta, mutta ei vaadi paljoa palkkaa. Eli, kun firmalle tulee pyyntö jostain työsuoriteesta x hinnalla ja firma laskee asiaa, niin huomataan ettei omista tekijöistä ole siihen kyseisellä sumalla. Tarvitaan siis mielikuvitusolento nimeltä Koodari tekemään homman puoli-ilmaiseksi rautaisela ammattitaidolla.

[Outo olio]

Ja näiden mamujen tuntipalkka on tyyliin 8 euroa....

Postilla se oli jotain vähän alle 9,5 euroa tunti, yölisän kanssa. Ja työ on vain osa-aikainen, eli suunnilleen 5 tuntia per yö. Palkka oli jotain 1200 kuussa.

Sivuhuomiona, nyt on muuten markkinoita valtaamassa sellainen uusi firma kuin Early Bird, jolla ei mukamas ole työntekijöitä ollenkaan, vaan kaikki jakajat ovat "itsenäisiä yrittäjiä" ja alihankkijoita, en tiedä miten heille maksetaan. Eläkemaksuja ei ainakaan makseta, kun jakajat ovat muka kaikki yrittäjiä. Heidän pitäisi itse maksaa itselleen eläke, mutta maksaako kukaan mitään on toinen juttu. Jos ei, niin sitten aikanaan valtio joutuu nekin eläkkeet maksamaan, eli rahan siirto meiltä kaikilta sen firman omistajille.

[Mr.Reese]

Ylen aamussa tänään viisareiden ollessa 08:11 luvassa Koodausopetusta afrikkaan. Tuskin maltan odottaa tätä tiedepläjäystä. Me tienataan tällä. Ei tälläisiä sekoiluja varmaan muut maat edes harrasta. Niillä on varaa maksaa palkkoja länkkäreille.

Ilmiselvästi koodausbussi oli suksee, joten tarvittiin jatkoprojekti. 

[idiot_narcissist]

Ylen aamussa tänään viisareiden ollessa 08:11 luvassa Koodausopetusta afrikkaan. Tuskin maltan odottaa tätä tiedepläjäystä. Me tienataan tällä. Ei tälläisiä sekoiluja varmaan muut maat edes harrasta. Niillä on varaa maksaa palkkoja länkkäreille.

Ilmiselvästi koodausbussi oli suksee, joten tarvittiin jatkoprojekti. 

Onnea matkaan. Koodaaminen vaatii abstraktia ajattelukykyä sekä pitkäjänteisyyttä. Afrikka on tunnetusti täynnnä nämä kriteerit täyttäviä yksilöitä. Ei tarvita kuin laupiaita valkoisia miehiä ja naisia opettamaan heitä.

Valkoisen mieoletetun taakka ei ole kadonnut mihinkään, ainoastaan kasvanut raskaammaksi...

[ikuturso]

Alkupuheissa kerrottiin menestyvästä 18-vuotiaasta koodariyrittäjästä, joka katsoi 12-vuotiaana youtubesta mallia ja jo 14-vuotiaana oli koodannut ekan kännykkäapsin. Nyt sekä koodaa, että kouluttaa koodareita.

Tämäkin uutinen antaa kuvan, että fiksu lapsikin oppii koodaamaan. Mihin niitä yliopistoja ja algoritmimatematiikan, neuroverkkojen ja vektorilaskennan kursseja enää tarvitaan, kun on youtube?

-i-

Muoks. Näköjään kouluttaa koodareita Ruandassa. Paikallisilla parempi muisti kuin vaikkapa suomalaisilla. Ja odottaa sieltä jotain huimaa ihmisiltä, jotka eivät ole altistuneet informaatioähkylle ja näkevät maailman erilaisina. Seuraavaksi alkaa perustaa tietokonekeskuksia Ruandaan.

Ihan fiksunoloinen poika ja myönsi oltuaan työhön tutustumassa Roviolla 15-vuotiaana, että ei osannutkaan koodata sitä koodia, mitä roviolaiset koodasivat. Kaikkea ei siis opi youtubesta.

Kaverin menestysapsi oli sienikirja. Lainailivat kirjastoista sienikirjoja ja vanhempiensa kanssa kirjoittivat niihin perustuen oman. Koska tämä tarina on niin kaunis, en sano tässä yhteydessä sanaa tekijänoikeudet, sillä joku voisi kuvitella minun olevan kateellinen menestyjälle.

[ämpee]

Alkupuheissa kerrottiin menestyvästä 18-vuotiaasta koodariyrittäjästä, joka katsoi 12-vuotiaana youtubesta mallia ja jo 14-vuotiaana oli koodannut ekan kännykkäapsin. Nyt sekä koodaa, että kouluttaa koodareita.

Tämäkin uutinen antaa kuvan, että fiksu lapsikin oppii koodaamaan. Mihin niitä yliopistoja ja algoritmimatematiikan, neuroverkkojen ja vektorilaskennan kursseja enää tarvitaan, kun on youtube?

-i-

Opettajienkin koulutus voitaisiin antaa juutuubille.
Nämä yliluonnollisen lahjakkaat pitää ehdottomasti lähettää takaisin kotimaahansa, sillä tiettävästi tämän kaltaista kehitysapua siellä kipeästi kaivataan, muutenhan ne eivät olisi kehitysmaita.

[melli]

"Vitsi näähän oppii paremmin kuin suomalaiset" sanoi Nitomani.com kun Ruandassa kävi.

[Mr.Reese]

Kahdenkymmenen vuoden päästä afrikka ei tarvitse meitä, me tarvitaan afrikkaa. Hellyttävän naiivi näkemys. Historian tunneilla on tainut nuori yrittäjänero nukkua.

[Kukko]

"Vitsi näähän oppii paremmin kuin suomalaiset" sanoi Nitomani.com kun Ruandassa kävi.

Kertoi myös sellaisen ullattavan seikan, että afrikkaanoilla ei ole ongelmanratkaisukykyä. Kun tulee joku yllättävä ongelma eteen, ne vaan istuu kädet suorina ja odottaa että joku tulee auttamaan. No älä, ilmankos siellä kaivotkin ruostuu.

[ISO]

Eihän ne ole edes oppineet kaivamaan kaivoja tai paskakuoppia huussin alle tuolla afrikassa vielä, että lienee hiukan matkaa koodareiksi.

[Hermit]

Kiintoisaa kuulla aikanaan miltä tyypistä tuntuu kun on hakannut jonkun 10v päätä seinään.

Minäkin olen vetänyt alkeistason ohjelmointikursseja ummikoille. Opettaminen on mukavaa puuhaa kun koulutettavina on teräviä tyyppejä joille riittää kun luennoi ja näyttää esimerkin, niin hetken päästä näkee kuinka ne on tehneet omin päin jonkun oman variaation esimerkistä. Silloin tietää että oppilaissa on ainesta siihen, että ne jatkaa koulutuksen jälkeen itsenäistä opettelua ja pääsee koodaamiseen ainakin jollain tasolla alkuun.

Mutta sitten näkee välillä oppilaita, joilla ei vaan abstrakti hahmotuskyky riitä. Ei se tarkoita, ettei olis kyllin älykäs, mutta koodaaminen vaan vaatii tietynlaista tapaa ajatella, eikä sitä ole kaikilla luonnostaan. Sellaisten kouluttaminen on ihan hemmetin raskasta, kun kurssin edetessä asiat väistämättä komplisoituu, ja aiheet pitäs jotenkin taistella läpi. Vaatii ihan hemmetin pitkää pinnaa, eikä omat käämit saa palaa, vaikka vastaanottava pää olis jatkuvasti ihan kujalla. En tiedä voisiko oikeanlaista tapaa ajatella opettaa jotenkin, ongelma voi hyvin olla myös siinä ettei osaa opettaa kyllin hyvin.

Summa summarum - ei voi muuta sanoa kun että onnea vaan valitsemallaan tiellä. 

[HDRisto]

Eihän ne ole edes oppineet kaivamaan kaivoja tai paskakuoppia huussin alle tuolla afrikassa vielä, että lienee hiukan matkaa koodareiksi.

Ovat huomanneet että siinä menee kaksi duunia yhden vaivalla: kaivoa voi käyttää paskakuoppana.
Aina parempi jos Joku Muu ja Anyone Other kaivaa sen kaivon / kuopan.

[idiot_narcissist]

Alkupuheissa kerrottiin menestyvästä 18-vuotiaasta koodariyrittäjästä, joka katsoi 12-vuotiaana youtubesta mallia ja jo 14-vuotiaana oli koodannut ekan kännykkäapsin. Nyt sekä koodaa, että kouluttaa koodareita.

Tämäkin uutinen antaa kuvan, että fiksu lapsikin oppii koodaamaan. Mihin niitä yliopistoja ja algoritmimatematiikan, neuroverkkojen ja vektorilaskennan kursseja enää tarvitaan, kun on youtube?

Poikkeushan on juuri se minkä pohjalle kaikki kannattaa rakentaa. Löytyi yksi lahjakas henkilö, joten kaikki ovat lahjakkaita. Afrikan tilanteessa tulee vastaan ne tutkimukset, joista ei saa puhua. Jos ne pitävät paikkansa, Afrikan rakentaminen läntisen maailman kaltaiseksi ei tule toimimaan. Voi toki yrittää, kunhan eivät tee niin meidän verorahoilla.

[Mr.Reese]

^Tämä lahjakas oli ihan pottunokka. Jostain syystä noita uusia koodivelhoja ei näytetty tositoimissa. Rasssisssmi!!! 

[ikuturso]

Alkupuheissa kerrottiin menestyvästä 18-vuotiaasta koodariyrittäjästä, joka katsoi 12-vuotiaana youtubesta mallia ja jo 14-vuotiaana oli koodannut ekan kännykkäapsin. Nyt sekä koodaa, että kouluttaa koodareita.

Tämäkin uutinen antaa kuvan, että fiksu lapsikin oppii koodaamaan. Mihin niitä yliopistoja ja algoritmimatematiikan, neuroverkkojen ja vektorilaskennan kursseja enää tarvitaan, kun on youtube?

Poikkeushan on juuri se minkä pohjalle kaikki kannattaa rakentaa. Löytyi yksi lahjakas henkilö, joten kaikki ovat lahjakkaita. Afrikan tilanteessa tulee vastaan ne tutkimukset, joista ei saa puhua. Jos ne pitävät paikkansa, Afrikan rakentaminen läntisen maailman kaltaiseksi ei tule toimimaan. Voi toki yrittää, kunhan eivät tee niin meidän verorahoilla.

Ruandan Roviota ja "Angry Giraffes"-peliä odotellessa...

-i-

[mmm]

Ruandan Roviota ja "Angry Giraffes"-peliä odotellessa...

-i-

Aikoinaan ensimmäistä Simsiä pelatessani tapahtui se mitä kaikille muillekin. Peliin kyllästyi, ja sitten alkoi miettimään miten niitä tyyppejä saa hengiltä.

Afrikkalainen Sims innovovaatio sellainen,  että niitä tyyppejä yritetään pitää hengissä?

[Huolestunut Kansalainen]

Itse melko pitkään ohjelmistoalalla työskennelleennä sanon, että tuo paljon rummutettu työvoimapula on täyttä puppua. Jos tilanne olisi oikeasti tuo, niin siitä seuraisi väistämättä kova kilpailu osaavasta työvoimasta, mikä puolestaan heijastuisi palkkoihin ja työntekijöille tarjottaviin etuihin. Omien kokemusteni pohjalta mitään merkkejä tällaisesta ei ole, joten tässä taitaa nyt olla enemmänkin pula palkkoja ja etuuksia polkevasta työvoimasta.

En tiedä millä tasolla toimit, mutta kyllä tuo tekijäpula on aivan todellista. Jokainen firma jossa olen viime vuosina työskennellyt on mennyt ns. "rekry edellä", eli tekijöiden rekrytoimiseen käytetään tosi paljon aikaa ja resursseja. Viimeisen vuoden aikaan ollaan jo alettu spekuloida onko ala ylikuumenemassa, koska kasvu on ollut hurjaa ja tekijöitä tarvittaisiin aina vain lisää.

Ymmärrän kyllä jos haluaa olla denialisti pelkästään aatteellisista syistä, mutta tarve on todellinen.

Sehän EI silti tarkoita sitä että kenestäkään tulee muutaman kuukauden kokemuksell osaavaa tekijää joka olisi suoraan valmis työmarkkinoille. Ei, oli kyseessä sitten pottunokka tai maahanmuuttaja.

[foobar]

Kyllä ohjelmistokehitysalalla on melkoinen kilpailu osaavasta työvoimasta. Toki osaamisen kohteita ja tasoja on monia, mutta korkean kannattavuuden bisneksessä on aivan ilmeistä, ja olen aivan äskettäin törmännyt mm. valkoiseen eteläafrikkalaiseen rekryyn jonka hankkiessaan firma ei saanut työvoimakustannuksiaan varmastikaan alemmas, mutta sai osaamista ja kykyä jota ei olisi Suomesta vapaana yksinkertaisesti löytynyt.

Toinen juttu ovat sitten nämä tusinakoodarit ja toistaitoiset. Meillä on maassa kyllä niitä omastakin takaa. Emme tarvitse varmuuden vuoksi tulevaisuuden lupauksia joista voi paljastua etteivät he itseasiassa osaa edes lukea ja kirjoittaa. Jotkin opportunistifirmat kuitenkin näkevät tästä "maailman auttamisnarusta" vetämisessä julkisen rahan pumppausmahdollisuuden. Ymmärrän osaajapulan merkityksen korkean osaamistason firmojen kannalta, mutta satunnainen "vaikeuksien kautta voittoon" -tarina Bambustanista laajennettuna kaikkiin Bambustanista tänne tulemaan kiinnostuneisiin ei ole sama asia kuin Linus Torvalds (, voisin laittaa tähän muutaman paremman esimerkin mutta niistä voisi kolmiomitata identiteettini hiukan turhan hyvin) tai 70 miljoonaa vuodessa tienaava Supercellin softa-arkkitehti.

[Mika]

Itse melko pitkään ohjelmistoalalla työskennelleennä sanon, että tuo paljon rummutettu työvoimapula on täyttä puppua. Jos tilanne olisi oikeasti tuo, niin siitä seuraisi väistämättä kova kilpailu osaavasta työvoimasta, mikä puolestaan heijastuisi palkkoihin ja työntekijöille tarjottaviin etuihin. Omien kokemusteni pohjalta mitään merkkejä tällaisesta ei ole, joten tässä taitaa nyt olla enemmänkin pula palkkoja ja etuuksia polkevasta työvoimasta.

En tiedä millä tasolla toimit, mutta kyllä tuo tekijäpula on aivan todellista. Jokainen firma jossa olen viime vuosina työskennellyt on mennyt ns. "rekry edellä", eli tekijöiden rekrytoimiseen käytetään tosi paljon aikaa ja resursseja.

Se, että rekryilmoituksia on paljon ja kohkataan työvoimapulasta, ei vielä tarkoita, että mitään pulaa olisi oikeasti olemassa. Pitäisi mieluummin tarkastella sitä, kuinka paljon ohjelmistoalan työntekijöiden kokonaismäärä on viime vuosien aikana kasvanut. 

Monissa yrityksissä on kyllä päällä "jatkuva rekry".  Siihen on kaksi syytä: 1) halutaan levittää "meillä menee hyvin" -imagoa ja 2) palkkaamista voidaan harkita, jos joku todellinen helmi sattuu olemaan hakijoiden joukossa.  Monissa firmoissa tuntuu olevan "jatkuvia rekryjä" myös siitä syystä, että lähteneiden ja irtisanottujen tilalle tarvitaan uutta porukkaa.  Työvoimakustannukset saadaan pysymään alhaalla, kun henkilöstössä tehdään nuorennusleikkaus säännnöllisin väliajoin.

[Outo olio]

Tässä on uutinen viime keväältä, joka nyt on julkaistu uudelleen Ylen etusivulla, ja tätä ei vielä ollut täällä. Joitakin otteita jutusta, loput linkistä.

Ylipitkät työpäivät vaihtuivat 8-tuntisiksi, kun korealainen koodari muutti Kainuuseen – "Juuri sitä, mitä odotinkin"

Pelialalla käydään kiivasta taistelua etenkin kokeneista työntekijöistä. Suomalaisissa pelifirmoissa työntekijöitä voi olla jopa 30 eri maasta. Kajaanilainen Critical Force on rekrytoinut muun muassa Etelä-Koreasta. Juttu on julkaistu tammikuussa 2018.

työelämä 24.1.2018 klo 07:02

Kajaani Seitsemän ja puolen tunnin työpäivä sekä lyhyt kotimatka kirpeässä pakkassäässä kotiin vaimon ja pienen Seo Woo -vauvan luokse on eteläkorealaiselle Hakhyun Kimille luksusta.

Kim muutti perheensä kanssa joulukuussa Kajaaniin Etelä-Korean Kyonggin metropolialueelta läheltä Soulia. Kim työskentelee koodaajana kajaanilaisessa kasvavassa Critical Force -yrityksessä. Mobiiliräiskintä Critical OPS -pelistään tunnetun suomalaisyrityksen leivissä työtunnit pysyvät kurissa, ja niin pomolle kuin muillekin kollegoille voi jutella vapaasti.

Se on eteläkorealaiselle ja monille muille yrityksen kansainvälisistä pelintekijöistä uutta ja ihmeellistä, sillä esimerkiksi Etelä-Koreassa peliala on raskas ja hierarkinen.

Koreassa pelialalla työpäivät voivat venyä jopa 12–14 tunnin mittaisiksi. Erityisen rankkoja ovat "crunchit" eli viikkojen tai kuukausien mittaiset ylityörupeamat ennen pelin julkaisua. Silloin töitä painetaan hurjia päiviä ja yöt saatetaan nukkua pelifirman asuntolassa.

--

– Täällä on enemmän vapautta, ja saan tehdä enemmän sellaista työtä mitä haluan tehdä. Pidän suomalaisesta tyylistä, Kim jatkaa.

--

Mukavat työolot eivät ole kuitenkaan tärkein syy, miksi korealaiset Hakhyun Kim ja hänen vaimonsa Dami Park muuttivat maapallon toiselle puolen. Kun myös lähes kolmen vartin pituiset työmatkat ovat poissa, vapaa-aikaa on paljon.

– Täällä on kylmää, mutta voin viettää paljon enemmän aikaa perheeni kanssa. Tämä on siis juuri sitä, mitä odotinkin, tuore kainuulainen Kim kertoo tunnelmistaan.

Suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan suomalainen työtahti tuntuu monista korealaisista inhimillisemmältä kuin kotimaassa. Se merkitsee paljon etenkin perheellisille. Suomi tunnetaan maana, jossa raskaat crunchit eivät ole arkea.

– Suomella on se etu kilpailussa, että ihmisille jää enemmän aikaa elämiseen, Hiltunen sanoo.

Pelialaa kiusaa globaali työntekijäpula

Hakhyun Kimin kaltaiset pelintekijät ovat kasvaville peliyrityksille äärimmäisen tärkeitä, sillä pelialan suurin haaste on työntekijöiden löytäminen. Suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan etenkin kokeneista työntekijöistä on maailmanlaajuinen pula.

Syynä on nuoren alan nopea kasvu. Neogamesin julkaiseman uusimman Peliala 2016 -selvityksen mukaan noin 18 prosenttia Suomen peliteollisuuden työntekijöistä tulee ulkomailta. Jo 5–10 vuoden työkokemuksen kartuttaneet tekijät ovat pelialalla kuumaa kamaa.

– Peliala on suhteellisen nuori ala ja nousuvaihetta on eletty nyt kymmenen vuotta. Pula johtuu siitä, että työntekijöiden määrä ja kokemuksen karttuminen eivät ole pysyneet toimialan kehityksen tahdissa. Tilanne on sama kaikkialla maailmassa, ja senioritason työntekijöistä kilpaillaan kovasti, kertoo Hiltunen.

--

– Eksperttitason osaajia on vaikea löytää, koska peliala kasvaa niin voimakkaasti ja kysyntä on kova, tiedottaja Raisa Krogerus kertoo.

Yritys on laajentanut myös Kajaanin Kauppakadulla sijaitsevia tilojaan. Krogeruksen mukaan ensimmäisten korealaisten muutettua Suomeen sana mukavasta työpaikasta levisi, ja sen jälkeen rekrytointi on ollut helpompaa. Sen helppous on yllättänyt apulaistuottaja Sallamaari Janhusen.

– On melkein helpompaa saada tänne porukkaa Koreasta kuin Helsingistä. Korealaisia kiinnostaa todella paljon Suomen luonto, koulutusmahdollisuudet ja sosiaaliturva. Kuva Suomesta on tosi hyvä, Janhunen kertoo.

--

Suomessa kahviakin kuluu vähemmän

Kylmää ja pimeää. Se oli ensimmäinen vaikutelma, kun korealaisperhe laskeutui joulukuussa Kajaanin piskuiselle lentoasemalle. Silti perhe on viihtynyt Suomessa hyvin. Maahanmuuttajia on kummastuttanut moni suomalaisille hyvin arkiselta tuntuva asia, kuten ruokakaupat ja tasainen maisema.

Hakhyun Kimin vaimo Dami Park on kiinan opettaja, ja haluaisi tulevaisuudessa tehdä työtä Suomessa. Nyt hoidettavana on kuitenkin pieni Seo Woo. Park mainitsee Kajaanin hyviksi puoliksi vesiliikuntakeskus Kaukaveden ja ison ruokakaupan, Prisman.

Miljoonakaupunki Soulissa hengityssuojaimet ovat arkinen näky. Niillä suojaudutaan ilmansaasteilta ja flunssaepidemioilta. Suomessa maskeja ei tarvitse.

– Kun herään aamulla, olo tuntuu pirteältä ilman kahviakin. Koreassa tuntui, että ilmansaastealueilla tarvitsin enemmän kahvia. Pidän puhtaasta ilmasta todella paljon, kertoo Kim.

Myös Etelä-Koreassa paljon matkustanut Critical Forcen apulaistuottaja Sallamaari Janhunen on Korean niemimaalla huomannut, kuinka suuri etuoikeus puhdas hengitysilma on.

– Siellä ovat suurkaupungin saasteet. Ihmiset kulkevat maskit päällä ja siitä tulee ihan oikeita terveysongelmia. Se on minulle suomalaisena todella iso asia, miten puhdas meidän luontomme on. Siitä kannattaa pitää kiinni.

Janhunen kertoo, että Suomessa korealaiset ovat ihmetelleet, kun kadut eivät kuhisekaan ihmisiä. Tulijat ovat kuitenkin olleet melko hyvin perillä pohjoisen olosuhteista.

– Kaikilla ollut kuitenkin aika realistinen kuva. Ehkä he ovat olleet hieman yllättyneitä siitä, miten vähän Suomessa tapahtuu ulkona.

Kimin perhe muuttaa pian Critical Forcen tarjoamasta väliaikaisesta asunnosta omaan kotiin. Kim ja Park haluaisivat jäädä pohjoiseen ja kasvattaa pienen Seo Woon Suomessa.

– Luulen, että suomalainen koulutusjärjestelmä on tarpeeksi hyvä. En huolehdi vielä korealaisesta kulttuurista, mutta jossain vaiheessa haluaisin, että hän viettää jonkin aikaa Koreassa, vaikkapa vaihto-oppilaana, Kim sanoo.

Tästä on kyse

Kajaanilainen peliyritys Critical Force sai vuonna 2016 miljoonasijoituksen eteläkorealaiselta yhtiöltä, ja on sen jälkeen kasvanut nopeasti. Yrityksellä on 70 työntekijää 13 eri maasta.

Kajaaniin on muuttanut muun muassa korealaisperheitä. Suomeen houkuttaa muun muassa kotimaahan verrattuna lyhyet työpäivät ja puhdas luonto.

Pelialalla on maailmanlaajuisesti pulaa etenkin kokeneista työntekijöistä. Noin 18 prosenttia Suomen peliteollisuuden työntekijöistä tulee ulkomailta.

https://yle.fi/uutiset/3-10034080

[foobar]

Olettaisin että eteläkorealaisille sopeutuminen suomalaiseen säähän ei ole niin hirveän vaikeaa. Olen enemmän käynyt talvella Pekingin pohjoispuolisessa Kiinassa jossa pakkanen voi olla huomattavasti Helsinkiä kiukkuisempikin (tosin hyvin kuiva), ja Seoul ei ole hirvittävän kaukana tästä talven keskimääräisine miinuslämpötiloineen. Toki se on vähän eri asia kuin Kainuu, mutta jos talvella pakkanen voi tipahtaa Koreassakin pariinkymmeneen asteeseen, on siihen varauduttava.

Iso ero toki on saasteiden määrä. Viikon visiitit maailman suurimmalla teräksentuotantoalueella kestää, mutta pidempi eläminen siellä olisi kyllä melkoista tuskaa. Uskon että smogin määrä on siellä Seoulissakin talvella melkoinen.

[Huolestunut Kansalainen]

Itse melko pitkään ohjelmistoalalla työskennelleennä sanon, että tuo paljon rummutettu työvoimapula on täyttä puppua. Jos tilanne olisi oikeasti tuo, niin siitä seuraisi väistämättä kova kilpailu osaavasta työvoimasta, mikä puolestaan heijastuisi palkkoihin ja työntekijöille tarjottaviin etuihin. Omien kokemusteni pohjalta mitään merkkejä tällaisesta ei ole, joten tässä taitaa nyt olla enemmänkin pula palkkoja ja etuuksia polkevasta työvoimasta.

En tiedä millä tasolla toimit, mutta kyllä tuo tekijäpula on aivan todellista. Jokainen firma jossa olen viime vuosina työskennellyt on mennyt ns. "rekry edellä", eli tekijöiden rekrytoimiseen käytetään tosi paljon aikaa ja resursseja.

Se, että rekryilmoituksia on paljon ja kohkataan työvoimapulasta, ei vielä tarkoita, että mitään pulaa olisi oikeasti olemassa.

Nyt ei ole kyse siitä että olisin nähnyt paljon rekryilmoituksia. Nyt on kyse siitä että olen nähnyt useamman organisaation sisäisesti vaikeuden saada osaavia tekijöitä. Edelleenkin, jos sulla ei ole näkyvyyttä näihin asioihin niin suosittelisin että tunnustaisit sen tosiasian että purnaat vain koska "neekereitä" koitetaan kouluttaa ja jättäisit nää puheet ihmisille jotka oikeasti tietää mistään mitään. 

Mitä tuohon sun argumentin loppuosaan tulee, niin sanon sen verran että ei kukaan madalla tasoaan määrättyä alemmaksi vain saadakseen lisää laskuttajia. Sen aika on ohi. Myönnetään nyt rehellisesti että kyse on ideologisesta purnaamisesta eikä leikitä näitä tyhmiä leikkejä.

[Mika]

Nyt ei ole kyse siitä että olisin nähnyt paljon rekryilmoituksia. Nyt on kyse siitä että olen nähnyt useamman organisaation sisäisesti vaikeuden saada osaavia tekijöitä. Edelleenkin, jos sulla ei ole näkyvyyttä näihin asioihin niin suosittelisin että tunnustaisit sen tosiasian että purnaat vain koska neekereitä koitetaan kouluttaa ja jättäisin nää puheet ihmisille jotka oikeasti tietää mistään mitään. 

Kiitos suosituksesta, mutta kyllä minullakin jonkinlainen näkemys ja kompetenssi asioihin on, vaikken enää aikoihin ole työskennellytkään ohjelmistokehityksen parissa.  Jos kyse on siitä, että pitää löytää valmis koodari tai suunnittelija esim. tietyn spesifin pelin jatkokehittämiseen, sopivan ja osaavan henkilön löytäminen voi olla hyvinkin vaikeaa.  Erikoisaloilla tämä on aina ollut ongelmana.  Luuletko, että työttömyyskortisto tai rekryilmoitus olisi hyvä tapa löytää esim. osaava viulunrakentaja?

Kyse on lähinnä siitä, että yritysten, jotka itkevät "osaaajapulaa " pitäisi itse ymmärtää ongelman luonne ja syy. Suorastaan naurettavaa on kuvitella, ongelma voisi ratketa jollain koodarien "pikakoulutuksella".  Jos kuvittelet näin, et ymmärrä juuri mitään asiasta, johon otat kovin itsevarmasti kantaa.

Pyramidi purettu. Max. kolme sisäkkäistä lainausta.