2016-05-01: HS: Turvapaikanhakijoista puolessa vuodessa koodareita

[Eisernes Kreuz]

Eniten tässä pännii se, ettei yksikään media penää tuolta firmalta todisteita moiseen temppuun, vaan tippa krvän päässä toistaa sanasta sanaan firman valheet.

Voisi vielä lisäksi kysyä, että miksi hitossa meillä ylipäänsä on vuosikausia kestäviä koulutusputkia, jos kerran ohjelmoijaksikin voi hyvin oppia puolessa vuodessa?

Miksi peruskoulu kestää yhdeksän vuotta? Tai lukio / ammattikoulu kolme vuotta? Tarvitseeko lääkärin todella opiskella yliopistossa kuusi vuotta?

Tässä olisi nyt aineksia aivan perustavanlaatuiseen suomalaisen koulutusjärjestelmän kritiikkiin. Mehän käytämme täysin turhaan satoja miljoonia euroja vuodessa ihmisten kouluttamiseen, kun saman voisi tehdä paljon helpommin ja halvemmin vain muutamassa kuukaudessa.

[pienivalkeapupu]

Ai että sentään. Tuskin maltan odottaa sitä päivää, kun turhakekoodarit pääsevät (tottakai) kuntien ja valtion virastoihin soten yms tietokantojen ääreen ns soveltamaan "oppimiaan" taitoja. Tirsk 
Mikä muka voisi mennä pieleen? Möhhöhhöö 

[Ernst]

Jos haluaisi oikeasti selvittää, mitä puolen vuoden matukoodari osaa, pantakoon hänen eteensä oikea tehtävä ja ammattimies arvioimaan, mitä tuli. Eipähän sitten tarvitse spekuloida, sano. Itse en hyvään tulokseen usko ennen kuin sen joku todeksi näyttää.

[Titus]

En ole koskaan koodarihommia tehnyt, niin onko rekrytoinnissa/työhaastattelussa tapana teettää jotain koodin pätkää ?

Tai jostakin työstä sovittaessa tilaajan kanssa, niin kuinka osallisten "koodareitten" taidot todetaan kun referenssi on tämä "6kk = koodari".

[ISO]

^ miltei aina työhaastatteluun liittyy jonkinlainen koodausnäyte.

Usein sen voi nykyään tehdä kotoa käsin. Pidän tätä tapaa parempana itse, haastattelun yhteydessä introvertti koodari yleensä hermostuu eikä anna oikeaa kuvaa osaamisestaan.

[Skeptikko]

Rahastus alkanut:

Helsinki tilasi startupilta kiinnostavan palvelun – kouluttaa maahanmuuttajia koodaajiksi
https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/helsinki-tilasi-startupilta-kiinnostavan-palvelun-kouluttaa-maahanmuuttajia-koodaajiksi-6731255

"Olemme kilpailuttaneet muutamia toimijoita. Meidän tavoite on löytää nopeita väyliä kouluttaa ihmisiä työelämään ja varsinkin meidän työvoimapula-aloille", Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela kertoo yhteistyöstä.

Ala, johon Helsingin kaupungin ja Integrifyn yhteistyö kohdistuu, on ohjelmointi. Teknologia-alan yrityksillä on koodaajista vajetta, ja Integrifyn toimitusjohtaja Daniel Rahmanin mukaan vaje tulee vain kasvamaan tulevina vuosina.
...
Ajatus ei ole rajoittunut Helsinkiin, ainakaan Integrifyn intresseissä. Rahman kertoo, että startup käy parhaillaan neuvotteluita muutamien muiden Suomen suurien kaupunkien kanssa.

[Linkster]

Tässäpä tienauksen lähtökohdat ovat varmasti työvoimapulapoliittiset, ei helvetti sentään.

Integrify : Kaupparekisteriin 2016 matukiihkon ollessa nousujohdanteinen.
Toimiala: "Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut"

Liikevaihto=?
Henkilöstömäärä=?

Tekopuuhatunkio, jonka on mahdollistanut tänne puskettu ihmiskauppa ja sen kautta väännetty ikiliikkuja

Tästä(kin) olisi voinut tehdä ihan oikean uutisen ja jutun ja taustoittaa vaikkapa toimitusjohtajan kytkökset rahahanoja käänteleviin mulkvisteihin.

Surkeaa touhua.

[Skeptikko]

Tästä(kin) olisi voinut tehdä ihan oikean uutisen ja jutun ja taustoittaa vaikkapa toimitusjohtajan kytkökset rahahanoja käänteleviin mulkvisteihin.

Median surkeus kyllä loistaa tässä taas vaihteeksi kaiken kritiikin puuttumisella, samoin kuin näissä horinoissa turvapaikanhakijoista uutena Nokiana. Luulisi, että pikemminkin varsin uskomattomalta tuntuva väite siitä, että pelkällä puolen vuoden kurssituksella voitaisiin oikeasti tuottaa kunnon ammattilaisia (eikä vain jotain alkeita tai raapaisua hyvin kapeaan aihepiiriin), herättäisi vähintäänkin epäilyjä väitteesta ja vaatimuksia kunnon todisteista uskomattomalta tuntuvalle väitteelle. Mutta kun agenda on oikea ja/tai toimittajilta puuttuu taas kyky arvioida asioita (vrt. toimittajien jatkuvat kilowattien ja kilowattituntien, miljoonan, miljardin ja biljoonan sotkemiset keskenään yms), niin mediassa kuuluu vain kritiikitöntä hehkutusta.

PS, toinenkin juttu aiheesta:

Maahanmuuttajista apu Suomen koodaripulaan - Integrify kouluttaa uuden ajan ongelmanratkaisijoita
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maahanmuuttajista-apu-suomen-koodaripulaan---integrify-kouluttaa-uuden-ajan-ongelmanratkaisijoita/NM6qWiyd

"Järjestämme intensiiviopetusta: kuuden kuukauden ajan maanantaista perjantaihin, yhdeksästä viiteen. Sen aikana opitaan tarvittavat taidot, jotta työllistyminen junior developeriksi on mahdollista."
...
Viereisessä huoneessa on avokonttorityyliin pitkä pöytä, jossa niin ikään mustapaitaiset koodaajat naputtavat koneitaan keskittyneesti. Viereisen tilan porukka on opiskelijoita pidemmällä. Osa heistä on jo töissä.

"Yleensä opiskelijamme rekrytään töihin ennen kuin kurssi päättyy", Rahman huikkaa.

Pitkän pöydän ääressä Mohammed Mansour puhuu muutaman kollegan kanssa. Kaverukset eivät ole nähneet hetkeen, sillä Mansour on saanut töitä ja koodaa nykyisin Digian toimistolla.
...
"Kiinnostuin ja otin Danieliin yhteyttä, mutta hän sanoi, että tarvitaan jotain perustaitoja. Minulle ehdotettiin Codeacademyn kaltaisia nettikursseja. Aloin tehdä niitä ja todella innostuin niistä."

Kun hän otti uudestaan Rahmaniin yhteyttä ­syksyllä 2017, perustaidot olivat karttuneet mainioiksi. Mansour kävi uudestaan läpi normaalin kaavan eli testit ja haastattelut. Toisella kerralla hän läpäisi ne, muutti Helsinkiin ja aloitti Integrifyn kurssin joulukuussa 2017.

Rahman kehuu nimenomaan Mansourin oma-­aloitteisuutta. Ilmaisen kurssin voi aloittaa, kun perustaidot ovat riittävät. Valmistuneet Integrify pyrkii työllistämään ensisijaisesti Digian kaltaisille partnereille konsultteina. Toimitusjohtaja Rahman korostaa mallin viestivän siitä, että Integrify luottaa junior developereihinsa niin paljon, että työllistää heidät mielellään itse.
...
Mansour on Integrifyn menestystarina, josta Daniel Rahman haluaa tehdä standardin. Kahden ja puolen kuukauden kurssin jälkeen Mansour aloitti harjoittelussa Digialla, ja huhtikuun alussa hän koodasi jo MyHelsinki.fi-sivustoa Helsingin kaupungille.

"Suurimman osan tapaan Mohammed tuli töihin meille ja meni henkilöstövuokrausmallilla Digialle. Koska hän oli niin hyvä, he halusivat palkata hänet suoraan", Rahman naurahtaa.
...
Alussa Integrify keskittyi kouluttamaan turvapaikanhakijoita, mutta Rahman kertoo, että toimintamallia on muutettu koskemaan kaikkia maahanmuuttajia. Kursseilla on ihmisiä kymmenistä eri maista.
...
Integrify kouluttaa vuodessa sata uutta koodaria. Seuraava askel on skaalautuminen. Integrify tekee jo yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa, ja tavoitteena on yhteistyön laajeneminen sekä Helsingissä että muissa kaupungeissa.

[Fiftari]

Voisi itsekkin iskeä tähän rakoon.. Ensin tulostaisi hirveän puntan tavaraa codeacademyn kursseilta jotka sitten muokkaisi omaksi materiaaliksi ja sitten vain toiminimi pystyyn ja kouluttamaan koodareita. Lyö vain puntan eteen ja sanoo ette kopioikaa siitä. Hienosti menee ja kun(tai jos) osaa kopioida merkkejä paperilta näytölle niin tulee myös tulosta. Ei sillä töihin pääse mutta pääsisipä ainakin rahavirtaan käsiksi 

[Skeptikko]

Helsinki tilasi startupilta kiinnostavan palvelun – kouluttaa maahanmuuttajia koodaajiksi
https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/helsinki-tilasi-startupilta-kiinnostavan-palvelun-kouluttaa-maahanmuuttajia-koodaajiksi-6731255

Aiheeseen liittyvä asiakirja. Vielä ei puhuta jättisummista, mutta kunhan Helsingin kaupunki toivorikkaana aikanaan lähtee laajentamaan tätä, niin summat voivat olla paljon suurempia:

https://www.hel.fi/static/public/hela/vipaU02120030VH1_Maahanmuutto-_ja_tyollisyysasioid/Suomi/Paatos/2018/Keha_2018-04-04_Map_8_Pk/AD5C92ED-68E2-C3EB-A59B-6295A0F00000/Hankinta_Koulutuspilotti_maahanmuuttaja-asiakkaat_.html

8 §
Hankinta, Koulutuspilotti maahanmuuttaja-asiakkaat koodareiksi
HEL 2018-003471 T 02 08 02 00
...
Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö päätti hyväksyä Integrify Oy:n tarjouksen maahanmuuttajien kouluttaminen koodareiksi -koulutuspilotista.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on enintään 44 500 euroa. Kyseessä on kansallisen kynnysarvon alle jäävä pienhankinta, johon ei sovelleta hankintalakia.
...
Koska Academic Work Oy vetäytyi tarjouksen jättämisestä ennen tarjousten jättöajan umpeutumista, tilalle valittiin yksi (1) tarjoaja lisää (Sovelto Oyj). Lisätarjouspyyntö lähetettiin sähköpostitse Sovelto Oyj:lle 28.2.2018. Määräaika tarjouksen jättämiselle päättyi 5.3.2018 klo 12.00 saakka. Näin varmistettiin riittävä määrä tarjouksia pienhankinnan toteuttamiseksi.

Myös Sovelto Oyj ilmoitti vetäytyvänsä tarjouksen jättämisestä. Jatkettuun määräaikaan mennessä saapui yhteensä kaksi tarjousta: Integrify Oy:ltä ja Saranen Consulting Oy:ltä. Molemmat tarjoajat tarjosivat palvelukuvauksen mukaisen koulutuspilotin.
...
Integrify Oy:n tarjouksen mukaan, palvelun kokonaisarvonlisäveroton hinta kymmenelle osallistujalle on 44 500 euroa, josta 51 % maksetaan kun osallistuja on aloittanut vakinaisessa työssään koulutuksen päätyttyä. Saranen Consulting Oy:n tarjouksen mukaan palvelun kokonaisarvonlisäveroton hinta on 58 200 euroa, josta 50 % maksetaan kun osallistuja on aloittanut vakinaisessa työssään koulutuksen päätyttyä.

Tässä tarjouspyyntö. Kumman tiukasti rajattu käynnistysajankohta, joka herättää epäilyn räätälöimisesti jollekin tietylle taholle, jolle juuri kyseinen aika sopisi:

https://www.hel.fi/static/public/hela/vipaU02120030VH1_Maahanmuutto-_ja_tyollisyysasioid/Suomi/Paatos/2018/Keha_2018-04-04_Map_8_Pk/281B155F-073E-C1DC-8D77-628B32900000/Liite.pdf

TARJOUSPYYNTÖ 7.2.2018
...
Helsingin kaupungin työllisyyspalvelut toteuttaa pienhankintana pilotin maahanmuuttajien kouluttamiseksi koodareiksi. Pilotti hankitaan viidelle (5) – kymmenelle (10) kaupungin työllisyyspalveluiden maahanmuuttajataustaiselle asiakkaalle, joilla ei ole alan koulutusta ja joille ei välttämättä ole riittävää kielitaitoa koulutuksen suorittamiseen suomen kielellä. Pilotin tavoitteena on alan vakinainen työpaikka koulutuksen päättyessä.
...
Palveluntuottajan tulee myös huomioida, että työllisyyspalveluiden asiakkaan toimeentulon tulee olla taattu koulutuksen aikana (palkka/työttömyysturva). Pilotin ensisijaisena tavoitteena on järjestää pysyvään työllistymiseen johtava koulutus viidelle - kymmenelle maahanmuuttajataustaiselle asiakkaalle. Pilotin toissijaisena tavoitteena on arvioida palvelun vaikuttavuutta työllisyydenhoidossa. Viimeksi mainittu arviointi voi johtaa laajemman hankinnan kilpailuttamiseen myöhemmässä vaiheessa.
...
Palvelu voidaan käynnistää aikaisintaan 5.3.2018. Palveluntuottaja voi tarjouksessaan antaa myös muun aloitusajankohdan kuitenkin niin, että palvelu käynnistyy viimeistään 9.4.2018.

[Linkster]

Kai näitä joskus lähitulevaisuudessa puolustellaan tekoälyn oikolukuna ja sieltähän nousee aina ne inhottavan kliseiset termit.Kansa omaksuu tyhmänä lähdekritiikittömän skeidan kuin taistolaiset konsanaan.
Sinällään ei valehdella mutta tärkeät ja oikeat kysymykset jätetään kysymättä ja taustat aivan hakusessa. Juuri tämmöisten hölmöilyjen takia Suomi on sipilöiden ja vastaavien hyvävelien veivaustouhuissa ylivertainen. Hommat puolustellaan "ei mitään laitonta"-mandaatilla ja vaietaan kuoliaaksi kun kardaaniperse on pistänyt instaan siis aivan superpäräyttävän sivuprofiilikuvansa

Esim tämä kyseinen integrifypommi : " Yritystä ei olisi ilman maahanmuuttajia". "Yrityksen työpaikat eivät kiinnosta suomalaisia". " suuri mahdollisuus".

Joka virke aivan totta, paitsi jos asia levitetään syntysijoilleen ja perataan se alkuperäinen syy/seuraussuhde oikeille urilleen. Homma aukeaakin täysin uudessa valossa ja nähtäisiin koko mätä oikeassa valossa.

Olen joskus yrittänyt avata yllämainitun kaltaista leikki-yritysvyyhtiä vähän vanhemmille ihmisille eikä siitä ole tullut kyllä yhtään mitään.
Vastauksena olen saanut "kun lehdessäkin kirjoitettiin".
Tavalliset ihmiset ovat pelottavan typeriä ja toimittelijat käyttävät hyväuskoisuutta surutta agendansa edistämiseen.

[Mika]

Näin rekrytoijana ja työsopimusten värkkääjänä pidän koeaikaa arvossa vaikka en koodareita palkkaakaan.

Koeaika on tärkeä, ellei haeta nimenomaan jotain peikkoa, joka tykkää ahertaa yksin kammiossaan. Erinomaisella koodarilla saattaa olla niin puutteelliset sosiaaliset taidot, ettei työskentely toisten kanssa tahdo onnistua.  Suuremmissa projekteissa se taas on välttämätöntä.   

[Nuivinator]

En ole koskaan koodarihommia tehnyt, niin onko rekrytoinnissa/työhaastattelussa tapana teettää jotain koodin pätkää ?

Tai jostakin työstä sovittaessa tilaajan kanssa, niin kuinka osallisten "koodareitten" taidot todetaan kun referenssi on tämä "6kk = koodari".

Vähän vaihtelee. Minulle lyötiin kerran työpaikkahaastattelussa 10 A4-sivun verran eräälle vielä silloin julkaisemattomalle prosessorille sopivaa symbolista konekieltä ja kysyttiin että mitäs tämä tekee. Lukemiseen annettiin n. vartti aikaa. No, eihän siinä mitään, konekielen murre oli senverran tuttua että pystyin aika pian toteamaan että kyse on boottiloaderista. Paikka tuli ja siinä paikassa olinkin sitten 4,5 vuotta töissä.

Olen myös joskus ollut haastattelemassa työnhakijoita jotain koodaripositioita varten; tyypillisesti olen niissä tapauksissa pyytänyt tuomaan printattuna / lähettämään sähköpostilla etukäteen jonkin verran itsekirjoitettua koodia, sellaisilla ohjelmointikielillä jotka ovat relevantteja sille positiolle.

Pah. Jos lähtötilanne on täysi 0 (kuten niiltä avaruuskirurgeilta voi olettaa) niin kukaan ei opi 6 kuukaudessa niin paljoa että sillä olisi mitään merkitystä oikean työelämän kannalta. Jos 6 kuukaudessa oppisi työelämässä pärjääväksi koodariksi niin mihin valtiolle kalliita lystiopistoja ja ammattikorkeasaaria oikein tarvittaisiin?

[Arkontti]

Mansour on Integrifyn menestystarina, josta Daniel Rahman haluaa tehdä standardin. Kahden ja puolen kuukauden kurssin jälkeen Mansour aloitti harjoittelussa Digialla, ja huhtikuun alussa hän koodasi jo MyHelsinki.fi-sivustoa Helsingin kaupungille.

Eli käytännössä taitaa käydä niin, että kaverit työllistetään julkisen sektorin tilaamiin projekteihin, vaikka työnantajana toimii tässä tapauksessa yksityinen liikeyritys. Enhän minä tiedä koodaamisesta juuri mitään, mutta konsensusnäkemys taitaa olla, ettei sitä opita puolessa vuodessa. Tietysti jollain WYSIWYG-generaattorilla voi aina väkertää sivugrafiikkaa, mutta eipä se ole "koodaamista".

Toiminnan askelmerkit vaikuttavat selviltä: kaupunki tilaa koodarikoulutuksen, kaupunki maksaa. Kaupunki tilaa pikakoulutetuilta koodareilta projektin, kaupunki maksaa. Onkin mielenkiintoista nähdä (joskaan lopputulos ei välttämättä yllätä), millainen näiden tulevien irakilaiskoodarien ja julkisen sektorin epäsuoran työllistämisen välinen suhde tulee olemaan. Veikkaan korkeahkoa %-osuutta.

[Outo olio]

Tähän väliin vielä totean, että ainakin suunnilleen me kaikki oikeasti toivomme, että näistä ihmisistä tulisi puolessa vuodessa hyödyllisiä osaajia, ja he pääsisivät yksityiselle puolelle hommiin ja olisivat hyödyksi. Ei kukaan täällä halua että matut epäonnistuvat, koska silloin he ovat taloudellinen rasite koko loppuelämänsä. Mutta kun se on se kaikkein todennäköisin lopputulos. Siitä tämä kaikki pessimismi, se on realismia.

[Jäniksenkäpälä]

Näin rekrytoijana ja työsopimusten värkkääjänä pidän koeaikaa arvossa vaikka en koodareita palkkaakaan.

En ymmärrä tätä nykyistä hinkua tehdä rekrytoinneista tavattoman vaikeita. On kaikenmoista testiä ja koetta ja haastattelua. Usein haastattelijat vielä tekevät itse virheitä, kun ovat joko katsoneet netistä joitakin knoppitietoja, jotka ovat työn kannalta aika irrelevantteja, tai jopa itse ymmärtäneet asian väärin tai sitten menevät itse solmuun kysymyksissään. Tällöin tietenkin haastattelija on kuitenkin aina oikeassa vaikka olisikin väärässä.

Koodinäytteistä ollaan hirmuisen kiinnostuneita, vaikka haastattelevat firmat eivät itsekään tee lainkaan avointa soodia.

Itse sain nykyisen soodauspaikkani ilman koodinäytteitä tai edes varsinaista teknistä haastattelua. Kun kysyin toimitusjohtajalta koodaustestistä, hän nauroi ja totesi sitä varten olevan koeajan. Yhteinen tuttu rekryprosessissa toki auttoi - eli siis yksi suosittelija. Puolen vuoden päästä rekrytoinnista vedinkin sitten jo kymmenen hengen tiimiä, joten en usko, että työhöni kovin huonosti suhtaudutaan.

[sancai]

Kukaan ei ikinä ehdottaisi, että syrjäseutujen syrjäytyneistä nuorista pitäisi kouluttaa "koodareita". Miksi random maahanmuuttajista? Koska, kun tarinaan otetaan mukaan monikulttuurisuus-kortti, kaikki järki pitää heittää Kankkulan kaivoon ja kyseenalaistaminen on rasismia, tai ainakin kiusallista, joten kaupungin organisaatiossa tai lehden toimituksessa kukaan ei sitä uskalla tehdä. On ihan täysin maalaisjärjen mukainen fakta, että useimmista ihmisistä ei ole koodamaan, koska se vaatii tietynlaisen mielenlaadun ja matemaattista kyvykkyyttä. On myös maalaisjärjen mukainen fakta, että turvapaikanhakija-mamuista vielä harvempi soveltuu tuollaiseen työhön, koska heidän pohjakoulutustasonsa on matalampi. Ihan yksinkertaisia asioita, joissa ei edes ole mitään rasismia, mutta ajatella ei saa, kun moku-kortti viuhuu. Ja kaikenlaiset kusettajat ja keinottelijat käyttävät tätä häikäilemättä hyväkseen. Joka ikinen, jopa useimmat "suvaitsevaisista", tajuavat, että tää on ihan paskapuhetta, mutta kukaan ei halua leimaantua mitenkään epäilyttäväksi tai jopa rasistiksi.

Tän keisarin uudet vaatteet -näytelmän seuraaminen olisi hauskaa, jos tässä ei samalla poltettaisi taivaan tuuliin aivan helvetillisiä määriä verovaroja ja luotaisi pysyviä sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia tulevaisuuteen. 

[Aapo]

Myös Academic Work tarjoaa koodareiden pikakoulutusta "Accelerated Learning" -menetelmällä: https://www.academicwork.fi/blogi/academy. Tätä koulutusta ei ole rajattu vain maahanmuuttajiin, vaan siihen voivat hakea kaikki. Hakijoiden on tosin läpäistävä loogista päättelykykyä vaativa testi. Integrify ei siis suinkaan ole ainoa toimija, joka väittää, että koodareita pystytään kouluttamaan kiihdytetyllä aikataululla.

Itse toki hieman harmittelen sitä, ettei minulla ollut aikanaan mahdollisuutta osallistua tuollaiseen koulutukseen ja päästä alan työtehtäviin vuosia aikaisemmin, vaan jouduin käyttämään viisi vuotta sellaisten teknologioiden opiskeluun, jotka nyt ovat vanhentuneita tai kadonneet markkinoilta.

[Pekka Kemppainen]

Mansour on Integrifyn menestystarina, josta Daniel Rahman haluaa tehdä standardin. Kahden ja puolen kuukauden kurssin jälkeen Mansour aloitti harjoittelussa Digialla, ja huhtikuun alussa hän koodasi jo MyHelsinki.fi-sivustoa Helsingin kaupungille.

20 vuotta sitten kirjoittelin nettisivuja html-koodina. En tiennyt, että joku tekee sitä yhä. Harmittelen, että kaikki mitä 2000-luvulla julkaisee, tapahtuu jonkin blogimoottorin tms. kautta, eikä voi käyttää vanhanaikaisia tageja.

Kävinkin katsomassa myhelsinki.fi:n, tonhan tekee kuka tahansa koululainen? Kuin kaukaa tää ihme koodinero on haettu? Korsosta?

[simplex]

Ainakin perinteisesti on näyttänyt siltä, että ohjelmointia kunnolla oppivat, ovat varsin tyypillisesti/päänsääntöisesti alkaneet opetella ohjelmointia viimeistään teini-iässä. Voi hyvin olla, että vähän niin kuin ihmiskielten oppimisessakin, että on jonkinlainen aikaikkuna, jonka sulkeuduttua on enää vaikea oppia ainakaan kaikkea niin sujuvasti kuin jos olisi aloittanut tarpeeksi nuorena.
...
Varmaan jotain poikkeuksiakin tähän on, mutta minusta on pahasti silti vaikuttanut siltä, että vasta aikuisiällä alkeita opettelevalla voi olla aika ohdakkeinen tie. Kuulin eräiltä aivan muiden alojen maisteritasoisille ihmisille ohjelmoinnin opettamista yrittäneiltä opettajilta siitä, kuinka tämä ohjelmoinnin alkeidenkin oppiminen oli vaikuttanut olevan monille varsin toivotonta. Varsin kuvaava esimerkki oli se, että kun oli annettu valmis ohjelma, joka piirtää vaakatasossa olevan viivan, niin oli vaikuttanut olevan suunnilleen ylitsepääsemätön ongelma muuttaa se muotoon, jossa viiva piirtyisikin pystysuoraan.

Hmm. En ole jostain syystä koskaan ajatellut noin, että ohjelmointi olisi jotain sellaista, mitä aikuisiällä ei voisi enää hyvin oppia. Mutta toisaalta kuulun tuohon ensin mainitsemaasi kategoriaan, joka on jo kohtuullisen nuoresta pitäen nysvännyt tietokoneiden kanssa. Voi siis olla, että en näiltä osin vaan kertakaikkiaan osaa samaistua tarpeeksi sellaiseen henkilöön, jolla ei ole kertakaikkiaan yhtään kokemusta aihepiiristä ja ikää on kertynyt jo useampi vuosikymmen. Saatat siis hyvinkin olla oikeassa, mutta minulla ei vaan ole kykyä arvioida, miten asian laita on. Toisaalta itselläni on kokemusta parista henkilöstä, jotka ovat aloittaneet vasta vähän myöhemmin kuin teini-iässä ja ovat olleet ihan päteviä tekijöitä. Toisaalta sitten on vastaan tullut niitä, jotka ovat kyllä aloitelleet kohtuullisen nuorena (yliopistossa), mutta homma ei sitten vaan ole ns. lähtenyt lentoon.

Tuosta esittämästäsi esimerkistä tulee mieleen, että oliko aikuisten muiden alan maistereiden hankaluus alkeiden oppimisessa opettajien mukaan erilainen kuin jos asiaa opettaisi vaikkapa lukiolaisille? Ja jos oli, niin olivatko nuorten ryhmä ja aikuisten ryhmäjotenkin tasalaatuinen otos esimerkiksi kiinnostuksen suhteen? Onko siis kokemus lukiokursseilta lähinnä sellaisesta opiskelijajoukosta, joita esimerkiksi keskimäärin kiinnostaa asia enemmän tai ovat muuten jotenkin enemmän tekniikkaan suuntautuneita. Arvelen, että esimerkiksi lukiosta on löydettävissä joukko "muiden alojen tulevia maistereita", joilta viivan kääntäminen ei välttämättä suju. Mutta sitten löytyy taas se joukko, joka kääntää viivan välittömästi vaikkapa kulkemaan diagonaalin suuntaisesti.

En siis varsinaisesti kyseenalaista esittämääsi opettajien esille tuomaa havaintoa. Kyseinen havainto on vaan jotenkin niin yllättävän tuntuinen, että yritän ymmärtää mistä muusta kuin iästä se voisi johtua.

Tosin itse arvelen, että vaikka monentyyppistä ohjelmointia voi tehdä ilman kovin kummoisia matemaattisia lahjoja, että matemaattinen koulutus voisi kuitenkin avata ovia ohjelmoinninkin oppimiseen (mahdollisesti myös tausta lingvistiikassa tai filosofiassa voisi auttaa myös saamaan otetta asiasta).

Itselläni järjestys tosiaan on erilainen, kuten sanoin, mutta siitä huolimatta (tai ehkä juuri siksi) näen matematiikan opiskelun olleen ehdottomasti paras (vaikkakin aikaa vievin) investointi yliopistovaiheessa. Ainakin oma kokemukseni matematiikasta on se, että se kehittää ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä tavalla, josta on tietyn tyyppisessä ongelmanratkaisussa todella paljon hyötyä. Ja hyödyt on kokemukseni perusteella ulotettavissa myös matematiikan ulkopuolelle. Kyse ei siis ole siitä, että oppii vain "kokoelman temppuja", joita voi soveltaa spesifissä tilanteessa, vaan ajattelutavassa todella tapahtuu muutoksia. Toki tuon tyyppisen hyödyn saaminen ainakin omalla kohdallani edellytti myös sitä, että asiaan panosti tosissaan eikä yrittänyt vain kaatua tenteistä läpi rimaa hipoen. Voi tosin olla, että joillain lahjakkaammilla kavereilla hyöty on nopeammin ja/tai vähemmällä vaivalla saavutettavissa.

Jotenkin pidän tätä yhtenä evidessinä itselleni siitä, että lyhyillä pikakursseilla ei ole saavutettavissa samanlaista vaikutusta ajatteluun kuin pidemmällä ja/tai monipuolisemmalla koulutuksella. Muutokset ajattelussa eivät oman kokemukseni mukaan tapahdu nopeasti saati mitenkään lineaarisesti. Ennemminkin ajattelu kehittyy pidemmällä aikavälillä ja jotenkin hyppäyksittäin - edellyttäen, että itsensä kehittämiseen panostaa tarpeeksi tosissaan.

Ja toki tuo esittämäsi siitä, että monenlaista ohjelmointia voi tehdä ilman matematiikkaa, pitää paikkansa. Mutta sitten on taas on monenlaisia ohjelmoinnin aihepiirejä, joita lähestyessä tie kyllä nousee nopeasti pystyyn, jos minkään tason matematiikasta ei ole alkeellisintakaan ymmärrystä. Ehkä ongelma osittain näissä julkisissa ohjelmointi- ja koodauskeskusteluissa on siinä, että kaikki ohjelmointiin liittyvä niputetaan suoraviivaisesti samaan laariin. Kuitenkin osaamisen työkalupakista pitää löytyä ihan erilaisia työkaluja, jos tekee vaikkapa käyttöjärjestelmän kerneliä, www-palvelun front endiä, ERP-järjestelmän backendiä, konenäköjärjestelmiä, reaaliaikagrafiikkaa, fysikaalisia simulaatioita, jotain spesifisia sulautettuja järjestelmiä, jne.

Tavallaan keskustelussa osataan tunnistaa, että "ohjelmointi/koodaus on ongelmanratkaisua", mutta sitten ei osata tunnistaa, että ongelmanratkaisuun tarvittavat välineet ja osaaminen riippuvat ihan todella paljon siitä, mitä ongelmia yritetään ratkaista. Kun asiaa yksinkertaistetaan tarpeeksi tyyliin "meillä on 10000 koodaajan vaje", niin sitten ratkaisuksi alkaa hahmottua se, että "no hei, koulutetaan jollain standardipikakurssilla 10000 koodaajaa". Toisaalta kuitenkin on päivän selvää, että jo tuolta lyhyeltä luettelemaltani listalta on löydettävissä aimo annos sellaisia ongelmakenttiä, joita ei kannata yrittää lähestyä takki auki ja henkselit paukahdellen ihan vain muutaman tietokoneen ääressä vietetyn kuukauden perusteella. Ei siinäkään tapauksessa, vaikka olisi kuinka innokas ja lahjakas. Vaikka johonkin yksittäiseen koodaukseksi tulkittavaan toimintaan olisi koulutettavissa jollain puolen vuoden kurssilla, niin on vielä ihan eri asia, että puolen vuoden jälkeen olisi jotenkin "yleispätevä koodaaja", jollaisilla voi yleisemminkin tuota mainostettua koodaajavajetta paikata.

Nykyään on todella paljon ilmaista materiaalia tarjolla, joskin toisaalta vaarana on saada pelkkä hyvin korkean abstraktiotason (esimerkiksi pelkkä JavaScriptin tai Pythonin oppiminen) ymmärrys tietokoneen toiminnasta, mikä on yksinään vähän onnetonta.

Toisaalta jos yhtään on kyselevä luonne, niin vaikkapa aikansa Pythonilla veivattuaan alkaa mieleen hiipiä kysymys, että mitenkäs tämä Python nyt sitten oikeastaan toimiikaan. Muutamalla sopivalla miksi/miten -kysymyksellä päästään aika nopeasti lähelle rautaa sitten kuitenkin. Tosin olen ehkä sen verran vanhakantainen ajatuksissani, että jaan ajatuksesi siitä, että tietokoneen toimintaa olisi hyvä ymmärtää myös paljon matalammalla tasolla kuin mitä esim. Python tarjoaa.

[Hermit]

Tämä on varmaan sanottu jo moneen kertaan viisaampien taholta, mutten malta olla kommentoimatta. Koodaan päätyökseni ja vedän koodausprojekteja pienessä tiimissä. Koodaustaidon lisäksi nostaisin vähintään yhtä keskeiseksi ominaisuudeksi kommunikointikyvyn. En ottaisi pieneen tiimiimme ulkomaista koodaria, oli tämä kotoisin mistä hyvänsä. Palaverit pitäisi vetää tönkköenglanniksi, jolloin koko tiimin työ vaikeutuisi ja väärinymmärrysten riski moninkertaistuisi. Monimutkaisten teknisten ideoiden välittäminen pään sisältä toiseen päähän on ihan riittävän haastavaa suomeksikin. Pienessä firmassa ja tiimissä on aika oleellista kuinka nopeasti uusi koodari saadaan tekemään jotain tuottavaa. En epäile, etteikö läpsyttelijöissä voisi olla koodariainestakin mukana, mutta itse pitäisin suomalaisen palkkaamista pienelle firmalle turvallisimpana ja tuottoisampana investointina.

[Rokka]

Tämä on varmaan sanottu jo moneen kertaan viisaampien taholta, mutten malta olla kommentoimatta. Koodaan päätyökseni ja vedän koodausprojekteja pienessä tiimissä. Koodaustaidon lisäksi nostaisin vähintään yhtä keskeiseksi ominaisuudeksi kommunikointikyvyn. En ottaisi pieneen tiimiimme ulkomaista koodaria, oli tämä kotoisin mistä hyvänsä. Palaverit pitäisi vetää tönkköenglanniksi, jolloin koko tiimin työ vaikeutuisi ja väärinymmärrysten riski moninkertaistuisi. Monimutkaisten teknisten ideoiden välittäminen pään sisältä toiseen päähän on ihan riittävän haastavaa suomeksikin. Pienessä firmassa ja tiimissä on aika oleellista kuinka nopeasti uusi koodari saadaan tekemään jotain tuottavaa. En epäile, etteikö läpsyttelijöissä voisi olla koodariainestakin mukana, mutta itse pitäisin suomalaisen palkkaamista pienelle firmalle turvallisimpana ja tuottoisampana investointina.

Noh Noh, ollaanpa sitä nyt katkeraa koodaajaa . Juurihan start up-yrityksen perustaja meille kertoi miten koodaus ei ole mitään rakettitiedettä. Sitten vielä taidettiin mainita, että suomen kieltäkään ei tarvitse osata kun kaikkihan puhuu englantia.

Oma veikkaus on, että nämä turbokoodarit on tarkoitus saada töihin isoihin firmoihin, joissa projektit saadaan menemään läpi heistä huolimatta, ei heidän ansiostaan.

[Hermit]

Oma veikkaus on, että nämä turbokoodarit on tarkoitus saada töihin isoihin firmoihin, joissa projektit saadaan menemään läpi heistä huolimatta, ei heidän ansiostaan.

Varmaan juurikin näin. Isossa firmassa koko toimintakulttuuri voi olla globaali ja englanninkielinen, joten sekaan voi hyvinkin mahtua läpsyttelijä jos toinenkin ilman että tällä on millään tapaa vaikutusta mihinkään.

[Jäniksenkäpälä]

Oma veikkaus on, että nämä turbokoodarit on tarkoitus saada töihin isoihin firmoihin, joissa projektit saadaan menemään läpi heistä huolimatta, ei heidän ansiostaan.

Varmaan juurikin näin. Isossa firmassa koko toimintakulttuuri voi olla globaali ja englanninkielinen, joten sekaan voi hyvinkin mahtua läpsyttelijä jos toinenkin ilman että tällä on millään tapaa vaikutusta mihinkään.

Isoissa firmoissa turbokoodarit lentää pikapikaa kyllä projekteista ulos ja sen jälkeen firmasta, kun tiimien vetäjät eivät suostu heitä katselemaan. Siinä on pelissä myös oma maine.

[simplex]

Myös Academic Work tarjoaa koodareiden pikakoulutusta "Accelerated Learning" -menetelmällä: https://www.academicwork.fi/blogi/academy. Tätä koulutusta ei ole rajattu vain maahanmuuttajiin, vaan siihen voivat hakea kaikki. Hakijoiden on tosin läpäistävä loogista päättelykykyä vaativa testi. Integrify ei siis suinkaan ole ainoa toimija, joka väittää, että koodareita pystytään kouluttamaan kiihdytetyllä aikataululla.

Pitää paikkansa. Esimerkiksi tietoviikossa oli jokin aika takaperin juttu ensimmäisestä valmistumiserästä:

Pikakoulutetut koodarit pääsivät heti töihin: "vaatii yrityksiltä rohkeutta nähdä potentiaalin"

Rekrytointiyritys Academic Work toi viime vuonna Suomeen Ruotsissa kokeillun opiskeluohjelmansa. Academy on kolmen kuukauden intensiivinen opiskelupaketti, jossa opitaan java-ohjelmointikieltä sekä sitä tukevia verkko- ja tietokantatekniikoita.

Koulutus on ilmainen, mutta siitä ei myöskään makseta palkkaa eikä sen ajaksi voi saada opintotukea. Jokaiselle valmistuneelle kuitenkin taataan ensimmäinen it-alan työpaikka vuodeksi.

Kurssille haki neljätuhatta ihmistä, joista vain kaksikymmentä pääsi mukaan. Ennakkotehtävissä mitattiin loogista ajattelua ja ripeää oppimiskykyä. Koodaamistaitoja hakijoilta ei vaadittu, eli opintopaketti lähti nollatasolta liikkeelle.

...

"Minulla oli kaksi tutkintoa jo, joten ei olisi ollut rahkeita palata kouluun moneksi vuodeksi. Tämä on hyvä tapa kouluttaa osaajia, ja se on toiminut Ruotsissa: ihmiset ovat pysyneet it-alalla opintojen jälkeen . Tämä vaatii yrityksiltä rohkeutta nähdä sen potentiaalin, mihin ihminen pystyy kehittymään", Calonius sanoo.

...

Helpdeskissä aiemmin työskennellyt Pöyhönen tunsi tietojärjestelmiä aiemman työnsä kautta. Koodauskokemusta oli vain yhdeltä kurssilta lukiossa.

Parasta opinnoissa oli vastavalmistuneiden mielestä saavuttaa käytännön tekninen osaaminen, jolla voi mennä mukaan työelämään ja jonka avulla pystyy kehittämään osaamistaan itse pidemmälle.

...

Ainakin ns. Suomen ensimmäisessä erässä oli Academic Workilla mistä valita. Kurssille haki 4000 hakijaa, joista 20 otettiin mukaan. Eli 0,5% kurssista kiinnostuneista. Juttuun linkatun toisen artikkelin mukaan noin 10% hakijoista läpäisi verkossa tehtävät esivalintatestit. Näistä läpäisseistä 300 haki koulutukseen ja näistä 300:sta 20 valittiin kurssille.

Tuon jutun perusteella kurssi on siis noin 3 kuukauden paketti ja kurssin läpäisseille taataan työpaikka vuodeksi. Eli siis kokonaisuus on 1 v 3 kk mittainen, joista jälkimmäinen vuosi ollaan työelämässä. Oikeastaan mielenkiintoista olisi vuoden päästä kuulla, mitä näille 20 valmistuneelle kuuluu, kun takuutyöpaikkaa ei ole enää tarjolla. Ja toisaalta sitten mikä tilanne on vaikka 5 vuoden kuluttua. Ovatko silloin vielä koodaushommissa?

Toinen mielenkiintoinen aspekti on se, että kuinka monta tällaista kurssia voidaan pitää ennen kuin hakijoiden ja kiinnostuneiden taso alkaa merkittävästi laskea? Voidaanko tällä tavalla löytää esimerkiksi 100, 1000 vai 10000 potentiaalista tekijää käytettävissä olevasta kiinnostuneiden joukosta?

Tuon jutun perusteella Ruotsissa vastaavan kurssin käyneet ihmiset ovat "pysyneet it-alalla", mutta tarkoittaako se, että he ovat koodaushommissa vai tekemässä jotain muuta? Tarina ei kerro. Esimerkiksi tähän artikkeliin haastateltu Antti Pöyhönen on ollut it-alalla töissä jo ennen kurssille osallistumista, mutta ohjelmoinnista hänellä on entuudestaan kokemusta vain jonkin lukiokurssin verran.

Ylipäätään oli sitten pikakoulutettu tai perinteisempää reittiä alalle tuleva kaveri, niin keskeistä työelämään kiinni pääsemisen kannalta on se, miten firmassa perehdytys tai oikeamminkin jonkinlainen mentorointi hoidetaan. Käytännössä uusien kaverien mukaan ottaminen vaatii aina senioreimmilta kavereilta aikaa. Ja jos sattuu olemaan niin, että kokeneemmat kaverit ovat jo 110%:sti työllistettyjä, niin kovin "keveillä eväillä" liikenteessä olevan uuden kaverin perehdyttäminen ei välttämättä ole ihan sellaisissa kantimissa, että se tuottaisi toivottua lopputulosta. Ja arvelen, että lyhempi koulutus todennäköisesti näkyy sitten pidempikestoisen ja perusteellisemman mentoroinnin tarpeena.

Se, miten Academic Workin ja Integrifyn toiminta suhtautuu toisiinsa, on sitten vielä ihan toinen juttu. Seulotaanko Integrifyllä esimerkiksi hakijoita jotenkin samalla tavalla kuin Academic Workilla? Missä määrin erilainen osaamistausta on Academic Workin vs. Integrifyn koulutuksiin osallistujilla? Academic Workilla kriteerinä oli verkossa tehtävien esivalintatestien läpäiseminen. Integrifyllä yksi kriteereistä oli se, että henkilön pitää olla turvapaikanhakija, mutta miten tiukasti Integrifyllä seulotaan hakijoita muuten? Jäsen @Skeptikko linkkasi muutamia mielenkiintoisia juttuja Integrifyyn liittyen, mutta en ehtinyt vielä niitä sen tarkemmin lukea ajatuksella läpi. Se, että toista näistä hommista tehdään ilmeisesti lähinnä verorahoilla, herättää tietysti (valitettavan usein perustellun) epäilyksen siitä, että homman yhtenä kantavana motivaationa on yhteisten varojen letkuttaminen vähemmän yhteisiin kohteisiin. Olen tietysti positiivisesti yllättynyt, jos tällaisesta verorahojen kuppaamisesta ei tällä kertaa ole kyse.

[Skeptikko]

Toinen mielenkiintoinen aspekti on se, että kuinka monta tällaista kurssia voidaan pitää ennen kuin hakijoiden ja kiinnostuneiden taso alkaa merkittävästi laskea? Voidaanko tällä tavalla löytää esimerkiksi 100, 1000 vai 10000 potentiaalista tekijää käytettävissä olevasta kiinnostuneiden joukosta?

Ja mielenkiintoinen kysymys on, että kuinka paljon on tarjolla oikeita työpaikkoja, joihin riittää noin älyttömän suppea osaamisalue, että osaa esimerkiksi Javan/C#:n perusteita ja/tai JavaScriptiä ja sitten tuntee jossain määrin pienen määrän kirjastoja. Yleensä kuitenkin odotetaan, että tuntee aika monia kirjastoja ja ohjelmointikieliä, joista osan mielellään kohtuullisen hyvin ja varsin toivottavaa olisi ymmärtää jotain teoriaakin esimerkiksi algoritmien kompleksisuuteen, rinnakkaisohjelmointiin, tietoturvaan, tietokantoihin yms liittyvissä asioissa.

Ehkä näissä konsulttipaikoissa on jonkin verran töitä, joissa noin suppealla osaamisella voi vähän väsätä jotain keveitä käyttöliittymiä, joihin ei liity esimerkiksi kovin suuria suorituskykyvaatimuksia ja ehkei kovin suuria vaatimuksia tietoturvaan tai kenties datan eheyteenkään... Mutta luulisi, että näin kevyitä hommia olisi tarjolla kuitenkin aika rajallisesti. Toivottavasti eivät pääse ainakaan seuraavaa Therac-25:sta tekemään...:

Therac-25 - Wikipedia
https://en.wikipedia.org/wiki/Therac-25

The Therac-25 was a radiation therapy machine produced by Atomic Energy of Canada Limited (AECL) in 1982 after the Therac-6 and Therac-20 units (the earlier units had been produced in partnership with CGR of France).

It was involved in at least six accidents between 1985 and 1987, in which patients were given massive overdoses of radiation.[1]:425 Because of concurrent programming errors, it sometimes gave its patients radiation doses that were hundreds of times greater than normal, resulting in death or serious injury.[2]

Killed by a Machine: The Therac-25 | Hackaday
https://hackaday.com/2015/10/26/killed-by-a-machine-the-therac-25/

The patient felt a tremendous heat when the machine powered up. It wasn't known at the time, but she had been burned by somewhere between 10,000 and 20,000 rad. The patient lived, but lost her left breast and the use of her left arm due to the radiation.

On July 26, a second patient was burned at The Ontario Cancer Foundation in Hamilton, Ontario, Canada. This patient died in November of that year. Autopsy ruled that the death was due to a particularly aggressive cervical cancer. Had she lived however, she would have needed a complete hip replacement to correct the damage caused by the Therac-25.

In December of 1985, a third woman was burned by a Therac-25 installed in Yakima, Washington. She developed a striped burn pattern on her hip which closely matched the beam blocking strips on the Therac-25. This patient lived, but eventually needed skin grafts to close the wounds caused by radiation burns.

On March 21, 1986, a patient in Tyler, Texas was scheduled to receive his 9th Therac-25 treatment. He was prescribed 180 rads to a small tumor on his back. When the machine turned on, he felt heat and pain, which was unexpected as radiation therapy is usually a painless process. The Therac-25 itself also started buzzing in an unusual way. The patient began to get up off the treatment table when he was hit by a second pulse of radiation. This time he did get up and began banging on the door for help. He received a massive overdose. He was hospitalized for radiation sickness, and died 5 months later.

On April 11th, 1986, a second accident occurred in Tyler, Texas. This time the patient was being treated for skin cancer on his ear. The same operator was running the machine as in the March 21st accident. When therapy started, the patient saw a bright light, and heard eggs frying. He said it felt like his face was on fire. The patient died three weeks later due to radiation burns on the right temporal lobe of his brain and brain stem.

The final overdose occurred much later, this time at Yakima Valley hospital in January, 1987. This patient later died due to his injuries.
...
AECL never publicly released the source code, but several experts including [Nancy Leveson] did obtain access for the investigation. What they found was shocking. The software appeared to have been written by a programmer with little experience coding for real-time systems. There were few comments, and no proof that any timing analysis had been performed.
...
The FDA declared the Therac-25 "defective". AECL issued software patches and hardware updates which eventually allowed the machine to return to service. The lawsuits were settled out of court. It seemed like the problems were solved until January 17th, 1987, when another patient was overdosed at Yakima, Washington. This problem was a new one: A counter overflow. If the operator sent a command at the exact moment the counter overflowed, the machine would skip setting up some of the beam accessories – including moving the stainless steel aiming mirror. The result was once again an unscanned beam, and an overdose. The patient died 3 months later.

[sivullinen.]

Aikaloikka tähän hetkeen

Integrify nimisestä mokutusyrityksestä on tässä ketjussa ollut viime aikoina paljon puhetta. Suomen sosialistinen lehdistö on hehkuttanut sitä menestystapauksena. Nyt se on saanut 110 000 euron tukirahan koodauskoulutuksen järjestämiseen turvapaikanhakijoille. Tukirahan myönnetään J. A. Tenhusen rahastosta ja Teresia ja Rafael Lönnströmin rahastosta -- tai säätiöstä --.

"[J. A. Tenhusen] Rahasto perustuu kauppaneuvos Johan Alfred Tenhusen (1881−1967) testamenttilahjoitukseen. Se edistää suomalaista kulttuurityötä kaupan ja teollisuuden alalla." Matujen koodausopetus on kaupan ja teollisuuden alan suomalaista kulttuurityötä nykyään. "Teresia ja Rafael Lönnströmin Säätiö on perustettu vuonna 1987 teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin (1895–1986) testamentin mukaisesti. Säätiön tarkoituksena on kuvataiteen tuntemuksen ja arvostuksen edistäminen sekä kuvataiteen muukin tukeminen." Kuvataiteen tuntemuksen ja arvostuksen edistäminen on myös tässä läsnä.

Näin voidaan jälleen todeta sosialistihallinnon sosialisoineen säätiöitä. Niiden kautta on sitten hyvä jakaa piilotukea omia poliittisia tarkoituksia edistäville järjestöille. Mistään suurista summista ei tietenkään tässäkään yksittäistapauksessa ollut kyse. Mutta koska kyseessä on erittäin laajasti käytössä oleva keino, yhteissummat kohoavat hyvin merkittäviin mittasuhteisiin. On vaikea nähdä, miten ylipäätään yhdenkään säätiön toiminta voisi jatkua Suomessa sosialismin romahdettua, koska eurostososialismi on romahtamassa, oli tämä rahanjako mahdollisesti jo näidenkin säätiöiden viimeinen. Surullista sitä silti on katsoa: Hyvää tarkoittaneet testamenttilahjoitukset on politisoitu sosialismin aikana pelastuskelvottomaan muotoon.

Vuosia ja vuosia sitten Mestari Soini kyllä yritti saada suomenruotsalaisia säätiöitä kuriin ja ainakin verollepantaviksi. Hän tavoitteli silloin kaikkein suurimpia säätiöitä, jotka edistävät nykyään sosialismia maassamme jopa suuremmilla rahoilla kuin Soros. Sitten Soini pääsi itse puoluetukien pariin, siirsi persujen puoluetuet omaan tukisäätiöönsä ja vaikeni kaikista säätiöihin kohdistuvasta arvostelusta. Tavallaan tämä liittyy hyvin vähän matujen koodarikoulutukseen. Tavallaan matujen koodarikoulutuskin voi toimia esimerkkinä monesta syvällisemmästäkin ongelmasta: matuongelmasta, säätiöongelmasta ja lopulta sosialismin ongelmista, jotka ovat kaiken kannalta ratkaisevia, sillä niin matuongelma -- ja matujen koodarikoulutus siinä sivussa -- kuin säätiöongelmakin häviävät tuhkana tuuleen eurostososialismin hajottua.

[kummastelija]

Niin. Kun yritykselle on tarjolla 4-6 vuotta opiskellut nuori koodari ja 3 kk opiskellut koodari, niin kummanhan se palkkaa?

Mielenkiintoista olisi tietää mihin yritykseen nämä kolmen kuukauden koulutuksen saaneet palkataan ja saavatko he palkkatukea.

Kyllähän tällainen haisee kilometrin päähän. Kolmessa kuukaudessa ei täysin kokematon kaveri opi koodaamaan, saatika toimimaan tietokantojen kanssa.

Jaa, mistäkö tiedän? No siitä kun näin millaisia räpystyksiä yliopustotason, vuoden kestäneellä koulutuksella tehdään. Ja myös siitä kun olen toiminut alalla jo 30 vuoden ajan.

No miksikö tähän valittiin koodaaminen. No siksi kun
1. Väestöstä vain harva tietää mitä koodaaminen työnä on ja ihmiseltä vaatii
2. Koodaaminen työnä on hype-aallon alla
3. Koodarin työ näyttää ulkopuoliselle saman näköiseltä, paineli näppäimiä kuka tahansa

Jos nämä mamut olisi laitettu kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen automekaanikoiksi, putkimiehiksi, kirvesmiehiksi, junien kuljettajiksi tai muihin ammatteihin, missä tiedetään mitä homma vaatii, olisi koko projektille päästetty räkäiset naurut.

[migri]

Turvapaikanhakijoita ei sitten edes mainittu.. ?? Nyt niistä pitäisi olla kuoriutunut jo tuhansia koodareita jos väitteet pitäisi kutinsa..

"Slush on valttikortti" 7000 ohjelmistokehittää saisi Suomesta töitä - määrä kasvaa lähivuosina
   
18.8.2018 8:30
FaktaTyöelämäUra

"Kaikilla on mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen."

Suomesta puuttuu 7 000 ohjelmistokehittäjää.

Pääkaupunkiseudun kuntien omistama Helsinki Business Hub aloittaa hankkeen, jolla Suomeen houkutellaan it-alan osaajia. Suomesta puuttuu noin 7 000 ohjelmistokehittäjää ja tarve kasvaa lähivuosina. Pula kehittäjistä hidastaa jo talouskasvua.

"Pilottiprojekti on lähtenyt käyntiin pikavauhtia ja palvelee ennen kaikkea Helsinkiä ja Espoota", sanoo Helsinki Business Hubin liiketoimintajohtaja Miska Hakala. Hanke kestää vuoden ja päämääränä on houkutella sata osaajaa Suomeen ja luoda malli laajemmalle osaajien houkuttelulle.

Helsinki Business Hub tekee hankkeen tiimoilta yhteistyötä yritysten, julkisen sektorin ja Ohjelmistoyrittäjät ry:n kanssa. Projektiin on jo rekrytoinut työntekijöitä ja Hakala on käynyt keskusteluja yritysten kanssa.

"Olemme kartoittaneet yritysten tarpeita ja tutkineet sopivia maantieteellisiä alueita ja markkinoita, joilla lähdemme toimimaan. Ihmisten houkutteleminen Filippiineiltä on erilaista kuin Yhdysvalloista." Hakalan mukaan Helsinki Business Hub harkitsee läsnäoloa ulkomaisissa rekrytointitapahtumissa.

"Slush on tietysti valttikortti. Yritysten olisi myös tärkeää tehdä yhteistyötä. Jos yritys haastattelee kymmenen ihmistä ja valitsee yhden, voisi muut haastateltavat ohjata toisiin yrityksiin."

Kehittäjiä tarvitaan muuallakin kuin ohjelmistoyrityksissä. "Hyvin monen yrityksen palvelut ja tuotteet vaativat softaosaamista. Juttelin taannoin terveysalan yrityksen kanssa. Hekin olivat rekrytoimassa kehittäjiä ulkomailta."

Suomen valttina ovat Hakalan mukaan se, että Suomi tarjoaa hyvät mahdollisuudet urakehitykselle ja perhe-elämälle. "Kaikilla on mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen. Equal opportunity for all on täällä totta."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/slush-on-valttikortti-7000-ohjelmistokehittaa-saisi-suomesta-toita---maara-kasvaa-lahivuosina/f5crvRXk?

[Nuiva kansalainen]

Itse melko pitkään ohjelmistoalalla työskennelleennä sanon, että tuo paljon rummutettu työvoimapula on täyttä puppua. Jos tilanne olisi oikeasti tuo, niin siitä seuraisi väistämättä kova kilpailu osaavasta työvoimasta, mikä puolestaan heijastuisi palkkoihin ja työntekijöille tarjottaviin etuihin. Omien kokemusteni pohjalta mitään merkkejä tällaisesta ei ole, joten tässä taitaa nyt olla enemmänkin pula palkkoja ja etuuksia polkevasta työvoimasta.