Tuntematon sotilas, vielä tuntemattomampi yleisö

[Vaniljaihminen]

Sotakirjallisuutta on kirjoitettu Suomessa hyllymetreittäin. Siinä riittäisi filmattavaa, varsinkin kun digiaika alentaa elokuvanteon kustannuksia.

Tosin vaatimustaso kasvaa samalla kaavalla..

Sitten joku kiva "kotielokuva" voittaa palkinnon ja kaikki tykkäävät.

^ Lapin sodasta saisi hyvän leffan, koska siinä voisi käsitellä turpaan saamista. Puolen vaihtaminen pakon edessä ei ole kunniakasta, mutta sillä pääsee paljon vähemmällä ja saa oman paikan voittajien juhlallisuuksissa.

Ajopuuteoriassa kusee se, ettei Suomea saada kunnolla ajautumaan sinne asti, mutta todellisiin tapahtumiin perustuvassa leffassa se ei olisi ongelma.

Kyllä, ja varsinkin jos mukaan saadaan sekä saksalainen että suomalainen näkökulma. Tuli vaan mieleen eräs tyyppi, jonka ainoa osaama saksankielinen fraasi oli warum habt ihr Lappland verbrennen. Kenellekään hänen kaltaiselleen ei saa tehdä yhtään elokuvaa. Ikinä.

Ja vapaaehtoisia ilmaisiksi statisteiksi löytyisi tuhansittain. Miksei vaikka Raatteen tietä ole tehty elokuvaksi? Star Wreck / Iron Sky - tiimi, @anyone?

Raatteen tiestä tai Suomussalmen taisteluista saisi pahuksen hyvän elokuvan. En tosin tiedä olisiko se sitten vaan jäätymiskuolemakuvaus. Eräs toinen tyyppi (johon saman tien katkaisin välini) aloitti puheensa kerran, "niillähän oli kylmä siellä". Ei jäänyt selväksi kenen puolelle hänen sympatiansa yksioikoisesti menivät ja suomalaiset toki oli hirviöitä.

[anatall]

Sotakirjallisuutta on kirjoitettu Suomessa hyllymetreittäin. Siinä riittäisi filmattavaa, varsinkin kun digiaika alentaa elokuvanteon kustannuksia.

Itse olen odottanut laadukasta filmatisointia kaukopartiotoiminnasta.

[Saturnalia]

Itse näkisin mielelläni elokuvan Tolvajärven taisteluista Talvisodassa, perustuen Keskisarjan kirjaan aiheesta. Mielipiteeseeni vaikuttaa tietysti sekin, että ukkini oli siellä. Siinä oli semmoinen kirja että lukiessa tapahtumat visualisoituivat päässä. Makkarasota, retkeilymajan valtaus etenkin, jne. Se retkeilymaja olisi pirun nätti paikka kesäisin, kun olisi vielä meillä. Tietysti sotaelokuvalla ei ole tässä klopaalissa maailmassa enää sellaista kaikupohjaa, kuin ennen. Valtion rajat ovat tässä ajan hengessä vähän kuin lankapuhelin, vanhempien maailmaa ja lapsuudesta muistoja. Linnutkin lentää. Kaukopartioista voisi saada hyvän sellaisen Ilmestyskirja-tyyppisen leffan. Erno Paasilinnalla oli se yksi kirja...Kadonnut armeija? Siinä oli imevä tarina.

Itse katsoin parhaimpana vuonna Orionissa ja teattereissa 87 elokuvaa vuodessa, mulla on kannat jäljellä purkissa Siitä on tosin parikymmentä vuotta, suunnilleen 2010 paikkeilla oma katsominen teattereissa väheni tasoon leffa per vuosi. Bunuellin yksi elokuva, missä kuvataan eräänlaisia dekadentteja päivällisiä, teki aikanaan suuren vaikutuksen. Se oli diippiä tavaraa. Tuntematon, jossa näyttelijät olisivat sellaisia miehiä kuin he oikeasti olivat, eli 20-vuotiaita 160cm-pitkiä tuntemattomuuksia, voisi olla kanssa omalla tavallaan vaikuttava. Komppanja lyhyitä amisnuoria. Uusimmassa Rokka voisi olla Pylkäksen isä suunnilleen.

[Veikko]

Sotakirjallisuutta on kirjoitettu Suomessa hyllymetreittäin. Siinä riittäisi filmattavaa, varsinkin kun digiaika alentaa elokuvanteon kustannuksia.

Itse olen odottanut laadukasta filmatisointia kaukopartiotoiminnasta.

Odottavan aika voi käydä pitkäksi.

Mutta mielestäni yksi varsin hyvä on jo olemassa ja on katsottavissakin Yle Areenassa https://areena.yle.fi/1-902725 .

Nimittäin Paavo Rintalan romaaniin perustuva Sissit.

Juu, Mikko Niskasta se on, ja Rintalaa, mutta kohtalainen silti.

[Vaniljaihminen]

Paras mahdollinen talvisotaelokuvan aihe olisi mun mielestä Lentolaivue 24. Minkähänlaisen kohtauksen saisivat aikaan siitä, kun neuvostojoukot yrittivät koukata Suomenlahden jään yli suomalaisten sivustaan ja Fokkerit määrättiin rynnäköintitehtäviin.

^ Tuo Mikko Niskasen sissit on oikeastaan hyvä elokuva. Erityisen hyvä on se asiantuntijoiden ohjeistama lopputaistelukohtaus, sekä kehystarina, jossa vanhat sissit kerääntyvät muistelemaan menneitä. Ehkä kuitenkaan aikalaiset eivät nähneet sitä yhtä nostalgisena kohtauksena kuin nykykatsojat, heille se saattoi olla vain veteraanien juopottelukohtaus. Hienoihin juttuihin kuuluu myös se jakso, jossa kamera kulkee läpi sissijoukon jermujen naamagallerian.

Huonoa on tietysti tämä lottakuvaus, jota perustellaan toki sillä samalla "onhan tappaminenkin syntiä" -teesillä. Hieman oudoksuttavaa on myös se erään lappilaisen soturin jatkuva "nunnuttelu". En minä Lapissa kuullut kenekään nunnuttelevan tämän tästä.

[JP73]

^ Tuo Mikko Niskasen sissit on oikeastaan hyvä elokuva. Erityisen hyvä on se asiantuntijoiden ohjeistama lopputaistelukohtaus, sekä kehystarina, jossa vanhat sissit kerääntyvät muistelemaan menneitä. Ehkä kuitenkaan aikalaiset eivät nähneet sitä yhtä nostalgisena kohtauksena kuin nykykatsojat, heille se saattoi olla vain veteraanien juopottelukohtaus. Hienoihin juttuihin kuuluu myös se jakso, jossa kamera kulkee läpi sissijoukon jermujen naamagallerian.

Huonoa on tietysti tämä lottakuvaus, jota perustellaan toki sillä samalla "onhan tappaminenkin syntiä" -teesillä. Hieman oudoksuttavaa on myös se erään lappilaisen soturin jatkuva "nunnuttelu". En minä Lapissa kuullut kenekään nunnuttelevan tämän tästä.

Junnu Vainio teki jermujen muisteluista biisin "Muistatkos kun".

[korpisoturi]

Talvisota on hyvä suomalainen sotakuva. Ehkä paras?

[Tavan]

Ihan kamalaa.

Olen katsellut tätä ohjelmasarjaa eteenpäin ja ensimmäisen jakson tasosta on pudottu hirveästi. Ihmettelen alinomaa miksi jatkuvasti suudellaan ja kiehnätään? Lisäksi tässä versiossa Linnan punaisuus alleviivautuu paljon voimakkaammin kuin Laineen ohjauksessa, jossa punapaatos jätettiin paljon vähemmälle.

Saan toistuvasti puistatusreaktioita tavasta, jolla suomalaiset sotilaat kuvataan. Se mikä alussa oli mieltäylentävää, on painunut kohti mutaa.

En yhtään ihmettele, että moni tämän elokuvan katsonut vanhus oli tyrmistynyt.

[törö]

Paras mahdollinen talvisotaelokuvan aihe olisi mun mielestä Lentolaivue 24. Minkähänlaisen kohtauksen saisivat aikaan siitä, kun neuvostojoukot yrittivät koukata Suomenlahden jään yli suomalaisten sivustaan ja Fokkerit määrättiin rynnäköintitehtäviin.

Ei Suomessa pysty tekemään sotaelokuvia muusta kuin jalkaväestä, koska rahahanojen vartijat tietävät, että niiden täytyy muistuttaa Tuntematonta sotilasta. Ensimmäinen niistä menestyi maailmalla ja sen takia samaa reseptiä on käytettävä aina.

Jos asiaa ajattelee järjellä, niin näillä budjeteilla kannattaisi yrittää valloittaa maailmaa vaikka sukellusvene-elokuvalla, koska sellaiseen ei hirveästi kalliita lavasteita tarvita, mutta tää kansa arvostaa matkimista.

[Vaniljaihminen]

Paras mahdollinen talvisotaelokuvan aihe olisi mun mielestä Lentolaivue 24. Minkähänlaisen kohtauksen saisivat aikaan siitä, kun neuvostojoukot yrittivät koukata Suomenlahden jään yli suomalaisten sivustaan ja Fokkerit määrättiin rynnäköintitehtäviin.

Ei Suomessa pysty tekemään sotaelokuvia muusta kuin jalkaväestä, koska rahahanojen vartijat tietävät, että niiden täytyy muistuttaa Tuntematonta sotilasta. Ensimmäinen niistä menestyi maailmalla ja sen takia samaa reseptiä on käytettävä aina.

Kyllä minä tuota olen miettinyt. Fokkereista on kyllä näytekappaleet edelleen olemassa ja aivan hyvin Britanniassakin mallinnettiin kolme Spitfire I:stä Dunkirk-elokuvaan. Ei niiden 100% autenttisia tarvitsisi olla, oikeastaan niitä ei tarvittaisi kuin kaksi, sillä suomalaiset eivät talvisovas lentäneet juuri suuremmissa muodostelmissa. Neuvostopommarit voitaisiin bluffata jotenkin...

[JP73]

Olisiko näistä sotaelokuviksi?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sotien_Korkeaj%C3%A4nnitys

[törö]

http://kansataisteli.sshs.fi/

[SimoMäkelä]

Historioitsija Mika Kulju ihmetteli taannoin, ettei kukaan ole vielä hoksannut tehdä elokuvaa Tornion maihinnousuta. Siitä Kulju on kirjoittanut kirjankin. Siihen elokuvaan saisi kunnon juopottelukohtauksenkin

[Viimeinen suomalainen]

Tulipa katsottua tuo uusi viisiosainen sarja. Ihan hyvä, hienosti ohjattu, toteutettu ja näytelty. Upeita kuvakulmia ja uusia tekniikkoja, dronekuvaukset ym. Pari mieleenpainuvaa näyttelijäsuoritusta, Jussi Vatanen Koskelana, Eero Aho Rokkana ja Hannes Suominen Vanhalana säväyttivät. Elokuvaversio tiiviimpänä on varmaankin mainio. Ei ihme että menestyksestä kateelliset femakot ja näiden hännystelijät ottivat ohjaaja Aku Louhimiehen joutavan metoo-räkytyksensä kohteeksi. Tosiaan ensimmäinen elokuva pitkään aikaa, joka nostattaa suomalaista kansallistuntoa mitä nämä kulttuurimarxistit yms. suomivihaajat ovat parhaansa mukaan yrittäneet alas ajaa.

Mutta jos oma mielipide pitää vielä tuoda esiin niin se alkuperäinen on aina alkuperäinen. Kosti Klemelä, Heikki Savolainen, Reino Tolvanen, Åke Lindman, Matti Ranin, Jussi Jurkka, Tarmo Manni, Tauno Palo jne. ovat Laineen mainiosta ohjauksesta jääneet syvälle mieleen. Eikä Mollbergin 1985 versio mikään huono ollut, päinvastoin. Mutta jokohan nuo riittäisi...

Lisäys:
Tuossa on sitten ihan orkkissankarit liikkeellä, Tuntemattoman sotilaan todellisen rykmentin JR8:n veteraanit vierailemassa alkuperäisillä taistelupaikoilla v. 1995, 41 min. pätkä:
https://www.youtube.com/watch?v=YMBf18s_0EM&t=52s

[Arvoton]

Kiitos aiempana olevasta vinkistä Areenan tv-sarjaan.

Usein minulle tuli Eero Ahon Rokasta mieleeni Peckinpahin Rauraristin Steiner.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ja ainakaan Vladimir Putinia ei ollut näyttelijänä, kuten Tali-ihantalassa. Ei sillä kyllä Putin jämärooleihin sopii.

[P]

Heh. Itsekin katsoin joskus 90-luvulla parhaimmillaan kolme elokuvaa teatterissa viikossa. Elokuva-arkisto ja elokuvakerhot. Ja ihan kaupalliset. Etunani oli asustelu kolmessa eri kaupungissa. Ja tuttuja töissä teattereissa, kuten Bio-Bio /Diana yms.

Jokunen elokuva tuli nähtyä. 

[Viimeinen suomalainen]

Tuo ilveilijänä tunnettu Aku Hirviniemi oli myös hyvä Hietasena. Ja Peteliuskin oli ylennetty kersantista kapteeniksi sitten vuoden 1985 version!

[Kattomies]

Kiitos aiempana olevasta vinkistä Areenan tv-sarjaan.

Usein minulle tuli Eero Ahon Rokasta mieleeni Peckinpahin Rauraristin Steiner.

Kyllä, ja muutenkin tulee mieleen, onko Rautaristin käsikirjoitus kopioitu Linnalta ;

- hyvä aliupseeri ja miehistö
- sodan mielettömyys ylipäätään
- hyvä(t) upseeti(t)
- paha/mulkku upseeri


Toki rautaristi on täysin fiktiivinen kertomus sodan mielettömyydestä, ilman sen suurempaa sanomaa, alkaa saksalaisten - taas kerran - ottaessa turpaan ja päättyy samaan tilanteeseen, mulkku upseerikin on mulkun lisäksi tumpelo, Lammiohan on Koskelan ohella erinomainen sotilas ja vielä parempi upseeri.

[Viimeinen suomalainen]

Repost, mutta silti  Hieman vähemmän tunnettu Pekka Parikan versio Tuntemattomasta:
https://www.youtube.com/watch?v=0HwrIGeyiK4&t=131s

[Syämmistynyt]

...

Kun kirjasta on siis kyse, niin kyllä se varsin punapaatoksellinen on. Puna ja varsinkin paatoksellinen, kuten koko Linnan tuotanto.  "(J)a varjele noita Suomen herroja, etteivät toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn." Toisaalta tämä varmaan oli - ainakin suurelta osin - vilpitöntä Linnalta. Hän kuvasi oman varsin punaisen ympäristönsä tuntoja - vaikkakin liian jumalallisen ylhäältäkatsovasti, mutta eeppinen mahtailu ja paatos olivat siis hänen helmasyntejään. Mutta olihan sotakirjallisuudessa sitä valkoistakin paatosta harrastettu varsin estottomasti. Mitenkään todella hyvä sotaromaani se ei mielestäni ole, vaikka siitä monin tavoin pidänkin. Parempaa ei vain ole kai kirjoitettu täällä ankeiden ja paatoksellisten veisujen maassa.

Sitä saakin ihmetellä, miksi Linna antoi Tuntemattomassa niin huonon kuvan lotista, kun hänen vaimo Kerttukin oli ollut lottana.  Mutta kai se oli ajan henki.

[Arvoton]

Just pääsin sarjan loppuun. Minulle sopi sen ajoittainen runollisuus (vai miten sen nyt sanoisi). Oli kait pyritty tekemään ajattomaksi, eikä ikään kuin ollut ns. päälle liimattuja kohtauksia ja korostettua dramatiikkaa, eikä juurikaan jenkkileffamaisuuksia. Sarjan (kait leffassakin sama?) musiikki kelpasi minulle.

Yksityiskohtana, että hauskasti Janne Virtanen oli tehty vähän Mussolinin näköiseksi, ellei ollut vain sattumaa.

[Vaniljaihminen]

Ja ainakaan Vladimir Putinia ei ollut näyttelijänä, kuten Tali-ihantalassa. Ei sillä kyllä Putin jämärooleihin sopii.

Aivan vaan niille ketkä eivät tätä vitsiä ymmärtäneet.

Tuo "jämärooli" oli eräs jääkäripataljoonan komentaja. JPr ansaitsisi kyllä oman elokuvansa, se nimittäin pistäisi Linnaakin aika halvalla. Tuntemattomassa onkin se eräs kaikista elokuvaversioista puuttuva kohtaus, jossa Rahikainen menee vaihtamaan punatähteä jääkäreiden kanssa, jolloin tämä ottaa taskustaan kourallisen niitä ja sanoo ettei tässä mitään alokkaita olla. Mihin toki Rahikainen tokaisee jotain ettei ole ehtinyt kerätä niitä kun pitänyt taistellakin.

Jos Louhimees sai satikutia Tuntiksen tekemisestä, hänet olisi tapettu Jääkäriprikaatielokuvasta.

[Viimeinen suomalainen]

Siitä vielä Rauni Mollbergin hieno versio vuodelta 1985, voi jopa ladata talteen tuolta sivulta 360-resolla. Hyvä se on tämäkin. Paras panostus kalustoon ja joukkokohtauksiin näistä kolmesta. Yllättäen löytyi puskaryss... eikun pensasneuvostoliittolaisten sivuilta. Bonuksena espanjankieliset tekstit:
https://v-s.mobi/tuntematon-sotilas-1985-3:17:41

[Tavan]

Jotenkin minulle tulee mieleen, että tämä on aivan väärä elokuva suomalaisille vuonna 2019. Suomalaisiin pitäisi nyt valaa tarmoa, uhmaa ja rohkeutta. Tästä elokuvasta huokuva pettymys ja epätoivo on aivan väärä viesti nykypäivän suomalaisille.

Katsoin eteenpäin ja vaikutuin muutamasta kohtauksesta todella. Etenkin Hietasen kohtalo oli toteutettu järkyttävästi.

[pyrokatti]

Poliittinen korrektius on iskenyt kyntensä myös Louhimiehen versioon. Ruokailussa ennen öistä korpikoukkausta Hietasen repliikki kirjassa on:

Juu. Koni on. Merki näyttävä viäl et mustalaise hevosest. Täsä näes näky piiskajälki

Tässä versiossa on jätetty pois lause joka viittaa tuntemattomaan vähemmistöömme. Sinänsä huvittavaa että tämä versio pohjautuu Sotaromaaniin johon on palautettu aikaisemmin poistettuja kohtia. Oman aikansa näköinen tuotos tämäkin.

[Mäntsälän Kapina]

Tunnalle ihan oikein, että joutui näyttelemään Honkajokea.

Kieltämättä samasta puusta veistettyjä ovat Milonoffit, mutta Juho.

Apua, niitä on kaksi!
Ehkä tähän sallitaan aiheeseen liittyvä vitsi:

Venäläiskolonna eteni talvisodassa tietä pitkin, kun harjanteen takaa kuului huuto: yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää! Tuohtunut komentaja käski kymmenen  sotilaansa hyökätä harjanteen yli lopettamaan huutelun. Kuului muutama laukaus, ja sitten hiljaisuus. Yksi suomalainen vastaa sataa ryssää! kuului uusi huuto. Komentaja lähetti heti sata miestä hyökkäykseen, ja nyt kuului harjanteen takaa ankaraa ammuntaa ja pauketta tovin aikaa, mutta jälleen tuli hiljaista. Yksi suomalainen vastaa tuhatta ryssää! kuului seuraava rienaus harjanteen takaa. Nyt raivostunut venäläisupseeri lähetti tuhat miestä mäkeä ylös, ja harjanteen takana syttyi oikea sota: tykit, konetuliaseet ja kranaatit lauloivat. Pitkällisen rytinän jälkeen tuli taas hiljaisuus, jonka rikkoi yksinäinen, takaisin raahautuva venäläissotilas: älkää jätkät menkö, se on ansa! Niitä on siellä kaksi!

[Pyhä Olavi]

Kakkososaa katsoessa pänni vänrikki Kariluodon konepistoolin onneton käsittely, piippu hiekassa parissa kohtauksessa, ei taida ase olla tuttu väline. Paraatikin oli vähän vaisusti toteutettu, toki pikkuvirheitä. Luutnantti Lammioon ei ole saatu kadettiupseerin ryhtiä.

[alussaolisana]

Luutnantti Lammioon ei ole saatu kadettiupseerin ryhtiä.

Samuli Vauramo sinänsä näytteli hyvin, mutta ei hän näytellyt Lammiota, vaan Jussi Jurkkaa. Jotenkin tuntuu, että hän/Louhimies eivät tiedä, miten kovaa kasarmikuri oli ennen vanhaan ja Lammiohan oli "sota-aika ei anna mitään vapauksia -mies". Uusi Lammio oli 2000-luvun pehmoversio alkuperäisestä.

[Mika Putkonen]

Elokuvassa tuli hyvin selväksi, että pahat saksalaiset olivatkin Suomen liittolaisia. Hakaristiliput liehuivat Suomessakin.
Tätä tosiseikkaahan kovasti vähätellään.  Muutamille kriitikoille sen esiintuominen elokuvassa oli liikaa ja elokuvahan oli heidän mielestään muutenkin liian kansallismielinen.