News:

Jos haluat tukea Homma ry:n toimintaa, voit liittyä kannatusjäseneksi maksamalla 30 euroa tilille FI4958001320216863

Main Menu

2009-08-09 Kaleva/Viikkoliite: Adolf olohuoneessa

Started by Eve, 09.08.2009, 18:54:18

Previous topic - Next topic

Eve

Mikko Kiimalainen, Berliini

"Menneisyysriippuvuus pitää Saksaa yhä otteessaan. Se määrittelee paitsi saksalaisten käsitystä itsestään, myös suhdetta muihin."

Itseruoskintakulttuuri. Katumusliturgia. Itsenöyryytys. Syyllisyysorgiat. Saksalaistutkijoiden kieli on sitä värikkäämpää mitä lähempää puheenaihe hipoo aikakautta, joka alkoi natsi-Saksan ehdottomasta antautumisesta vuonna 1945. Toisen maailmansodan loppumisesta asti saksalaiset ovat näiden tutkijoiden mukaan ymmärtäneet itsensä lähes Euroopan virallisiksi syyllisiksi, joiden kansallisessa itseymmärryksessä päällimmäisenä on raskas vastuu juutalaisten kansanmurhasta ja maailmansotien aloittamisesta.

Henkinen katumusharjoitus on siksi yhä lähes itsestäänselvyys maassa, jossa natsikauhuista kertovat muistomerkit kuuluvat elimellisesti kaupunkien katukuvaan, poliitikot ja kansalaisaktivistit varoittelevat uupumatta menneen unohtamisesta ja media pursuaa jatkuvalla syötöllä kansallissosialismin rikoksia valottavia aiheita.

Vuosituhannen vaihteeseen mennessä maassa on julkaistu professori Michael Ruckin mukaan yli 40 000 yksin kansallissosialismia käsittelevää artikkelia ja kirjaa. Kuvaruuduilta saksalaisten olohuoneisiin tulvivia natsielokuvia, -televisiosarjoja ja -dokumenttifilmejä ei ole laskenut kukaan, vaikka niitä on myyty menestyksekkäästi ulkomaillekin Suomea myöten.

"Saksa on jumissa"

"Saksalaiset ovat traumatisoituneita historiansa takia, ja maan menneisyys näyttelee tärkeää roolia yhä tänäkin päivänä. Saksassa Hitler on eräänlainen kivinen vieras, joka on epäsuorasti läsnä joka paikassa", chemnitziläinen politiikantutkija, professori Eckehard Jesse hahmottaa pohtiessaan natsimenneisyyden otetta saksalaisista.
"Kivisellä vieraalla" Jesse viittaa Mozartin Don Giovanni -oopperaan, jossa kuollut Commendatore palaa kummittelemaan Don Giovannille kivisen patsaan muodossa. Tutkijan mukaan itseruoskinta ja menneisyydessä piehtarointi johtuu pohjimmiltaan siitä, että kolmannen valtakunnan luhistuessa luhistui myös saksalaisten käsitys itsestään kansakuntana.

Kansallissosialismin propagoiman herra-kansa-ajattelun romahdus repi saksalaisten identiteettiin jättimäisen aukon, jota yritettiin paikata enemmän ja vähemmän menestyksekkäästi kahdella reseptillä: Itäinen DDR kielsi vastuunsa irtisanoutumalla kokonaan natsismin perinnöstä. Läntinen liittotasavalta kolmannen valtakunnan valtio-oikeudellisella perillisenä puolestaan kultivoi katumuskulttuuristaan yhden valtioideologiansa peruskivistä: tunnetun ilmentymän tämä sai kun esimerkiksi liittokansleri Willy Brandtin symbolisesti polvistui Varsovan gheton muistomerkillä Puolassa vuonna 1970.

Politiikantutkijan näkökulmasta katsottuna saksalaiset ajautuivat sodan jälkeen äärimmäisyydestä toiseen. Sen sijaan, että todellinen normaalius olisi palannut
maahan, syntyi pakonomainen ilmiö nimeltä Vergangenheitsbewältigung, menneisyyden käsitteleminen. Se tavoittaa jokaisen saksalaisen jo lapsena.
"Menneisyydellä on todella suuri vaikutus. Peruskouluissa natsiaika jauhettiin läpi kymmeneen kertaan, ja sen asiaa on käsitelty esimerkiksi erikoiskursseilla", berliiniläinen Marie Droste, 17, sanoo.

Politiikantutkija ei hyväksy varauksettomasti tilintekotarpeen kaikenkattavuutta.
"Tässä ilmenee sellainen ajattelu, että kun ennen yritimme olla suurimpia kielteisessä mielessä, nyt haluamme olla suurimpia katumuksessa. Kyseessä on eräänlainen itsenöyryytys. Natsimenneisyyden painolasti on niin suuri, että maa on edelleen jumissa omassa historiassaan", Jesse sanoo.

DDR:n perintö lisäsi lastia

Nykyisen Saksan tilannetta vaikeuttaa se, että paluu valtiolliseen normaalitilaan Saksojen yhdistymisen myötä ei ole vähentänyt historiaallisen tilinteon tarvetta. Päinvastoin. Itä-Saksan urkintavaltion jäljiltä selvitettävää ja kiistaaiheita löytyi 1990-luvun alussa äkkiä vielä entistä enemmän.
"Saksalaisilla on DDR:ssä selvitettävänään toinenkin kipeä menneisyys, ja tunteet ovat pinnalla. Jotkut sanovat nyt, että natsirikosten ainutkertaisuuden takia yhtä synkkää menneisyyttä ei saa verrata toiseen synkkään menneisyyteen. Toiset taas sanovat, että olemassa ei ole toisen luokan uhreja, ja siksi molempia on käsiteltävä yhtälailla", Jesse kuvailee.

Hänen mukaansa yritys ottaa niskalenkkiä kahden menneisyyden haamuista on tyypillisesti saksalainen ilmiö, vaikka tarvetta vastaavaan olisi muuallakin.
"Olemassa on koko joukko muita maita, jotka ovat aktiivisesti unohtaneet kaikkia
mahdollisia tapahtumia menneisyydestään: Ranska, Espanja ja monet Itä-Euroopan maat", Jesse luettelee.

Antinationalismi lujassa

Tutkijan mukaan natsiajan henkinen perintörasite on estänyt todellisen kansallisen tasapainon palaamisen Euroopan sydänmaille aina viime vuosiin asti. Historiallisen taakan takia saksalaisista on tullut Saksa-nimistä valtiota asuttava väkijoukko, joka yhä arastelee olla todellinen kansakunta. Varsinkin kansallistunne ja -ylpeys kuuluvat Saksassa siksi yhä tabuihin, joiden tilalla maassa elää syvälle juurtunut antinationalismi.
"Koska kansallissosialismi oli niin paha, vallalla on tietynlainen käänteinen kansallisuusmielisyys, antinationalismi. Toisinaan sanotaan, että näin tehdään
ulkomaiden takia... Että mitä meistä ulkomailla ajatellaan", Jesse kuvailee.

Äärimuodoissaan saksalaisten kansallinen itsensä kieltäminen on johtanut Jessen mukaan ajatusrakennelmiin, jotka eivät ole lopulta kovin kaukana kolmannen
valtakunnan rotu- ja perinnöllisyysopeista.
"Saksassa on nyt jopa antisaksalaisia, jotka ajattelevat että pahuus ja tuhoisuus elää saksalaisten geeneissä. Tämän on ilmiö, jollaista ei ole tietääkseni missään muussa maailman maassa.

Natsit keppihevosina

Osasyy saksalaisten kansalliskielteisyyteen on tutkijan mukaan 1960-luvun lopulla tuulta purjeisiinsa saaneessa vasemmistoradikalismissa. Niin sanottu 68-sukupolvi
käytti Saksan menneisyyttä välineenä, jonka tarjoamaa taustaa vasten radikalismi
pystyi näyttäytymään itse mahdollisimman myönteisessä valossa. Sama keino on Jessen mukaan edelleen ahkerassa käytössä, mikä pullauttaa Hitlerin julkisuudessa esille samalla säännöllisyydellä kuin säätiedotukset.
"Monet tahot pyrkivät välineellistämään Saksan menneisyyden voidakseen näytellä
sen avulla moraalista voittajaa", professori tiivistää.

Saksassa historian valjastamista omiin tarkoituksiin on arvostellut näkyvimmin kirjailija Martin Walser. Hän varoitti jo kymmenkunta vuotta sitten tekemästä Auschwitzista ja holokaustimenneisyydestä "moraalinuijaa", jolla saksalaiset voidaan pelotella aina tarpeen mukaan hiljaiseksi.

Politiikantutkijan mukaan kirjailija ei ollut aivan väärässä.
"Suuri yleisö näkee asian samoin kuin Walser, mutta älymystön enemmistö ei", Eckhard Jesse sanoo.

Käytännössä Walserin virhe oli koskettaa lausunnossaan yhtä kaikkein arimmista tabuista.
"Antisemitismiin liittyvien asioiden kanssa täytyy ylipäänsä olla Saksassa yhä hyvin, hyvin varovainen", Marie Droste varoittaa.

Aika tekee tehtäväänsä

Eckhard Jessen mukaan ensimmäiset merkit saksalaisten historiallisesta vapautumisesta ovat jo nähtävissä saksalaisnuorissa, jotka nousevat esiin natsismikritiikkiin ripustautuneen radikaalisukupolven takaa.
"60 vuotta liittotasavaltaa, puna-vihreän hallituksen aika, nuoriso matkustaa ja näkee muualla pakotonta suhdetta kansallisuusajatteluun... Normalisoitumisprosessi on jo lähtenyt pikkuhiljaa käyntiin", professori hahmottelee muutosta.

Forsa-tutkimuslaitoksen viime vuonna tekemässä kyselytutkimuksessa peräti 86 prosenttia 14-18 -vuotiaista saksalaisnuorista ilmoittikin olevansa ylpeä kansallisuudestaan, joskin monenlaisista syistä - jalkapallomenneisyys mukaan lukien.

Marie Droste puolestaan katsoo, että vapautuminen on myös sukupolvikysymys,
koska historiallista taakkaa ei voi välittää loputtomasti eteenpäin.
"Suhtaudun menneisyyteen sen vaatimalla kunnioituksella, mutta en varsinaisesti häpeä sitä. Jokainen sukupolvi on vastuussa omista teoistaan, eikä siitä, mitä
isovanhemmat mahdollisesti ovat tehneet", Droste sanoo.

Äärioikeisto katoaa

Poliittisia ääriliikkeitä tutkinut professori Jesse näkee vapautumisen johtavan myös Saksan poliittisen tilanteen tasapainottumiseen ja äärioikeistoa koskevan yliherkkyyden vähenemiseen. Kun natsismin historiallinen kaiku vähenee, uusnatsien ja muiden äärioikeistolaisten päivät poliittisena voimana ovat luetut.
"Viime vuosina tässä suhteessa on ehdottomasti mielestäni päästy entistä paremmin
tasapainoon. Kohun mahdollisuus ei olekaan niin suuri kuin ennen."

Enemmän kuin äärioikeistoideologioista ja natsismista professori on kuitenkin
huolissaan saksalaisten yleisestä kritiikittömyydestä.
"Sanotaan, että tämä kansa kulkee äärimmäisyydestä toiseen. Ja periaatteessa tässä on kyllä totuuden jyvänen: olemassa on tietty taipumus tasapainottomuuteen."

Hänen mukaansa edellisestä seuraa nyky-Saksassa kuitenkin enemmän typeryyksiä
kuin todellisia vaaroja.
"Monet asettuvat yhä kannattamaan käsityksiä, joiden hyväksyminen ei todista mainittavasta arviointikyvystä", Eckhard Jesse pahoittelee.   

- - -

Tämä osaltaan selittää Euroopan ja erityisesti Saksan verrattain nopean islamisaation.
"On vakava asia, että niin moni ajattelee niin kuin Olli." - Satu Haapanen, vihr.

IDA

Mitä ulkomaiset ajattelevat saksalaisista:

http://www.jungefreiheit.de/Single-News-Display.154+M52e90a9fbab.0.html

No tuota.

Itse asiassa Zoka F:n kirjan lopetus:

Quote
Raukkaparat eivät opi ymmärtämään, että valintaa ei ole välttämätöntä tehdä natsien ja juutalaisten välillä, saalistajan ja saaliin välillä, sortajan ja sorretun välillä, vaan että on olemassa vaihtoehto, kolmas tie, joka on itsensä pelastaminen, ja oman kulttuurin ja kansakunnan jatkuvuuden varmistaminen. Pelkästään tämän yhden pienen väärinkäsityksen vuoksi hollantilaiset tulevat menemään historiaan kansana, joka ajatteli menneisyyden painajaista niin syvästi, että se päätyi elämään tuota painajaista

Pätee varmaan saksalaisiinkin.

PaulR

 In the same way our German pacifist will remain silent while the nation is groaning under an oppression which is being exercised by a sanguinary military power, when this state of affairs gives rise to active resistance; because such resistance means the employment of physical force, which is against the spirit of the pacifist associations. The German International Socialist may be rooked and plundered by his comrades in all the other countries in the world in the name of 'solidarity', but he responds with fraternal kindness and never thinks to get his own back, or even to defend himself. And why? Because he is a - German.
It may be unpleasant to dwell to such truths, but if something is to be changed we must start to diagnose the disease.

-Kivipatsas

tommi

QuoteForsa-tutkimuslaitoksen viime vuonna tekemässä kyselytutkimuksessa peräti 86 prosenttia 14-18 -vuotiaista saksalaisnuorista ilmoittikin olevansa ylpeä kansallisuudestaan, joskin monenlaisista syistä - jalkapallomenneisyys mukaan lukien.

Jostain luin, että NPD:llä on kova kannatus saksalaisnuorten parissa. Tosin se taitaa olla ihan oikea uusnassepuolue...
"We shall defend our island, whatever the cost may be, we shall fight on the beaches, we shall fight on the landing grounds, we shall fight in the fields and in the streets, we shall fight in the hills; we shall never surrender."  -Winston Churchill

http://sverigedemokraterna.se/

botti

^Samoin siksi viimeinen kappala onkin pelkää propagandaa/kukkahattuilua.

reino

QuoteSaksassa on nyt jopa antisaksalaisia, jotka ajattelevat että pahuus ja tuhoisuus elää saksalaisten geeneissä. Tämän on ilmiö, jollaista ei ole tietääkseni missään muussa maailman maassa.

Nooh... kyllä taitaa Suomessakin olla. Ihan pikkusen.  ;D

requiem

Quote from: tommi on 09.08.2009, 21:33:20
QuoteForsa-tutkimuslaitoksen viime vuonna tekemässä kyselytutkimuksessa peräti 86 prosenttia 14-18 -vuotiaista saksalaisnuorista ilmoittikin olevansa ylpeä kansallisuudestaan, joskin monenlaisista syistä - jalkapallomenneisyys mukaan lukien.

Jostain luin, että NPD:llä on kova kannatus saksalaisnuorten parissa. Tosin se taitaa olla ihan oikea uusnassepuolue...

Kovinta kannatus on muistaakseni entisen Itä-Saksan alueella, jossa sosiaaliset ongelmat ja tietyllä tapaa vielä demokraattinen kulttuurikaan ei ole täysin juurtunut.

http://en.wikipedia.org/wiki/Mecklenburg-Vorpommern#Parliament
http://en.wikipedia.org/wiki/Saxony#2004_state_election

Saksaa on kyllä potkittu kovaa nilkoille ensimmäisestä maailmansodasta lähtien kaikesta huolimatta. Hieno maa (ainakin vielä), väkirikkain kansa ja Euroopan talousveturi.
"If all men are created equal, that is final. If they are endowed with inalienable rights, that is final. If governments derive their just powers from the consent of the governed, that is final." - Calvin Coolidge

Dark Serenity

#7
QuoteNooh... kyllä taitaa Suomessakin olla. Ihan pikkusen.

Vihervasemmiston mukaan vain keski-ikäisissä miehissä on tämä geeni. Biologiset faktat ei koskaan himmennä aatteen paloa.

On nurinkurista että Saksaa syyllistetään vuosikymmeniä massamurhaamisesta, jota itänaapurimme on harrastanut jo vuodesta nakki ja keppi. Tai afrikka, jossa sitä tapahtuu päivittäin.
Murmur

Sami Aario

Quote
Osasyy saksalaisten kansalliskielteisyyteen on tutkijan mukaan 1960-luvun lopulla tuulta purjeisiinsa saaneessa vasemmistoradikalismissa. Niin sanottu 68-sukupolvi käytti Saksan menneisyyttä välineenä, jonka tarjoamaa taustaa vasten radikalismi pystyi näyttäytymään itse mahdollisimman myönteisessä valossa. Sama keino on Jessen mukaan edelleen ahkerassa käytössä, mikä pullauttaa Hitlerin julkisuudessa esille samalla säännöllisyydellä kuin säätiedotukset. "Monet tahot pyrkivät välineellistämään Saksan menneisyyden voidakseen näytellä sen avulla moraalista voittajaa", professori tiivistää.

Eipä ole tämäkään pelkästään saksalainen ilmiö. Mieleen tulee sellaisia nimiä kuin Kalske ja Illman.

Gargoyle

Quote from: tommi on 09.08.2009, 21:33:20

Jostain luin, että NPD:llä on kova kannatus saksalaisnuorten parissa. Tosin se taitaa olla ihan oikea uusnassepuolue...

Kyllä, se on uusnatsipuolue. Vanhimpien jäsenten osalta vanhanatsipuolue.

Kova kannatus on vähän kyseenalainen kysymys, ja alueellinen. Sympatisantteja riittää etenkin idässä, kuten joku ylempänä totesi. Saksassa ei ole todellisia vaihtoehtoja: jos et tykkää monikulttuurista olet sitten natsi vaikka et millään lailla kokisi itseäsi sellaiseksi, ja vaikka kuinka olisit NPD:n vihollinen henkeen ja vereen. Ei ole Hommaa Saksassa, ei. Vaikka fassistejahan tekin näköjään olette.

Kappas. Kirjoittelen tälle foorumille. Tuliko minustakin fassisti?

requiem

Vielä tuosta kehiin Saksan työttömyyskartta joulukuusta 2008. Itärajan tuntumassa huidellaan monin paikoin 14-18% työttömyysprosenteissa. Katotaan vielä miten taantuma vaikuttaa kehitykseen.

http://www.faz.net/m/%7B46B70A58-2AA0-4186-B8C8-6A48D72426C5%7DPicture.jpg

Ei sovi myöskään unohtaa Saksan voimakasta äärivasemmistoa ja anarkoliikkeitä. En osaa kyllä sanoa missä määrin NPD on vastaveto näille liikeille.
"If all men are created equal, that is final. If they are endowed with inalienable rights, that is final. If governments derive their just powers from the consent of the governed, that is final." - Calvin Coolidge