HU: Malmin lentokentästä uhanalainen kulttuuriperintökohde

[Faidros.]

Ei tehdä tästä tekniikkakeskustelua lentolaitteista, vaan pidetän tämä puhtaasti poliittisena, kulttuurisena ja toisaalta luontoarvoja punnitsevana. Ne kai ovat tämän ketjun focus?

Olen siis myös itse syyllinen, kun nostin keskusteluun myös veteen laskeutuvien lentolaitteiden syrjimisen Helsingin laituripaikoissa.

[ohkurin_narsi]

Siis olet tuossa tämän ytimessä - vesilentäminen on myös lentämistä. Vesilentokoneiden ymmärtäminen poistaa painetta lentokentältä, jos lennät ns. amphibianilla (laskeutuu sekä maahan että veteen)

Minä toki myönnän että ajattelen tätä ihan täysin "yksityislentäjän" näkökulmasta. (Lainausmerkit siksi että en pidä myöskään termistä "yksityisautoilu". Siinä jo tuodaan politiikkaa, että julkinen autoilu on parempaa.)

Ilmailu kehittyy koko ajan, ja Helsinki tuhoaa ilmailualan kehittämisen edellytyksiä. Ei vakuuta.

Olen siis myös itse syyllinen, kun nostin keskusteluun myös veteen laskeutuvien lentolaitteiden syrjimisen Helsingin laituripaikoissa.

[Faidros.]

Malmin kenttää on alettu jo purkamaan, vaikka voimassa on vaarantamiskielto suojeluesityksen käsittelyn ajaksi.
Kuka näitä käskyjä antaa?

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4188016

Malmin kentällä on alkanut tapahtua. Helsingin Uutisten toimitukseen on tullut tiistain kuluessa jo useampi vinkki siitä, että Helsingin kaupunki on alkanut purkaa kiitorataa.

– Helsingin kaupunki rikkoo/purkaa Helsinki-Malmin lentoaseman kiitotien alkuperäisiä betonilaattoja. Tämä on täysin vastoin voimassa olevaa vaarantamiskieltoa, joka on asetettu lentoaseman suojeluesityksen käsittelyn ajaksi, Malmin lentoaseman ystävien puheenjohtaja Timo Hyvönen kertoo.

Kentän puolustajat kertovat tiedotteessaan, että Malmin lentoasemalla puretaan parhaillaan lentoaseman alkuperäisiä betonikiitoteitä aivan kentän alkuajoilta. Ne ovat merkittävä ja harvinaisesti säilynyt osa kulttuuriympäristöä, jonka säilyttämiseksi on jätetty edelleen käsittelyssä oleva suojeluesitys rakennusperintölain nojalla lokakuussa 2015.

[Linkster]

Kaupunki rikkoo omia sääntöjään ja lakia purkaessaan kiitotien osiakaan.
Tuolla kaupungin oma muistio alueesta: https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malmi/rakentaminen/usein-kysyttya-malmin-entisen-lentokentan-alueesta

"Koko Malmin lentoaseman RKY-aluetta koskee Uudenmaan ELY-keskuksen asettama vaarantamiskielto. Vaarantamiskielto estää sellaiset toimenpiteet, jotka vaarantavat rakennusten, lentokenttäalueen ja sen ympäristön kulttuurihistoriallista arvoa. Vaarantamiskielto ei estä alueen suunnittelua.

Malmin vanhoille lentoasemarakennuksille (terminaali, lentokoneiden säilytyshalli eli hangaari ja autotallirakennus) on laadittu asemakaava, jossa rakennukset on suojeltu ja osoitettu toimitilakäyttöön. Suojelukaava on saanut lainvoiman. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen käyttö."

Viher-syöpä kohtelee kaltoin eurooppalaisittainkin harvinaista kulttuuriympäristöä ja samalla tuota mainittua monenlaista käyttäjäjoukkoakin. Itseä koskettaa FHRA:n tapahtumien ja siihen liittyvien juttujen mahdottomaksi tekeminen. Tämäkin pikkuseikka koskettaa tuhansia rahaa eri tahojen kassaan tuovia ihmisiä. Tosin he kuuluvat siihen niin epähelsinkiläiseen yksityisautoilijoiden/motoristien joukkoon.
Helsinki on kyllä nykyisillä arvoillaan vastenmielinen läävä.

[Ajatolloh]

Tuosta Malmin lentokentän paikasta tuleekin mielenkiintoinen rakentamiskokeilu.

Alueella on tiettävästi pääkaupunkiseudun parhaimmat (=paksuimmat) esiintymät sulfidisavea.

Tietääkös kukaan, onko tuota tutkittu kunnolla kuten eräs malmilainen valveutunut naisihminen näyttää ehdottaneen jo vuonna 2016? (pointsit muuten hänelle, fiksusti ehdotettu, eri asia riittääkö sitten kaupunginvaltuuston pöpipäillä järki samaan fiksuuden asteeseen)

Malmilla asuva Maija Hurmevirta on lähestynyt kaupunginhallitusta pyynnöllä varmistaa, että kaupunkisuunnitteluviraston Ramboll Finland Oy:ltä tilaama Malmien lentokenttäalueen maaperäselvitys on annettu jäsenille tiedoksi ja tutustuttavaksi hyvissä ajoin ennen yleiskaavan seuraavaa käsittelyä.

-Mikäli lentokenttäalueen maaperästä löytyy rikkipitoista sulfiittisavea, tulevat alueen rakentamiseen tarvittavien investointien kustannukset nousemaan huomattavasti, Hurmevirta huomauttaa.
Kaupunkisuunnitteluviraston tilaaman selvityksen oli määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä, mutta perjantaina saadun tiedon mukaan se viivästyykin ja valmistuu vasta marras-joulukuun vaihteessa.

Hurmevirta toivoo, että koska lentokentän alue on mukana yleiskaavassa, sitä ei pitäisi hyväksyä ennen kuin kaikki tarvittava tieto on käytettävissä.
Helsingin kaupungin Finnish Consulting Groupilla (FCG) 2015 teettämän yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arvioinnin mukaan lentokenttäalueen kerrosneliökohtaiset rakentamiskustannukset ovat kaksinkertaiset muuhun Malmin suunnittelualueeseen verrattuna. Helsingin kaupungin maksettavaksi lankeavat rakennusinvestoinnit Malmin lentokentän alueella ovat jo nyt alustavasti arvioituna noin 450 miljoonaa euroa. Kenttäalueen kalliin rakennettavuuden johdosta on FCG todennut: "Yleiskaavaluonnoksen mukainen kerrosala 1,2 milj. k-m² ei ole riittävä Malmin lentokentän alueen taloudellisen toteutettavuuden kannalta.

Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta Destia Oy:n Infrasuunnittelun tekemän Malmin lentokenttäalueen rakennettavuusselvityksen mukaan alueella on suositeltavaa tehdä tutkimuksia sulfidisavien esiintymisen selvittämiseksi maaperässä ennen rakennussuunnitelmavaihetta, koska saven korkea sulfaattipitoisuus voi aiheuttaa kustannuslisäystä esitettyihin pohjanvahvistus- ja perustuskustannuksiin.

Myös Sito Oy:n vuonna 2015 Kaupunkisuunnitteluvirastolle tekemässä Malmin lentokenttäalueen hule- ja pohjavesiselvityksessä nostetaan esille sulfidisavi: Vuonna 1987 tehdyssä Geoteknisen osaston raportissa savikerroksen rikkipitoisuudeksi on määritelty 0,03 – 0,27 % (SO4). Tämän perusteella on hyvin todennäköistä että alueella on maa-aineksia, jotka muodostuvat ongelmaksi, jos ne kaivetaan hapettomasta tilasta pois. Tällä hetkellä saven sulfiittipitoisuuksista ei ole tarkempaa tietoa ja niitä on tutkittava seuraavassa suunnitteluvaiheessa."

Muistelen nähneeni kaivinkonekuvia parista koekuopista, että sieltä löytyi oikein ihanaa nannaa sieltä maaperästä.

Ylen mukaan GTK olisi tutkinut rakennettavuuden eikä Malmilla olisi kuulemma vaikeaa rakentaa. Ympäristöihmiset ovat huolissaan Longinojasta...eivät muusta. (Mistä lähtien GTK on ollut kompentti taho tekemään rakennettavuustutkimuksia...luulin että ne ovat enemmänkin malminetsintäorganisaatio? Joku Ramboll tyylinen konsultti noita yleensä tekee, noh eniveis)

Ai niin, tietääkö kansa mitä se mystinen sulfidisavi on?

Se on kuulkaa sellaista kamaa, että kun se kaivetaan maaperästä esiin tai se jotenkin muuten saa happea itseensä, alkaa se kehittämään rikkihappoa.

Mikä tarkoittaa, että siellä maaperässä ei kestä betoni eikä teräs. Eikä monet muovitkaan. Ei vissiin kukaan kertonut näille viherintiaaneille tätä ennenkuin Malmin lentokenttään päätettiin rakentaa seuraava mamu-lähiö?

HS: Suomella on maailman viheliäisin maalaji - syövyttää betonia ja aiheuttaa jättimäisiä metallipäästöjä

Rikkipitoinen sulfidisavi muuttuu kuivuessaan happamaksi sulfaattimaaksi, joka syövyttää betonia ja terästä ja liuottaa maaperän metallit vesistöihin.

Riskimaita on löydetty myös Talvivaaran alueelta Kainuusta. Myös pääkaupunkiseudulla hankala maalaji haittaa rakennushankkeita, sillä maalaji syövyttää betonia.

Hapan sulfaattimaa muodostuu, kun pohjaveden pinta laskee sulfidipitoisessa maaperässä esimerkiksi kuivatusojituksen yhteydessä. Vetinen maa kuivuu ja joutuu kosketukseen ilman hapen kanssa, jolloin sulfidi hapettuu sulfaatiksi.

Kun hapettunut maa kastuu uudelleen sateessa, syntyy sulfaatista erittäin hapanta rikkihappoa, joka liuottaa ja huuhtoo maaperästä runsaasti metalleja.

Muahhahahhaaa. Malmin kentän alue on syytä pitää veden alla tai ainakin pohjavesi sokkeliin asti, jos meinataan välttyä ongelmilta.

Minusta tuohon ei ratkaisua ole rakennusinsinöörilläkään. Paaluttamalla sinänsä voidaan ratkaista pehmeät hetteiköt. Mutta jos se hetteikö on vittumaista sulfidisavea, joka muuttuu rikkihapoksi ja syö betonitikut olemattomiin kun rakennuspaikka pitää kuivattaa - niin no can do. Hehhehehhee.

Noh, vihreät superarkkitehdit varmaan keksivät jonkun menettelyn, jolla Malmin kentän talot pultataan taivaalle roikkumaan vaijereiden varaan? Tuleekin varmasti ihanan kallista rakentamista. Samalla alueelle voi nostaa vedenpintaa 0,5 metriin maantasosta, niin pysyy sulfidisavet märkinä. Päästöjä ja inhotusta aiheuttavan autoliikenteen voi korvata soutuveneillä ja vesibusseilla. Tulee vähän niinkuin Uusi Venetsia tuosta kaupunginosasta. Siinä teille valmiiksi hieno nimikin Malmin kentän kaupunginosalle. Uusi Venetsia.

Onnea vaan kaikki tattarit. (tiedättekös mitä ruotsin tattere - josta sana tulee - tarkoittaa - ei, se ei tarkoita venäläisiä kuten Hyysäri väittää)

[Ajatolloh]

Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja kirjoitti syyskuussa 2020:

Ilmaston kannalta ei ole mitään järkeä rakentaa suolle 25 000 asukkaan lähiö.

Lentoasema-alueen ottaminen rakennuskäyttöön edellyttää mittavia esirakennustöitä, koska alue on suota. Hiljattain valmistuneen suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Rambollin selvityksen mukaan esirakennustyöt aiheuttavat ainakin 343 miljoonan kilon hiilidioksidipäästöt. Esirakentaminen toteutetaan pääosin pilaristabiloinnilla, jossa maahan kairatut reiät täytetään sementillä. Näitä reikiä tarvitaan satojatuhansia. (Suomen Kuvalehti 17.2.)

Kokonaispäästöt ovat paljon suuremmat, koska laskelmissa selvitettiin vain päästöjä, joita syntyy katujen, puistojen ja pihojen esirakentamisesta. Lisäksi alueelle rakennettavien talojen pohjat pitää paaluttaa teräsbetonipaaluilla. Laskelmissa ei myöskään ole huomioitu varsinaisen rakentamisen aiheuttamia päästöjä.

Paaluja tarvitaan yhteensä noin 14 000 kilometriä. Niihin tarvittava sementtimäärä vastaa noin kolmannesta Suomen vuotuisesta sementtituotannosta. Paalujen tuotannosta tulee yli 350 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Tämän hiilimäärän sitomisen tarvitaan puuta noin 350 000 kuutiota.

Rakentamisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lisäksi ongelmana on, että alueen maaperässä on vaarallista rikkihappo- eli sulfidisavea. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan sulfidisavi on Suomen pahimpiin ympäristöongelmiin kuuluvaa ainesta. Mihin tällainen savi voidaan siirtää, ettei siitä aiheudu vaaraa ympäristölle?
....
Toinen kysymys on, millaisia ilmastovaikutuksia rakennushankkeella on. On aivan selvä, että ilmaston kannalta ei ole mitään järkeä rakentaa suolle 25 000 asukkaan lähiö.

Kuinka on mahdollista, että samat poliitikot, jotka vaativat muilta kiireellisiä ilmastotoimia, kannattavat Malmin kentän rakentamista? Näin siitä huolimatta, että siitä aiheutuvat päästöt ovat järkyttävän isot. Miksi luonnonsuojelua valtakunnallisella tasolla kiivaasti ajavat kaupunginvaltuutetut eivät aja tai edes kannata Malmin kentän arvokkaan ympäristön suojelua?

Helsingin ilmastostrategiassa ei huomioida lainkaan Malmin kentän paaluttamisen ympäristövaikutuksia. Kaupunki perustelee sitä sillä, että sementti ja paalut valmistetaan muualla kuin Helsingissä (IL 1.4.2019). Perustelu on kaikilla tavoin kestämätön. Malmin rakentamisen päästöjä ei voi sysätä esimerkiksi Lappeenrannan piikkiin.

Ilmastotekojen vaatiminen muilta olisi uskottavampaa, jos vaatijat näyttäisivät itse mallia.

Hahhahhaha. Eihän Helsingin paaluttaminen mitään päästöjä aiheuta kun betonipaalu on valmistettu Lappeenrannassa! 

Vinkki Helsingin päättäjille: Ajattakaa ne sulfidisavet vaikka Tuusulan entisiin hiekkamonttuihin. Jos ne siellä muuttuu ympäristökatastrofiksi, niin eihän se v...u ole helsinkiläisten ongelma. Vitun Tuusula pilaa (taas) ympäristöä! Hahhah.

[Aimo Räkä]

Ai niin, tietääkö kansa mitä se mystinen sulfidisavi on?

Se on kuulkaa sellaista kamaa, että kun se kaivetaan maaperästä esiin tai se jotenkin muuten saa happea itseensä, alkaa se kehittämään rikkihappoa.

Mikä tarkoittaa, että siellä maaperässä ei kestä betoni eikä teräs.

Paaluta siinä sitten. Laitetaanko betonipaalu vai teräspaalu vai puupaalu? Ei vaan haponkestävä paalu erikoisterästä. Voi olla pikkuisen kallis ja niitä paaluja menee sitten aika monta.

[Uuno Nuivanen]

Kyllähän Helsingillä maata olisi rakentaa vaikka kuinka. Sipoolta ryöstetytkin vielä rakentamatta. Kyseessä onkin ideologinen porvarillisen ja saastuttavan lentoharrastuksen lopettaminen punavihreästä Helsingistä, vaikka sitten koko Suomen kulttuuriperintöä tuhoamalla. Puhumattakaan siitä, että tuohon savivelliin rakentaminen ei ole järkevää millään mittapuulla. VMP.

Kai tuhoamisen laittomasta aloittamisesta on tehty rikosilmoitus?

[Chrattac]

Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja kirjoitti syyskuussa 2020:

[...]


Hahhahhaha. Eihän Helsingin paaluttaminen mitään päästöjä aiheuta kun betonipaalu on valmistettu Lappeenrannassa! 

Vinkki Helsingin päättäjille: Ajattakaa ne sulfidisavet vaikka Tuusulan entisiin hiekkamonttuihin. Jos ne siellä muuttuu ympäristökatastrofiksi, niin eihän se v...u ole helsinkiläisten ongelma. Vitun Tuusula pilaa (taas) ympäristöä! Hahhah.

No siis, eihän tässä ole mitään yllättävää. Tesloilla ajelevat ja puhelimen vuosittain uuteen omppuun vaihtavat cityviherpipertäjät eivät ole tunnettuja laskutaidostaan. Esimerkiksi tämä turpeen korvaaminen ja samalla EU:n tasolta tuleva metsienkäyttökiellot eivät toki vaikuta päästöihin, tuleehan se poltettava hake ja biomassa Venäjältä sen jälkeen, joten ei ole Suomen ongelma. Sama juttu älypuhelimien, pikamuodin ja kaiken muun kulutustavaran käytön suhteen, ei ole meidän ongelma tai meidän vika, että Foxconn käyttää lähes orjatyöllistettyä kiinalaista, akkuteollisuuden koboltit kaivetaan Kongosta samoissa oloissa kuin aikanaan paljon parjatut veritimantit ja manteleita, avokadoa sekä muuta kivaa, etenkin paljon vettä kuluttavaa, pöperöä (ekologista toki, kun ei ole sitä kauheaa lihaa) voi tuoda laivalasteittain toiselta puolelta maapalloa. Ei ole meidän ongelma, not in my backyard, kunhan vaan Suomessa saadaan kaikki ajettua alas, jotta voidaan sitten moraalisäteillä maailmalla.

Yksikään näistä ei kestäisi sekuntiakaan, jos joutuisi elämään oikeasti ekologisesti kuin vaikka Linkola konsaan keskellä metsää omat nauriinsa kasvattaen.

Kehitysapua tungetaan rosvoparoneille, kun vaikka paremmin kohdentamalla (esimerkiksi "kummimaa" -malli, seurantaan ja valvontaan pitää kanssa panostaa ja paikallisen gebardisuikan mahdollisia väärinkäytöksiä havaittaessa rahahanat kiinni välittömästi) voitaisiin lievittää esimerkiksi valtamerien muovikuormaa sekä hakkuita huomattavasti ihan vain panostamalla jätteenkeräys- ja energiainfraan. Projektit suomalaisfirmoille vielä, niin osa palautuisi kotimaahan. Vaikkapa siellä Kongossa, jossa edelleen suurin ongelma sademetsille ja ihmisten köyhyydelle on se, että puolet päivästä menee pelkästään ruoanlaittoon ja peseytymiseen tarvittavan lämmityspolttoaineen hankkimisessa ja hakkaamisessa. Pari jätevoimalaa pystyyn ja käyttäjäkoulutus sekä jätteenkeräysinfra niin yllättävästi olot saattaisivat jopa parantua.

Mutta ei, on tärkeää että Suomessa ei ihmiset ajele autolla ja muovipillit kielletään. Kolmannet maat tarvitsevat vain kuorolauluopetusta ja huussien rakentamista.

E: Toki olen sitä mieltä, että pitää laittaa ensin happinaamari itselle ennen kuin auttaa muita. Eli oma pesä kuntoon (mitä se ei ole) ennen kuin aletaan heittelemään setelitukkoja pitkin maailmaa.

EE: Typo

EEE: Nykyisestä kehitysavusta (ja valtion rahankäytöstä yleisesti) tulee mieleen vähän oma nuoruuteni. Oli kiva velkarahalla ostaa hyväksyntää ja kavereita baarista kantamalla Bollinger-pulloja ja prikkalasteittain shotteja kaikkien iloksi. Nyt sitten siitä ollaan viisastuttua kärsitty kohta vuosikymmen, kun on joutunut makselemaan noita velkoja korkojen kera omasta selkänahasta – ne tuolla manööverillä saadut "kaveritkin" ovat kadonneet tykkänään. Ei kannattanut.

[Titus]

Ai niin, tietääkö kansa mitä se mystinen sulfidisavi on?

Samaa savea minkä päälle osa Helsinkiä ja Turkua on rakennettu...

Jää vähän vaikutelma, ettet itse oikein tiedä mitä se ihan tarkalleen on 

[Hippo]

Malmin kentän tuhoaminen on ideologinen asia punavihreille. Pienilmailu edustaa näkyvästi yksilöllisyyttä ja sen harrastaminen edellyttää jonkinasteista menestymistä yhteiskunnassa. Viheriöille on siis ihan turha esittää vertailevia laskelmia päästöistä yms. koska tuollainen yksilöllisen menestymisen esittely on jo paha itsessään.

Kokoomusgrynderit ehkä jo tajuavat homman kannattamattomuuden mutta heräsivät liian myöhään tähän todellisuuteen ja punikit vievät kenttää nyt kuin lammasta teuraalle.

[Faidros.]

^^^Kyllä, mutta rakennusmääräykset ovat muuttuneet vuosisadoissa hurjasti. Enää ei selvitä myrkyllisen paskan päällerakentamisesta noin vain, vaan se on ensin poistettava, käsiteltävä ongelmajätteenä ja täytettävä uudella maa-aineksella. Sen jälkeen aletaan vasta rakentamaan.
Kerrostalot on eri juttu, kuin paskan päällä kelluvat kevytrakenteiset kiinteistöt.

[Titus]

Malmin kenttää on alettu jo purkamaan, vaikka voimassa on vaarantamiskielto suojeluesityksen käsittelyn ajaksi.
Kuka näitä käskyjä antaa?

Sama taho joka kaadatti liito-oravien pesäpuut kun kasviston, eliöstön ja eläinten esiintymisen tutkinnat oli vielä kesken. Seliteltiin "aliurakoitsijan virheellä".

Aloittaisin tarkastamalla kuka on ollut sopimassa ja maksamassa "aliurakoitsiijan virhettä". Ymmärtääkseni avointa tietoa (LOL tälle, että oikeasti olisi).

[Titus]

^^ Sulfiittisavi ei ole "myrkyllistä paskaa" vaan ihan luonnollisesti esiintyvää savimuotoa.

En sano, että on hyvä idea rakentaa sen päälle, mutta tällaiset "SE ON NIINQ RIKKIHAPPOO!!"" jutut lähinnä naurattaa.

Ja ei, en kannata Malmin kentän rakentamista koska olisi muitakin alueita ja kentän rakentaminen esim katkaisee länsi-itä suunnassa kulkevan "viherkäytävän" joka tulee näkymään eri eläin- ja lintulajien lajien levinneisyydessä. Samalla menetettäneen Longinojan taimenet vaikka kaupunki kaataa sen ojan ylläpitoon ja suunnitteluun miljoonia (muistaakseni luokkaa 6-7 miljoonaa euroa nyt suunnitteluvaiheessa).

Pasilan ratavarikon siirtäminen ja jo aloitetun Konepajan ja Pasilan rakentaminen siihen suuntaan olisi mielekkäämpää ja liikenteen jo olemassa olevien vaihtoehtojen takia parempi. Nyt tämä tuleva kentän alue kaipaa omat joukkoliikenneyhteytensä ja -tapansa tyhjästä rakennettuna.

[Aallokko]

Käytännössä Malmin tapauksessa on kyse siitä, että kehitysmaiden maahanmuuttajille pitäisi kustannuksista piittaamatta rakentaa lähiö, tuhoten samalla mittavia kulttuuri- ja luontoarvoja + että pääsee näyttämään keskisormea lentotoiminnalle.

Yhtälö on yksinkertaisesti mielisairas. Niin kauan kuin rakentamista ei ole aloitettu, kaikki voidaan vielä perua. Toivoa siis vielä on, vaikka näyttää tällä hetkellä heikolta.

[qwerty]

 
[tweet]1405029619963633666[/tweet]
[tweet]1405076327456247811[/tweet]

[Luka Mokonesi]

Tuolta Juhan twiiteistä löysinkin tieni Vihreän Ajattelun lähteille à la Aino:

[tweet]1404662639503028225[/tweet]

Suosittelen koko ketjua loppuine Ainoiluineen.

[Golimar]

Roskiksestako tuo pölkkypää on diplomi-insinöörin paperit löytänyt?

http://www.ainotuominen.com/

https://www.linkedin.com/in/ainotuominen/


[tweet]1405039071450353666[/tweet]

https://twitter.com/AinoTuominen/status/1405039071450353666

[tweet]1404874335404363784[/tweet]

https://twitter.com/AinoTuominen/status/1404874335404363784

[tweet]1404807796554674185[/tweet]

https://twitter.com/AinoTuominen/status/1404807796554674185

[tweet]1404810348134375432[/tweet]

https://twitter.com/AinoTuominen/status/1404810348134375432

[pörrö]

@Golimar :

Roskiksestako tuo pölkkypää on diplomi-insinöörin paperit löytänyt?

Aate menee tiedon edellä. Onnea vaan yritykselle paaluttaa Malmi puupölkyin.

Ei enää naamapalmut riitä. Kirosanoja kylläkin. 

[Ajatolloh]

Mikä tarkoittaa, että siellä maaperässä ei kestä betoni eikä teräs.

Paaluta siinä sitten. Laitetaanko betonipaalu vai teräspaalu vai puupaalu? Ei vaan haponkestävä paalu erikoisterästä. Voi olla pikkuisen kallis ja niitä paaluja menee sitten aika monta.

Ei haponkestävätkään käy koska  a) harvat jos mitkään niitä mitään rikkihappoja kestävät, hyvä jos laimeaa suolahappoa kestävät (kloridirasitus)   b) kunnollinen kloridirasituksen kestokin maksaa yleensä maltaita koska molybdeeniä kuluu törkeitä määriä  c) yleensä haponkestäviä ei saa käyttää rasituksen alaisina eli rakenneteräksinä, koska ne ei sitä kestä, joku rajaraekorroosio tai vastaava oli uhkana - ton vuoksi on romahtanut esim. ripustuksia tai kantavia rakenteita uimahalleissa alas.

Yleensä noi rosterit ja happoset teräkset vaatii myös moitteettoman pinnan koska se sen korroosiosuojan antaa. Esim. rosterihan lähtee ruostumaan kuin paskarautakin kun sen pintaan vaan laittaa paskarautaa "siemeniksi". Kokeilkaapa. Rälläkällä silppuatte paskarautaa niin että kipinäsuihku saastuttaa rosterin pinnan. Sen jälkeen vaan olosuhteille alttiiksi. Hyvin ruostuu.

Eli kun se jaloteräspaalu juntataan sinne maahan sisään niin säilyykö siinä semmoinen nätti sileä kiilotetun happoteräksen "peilipinta" minkä noissa yleensä näkee silloin kun niistä on tehty olosuhteita kestävää pintakäsittelyä? En tiedä. Kuhan täältä katsomosta kyselen ja huutelen.

[Ajatolloh]

Ai niin, tietääkö kansa mitä se mystinen sulfidisavi on?

Samaa savea minkä päälle osa Helsinkiä ja Turkua on rakennettu...

Jää vähän vaikutelma, ettet itse oikein tiedä mitä se ihan tarkalleen on 

Missähän päin Helsinkiä tai Turkua sulfidisaven päälle on rakennettu?

Joo, voidaan sopia etten tiedä mitä se on. Sinäpä @Titus näppärästi nyt kerrot meille, mitä se sitten on ja miten sen päälle rakennetaan?

[Ajatolloh]

Ai niin, tietääkö kansa mitä se mystinen sulfidisavi on?

Se on kuulkaa sellaista kamaa, että kun se kaivetaan maaperästä esiin tai se jotenkin muuten saa happea itseensä, alkaa se kehittämään rikkihappoa.

Mikä tarkoittaa, että siellä maaperässä ei kestä betoni eikä teräs. Eikä monet muovitkaan. Ei vissiin kukaan kertonut näille viherintiaaneille tätä ennenkuin Malmin lentokenttään päätettiin rakentaa seuraava mamu-lähiö?

HS: Suomella on maailman viheliäisin maalaji - syövyttää betonia ja aiheuttaa jättimäisiä metallipäästöjä

Rikkipitoinen sulfidisavi muuttuu kuivuessaan happamaksi sulfaattimaaksi, joka syövyttää betonia ja terästä ja liuottaa maaperän metallit vesistöihin.

Riskimaita on löydetty myös Talvivaaran alueelta Kainuusta. Myös pääkaupunkiseudulla hankala maalaji haittaa rakennushankkeita, sillä maalaji syövyttää betonia.

Hapan sulfaattimaa muodostuu, kun pohjaveden pinta laskee sulfidipitoisessa maaperässä esimerkiksi kuivatusojituksen yhteydessä. Vetinen maa kuivuu ja joutuu kosketukseen ilman hapen kanssa, jolloin sulfidi hapettuu sulfaatiksi.

Kun hapettunut maa kastuu uudelleen sateessa, syntyy sulfaatista erittäin hapanta rikkihappoa, joka liuottaa ja huuhtoo maaperästä runsaasti metalleja.

Moi @Titus. Otetaanpa uusiksi. Sinä halusit päteä ja lainasit viestistäni vain yhden lauseen ja halusit, päteä "että niinq rikkihappoa".

Tuossa yllä näkyy ihan lähteistetty kirjoitus,jossa kerrotaan ihan peruskoulun kemian osaamisellakin pääteltävissä oleva asia, että sulfidisavi todellakin alkaa kehittämään rikkihappoa, jos pääsee ilman kanssa tekemisiin.

Kerroppa nyt meille, miksi:

a) mikä on pielessä Sanoma konsernin lehtiartikkelissa,jossa sanotaan sulfidisaven voivan tuottaa rikkihappoa. Eikö asia olekkaan niin - ja jos ei, niin miksei ei? @Titus kertoo.

b) entäs mitenkä Malmi sitten rakennetaan?  Kerroit, että Turussa ja Helsingissä on rakennettu sellaisen päälle. Missä ja koska? Joskus 1800-luvulla puupaaluillako?  Nytkö sitten ratkaisu on sama? Mistä löytyy pohjarakennesuunnittelija, joka omalla nimellään vetää nimen paperiin johon v.un puupaaluhöpöön? Ei mistään,koska siinä ollaan henk.koht. vastuussa asiasta. Vai sinäkö niihin papereihin nimet laitat (olettaen, että sulla on pätevyys) ja ota henk.koht. vastuuta asiasta?

Oletetaan nyt tossa b-skenaariossa, että Helsingin kaupungin rakennusvalvonta on pakotettu hyväksymään jotain sellaista, jota ei normaali ja järjissään oleva rakennusinsinööri nyky-Suomessa muuten missään oloissa hyväksyisi eli jotain 1800-luvun Turku-puupaalu soopaa. Tosin arvelen, että politrukeiltakin loppuu konstit kesken koska ei rakennusvalvontojen virkamiesten yli niin vain kävellä. Mutta leikitään nyt että asia on niin, niin pääset meille kertomaan kuinka se Malmi rakennetaan.

Ilmeisesti Malmilla voidaan samalla vetää roskiin kaikki nykyopit ja -määräykset mm. rakennuspaikan kuivattamisesta? Koska eihän puupaalut eikä sulfidisavi kestä kuivattamista.

[Nikolas]

Voiko tuossa Malmin alueen tohelluksessa käydä niin että lentokenttä saadaan kyllä purettua ja pilattua, mutta sitten kun jotain pitäisi oikeasti alueelle rakentaa, siis muita kuin kevyitä rakennuksia, prosessi jääkin paikalleen jauhamaan?

Rakennusfirmathan rakentavat mitä vaan mutta toisaalta menestyvät firmat haluavat pitää maineestaan kiinni, joten jos jotain hullua pitää rakentaa, toimivat ratkaisut ovat erikoisia ja hintalappukin voi näyttää aika hullulta. Siinäpä on sitten Helsingin kaupungin päättäjille pitkäksi ajaksi harmia. Ideologia saattaa vaatia että lentokenttä puretaan ja alue rakennetaan täyteen taloja, mutta toisaalta ei aivan huvittaisi työntää omaa päätä silmukkaan.

[Titus]

Tiedän kyllä, että se tuottaa tietyissä olosuhteissa rikkihappoa. Pointti oli se, että sulfidisavi ei ole jotain ympäristöjätesupermyrkkyä, vaan ihan luonnollisesti esiintyvä saven muoto.
Sulfaattimaat / sulfidisavi on yleinen saven muoto alueilla joka on ollut merenpohjaa ja maankohouman kautta päässyt kuiviin, eli hapellisiin, olosuhteisiin pohjaveden päälle.

Maanviljelyksessä, väylärakentamisessa ja kaupunkirakentamisessakin tätä saven muotoa tulee esiin ihan normaalisti ja sen kanssa toimitaan tilanteen mukaan.

Ja nämä sun vouhottamiset "nimen laittamisesta alle ja muu", niin 

Mutta esim Malmin tapauksessa, niin a) olisin rakentanut muualle, mutta koska b) niin esim pohjaveden korkeuden säätäminen ja maan kattaminen happea läpäisemättömällä maakerroksella sekä maan siirto rakennettavalta osalta olisi omat lääkkeet tähän. On käytetty myös maan stabilointia, mutta lentokentän kokoisessa jutussa varmaan aika hankala sekin. Paalutus ja paalulaatoitus lienee sitten tapauskohtaisesti edessä. Odotan myös mielenkiinnolla, mitä metodeja missäkin kohtaa käytetään, mutta tuo saven muoto ei ole este rakentamiselle. Lähinnä hintakysymys ja sehän ei tällä alueella ole ollut este mihinkään.

btw Tällainen kirja kuin "Maan vesi- ja ravinnetalous" kertoo hyvät alkeet maan muodostuksesta ja erilaisista olosuhteissa mitä maassa ilmenee. Tämä rikkihapon syntymisen olosuhteet selitetään perusteellisesti (spoiler: vaatii erityiset olosuhteet).

Suosittelen!

edit: niinjuu esiintymisestä: vaikkapa tämä peedeeäffä ja sivut 9 ja 10 

https://www.uusiomaarakentaminen.fi/sites/default/files/Esiselvitys%20happamien%20sulfaattimaiden%20kartoitusmenetelmist%C3%A4%20ja%20suosituksia%20toimenpiteiksi%20infrahankkeissa%20p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla.pdf

[Ajatolloh]

Tiedän kyllä, että se tuottaa tietyissä olosuhteissa rikkihappoa. Pointti oli se, että sulfidisavi ei ole jotain ympäristöjätesupermyrkkyä, vaan ihan luonnollisesti esiintyvä saven muoto.Sulfaattimaat / sulfidisavi on yleinen saven muoto alueilla joka on ollut merenpohjaa ja maankohouman kautta päässyt kuiviin, eli hapellisiin, olosuhteisiin pohjaveden päälle. Maanviljelyksessä, väylärakentamisessa ja kaupunkirakentamisessakin tätä saven muotoa tulee esiin ihan normaalisti ja sen kanssa toimitaan tilanteen mukaan.

Mihinkähän tuo väitteesi perustuu? Jotain lähteitä olisi syytä löytyä, koska IS:n mukaan sitä esiintyy Suomessakin varsin rajoitetusti. Maailmalla ilmeisesti vielä vähemmän IS:n sanamuodosta päätellen. Suomessa noita tuntuu eniten olevan ja vieläpä neitseellisen hapettumattomassa muodossa.

Ja nämä sun vouhottamiset "nimen laittamisesta alle ja muu", niin 

Ei se mitään vouhottamista ole. Nykyään pitää vastuullinen suunnittelija pohjarakentamiseen löytyä tai rakentaminen loppuu tasan siihen. Etkö sä ymmärrä mitään rakentamisesta kun tämmöinen perusjuttukin on selvästi uusi asia?

mutta koska b) niin esim pohjaveden korkeuden säätäminen ja maan kattaminen happea läpäisemättömällä maakerroksella sekä maan siirto rakennettavalta osalta olisi omat lääkkeet tähän.

Eli rakennuspaikan kuivattaminen voidaan unohtaa. Mitähän se "happea läpäisemätön maa" on? Mistä sellaista löytyy ja mihin hintaan? Siitä ei varmaan mene vesikään sitten läpi jos ei kerran happikaan? Seurauksena raamatulliset tulvat rankkasadejaksoina jne kun kaikki hulevesien imeytyminen on estetty. Tuo on muuten yksi juttu, mistä haluttaisiin päästä kiivaasti eroon PK-seudulla.

Maan siirto: minnepä ajattelit siirtää nuo? Sen kai tiesitkin, että sulfidisavi on sitten siellä uudessa paikassa todennäköisesti pirullinen riesa.

On käytetty myös maan stabilointia, mutta lentokentän kokoisessa jutussa varmaan aika hankala sekin. Paalutus ja paalulaatoitus lienee sitten tapauskohtaisesti edessä. Odotan myös mielenkiinnolla, mitä metodeja missäkin kohtaa käytetään, mutta tuo saven muoto ei ole este rakentamiselle. Lähinnä hintakysymys ja sehän ei tällä alueella ole ollut este mihinkään.

Sekin itseasiassa luki noissa minun tämän aamuisissa lähteistyissä lainauksissa. Kyllä joudutaan stabiloimaan ja paljon. Paaluissa on se ongelma, että rikkihappo syö betonia.

Mihin perustuu väitteesi, että "hintakysymys ei ole este mihinkään"? Rambollin raportissa muistaakseni todettiin juuri päinvastoin ja todettiin myös, että ns. rakennusasteen pitää olla tiheää ja tiukkaa, koska on niin kallista perustaa. Jos menee kalliimmaksi kuin Kalasatamassa tmv. niin mitäpä luulet, ostaako jengiä Malmin kentän "tattare" alueelta kämppiä kalliimmalla kuin esim. juppitrendikkäästä Kalasatamasta, joka on kivenheiton päässä raideliikenteellä ytimestä?

btw Tällainen kirja kuin "Maan vesi- ja ravinnetalous" kertoo hyvät alkeet maan muodostuksesta ja erilaisista olosuhteissa mitä maassa ilmenee. Tämä rikkihapon syntymisen olosuhteet selitetään perusteellisesti (spoiler: vaatii erityiset olosuhteet).
Suosittelen!

Eikö se selitetty riittävästi jo tuossa IS:n jutussa? Ihan peruskoulussahan tämmöiset opetettiin by the way:  Sulfidi (esim FeS2) -> joutuu jostain syystä ilman kanssa tekemisiin -> hapettuu rikkioksideiksi eli SO2...SO3...SO4 - viimeinen noista on se sulfaatti, keskimminen rikkitrioksidi eli rikkihapoke -> jostain tulee taas vettä, esim. keväällä sulamisvedet kertarysäyksellä suojabarrieereistä läpi roudan avittamana -> SO3 (tai SO4) muuttuu H2SO4:ksi eli meillä on rikkihappoa. Mihin tässä tarvitaan jotain kirjoja ja mitä lisäarvoa ne asiaan tuovat?  Ei tuon kirjan pänttäminen varmasti auta meitä itse rakentamista ratkomaan.

Johan se on tiedossa, että pohjaveden ei kestä laskea. Toisaalta rakentaminen vaatisi sen laskemista. Ristiriitainen tilanne.

[Melbac]

Malmin kentän tuhoaminen on ideologinen asia punavihreille. Pienilmailu edustaa näkyvästi yksilöllisyyttä ja sen harrastaminen edellyttää jonkinasteista menestymistä yhteiskunnassa. Viheriöille on siis ihan turha esittää vertailevia laskelmia päästöistä yms. koska tuollainen yksilöllisen menestymisen esittely on jo paha itsessään.

Kokoomusgrynderit ehkä jo tajuavat homman kannattamattomuuden mutta heräsivät liian myöhään tähän todellisuuteen ja punikit vievät kenttää nyt kuin lammasta teuraalle.

Kun käy tuolla päin niin ihan selvästi näkee että se kenttä on jäänyt asutuksen keskelle.Ei toi mikään ideologinen kysymys ole omasta mielestä kuten täällä yritetään selittää asia.

[Melbac]

Voiko tuossa Malmin alueen tohelluksessa käydä niin että lentokenttä saadaan kyllä purettua ja pilattua, mutta sitten kun jotain pitäisi oikeasti alueelle rakentaa, siis muita kuin kevyitä rakennuksia, prosessi jääkin paikalleen jauhamaan?

Rakennusfirmathan rakentavat mitä vaan mutta toisaalta menestyvät firmat haluavat pitää maineestaan kiinni, joten jos jotain hullua pitää rakentaa, toimivat ratkaisut ovat erikoisia ja hintalappukin voi näyttää aika hullulta. Siinäpä on sitten Helsingin kaupungin päättäjille pitkäksi ajaksi harmia. Ideologia saattaa vaatia että lentokenttä puretaan ja alue rakennetaan täyteen taloja, mutta toisaalta ei aivan huvittaisi työntää omaa päätä silmukkaan.

Itse epäilen vähän jotain tollaista.Tosin sen rakentamista varmasti yritetään vaikeuttaa vaikka ihan kiusallaan joidenkin katkerien tyypien takia kuten itse asian näen.

[Lalli IsoTalo]

RAKENNUSKOHTEIDEN VERTAILUA

Juttelin tässä kerran jokeriradan yhdestä kohteesta (jollain tasolla) vastaavan mestarin tms. kanssa. Rakensivat uutta siltaa Vantaajoen yli, pituus ehkä 100 metriä, leveys 20 metriä (0,2 hehtaaria). Paalutussyvyys 18 metriä, josta sitten löytyy sitten peruskallio. Tuo paalatus ja sen tuottama lähialuemetelöinti on asukkaiden vaivana ainakin toista vuotta, päivittäin, kertoi FB-kaverini.

Kuinkahan monen vuoden meteliterrori olisikaan lähialueille tulossa, jos Malmin kenttä paalutetaan, jonka koko on 2,250 neliökilometria (225 hehtaaria, 1000 kertaa enemmän kuin tuon silta-alueen koko)?

1. Löytyykö Malmin lentokentän alueelta peruskalliota mistään järkevästä syvyydestä?

2. Jos ei löydy, millainen paalatussyvyys tarvitaan, jotta kerrostaloja voi ylipäätään rakentaa? Vai onko jotain muita turvallisia keinoja olemassa?

En tiedä rakentamisesta juuri mitään, joten pyydän jo etukäteen anteeksi sitä, jos kysymykseni tuntuvat harrastelijamaisilta.

[pörrö]

@Melbac:

Kun käy tuolla päin niin ihan selvästi näkee että se kenttä on jäänyt asutuksen keskelle.Ei toi mikään ideologinen kysymys ole omasta mielestä kuten täällä yritetään selittää asia.

Kumpi rakennettiin ensin, Malmin kenttä vai asuinrakennukset?

Minua kertakaikkisesti riipivät ne tollukat, jotka muuttavat lentokenttien (Hki-Vantaa ja Malmi) kupeeseen ja sitten alkavat valittaa lentomelusta.

Kaikelle on aikansa ja paikkansa, ja Malmin kenttä tulisi säilyttää jo pelkästään historiallisten arvojensa takia.

Kun vähäänkään seuraa eri yleisönosastokirjoituksia, niin kyllä siellä paistaa läpi suoranainen viha "eliittikenttää" ja "elittipöristelijöitä" kohtaan.

Toivoa vain sopii, että nämä nillittäjät, saatuaan sairauskohtauksen tai jouduttuaan vakavaan kolariin, saavat pikaisen avun Mediheliltä, joka nykyään operoi Hki-Vantaalta kaiken muun liikenteen joukossa.

Malmin kentän tuhoaminen on järjenvastaista ja sylkäisy maamme ilmailuhistorian naamaan.

[Melbac]

@Melbac:

Kun käy tuolla päin niin ihan selvästi näkee että se kenttä on jäänyt asutuksen keskelle.Ei toi mikään ideologinen kysymys ole omasta mielestä kuten täällä yritetään selittää asia.

Kumpi rakennettiin ensin, Malmin kenttä vai asuinrakennukset?

Minua kertakaikkisesti riipivät ne tollukat, jotka muuttavat lentokenttien (Hki-Vantaa ja Malmi) kupeeseen ja sitten alkavat valittaa lentomelusta.

Kaikelle on aikansa ja paikkansa, ja Malmin kenttä tulisi säilyttää jo pelkästään historiallisten arvojensa takia.

Kun vähäänkään seuraa eri yleisönosastokirjoituksia, niin kyllä siellä paistaa läpi suoranainen viha "eliittikenttää" ja "elittipöristelijöitä" kohtaan.

Toivoa vain sopii, että nämä nillittäjät, saatuaan sairauskohtauksen tai jouduttuaan vakavaan kolariin, saavat pikaisen avun Mediheliltä, joka nykyään operoi Hki-Vantaalta kaiken muun liikenteen joukossa.

Malmin kentän tuhoaminen on järjenvastaista ja sylkäisy maamme ilmailuhistorian naamaan.

Samat tyypit kirjoittelee yleisöosaistoille eri nimillä?.Jotkut ottaa aika tunteisiin ton kentän jutut ja itse epäilen että omat bisnekset menneet alta jonka takia tulee juuri tollaisia kommentteja ja aletaan keksimään kaikenlaisia syitä tyyppien eri mieltä olemisesta.Mitä tulee lentomeluun niin ymmärrän jos siitä valitetaan varsinkin jos ja kun se on jatkuvaa.Nehän säilyttää sen tornin joten siinä ei tuhota mitään historiallista,se kiitotiehän ei omasta mielestä tarvitse mitään suojelua.Medihelille sentään löytyi uusi paikka joten siitä on turha valittaa ja tollaisen toisten kuolemaa toivominen kuullostaa vähän ilkeältä.