Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)

[Totti]

Tällainen teksti tuli vastaan. Voisiko joku insinörtti (tm) tarkistaa laskelmat?

In Europe there is around 400 million cars. Now the EU is banning new fossil fuel cars by 2035, so imagine that all these 400 million cars would be switched out to electric. Now lets assume the cars have a battery pack of 100kwh, which is what you need if you want a somewhat decent range.

Imagine that all these cars get charged fully at least once a week. They would need a whopping 40 000 gigawatt-hours (gwh) of electricity – every week. I don't think you fully understand how large that number actually is.

Laskelma on oikein mutta en usko, että kaikkia autoja ladattaisiin kerran viikossa. Missä tahansa maassa on paljon autoja, jotka ei ole jatkuvassa käytössä vaan jollain tavalla varastoituna joko mummon pihalla, autovuokraamoissa, erinäisillä varikoilla jne. Toisaalta, jotkut autot ladataan useammin kuin kerran viikossa.

Jos puolet tuosta 400 miljoonasta olisi viikottaisessa latauksessa niin sähkön kulutus puolittuu, mutta se ei silti muuta artikkelin esiin nostamaa kokonaiskuvaa; merkittävä sähkönkäytön lisäys.

For comparison, the Swedish nuclear power plant Ringhals produces around 27 000 gigawatt-hours of electricity per year.

Viimeisin luku kertoo, että Ringhals tuotti 17 000 GWh (17 Twh).

This is several reactors combined. That yearly output is still not enough to power all of our electric cars - Just for one week!

Maybe you begin to see the problem here with electric cars. The grid will never be able to handle it.

EU:ssa on 103 ydinreaktoria, jotka tuottavat 25% EU:n sähköstä. Puolet tuotannosta on Ranskassa ja loput levitettynä muihin maihin. Yhteisteho näille reaktoreille on 100 GW. Koska ydinvoiman käyttöaste on lähellä 100 % voimme laskea, että EU:n ydinvoima tuottaa yhteensä korkeintaan 876 000 GWh (876 TWh) vuodessa tai 16 800 GWh / viikko. Olettamuksella, että 400 miljoonaa autoa pitäisi ladata viikottain, EU:n koko ydinvoimakapasiteetti riittäisi 42%:lle autoista. Toki tällöin kaikki muut paikat olisivat pitkälti pimeinä.

Jutun toteamus on siis täysin oikein, autokannan sähköistämiseen ei riitä tuotantotehoa lähimainkaan. Etenkään uusiutuvilla ei olla edes samalla planeetalla sähkön kulutuksen ja tuotannon kanssa.

Jos nykyiset 100 ydinvoimalaa jäisivät nykykäyttöön tarvittaisiin siis todellakin suunnilleen 200 ydinvoimalaa lisää sähköistämään autokanta. Tuulimyllyjä tarvittaisiin 200-1000 kertaa enemmän eli kymmeniä tai satoja tuhansia lisää riippuen tehosta.

Ongelma ei ole pelkästään sähköntuotannon puute. Sähköverkko ei kestä tällaista käyttöä vaan sulakkeet kirjaimellisesti poksahtelisi ja piuhat sulaisi ympäri maita ja mannuja jos näin suurta määrää sähköautoja ladattaisiin. Sähköverkko pitäisi siis vahvistaa ja laajentaa merkittävästi, mikä ei pelkästään maksa maltaita vaan uusien voimalinjojen vetäminen tietää myös suurta maisematuhoa.

Kirjoittaja epäilee, että aikomuksena on aivan yksinkertaisesti vain lopettaa autoilu köyhältä kansalta.

Joko noin tai sitten tämä on klassista vasemmistopolitiikkaa, jossa "ongelmat ratkaistaan kun ne tulevat eteen". Eli päätetään vain jotain eikä edes ajatella realistista ratkaisumallia vaan toivotaan, että asia hoitaa itsensä jollain lailla. Näinhän vasemmisto aina tekee politiikkaa ja sen takia päädytään lopulta aina siihen, että hankkeen läpivieminen räjäyttää budjetit, korotetaan veroja ja otetaan lisää lainaa ennen kun koko juttu romahtaa.

On kuitenkin selvä, että nykyinen ns. "ilmastopolitiikka" on tuomittu epäonnistumaan katastrofaalisesti. Fantasiat tuulimyllyillä, biokaasulla ja sähköautoilla on juuri sitä, fantasia. Fysiikan lait ja reaalimaailman rajoitukset tulevat vastaan jo kauan ennen kun ollaan edes lähellä ilmastohysteerikkojen tavoitteita. Ilmastofantasia ei siis tule toteutumaan ilman talouden täydellistä luhistumista ja paluuta 1800-luvulle hevoskärryineen, kynttilöineen, puukaminoineen.

[Lalli IsoTalo]

Olettamuksella, että 400 miljoonaa autoa pitäisi ladata viikottain, EU:n koko ydinvoimakapasiteetti riittäisi 42%:lle autoista. Toki tällöin kaikki muut paikat olisivat pitkälti pimeinä.

Jutun toteamus on siis täysin oikein, autokannan sähköistämiseen ei riitä tuotantotehoa lähimainkaan.

Nykyisen kaltaisia akkuja ei myöskään lähimainkaan riittäisi autokannan sähköistämiseen. Ja akut pitäisi uusia 7-10 vuoden välein.

[RP]

En ole ostamassa sähköautoa. Mutta kuvitellaanpa että jostain syystä ostaisin sähköauton. Pitäisin huolta ettei kallista sähköauton akkua syklattaisi tarpeettomasti.

Tietysti, jos sähköautot aletaan näkemään osaksi sähköverkkoinfrastruktuuria  niiden omistajan pitäisi saada käypä korvaus kontribuutiostaan. Jos pörssishkön vuorokausivaihtelun perusteella tuotto alkaa nousta kymmenien eurojen luokkaan sykliä kohti, tämän ei enää omistajasta tarvitsisi näyttää "tarpeettomalta".

Juu, toki optimaalinen hajautettu kantaverkkoa tukeva vara-akkukapasiteetti ei tarvitsisi niitä renkaita alleen, mutta jälleen kerran, sähköautoja on jo jonkin verran ja lisää tulee koko ajan, merkkejä minkään muun vastaavan akkkukapasiteetin noususta ei ole laisinkaan.

[RP]

Suomen Tuulivoimayhdistyksen vuosittainen juhlaseminaari on myyty loppuun viimeistä lippua myöten.

Etujärjestön toimitusjohtaja Anni Mikkonen on sananmukaisesti hyvällä tuulella. Niin hän myös allekirjoittaa sähköpostinsa.

....

Haastattelupäivänä, lokakuun myrskyjen aikaan, tuulen pyörittämät turbiinit tuottivat suomalaiskoteihin ja teollisuudelle reilut 2 300 megawattia sähköä tunnissa.

Se on lähes saman verran kuin ydinvoima, joka tuotti samana päivänä 3 800 megawattituntia. Yhteensä sähköä syntyi noin 8 500 megawattituntia.

Tuulivoimaväellä on todella syytä juhlaan.

Tähän on pakko tarttua.
(...)
Jos Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen on noin tuulella käyvä ettei ymmärrä tehon ja energian eroa, niin paljonko häneltä voi odottaa?

Minäkin sitten tartun. Tuota kohtaa ei edes väitetä suoraksi sitaatiksi. Olkoonkin, että Mikkosen tutkinto on "vain" ympäristötekniikasta eikä esim. fysiikasta, ei ole minusta edes vaikeaa veikkailla kummalla, hänellä vai YLEn toimittajalla, on enemmän aukkoja lukiotason fysiikam tuntemuksessa.

Tämä pätee yleisemminkin. Jos jutussa on täysin typerä väite, jota ei edes väitetä sitaatiksi, se luultavammin on toimittajan kuin haastateltavan keksimä. Pätee valitettavsti joskus varmasti myös "sitaatteihin", mutta sentään harvemmin.   

[Dangr]

Iltasanomissa oli juuri juttu jossa kerrostaloon oli laitettu vanhoja sähköauton akkuja energiapankiksi.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000009253816.html

Joidenkin mukaan ne vanhenevat autokäytössä kun kapasiteetti tippuu 80 prosenttiin. Paikalliskäytössä parjäävät vielä vuosia.

1900-luvun alussa hommaforumilla keskusteltiin autoilun mahdottomuudesta. Apteekkien varastot eivät riitä kaikkien autojen bensan säilöntään.

Muutaman vuoden takainen artikkeli meidän sähkönriittävyydestä:

"Aamulehti haastatteli Energiateollisuus ry:n energiaverkkojen asiantuntijaa Esa Niemelää, jonka mukaan kaikkien maamme kolmen miljoonan auton sähköistyminen lisäisi valtakunnallista sähkönkulutusta noin 10 prosentilla. Se vastaa suurin piirtein Loviisan ydinvoimalan vuosituotantoa tai kaikkea kivihiilellä vuodessa tuotettavaa sähköä.

Niemelän mukaan vastaus ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen, sillä energiankulutus ei suoraan kasvata tuotantotehon tarvetta. Mikäli sähköautoja ladattaisiin älykkäästi eli ajoitettaisiin esimerkiksi automaation avulla pois kulutushuipuista, lisäkapasiteetin tarve putoaisi muutamaan prosenttiin."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/al-nain-kavisi-jos-kaikki-suomen-autot-muuttuisivat-yhtakkia-sahkoautoiksi/6531554#gs.ktrlno

Ja kuten jo aiemmin laitoin uutista, suola-akku on tulossa ensivuonna massatuotantoon. Silloin loppuu tarve eksoottisiin materiaaleihin. Hiiltä ja suolaa maailmassa riittää.

Mutta kun lapojen kierrätys!11!!
On jo ratkaistu:
"Muovikomposiittimurska toimitetaan sementin raaka-aineeksi Finnsementille, jossa se hyödynnetään sataprosenttisesti.

"Murska hyödynnetään lujitemuovijätteen rinnakkaisprosessoinnissa sementtitehtaalla, jossa komposiittien materiaalit hyödynnetään tehokkaasti ilman jäännöstuhkaa. Komposiittijätteen lujitteet taas toimivat raaka-aineina klinkkerin valmistuksessa, joka on sementinvalmistuksen välituote", Finnsementin kestävän kehityksen päällikkö Ursula Kääntee avaa hyötyjä.

Sementin valmistus on energiaintensiivinen prosessi, jossa komposiittien rakenneosana käytettävät muovit korvaavat fossiilista polttoainetta. Tämä vähentää prosessin CO2-päästöjä merkittävästi."
https://www.uusiouutiset.fi/ensimmaiset-tuulimyllyjen-lavat-kierratetty-onnistuneesti-suomessa/

Laskelmayritys, jos virheitä niin korjataan:
Nestemäisten liikennepolttoaineiden kulutus 2021 3 900 000 000kg
Ominaispaino 1, energiaa 8kwh/l
31 200 000 000kwh
Hyötysuhde sähkö vs be dsl n. 30%
10 000 000 000kwh/1000*365*24=1070MW olisi tehontarve

Löytyi:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/497714/Ekberg_Oliver.pdf?sequence=3
"Energiankulutus sähkön ja polttoaineiden tuotannossa
Energianlähteiden hyötysuhteet muunnettuna käytettävään muotoon ja ajoneuvon liike-energiaan"

Jossa Porvoon jalostamolla pelkän sähkönkulutuksen määrä litraa kohti vuosituhannen alussa oli n. 1,2kWh/l. Tämä on varmaan parantunut, mutta tuskin isoa erhettä tulee jos tätä käyttää. Tähän lisäksi lämpö ja höyry joille on työssä omat sarakkeensa mutta en laskenut tähän laskelmaan mukaan.

Eli 1,2kWh*3 900 000 000/(365*24)=534MW

Lisätarpeeksi tulee siis 1070MW-534MW=536MW

Tarvitsemme siis lisää latauspisteitä, mutta jalostamo ja polttoaineiden rekkakuljetukset sekä polttoainejakelimot muuttuvat tarpettomiksi.

Myös satojen miljoonien investoinnit kuluviin, poltoainetta kuluttaviin tankkereihin loppuu. Ja niiden kulun loppuessa riskit öljyvahinkoihin häipyy.

Ja myös polttoainerekkojen onnettomuudet, tienkulutus ja investointitarpeet häviävät.


* Tiedän, olen monessa asiassa pyöristänyt ja yksinkertaistanut. Esim kaikki polttoaine ei tule Porvoosta, varsinkaan vuosisadan alussa, tiheys ei ole 1 jne.

[L. Brander]

Ensimmäiset kuusi lapaa saatu kierrätettyä... Aika näyttää, kuinka tuo homma tulee toimimaan. Olisi tietysti hyvä, jos ratkaisu toimii, ettei tarvitsisi loppusijoittaa maakuoppaan kuten eräs eurooppalainen suurvalta teki. Se on muuten myös jättimäinen energian ostaja kuten Suomi.

Mikä ihmeen kiire ja hätä tätä kaiken tuhoavaa energiapolitiikkaa on tunkea kuin käärmettä piippuun? Miksi ei voida rakentaa ensin säätövoimaa, lisäydinvoimaa ja käyttää olemassa olevia polttoainekäyttöisiä laitoksia, kunnes energiantuotantopaletti on saatu pisteeseen, jossa se lepäisi jonkun muun varassa kuin tuontisähkön maksimaalisen siirtokapasiteetin hyödyntämisen? Miksi Suomessa piti kieltää ja siten romuttaa turpeennosto, kun kuitenkin Suomeen sähköä tuovassa Ruotsissa se oli sallittua? Jännää on myös, että samat sabotöörit, jotka ovat tietoisesti tuhonneet suomalaisen energiantuotannon, sähkömarkkinan ja ostovoiman, huutavat nyt säätövoiman perään, vaikka juuri he ovat vuosikymmeniä jarruttaneet esim. tekoaltaiden tekemistä ydinvoiman säätövoimaksi.

Kuusi lapaa kierrätetty, kerrostalossa käytetään akkua... Mitä sitten?

Eikä tämä ole nyt sinua vastaan parahin Dangr. Vaan yleistä ilmapiiriä, jossa yritetään tuoda keskusteluun jotain aivan pilipalia ja hyttysen takajalkoja, ettei tarvitsisi puhua massiivista ja tuhoisista ongelmista, jotka Vihreä Siirtymä aiheutti tai (oikeammin) sillä haluttiin aiheuttaa. Näin päin vittua ei voi vahingossa tehdä mitään. Kyllä tässä on takana tahallinen talouselämän romuttaminen ja kotitalouksien rahojen kuppaaminen. Tämä Vihreä Siirtymä on sosiaalista siirtymää, oikeusjärjestelmän siirtymää, omistusoikeuden siirtymää jne.

[artti]

EU:ssa on 103 ydinreaktoria, jotka tuottavat 25% EU:n sähköstä. Puolet tuotannosta on Ranskassa ja loput levitettynä muihin maihin. Yhteisteho näille reaktoreille on 100 GW. Koska ydinvoiman käyttöaste on lähellä 100 % voimme laskea, että EU:n ydinvoima tuottaa yhteensä korkeintaan 876 000 GWh (876 TWh) vuodessa tai 16 800 GWh / viikko. Olettamuksella, että 400 miljoonaa autoa pitäisi ladata viikottain, EU:n koko ydinvoimakapasiteetti riittäisi 42%:lle autoista. Toki tällöin kaikki muut paikat olisivat pitkälti pimeinä.

Jutun toteamus on siis täysin oikein, autokannan sähköistämiseen ei riitä tuotantotehoa lähimainkaan. Etenkään uusiutuvilla ei olla edes samalla planeetalla sähkön kulutuksen ja tuotannon kanssa.

Jos nykyiset 100 ydinvoimalaa jäisivät nykykäyttöön tarvittaisiin siis todellakin suunnilleen 200 ydinvoimalaa lisää sähköistämään autokanta. Tuulimyllyjä tarvittaisiin 200-1000 kertaa enemmän eli kymmeniä tai satoja tuhansia lisää riippuen tehosta.

On kuitenkin selvä, että nykyinen ns. "ilmastopolitiikka" on tuomittu epäonnistumaan katastrofaalisesti. Fantasiat tuulimyllyillä, biokaasulla ja sähköautoilla on juuri sitä, fantasia. Fysiikan lait ja reaalimaailman rajoitukset tulevat vastaan jo kauan ennen kun ollaan edes lähellä ilmastohysteerikkojen tavoitteita. Ilmastofantasia ei siis tule toteutumaan ilman talouden täydellistä luhistumista ja paluuta 1800-luvulle hevoskärryineen, kynttilöineen, puukaminoineen.

Tällä hetkellä maailman kokonaisenergiantuotannosta noin 85 prosenttia tehdään fossiilisilla polttoaineilla. Kun tästä nykyisestä kokonaisenergiantuotannosta poistettaisiin teoreettisesti fossiiliset polttoaineet niin nelosen matematiikalla jäljelle jäisi siis 15 prosenttia.

Fissioreaktorit ovat kokonaisenergiantuotannolla katsottuna marginaalia. Fissioreaktoreiden osuus maailman sähköntuotannossa on korkeampi kuin fissioreaktoreiden osuus maailman kokonaisenergiantuotannosta.

Globaali talouskasvu nopeutti fossiilisten polttoaineiden saatavuuden vaikeutumisen konkretisoitumista. Tämä nyt konkretisoituva hetkellinen energiapula johtuu siitä, että fossiilisten polttoaineiden saatavuus pieneni nopeammin kuin fuusioreaktorit edes ehtivät tulla käyttöön ja kattaa energiantuotantomarkkinat.

Kun fossiilisten polttoaineiden saatavuus vaikeutuu niin voimakkaat valtiot käyttävät voimaansa niin, että heikommat valtiot menettävät osuutensa fossiilisista polttoaineista, joka johtaa valtioiden suhteiden heikentymiseen. Yleisesti se taistelu ehtyvistä fossiilisista polttoaineista on katkeraa siksi, että siinä on kyse sivilisaation vakauden ylläpitämisestä. Sivilisaatioilla on yhä kiireellisempi tehtävä rakentaa fossiilisten polttoaineiden energiantuotantoa korvaavia energiantuotantomuotoja.

Fuusioreaktori on ihmiskunnalle erittäin tärkeä energiantuotantomuoto, joka on käytännössä ainoa vaihtoehto, joka tehokkaalla tavalla korvaa fossiiliset polttoaineet, ja jopa useimmat muutkin energiantuotantomuodot, jotka fuusioreaktorin merkitykseen verrattuna ovat marginaaleissa liikkuvaa näpertelyä.

Tutkijat sanovat, että fuusioreaktori on valmis, kun tarvitaan, mutta sehän ei ole vielä siinä, että fuusioreaktori on valmis, kun tarvitaan, ne pitää rakentaakin, ja siinä kulunee vuosikymmeniä ennen kuin fuusioreaktorit ovat kattaneet sähkömarkkinat, joka koko se aika on energiapulan aikakautta, jota energiapulaa yritetään paikata vaihtoehtoisilla energiantuotantomuodoilla, mutta sitten kun fuusioreaktorit ovat valmiita niin ihmiskunnalla on rajattomasti energiaa tuottava energiantuotantomuoto ikuisiksi ajoiksi.

Valistuneella arvauksella arvaan, että ajoneuvoliikenteessä yleistyvät akkuihin perustuvat täyssähköautot ja kemikaalin polttamiseen perustuvat polttokennoautot, jotka kulkevat autonomisesti matkustajat ja tavarat kyydissä. Ajoneuvoliikenteessä yleistyvät myös ajoneuvot, jotka ovat teknisesti robotteja, joissa ei ole rattia, saatikka muutakaan ihmiskuljettajalle tarkoitettua rakennetta. Kemikaalin tuottaminen on sähkön muuntamista kemikaalin muotoon, joka kuluttanee hitusen enemmän sähköä kuin sähkön käyttäminen suoraan akkuihin perustuvissa täyssähköautoissa.

Näkisin, että Suomi selviytyy suhteellisen vaivatta tästä fossiilisten polttoaineiden saatavuuden vaikeutumisen konkretisoitumisen ja fuusioreaktoreiden yleistymisen välisestä ajanjaksosta, joka kuljetaan vaihtoehtoisilla energiantuotantomuodoilla. Perinteisellä höyrykoneella tuotettu sähkö on Suomelle soveltuva väliaikainen ratkaisu siksi, että Suomella on metsissä runsaasti uusiutuvia polttopuuvarantoja, joita polttaa perinteisellä höyrykoneella, joka polttaa mitä tahansa tavaraa, joka palaa. Toinen on geoterminen voima, jota hyödynnettäisiin poraamalla kilometrien syvyisiä reikiä, joissa mannerlaatan alta nouseva lämpö kuumentaisi vettä.

Global primary energy consumption by source 2021.png kuva omalla luvalla:
https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=11118.0;attach=183724;image

Traditionaalinen biomassa on ollut tärkein lämmöntuotantomuoto suurimman osan ihmiskunnan historiaa. Kaaviossa maailman kokonaisenergiantuotanto pidemmällä aikavälillä vuosilta 1800 - 2021. Tämä on sivu, josta kaappasin yllä mainitun linkin kuvan:
https://ourworldindata.org/energy-production-consumption#global-energy-consumption

Maakohtaisia kokonaisenergiantuotannon tilastoja. Esimerkiksi Saksan kohdalla on mielenkiintoista, että fissioreaktoreiden osuus Saksan kokonaisenergiantuotannosta ei ole niin suuri kuin Saksan fissioreaktoreiden alasajoon liittyvästä kohusta voisi kuvitella:
https://ourworldindata.org/energy-mix#energy-mix-what-sources-do-we-get-our-energy-from

ITER testifuusioreaktorin rakentamisesta valokuvia:
https://www.iter.org/album/construction

Liitteen kuvassa on sivilisaation valot. Voi kuvitella miltä sivilisaation valot näyttäisivät maailman kohdatessa pulan energiasta.

[Dangr]

Ensimmäiset kuusi lapaa saatu kierrätettyä... Aika näyttää, kuinka tuo homma tulee toimimaan. Olisi tietysti hyvä, jos ratkaisu toimii, ettei tarvitsisi loppusijoittaa maakuoppaan kuten eräs eurooppalainen suurvalta teki. Se on muuten myös jättimäinen energian ostaja kuten Suomi.

Mikä ihmeen kiire ja hätä tätä kaiken tuhoavaa energiapolitiikkaa on tunkea kuin käärmettä piippuun? Miksi ei voida rakentaa ensin säätövoimaa, lisäydinvoimaa ja käyttää olemassa olevia polttoainekäyttöisiä laitoksia, kunnes energiantuotantopaletti on saatu pisteeseen, jossa se lepäisi jonkun muun varassa kuin tuontisähkön maksimaalisen siirtokapasiteetin hyödyntämisen? Miksi Suomessa piti kieltää ja siten romuttaa turpeennosto, kun kuitenkin Suomeen sähköä tuovassa Ruotsissa se oli sallittua? Jännää on myös, että samat sabotöörit, jotka ovat tietoisesti tuhonneet suomalaisen energiantuotannon, sähkömarkkinan ja ostovoiman, huutavat nyt säätövoiman perään, vaikka juuri he ovat vuosikymmeniä jarruttaneet esim. tekoaltaiden tekemistä ydinvoiman säätövoimaksi.

Kuusi lapaa kierrätetty, kerrostalossa käytetään akkua... Mitä sitten?

Eikä tämä ole nyt sinua vastaan parahin Dangr. Vaan yleistä ilmapiiriä, jossa yritetään tuoda keskusteluun jotain aivan pilipalia ja hyttysen takajalkoja, ettei tarvitsisi puhua massiivista ja tuhoisista ongelmista, jotka Vihreä Siirtymä aiheutti tai (oikeammin) sillä haluttiin aiheuttaa. Näin päin vittua ei voi vahingossa tehdä mitään. Kyllä tässä on takana tahallinen talouselämän romuttaminen ja kotitalouksien rahojen kuppaaminen. Tämä Vihreä Siirtymä on sosiaalista siirtymää, oikeusjärjestelmän siirtymää, omistusoikeuden siirtymää jne.

Kuusi lapaa on hyvä alku. Mitään tuon mittakaavan prosessia ei aloiteta ilman pienimuotoista pilottia. Ja todennäköisesti Saksassa kaivavat ennenpitkää lavat esiin ja kierrättävät ne tavalla tai toisella. Energiapitoisuus niissä ei taida jäädä paljoa ruskohiilestä? Tuulivoimaa voi kritisoida hyvillä argumenteilla, tuo lapahomma ei kuulu enää niihin. Ja uskon monen hyvän argumentin kaatuvan tulevina vuosina mm. energiavarastoinnin kehityksessä.

Koko energiamuutos meillä olisi mennyt oikein hyvin ilman venäjän itsensäeristämistä. Tietysti nyt kannattaisi lykätä energiantuotantojen alasajoja sekä antaa tukea sitä tarvitseville.

Saksassa asiat olivat toisin kun katsoo heidän CO2 päästöjä per kWh sekä sen kehitystä, mutta saksa onkin paska maa ja sulki ydinvoimalaitokset sekä avasi hiilivoimaloita.

Oman ongelmansa tuo tuo ikuinen murheenkryyni OL3. Se kun saadaan jauhamaan, niin asiat helpottuvat.

Yhteiskunta ja poliitikot tietyllä tavalla loivat kapitalistisen luovan tuhon ja ymmärrän että se ei voi kaikkia miellyttää. Ja edelleen varsinkin tässä maailmantilanteessa. Mutta kehitys on kiihtynyt ja moni ennen liian kallis ratkaisu on tullut kannattavaksi hinnan noustessa. Ja öljyn/kaasun käytön loppuessa, ei tarvitse käyttää valuuttaa ulkomaille, vaan sen voi kierrättää kotimaassa.

Sähköautoista vingutaan. Uusien myyntikielto on vasta vuosien päässä ja vanhoja tullaan käyttämään siitä vielä kymmenen+ vuotta. Jokainen joka haluaa ajaa yhdellä istumalla lappiin voi mennä kauppaan ja ostaa siihen kykenevän auton. Ja sitten kun kielto tulee, niin uskoisin sellaisia olevan sähköversioina saatavilla.

Mutta tulemme voittamaan tämän energiaongelman, emme yhdellä iskulla vaan tuhannella pienellä viillolla.

[L. Brander]

Venäjään on ihan turha vedota. Suomeen rakennettiin tietoisesti valtava sähkövaje ja hinnat lähti reippaaseen nousuun jo ennen Venäjän hyökkäystä. OL3 ei muuten tule täyteen iskuun tänä talvena. Vaikka tulisi (ei tule), niin silti oltaisi kusessa.

Kapitalistinen luova tuho? Veroa, päästökauppaa, syöttötariffia, voimalaitosten alasajoa, tukia, polttoaineen (edes varalle!) hankinnan haittaamista ja kieltämistä jne. jne. Tällä ei ole mitään tekemistä kapitalismin kanssa! Oliko DDR kapitalistista luovaa tuhoa, kun sysipaskaa Trabantia piti odottaa kymmenen vuotta ja maksaa itseään kipeäksi saman verran?

Yksikään tätä Viherää Siirtymää kannattanut ei pääse vastuutaan pakoon. Tämä on Täysin poliittisesti ohjattu ja jopa tavoiteltu Tuho! Sen lisäksi, että koko joukko täysin toimivia ja kannattavia yrityksiä menee nurin, tuhoutuu suomalaisten ostovoiva ennennäkemättömällä tavalla ja ihmisiä Kuolee tässä vitun kusipäisyydessä. Kuolee!

EDIT: Kaikki ymmärtää, ettei kyse ole Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittamasta hyökkäyssodasta.

Tuolta voi katsoa, kuinka sähkön hinta tuplasi ja triplasi jo 2021. On täyttä käsienpesua väittää, että nyt oltaisi kusessa Venäjän hyökkäyssodan, eikä tietoisten ja tavoitteellisten energiapoliittisten ratkaisujen vuoksi.

https://vihreaenergia.com/nordpool

[Eino P. Keravalta]

L. Brander:

Näin päin vittua ei voi vahingossa tehdä mitään. Kyllä tässä on takana tahallinen talouselämän romuttaminen ja kotitalouksien rahojen kuppaaminen. Tämä Vihreä Siirtymä on sosiaalista siirtymää, oikeusjärjestelmän siirtymää, omistusoikeuden siirtymää jne.

Amen!

Olen samaa mieltä, näin systemaattisesti ei voi näitä asioita sössiä, ellei se ole ollut jo alunperin tavoitteenakin. Ei edes lauma simpansseja voisi sattumanvaraisesti nappeja painaessaan päätyä näin huonoon lopputulokseen, sillä ne vahingossakin välillä tekisivät myös suomalaisia hyödyttävän valinnan - päättäjämme eivät. Tämä aihetodiste viittaa siihen, että tämä on tarkoituksellinen ja suunnitelmallinen tuhotyö, käsky saatu Bilderbergistä ja WEF:stä, Suomen nukkehallitus toteuttaa!

Kohteena on erityisesti keskiluokka. Rikkaat pärjäävät, koska rahaa riittää, tukiriippuvaiset pärjäävät, koska joku muu maksaa. Ainoa, joka ei pärjää välttämättä, on itse menonsa maksava keskiluokka, yhteiskuntamme tukipilari. Mitä kertoo päättäjistämme se, että yhteiskunnan tukipilari halutaan nujertaa ja ajaa ulos kodeistaan?

Tarkoitus on ajaa keskiluokka neukkukuutioon jäätyneistä omakotitaloistaan ja tehdä autoilusta rajoitusten ja kustannusten muodossa vaikeaa tai kannattamatonta: kaikkien on istuttava bussissa puukkoneekereiden ryöstettävänä.

Tämä itse aiheutettu energiakriisi on saatanallinen toimi ja rikos ihmisyyttä vastaan. Päättäjämme ovat valmiita tuhoamaan omaisuutemme ja jäädyttämään meidät kuoliaiksi, koska meillä ei ole mitään ihmisoikeuksia. Sen sijaan joku satunnainen valehtelija saa jäädä tänne täydellä ylläpidolla ja ilmaisilla sähköillä vaikka maailman tappiin asti - hänestä kyllä pidämme huolen, vaikkei tuo kavala loinen ole ikinä maksanut senttiäkään veroja Suomeen eikä tule maksamaankaan. Sen sijaan maksajat, raatajat ja Suomea pystyssä pitävät uhrataan, tuhotaan ja heidän omaisuutensa lyödään rikki tai tehdään arvottomaksi, velat toki jäävät.

Me elämme lopun aikoja.

Me voitamme vielä, mutta ennen voittoa pahuuden voimat yrittävät vielä kaikkensa, sillä ne tietävät, että Aika on lähellä.

[Eino P. Keravalta]

Lisään vielä, että jos tämä hallituksen hyökkäys kansaa vastaan johtaa siihen, että omaisuus menee, lupaan sen jälkeen olla tekemättä päivääkään työtä. Sen sijaan siirryn joutilaiden kerhoon saamapuolelle, istun ostarin edessä kaljapullo kädessä ja hoilaan omatekemiä lauluja: sitten on yhteiskunnan vuoro maksaa. Kuppaan kaikki tuet eikä minua saada mihinkään työhön tai koulutukseen. Osaan kyllä pitää siitä huolen. Ja kun eläke koittaa, häivyn jonnekin halpaan ja lämpimään etelän maahan juomaan rommia. En edes pidä rommista, mutta opettelen. Kuolen onnellisena palmujen alla samalla kun nykyiset päättäjät palavat helvetin tulessa. Cheers, mate!

[Atte Saarela]

L. Brander:

Näin päin vittua ei voi vahingossa tehdä mitään. Kyllä tässä on takana tahallinen talouselämän romuttaminen ja kotitalouksien rahojen kuppaaminen. Tämä Vihreä Siirtymä on sosiaalista siirtymää, oikeusjärjestelmän siirtymää, omistusoikeuden siirtymää jne.

Amen!

Olen samaa mieltä, näin systemaattisesti ei voi näitä asioita sössiä, ellei se ole ollut jo alunperin tavoitteenakin. Ei edes lauma simpansseja voisi sattumanvaraisesti nappeja painaessaan päätyä näin huonoon lopputulokseen, sillä ne vahingossakin välillä tekisivät myös suomalaisia hyödyttävän valinnan - päättäjämme eivät. Tämä aihetodiste viittaa siihen, että tämä on tarkoituksellinen ja suunnitelmallinen tuhotyö, käsky saatu Bilderbergistä ja WEF:stä, Suomen nukkehallitus toteuttaa!

Kuten mainitsin toisessa ketjussa tuosta "Suomalaisten Energia-asenteet 2022" tutkimuksesta, niin suomalaisten enemmistö nähtävästi kannattavat "vihreää siirtymää" tällä hetkellä, sillä erotuksella että ydinvoiman kannatus on viime aikoina noussut vahvasti.. Mutta tuulivoimaa ja aurinkovoimaa halutaan paljon lisää, ja fossiilisia ja sähkön tuontia vähemmän.

Suomalaisten enemmistö taas ei tahallaan halua tuhoa todennäköisesti tehdä, eikä poliitikkojakaan voi liikaa syyllistää siitä jos ovat halunneet tehdä kuten kansan enemmistö haluaa..

Ihanteellinen poliitikko olisi sellainen joka tietäisi kaikesta paljon enemmän kuin ihmiset keskimäärin, ja osaisi perustella vakuuttavasti, miksi kannattaa tehdä näin eikä noin. Mutta ei sellaisia nyt kovin suuri osa poliitikoista tietenkään ole.

Tästä tilanteesta on kuitenkin hyvä jatkaa, nyt kun ydinvoimalla on vahva kannatus, voidaan ruveta tekemään toden teolla töitä sen eteen, että ydinvoimaa saadaan lisää ja äkkiä. Tässä projektissa on kyllä paljon merkitystä sillä kuinka fiksuja ja ahkeria poliitikkoja päättäjistä löytyy.

[Lasse]

Tarkoitus on ajaa keskiluokka neukkukuutioon jäätyneistä omakotitaloistaan ja tehdä autoilusta rajoitusten ja kustannusten muodossa vaikeaa tai kannattamatonta: kaikkien on istuttava bussissa puukkoneekereiden ryöstettävänä.

Itsemurhayksiössä säilytät fillariasi, jonka joudut kantamaan, (hissi poistettu käytöstä ikuisiksi ajoiksi) joka jumalan kerta kymmenenteen kerrokseen, tai Mm'Bati varastaa sen.

Mutta hei, jos sähköä on tällä viikolla jaeltu, voit vetää virtuaalilasit naamalle, hiukka SOMAa sotkemaan synapseja, ja hetkeksi irti arjesta...

Ja veli, lähin hyönteismuhennosta ehkä tänään tarjoileva kommuunikeittiö on aina vartin päässä, korkeintaan. Jos jaksat polkea...

The surprising stickiness of the "15-minute city"
https://www.weforum.org/agenda/2022/03/15-minute-city-stickiness/

Urbanism trends come and go but the "15-minute city" framing of walkable, mixe-use urban development is a lot more than a fad.
The historical roots of the 15-minute city are connected deeply with the current moment—one we will be living with for a long time to come.
As climate change and global conflict cause shocks and stresses at faster intervals and increasing severity, the 15-minute city will become even more critical.
Urbanism trends come and go: Broadacre City, Radiant City, EcoCity. Yet the "15-minute city" concept—which implies having all necessary amenities within a short walk, bike ride, or public transit trip from one's home—has demonstrated stickiness not just as an idea, but as a powerful tool for action – from Paris to Seoul, from Bogotá to Houston.

For longtime urbanists, the 15-minute city seemed to merely repackage the historic urban pattern of development: walkable, mixed-used districts. Old wine, new bottle, as the saying goes. But for a new framing to ignite a global urbanism movement, clearly there's more going on.

The obvious, yet incomplete, answer is the pandemic. Would Paris's Mayor Anne Hidalgo have pushed for progressive urban design without this framing? Undoubtedly. But with COVID-19 and its variants keeping everyone home (or closer to home than usual), the 15-minute city went from a "nice-to-have" to a rallying cry. Meeting all of one's needs within a walking, biking or transit distance was suddenly a matter of life and death. The pandemic created an urgency around equitable urbanism that sidelined arguments about bike lanes and other "amenities" that have roiled communities for years.

(jatkuu "artikkelissa")

Smart City, my ass...

[mannym]

Joidenkin mukaan ne vanhenevat autokäytössä kun kapasiteetti tippuu 80 prosenttiin. Paikalliskäytössä parjäävät vielä vuosia.

Kyllä sillä yksittäinen akku autossa on kovemmilla kuin yksittäinen akku osana suurta akustoa.

Niemelän mukaan vastaus ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen, sillä energiankulutus ei suoraan kasvata tuotantotehon tarvetta. Mikäli sähköautoja ladattaisiin älykkäästi eli ajoitettaisiin esimerkiksi automaation avulla pois kulutushuipuista, lisäkapasiteetin tarve putoaisi muutamaan prosenttiin."

3 miljoonaa autoa kun pistetään lataukseen kulutushuipun ulkopuolella, se luo oman kulutushuippunsa kun lisäkapasiteettia tarvitaan muutama prosentti. Kai se ostetaan sitten ulkomailta, kotimaista tuotantoa kun ei ole riittävästi.

Ja kuten jo aiemmin laitoin uutista, suola-akku on tulossa ensivuonna massatuotantoon. Silloin loppuu tarve eksoottisiin materiaaleihin. Hiiltä ja suolaa maailmassa riittää.

Tähän voi sanoa sen uskon kun näen.

Mutta kun lapojen kierrätys!11!!
On jo ratkaistu:
"Muovikomposiittimurska toimitetaan sementin raaka-aineeksi Finnsementille, jossa se hyödynnetään sataprosenttisesti

.

Jaa, eli lapojen kierrätys on marginaalisesti ratkaistu, sitten on jäljellä enää generaattori, varsi ja satojen tonnien betonijalusta massiivisine teräsrakenteineen.

Laskelmayritys, jos virheitä niin korjataan:
Nestemäisten liikennepolttoaineiden kulutus 2021 3 900 000 000kg
Ominaispaino 1, energiaa 8kwh/l
31 200 000 000kwh
Hyötysuhde sähkö vs be dsl n. 30%
10 000 000 000kwh/1000*365*24=1070MW olisi tehontarve

Eli 1070MW tai 1,07GW jatkuvaa teho tarvetta tai 9,373 TWh. Joka hyvin pyöreästi on vajaa 1/6 osa kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä. Kokonaistuotanto näyttäisi olevan muuten nyt 66,6TWh, kokonaiskulutus 81,5TWh, ja sähköistyneen autokannan myötä kulutus kasvaisi pyöreästi 90,8TWh:n tietämille. Tuotannon ollessa vieläkin 66,6TWh. Tarvitsemme omavaraisuuteen päästäksemme enää 24,2 TWh tuotannon jostain.

Tehkäämme ne tuuliturbiinein jolloin tarvitsemme vain 11,4GW kapasiteettia tuulivoimaloita. Tai 11 400 kappaletta 1MW tuulivoimalaa á 1,5miljoonaa € kpl.

Miksi noin paljon kapasiteettia? Ihan tietenkin varuiksi, sillä tuulivoimalan tuotanto perinteisesti on noin 25% kapasiteetista. Joten 24TWh: tuottamiseksi tarvitsemme 100TWh:n tuotantokapasiteetin.

Tuohon kun laskee vielä että se kierrättämätön perusta imaisee 100 tonnia betonia ja reilu 100 - 200 tonnia terästä. Niin päästään melko astronomisiin tuloksiin.

Toki tuon voi laskea vain sähköautojen tarpeen mukaan jolloin tarvittavien potkurien määrä putoaa, reiluun 3000 kappaleeseen.

Ja myös polttoainerekkojen onnettomuudet, tienkulutus ja investointitarpeet häviävät.

Tilalle tulee sitten täysi autokanta sähköautoja Joiden myötä tiestö kuluu nopeammin, jolloin investointi tarpeet kasvavat.

Ei siinä mitään nättejä laskelmia, heitin omiani lisäksi.

[Dangr]

^Lavat otin esimerkiksi koska täälläkin on mainittu niiden kierrätyksen olevan mahdotonta ja sakut hautaavat niitä maahan. Muut osat jalustaa lukuunottamatta ovat metalleja joille on jo olemassa kierrätyssysteemit. Jalustasta en tiedä että onko se väsyvä osa? Voiko siihen pultata uuden maston tarvittaessa? Lapsenomainen uskoni on että eivät myllyt tuosta 6MW kokoluokasta enää paljoa suurene noilla alueilla. Offshorena voivat kasvaa vieläkin suuremmiksi. Voin olla väärässäkin.

Kaikkia 3 miljoonaa autoa ei todennäköisesti tarvitse ladata kokonaan joka yö. Henkilöauton keskimääräinen ajosuorite on noin 52km päivässä.

Mutta laskin myös että puolet siirtymän vaatimasta sähköstä säästyy jalostamolta.

En muista tarkasti, mutta eikö tien kulutus kasvanut massan kuutioon? Tällöin kuorma-autojen muuttuminen pienemmiksi autoiksi vähentäisi kulumista.

Löytyi USA:n viranomaisten testi:
"sedan with two axles and a total weight of 2 tons. Assuming an even distribution, each of its axles would bear the weight of 1 ton. Now consider a semitruck with eight axles and a weight of 40 tons -- each of its axles would weigh 5 tons. ...
Considering that the truck has eight axles and the sedan has two, the relative damage caused by the entire semitruck would be 625 x (8/2) -- 2,500 times that of the sedan."

https://www.insidescience.org/news/how-much-damage-do-heavy-trucks-do-our-roads

Koko siirtyminen uusiutuvaan on hoidettu huonosti sekä että se olisi pitänyt välttää ja investoida ydinvoimaan, sitä en yritä kieltää. Mutta siitä mielipiteestä, että tulemme pärjäämään muutaman vuoden hankaluuden jälkeen, en vielä luovu.

Enkä luovu siitä että typerät ja huonot argumentit kummaltakin puolelta kenttää ovat typeriä ja huonoja. Ja niitä pitää kaikkien yrittää perustella kumoon.

"Puhtain asein puhtaan asian puolesta" oli jo jonkun suuren miehen tunnuslause.

[Totti]

Iltasanomissa oli juuri juttu jossa kerrostaloon oli laitettu vanhoja sähköauton akkuja energiapankiksi.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000009253816.html

Joidenkin mukaan ne vanhenevat autokäytössä kun kapasiteetti tippuu 80 prosenttiin. Paikalliskäytössä parjäävät vielä vuosia.

Litiumakun kapasiteetti laskee alussa lähes lineaarisesti ja on tyypillisesti noin 80% hujakoilla noin 250-300 täyden latauskerran jälkeen (eli ladataan 0% -> 100%). Sähköautossa harvemmin ladataan akku täysin tyhjästä, joten auton saa toki laitettua töpseliin tätä useammin.

IS:n jutussa kerrotaan

Helsingin kaupungin asunnot (Heka) on asennuttanut Helsingin Pukinmäessä sijaitsevan kerrostalon katolle aurinkopaneelit ja Tesla-sähköauton akuista kootun energiavaraston. Systeemi on start up -yritys Cactosin luoma.

Puurakenteinen asuinkerrostalo saa siis virtaa aurinkopaneeleista, ja alkuperäiskäytöstä poistetut Teslan akut varastoivat energian. Akkujärjestelmä vuoroin lataa ja vuoroin purkaa kuormaa sähkömarkkinoilla vallitsevan tilanteen mukaan.

Akkujen idea on siis tasata aurinkosähkön vaihtelut. Juttu ei kerro tarkalleen miten järjestelmää käytetään, mutta jos akut joudutaan syväpurkaa usein, akkujen käyttöikä jää lyhyeksi.

Ideana tämä akkutalo on ihan kiva kokeilu, mutta se ei ole mikään ratkaisu suuressa skaalassa koska käytettyjä autonakkuja ei riitä kattavaan talokäyttöön. Yksi akku sisältää niin vähän energiaa, että niitä tarvittaisiin kymmenkunta pienellekin kerrostalolle, jos tarkoitus on ylläpitää sähkön saatavuus edes päivän sähkökatkoksen ajan. Jos taas tarkoituksena on vain alentaa sähkölaskua hieman ottamalla säilöön aurinkosähköä, akkuja ei tarvita niin paljon mutta silloin ne ei myöskään ole mikään varavoimalähde.

"Aamulehti haastatteli Energiateollisuus ry:n energiaverkkojen asiantuntijaa Esa Niemelää, jonka mukaan kaikkien maamme kolmen miljoonan auton sähköistyminen lisäisi valtakunnallista sähkönkulutusta noin 10 prosentilla. Se vastaa suurin piirtein Loviisan ydinvoimalan vuosituotantoa tai kaikkea kivihiilellä vuodessa tuotettavaa sähköä.

Tarkistin tuon laskelman ja se on suunnilleen oikein. 10 % lisäys kokonaissähkönkulutukseen tarkoittaisi kuitenkin 1-2 ydinvoimalaa lisää riippuen tehosta. Huomioiden sen, että yksi ydinvoimala huitelee tällä hetkellä 10 mrd euron hujakoilla ja henkilöautoja on noin 2,5 miljoonaa, hinta autoa kohden on noin 4000 euroa eikä se kata esim. suurta määrää uusia latausasemia.

En ole ihan vakuuttunut, että tällainen investointi on järkevä huomioiden sen, että Suomen päästöt eivät edes teoriassa voi vaikutta ilmastoon mitenkään.

Niemelän mukaan vastaus ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen, sillä energiankulutus ei suoraan kasvata tuotantotehon tarvetta. Mikäli sähköautoja ladattaisiin älykkäästi eli ajoitettaisiin esimerkiksi automaation avulla pois kulutushuipuista, lisäkapasiteetin tarve putoaisi muutamaan prosenttiin."

Tuon voi jo pistää fantasian piiriin. Jos sähköautomäärä on suuri niin mitään kulutushuippuja ei enää ole olemassa vaan "huippua" on koko ajan. Kulutushuiputhan ovat nykyään päivisin ja kulutuslaaksot öisin. Autot seisovat öisin jolloin sähköauto myös ladataan. Jos 2-3 miljoonaa sähköautoa pistetään töpseliin, niin mitään kulutuslaaksoa ei enää öisin ole vaan kulutus on korkea vuorokauden ympäri.

Toisaalta ihmiset lataavat auton kun on tarve, oli sitten kulutushuippu tai ei. Ei kukaan jää odottelemaan auton lataamista tunteja tai päiviä, että kulutus laskisi. Tällainen älylataus menettää siis merkityksensä kun sähköautoja on paljon.

Mutta kun lapojen kierrätys!11!!
On jo ratkaistu:
"Muovikomposiittimurska toimitetaan sementin raaka-aineeksi Finnsementille, jossa se hyödynnetään sataprosenttisesti.

...

Komposiittijätteen lujitteet taas toimivat raaka-aineina klinkkerin valmistuksessa, joka on sementinvalmistuksen välituote", Finnsementin kestävän kehityksen päällikkö Ursula Kääntee avaa hyötyjä.

Jos tuulivoimaa laajennetaan suunnitelmien mukaan, lapoja vaihdetaan vuosittain kymmeniä tuhansia ympäri maailmaa. Epäilen, ettei niille kaikille löytyy hyötykäyttöä vaan ne päätyvät lopulta kuitenkin kaatopaikoille. Nämä lavat ovat siis jättimäiset, suuren tuulimyllyn yksi lapa painaa noin 12 tonnia. Yhdestä vaihtokerrasta tulee siis 36 tonnia roskaa ja jos mylly on merellä, lavat joudutaan vaihtamaan muutaman vuoden välein. Kerro tämä luku sitten niin monella tuhannella myllyllä kun haluat ja ymmärrät, että kierrätys jossain klinkkeritehtaassa ei ratkaise jäteongelmaa.

Ja kuten jäsen mannym jo totesi, lavat ovat vain osa jäteongelmaa. Tässä näet millaisen sokkelin yksi tuulimylly tarvitsee: https://www.youtube.com/watch?v=0vE6QkvcV-s

Suomeenkin halutaan tuhansia näitä myllyjä. Kuka kaivaa nämä sokkelit maasta ja hyötykäyttää ne kun ne joskus olin elinkaarensa lopussa? Ei kukaan, vaan ne jäävät maastoon johon muodostuu paikallinen kaatopaikka.

[Lasse]

Patella on asiaa:

Greenpeace co-founder Patrick Moore: "CO2 is entirely beneficial"
https://www.youtube.com/watch?v=VwwbigT4ACo

3,204 views  Oct 21, 2022
Dr. Patrick Moore has been a leader in the international environmental field for over 30 years. He is a founding member of Greenpeace and served for nine years as President of Greenpeace Canada and seven years as a Director of Greenpeace International. As the leader of many campaigns Dr. Moore was a driving force shaping policy and direction while Greenpeace became the world's largest environmental activist organization.

In recent years, Dr. Moore has been focused on the promotion of sustainability and consensus building among competing concerns. He was a member of British Columbia government-appointed Round Table on the Environment and Economy from 1990 - 1994. In 1990, Dr. Moore founded and chaired the BC Carbon Project, a group that worked to develop a common understanding of climate change

Dr. Moore served for four years as Vice President, Environment for Waterfurnace International, the largest manufacturer of geothermal heat pumps for residential heating and cooling with renewable earth energy.

As Chair of the Sustainable Forestry Committee of the Forest Alliance of BC, he leads the process of developing the "Principles of Sustainable Forestry" which have been adopted by a majority of the industry.

In 1991 Dr. Moore founded Greenspirit, a consultancy focusing on environmental policy and communications in natural resources, biodiversity, energy and climate change

In 2000, Dr. Moore published Green Spirit - Trees are the Answer, a photo-book that provides a new insight into how forests work and how they can play a powerful role in solving many of our current environmental problems.

Ford Foundation Fellowship, 1969-1972
Ph.D. in Ecology, Institute of Resource Ecology, University of British Columbia, 1972
Honours B.Sc. in Forest Biology, University of British Columbia

http://ecosense.me/
https://twitter.com/EcoSenseNow
Author: "Fake Invisible Catastrophes and Threats of Doom"

[Dangr]

^"Betonia käytetään maailmassa vuosittain noin 13 miljardia kuutiometriä. Suomessa vuotuinen käyttö on noin 5 miljoonaa kuutiometriä."

Sinne mahtuu muutama propelli mukaan. Varsinkin kun propellin omistaja todennäköisesti maksaa hävityksestä ja betonin tekijä säästää siten energiasta. Tai sitten kehittyy joku muu tapa. Ja todennäköisesti komposiittitekniikka ja -materiaalit kehittyvät ja lapojen uusimistarve tulevaisuudessa pienenee.

Ja kyllä tuo alusta on iso. Ja kysyinkin että onko se väsyvä osa ja voiko sen käyttää uuden tornin pystytykseen. Muutenhan teräsbetonisia patoja ynnä muita vastaavia rakennelmia on tuhottu eri puolilla maailmaa. Räjähteet ja kaivinkone erilaisine vempeleineen on keksitty. Kuinka syödä elefantti? Suupala kerrallaan. Ja ongelma jalustojen suhteen on suht uusi ja uusia kehittyneempiä tapoja niiden hajottamiseksi varmasti kehittyy.

Toinen asia on sitten siinä kuinka järkeviä tuulimyllyt noin ylipäätään on? Ja kuinka järkeviksi ne tulevat energian säilönnän kehittyessä.

[Totti]

^"Betonia käytetään maailmassa vuosittain noin 13 miljardia kuutiometriä. Suomessa vuotuinen käyttö on noin 5 miljoonaa kuutiometriä."

Sinne mahtuu muutama propelli mukaan.

Jutussa puhuttiin klinkkeristä koska se on päällystemateriaali eikä betonin tapaan rakennusmateriaali.

Betoniin on vuosien varrella ehdotettu sekoitettavaksi ties mitä jätteitä, mutta ongelma on kestävyyden heikkeneminen. Eli mitään kerrostaloja ja pilvenpiirtäjiä ei helposti rakenneta jätetäytteisellä betonilla. Täyteaineeksi tarkoitettuun sementtiin ehkä voisi sekoittaa jätteitä, mutta sovelluskohteet ovat rajoitettuja.

Jätteitä voi helpommin sekoittaa tuotteisiin, jotka eivät ole kantavaksi tarkoitettuja kuten vaikkapa klinkkeriin tai kaakeleihin. Tosin sekään ei ole ihan suoraviivaista koska esim. tuulimyllylapojen hartsit, lasikuidut, muovit jne. eivät välttämättä ole erityisen terveellisiä tuotteissa jotka on tarkoitettu sisäkäyttöön. Niistä saattaa tulla samanlainen ongelma kun 70-80-luvun lastulevyjen formaldehydi, joka haihtui sisäilmaan jopa niin suurissa määrin että silmiä alkoi kirvelemään.

Nämä tuulilapaklinkkerit voivat siis myös muodostua uudeksi "asbestiskandaaliksi", jos jossain vaiheessa todetaan, että niistä irtoaa lämpimässä kaasuja ja / tai partikkeleita jos / kun ne kuluvat tai hajoavat.

Ja kyllä tuo alusta on iso. Ja kysyinkin että onko se väsyvä osa ja voiko sen käyttää uuden tornin pystytykseen.

Betoni ei kestä maassa pitkään ilman korroosiosuojaa. Esimerkiksi talojen sokkelit kosteussuojataan ulkoa eri tavoin koska ne imevät muuten vettä ja alkavat murenemaan. Erityinen ongelma on talvipakkaset, jotka hajottavat betoni- ja sementtirakenteet jos ne kostuvat (vesi laajenee pakkasella ja murtaa kostean betonin, sementin, tiilen jne.).

Toisin kun talon sokkeli, tuulimyllysokkeli on suurien dynaamisten rasitteiden alla. Jos se heikkenee ajan saatossa, se saattaa yhtenä päivänä murtua niin, että koko laitos kaatuu. Eli toisin kun talossa jossa voidaan sallia jopa sokkelin halkeamia, tuulimyllyn sokkeli voi rikkoutua katastrofaalisesti myrskyisenä päivänä.

Tuulimyllysokkelin elinikä on siis rajoitettu ja se riippuu hyvin paljon siitä, miten hyvin se on rakennettu. Huomioiden, että tuulimyllyjen elinikä mitoitetaan 20-25 vuoteen, sokkelitkaan tuskin on rakennettu kestämään 50-100 vuotta, joka on normi taloille.

Sokkelin uusiokäyttöä rajoittaa myös se tosiasia, että tornikokojen kasvaessa, jo olemassa olevat vanhat sokkelit ovat liian pieniä, eli ne ei yksinkertaisesti kykene pitämään suurempaa tornia pystyssä vaan kampeutuvat ylös maasta kasvanen tuulivoiman myötä.

Muutenhan teräsbetonisia patoja ynnä muita vastaavia rakennelmia on tuhottu eri puolilla maailmaa. Räjähteet ja kaivinkone erilaisine vempeleineen on keksitty. Kuinka syödä elefantti?

Toki näin, mutta millaiselta näyttää puretun tuulimyllypuiston maasto jos sieltä aletaan räjäyttelemään kymmeniä tai jopa satoja sokkeleita irti?

Toinen asia on sitten siinä kuinka järkeviä tuulimyllyt noin ylipäätään on? Ja kuinka järkeviksi ne tulevat energian säilönnän kehittyessä.

Tuulimyllyt eivät ole lainkaan järkeviä tällä hetkellä. Oikeastaan mikään rationaalinen seikka ei puolla niiden rakentamista:

- Tuulimyllyn CO2 elinkaaripäästöt ovat suuremmat kun ydinvoimalla : https://energy.utexas.edu/news/nuclear-and-wind-power-estimated-have-lowest-levelized-co2-emissions

- Tuulimylly on rakenteellisesti tappiollinen energiamuoto: kun tuulee paljon, sähkön hinta laskee, kun ei tuule ei ole sähköä myytäväksi. Talous on korjattu erinäisillä tukisasilla, syöttötariffeilla tai nostamalla sähkön hintta keinotekoisesti. Leimallista on, ettei taida olla yhtäkään tuulipuistoa, joka olisi pystytetty markkinaehtoisesti yksityisellä rahalla vaan mukana on aina ollut joko julkista rahaa ja / tai poliittisia päätöksiä, jotka pönkittävät niiden taloutta.

- Tuulimyllyt tappavat etenkin isoja lintuja, joita yleensä on vähän: https://birdwatchingbuzz.com/do-windmills-kill-birds/

- Tuulimyllyjen esteettinen haitta on merkittävä. Ruotsissa ollaan mm. herätty siihen, että talot myllyjen lähellä ovat muuttuneet arvottomaksi koska niille ei enää ole markkinoita. Kukaan ei halua asua kämpässä jossa päivänvalo vilkkuu ja jonka maisemat on pilattu rautatorneilla.

- Tuulimyllyt vaativat suuria metsien avohakkuita ja massiivista maan muokkausta. Koska voimalinjojen tarve kasvaa jokaisen tuulipuiston myötä, myös niiden alta joudutaan raivaa metsikköä hehtaarikaupalla sokkelien ja huoltoteiden lisäksi. Yksi pienikin tuulivoimapuisto saattaa siis vaatia jopa sadan metsähehtaarin kaatamista.

- Aikaisemmin tässä jo keskusteltiin tuulimyllyjen kierrättämisongelmista, jotka eivät mielestäni ole vakuuttavasti ratkaistu.

- Suuri määrä tuulivoimaa destabilisoi sähköverkon siihen pisteeseen, että se kaatuu jossain vaiheessa kokonaan. Tämä ongelma realisoituu kun tuulivoimaa on noin 15-20% sähköntuotannosta ja muuttuu hallitsemattomaksi kun lähestytään 40-50%. Destabilisointi välttämiseksi on rakennettava säätövoimaa eli alennettava tuulivoiman osuutta koko sähköntuotannosta. Tällä hetkellä lisäsäätövoima on ollut kaasu (halpa ja nopea rakentaa), jolla kuitenkin on ilmeisiä poliittisia rasitteita sen lisäksi, että se menee koko ilmastonarratiivia vastaan. Eli kun pyritään irti CO2 päästöistä tuulivoimalla, CO2 päästöjä joudutaan itse asiassa lisäämään.

- Tuulivoima on jättimäinen resurssisyöppö. Yhteen myllyyn menee useita tonneja kuparia, valtavia määriä rautaa ja betonia ja erinäisiä maametalleja, joiden louhiminen on likaista puuhaa.

- Tuulivoima edellyttäisi massiivista akustoa rinnalleen, jotta edes osa teknisistä ongelmista kuten - säätövoiman tarve saataisiin korjattua. Jäljelle jää kuitenkin kaikki muut ongelmat ja akutkin tuovat lisää kustannuksia, ympäristöhaittoja ja muita ongelmia mukanaan.

Suosittelen ruotsalaisen tuulivoimadokkarin katsomista (suom. tekstitys) jos haluat tietää lisää:

Osa 1: https://www.youtube.com/watch?v=oNh6svLzXpU
Osa 2: https://www.youtube.com/watch?v=7lI7hnF6zbU
Osa 3: https://www.youtube.com/watch?v=fa6hdmQIaHs

Kokonaisuus tuulivoiman osalta ei siis ole lainkaan niin ruusuinen kun naiivit poliitikot ja tuulivoimafirmat kertovat. Se on ideologinen hanke, johon ollaan tartuttu koska mitään muuta edes lähellä realismia ei oikeastaan ole olemassa jos ydinvoima ja fossiiliset pitäisi ajaa alas.


Lopuksi voin kertoa, että olin aikoinaan innokas tuulivoiman kannattaja. Ymmärsin tekniikan hyvin mutten koskaan selvittänyt itselleni mitään käytännön seikkoja vaan luotin kokonaan median ja poliitikkojen puheisiin.

Aloin jossain vaiheessa penkomaan tuulivoimaa enemmän ja ilmeni, että moni tuulivoiman ongelmista oli pokkana lakaistu maton alle tai kuitattu vähättelevästi. Oli selvästi olemassa kriittisen ongelmallisia asioita, joita ei haluttu ottaa mukaan myyntipuheisiin.

Käytännössä tuulivoima ei siis ollut niin loistoidea kun miltä se paperilla näytti. Ylitsepääsemättömiä ongelmia on yksinkertaisesti aivan liikaa, jotta tämä olisi varteenotettava energiamuoto muutoin kun pistemäisenä sovelluksena yksittäiselle talolle, maatilalle tms. Kyse ei edes ole vain teknisistä ongelmista joita insinööritaito voisi hoitaa, vaan myös ekologisista, maankäyttö, maisemallisista ja monesta muusta asiasta, joita ei mitenkään voida korjaa piirrustuspöydällä.

Informaatio lisäsi tuskaa ja sen puitteissa olen kääntänyt kelkkani 180 astetta tuulivoiman suhteen: sitä ei pitäisi rakentaa ainoatakaan myllyä lisää koska tuulivoima ei ratkaise yhtään mitään vaan aiheuttaa vain lisää ongelmia.

[Nikolas]

Tämmöinen uutinen:

Fuusioenergiassa syntyi läpimurto – laitteistot rikkoutuivat kenties historiallisessa kokeessa

Yhdysvalloissa fuusioenergiaa tuotettiin enemmän kuin energiaa syötettiin fuusioon.

Yhdysvalloissa tutkijat ovat tehneet läpimurron fuusioenergian tutkimuksessa. Tutkimuslaboratoriossa tuotettiin fuusiossa enemmän energiaa kuin sitä käytettiin fuusion aikaansaamiseksi.

Koetulos tehtiin Kaliforniassa Lawrence Livermore National -laboratoriossa Yhdysvaltojen hallinnon mukaan. Sen mukaan läpimurto on tehty kahden viime viikon aikana.

Tutkimuksessa fuusioreaktioon käytettiin energiaa 2,1 megajoulea lasereiden avulla ja energiaa syntyi 2,5 megajoulea.

Tutkimuksessa mukana olleiden henkilöiden mukaan energiantuotanto oli odotuksia selvästi suurempaa, mikä rikkoi myös laitteistoja. Rikkoutuneet laitteistot hankaloittavat myös tuloksen arviointia.

Asiasta on uutisoitu innostuneesti maanantaina, mutta Financial Times -lehden mukaan toistaiseksi tieto läpimurrosta on muutaman henkilön kertomaa. Heidän mukaansa tutkimusdataa pitää vielä analysoida.

Yhdysvaltojen hallinto aikoo tiedottaa asiasta lisää tiistaina. Jo nyt arvioidaan, että jos tutkimustulos saadaan varmennettua, kyse on historiallisesta hetkestä.

Fuusioenergian todellinen läpimurto olisi erinomainen uutinen, sillä se ratkaisisi monia energiatuotannon ongelmia aikanaan. Jos tutkimustulos osoittautuu onnistuneeksi, todennäköisesti menee vielä vuosia ellei vuosikymmeniä sen kaupalliseen käyttöön.

Lähde: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/43e96b4d-daa8-402d-869a-ecdf0e07f236

[Dangr]

^Klinkkeri on päällystemateriaali?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Klinkkeri

Kun ekaa kertaa luin tuon jutun, niin ajattelin myös tuota asbesti ja kuituasiaa. Mutta betoniuuni lämpenee jonnekin 1400C ja wikin mukaan lasikuitu rupeaa hajoamaan 1200C ja lasihan on amorfinen eli vaikka lasia puhellettaessa lämpöä tarvitaan 1500C, niin se on käsittääkseni senverran pehmeää että muovautuu alemmassa lämpötilassa. Ja uskoisin että nuo lopputuotteet on testattu toimiviksi ja turvallisiksi. Mutta varmasti asiassa on salaliitto...

Mutta nyt tuli hyviä syitä miksi tuulivoima on huono. Omasta mielestä niin kauan kun energian säilömistä ei ole ratkaistu, niin tuulivoima saa olla vain pieni osa energiapalettia. Ja jätetään muuttolintujen reitit vapaiksi tai pysäytetään ne siksi aikaa.

Mutta se on hyvä että ydinvoimassa ei ole samanlaisia isoja teräsbetonivaluja kuin tuulivoimassa tai hankalasti hävitettäviä jätteitä kuten propelli tai louhita mitään maasta ja jätetä säteileviä jätteitä tai raskasmetalleja kaivoksille...

Hanhikivi ja olkiluoto nelonen taisivat jäädä hieman vaiheeseen?

Betoni kestää hyvin maassa, kosteuseristykset on pääasiassa homeongelmia varten. Tietysti jäätyminen on haitaksi mutta sille on ratkaisuja. Betonia on eri lajeja ja lukuisia lisäaineita joilla sen saa kestävämmäksi. Eikö sitä tarvitse räjäyttää pllun päreiksi, halkeamat jo auttavat. Liekö siellä joitain putkia kaapeleille jotka räjähdysaineella täyttämällä ja räjäyttämällä saadaan jo jotain aikaan?

https://www.sika.com/en/construction/concrete-admixtures.html

Jäi vielä epäselväksi kestääkö se uudelleenkäyttöä vai ei:
"Toisin kun talon sokkeli, tuulimyllysokkeli on suurien dynaamisten rasitteiden alla. Jos se heikkenee ajan saatossa, se saattaa yhtenä päivänä murtua niin, että koko laitos kaatuu. Eli toisin kun talossa jossa voidaan sallia jopa sokkelin halkeamia, tuulimyllyn sokkeli voi rikkoutua katastrofaalisesti myrskyisenä päivänä.

Tuulimyllysokkelin elinikä on siis rajoitettu"


Ja vihertävyyslaskelmia löytyy joka lähtöön.
https://www.forbes.com/sites/christopherhelman/2021/04/28/how-green-is-wind-power-really-a-new-report-tallies-up-the-carbon-cost-of-renewables/?sh=6414a7c673cd

"More specifically, they figure that wind turbines average just 11 grams of CO2 emission per kilowatthour of electricity generated. That compares with 44 g/kwh for solar, 450 g for natural gas, and a whopping 1,000 g for coal.

But beating them all is the original large-scale zero-carbon power source, nuclear power, at 9 g/kwh.

Thanks to technology, these stats aren't static. Offshore wind turbines are becoming enormous, with General Electric's Haliade X featuring blades 360 feet long and generating 14 megawatts. The carbon footprint of such monsters could get as low as 6 g/kwh. "

https://yaleclimateconnections.org/2021/06/whats-the-carbon-footprint-of-a-wind-turbine/

Ja tähän oma laskelma, ihan mielenkiinnosta laskin, jos samalla rahalla ostaisi öljyä tai tuulimyllyn. Luvut ovat taas noin, älkää tarttuko jollei ole dekadiluokan virheitä:

Jonkun lähteen mukaan tuulivoima maksaa 1200000e/MW.

Öljybarreli 100e, sisältää 320kg CO2, energiaa 1700kWh

Myllyn hinnalla saa 12000barrelia, 20400000kWh, 3840000kgCO2

Tuulinen keli, mylly toimii viikon täysillä. Niitäkin aikoja on.

168000kWh viikossa, barrelien energia täyteen 121 viikossa. Ja tähän sitten jokainen laskee omilla kertoimillaan tuulettomat ajat mukaan sekä lapojen uusimiset jne.


Mutta en jatka tästä tämän enempää.

[Roope]

Wärtsilä: Tuulivoimasta voi tehdä yhtä tasaista kuin ydin­voima ja selvästi halvemmalla

Wärtsilä laski, että tuulivoima on ydinvoimaa halvempi tapa lisätä vakaata sähköntuotantoa eli perusvoimaa. Professorin mielestä laskelma on uskottava.

Helsingin Sanomat 18.12.2022

Ei mitään itse konseptia vastaan, mutta ei tosiaankaan ole uskottavaa lähteä oletuksesta, että ydinvoiman tuottamisen tulevaisuus on epäonnistunut ja kustannuksiltaan käsistä lähtenyt OL3-projekti, kuten Wärtsilä on laskelmissaan tehnyt. Sellaisen väittäminen on tahallista harhaanjohtamista kaikilta asianosaisilta. Toimittajalta täysin kritiikitön suhtautuminen Wärtsilän markkinointiosaston tuottamaan puffiin.

Tuuli- ja ydinvoiman nimellistehoa ei voi suoraan rinnastaa. Tuulivoimalat tuottavat sähköä keskimäärin vain kolmasosan saman tehoiseen ydinvoimalaan verrattuna.

OTETAAN siis reilumpi vertailukohta. Olkiluodon ydinvoimalan rakennusaikana Suomen tuulivoimakapasiteetti on noussut noin nollasta 5 000 megawattiin. Se riittää jo keskimäärinkin tuottamaan uuden ydinvoimalan verran sähköä.

Tuulivoimaloiden rakentaminen on maksanut karkeasti viisi miljardia euroa. Olkiluodon uuden reaktorin rakentaminen maksaa yli kaksinkertaisen summan.

MUTTA edelleen tuulivoiman ongelma verrattuna ydinvoimaan on se, että tuotanto vaihtelee sattumanvaraisesti sään mukaan. Keskimääräinen tuotantomäärä ei lämmitä yhtään silloin, kun on tyyntä. Tuulivoimasta ei siis sellaisenaan ole sähköjärjestelmän tasaiseksi perusvoimaksi.

Ollakseen ydinvoiman kaltaista, tuulivoima tarvitsee paljon säätövoimaa, joka pyörähtää käyntiin, kun tuotantoa ei ole.

Säätövoimaa saadaan tätä nykyä kotimaisesta vesivoimasta ja tuomalla sähköä muista Pohjoismaista. Mutta nämä lähteet eivät välttämättä riitä edes tänä talvena saati tulevina vuosina, kun tuulivoiman määrä entisestään kasvaa.

Mistä säätövoimaa siis saadaan?

LAIVAMOOTTOREITA ja sähkövarastoja valmistava Wärtsilä on kehitellyt yhden vastauksen. Wärtsilän asiantuntijat ovat laskeneet, että tuulivoiman pohjalle on mahdollista rakentaa vakaata sähkötehoa ja se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin uusi ydinvoima.

Vaikka tuulivoimaan yhdistettäisiin vedyn tuotanto, vetyä käyttävät säätövoimaa tuottavat moottorivoimalat ja akustot, kokonaisuuden tuottaman perusvoiman hinta olisi halvempi kuin uudella ydinvoimalalla.

"Vertasimme sitä, että rakennettaisiin uusi Olkiluoto 3 eli 1 600 megawatin tehoinen ydinvoimala. Ja sitä, että rakennettaisiin sama tasainen kapasiteetti tuulella, pienellä määrällä akkuja, elektrolyysereillä ja Wärtsilän moottoreilla", energialiiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Rimali sanoo.

RIMALIN laskelma lähtee siitä, että tuulivoima–vety–moottorivoimala–akusto-yhdistelmällä saadaan tuotettua vuoden jokaisena hetkenä sähköä tasaisella 1 600 megawatin teholla – ihan niin kuin ydinvoimalla.

Siksi tuulivoiman määrä on laskelmassa mitoitettu rajusti yli tarvittavaan keskimääräiseen sähköntuotantoon verrattuna. Sitä rakennettaisiin peräti 7 200 megawattia.

"Silti sähkön kustannus olisi tuulivaihtoehdolla 64 euroa megawattitunnilta. Vastaavan ydinvoimalan tuottaman sähkön kustannus olisi 78 euroa megawattitunnilta. Kustannusero tekee 190 miljoonaa euroa vuodessa", Rimali sanoo.

LASKELMIEN lopputulokset riippuvat oletuksista. Rimali on käyttänyt ydinvoimalle Olkiluodon kolmosreaktorin oletettua lopullista hintaa eli noin 11 miljardia euroa. Se perustuu World Nuclear Reportin esittämään arvioon vuodelta 2019. Arvio tuskin on ainakaan liioiteltu.

[Nikolas]

Todellakin epäonnistunut laskelma, jos edustavana ydinvoimalaitoksen vertailukohtana käytetään OL3 toteutumista ja sen kustannuksia.

[jmk]

Wärtsilä: Tuulivoimasta voi tehdä yhtä tasaista kuin ydin­voima ja selvästi halvemmalla
RIMALIN laskelma lähtee siitä, että tuulivoima–vety–moottorivoimala–akusto-yhdistelmällä saadaan tuotettua vuoden jokaisena hetkenä sähköä tasaisella 1 600 megawatin teholla – ihan niin kuin ydinvoimalla.

Rakentamaan sitten vaan, hopi hopi!

Suomeen on jo nyt rakennettu 4000 MW nimellisteholla tuulivoimaa, joten tuo säätöpatteri olisi pitänyt rakentaa jo ajat sitten. Olette jo pahasti myöhässä sen kanssa. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan: nyt sitten seis kaikki tuulivoimarakentaminen ja suunnataan siihen suunnitellut paukut sen sijaan tuon puuttuvan säätöpatterin rakentamiseen.

Puhutaan tuulivoiman lisärakentamisesta sitten, kun olette saaneet säätöpatterin rakennetuksi ja toimimaan sähkömarkkinoilla. Siis oikeasti, niin että se kattaa edes nykyisen tuulisähkön säätötarpeen kokonaan. Ei mitään "kyl se tulevaisuudessa toimii" tai "meil on tää 2 megawatin pilotti tekeillä".

Montako vuotta pitää odottaa?

[Dangr]

Suomeen on jo nyt rakennettu 4000 MW nimellisteholla tuulivoimaa...

Eikö se ole jotain 5100MW nykyään? Ensivuonna liki 7000MW ja 2030 arvellaan olevan 18000MW.

Hesarin jutussa mainittiin myös:
"Ranskan valtion energiayhtiö EDF kertoi tammikuussa Ranskan Flamanvillessä rakenteilla olevan Olkiluodon sisarreaktorin hinnan nousseen jo 12,7 miljardiin euroon."

Puola tilasi just ydinvoimaloita. Yritin etsiä tarkempaa tietoa, mutta ilmeisesti Westinghousen, valmistuu  2033, 3750MW ja hinta 20 miljardia. Mainittiin myös että Etelä Koreasta suunnitellaan tilattavan 6400MW ydinvoimaa, mutta en löytänyt pikasella haulla mitään tarkempaa tietoa.

Ilmeisesti Puolalla ja Etelä-Korealla enemmänkin yhteistyötä suunnitteilla kaikkien noiden aseostojen jälkeen...

[Nikolas]

Nyt kun saimme taas havaita että ilmastonmuutos ei ole edennyt aivan odotusten mukaisesti, jokainen kylmä talvi on negatiivista markkinointia sähköautoille.

Pääasiassa näistä syistä:

• Sähköautot ovat yhä arkoja lämpötilojen suhteen. Akut eivät pidä kuumasta mutta eivät kylmästäkään. Pakkasella lyhentynyttä ajomatkaa sadatteleva sähköautoilija on juuri se kauaksi kuuluva huono kello.
  
  
• Tällaisina aikoina, kun nautimme tuurivoimalla tuotettua sähköä, ja sähkön hinta nousee korkeuksiin pahimmilla pakkassäillä, ajatus sähköauton hankkimisesta alkaa tuntua vähemmän houkuttelevalta.

[räsänen]

Jep, mutta noista asioista ei löydy juttuja valtamediasta, mutta toisaalta, pahin sähköautoilun hehkutuskin on laantunut. Alkanee luultavasti taas keväällä uudestaan alkaa myllyt vähän pyörimään.

Tähän löyhästi liittyen, Ville Niinistö uhriutuu Twitterissä urakalla. Tuo mies on tullut maksamaan suomalaisille veronmaksajille miljardeja, luultavasti enemmän kuin Sanna Marin, ja nyt kun hän saa palautetta asiasta niin alkaa mieletön uhriutuminen. Ihan tarkkaan en tiedä hänen ongelmaansa, koska hän on ystävällisesti blokannut minut. En ole kirjoittanut tälle nirppanokalle yhden yhtä viestiä mutta ilmeisesti kommenttini vihreän siirtymän totaalisesta epäonnistumisesta eivät ole miellyttäneet.

Maksan aika saatanasti yimääräistä rahaa vihreän liikkeen poliitikkojen utopian vuoksi. Olisi vahintäänkin kohtuullista että voisi palautetta antaa asiasta kyseisille politiikoille mutta ei. 

[Lalli IsoTalo]

... Ville Niinistö uhriutuu Twitterissä urakalla.

https://twitter.com/VilleNiinisto

Vietän pyhiä siivoten uhkauksia & nälvimisiä somestani. Miksi?

Koska pari näkyvää trollia PByrokraatin johdolla päätti syyttää minua Suomen hiilinieluvastuista v 2025, joista en neuvotellut (vaan Sipilän porvarihallitus).

Järjetöntä. Vastuuta omista teoistaan eivät tietty ota.
...

Se on jo Sipilän hallituksen ja ministeri Tiilikaisen 2017-18 neuvottelema voimassa oleva asetus.

Uudessa nyt neuvotellussa Suomen 2030 tavoite laskee, vaikka EUn yhdessä nousee.

[Golimar]

Nuo luvut ovat täysin mielipuolisia, no sitähän se €Uroistoliitto on, mielipuolisuutta.

[tweet]1606940738708803585[/tweet]

https://twitter.com/VilleNiinisto/status/1606940738708803585

[Roope]

Pääkirjoitus: Sähkö meni suomalaisilla tunteisiin

Suomalaisten suhde energiaan muuttui tänä vuonna. Muutos houkutteli politiikasta populismia esille.

[...]

Kun sähköstä tuli tänä vuonna kansaa huolestuttava ja kiinnostava asia, siitä tuli myös kuuma kysymys politiikalle. Tällaistakaan ei ole nähty montaa kertaa. Ehkä vastaavaa koettiin aiemmin silloin, kun osa poliitikoista näki hyväksi tehdä tyhmästi ja estellä ydinvoiman lisärakentamista.

[...]

Erityisesti perussuomalaiset väänsivät sähköstä vaalivalttia syyttämällä kovista hinnoista vihreää siirtymää. Oikeasta syystä – Venäjän pakotteista ja vastapakotteista sekä Ukrainan sodasta – kun ei Suomen hallitusta saa oikein vastuuseen.

VIHREÄN siirtymän aikana on rakennettu paljon muutakin kuin tuulivoimaa – jota ilman Suomi olisi ollut jo todella suurissa energiaongelmissa. Vihreän siirtymän aikana se Olkiluodon kolmosreaktorikin on rakennettu. Vihreä siirtymä ei tainnut rikkoa turbiineja eikä viivästyttää rakennustöitä.

Mutta kun kylmämarinoitua tunnetta on tarjolla, populismia riittää toiseenkin potenssiin.

Helsingin Sanomat 27.12.2022

Tämä tyhmäksi heittäytyminen on nähty jo niin monta kertaa, vaikka kirjoittaja itsekin viittaa ydinvoiman lisärakentamisen estelemiseen.

Oli vihreää siirtymää, että Suomeen päätettiin rakentaa yksi jättimäinen Olkiluodon kolmosreaktori eikä kahta pienempää, joiden rakentaminen olisi ollut ennakoitavaa rutiinia.

Oli vihreää siirtymää ajaa alas Suomen hiilivoimaloita ja turvetuotantoa.

Oli vihreää siirtymää, että Saksa ajoi alas ydinvoimalat ja hirttäytyi venäläiseen maakaasuun.

Oli vihreää siirtymää, että Putin sai energiasta aseen Eurooppaa vastaan. Se suorastaan ojennettiin hänen käteensä.