Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)

[Nikolas]

Elektrolyysi on helppo asia, sitä voi harrastaa ihan kotonakin.

Ok, sanotaan vaikka niin, mutta elektrolyysin hyötysuhteeseen on tulossa merkittävä parannus, ja se on tärkeä asia. Tuskin voit kiistää sen tärkeyttä.

Vedyn ongelma liittyy sen säilyttämiseen. Koska kaasumuodossa säilyttäminen on epärealistista se pitää kaasuna puristaa nestemäiseen muotoon, joka tekee siitä energiatehottoman.

Kyllä! Pidetään tämä mielessä. Vedyn säilyttäminen on yleisesti ottaen vaikeaa, koska pikkuruiset vetymolekyylit löytävät tiensä jopa säilytysastioidensa seinien läpi. Toinen ongelma on vedyn pieni tiheys, ja siitä seuraava pakkauksen suuri koko. Kolmas ongelma on vedyn puristaminen kohtuulliseen tilavuuteen, johon kuluu energiaa, kuten jo sanoitkin. Neljäs ongelma on vedyn pitäminen siinä kohtuullisessa (ei koskaan pienessä) tilavuudessa joko lujan paineastian tai matalan lämpötilan avulla. Isoja pulmia ne ovat, ja kehitetyt ratkaisut ovat vain osittaisia. Vedyn kelvollisuus vetytalouden edellyttämään varastointiin ja kuljetukseen on edelleen debatin aihe, eikä suotta.

Seuraavaksi tulee kysymys riittävän edullisesta sähkön tuotannosta, sillä juuri sitä tarvitaan, jotta saadaan tuotettua vetyä kohtuullisin kustannuksin. Oma suosikkini on ydinenergia, jota nyt tuotetaan kolmannen sukupolven reaktoreilla, mutta seuraavan sukupolven reaktoreihin kehitetään ominaisuuksia, jotka parantavat ydinenergian kilpailukykyä.

Koska vetyä ei esiinny luonnossa siten, että sitä voisi "pumppaa" öljyn tai maakaasun tavoin, vety pitää aina tuottaa käyttämällä energiaa.

Olinkin sanomassa ... tai siis, taisinkin jo sanoa.

Vety on siten pelkkä varastointitapa eikä siis mikään energialähde.

Juuri tässä kohtaa pitää palata pikkuisen taaksepäin kurkkaamaan, mistä olimmekaan selvästi samaa mieltä: Vedyn ongelma liittyy sen säilyttämiseen.

Juuri tuosta syystä kaavailtu ja unelmoitu vetytalous on suuri ongelmien vyyhti. Ja juuri siksi metanolitalous on vetytalouden käytännöllisempi muunnos. Metanolille on valmiiksi runsaasti käyttökohteita ja valmiit laajat markkinat. Samaa voidaan tietysti sanoa myös ammoniakista, mutta ei näitä tarvitse katsoa toistensa kilpailijoina vaan paremminkin täydentäjinä. On kemikaaleja, jotka nykyään tuotetaan maakaasusta, mutta jotka jatkossa voidaan tuottaa siten että energiasisältö saadaan etukäteen tuotetusta vedystä. Metanoli ja ammoniakki ovat mielestäni kelpo esimerkkejä sellaisista kemikaaleista.

Ydinenergian käyttäminen vedyn tuotantoon on siten täysin turha energiaa tuhlaava välivaihe kun ydinsähkö voidaan myös käyttää suoraan.

Siis, kyllähän normaali sähkön kulutus, kuten nykyäänkin, tulee hoitaa luotettavalla ja kotimaisella energiantuotannolla, mihin ydinvoimalat ovatkin erittäin käyttökelpoisia. Mutta ei tämä kova tosiasia tarkoita sitä etteikö ydinvoimaloita kannattaisi rakentaa enemmänkin, muihin tuleviin tarpeisiin, kuten vaikkapa vedyn tuotantoon. Vedyn elektrolyysiä voitaisiin hyödyntää säätövoimana kulutuksen puolelta jopa niin paljon että muuta säätövoimaa ei sitten enää tarvittaisikaan.

Tuurivoimalat voitaisiin vaivihkaa purkaa pois, kun ydinsähköä saataisiin todellakin riittävästi. Koskien vapauttaminenkin tulisi mahdolliseksi, kun vedyn elektrolyysillä hoidettaisiin säätövoiman tarve kulutuksen puolelta.

Eli jos meillä jo on ydinvoimaloita, vetyä varastointivälineenä ei tarvita lainkaan.

Tästähän me olimmekin jo samaa mieltä. Ei sitä vetyä kannata energian varastointia varten ryhtyä tuottamaan. Parempi on tuottaa vedystä haluttuja ja helposti varastoitavia kemikaaleja, joille on muutenkin jo markkinoita, ja niitä käyttökohteita on tulossa lisääkin.

• Vety kelpaa suoraan ammoniakin, metanolin ja täyssynteettisten hiilivetyjen tuotantoon.
  
• Ammoniakki on välittömästi haluttu kemikaali maatalouden tarvitsemien lannoitteiden tuotannossa. Lisäksi se kelpaa polttoaineeksi valtamerilaivoihin.
  
• Metanolille on runsaasti käyttöä teollisuudessa. Lisäksi metanoli on erinomainen moottoripolttoaine. Metanolista voidaan valmistaa myös dimetyylieetteriä, joka kelpaisi hyvin raskaan maantieliikenteen polttoaineeksi.
  
• Pitkän matkan lentokoneisiin varmaan halutaan jatkossakin tankata jotain hiilivetyseoksia, ja niiden valmistukseen tarvitaan vetyä.

Vedyn houkutus on lähinnä ollut stabiloida esim. tuulivoiman epävakaa sähkötuotanto tuottamalla vetyä kun tuulee paljon joka poltetaan kun tuulee vähän.

Asetelmahan on juuri sellainen, että nimenomaan tuurivoima tarvitsee tuekseen jotain säätövoimaa. Tuurivoima tarvitsee vedyn elektrolyysiä, ei toisinpäin. Selitin jo edellä, miten kohtuuhintaiselle vedylle löytyy kyllä käyttöä, vaikka sen tuotantoa rajoittavana riippana ei olisikaan oikullista tuurivoimaa.

Vety voisi toki toimia polttoaineena esim. autoilussa, mutta sähköakku on tässäkin sovelluksessa ylivoimainen jos bensiini ei kelpaa. Vetyyn liittyy yksinkertaisesti niin paljon teknisiä ja logistisia ongelmia sen lisäksi, ettei ole järkeä pistää siihen paukkuja.

Sähköakku on sitten toisenlainen energian varastointiin liittyvä ongelma. Kyllä akkutekniikan tulevia parannuksia on etukäteen hehkutettu, mutta tuleeko niitä huokeita superakkuja oikeasti markkinoille, ja millä aikataululla? Nykyiseen jo käytössä olevaan akkuteknologiaan liittyy akkumineraalien ehtyminen, josta tulee iso ongelma aikaa myöten, ellei ongelma ratkea tulevaisuuden paremmilla akuilla. Muutenhan kyllä sähköakku vaikuttaisi riittävän hyvältä henkilöautoliikenteen pikku pyrähdyksiin, jos latausinfra ja sähkön tuotanto saadaan riittävälle tasolle.

[artti]

Pientenkin sähköajoneuvojen akut ovat painavia. Nostin sähköpotkulaudan tien sivuun, jolloin havaitsin, että sähköpotkulaudassa on painoa.

Ladattavilla akuilla toimivaa täysperävaunullista sähkörekkaa ei ole järkevää rakentaa siksi, että täysperävaunulliseen sähkörekkaan tarvittava määrä akkuja muodostaisi erittäin painavan massan. Sähköllä toimivat täysperävaunulliset rekat on rakennettava sähköä tuottavalla polttokennotekniikalla, jossa ennen ajoa täysperävaunullisen rekan tankki täytetään polttokennon käyttämällä kemikaalilla.

Sähköajoneuvon etu on se, että sähköajoneuvon moottorissa on vääntömomenttia, että kyllä sähkömoottori sopii painaviin ajoneuvoihin.

Vedyn jalostus vedestä alkaa Suomessakin teollisessa mittakaavassa.

Olemme Suomen energiatulevaisuuden edelläkävijä päästöttömän hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana – visiomme on tuottaa vihreää vetyä ja jatkojalostaa se synteettisiksi polttoaineiksi kustannustehokkaasti.

Rakennamme 20 MW suuruisen elektrolyysilaitteiston, joka käyttää uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Lopputuotteena syntyy täten vihreää vetyä. Vedyn valmistaminen elektrolyysin avulla on koeteltua teknologiaa. Valitulla laitoskoolla saavutamme merkittävät kustannushyödyt.

Osan vihreästä vedystä jatkojalostamme Power-to-X-teknologiaa hyödyntäen. Toteutamme kiertotalousratkaisuja ja otamme talteen suomalaisen teollisuuslaitoksen hiilidioksidipäästöjä. Vihreästä vedystä ja talteen otetusta hiilidioksidista valmistamme synteettistä biopolttoainetta. Näin rakennamme päästötöntä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

https://p2x.fi/ (P2X on firman nimi, jos jotakuta epäilyttää erikoinen linkin nimi.)

[Lasse]

Vedyn jalostus vedestä alkaa Suomessakin teollisessa mittakaavassa.

Doch.

Sitoumuksen antaminen valtionavustuksen maksamiseen P2X Solutions Oy:lle

Ministeri
Mika Lintilä

Esittelijä
Pekka Grönlund, Teollisuusneuvos

Asia

Työ- ja elinkeinoministeriö myöntäisi P2X Solutions Oy:lle Harjavaltaan suunniteltua uusiutuvan vedyn tuotannon ja metanoinnin investointia varten vuoden 2021 talousarvion momentin 32.20.41 myöntövaltuudesta valtionavustusta 25,76 miljoonaa euroa, kuitenkin enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Esitys
Puolletaan

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8077a0e9

[Nikolas]

Tässä on tämmöinen vedyn varastointiin liittyvä keksintö. Siinä on nikkelititaanihydridi, josta voidaan houkutella vety ulos laserin avulla. Se näyttäisi pärjäävän energiatiheydessä ja materiaalien hinnassa nykyisille sähköakuille, joten ilmeisesti sillä on jokin kilpailuvaltti sähköautomarkkinoilla. Mutta edelleen se polttomoottoriauto ajelee pitemmälle tankillisella.

https://www.youtube.com/watch?v=xA5cZnFfkkE

Ei ole markkinoilla vielä, joten odotetaan ja katsotaan mitä tapahtuu.

[Roope]

Hyvällä tuulella

Tuulivoima tuottaa pian enemmän sähköä kuin ydinvoima. Sen ei pitänyt olla mahdollista, sanoi moni vielä joitain vuosia sitten. Miten niin oikein kävi?

Yle 4.12.2022

Yksinkertaista. Kampittamalla ydinvoimaa ja subventoimalla tuulivoimaa.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen vuosittainen juhlaseminaari on myyty loppuun viimeistä lippua myöten.

Etujärjestön toimitusjohtaja Anni Mikkonen on sananmukaisesti hyvällä tuulella. Niin hän myös allekirjoittaa sähköpostinsa.

Kun Mikkonen aamuisin katsoo ikkunasta ulos, hän huomaa ensimmäisenä, tuuleeko.

Joka aamu hän myös katsoo verkkoyhtiö Fingridin sivuilta, paljonko tuuli tuottaa sähköä.

Haastattelupäivänä, lokakuun myrskyjen aikaan, tuulen pyörittämät turbiinit tuottivat suomalaiskoteihin ja teollisuudelle reilut 2 300 megawattia sähköä tunnissa.

Se on lähes saman verran kuin ydinvoima, joka tuotti samana päivänä 3 800 megawattituntia. Yhteensä sähköä syntyi noin 8 500 megawattituntia.

Tuulivoimaväellä on todella syytä juhlaan.

Olennainen ero, että tuulisähkön tuotanto on satunnaista ja epätasaista, mikä luo omat ongelmansa, kun niiden tuottamaa sähköä ei pystytä varastoimaan.

Kun sähkön tuonti Venäjältä on lakannut ja Olkiluoto 3:n käyntiin saaminen takkuillut, tuulivoima on noussut energiakriisin ratkaisijan rooliin.

Tuulisimpina päivinä sähköä on syntynyt niin paljon, että kotimainen energiamuoto on työntänyt kalliin maakaasun kokonaan pois Suomen sähkömarkkinoilta.

Tuulivoima energiakriisin ratkaisija? Ei tosiaankaan, vaan tuulivoimaan nojaava energiapolitiikka on ollut syy nykyiseen energiakriisiin.

Tanska alkoi panostaa tuulivoimaan jo ennen Saksaa, öljykriisin seurauksena 1970-luvulla. Siellä tuulivoima kattaa Euroopan suurimman osuuden sähkönkulutuksesta.

Suomessa hallitus päätti tehdä samoin. Uusi energiamuoto olikin pitkään otsikoissa lähinnä avokätisten tukimiljardien takia.

Tuulivoimalle on energiaviraston mukaan vuosien saatossa maksettu yhteensä 1,47 miljardia euroa tukea.

Tariffista päätti kauppa- ja teollisuusministerinä tuolloin toiminut, nykyinen europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen.

– Ei ollut pienintäkään mahdollisuutta, että tuulivoima olisi lähtenyt käyntiin ilman syöttötariffia. Ei se ollut missään lähtenyt, Pekkarinen (kesk.) sanoo nyt.

Joten epäilys tuulivoiman kasvusta on perustunut siihen, että energiamuotoja kohdeltaisiin tasavertaisina. Sääntöjä muutettiin monin tavoin tuulivoimaa suosivaksi.

Pekkarinen mielestä tuulivoiman kasvusta voi kiittää Saksaa.

Samaa maata on parjattu koko akuutin energiakriisin yhdeksi syypääksi.

Saksaa on syytetty sitoutumisesta Venäjän maakaasuun, joka nostaa parhaillaan sähkön hintaa koko Euroopassa. Päätös luopua ydinvoimasta jo vuonna 2011 oli monen mielestä väärä.

Ydinvoimapäätös poiki maassa massiivisen energiauudistuksen, jossa 80 prosenttia energiasta päätettiin tuottaa uusiutuvilla.

Käänne tarkoitti käytännössä, että eurooppalainen talousmahti satsasi satoja miljardeja euroja tuulivoiman kehitykseen ja tutkimukseen.

– Alan teknologinen kehitys nytkähti sen vuoksi kunnolla liikkeelle, Pekkarinen sanoo.

Nykyinen energiakriisi on seurausta näistä valinnoista.

Suomalaista tuulivoimaa odotti kuitenkin takapakki.

Vuonna 2015 pidettiin eduskuntavaalit. Perussuomalaiset nousi suurimmaksi puolueeksi ja meni hallitukseen.

Tuulivoiman tukeminen ei miellyttänyt konservatiivista puoluetta, ja hallitus päätti puolueen esityksestä sulkea syöttötariffin tuulivoimalta.

Alkuinnostus hiipui. Vuosina 2016 ja 2017 rakennettiin vielä tuulivoimalat, jotka oli jo ehditty hyväksyä syöttötariffiin.

Sitten koko ala hiljeni kokonaan.

Mikkonen sanoo, että hallituksen päätös tuli puun takaa.

– Ajattelimme, että tuulivoimaa tarvitaan uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa ja olisimme siksi suojassa.

Epätietoisuus synnytti kuitenkin tilanteen, jossa tuulivoima alkoi kasvaa.

Sen seurauksena tuulivoimasta tuli taloudellisesti kannattavaa, markkinaehtoista toimintaa.

Ratkaiseva oli kryptinen kirjainyhdistelmä: PPA, Power Purchase Agreement eli pitkäaikainen sähkönostosopimus.

Se tarkoittaa, että jokin toimija sitoutuu pitkäksi aikaa ostamaan sähköä yhdeltä tuottajalta.

[...]

Sopimuksia solmitaan yhä, mutta nykyään homma toimii myös täysin markkinoiden varassa.

Tuulivoimaloita perustetaan ilman mitään tukia ja etukäteen sovittuja ostajia, ja sähkö myydään suoraan pörssiin. Näin toimivat muutkin sähköntuottajat.

Tämä vuosi on myös ensimmäinen, jolloin yhtään tukieuroa ei ole tarvinnut maksaa. Se tosin johtuu korkeista, energiakriisin aiheuttamista sähkön hinnoista.

Eli perussuomalaiset muuttivat tuulivoiman tukiautomaatista markkinatalouden ehdoilla toimivaksi?

Ei ihan niinkään, sillä tuki jatkuu epäsuorasti vihreän ilmastopolitiikan kautta.

Mutta jos kehitys on ollut nopeaa, myös ongelmat ovat olleet nopeasti edessä.

Liian nopeasti, sanoo moni. Myös Mikkosen mielestä aikaa olisi tarvittu enemmän.

– Luulin, että vielä ei olisi aika tälle keskustelulle säätövoiman riittävyydestä ja hintojen voimakkuudesta, hän sanoo.

Kovinta arvostelua on syksyn aikana herättänyt juuri hinnan vaihtelu.

Tuulivoiman perusongelma on tullut kaikille tutuksi.

Kun ei tuule, sähköä ei synny ja kalliimmat tuotantomuodot määräävät sähkön hinnan markkinoilla. Kun tuulee kovaa, hinta painuu jopa nollaan.

Tuulisten päivien sähkö pitäisi pystyä ottamaan talteen tuulettomien varalle. Taloudellisesti kannattavaa tekniikkaa varastointiin ei kuitenkaan vielä ole markkinoilla.

Tuulivoiman määrä on myös täyttänyt sähköverkon äärimmilleen. Sähköä olisi tarjolla niin paljon, että kaikki ei mahdu verkkoon.

Lobbari ei haluaisi keskustelua tuulivoiman ongelmallisuudesta, vaikka se keskustelu on jo 20-30 vuotta myöhässä.

Ydinvoimaakaan ei tarvittaisi sään vaihteluiden varalta, jos varastointi saataisiin mukaan kuvioon.

– Muutos tapahtuu koko ajan, paljon nopeammin kuin kukaan ymmärtää, hän sanoo.

Mikä muutos? Mihin tuulivoimaa muka varastoidaan kannattavasti lähivuosina?

Toivottu vetytalous on vielä kaukana, mutta miten mennään siihen asti, kun fossiilista säätövoimaa kampitetaan, eikä uusia ydinvoimaloitakaan ole tulossa?

Tilastoissa näkyy myös jotain, joka saattaa pyöräyttää energiapalapelin jälleen uuteen asentoon.

Vastoin kaikkia odotuksia aurinkovoiman rakentaminen kasvaa kovaa vauhtia.

Ensimmäiset, teollisen mittakaavan sopimukset sähköverkkoon liittymisestä on hiljattain tehty.

Fingrid arvioi, että aurinkovoimaa tullaan rakentamaan satojen megawattien vuosivauhtia.

Tuuli ja aurinko olisivat Suomessa hyvä pari. Syksyllä ja talvella sähköä tuottaisi tuuli, keväällä ja kesällä taas aurinko.

Ovatko nämä sokeita vai ostettuja? Tuuli ja aurinko eivät auta talvipakkasilla, kun sähköntarve on Suomessa kaikkein suurin ja kapasiteetti uhkaa loppua.

[ämpee]

"Ydinvoimaakaan ei tarvittaisi sään vaihteluiden varalta..."

Tästäkin huomaa kuinka tietämättömänä näitä asioita toimitellaan.
Ydinvoima on luonteeltaan perusvoimaa koska sitä ei voi säätää esimerkiksi sään oikkujen mukaan.
Ydinvoimala on erittäin hidas säädettävä ja parhaimmillaan se on silloin kun mittarit ovat tapissa ja pysyvät siellä.

[jmk]

Ydinvoima on luonteeltaan perusvoimaa koska sitä ei voi säätää esimerkiksi sään oikkujen mukaan. Ydinvoimala on erittäin hidas säädettävä ...

Kyllä voi säätää, ja säädetäänkin, jos se on tarpeen ja kannattavaa.

Kokonaan eri asia on, kannattaako säätää, kun investointikulut juoksevat kuitenkin, vaikka voimalaa käytettäisiin vajaateholla. Yleensä kannattaa tuottaa ydinvoimallalla kaikki mitä tuutista lähtee, jos vain kysyntää on.

http://www.bcdcenergia.fi/blogi-ja-uutiset-ydinvoimala-joustaako-vai-eiko-jousta/

Yksi sitkeimmistä sähkömarkkinoihin liittyvistä harhaluuloista on, että ydinvoimalat ovat hyvin joustamattomia eli kykenemättömiä säätämään tuotantotehoaan nopeasti tai suuria määriä.
...
[Saksassa 1970- ja 1980-luvuilla] Ydinvoimaloiden tulikin käyttöönottotesteissä(1) osoittaa, että ne pystyvät säätämään tehoaan 10 prosenttia nimellistehosta minuutissa, kun tuotanto on lähellä huipputehoa. Täydeltä teholta niiden tuli pystyä laskemaan minimiteholle eli noin 20–30 prosenttiin nimellistehosta 35–40 minuutissa, jolloin minuuttivauhti on 2 prosenttia nimellistehosta. Nämä luvut kestävät vertailun jopa erityisen joustavina tunnettujen kaasuvoimaloiden kanssa; niiden säätönopeudeksi arvioidaan keskimäärin noin 5–20 prosenttia nimellistehosta minuutissa.
...
Saksalaisten ydinvoimaloiden tuotantoprofiilista on helppo päätellä osan toimivan aktiivisesti myös säätömarkkinoilla. Saksassa ydinvoimaa onkin hyväksytty säätömarkkinoilla kaikkiin kolmeen reserviluokkaan: yli 2 000 megawattia minuuttireserviin ja 400–500 megawattia sekä sekundääri- että primäärireserviin (v. 2018). Minuuttireservin on pystyttävä aktivoitumaan 15 minuutissa, sekundäärireservin 5 minuutissa ja primäärireservin 30 sekunnissa. Vaadittavaan säätöön kykenemättömiä voimalaitoksia ei säätöreserviin tietenkään kelpuuteta.

Ranskassa ydinvoiman osuus sähköntuotannosta on huomattavan suuri – jopa suurempi kuin Saksaan alun perin kaavailtu osuus. Tämän vuoksi osaa Ranskan ydinreaktoreista ajetaan päivittäisen sähkönkulutuksen vaihteluita seuraten. Tehoa saatetaan laskea säännönmukaisesti täydeltä teholta puoleen tai kolmannekseen kaksikin kertaa vuorokaudessa.
...

[ämpee]

Kyllä voi säätää, ja säädetäänkin, jos se on tarpeen ja kannattavaa.

Kokonaan eri asia on, kannattaako säätää, kun investointikulut juoksevat kuitenkin, vaikka voimalaa käytettäisiin vajaateholla. Yleensä kannattaa tuottaa ydinvoimallalla kaikki mitä tuutista lähtee, jos vain kysyntää on.

http://www.bcdcenergia.fi/blogi-ja-uutiset-ydinvoimala-joustaako-vai-eiko-jousta/

Yksi sitkeimmistä sähkömarkkinoihin liittyvistä harhaluuloista on, että ydinvoimalat ovat hyvin joustamattomia eli kykenemättömiä säätämään tuotantotehoaan nopeasti tai suuria määriä.

Aina oppii uutta, ja myönnettävä on, että kyseessä oli todella sitkeä harhaluulo.
Ilmeisesti juuri kannattavuuden takia Suomessa ydinvoima käsitetään perusvoimana ja säätövoimaksi käytetään vesivoimaa sekä ainakin ennen käytettiin kaasuturbiineja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perusvoima
https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4t%C3%B6voima

Oma kysymyksensä on, pystyykö mikään perinteinen voimala pysymään tuulen vaihteluiden nopeudessa mukana.

[jmk]

Oma kysymyksensä on, pystyykö mikään perinteinen voimala pysymään tuulen vaihteluiden nopeudessa mukana.

Säätötarvetta on tietysti monelle eri aikaskaalalle, mutta käsittääkseni tämä Suomessa tuotetun tuulivoiman kaoottisuus, jonka kanssa nyt ollaan helisemässä, on pikemmin tuntien ja vuorokausien tasolla kuin minuuttien?

Eli jo etukäteen tiedetään, että nyt on monta päivää tyyntä (ja sitten aamulla huomataan vielä, että katos kummaa kun on vielä lavatkin jäässä, ei saadakaan sitä kuviteltua 500 MW vaan 300 MW, ei se mitään, ostetaanpa svenskiltä ja norskilta vähän lisää).

Yksittäisen tuulivoimalan kohdalla paikallisesti on varmasti nopeita (minuuttitason) ja isoja tuulennopeuden vaihteluita, mutta nämä sentään tasoittuvat koko verkon tasolla, kun puuskat osuvat eri aikaan eri ropeleihin, jos osuvat ollenkaan. Koko maan säätila sen sijaan ei vaihtele synkronoidusti minuuttitasolla.

[F1nka]

^Käsittääkseni aikanaan ajateltiin, että tarpeeksi laaja Euroopan kattava tuulivoimalat yhdistävä sähköverkko ratkaisisi ongelman. Argumentoitiin, että aina tuulee jossain. Nyt alkaa kuitenkin olla selvää, että tuulisella kaudella on tuulista Espanjassa ja Suomessa. Samoin tyyni pakkaskeli kattaa samanaikaisesti laajan osan Eurooppaa.

[Nikolas]

Tällä videolla esitellään turvallista ja ympäristöystävällistä tuulivoimaa.

[Dangr]

Tarjonta luo kysyntää ja kysyntä luo tarjontaa. Sähköä on välillä liikaa ja välillä siitä on pulaa.

Ensivuodelle suunnitellaan massatuotantoa "Sodium-ion batteries", eli konekäännöksenä "natrium-ioni-akuille".

Litiumin tarve katoaa ja valmistusaineet on edullisia jokakodin tuotteita. Näitä voidaan ruveta tuottamaan oikein sarjatuotantona ja kehuvat olevan pitkäikäisen eli näistä saadaan puskuria sähköntuotantoon. On energiantiheydessä huonompi kuin litiumakut, mutta sitten tehdään isompia autoja joihin ne mahtuvat, kiinteitä maa-asennuksia sekä odotellaan liki vääjäämättä tulevaa kehitystä energiatiheydessä.

En olisi kauhean huolissani meidän energian tulevaisuudesta, saattaa olla muutamana kuukautena hieman tiukkaa, mutta me pärjätään.*

Onhan tämä koko homma tullut kaikille yllätyksenä, tietyllä tavalla omavaraisuus on hieman turha koska naapurimaat on jauhaneet vedellä edullista täytettä tarpeellemme. Mutta jälkiviisaus on poikaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Sodium-ion_battery

https://batteriesnews.com/byd-plans-mass-produce-sodium-ion-batteries-q2-2023-report-says/

*Mitenkään väheksymättä lukuisille tulevia ongelmia. Ja heidän ongelmiin olisi keksittävä oikea ratkaisu eikä jakaa tukirahoja meille jotka eivät niitä oikeasti tarvitse. Vaikka valtion takaamalla lainalla pikainen lämpöpumppuasennus. Tai jos uskoo sähkönhinnan olevan aina sillointällöin edullista, niin voi miettiä massavaraajaa.

Odotan mielenkiinnolla mitä Saksassa mietitään. Olisiko heillä jo aika siirtyä lämpöpumppuihin kaasunpolton asemasta? Ja kaukolämpö sitten alueille joille se sähköntuotannon jälkeen sopii.

[ApuaHommmaan]

^ Kysymys on myös mitä suuremmissa määrin millä hinnalla. Jos vaikka poltetaan sata miljardia vuodessa asiaan niin alkaapi löytyä toinen toistaan kaistapäisempiä ideoita tuottaa sähköä.

Ja noin se varmaan tehdäänkin, koska poliittinen  eliitti on täysin tillintallin.

[Nikolas]

Sveitsi harkitsee kieltävänsä sähköautolla ajamisen, jotta sähköä säästyy.

Tarkoittaako tämä että tuurivoima ei riitäkään? Voi pahus! Kukapa olisi arvannut?

[Eino P. Keravalta]

Sveitsi harkitsee kieltävänsä sähköautolla ajamisen, jotta sähköä säästyy.

Tarkoittaako tämä että tuurivoima ei riitäkään? Voi pahus! Kukapa olisi arvannut?

Ymmärtäähän tuon tavallaan sikäli, että Sveitsihän sijaitsee paljon Suomea pohjoisemmassa ja siellä on paljon ankarammat talvet. Hyvähän se täällä lämpimässä Suomessa on ja kun vielä naiset johtaa hallitusta niin kyllä me talvesta get over it 

[Hohtis]

Suomen Tuulivoimayhdistyksen vuosittainen juhlaseminaari on myyty loppuun viimeistä lippua myöten.

Etujärjestön toimitusjohtaja Anni Mikkonen on sananmukaisesti hyvällä tuulella. Niin hän myös allekirjoittaa sähköpostinsa.

....

Haastattelupäivänä, lokakuun myrskyjen aikaan, tuulen pyörittämät turbiinit tuottivat suomalaiskoteihin ja teollisuudelle reilut 2 300 megawattia sähköä tunnissa.

Se on lähes saman verran kuin ydinvoima, joka tuotti samana päivänä 3 800 megawattituntia. Yhteensä sähköä syntyi noin 8 500 megawattituntia.

Tuulivoimaväellä on todella syytä juhlaan.

Tähän on pakko tarttua. Linkit alkuperäiseen lähteeseen Roopen tekstissä.

Tämä oikeastaan kertoo kaiken oleellisen tästä tuulivoimaideologiasta omalla karulla kielellään. Jos ymmärrys perusfysiikasta esimerkiksi suureiden ja yksiköiden osalta on noin olematonta niin tämä on oikeasti aika pelottavaa.

Watti on tehon yksikkö ja se on riippumaton ajasta. Jos ydinvoimala tuottaa 3000 MW sekunnissa, se tuottaa 3000 MW myös minuutissa ja tunnissa. Ja seuraavat sata vuotta, jos huollot hoidetaan ja ydinpoltsikkaa riittää.

Tuossa jutussa siis riemuitaan siitä, että tuulivoima on tuottanut 2300 MW tunnissa. Täh? Siis tunnin ajan on tuulivoiman tuotto pysynyt 2300 MW tasolla. Se tarkoittaa 2300 MWh energiaa. Ydinvoimalat, joka tuottivat 3800 MW tehon tuona samana päivänä tuottivat yhdessä tunnissa 65% enemmän energiaa kuin tuulivoima. Ehkä se on "lähes saman verran". Tämä siis sillä oletuksella, että Anni Mikkonen tarkoitti myös ydinvoiman kohdalla tehoa (MW) koska ei olisi mitään järkeä vertailla eri asioita toisiinsa, kuten sähkötehoa ja -energiaa.

Aika nopeasti tuo on tarkastettavissa Fingridin sähköverkon tilaa kuvaavasta palvelusta. Ydinvoimalla tuotettiin toden totta lokakuun alkupuolella noin 3800 MW teho. Huomionarvoista siinä on, että teho oli koko vuorokauden kuin viivottimella vedetty rasvatyyni viiva. Se tarkoittaa vuorokaudessa 24* 3800 MW = 91 200 MWh sähköenergiaa. Ennustettavaa, vakaata niin tuotannoltaan kuin hinnaltaankin. Investoijat tykkäävät.

Kyllähän tuolta Fingridin palvelusta saa etsimällä etsittyä tunnin, jolloin tuulivoima on tuottanut jopa enemmän sähköä kuin ydinvoima. Varsinkin kun OL3 on "vissyssä". Olennaista olisi vertailla koko vuoden aikana tuotetun sähköenergian määrää ja ennen kaikkea sitä, mistä energia saadaan kaikkein varmimmin ja luotettavimmin silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Plus tietysti pitäisi tavoitella omavaraisuutta, myös suurimman kulutuksen aikaan. Se mahdollistaisi sähköpörssistä irtaantumisen ja sähkön myynnin suomalaisille omakustannushintaan.

Jos Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen on noin tuulella käyvä ettei ymmärrä tehon ja energian eroa, niin paljonko häneltä voi odottaa? Tai mitä järkeä on vertailla hetkellistä, optimaalista tilannetta? Kyllä Williams F1 oli kuluneella kaudella muutaman kerran Red Bullin edellä, ainakin varikkosuoralla. Mutta se ei ollut silti nopeampi auto ja viimeistään kauden lopussa kun pisteet ynnätään, pitäisi hitaammallekin valjeta mistä on kyse. Kannattaisi laskea ne numerot myös energian osalta vuoden lopussa...

Taitaa mennä Anni samaan kategoriaan kuin niin moni muu ideologinen hönö. Miljoonat ja miljardit ovat sama asia, jouuUU tissit kaks muijaa......

[Linkster]

Inhottavaa, kun hyvät ideologiset ja lennokkaat kasvutarinat aina kumotaan jollain tylsillä fysiikan ja/tai matematiikan yhtälöillä
Aina kun sana "populismi" heitetään ilmoille tavoiteltaessa tietyn kohderyhmän esittämistä hölmössä valossa; soisin sitä käytettävän näiden fantsuttajien kohdalla mieluummin.
Typeriksi ei kai nykyisin voi ketään sanoa vaikka nämä sellaisia olisivatkin, kuten Hohtiksen mainitsema Anni. Näillä uuden ajan airueilla on vaan "pöhinää" ja "ajan haasteiden voittamista".
Näitä "anneja" meillä riittää ihan valtakunnan johtoa myöden. Matematiikka =4, Uskonto= 10 - noinniinkuin koulumaailmasta tutuilla arvostelutavoilla.

[D46]

Ja heidän ongelmiin olisi keksittävä oikea ratkaisu eikä jakaa tukirahoja meille jotka eivät niitä oikeasti tarvitse. Vaikka valtion takaamalla lainalla pikainen lämpöpumppuasennus.

Kaunis ajatus, mutta käytännössä haastavaa. Lämpöpumppuja asentavat firmat ja lämpökaivojen poraajat on jo nyt ihan tukossa. Samoin lämpöpumppujen saatavuus on heikentynyt ja toimitusajat piiitkiä. Ja noiden kaikkien hinta pompsahti siten, että joku 4 k€ korotettu kotitalousvähennys öljylämmityksestä luopuville hukkui jo jyrkästi nousseihin hintoihin = kysynnän ja tarjonnan laki...

Ja kun valtio subventoi asiaa X, niin firmat kyllä osaa muutenkin ottaa nanosekunnissa sen subvention katteisiinsa, vaikka mitään kartellia ei olisikaan. 

Tai jos uskoo sähkönhinnan olevan aina sillointällöin edullista, niin voi miettiä massavaraajaa.

Pitäisi vaan olla ihan helkutinmoinen vesivaraaja (2-3m³ ei riitä), jos oikeasti meinaisi esim. maalämpöpumpulla hyötyä edullisemmista yösähkön tunneista - tai siitä, kun tuurivoima sattuu propellien joskus pyöriessä tuottamaan. Ja tehokas pumppu (=isot sulakkeet), joka kuumentaisi sen megalomaanisen varaajan riittävän lyhyessä ajassa, jotta saisi myös lämmintä käyttövettä illallakin.

Toki voi kikkailla s.e jos on lattialämmitys ja tonneittan varaavaa betonimassaa lattiassa, niin varaahan sekin jotain = edullisen sähkön tunteina painetaan edes sen verran kuin pikkupumpusta ikinä irtoaa ja kämppä niin kuumaksi kuin saa.

[L. Brander]

Toki voi kikkailla s.e jos on lattialämmitys ja tonneittan varaavaa betonimassaa lattiassa, niin varaahan sekin jotain = edullisen sähkön tunteina painetaan edes sen verran kuin pikkupumpusta ikinä irtoaa ja kämppä niin kuumaksi kuin saa.

Mä teen just tota. Sellainen 250m2 lämmitettävää. Öisin ajetaan maalämpöä, joskus jopa lisäyksen kanssa pätkä ja sitten tulisijoilla pitää talon sellaisessa ihmiselle kelpaavassa lämmössä päivällä. Molemmat tulisijat muuten lämmittää hiukan tuota kiertovettä, koska putket kulkee hormin/muurin vieressä. 

Kaikille kiinnostuneille, niin tuolta löytyy ohjeita, kuinka voi tietyillä järjestelmillä hyödyntää pörssisähköstä saatavaa hintatietoa ja pakottaa/kehottaa koneita päälle halpoina tunteina. Vaatii hiukan perehtymistä.

fissio.fi

[Hohtis]

Tiedän, ettei sähköauto ole tällä hetkellä kaikkein suosituin puheenaihe. Vaikka se on toki vieläkin paljon halvempi tapa liikkua kuin fossiiliset, vaikka olisi tällä hetkellä "huono" sähkösopimus. Jätetään myös hankkimiskustannukset pois tästä. Joillain on sähköauto ja joillain ei ole, tasan ei mene karkit muutenkaan elämässä. Minulla esimerkiksi ei ole.

Tyypillisesti sähkärin akku on luokkaa kymmeniä kilowattitunteja. Sähkölämmitteinen omakotitalo vetää sähköenergiaa luokkaa kymmeniä - satoja kWh/vrk, riippuen koosta ja eristyksistä.

Idea koskee pörssisähkön halpoja tunteja. Nykyään on jo olemassa laitteita, jotka seuraavat pörssisähkön futuureja netissä ja kytkevät sähköä päälle halvimpien ennusteiden mukaan. Sama pätee sähköauton lataamiseen. Miksei yöllä ladattua sähköauton akkua voisi käyttää talon sähköenergian lähteenä päivällä, kalliiden tuntien aikaan? Muutaman kymmenen kWh:n akulla hoitaisi helposti kaikki päivittäiset sähkön tarpeet pl. lämmitys, joka on hoidettu varaamalla talon massaa yön aikana. Siis voisi käyttää lähes 100-prosenttisesti halpaa yösähköä vaikka päivällä ei tarvitsisi pihistellä mistään.

[Nikolas]

Näen sähköautojen mahdollisuudet siten että sähköauton akun voisi ladata halvan sähkön tunteina, todennäköisimmin yöaikaan, ja varastoitua energiaa voisi sitten kuluttaa normaalisti ajon aikana. Eli siinä olisi pikkuisen tasoitusta kulutuksen puolelta. Pitäisi vaan automatisoida latauslaitteet niin pitkälle, että ne lataisivat vain halvalla sähköllä. Tämän ei pitäisi olla iso juttu, ja oletan että tällaista latausautomatiikkaa hyödynnetään jo. Mutta tälläkään ratkaisulla ei tehdä positiivista tuurivoimaa aamun tyynellä säällä.

[D46]

Sellainen 250m2 lämmitettävää. Öisin ajetaan maalämpöä, joskus jopa lisäyksen kanssa pätkä ja sitten tulisijoilla pitää talon sellaisessa ihmiselle kelpaavassa lämmössä päivällä. Molemmat tulisijat muuten lämmittää hiukan tuota kiertovettä, koska putket kulkee hormin/muurin vieressä. 

Kaikille kiinnostuneille, niin tuolta löytyy ohjeita, kuinka voi tietyillä järjestelmillä hyödyntää pörssisähköstä saatavaa hintatietoa ja pakottaa/kehottaa koneita päälle halpoina tunteina. Vaatii hiukan perehtymistä.

fissio.fi

Jos rahaa olis niin että raukasee, itse haaveilisin sydeemistä (joka ei ikinä maksaisi itseään takaisin), jossa olisi 2 ml-pumppua. 2 pumppua, koska lämmin käyttövesi. Niin joo, ja talon lattiat uusix tietysti = vesikiertoinen lattialämmitys sekä ylä- että alakertaan betonin sisään eli käytännössä uusi talo.

- Tehokas on/off -pumppu syöttäisi omasta lämpökaivostaan 3m³ varaajaa, jonka lämpötila saisi vaihdella reippaasti (=tarvitaan iso paisuntasäiliö). Varaaja olisi vain lämmitykseen ja lattialämmölle +35max menovesi riittäisi aina (mitä kuumempi varaajan pitäisi olla, sitä isommat häviöt). Käyttövesi on haastavampi, koska legionellabakteerinkin vuoksi käyttöveden olisi oltava vähän väliä kuumaa.
- Varaajasta menisi silti kierukoiden kautta myös lämpimän käyttöveden esilämmitys vieressä olevalle invertteripumpulle, jonka duuni olisi vain tehdä lämmintä käyttövettä.
- Hlvetillis-prkeleelliset aurinkopaneelit katolle ja lisää plantaasille maan päälle lisäksi toki, joiden satunnaisen ylijäämäsähkön voisin myydä proletaareille 
- Saunan puukiuas on ihan must juttu, sellainen on jo. Vajaalla pärekorillisella saunotaan harva se päivä ruhtinaallisesti ja lisäksi sen kanssa pesutilatkin kuivuu hetkessä ilmanvaihdon ansiosta.

- Kriisin varalta pari isoa varaavaa vuolukivitakkaa
- Jonkinsortin akusto + aggregaatti varalta, jotta ainakin kiertovesipumput toimii vaikka viikon ilman Carunan piuhaakin.
- Pihalle extra porakaivo, josta saisi vesipostiperiaatteella kriisitilanteessa letkulla vettä.
- Maakellari, jossa myös kriisiajan ruokavarastot.

Ai niin ja haulikko, jolla puolustaisin kriisiaikana plantaasiani tarvittaessa.

Joo, ja akkutekniikan kehittymistä odottaessa, sellainen 100m korkea torni, jonne aurinkopaneelieni ylijäämäenergia nostaisi pikkuhiljaa sellaisen 20 tonnin lyijypainon ylös asti, ja öisin sitten gravitaatio muuntaisi lyijypainon generaattorilla sähköksi.

Greta Thyynperi taputtaisi karvaisia kämmeniään sydeemin nähtyään ja M. Ohisalollakin olisi pikkarit märkänä.

[jmk]

Miksei yöllä ladattua sähköauton akkua voisi käyttää talon sähköenergian lähteenä päivällä, kalliiden tuntien aikaan?

Akku siis seisoo talon nurkalla yötä päivää, yöllä ladattavana ja päivällä antamassa sähköä taloon?

Mihin siinä sitä autoa tarvitaan akun ympärillä?

[Uuno Nuivanen]

Miksei yöllä ladattua sähköauton akkua voisi käyttää talon sähköenergian lähteenä päivällä, kalliiden tuntien aikaan?

Akku siis seisoo talon nurkalla yötä päivää, yöllä ladattavana ja päivällä antamassa sähköä taloon?

Mihin siinä sitä autoa tarvitaan akun ympärillä?

Taitaisi myös kymppitonnin akku kulahtaa aika äkkiä.

[Hohtis]

Miksei yöllä ladattua sähköauton akkua voisi käyttää talon sähköenergian lähteenä päivällä, kalliiden tuntien aikaan?

Akku siis seisoo talon nurkalla yötä päivää, yöllä ladattavana ja päivällä antamassa sähköä taloon?

Mihin siinä sitä autoa tarvitaan akun ympärillä?

Ei välttämättä mihinkään. Jos on lompakko lyönnissä, niin akusto sitten erikseen jonnekin lämpimään paikkaan. Aika harvalla vaan löytyy pannuhuoneen nurkasta joutava 50 kWh korkeajänniteakusto mutta osalta sellainen alkaa jo löytyä pihasta, jolle ei ole käyttöä 24h vuorokaudessa.

Yöllä auto on pihassa käytännössä aina, jolloin se voi olla latauksessa. Ja päivällä, jolloin autolla ollaan töissä tai koulussa ei sitä ylimääräistä sähköä tarvita. Ei silloin pääasiassa katsota televisiota, pyykätä, käytetä uunia tai mikroa, saunota tai seistä kuumassa suihkussa.

Tottakai löytyy poikkeuksen poikkeus kuten kaikkeen, mutta suurimmaksi osaksi noin voisi ehkä hyödyntää halpaa yösähköä kalleimpien tuntien aikaan.

[Nikolas]

En ole ostamassa sähköautoa. Mutta kuvitellaanpa että jostain syystä ostaisin sähköauton. Pitäisin huolta ettei kallista sähköauton akkua syklattaisi tarpeettomasti. Toisin sanoen sähköauton akkua käytettäisiin ainoastaan sen varsinaiseen tarkoitukseen. Jos kämppään pitäisi hankkia jokin liikkumaton energiavarasto, sen vaatimusmäärittelyt olisivat hyvinkin erilaiset kuin sähköauton akun.

[jmk]

En ole ostamassa sähköautoa. Mutta kuvitellaanpa että jostain syystä ostaisin sähköauton. Pitäisin huolta ettei kallista sähköauton akkua syklattaisi tarpeettomasti. Toisin sanoen sähköauton akkua käytettäisiin ainoastaan sen varsinaiseen tarkoitukseen. Jos kämppään pitäisi hankkia jokin liikkumaton energiavarasto, sen vaatimusmäärittelyt olisivat hyvinkin erilaiset kuin sähköauton akun.

Juuri näin. Jos oikeasti on tarpeen syklata jatkuvasti sähköä kotitaloustasolla (kuten onkin esim. niillä, jotka tuottavat merkittävän osan kotitaloussähköstään omilla aurinkopaneeleilla), niin mielekäs ratkaisu ottaa huomioon (1) kotitaloudelle ominaisen sähkönkäyttöprofiilin, (2) akuston liikkumattomuuden eli ei tarvitse kaapia niitä viimeisiä litium-unobtainium-grammoja kallioperästä jotta saadaan viilattua painoa pois, eikä akuston myöskään tarvise olla paketoitu autoon sopivaksi. Niitä ratkaisuja voisi katsoa sieltä aurinkosähköpuolelta.

Tietysti jos sattuu olemaan ylimääräinen sähköauto, jonka akusto joutaa kotitalouskäyttöön ja jonka kulumisesta ei ole huolta (esim. koska Joku Muu Maksaa) niin mikäpä siinä!

[pyrokatti]

Idea koskee pörssisähkön halpoja tunteja. Nykyään on jo olemassa laitteita, jotka seuraavat pörssisähkön futuureja netissä ja kytkevät sähköä päälle halvimpien ennusteiden mukaan. Sama pätee sähköauton lataamiseen. Miksei yöllä ladattua sähköauton akkua voisi käyttää talon sähköenergian lähteenä päivällä, kalliiden tuntien aikaan? Muutaman kymmenen kWh:n akulla hoitaisi helposti kaikki päivittäiset sähkön tarpeet pl. lämmitys, joka on hoidettu varaamalla talon massaa yön aikana. Siis voisi käyttää lähes 100-prosenttisesti halpaa yösähköä vaikka päivällä ei tarvitsisi pihistellä mistään.

Idea on aivan hyvä, toistaiseksi vain tekniikka uupuu. Maagiset lyhenteet ovat V2H ja V2G. Ensimmäisessä (vehicle to home) akkua käytetään vain talon tarpeisiin. Jälkimmäisessä (vehicle to grid) siitä syötetään energiaa myös valtakunnanverkkoon korvausta vastaan, bonuksena entistä kirkkaampi sädekehä.

Toiminnon vaatimia kaksisuuntaisia latureita ei ole juurikaan tarjolla ja myös aika harvassa nykyisessä sähköautossa on valmiutta siihen. Tilanne todennäköisesti tulee muuttumaan vuoden parin sisällä. Onko tuo taloudellisesti kannattavaa riippuu paljolti siitä minkä hintaisia nuo laturit tulevat olemaan. Ja lisäksi tietenkin sähkön hinnan eroista ja kulutuksesta.

Mukavuutta tuo lisää sillä vihreän siirtymän osuessa kohdalle sitä ei välttämättä edes huomaa järjestelmän vaihtaessa auton talon varavoimalähteeksi. Akun kestoon tuolla ei välttämättä ole kovinkaan suurta vaikutusta sillä akusta otettava teho on kuitenkin kertaluokkaa pienempi verratuna ajonaikaiseen tehoon. Aika näyttää tuleeko akkujen takuuehtoihin kilometrimäärän lisäksi rajoituksia käytetyn energian määrälle.

V2G:n yleistymisen voisi olettaa aiheuttavan haasteita sähköverkon vakaudelle. Utopistien sädekehät puolestaan hehkuvat kirkkaina.

[Bona]

Tällainen teksti tuli vastaan. Voisiko joku insinörtti (tm) tarkistaa laskelmat?

Peter Imanuelsen
Dec 6
[...]

In Europe there is around 400 million cars. Now the EU is banning new fossil fuel cars by 2035, so imagine that all these 400 million cars would be switched out to electric. Now lets assume the cars have a battery pack of 100kwh, which is what you need if you want a somewhat decent range.

Imagine that all these cars get charged fully at least once a week. They would need a whopping 40 000 gigawatt-hours (gwh) of electricity – every week. I don't think you fully understand how large that number actually is.

For comparison, the Swedish nuclear power plant Ringhals produces around 27 000 gigawatt-hours of electricity per year. This is several reactors combined. That yearly output is still not enough to power all of our electric cars - Just for one week!

Maybe you begin to see the problem here with electric cars. The grid will never be able to handle it.

It gets even more ridiculous if we were to use wind power. The average wind turbine in the USA produces around 0.84 gigawatt-hours PER MONTH. We need 40 000 gigawatt-hours per week in our scenario. A wind turbine doesn't even produce 1 gigawatt-hour in a month.

This doesn't mean we need 40 000 nuclear reactors or however many wind turbines, as the cars won't all be charging at the same time, but we would still need a lot of new nuclear reactors. The current grid would not be able to handle all these new electric cars.

Update: Thanks to the reader in the comments that did the maths on how many nuclear reactors would be needed and concluded that at absolute minimum we would need well over 200 new nuclear reactors to power all these electric vehicles. The politicians pushing this stuff are living in fantasy land unless they are willing to invest in this. I mean, it is possible, but it won't come cheap!
[...]

Kirjoittaja epäilee, että aikomuksena on aivan yksinkertaisesti vain lopettaa autoilu köyhältä kansalta. Ensin polttomoottoriautot kielletään, sitten todetaan ettei kaikkien sähköautoihin riitä sähköä. Tekstin alkupuolella hän kertoo myös Sveitsin julkaisemista suunnitelmista sähköpulaa varten, jotka  ovat käytännössä ilmasto-lockdowneja, samaan tapaan kuin jo koimme koronasulut. Suunnitelmaan kuuluu mm. sähköautoilla ajelemisen kieltäminen energiapulan aikana.

[Andy_81]

Ydinvoiman tai tuulivoiman tuottoon ei osaa ottaa kantaa, kun ei insinööri ole. Mutta esimerkissä ilmeisesti keskimäärin ajatellaan/laskettu että autolla ajettaisiin viikossa reilu 500km (itse taisin laskea 18kwh/100km)? No mennään tällä. Jos ajatellaan että autojen keskimääräinen kulutus on 7,5l (sekä bensa, että disut). Niin lientä menisi 15 000 000 000l (37,5l*400milj.). Se on 15 miljardia litraa, eli 15 miljoonaa kuutiota viikossa.
Jos isohkoon tankkeriin mahtuu satatuhatta kuutiota ainetta ja tällöin tarvittaisiin 150 tankkeria, niin ihan naurettava ajatus, että kaikki nämä alukset mahtuisivat Porvoon Kilpilahden satamaan viikon aikana.