Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)

[Lasse]

Se kysymys on, että ehtyvätkö fossiiliset polttoaineet nopeammin kuin fuusioreaktori ehtii fossiilisia polttoaineita korvata, että onko ihmiskunnalla edessä fossiilisten polttoaineiden ehtymisen ja fuusioreaktoreiden yleistymisen välille sijoittuva maailmantalouden romahdus, jonka aiheutti fuusioreaktorin kehityksen viivästyminen

Kyllähän sinä oikeilla jäljillä olet, mutta korjaan hiukan. Kysymys on enemmän siitä, ehditäänkö rakentaa riittävän nopeasti fissiovoimaa sillä aikaa kun toimivan kaupallisen fuusioreaktorin pilottiprojektia odotellaan valmistuvaksi.

Veikkaan että maailmassa on aika monta neljännen ja viidennenkin sukupolven fissioreaktoria käynnissä ennen kuin kaupallisia fuusiovoimaloita päästään käynnistelemään.

Former fusion scientist on why we won't have fusion power by 2040
https://www.youtube.com/watch?v=JurplDfPi3U

ja

How close is nuclear fusion power?
https://www.youtube.com/watch?v=LJ4W1g-6JiY

Odottavan aika on pitkä.

[DuPont]

https://www.verkkouutiset.fi/libanon-pimeni-useaksi-paivaksi-sahkoverkko-lakkasi-toimimasta-taysin/#login

Libanon on jäänyt ilman sähköä vakavan polttoainepulan vuoksi, uutisoi BBC. Sähköverkon ei uskota käynnistyvän uudelleen vielä useaan päivään. Maassa on syntynyt mielenosoituksia osavaltion sähköyhtiön toimistojen ulkopuolella ainakin Pohjois-Halban kaupungissa.

Maa kärsii parhaillan vakavasta talouskriisistä, ja hallituksen virkamiehen mukaan maan kaksi suurinta voimalaitosta, Deir Ammar ja Zahrani, ovat joutuneet sulkemaan polttoaineen puutteen vuoksi.

= Lähi-idässä on puutetta polttoaineista...!
Miksi Libanon ei hyödynnä tuota Välimeren maakaasuesiintymää, jota Israel käyttää hyväkseen? Eivätkö pysty/kykene?
Israel onnistuu pumppaamaan maakaasua tuolta ihan ongelmitta!
https://www.foxbusiness.com/markets/israel-pumping-mediterranean-gas-field

The start of the so-called "flushing process" took place after repeated delays due to legal challenges from wary Israeli residents who remain skeptical of the grandiose project that Israel vows will wean it off coal and revolutionize the economy by turning the country from an energy importer to an unlikely exporter.

[Roope]

Energiapulalla ja hinnannousuilla ei ole tekemistä fossiilisia polttoaineita karsastavan ilmastopolitiikan kanssa, ainakin jos kuuntelee Suomea vieläkin äärimmäisempään ilmastopolitiikkaan usuttavan Suomen ilmastopaneelin jäsentä, teknillisen fysiikan professori Peter Lundia. Tilanne johtuu koronasta, eikä Lund edes mainitse ilmastopolitiikkaa.

Energiakriisin puhkeamista pelätään jo lähes kaikkialla maailmassa – Suomalais­professorin mukaan ongelman taustalla on "tuplaefekti"

VIIME VIIKKOINA on noussut puheenaiheeksi yhä useammin mahdollinen energiakriisi, jonka kourissa on nähty kärvistelevän niin Kiinan, Intian kuin Euroopan.

Teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta myöntää, että energian suhteen on olemassa maailmanlaajuinen ongelma. Lundin mukaan sen juuret ovat koronaviruspandemian aiheuttamassa kriisissä eikä suinkaan siinä, että esimerkiksi fossiiliset polttoaineet olisivat yllättäen käyneet vähiin.

"Jos mennään takaisin vuoteen 2019 ennen koronaa, niin eihän silloin ollut mitään ongelmaa. Energiamarkkinat olivat tasapainossa", Lund muistuttaa.

Energia-alaan erikoistunut Lund on myös Suomen ilmastopaneelin jäsen.

"Mutta sitten tuli koronavirus. Energian ja sähkön kulutus vähenivät joissain maissa varsin voimakkaasti. Se johti siihen, että suljettiin kapasiteettia erityisesti kaasu- ja hiilipuolella."

Koronaviruskriisin talousvaikutukset olivat niin suuria, ettei energiantuotantoakaan pystytty tai haluttu pitää varalla, vaan koko tuotantoketjua jouduttiin ajamaan alas.

[...]

"Olemme siinä tilanteessa, että talous toipuu ja erityisesti Aasian talous toipuu. Sitten olemme tulleet tilanteeseen, jossa olemme menossa kesästä talveen, jolloin maat varautuvat talveen ja pyrkivät täyttämään varastojaan."

Varastointi koskee erityisesti kivihiiltä ja kaasua, joiden tarjonta ei nyt pysy viiveettä mukana kysynnän kanssa. Lundin mukaan kyse onkin enemmän polttoainekriisistä kuin energiakriisistä.

LUND löytää myös muita käytännön syitä, jotka ovat pahentaneet tilannetta. Esimerkiksi energialaitosten vuosihuoltoja ei ole pystytty tekemään siksi, että ihmisten liikkumista on rajoitettu. Infrastruktuuri ei ole kaikkialla aivan siinä kunnossa kuin sen pitäisi.

Lund arvelee myös, ettei energiavarastoja uskalleta nyt käyttää loppuun.

"Saksahan tyypillisesti ostaa kaasua talven varalle, ja nyt varastot ovat aika tyhjiä. Sinne täytyy jättää määrätty kapasiteetti pahimman päivän varalle, mikä tulee talvella. Osittain nyt ollaan varovaisia."

[...]

"Meidän pitäisi arvioida energiajärjestelmän resilienssi, kestävyys ja kimmoisuus, ihan eri tavalla. Pitäisi olla jonkinlainen stressitesti, koska kyse on strategisesta raaka-aineesta, joka koskettaa meitä kaikkia. Meiltä puuttuu se", Lund sanoo.

Esimerkiksi Euroopan maissa on kirjava joukko erilaisia energiajärjestelmiä. Erot pohjoisen ja etelän välillä ovat myös suuria. Esimerkiksi Suomessa on muihin maihin verrattuna varauduttu hyvin polttoaineiden saatavuusongelmiin fossiilisia polttoaineita varastoimalla.

Helsingin Sanomat 12.10.2021

Suomen päästöjen leikkaaminen voi vaatia tuulivoiman lisäämistä jopa kymmenkertaisesti: "Sähköä tarvitaan paljon lisää"

Ilmastopaneelin mallien esittämä lisäys tuulivoimaan olisi merkittävä. Tuulivoiman osuuden nostaminen yli puoleen nykyisestä sähköntuotannosta tarkoittaisi karkeasti tuulivoiman viisinkertaistamista.

Helsingin Sanomat 23.6.2021

[artti]

Euroopan sähköntuotannon nykyiset ja tulevat haasteet korostavat sitä, että Saksan ydinvoimalat täytyy palauttaa takaisin sähköverkkoon. Tällä vuosisadalla fossiilisten polttoaineiden saanto heikkenee, jonka yksi seuraus on, että fissioreaktoreiden käyttöä joudutaan lisäämään, jotta sähköverkossa on sähköä

Politiikka on varmasti tietoinen siitä, että fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä seuraa laajamittainen turbulenssi maailmanpolitiikassa ja myös maailmantaloudessa. Politiikka on varmasti erittäin tietoinen fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä seuraavista haasteista, mutta politiikka yrittää väistellä niitä korostamalla taistelua ilmaston lämpenemistä vastaan. Politiikka yrittää väistellä sitä ilmiselvää realiteettia, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen leikkaa myös fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevat päästöt

[Golimar]

40 kilometriä ehkä metrin tai yli halkaisijaista kaukolämpölinjaa on valtava investointi, lämpöpumput tuossa toisessa jutussa on mainittukin mutta koska vesi ei itsekseen liiku kl-linjassa tarvitaan useita pumppaamoita eivätkä nekään ole halpoja rakentaa tai käyttää. Sitten tulee mieleen että jostainhan se sähkö pitäisi saada lämpöpumppuihin ja pumppaamoihin, ostetaanko se venäläisistä hiilivoimaloista?

Puhtaampaa lämpöä janoava Helen jää yksin jättihankkeensa kanssa – Fortum ei haluakaan hukkalämpöä Kilpilahden öljynjalostamoalueelta
Fortum hylkäsi kaukolämpöhankkeen kannattavuusselvityksen jälkeen ja keskittyy datakeskusten rakentamiseen. Helsingin energiayhtiö Helenin mukaan kaukolämpöputken toteutumisen todennäköisyys ei siitä muutu.

Joukko energiayhtiöitä on selvittänyt, voisiko pääkaupunkiseudun koteja lämmittää Kilpilahden öljynjalostamoalueen hukkalämmöllä. Alkuperäisten arvioiden mukaan sillä voisi lämmittää jopa neljänneksen koko pääkaupunkiseudusta.

Nyt energiayhtiö Fortum on ilmoittanut irtautuvansa hankkeesta.

– Fortumin irtautumispäätöstä on edeltänyt kattava teknis-taloudellinen ja aikataulujen arviointi, yhtiön tiedotteessa sanotaan.

Sen sijaan Fortum keskittyy esimerkiksi Espooseen ja Kirkkonummelle kaavailtuihin suuriin datakeskuksiin.

Toteutuessaan ne tuottaisivat yhdessä lämpöä kutakuinkin yhtä paljon kuin Espoo ja Kirkkonummi kuluttavat nollakeleillä.

X

Helsingin vaihtoehtoina tunneli avomerelle tai valtava määrä pienempiä energialähteitä
Helenin kiireisin tehtävä on etsiä korvaavaa lämpöä Salmisaaren kivihiilivoimalalle, joka on määrä sulkea vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kilpilahden hukkalämpöputken rinnalla yhtiö selvittää lämmön pumppaamista merivedestä parinkymmentä kilometriä pitkän tunnelin avulla.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12143820

X

Kilpilahden hukkalämpö on käytännössä noin 25–30 asteista vettä. Ennen kuin se voidaan kuljettaa 40 kilometriä pitkää putkea pitkin pääkaupunkiseudulle, sen lämpötila pitää nostaa kaukolämpöverkon vaatimaan lähes sataan asteeseen.

Tähän tarvitaan lämpöpumppuja, jotka syövät sähköä.

Jos Kilpilahden kaukolämpöputki valmistuisi nyt, lämpöpumppujen sähköstä pitäisi maksaa vuosittain yli 20 miljoonaa euroa pelkkiä veroja. Verouudistukset laskevat summan puoleen miljoonaan euroon.

Hukkalämpöputki, joka tuntui vielä muutama vuosi sitten utopialta, näyttää tällä hetkellä jopa todennäköiseltä.

X

Laskelman perusteena on tämänhetkinen karkea arvio siitä, että hukkalämpöpumput kuluttaisivat vuodessa sähköä yhden terawattitunnin verran. Niiden avulla voisi hyödyntää reilut kaksi terawattituntia hukkalämpöä, jolloin pääkaupunkiseudulle päätyisi kaukolämpöä yli kolmen terawattitunnin verran joka vuosi.

X

https://yle.fi/uutiset/3-11197889

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mitähän maksaisi ja oliskohan kannattavaa jos loviisaan tehtäisiin kaksi reaktoria lisää ja kaukolämpöputki Helsinkiin. Eilen oli olikohan se ylen sivuilla mitenkä energiaa tuotetaan niin fossiilisten osuus oli niin iso että sitä ei voi leikata pienemmäksi muulla kuin ydinvoimalla. Saisi tämän jo viherpunafasistit oppia.

[Golimar]

^ Kun olin 2000-luvun alussa kaukolämpöasentajan ammattitutkintoon tähtäävässä koulutuksessa joku toinen opiskelija heitti tuon idean. Siinä taisi vaan olla se ongelma että kl-linjan rakentaminen yms. olisi hiton kallista, pumppaamot vaatisivat todella paljon sähköä ja hörhöt alkaisivat ulista radioaktiivisuudesta.

https://www.google.com/search?q=kaukol%C3%A4mp%C3%B6+Loviisa+ydinvoimala&oq=kaukol%C3%A4mp%C3%B6+Loviisa+ydinvoimala&aqs=chrome..69i57j33i160.14625j1j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8

[Dangr]

Ainoa järkevä tapa ratkaista homma on rakentaa uusi ydinvoimalaitos syvälle Helsingin kallioon. Turvassa tsunameilta, veli venäläiseltä ja lyhyt veto putkelle energian tarvitsijoille. Voimalaitoksen käyttöiän tullessa umpeen koko reaktorionkalo täyteen betonia ja uusi onkalo uudelle reaktorille viereen ja jatketaan muiden osien käyttöä(generaattori jne.).

[Golimar]

Helsinki osti ydinvoimalalle palan saarta Sipoosta 1970-luvulla – onko ydinenergialla tälläkään kertaa mahdollisuuksia?
Pääkaupunkiseudulle suunniteltiin 1960-70 -luvuilla suurta ydinvoimalaa, joka olisi lämmittänyt myös koteja. Pääministeri Mauno Koivisto (sd.) aavisti, miksi tämäkin suunnitelma kaatui. Juttusarja kysyy, voiko historiasta ennustaa myös tuoreimman ydinenergia-aloitteen kohtalon.

X

energiantuotannon suunnittelutoimisto Ekono teki Helsingille ydinvoimalan hintalaskelmat ja selvitti sen sopivuutta Vuosaareen. 1970-luvun alussa Vuosaaresta varattiinkin alue ydinvoimalalle, joka olisi tuottanut sähköä 300-400 megawattia. Samoilta kulmilta Sipoon puolelta Helsinki osti myös palan Granön saarta.

Ydinvoimalan mahdollisia sijoituspaikkoja oli myös Uutela itä-Helsingissä, Löparö ja Norrkullalandet Sipoon saaristossa, Kopparnäs Inkoossa ja Hirsala Kirkkonummella.

Suunnitelmien erikoisuus oli se, että sähkölinjojen lisäksi ydinvoimalasta oli tarkoitus vetää kaukolämpöputki Helsinkiin. Tällaista ydinvoimalaa ei ole tähän päivään mennessä Suomeen rakennettu ja maailmallakin ne ovat harvassa.

X

https://yle.fi/uutiset/3-10065023

[artti]

Yleensä kirjoitan tiukkaa julistusta; laitetaan pieni välipala, tai sanoisinko kevennys

Itsellä tuo sanajärjestyksen korjaaminen on jatkuvaa

Millaiseen järjestykseen sanat kirjoitetaan:

Tyhjää kaupan hyllyä (asiakas tyhjää kaupan hyllyä)

vai;

Kaupan tyhjää hyllyä (sanan osoittamisen järjestys)

Ja asia mitä piti sanoa

Miten sanat valitaan:

Tarkennan sanan merkittävää merkitystä huolellisesti asetellussa sanajärjestyksessä:

Fossiiliset polttoaineet loppuvat

Fossiiliset polttoaineet ehtyvät

Kun sanotaan, että fossiiliset polttoaineet ehtyvät niin hänelle vastataan, että fossiiliset polttoaineet eivät lopu

Loppuminen ja ehtyminen eivät tarkoita samaa

Loppuminen tarkoittaa loppumista: kaupan asiakaspalvelija kertoo hommalaiselle, että appelsiinit loppui

Ehtyminen tarkoittaa saannon pienentymistä: hommalainen puristaa mehua appelsiinista, sitä mehua kuitenkin jäi appelsiiniin siksi, että appelsiinin puristaminen kuiviin vaatisi kovempaa puristusta

Yleensä en pidä metodina niuhottaa jostakin

[Roope]

Energiapulalla ja hinnannousuilla ei ole tekemistä fossiilisia polttoaineita karsastavan ilmastopolitiikan kanssa, ainakin jos kuuntelee Suomea vieläkin äärimmäisempään ilmastopolitiikkaan usuttavan Suomen ilmastopaneelin jäsentä, teknillisen fysiikan professori Peter Lundia. Tilanne johtuu koronasta, eikä Lund edes mainitse ilmastopolitiikkaa.

On tämä Lund vaan aikamoinen tietäjä:

Helsingin Sanomat, mielipide: Saksan ilmastopolitiikka ei ole epäonnistunut 15.10.2021

Saksan ilmastopolitiikka ei ole epäonnistunut? Selitä ihmeessä.

PÄÄKIRJOITUKSESSA (HS 8.10.) sivuttiin Saksan energiatilannetta ja -muutosta. Kirjoituksessa annettiin ymmärtää Saksan imevän sähköä muista maista, kun maa yrittää tehdä loikan uusiutuviin energialähteisiin fossiilituotannosta. Meillä Saksa esitetään julkisuudessa usein esimerkkinä maasta, jolle käy huonosti ilmastotyössä, jos luovutaan ydinvoimasta. Saksan energiatilanne ja sen taustat onkin syytä käydä läpi faktojen valossa.

Saksassa tehtiin päätös luopua ydinvoimasta jo ennen Fukushiman ydinonnettomuutta vuonna 2011 sitä mukaa kun voimaloiden käyttöikä päättyisi. Päätös perustui tarkkoihin analyyseihin.

Historia tai ainakaan Google ei tunne Saksan käsittämätöntä ydinvoimapäätöstä tukevia "tarkkoja analyysejä", ellei Lund sitten viittaa 70-luvulla alkaneisiin Neuvostoliiton masinoimiin ydinvoimavastaisiin mielenosoituksiin ja niiden vaikutukseen poliitikkoihin.

Kriitikot varoittivat ydinvoiman alasajon johtavan energiakriisiin, ja juuri niin on tapahtunut.

Fukushima nopeutti päätöstä sulkea laitokset jo vuoden 2022 loppuun mennessä. Päätös nauttii laajaa kannatusta saksalaisten keskuudessa.

Toimivien ydinvoimaloiden sulkemista ei voi perustella järkisyillä. Paniikkiratkaisu Saksaan mitenkään liittymättömän Fukushiman tsunamionnettomuuden jälkeen ei ole järkisyy.

Saksa joutui jo ydinvoimakaudella tasapainottamaan sähköjärjestelmäänsä hiilivoimalla, kuten myös uusiutuvien kanssa. Vuoden 2011 päätös ei ole lisännyt hiilen käyttöä, päinvastoin.

Aivan varmasti vuoden 2011 päätös on viivyttänyt hiilestä irtautumista (Saksassa vasta vuonna 2038 eli noin kymmenen vuotta Suomen jälkeen) ja lisännyt Saksan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja Venäjästä. Sähkö on Saksassa – yllätys, yllätys – ennätyskallista, Euroopan kalleinta.

Suurista haasteista huolimatta Saksan ilmastopolitiikka ei ole tilastojen valossa epäonnistunut, sillä maan päästöt ovat pudonneet vuodesta 1990 enemmän kuin Suomessa, jolla on paremmat lähtökohdat hiilineutraaliuteen. Saksan panostuksilla uuteen energiateknologiaan ei leikata vain päästöjä ja ydinvoimaa vaan tähdätään johtajuuteen tämän vuosisadan energiaratkaisuissa. Uuteen panostamalla syntyy työtä ja todellista vihreää kasvua, joka takaa vakaan hyvinvoinnin tulevaisuudessakin.

Peter Lund

professori Aalto-yliopisto, vieraileva professori Saksassa vuonna 2016

Saksan ilmastopolitiikka ei ole epäonnistunut, sillä se voisi olla jollain mittarilla vieläkin huonompaa. Ja jos se onkin epäonnistunut, se osoittaa johtajuutta ja teettää turhaa ja tehotonta vihreää työtä, jota Saksa tarvitsee.

[RP]

Suurista haasteista huolimatta Saksan ilmastopolitiikka ei ole tilastojen valossa epäonnistunut, sillä maan päästöt ovat pudonneet vuodesta 1990 enemmän kuin Suomessa, jolla on paremmat lähtökohdat hiilineutraaliuteen. Saksan panostuksilla uuteen energiateknologiaan ei leikata vain päästöjä ja ydinvoimaa vaan tähdätään johtajuuteen tämän vuosisadan energiaratkaisuissa. Uuteen panostamalla syntyy työtä ja todellista vihreää kasvua, joka takaa vakaan hyvinvoinnin tulevaisuudessakin.

En ala muuten kommentoimaan Saksan energiapolitiikkaa ja -tuotantoa tai eri päätösten vaikutusta siihen, mutta vuosi 1990 tuntuu nykyhetkeen nähden erikoiselta vertailuvuoden valinnalta ja Saksan kannalta edulliselta. Itäiset osavaltiothan olivat silloin vielä DDR-asetuksilla.

[artti]

Ydinvoimaloiden alas ajamisen politiikka ja miljardien eurojen ilmastorahastoja vaativa politiikka romahti, kun fossiilisten polttoaineiden saatavuudessa ilmeni katkoksia joka soitti, että pienet hetkelliset katkokset fossiilisten polttoaineiden saatavuudessa ovat maailmantaloudelle polttavampi ongelma kuin ilmaston lämpeneminen

Ilmaston lämpenemisestä on etuakin pohjoiselle pallonpuoliskolle, kuten maa- ja metsätalouden olosuhteiden parantuminen

Se oli kaiken aikaa helposti ennustettavissa, että ydinvoimaloiden alas ajamisen politiikka ja miljardien eurojen ilmastorahastoja vaativa politiikka romahtaa, kun fossiilisten polttoaineiden saatavuus pienenee, joka aloittaa kysymykset siitä, että kenen palveluksessa toimivat lännen talouden sabotoimisessa suurinta valtaa käyttäneet lännen omat poliitikot

Siinä vaiheessa, kun maailmantaloudessa raivoaa fossiilisten polttoaineiden saatavuuden pienentymisen konkretisoitumisesta alkava turbulenssi, politiikka ei muista lietsoneensa ilmastovouhotusta

Lisäksi on muistettava, että fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevat päästöt pienenevät joka tapauksessa, kun fossiilisten polttoaineiden saatavuus pienenee!

[artti]

ITER fuusiokoereaktori edustaa ikuisiksi ajoiksi ihmiskunnan käyttöön tulevaa erittäin tehokasta energiantuotantoa, jonka tutkimus tuottaa monia merkittäviä tekniikoita tulevaisuudessa

Linkissä kuvia ITER fuusiokoereaktorin eri rakennusvaiheista

https://www.iter.org/album/construction

Linkissä kuva fuusiokoereaktorin alustan rakentamisesta

https://www.iter.org/img/resize-2000-70/all/content/com/photo%20galleries%202/construction/tokamakassembly/pf5_bottom_pit_1_small.jpg

ITER ("The Way" in Latin)

Tiellämme netto nollaan lähes 90 % maailman sähköntuotannosta vuonna 2050 tulee uusiutuvista lähteistä, ja aurinkoenergian ja tuulivoiman osuus on yhteensä lähes 70 %.

https://www.iea.org/reports/net-zero-by-2050

ACER julkaisi paperin maakaasun hintakehityksen taustalla vaikuttavista syistä

https://documents.acer.europa.eu/en/The_agency/Organisation/Documents/Energy%20Prices_Final.pdf

ACER paperissa on diagrammi, jonka mukaan maailman sähköntarpeen kasvu katettaisiin aurinkopaneeleilla ja tuulivoimalla, joka visio perustuu IEA paperiin

ACER (European Union Agency for the Cooperation of Energy Regulators)

IEA (International Energy Agency)

[artti]

Glasgow COP26 ilmastokokouksen realiteetit ovat hukassa: oletko nähnyt kadonneita realiteetteja. Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevat päästöt eivät ole ihmiskunnan suurin haaste. Fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on ihmiskunnan suurin haaste

Realiteetti on, että hyvin pian fossiilisten polttoaineiden tuotanto ei vastaa kysyntään, josta seuraa pimeitä kaupunkeja, ja tehtaiden sähköpula, ja tuotantokatkoksia, ja toimitusten katkoksia, ja haasteita toimitusketjulle, ja haasteita maailmantaloudelle; siinä tilanteessa ei ole aikaa ilmaston lämpenemiselle, politiikalla on käsillä maailmantalouden romahdus, joka johtuu fossiilisten polttoaineiden ehtymisen konkretisoitumisesta, siksi on kiireellistä kehittää fuusioreaktori valmiiksi

https://ukcop26.org/

Sähköä tuottavaa demoa edeltävän kokeellisen fuusioreaktorin internetsivut

https://www.iter.org/

[Ajattelija2008]

In 2022, we expect that growth in production from OPEC+, U.S. tight oil, and other non-OPEC countries will outpace slowing growth in global oil consumption and contribute to Brent prices declining from current levels to an annual average of $72/b.

https://www.eia.gov/outlooks/steo/report/global_oil.php
USA:n EIA ennustaa öljyn hinnan laskua nykyisestä $85 / barreli. Yleensä nämä ennusteet menevät pieleen.

Kulutuksen he ennustavat palaavan normaaliksi 2022. Toisesta kuvasta näkyy, että käyttämätöntä tuotantokapasiteettia on todella paljon. Öljyn korkea hinta johtuu jälleen kerran kartellista OPEC & Venäjä. Sähköautojen tärkein etu on se, että pääsemme eroon OPEC:in tekemästä kiristyksestä. Tosin EU:ssa Saksa on huolehtinut siitä, että rahat sähköstä virtaavat Venäjälle huippukalliin maakaasun ansiosta.

[parpoltos]

Fossiilisia polttoaineita riittää nykyiselläkin kulutustasolla sadoiksi vuosiksi eteenpäin, vaikkakin jossain vaiheessa jouduttaisiin polttonesteet valmistamaan kivihiilestä. Aurinko- ja tuulienergian hinta kuitenkin jatkaa laskuaan ja on jo nyt varsin edullista. Suurin haaste on energian varastointi siten, että sitä saadaan ulos sähkön muodossa silloin kun ei tuule eikä aurinko paista tarpeeksi. Lämmitysenergian varastointiin toimivia ratkaisuja jo löytyy rivitalojen kokoluokasta ylöspäin. Helpoimmin tuo onnistuu kaukolämpöverkkojen alueilla.

Akkujen ongelmana sähkön varastoinnissa on ennen kaikkea akkuun itseensä liittyvät kustannukset: joko akku itsessään on kallis tai mikäli akku on halpa, niin sen huolto tulee kalliiksi. Tällä hetkellä pelkkä sähkön varastointi akkuun maksaa enemmän kuin mitä itse sähkö maksaa, mutta akkujen hinnat jatkavat yhä laskuaan, joten on vain ajan kysymys, kun päivällä tuotetun aurinkosähkön varastointi illan ja yön tarpeisiin on taloudellisesti kannattavaa.

Teollisuuden puolella käytetään paljon höyryä, joten tulevaisuudessa lämpöä tullaan varastoimaan edullisen sähkön aikaan suuriin hiekka- tai kalliovaraajiin (tekniikkaa kehitetään mm. Tampereella), joista lämpöä höyryn kehittämiseen saadaan pidemmänkin kalliin sähköjakson ajan. Toki monia muitakin kehityslinjoja on menossa (veden pumppaaminen patoaltaisiin, polttoaineiden valmistaminen hiilidioksidista, vety monin eri tavoin, vauhtipyörät ja magneettikentät (SMES) muutaman mainitakseni).

Sähkön ajottainen pula on kuitenkin hyvin todennäköinen ongelma lähitulevaisuudessa kun sähkön tuotantokapasiteettia supistetaan hiilidioksipäästöjen vähentämisen nimissä eikä tuulettomaan ja pimeään aikaan toimivaa tuotantokapasiteettia rakennetta riittävästi tilalle. Käytännössä fossiilisten polttolaitosten sulkemissuunnitelmien toteuttamisista tullaan lipsumaan sähköntuotanto- ja jakelujärjestelmän (=talouden) romahduksen estämiseksi kunnes tarvittavat kehitystoimet ja investoinnit on saatu tehtyä.

[Roope]

Ranska, Suomi ja muut EU:n ydinvoimamaat vaativat ydinvoiman luokittelemista vihreäksi, sillä ydinsähköä syntyy ilman vähäisiäkään tuotannon aikaisia hiilidioksidipäästöjä.

Saksa ja muut maakaasumaat vaativat yhtä vihreää leimaa maakaasulle, sillä sen polttamisesta syntyy selvästi vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin hiilen tai öljyn polttamisesta.

Euroopan vihreiden argumentti ydinvoiman vihreän EU-luokittelun vastustamiseksi on ollut, että ydinvoima ei päästöttömyydestään huolimatta ole uusiutuvaa energiaa. Entäs maakaasu, jota Saksan ydinvoimavihamieliset vihreät haluavat lisää?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kiina ilmeisesti rakennellut ensimmäisen torium kiertoon perustuvan voimalansa.

[artti]

Pahoittelen suurta tekstiseinää

Yksittäiset poliitikot sabotoivat energiantuotantoa motiiveilla, jotka on tutkittava, siksi järjestöjen olisi harkittava pitäisikö järjestöjen haastaa oikeuteen yksittäiset poliitikot, jotka käyttivät suurinta valtaa energiantuotannon edellytysten heikentämisessä

Suomessa Keskustapuolue yritti sabotoida Suomen sähköntuotantoa jarruttamalla Olkiluoto 3 fissioreaktorin rakentamisen käynnistämistä. Keskustapuolue pyrki edistämään maakaasun- ja sähkön tuontia Venäjältä. Lisäksi Suomen politiikka yritti ajaa armeijaa alas ja lisäksi Suomen politiikka yritti harjoittaa villiä väestönvaihtopolitiikkaa

Ruotsin Keskustapuolue sabotoi Ruotsin sähköntuotantoa pyrkimällä ajamaan fissioreaktorit alas. Lisäksi Ruotsin politiikka ajoi armeijan alas ja lisäksi Ruotsi harjoitti villiä väestönvaihtopolitiikkaa

Saksassa vihervasemmisto ja kristillisdemokraatit sabotoivat Saksan sähköntuotantoa sulkemalla fissioreaktorit, joka oli ilmiselvää pyrkimystä tuhota Saksan teollisuuden sähkövarmuus. Lisäksi Saksan politiikka ajoi armeijan alas ja lisäksi Saksan politiikka harjoittaa villiä väestönvaihtopolitiikkaa

Kysymys on, että milloin heitämme sabotöörit vankilaan

Saksassa vihervasemmiston yksittäiset poliitikot sabotoivat Saksan sähköntuotantoa sulkemalla fissioreaktorit tiettävästi 2022, joka on saanut Saksan teollisuuden tuohduksiin, ja arvatenkin myös muutkin saksalaiset, kun fissioreaktoreiden sulkemisen seuraukset alkavat konkretisoitua hintatasossa ja sähkökatkoina. Saksan politiikka yrittääkin epätoivoisesti ostaa sähköä naapurivaltioilta välttääkseen sähköpulaa aiheuttavan energiapolitiikkansa poliittiset seuraukset. Uskon, että pidemmällä aikajänteellä Saksan vihervasemmiston kannatus romahtaa. Saksan vihervasemmisto vastustaa fissioreaktoreita ja tukee fossiilisia polttoaineita. Saksa tuottaa sähköä Saksassa luohitulla ruskohiilellä ja lisäksi Saksa tuo Venäjältä maakaasua. Puheiden tasolla Saksan vihervasemmisto toki torjuu hiilidioksidipäästöjä vaikka käytännössä Saksan vihervasemmisto on tehnyt kaikkensa räjäyttääkseen Saksan hiilidioksidipäästöt huippuunsa

Ruotsin valtavirtapolitiikka ja Suomen valtavirtapolitiikka ja Saksan valtavirtapolitiikka edistää kansallismielisten maahanmuuttokriittisten puolueiden nousua näissä kolmessa valtiossa, jonka kerron siksi, että tietty politiikka edistää tietenkin vastavoimien nousua

World Nuclear Associationin sivun saa suomeksi ---> avaamalla sivu Google Chrome selaimessa ---> klikkaa ruutua hiiren kakkosella ---> valitse käännä kielelle suomi

World Nuclear Associationin tehtävänä on edistää ydinenergian laajempaa ymmärrystä keskeisten kansainvälisten vaikuttajien keskuudessa tuottamalla arvovaltaista tietoa, kehittämällä yhteisiä alan kantoja ja osallistumalla energiakeskusteluun

https://www.world-nuclear.org/information-library/country-profiles.aspx

Suomessa on neljä ydinreaktoria, jotka tuottavat noin 30 % sähköstä.
Viides reaktori on rakenteilla ja toinen on suunniteltu nostamaan ydinvoimaosuuden noin 60 prosenttiin ja korvaamaan hiilen.
Radioaktiivisen jätteen loppusijoitusjärjestelyt ovat pitkällä.

Suurin osa fossiilisista polttoaineista tuodaan maahan. Hiiltä tuodaan Venäjältä ja Puolasta; kaikki kulutettu kaasu tulee Venäjältä. Kaiken kaikkiaan maa tuo lähes puolet kuluttamastaan ​​energiasta, josta suurin osa tulee Venäjältä.

TVO:n marraskuussa 2000 tekemän hakemuksen jälkeen eduskunta hyväksyi toukokuussa 2002 äänin 107-92 viidennen ydinvoimalaitoksen rakentamisen, joka on käytössä noin 2009. Äänestystä pidettiin erittäin tärkeänä, koska se oli ensimmäinen tällainen päätös rakentaa uusi ydinvoimayksikkö Länsi-Eurooppaan yli vuosikymmenen ajaksi. Vastaava ehdotus hylättiin vuonna 1993, mutta poliittinen ilmapiiri kaikkialla Euroopassa oli sittemmin muuttunut paljon suotuisammaksi ydinenergialle.TVO:n uuden reaktorin hakemus perustui ensisijaisesti taloudellisiin kriteereihin (alhaisin kWh-kustannus, alhaisin herkkyys polttoaineen hinnankorotuksille) mutta huomioi huomattavat energiavarmuuden ja päästöjen säästöedut.

Hallituksen tuki ehdotukselle perustui pääosin ilmastopolitiikkaan, kun taas sen vastustajat kannattivat maakaasun käytön massiivista lisäämistä (Venäjältä) sähköntuotannossa.

Olkiluoto 4TVO:n vuoden 2008 periaatepäätöshakemus 1000-1800 MWe PWR- tai BWR-yksikön rakentamisesta Olkiluoto 4:ksi hyväksyttiin toukokuussa 2010. TVO harkitsi toisen EPR:n (noin 1650 MWe) rakentamista, mutta harkitsi myös Toshiban versiota. ABWR (noin 1650 MWe), GE Hitachin ESBWR (noin 1650 MWe), Mitsubishin EU-APWR (noin 1650 MWe) ja hieman pienempi korealainen APR-1400 (noin 1450 MWe) – kaikki näistä nettotehoista 3 . Maaliskuussa 2012 TVO pyysi virallisesti tarjouksia ja sai viisi tammikuussa 2013.TVO odotti alun perin yksikön olevan käytössä noin vuonna 2020, mutta vuonna 2014 se haki hallituksen hyväksynnän jatkamista viidellä vuodella Olkiluoto 3:n viivästymisen vuoksi. Sen jälkeen sen olisi jätettävä rakentamislupahakemus vuoden 2020 puoliväliin mennessä. . Pidennystä ei kuitenkaan myönnetty, ja yhtiöllä oli kesäkuuhun 2015 asti aikaa hakea rakentamislupaa tekniikasta päätettyään ja suunnittelusuunnitelmien laatimisen jälkeen. TVO päätti olla jatkamatta, koska "Olkiluoto 3 -laitosyksikön käynnistyksen viivästyminen ... [estää] rakentamislupahakemuksen kannalta tarpeellisten merkittävien Olkiluoto 4:ään liittyvien päätösten tekemisen nykyisen päätöksen voimassaoloaikana. -periaate." "Olkiluoto 4 on meille tärkeä ja siksi olemme valmiita hakemaan uutta periaatepäätöstä."

Hallituksen hyväksynnät

Eduskunta hyväksyi kahden päivän kiihkeän keskustelun jälkeen heinäkuussa 2010 TVO Olkiluoto 4 -reaktorin rakentamisen äänin 120 puolesta ja Fennovoiman yhden reaktorin rakentamisen äänin 121-71.

https://www.world-nuclear.org/information-library/country-profiles/countries-a-f/finland.aspx

Ruotsin ydinvoimareaktorit tuottavat noin 40 prosenttia sen sähköstä.
Vuonna 1980 hallitus päätti luopua ydinvoimasta. Kesäkuussa 2010 parlamentti äänesti tämän politiikan kumoamisen puolesta.
Vuonna 2015 tehtiin päätökset sulkea neljä vanhempaa reaktoria vuoteen 2020 mennessä, jolloin nettoteho on 2,7 GWe.

Ensimmäinen huomioitava seikka on, että vuoden 1980 kansanäänestyksessä ei esitetty mitään vaihtoehtoa Ruotsin ydinvoimaohjelman jatkamiselle, vain erilaisia ​​tapoja sen sulkemiseksi.

Hallitus asetti vuonna 1994 pääosin taustapoliitikoista koostuvan energiatoimikunnan, joka raportoi vuoden 1995 lopussa, että ydinvoiman täydellinen luopuminen vuoteen 2010 mennessä olisi taloudellisesti ja ympäristön kannalta mahdotonta. Se kuitenkin sanoi, että yksi yksikkö saatetaan sulkea vuoteen 1998 mennessä.

1970-luvulla Ruotsin keskustapuolue aloitti ydinvoiman vastaisen keskustelun, joka huipentui vuoden 1980 kansanäänestykseen, jossa pohdittiin kolme vaihtoehtoa ydinenergian asteittaiseksi lopettamiseksi. Siitä lähtien Keskusta on linjannut kolmen sosialistisen puolueen ydinvoima-asioissa, mutta kolme ei-sosialistista puoluetta muissa asioissa. Sitten vuoden 2005 alussa ja nousevien sähkönhintojen taustalla Keskustan johto osoitti tämän aikaisemman ydinvoiman vastaisen kannan oleellisen käänteen sanoen, että ilmastonmuutos on asetettava ydinvoiman käytöstä poistamisen edelle. Puolue luopui sosialististen puolueiden linjauksesta energiapolitiikassa ja liittyi täysin kolmeen ydinvoimaa kannattavaan puolueeseen, jotta ydinvoima voisi edelleen toimittaa suurimman osan maan sähköstä.

https://www.world-nuclear.org/information-library/country-profiles/countries-o-s/sweden.aspx

Saksa sai maaliskuuhun 2011 asti neljänneksen sähköstään ydinvoimalla 17 reaktorin avulla. Luku on nyt noin 10 % kuudesta reaktorista, kun taas 35-40 % sähköstä tulee hiilellä, suurin osa ruskohiilestä.
Vuoden 1998 liittovaltiovaalien jälkeen muodostetun koalitiohallituksen politiikkaan kuului ydinenergian asteittainen luopuminen. Uuden hallituksen vuonna 2009 myötä asteittainen lopettaminen peruttiin, mutta otettiin sitten uudelleen käyttöön vuonna 2011, jolloin kahdeksan reaktoria suljettiin välittömästi.
Saksan yleinen mielipide vastustaa edelleen laajalti ydinvoimaa, eikä uusien ydinvoimaloiden rakentamista tueta käytännössä lainkaan.
Saksan sähkön tukkuhinnat ovat Euroopan alhaisimmat ja vähittäismyyntihinnat korkeimmat energiapolitiikasta johtuen. Verot ja lisämaksut muodostavat yli puolet kotimaan sähkön hinnasta.

Vienti suuntautui pääasiassa Itävaltaan, Alankomaihin, Puolaan ja Tšekkiin, nettotuonti Ranskasta. Saksa on yksi suurimmista kaasun, hiilen ja öljyn tuojista maailmanlaajuisesti, ja sillä on vain vähän kotimaisia ​​luonnonvaroja ruskohiilen ja uusiutuvien energialähteiden lisäksi (katso myöhempi osa). Hiilen valtaosa tekee maasta Euroopan suurimman hiilidioksidipäästöjä.

Kun Saksan suhtautuminen ydinenergiaan muuttui kaksijakoiseksi, otettiin käyttöön politiikkaa uusiutuvien energialähteiden, erityisesti aurinko- ja tuulivoiman, edistämiseksi, vaikka Saksa ei olekaan maantieteellisesti hyvässä asemassa kumpaankaan verrattuna.

Toukokuussa 2011 Reaktor-Sicherheitskommission (RSK, Reactor Safety Commission) raportoi, että kaikki saksalaiset reaktorit olivat periaatteessa terveitä ja turvallisia. Se oli tarkastanut kaikki 17 reaktoria ja arvioinut niiden kestävyyttä laitoksia vaikuttavien luonnonilmiöiden, asemien sähkökatkojen ja jäähdytysjärjestelmän vikojen, varo- ja hätätoimenpiteiden sekä laitokseen vaikuttavien ihmisen aiheuttamien tapahtumien, kuten lento-onnettomuuksien, suhteen.Tästä turvallisuustakuusta huolimatta hallitus päätti kuitenkin 30. toukokuuta 2011 ydinvoiman vastaisten liittovaltioiden lisääntyneen painostuksen jälkeen elvyttää edellisen hallituksen asteittaisen käytöstäpoistosuunnitelman ja sulkea kaikki reaktorit vuoteen 2022 mennessä, mutta polttoaineveroa lakkauttamatta. uusi polttoaineveron kompromissi. Bundestag hyväksyi toimenpiteet äänin 513-79 kesäkuun lopussa, ja Bundesratin äänestys 8. heinäkuuta vahvisti tämän. Molemmat parlamenttihuoneet hyväksyivät uusien hiili- ja kaasuvoimaloiden rakentamisen, vaikka väittivät säilyttävänsä hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteensa sekä laajentavansa tuulivoimaa. Tämä ydinvoiman korvaaminen fossiilisten polttoaineiden lisäkapasiteetilla ja voimakkaasti tuetun uusiutuvan energian valtavan laajentaminen tunnetaan nimellä Energiewende . Tämä on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa akumppanin tietosivu.

Tämän seurauksena kahdeksan vanhinta reaktoria suljettiin ja loput yhdeksän (silloin toiminnassa olevaa) sulkeutuvat vuoden 2022 loppuun mennessä. Ranskan, Puolan ja Venäjän (Kaliningrad) odotetaan lisäävän sähkön vientiä Saksaan, pääasiassa ydinvoimaloista, ja Venäjälle. alkoi viedä huomattavasti enemmän kaasua.

Saksan päätös sulkea ydinvoimaloita keinot, back-up sen massiivisia investointeja ajoittaista uudessa uusiutuvia energianlähteitä täytyy olla hiilestä ja kaasu, joka arvioidaan syntyvän ylimääräisen 300 miljoonaa tonnia CO 2 vuoteen 2020. Nämä päästöt lähes kumoavat 335 Mt:n säästö koko Euroopan unionissa, joka oli tarkoitus saada aikaan Euroopan komission vuoden 2011 energiatehokkuusdirektiivillä. Mutta Energiewende lukitsee Saksan pitkällä aikavälillä riippuvaiseksi ruskohiilestä ja mustasta hiilestä lähetettävän kapasiteetin osalta, mikä on vastoin tätä politiikkaa ja sen edeltäjiä ohjaavan yleisen mielipiteen pääasiallista näkökohtaa.

Finadvicen raportissa heinäkuussa 2014 sanottiin, että saksalaiselta Energiewendeltä saadut opetukset sisälsivät:
Päättäjät aliarvioivat uusiutuvien tukien kustannukset ja niiden aiheuttaman paineen kansantalouksille.
Vähittäishinnat monille sähkön kuluttajille nousivat merkittävästi, yli kaksinkertaistuivat vuodesta 2000 vuoteen 2013.
Uusiutuvan energian nopea kasvu alensi tukkuhintoja Saksassa, millä oli kielteisiä vaikutuksia markkinoihin ja yrityksiin.
Tukkuhinnoittelumalli muuttui uusiutuvan energian suuren levinneisyyden seurauksena, nyt reagoiden säähän.
Fossiilisten ja ydinvoimaloiden toimintajärjestelmiin kohdistuu rasituksia, koska ne toimivat nyt vähemmän vakaissa olosuhteissa.
Uusiutuvan kapasiteetin laajamittainen käyttöönotto ei merkitse merkittävää lämpökapasiteetin siirtymistä.
Tarvitaan mittavia investointeja verkkoon.
Ylianteliat ja kestämättömät tukiohjelmat johtivat uusiutuvan energian tukijärjestelmien lukuisiin uudelleensuunnitteluun, mikä lisäsi sääntelyn epävarmuutta ja taloudellisia riskejä kaikille uusiutuvan energian alan sidosryhmille.

Alhainen EU: n päästökauppajärjestelmän hiilidioksidin hinta, kivihiili on kannattavampaa kuin kaasua, ja on olemassa kannustin käyttää ruskohiilen huolimatta suuremmat CO 2 -päästöjä.

Kesäkuussa 2020 maa avasi 1100 MW:n hiilivoimalaitoksen, DatteIn 4:n. Se oli kesäkuussa 2020 yksi 84:stä sähköä tuottavasta hiilivoimalaitoksesta Saksassa. Saksassa louhittiin 178 miljoonaa tonnia ruskohiiltä vuonna 2014, joten maan kokonaissiirto yhdessä vuodessa oli 14 kertaa Suezin kanavan rakentamiseen verrattava maansiirto.

https://www.world-nuclear.org/information-library/country-profiles/countries-g-n/germany.aspx

[artti]

Politiikka pyrkii korostamaan tuulivoiman ja aurinkovoiman tuottamalla sähköllä tuotettua vetyä siksi, että tuulivoima ja aurinkovoima ovat ehtymätön luonnonvara, mutta tuulimyllyt ja aurinkopaneelit ovat heikkotehoisia ja epätasaisia sähköntuottajia. Tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tuottavat sähköä vedyn erotteluun vedestä silloin, kun tuulee ja aurinko paistaa, joka tarkoittaa, että sähköntuotanto on säistä riippuvaista. Tuulimyllyjä ja aurinkopaneeleita tarvitaan erittäin paljon, jos pyrkimys on tuottaa sähköä, jolla erotellaan vedestä vety, jota polttamalla tuotettaisiin sähköä metallin sulattamiseen

Fissioreaktori on vakaa säistä riippumaton sähköntuottaja. Fissioreaktorissa rikastettu uraani kuumentaa veden höyryksi, joka pyörittää höyrykonetta, joka voimansiirtoakselin välityksellä pyörittää generaattoria, joka tuottaa sähköä. Fissioreaktorin sähköntuotannon ylläpitämisessä tarvitaan rikastettua uraania. Uraanin arvellaan olevan yleinen metalli maankuoressa

Uraani on suhteellisen yleinen metalli, jota löytyy kivistä ja merivedestä. Sen taloudelliset keskittymät eivät ole harvinaisia.
Mineraalivarojen määrät ovat suurempia kuin yleisesti ajatellaan, ja ne ovat suhteessa sekä markkinahintoihin että louhintakustannuksiin.

Uraani on suhteellisen yleinen alkuaine maankuoressa (hyvin paljon enemmän kuin vaipassa). Se on suunnilleen yhtä yleinen metalli kuin tina tai sinkki, ja se on ainesosa useimmissa kivissä ja jopa meressä.

Maailman voimareaktorit, joiden yhteenlaskettu teho on noin 400 GWe, vaativat noin 67 500 tonnia uraania kaivoksista tai muualta vuosittain.

Maailman nykyiset mitatut uraanivarat (6,1 Mt) kustannuskategoriassa alle kolme kertaa nykyiseen spot-hintoihin verrattuna ja vain perinteisissä reaktoreissa käytetyt riittävät kestämään noin 90 vuotta. Tämä edustaa korkeampaa taattujen resurssien tasoa kuin on normaalia useimmille mineraaleille. Jatkoetsintä ja korkeammat hinnat tuovat nykyisen geologisen tiedon perusteella varmasti lisää resursseja

https://www.world-nuclear.org/information-library/nuclear-fuel-cycle/uranium-resources/supply-of-uranium.aspx

Thoriumia arvellaan olevan maankuoressa kolme kertaa enemmän kuin uraania

Torium on luonnossa esiintyvä, hieman radioaktiivinen metalli, jonka löysi vuonna 1828 ruotsalainen kemisti Jons Jakob Berzelius, joka nimesi sen pohjoismaisen ukkonen jumalan Thorin mukaan. Sitä esiintyy pieninä määrinä useimmissa kivissä ja maaperässä, jossa sitä on noin kolme kertaa enemmän kuin uraania.

Toriumpolttoaineen käyttöönotto vaatii paljon testaus-, analysointi- ja lisensointi- ja pätevöintityötä. Tämä on kallista, eikä se onnistu ilman selkeää liiketoimintaa ja valtion tukea. Uraani on myös runsaasti ja halpaa ja muodostaa vain pienen osan ydinsähkön tuotannon kustannuksista, joten todellisia kannustimia investoida uuteen uraanivaroja säästävään polttoainetyyppiin ei ole.

https://www.world-nuclear.org/information-library/current-and-future-generation/thorium.aspx

ITER fuusion tutkimusreaktorissa pyritään tuottamaan deuterium tritium fuusio. Fuusion syttyminen on merkittävä hetki siksi, että fuusion syttyminen toi ikuisiksi ajoiksi energiantuottajan. Pidemmällä aikajänteellä pyrkimys on luoda fuusioreaktori, joka toimii deuterium deuterium fuusiolla

Auringossa massiiviset gravitaatiovoimat luovat oikeat olosuhteet fuusiolle, mutta maan päällä niitä on paljon vaikeampi saavuttaa. Fuusiopolttoaine – vedyn eri isotoopit – on lämmitettävä noin 150 miljoonan celsiusasteen äärilämpötiloihin, ja se on pidettävä vakaana kovassa paineessa, eli riittävän tiheänä ja riittävän pitkään suljettuna, jotta ytimet voivat sulautua. Hallitun fuusiotutkimusohjelman tavoitteena on saavuttaa "sytytys", joka tapahtuu, kun fuusioreaktioita tapahtuu riittävästi, jotta prosessista tulee itseään ylläpitävä, ja sen jälkeen lisätään tuoretta polttoainetta jatkamaan sitä. Kun syttyminen on saavutettu, saadaan nettoenergiaa – noin neljä kertaa niin paljon kuin ydinfissiolla.

Nykytekniikalla reaktio on helpoimmin toteutettavissa vedyn kahden raskaan muodon (isotoopin) – deuteriumin (D) ja tritiumin (T) - ytimien välillä. Jokainen DT-fuusiotapahtuma vapauttaa 17,6 MeV (2,8 x 10 -12 joulea verrattuna 200 MeV:iin U-235-fissiossa ja 3-4 MeV:iin DD-fuusiossa). aMassaperusteisesti DT-fuusioreaktio vapauttaa yli neljä kertaa enemmän energiaa kuin uraanin fissio. Deuteriumia esiintyy luonnossa merivedessä (30 grammaa kuutiometrissä), mikä tekee siitä erittäin runsaan verrattuna muihin energiavaroihin. Tritiumia esiintyy luonnossa vain pieninä määrinä (kosmisten säteiden tuottamana) ja se on radioaktiivista, ja sen puoliintumisaika on noin 12 vuotta. Käyttökelpoisia määriä voidaan valmistaa tavanomaisessa ydinreaktorissa tai tässä yhteydessä jalostaa fuusiojärjestelmässä litiumista. bLitiumia löytyy suuria määriä (30 miljoonasosaa) maankuoresta ja heikompina pitoisuuksina meressä.

https://www.world-nuclear.org/information-library/current-and-future-generation/nuclear-fusion-power.aspx

Fuusioreaktion energiapotentiaali on parempi kuin kaikki muut maapallolla tuntemamme energialähteet. Atomien fuusioiminen yhteen hallitusti vapauttaa lähes neljä miljoonaa kertaa enemmän energiaa kuin kemiallinen reaktio, kuten hiilen, öljyn tai kaasun palaminen, ja neljä kertaa enemmän kuin ydinfissio.

https://www.iter.org/sci/makingitwork

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tuulivoima ei ainakaan ole ehtymätön luonnonvara. Ja  huonolaatuisista aurinkopaneeleista tulee iso jäteongelma.

[artti]

Otetaan esimerkiksi Irak

Kun öljyä tuottavien aavikkovaltioiden tilannetta katsoo niin se korostaa Euroopan unionin tarvetta alkaa rakentamaan ulkorajoilleen muuria. Uskonnollisen kiihkoilun takia epävakaan Irakin on helppoa ennustaa putoavan nykyistäkin surkeampaan tilanteeseen

Irak on aavikkovaltio. Irakissa on kaksi suurta jokea: Eufrat ja Tigris, joiden varrella on maataloutta. Irakin väkiluku on 40 miljoonaa. Irakin 2019 vientituloista 88 prosenttia on maaöljyä, 3 prosenttia kultaa, Irakiin suuntautuva turismi 6 prosenttia. 2019 Irakin vientitulot olivat 83,9 miljardia dollaria. Ilman maaöljystä ja kullasta tulevia vientituloja Irakin vientitulot olisivat 7,88 miljardia dollaria, joka koostuu turismista ja informaatiotekniikasta ja logistiikasta

Atlas of Economic Complexity

What did Iraq export in 2019

Irak kohtaa suuria haasteita öljykenttien tyhjentyessä. Irakin öljykenttien tuotantohuipun ennakoidaan olevan 2030-luvulla. Öljytulojen pienentyessä Irakin kyky ylläpitää väestöään pienenee. Öljykaudella Irak ei kyennyt rakentamaan tieteen ja tekniikan saralla kilpailukykyistä sivilisaatiota

Punaisia viivanjatkoja Irakin tulevasta öljyntuotannosta

http://roperld.com/science/minerals/FossilFuels.htm#Iraq

Irakin kotimaisesta energian kokonaistarjonnassa vastaa kaksi energiantuotantomuotoa: maaöljy ja maakaasu. Irakissa on paljon aurinkoenergiapotentiaalia. Irakin on vahvistettava aurinkoenergian osuutta kokonaisenergiantuotannossa, että Irak pystyy ylläpitämään sivilisaation sähkölaitteet ja lataamaan sähköajoneuvoihin virtaa

[Ajattelija2008]

Blackout fears amid energy crunch boosts gas cookers, lantern sales in Spain

MADRID (Reuters) - Camping gear such as gas cookers and lanterns are flying off the shelves of hardware stores in Spain as people fearing energy shortages and potential blackouts prepare for the winter.

https://www.reuters.com/article/spain-energy-camping/blackout-fears-amid-energy-crunch-boosts-gas-cookers-lantern-sales-in-spain-idINL1N2S11XW
Espanjassa varaudutaan vihreään energiapolitiikkaan. Kansa ostaa kaasukeittimiä ja öljylamppuja.

Britannian sähköpula johtuu siitä, että maa on sulkenut paljon hiilivoimaloita viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt niitä tarvittaisiin.

Nord Poolin spothinta Saksassa ja Ranskassa on ollut 15 - 20 c/kWh, mikä on viisinkertainen normaaliin nähden.

Uniperin tulos kasvoi 50 % sähköpulan takia. Firma on varmasti hyvin tyytyväinen Greta Thunbergin hengenheimolaisiin, jotka ovat järjestäneet sähköpulan Saksaan. Ties vaikka firma rahoittaisi näitä vihreitä mielipuolia? Se olisi hyvin kannattavaa toimintaa.

Jännä nähdä, palautuuko Saksan, Britannian ja muiden maiden äänestäjiin järki ja äänestävätkö he huijarit ulos parlamentista. Mitään ongelmaa ei olisi, jos äänestäjät eivät olisi äänestäneet vihreitä hörhöjä päättämään energiapolitiikasta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tuleekohan sitä päivää kun vihervasemmisto vaatii ydinvoimat kehittämisen panostusta sille tasolle että saamme takamatkan kilpailijoihin kiinni.

[Lasse]

....
Britannian sähköpula johtuu siitä, että maa on sulkenut paljon hiilivoimaloita viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt niitä tarvittaisiin.

Nord Poolin spothinta Saksassa ja Ranskassa on ollut 15 - 20 c/kWh, mikä on viisinkertainen normaaliin nähden.

Uniperin tulos kasvoi 50 % sähköpulan takia. Firma on varmasti hyvin tyytyväinen Greta Thunbergin hengenheimolaisiin, jotka ovat järjestäneet sähköpulan Saksaan. Ties vaikka firma rahoittaisi näitä vihreitä mielipuolia? Se olisi hyvin kannattavaa toimintaa.

Hauskana anekdoottina Fortum kuopii lopetetun Inkoon voimalan alueelta pois kivihiilen varmuusvarastoja, ja kuskaa niitä täydellä höyryllä poltettavaksi, Saksaan.

Näin vältetään valmisteverot Suomessa, ja sedät käärii tuotteella fyffeä Germaniassa. Fantastista!

https://www.youtube.com/watch?v=0m7bHdcq87o

[Vesa Heimo]

Tuleekohan sitä päivää kun vihervasemmisto vaatii ydinvoimat kehittämisen panostusta sille tasolle että saamme takamatkan kilpailijoihin kiinni.

Mikä on ollut esimerkiksi Perussuomalaisten ydinvoimakanta silloin kun siitä on päätetty?

[Sivulause]

Pikkuhiljaa nukkuneille suomalaisillekin työnnetään nenän eteen syy-seuraussuhteet, mikä on ihan oikein.

Ehkä seuraavalla sukupolvella on taas lihasmuistissa se, että kannattaa olla hereillä näiden yhteisten asioiden suhteen.

Energiewende-kuvioiden hulluus, hiili- ja turvevoiman ennenaikainen alasajo on ollut kaikien nähtävillä. Se että nämä tekevät energiamarkkinoista volatiileja on ollut päivänselvää, ilman covidiakin.

Pienenä ajankuvaisena anekdoottina, kotipitäjästäni ollaan ajamassa pieni koskivoimala alas lähivuosina. Voimala on alunperin rakennettu fiksusti kosken laitaan, lohet pääsee kulkemaan.

Tämäkään luomuvoimala ei tunnu kelpaavan, varmaan valkohipiäisen patruunan tuoksu saastuttanut koko kosken. Toiminta loppunee seuraavaan revikkaan.

[artti]

Merkittävintä öljykenttien tyhjentymisen kohtaamisessa on miten valtioita johdetaan. Ovatko valtiot kleptokratioita ja korruptioita vai järkevästi johdettuja valtioita. Valmistautuuko valtio vakavasti ja realistisella otteella öljykenttien tyhjentymiseen vai väisteleekö valtio öljykenttien tyhjentymistä voidakseen ajaa fissioreaktoreita alas

(Kleptokratia* on varkaiden valtakunta) (Korruptio* pakottaa kaikki harjoittamaan korruptiota siksi, että jos joku ei harjoita korruptiota (tarjoaa palvelun ilman lahjontaa) niin ihmiset hankkivat palvelun häneltä, joka vie muilta mahdollisuuden tienata korruptiolla) (Kavallus* on anastuksen muoto, jossa kavaltaja kavaltaa haltuunsa uskottua rahaa: poliitikko kavaltaa veronmaksajilta kerättyä rahaa, jonka käyttäminen yhteiskunnan hyväksi on uskottu poliitikon vastuulle)

Moni öljynvientimaa on kleptokratia* ja korruptio*, jossa koko hallinto ylhäältä alas kavaltaa* merkittäviä määriä rahaa, joka sekin pienentää öljynvientimaan kotimaisen rahan määrää. Monissa öljynvientimaissa öljynvientitulojen varastelun suuruusluokka on korkea, että sillä on merkittäviä vaikutuksia maan talouteen investointien puuttumisena ja kehittymättömyytenä

Öljyntuottajamaat ovat merkittävä osa maailmantalouden ostovoimaa. Kun öljyntuottajamaiden öljykentät tyhjentyvät niin maailmantalouden ostovoima pienenee. Maat pyrkivät pitämään viennin ja tuonnin rahamääräisen arvon tasapainossa siksi, että jos tuonti on suurempaa kuin vienti niin rahat siirtyvät ulkomaille. Öljynvientimaan öljynvientitulojen pienentyminen tarkoittaa, että öljynvientimaa joutuu pienentämään kaikkien tuotteiden tuontia

Monilla öljynvientimailla ei ole valmistusta, joka korvaisi kotimaisella valmistuksella ulkomailta tuotuja tuotteita. Öljykenttien tyhjentyessä ja öljynvientitulojen pienentyessä moni öljynvientimaa joutuu jatkamaan ulkomaisten tuotteiden ostamista, joka johtaa rahan siirtymiseen ulkomaille (Venäjällä on monipuolista kotimaista valmistusta. Öljynvientitulojen pienentyessä Venäjä siirtyy tuonninkorvaukseen, joka edistää valmistusta ja työllisyyttä ja ostovoimaa Venäjällä)

Kun öljykentät alkavat tyhjentyä niin maailmantalous suistuu turbulenssiin. Se miten voimakasta turbulenssi on eri maissa riippuu siitä miten hyvin maa on valmistautunut öljykenttien tyhjentymiseen. Esimerkiksi maat, joissa fissioreaktorit on ajettu alas ovat heikommin valmistautuneet öljykenttien tyhjentymiseen kuin maat, joissa fissioreaktorit tuottavat merkittävän osan sähköstä. On selvää, että öljykenttien tyhjentyessä maankuoren uraanin etsintöjä tehostetaan, joka tuottaa jatkoaikaa fissioreaktoreille odoteltaessa fuusioreaktorin valmistumista

World Fossil-Fuels Depletion

http://roperld.com/science/minerals/FossilFuels.htm

World export states map

https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=107334.0;attach=159004;image

The Atlas of Economic Complexity on interaktiivinen visualisointi vienti- ja tuontitaloudesta

https://atlas.cid.harvard.edu/

[artti]

Algerian vientituloista maaöljy muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan. Algerian vientituloista 85 prosenttia on öljyä, palvelut muodostavat 10 prosenttia Algerian valuuttatuloista. Algerian väkiluku on 45 miljoonaa. Algerian kokonaisenergiantarjonnan muodostavat maakaasu ja maaöljy. Algerian sisämaa on Saharan aavikkoa. Algerian rannikolla sijaitsee vihreä vuoristoinen vyöhyke. Algerian asutus ja maatalous sijaitsee rannikolla. Algerian maaöljyntuotanto on ohittanut huipun, joka tarkoittaa, että Algerialla on kiire rakentaa uusi energiantuotantoperusta. Algerialla on paljon aurinkoenergiapotentiaalia, jota Algeria joutuu käyttämään turvatakseen sivilisaation sähkön saatavuuden

World Fossil-Fuels Depletion

http://roperld.com/science/minerals/FossilFuels.htm#Algeria

The Atlas of Economic Complexity

Mitä Algeria vei vuonna 2019