Marja Avonius: Kuka vastustaa maahanmuuttoa? (gradu 2016)

[niemi2]

Tampereen yliopiston gradussa lanseerataan uusi solvaamiseen keskittyvä termi "hyvinvointisovinismi".

Suomalainen enemmistö on nyt hyvinvointisovinisteja.

Hyvinvointisovinistien rahat kelpaa, mutta ei mielipiteet.




https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/98512/GRADU-1454493865.pdf?sequence=1

Suomessa vähän rasismia

Yli puolet suomalaisista on lähempänä hyvinvointisovinismia kuin avointa maahanmuuttoasennetta

Rasismi on Suomessa vähäistä, mutta kuudesosa kansasta tuntee muukalaispelkoa ja näkee maahanmuuton ongelmana. Yli puolet suomalaisista on maahanmuuttokriittisiä siten, että he sijoittuvat lähemmäs hyvinvointisovinismia kuin avointa maahanmuuttoasennetta.

Tiedot käyvät ilmi Marja Avoniuksen valtio-opin pro gradu -tutkielmasta, jossa analysoitiin suomalaisten maahanmuuttoasenteita European Social Surveyssa vuonna 2014 kerätyn Suomen-aineiston perusteella.

Tutkielman tulosten mukaan kansa jakautuu maahanmuuttokysymyksessä suurkaupungeissa asuviin korkeakoulutettuihin maahanmuuttomyönteisiin ja suurkaupunkien ulkopuolella asuviin, matalammin koulutettuihin maahanmuuttovastaisiin.

Rasismi jää vanhan kansan aatteeksi

Suomi ei jakaudu kahtia rasismin kannalta, sillä perinteinen rotuun ja etniseen alkuperään liittyvä rasismi on tutkielman mukaan suomalaisten keskuudessa todella vähäistä.

Rasistisia asenteita ilmenee erityisesti vanhimmassa, yli 65-vuotiaiden ikäluokassa. Tutkielman tekijä Marja Avonius arvioi, että perinteinen rasismi voidaan Suomessa katsoa pääasiassa vanhan kansan aatteeksi. Maahanmuuttovastaisuus on saanut uusia muotoja, jotka eivät liity rodullisiin kysymyksiin.

Maahanmuuttovastaisesti eli ksenofobisesti suhtautuvia löytyy myös nuoremmista ikäluokista. Noin kuudesosa suomalaisista näkee maahanmuuton itsearvoisesti ongelmana ja uskoo sen yhteiskunnallisten vaikutusten olevan huonoja.

Avonius huomauttaa, että maahanmuuton hyödyllisenä näkeviä on kuitenkin kaksinkertainen määrä maahanmuuttoa ongelmana pitäviin verrattuna. Kahtiajaosta ei siten voi puhua myöskään ksenofobian kannalta.

Hyvinvointisovinismi Suomessa yleistä

Viidesosa suomalaisista on voimakkaasti hyvinvointisovinistisia. Marja Avonius arvioi tutkielmassaan, että yli puolet suomalaisista sijoittuu lähemmäs hyvinvointisovinismia kuin avointa maahanmuuttoasennetta.

Hyvinvointisovinismi määritellään tutkielmassa ideologiaksi, jonka mukaan maahanmuuttajia saa tulla kaikista etnisistä ja kulttuurisista taustoista, kunhan heistä ei aiheudu yhteiskunnalle kustannuksia. Maahanmuuttajien oikeus hyvinvointivaltion etuihin halutaan siten pienemmäksi kuin muilla.

Maahanmuuttajien valinnassa tulee hyvinvointisovinismin mukaan painottaa muuttajien ammattitaitoa, koulutusta, kielitaitoa ja suomalaisen elämäntavan hyväksymistä. Suomeen ei tulisi päästää ulkomaalaisia, jotka eivät näitä kriteereitä täytä.

Maahanmuutto ei jaa kansaa kahtia

Tutkielma ei anna viitteitä suomalaisten voimakkaasta kahtiajakautumisesta maahanmuuttokysymyksessä.

Turvapaikanhakijoiden määrää enemmän ilmapiiriä pilaa jännite, joka on syntynyt maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvien ja sitä vastustavien välille. Maahanmuutosta on vaikea keskustella leimautumatta joko "suvakiksi" tai "rasistiksi".

Tutkielman tekijä Marja Avonius varoittaa, että ihmisten luokitteleminen suvaitsevaisiin ja rasisteihin ei kuvaa suomalaisten maahanmuuttoasenteiden jakaumaa. Maahanmuuttoasenteista puhuminen voi olla jopa harhaanjohtavaa, sillä suomalaiset eivät suhtaudu kaikkeen maahanmuuttoon samalla tavalla.

Tulosten mukaan maahanmuuttoon voimakkaan vastustavasti ja voimakkaan myönteisesti suhtautuvien määrä oli vuonna 2014 vähäinen. Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole vahvoja mielipiteitä maahanmuutosta.

Avonius arvioi, että asenteet ovat todennäköisesti muuttuneet viime vuoden aikana. Tutkielman aineisto on vuodelta 2014, mutta keskusteluilmapiiri kärjistyi vasta vuoden 2015 aikana, jolloin Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

Taloudellinen uhka ei vaikuta asenteisiin

Matala koulutustaso, suurten kaupunkien ulkopuolella asuminen, vähäiset maahanmuuttajakontaktit, heikko sosiaalinen luottamus ja perussuomalaisten äänestäminen selittävät maahanmuuttovastaisuutta. Miehet ovat naisia rasistisempia ja hyvinvointisovinistisempia.

Henkilökohtainen taloudellinen uhka ei vaikuta suomalaisten maahanmuuttoasenteisiin. Maahanmuuttoon myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvia löytyy niin hyvin kuin huonostikin toimeentulevien joukosta.

Tyytymättömyydellä valtion taloudelliseen tilanteeseen on heikko yhteys ksenofobiseen asenteeseen. Tutkielman  tekijä arvioi, että maahanmuuttokriisin retoriikka vetoaa ehkä samoihin henkilöihin kuin talouskriisin retoriikka.

Maahanmuuttoasenteet ovat tiukentuneet myös aiemmin laskusuhdanteen aikana. Lamavuonna 1993 suomalaiset suhtautuivat ulkomaalaiseen työvoimaan ja pakolaisiin negatiivisemmin kuin ennen ja jälkeen laman.

Kontaktit vähentävät kielteisiä asenteita

Turvapaikanhakijoiden määrän äkillinen kasvu voi vaikuttaa kielteisesti maahanmuuttoasenteisiin. Marja Avonius arvioi kuitenkin, että tulevaisuudessa maahanmuuttajien määrän kasvu voi kääntääkin asenteita positiiviseen suuntaan.

Tutkielman tulokset tukevat kontaktihypoteesia, jonka mukaan läheiset maahanmuuttajakontaktit vähentävät ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita.

Kontaktien positiivinen vaikutus syntyy vasta läheisessä tuttavuudessa. Avonius pitääkin tulevaisuuden ilmapiirin kannalta tärkeänä, että uudet maahanmuuttajat eivät eristäydy omiin yhteisöihinsä.

Puolue voi aktivoida muukalaisvastaisuutta

Poliittinen tarjonta saattaa vaikuttaa maahanmuuttoasenteisiin siten, että maahanmuuttovastainen puolue voi aktivoida piilevää muukalaisvastaisuutta. Tutkielman tulosten mukaan perussuomalaisten äänestäjät ovat selvästi muita maahanmuuttovastaisempia.

1990-luvun alku olisi Suomessa tarjonnut hedelmällisen maaperän maahanmuuttovastaiselle radikaalioikeistolaiselle puolueelle, mutta sopivaa puoluetta ei silloin ilmaantunut.

Perussuomalaiset sai kanavoitua maahanmuuttovastaiset voimat vasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Resepti toimi uudelleen vuoden 2015 vaaleissa.

Perussuomalaisten gallup-kannatus on nyt laskenut. Maahanmuuttovastaisuus saattaa jatkossa kanavoitua uusiin puolueryhmittymiin. On myös mahdollista, että muut puolueet tiukentavat maahanmuuttokantojaan.

Järjestötoiminnalla yhteys hyvinvointisovinismiin

Hyvinvointisovinismin ja järjestöosallistumisen välillä on tutkielman mukaan yhteys. Tutkija pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa maahanmuuttovastainen yhdistystoiminta ja kaduilla partioivat soturijärjestöt näkyvät maahanmuuttovastaisten muita korkeampana järjestöosallistumisena.

Maahanmuuttovastaisiin järjestöihin kuuluvien keskinäinen luottamus on voimakasta, mutta luottamus maahanmuuttajiin on vähäistä.

Tutkija arvioi, että maahanmuuttovastainen järjestötoiminta vähentää yleistä sosiaalista luottamusta. Yleisen luottamuksen puute taas on käyttövoimaa hyvinvointisovinismille ja muukalaisvihalle.

Teksti: Heikki Laurinolli

Marja Avonius: Kuka vastustaa maahanmuuttoa? Tilastollinen analyysi suomalaisten maahanmuuttovastaisia asenteita selittävistä tekijöistä. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2016.


http://www.uta.fi/ajankohtaista/yliopistouutiset/ilmoitus.html?id=114270

[Uuno Nuivanen]

Matala koulutustaso, suurten kaupunkien ulkopuolella asuminen, vähäiset maahanmuuttajakontaktit, heikko sosiaalinen luottamus ja perussuomalaisten äänestäminen selittävät maahanmuuttovastaisuutta.

Persujen äänestämisen voinee jo viivata yli, mutta mitä kummaa on sosiaalinen luottamus? 

[ISO]

Hyvinvoinnin suojeleminen tunkeutujilta on tervettä järkeä ja omien jälkeläisten elinmahdollisuuksien suojelemista.

Joka muuta väittää, on todellisuudesta irtaantunut hölmö.

Jos me ei puolusteta meidän hyvinvointia, tunkeutujat romuttaa sen lyhyessä ajassa, ja tuo mukanaan kehitysmaayhteiskunnan.

Kukaan tervejärkinen ei sellaista voi haluta.

[Risto A.]

Ennustan, että Marja Avonius itkee kohta televisiossa saamastaan vihapuheesta.

[far angst]

Tampereen yliopiston gradussa lanseerataan uusi solvaamiseen keskittyvä termi "hyvinvointisovinismi".

,,,,,,,

Suomalainen enemmistö on nyt hyvinvointisovinisteja.

Hyvinvointisovinistien rahat kelpaa, mutta ei mielipiteet.

Median bias ja Agenda näkyy tässäkin:  Ennen maailmassa ei juuri korva lotkunut väikkäreille, ei lisureille, graduista puhumattakaan.  Mutta nyt, kunhan pelkkä gradu ajaa Agendan asiaa, se nostetaan esiin ikään kuin olisi kysymyksessä jonkun vakavasti otettavan tieteenharjoittajan tärkeä ja oleellinen, vallan profeetallinen ilmoitus.
Ei tuossakaan uutisessa ollut muuta tärkeää kuin Agenda, jolloin se sitten roiskastaankin useammalla palstalla.

Tiedonantajan temput ja asenteet, taudinkantajan moraali,  tämä se on sitten sitä tsuurnalismia?

Jutun Orwellilainen yksityiskohta:  "Maahanmuuttovastaisesti eli ksenofobisesti,,,,"

[Luotsi]

Matala koulutustaso, suurten kaupunkien ulkopuolella asuminen, vähäiset maahanmuuttajakontaktit, heikko sosiaalinen luottamus ja perussuomalaisten äänestäminen selittävät maahanmuuttovastaisuutta.

Persujen äänestämisen voinee jo viivata yli, mutta mitä kummaa on sosiaalinen luottamus? 

Lisäksi listasta oli unohtunut kiljun kittaaminen, tuo rakkain harrastuksemme!

[Kni]

Rasismi on Suomessa vähäistä, mutta kuudesosa kansasta tuntee muukalaispelkoa ja näkee maahanmuuton ongelmana.

Tämä vie viimeisenkin luottamuksen (Tampereen) yliopiston osaamisesta. Kuvitellaanpa, että sama tutkimus olisi tehty bakteereista:

Bakteerikammo on Suomessa vähäistä, mutta kuudesosa kansasta tuntee sitä ja näkee bakteerit ongelmana.

Jos tutkija ei kykene erottamaan hyviä bakteereita huonoista, eikä hyvää maahanmuuttoa huonosta, tutkimuksen arvo on nolla. En jaksa uskoa, että haastatellut henkilöt eivät erottaisi irakilaista ja ranskalaista maahanmuuttoa. Tutkija lienee tarkastellut ja tarkoittanut vain varsinaista maahanmuuttoa.

[Lumiukko Jeti]

Ääripäät tunnistettu:

Yli puolet suomalaisista on maahanmuuttokriittisiä siten, että he sijoittuvat lähemmäs hyvinvointisovinismia kuin avointa maahanmuuttoasennetta.

Hyvinvointisovinistit<->Avoin maahanmuuttoasenne.

Avonius arvioi, että asenteet ovat todennäköisesti muuttuneet viime vuoden aikana. Tutkielman aineisto on vuodelta 2014, mutta keskusteluilmapiiri kärjistyi vasta vuoden 2015 aikana, jolloin Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

Luulenpa että meitä hyvinvointisovinisteja on herran vuonna 2016 semmoiset 80-90% kansasta ja avointa maahanmuuttoasennetta edustaa lähinnä fanaattinen vihervasemmisto, joka on siis maksimissaan 10-20% kansasta. Oikeastaan jää siis vain yksi ääripää, sillä valtava enemmistö ei ole ääripää vaan valtavirta.

[Kni]

...perussuomalaisten äänestäminen selittävät maahanmuuttovastaisuutta.

Syy-seuraus -suhteet ovat päälaellaan. Nyt kun persujen kannatus on puolittunut, maahanmuuttovastaisuuskin on puolittunut. Vai?

[Vesa Heimo]

Rasismi on Suomessa vähäistä, mutta kuudesosa kansasta tuntee muukalaispelkoa ja näkee maahanmuuton ongelmana.

Tämä vie viimeisenkin luottamuksen (Tampereen) yliopiston osaamisesta. Kuvitellaanpa, että sama tutkimus olisi tehty bakteereista:

Bakteerikammo on Suomessa vähäistä, mutta kuudesosa kansasta tuntee sitä ja näkee bakteerit ongelmana.

Jos tutkija ei kykene erottamaan hyviä bakteereita huonoista, eikä hyvää maahanmuuttoa huonosta, tutkimuksen arvo on nolla. En jaksa uskoa, että haastatellut henkilöt eivät erottaisi irakilaista ja ranskalaista maahanmuuttoa. Tutkija lienee tarkastellut ja tarkoittanut vain varsinaista maahanmuuttoa.

Siis sen gradunhan pääsee lukemaan tuosta ekan viestin linkistä. Kait sen teit ennenkuin kommentoit?

[Lumiukko Jeti]

...perussuomalaisten äänestäminen selittävät maahanmuuttovastaisuutta.

Syy-seuraus -suhteet ovat päälaellaan. Nyt kun persujen kannatus on puolittunut, maahanmuuttovastaisuuskin on puolittunut. Vai?

On hyvä pitää mielessä että gradun matskut on kerätty 2014, aikana ennen kuin Timo Soini petti PS-äänestäjät.

[Tapza]

Seuraavaksi Avonius voisi väitellä tohtoriksi aiheesta "Ketkä eivät vastusta haittamaahanmuuttoa ja miksi?".

[Fidel Von Infidel]

Matala koulutustaso, suurten kaupunkien ulkopuolella asuminen, vähäiset maahanmuuttajakontaktit, heikko sosiaalinen luottamus ja perussuomalaisten äänestäminen selittävät maahanmuuttovastaisuutta.

Persujen äänestämisen voinee jo viivata yli, mutta mitä kummaa on sosiaalinen luottamus? 

Hetkinen nyt...muistanko nyt ihan väärin vai luinko aikanaan jostain tutkimuksen että keskiverto Persu on hyvin toimeentuleva? 

[Pöllömestari]

Jos tutkija ei kykene erottamaan hyviä bakteereita huonoista, eikä hyvää maahanmuuttoa huonosta, tutkimuksen arvo on nolla. En jaksa uskoa, että haastatellut henkilöt eivät erottaisi irakilaista ja ranskalaista maahanmuuttoa. Tutkija lienee tarkastellut ja tarkoittanut vain varsinaista maahanmuuttoa.

Selasitko ollenkaan tuota tukimusta? Tukimuksen tuloksista löytyy mm. seuraava huomio itse tekijältä.

Syvempi maahanmuuttoasenteiden tulkinta vaatisi toisenlaisia tutkimusmenetelmiä. Yksi tämän tutkielman heikkouksista on se, ettei tilastollisilla tutkimusmenetelmillä päästä kovin syvälle ihmisten mielipiteisiin, ja kuva asennoitumisesta jää siksi varsin pintapuoliseksi. Ideologioiden tutkimiseen tilastolliset analyysimenetelmät eivät tarjoa kovin laajoja mahdollisuuksia. Suomalaisten maahanmuuttoasenteita tulisi kartoittaa myös syvähaastatteluilla, joissa niin rasistit, suvaitsevaiset, ksenofobiset, monikultturistit kuin hyvinvointisovinistitkin päästettäisiin ääneen. Maahanmuuttoasenteiden kirjo on todennäköisesti vielä paljon laajempi kuin mitä tämä tutkielma antoi olettaa."

[Henry]

Silmämääräisesti näyttää siltä, että "hyvinvointisovinismin" merkitystä on gradussa liioiteltu.

Suurin osa maahanmuuttokriittisistä vastustanee(?) ensisijaisesti maahanmuuton epätoivottavia kulttuurisia vaikutuksia, oli tuollaisella maahanmuutolla mitä tahansa taloudellisia vaikutuksia.

[ämpee]

Jutun Orwellilainen yksityiskohta:  "Maahanmuuttovastaisesti eli ksenofobisesti,,,,"

Artikkeli oli toisaalta varsin ansiokas, pelko mainittiin jo ensimmäisessä lauseessa otsikon jälkeen.
Siinä vaiheessa tietää ettei jatkossa tule merkittävää tutkimusta, vaan itse keksityn olkiukon pieksäntää.

Menetelmää käytetään nykyään varsin yksitoikkoisesti nimikkeestä toiseen, nyt uuden hyvinvointisovinismi-nimikkeen alla.
Itse keksityt määritelmät ovat siitä käteviä, että niiden sisällön voi myös itse määritellä aina tapauskohtaisesti uudestaan.

[Tapza]

Hyvinvointisovinismi määritellään tutkielmassa ideologiaksi, jonka mukaan maahanmuuttajia saa tulla kaikista etnisistä ja kulttuurisista taustoista, kunhan heistä ei aiheudu yhteiskunnalle kustannuksia. Maahanmuuttajien oikeus hyvinvointivaltion etuihin halutaan siten pienemmäksi kuin muilla.

Ovatkohan kaikki suvaitsevat maahanmuuttoa sen hyödyillä ja tarpeellisuudella hehkuttaneet jo tajunneet että Marja leimaa heidät kaikki hyvinvointisovinisteiksi. Maahanmuuttoa ei nääs voi perustella sen hyötyvaikutuksilla peppujen pyyhkimisineen ellei niitä faktisesti ole, ja niitä ei faktisesti ole ellei maahanmuuttajista ole keskimääräisesti vähemmän kustannuksia ja enemmän hyötyä kuin normikantiksesta.

Hups.

[Jepulis]

Tutkimustoiminnassaan Tampereen yliopisto haluaa tarttua tärkeisiin ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Mielestäni korkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusta voi ihan hyvin karsia. Sanotaanko johtamiskorkeakoulun, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksiköstä, politiikan tutkimuksen tutkintoohjelmista ja valtio-opin yleensä sekä sensellaisista näin alkuun. Voitaneen kai todeta, että vuosienkaan tutkimisella näistä aiheista ei massiivisia positiivisia seurauksia ole kirjattavissa, joten varmaan tuollaiset 50 vuoden tauko rahoituksessa ei Suomea hetkauta suuntaansa - ainakaan alaspäin. Se aika ja raha kun käytetään kotoutukseen, on taas runsaasti tutkittavaa, jos jossain menee sittenkin pieleen...  

Leikkaaminen on toki ikävää, mutta katse on mielestäni ensisijaisesti nyt käännettävä tulijoiden auttamiseen. Onhan meidän jokaisen kannettava kortemme kekoon, eikö totta Avonius hyvä? 

[Kni]

Jos tutkija ei kykene erottamaan hyviä bakteereita huonoista, eikä hyvää maahanmuuttoa huonosta, tutkimuksen arvo on nolla. En jaksa uskoa, että haastatellut henkilöt eivät erottaisi irakilaista ja ranskalaista maahanmuuttoa. Tutkija lienee tarkastellut ja tarkoittanut vain varsinaista maahanmuuttoa.

Selasitko ollenkaan tuota tukimusta? Tukimuksen tuloksista löytyy mm. seuraava huomio itse tekijältä.

Syvempi maahanmuuttoasenteiden tulkinta vaatisi toisenlaisia tutkimusmenetelmiä. Yksi tämän tutkielman heikkouksista on se, ettei tilastollisilla tutkimusmenetelmillä päästä kovin syvälle ihmisten mielipiteisiin, ja kuva asennoitumisesta jää siksi varsin pintapuoliseksi. Ideologioiden tutkimiseen tilastolliset analyysimenetelmät eivät tarjoa kovin laajoja mahdollisuuksia. Suomalaisten maahanmuuttoasenteita tulisi kartoittaa myös syvähaastatteluilla, joissa niin rasistit, suvaitsevaiset, ksenofobiset, monikultturistit kuin hyvinvointisovinistitkin päästettäisiin ääneen. Maahanmuuttoasenteiden kirjo on todennäköisesti vielä paljon laajempi kuin mitä tämä tutkielma antoi olettaa."

En selannut, luin vain uutisen.

Tämä vahvistaa sitä käsitystä, että (Tampereen) yliopisto tiedottaessaan pyrkii ohjaamaan mielikuvia oman ideologiansa mukaisesti. Pitää muistaa myös se, että gradun tekijä on oppilas, jota ohjataan yliopistosta käsin. Hänen on pakko ottaa yliopiston mielipiteet jossakin laajuudessa huomioon.

Voisi olla ihan oman tutkimuksensa aihe, kuinka politisoituminen vaikuttaa gradujen objektiivisuuteen. Saako tutkija julkaista tutkimustuloksensa jos ne ovat ristiriidassa yliopiston johdon poliittisten mielipiteiden kanssa? Koska en lukenut tätä gradua, en nyt viitaa siihen, vaan ihan yleisesti. Millainen maahanmuutto tahansa kun synnyttää yliopistopiireissä kovasti erilaisia mielipiteitä kuin Hommalla tai kansan syvissä riveissä.

[Alarik]

Ääripäät tunnistettu:

Yli puolet suomalaisista on maahanmuuttokriittisiä siten, että he sijoittuvat lähemmäs hyvinvointisovinismia kuin avointa maahanmuuttoasennetta.

Hyvinvointisovinistit<->Avoin maahanmuuttoasenne.

Iso puute kirjoitelmassa on ainakin juuri tuo, ettei ole tunnistettu:

Hyvinvointisovinistit<->pahoinvointifatalistit
tähän tapaan:
"Yli puolet suomalaisista on maahanmuuttokriittisiä siten, että he sijoittuvat lähemmäs hyvinvointisovinismia kuin pahoinvointifatalismia."

Edit: Antaa aika huonon vaikutelman, jos ihmisiä pilkataan jollain sovaavilla nimityksillä vain kun on vähänkään kallellaan sinnepäin - siis vain yhden mielipiteen perusteella. Kaikille samalla mittanauhalla.

[Lalli IsoTalo]

Yli puolet suomalaisista on maahanmuuttokriittisiä siten, että he sijoittuvat lähemmäs hyvinvointisovinismia kuin avointa maahanmuuttoasennetta.

Jos käännämme sovinismin kiihkoiluksi ja avaammme hiukan tuota vastakkainasettelua, niin tuo lausehan sanoo selkokieleksi käännettynä:

Maahanmuuttokriittisyys on kiihkoilua hyvinvoinnin puolesta, ja avoin maahanmuuttoasenne hyvinvoinnin vastustamista.

I rest my case.

EDIT: Alarik näköjään väänsi samaa ratakiskoa.

[dothefake]

Onko nyt niin, että jos suvakki saadaan äänestämään persuja, niin hän muuttuu heti maahanmuuttokriittiseksi. Eiköhän se äänestäminen ole sittenkin seuraus, ei syy.

[Spesialisti]

1000000 elintasosurffaria kun lautailee itärajan yli lähiaikoina, ei tarvitse Maria Avoniusten kaltaisten yhteiskuntasiipeilijöiden välittää enää VHMn itsekkäästä ja fasistisesta hyvinvointisovinismista. Ainoastaan henkilökohtaisesta selviytymistaistelusta, toivoen selviävänsä hengissä ja mahdollisimman vähillä raiskauksilla.

[Alarik]

Jutun Orwellilainen yksityiskohta:  "Maahanmuuttovastaisesti eli ksenofobisesti,,,,"

Annetaan nyt tähänkin kohtaan pikainen korjaus- ja huomattavan parantamisen ehdotus:

Maahanmuuttovastaisesti eli ksenofobisesti...sen sijaan maahanmuuttomyönteisesti eli eskapistisesti...
Harmittavan helppoja puutteita, jos yhtään Hommaa lukee.

[Kemolitor]

En selannut, luin vain uutisen.

Tämä vahvistaa sitä käsitystä, että (Tampereen) yliopisto tiedottaessaan pyrkii ohjaamaan mielikuvia oman ideologiansa mukaisesti.

Selailin gradua  pikaisesti, vaikuttaa ihan kiinnostavalta. Jos koko gradua ei jaksa lukea, niin kannattaa lukea ainakin luku 7, Johtopäätökset s. 66-71, siitä luvusta muutamia kohtia:

Maahanmuuttovastaisuus on saanut uusia muotoja, jotka eivät liity rodullisiin kysymyksiin. Tässä tutkielmassa tunnistettiin maahanmuuton ongelmiin liittyvä ulottuvuus, jolla suomalaisten mielipiteiden hajonta on suurempaa. Tällä ulottuvuudella maahanmuuttovastaisesti eli ksenofobisesti maahanmuuttoon suhtautuvia löytyy myös nuoremmista ikäluokista. Noin kuudesosa suomalaisista näkee maahanmuuton itsearvoisesti ongelmana ja uskoo sen yhteiskunnallisten vaikutusten olevan huonoja.
-----
Hyvinvointisovinismi sen sijaan on tämän tutkielman tulosten perusteella yleistä. Hyvinvointisovinisteiksi katsottiin analyysissa kaikki vastaajat, jotka painottavat maahanmuuttajien valinnassa maahanmuuttajan Suomessa tarpeeseen tulevaa ammattitaitoa, hyvää koulutusta, suomen tai ruotsin kielen taitoa ja suomalaisen elämäntavan hyväksymistä. Maahanmuuton edellytyksiä kuvaavien muuttujien tulkittiin liittyvän maahanmuutosta hyvinvointivaltiolle koituvien kustannusten arviointiin. Korkean arvon tällä ulottuvuudella nähtiin viittaavan hyvinvointisovinistiseen asenteeseen, jonka mukaan ulkomaalaisten, jotka eivät täytä näitä kriteerejä ja aiheuttaisivat yhteiskunnalle kustannuksia, ei tule päästä maahan.
-----
On mielenkiintoista nähdä, miten perussuomalaiset maahanmuuttovastaisena puolueena selviää hallitusvastuusta aikana, jona Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä lähes kymmenkertaistuu. Puolueen sisäisiä erimielisyyksiä maahanmuuttokysymykseen liittyen on jo havaittu ja osa perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan pettyneistä on ehtinyt perustaa uuden Suomidemokraatit-nimeä kantavan puolueeksi aikovan yhdistyksen, joka on omien sanojensa mukaan "ainoa maahanmuuttovastainen puolue, jonka mielestä Suomi kuuluu vain ja ainostaan suomalaisille".
-----
Kuten tässä tutkielmassa havaittiin, maahanmuuttoon voi suhtautua kielteisesti ja myös myönteisesti useista eri syistä. Ihmisten luokitteleminen suvaitsevaisiin ja rasisteihin ei kuvaa suomalaisten maahanmuuttoasenteiden jakaumaa. Toisaalta yleisesti maahanmuuttoasenteesta puhuminen on jo itsestään harhaanjohtavaa, koska maahanmuuton syyt ja maahanmuuttajien taustat ovat moninaiset eivätkä suomalaiset todennäköisesti suhtaudu kaikkeen maahanmuuttoon samalla tavalla. Maahanmuuttokeskustelussa tulisi siis muistaa, että maahanmuutto ei ole sinänsä ilmiönä positiivinen tai negatiivinen, vaan sille annettava arvo riippuu tarkastelun näkökulmasta ja yksilön suhtautumisen taustalla vaikuttavasti ideologisesta näkemyksestä, joka ei jakaudu vain suvaitsevaiseen ja rasistiseen näkemykseen. Maahanmuuttokriittisyyden käsitteeseen tulisi suhtautua kriittisesti, koska se ei kuvaa kaikkea sitä maahanmuuttovastaisten ideologioiden ja asenteiden kirjoa, joka siihen nykyään julkisessa keskustelussa sisällytetään.
-----
Kuten maahanmuuttoasenteiden tutkimuksessa yleensä, myös tässä tutkielmassa keskityttiin maahanmuuttovastaisiin asenteisiin. Myös maahanmuuttomyönteisiä asenteita olisi syytä tutkia: miksi osa suomalaista toivottaa kaikki maahanmuuttajat lämpimästi tervetulleiksi ja näkee uusien kulttuurien ja uskontojen saapumisen äärimmäisen positiivisena ilmiönä? Millaisia ideologisista lähtökohdista maahanmuuttoliberaaleiksi tai maahanmuuttosuvaitsevaisiksi itsensä määrittelevien suomalaisten näkemykset kumpuavat?

Hyvinvointisovinisti oli ainakin itselleni aivan uusi termi, mutta oikeastaan ihan hyvä käsite, onko termi sitten paras mahdollinen, sitä en tiedä. Mutta helpostihan puhutaan vain yleisesti maahanmuuttovastaisuudesta tai -myönteisyydestä, humanitäärinen maahanmuutto on kuitenkin aivan eri asia kuin muuttaa Suomeen avioliiton tai työn takia.


Millaisella aineistolla gradu sitten on tehty:

Tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan ja hypoteesit vahvistamaan tilastollisten analyysimenetelmien avulla. Analyysin aineistona toimii European Social Surveyn (ESS) lokakuussa 2015 julkaisema seitsemännen tutkimuskierroksen kyselytutkimusaineisto. ESS on eurooppalainen tutkimusohjelma, joka on kerännyt korkeatasoista, vertailukelpoista kyselytutkimusaineistoa vuodesta 2002 lähtien joka toinen vuosi. Vuonna 2014 aineisto kerättiin henkilökohtaisilla käyntihaastatteluilla 22 Euroopan maassa. Suomessa aineiston keräämisestä vastasi Tilastokeskus. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto suomentaa ESS:n aineistot ja hankkii ne ladattaviksi omilta internetsivuiltaan, mutta suomennosta ei tämän kierroksen osalta oltu vielä ehditty tehdä, joten analyysi perustuu ESS:n sivuilta ladattuun englanninkieliseen aineistoon. Aineiston analyysivälineenä toimii SPSS-tilasto-ohjelman versio 23.

ESS:n aineistoon on joka vuosi sisältynyt maahanmuuttoasenteita kartoittava kuuden kysymyksen patteristo. Vuoden 2014 aineisto sisältää tämän lisäksi toisen maahanmuuttajiin ja maahanmuuttoon liittyvän patteriston, jossa on sekä uusia kysymyksiä että vuoden 2002 kyselyssä esitettyjä kysymyksiä. Näiden kysymyspatteristojen lisäksi ESS:n aineisto tarjoaa laajan valikoiman taustamuuttujia, joita hyödynnetään analyysissa maahanmuuttovastaisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamisessa.

Löytyyköhän tuosta lokakuussa 2015 julkaistuista kyselytuloksista ketjua? Haulla ei heti löytynyt, mutta luotan siihen, että Roope muistaa ketjun samantien.

[elven archer]

Joo, no Robert D. Putnam kyseli yli 30 000 amerikkalaiselta ja sai sellaiset tulokset, että kontaktihypoteesi ei oikein näyttäisi toimivan. Mutta varmaan tässä gradussa sitten kyseltiin paremmin. Kiinnostaisi vähän tietää, että keneltä, mutta en tiedä, viitsinkö vaivautua. Tai no, kyllähän tuo hypoteesi tavallaan toimii ja etenkin joissain tilanteissa, mutta tuo on niin typerä jo lähtökohtaisesti. "Ennakkoluulot vähenivät." Miltä tasolta? Oliko niissä alunperin järkeä? Jos näkemykset kohtaamisella siirtyvät lähemmäs todellisuutta, niin sehän voi muuttaa mielikuvia ihan kumpaan suuntaan tahansa riippuen siitä, miten todellisia ne ennakkokäsitykset olivat ja mikä oli todellisuus. On olemassa myös negatiivinen kontaktihypoteesi. Minua nyppii näissä eniten se, että näissä usein vedetään yhtäsuuruus negatiivisen käsityksen ja ennakkoluulon välille, sillä negatiivinen käsitys on useinkin ihan paikallaan. Näissä lähes aina oletetaan kuitenkin, että positiivisemmaksi muuttunut asenne olisi parempi, vaikka natsin kohtaisi.

Matala koulutustaso, suurten kaupunkien ulkopuolella asuminen, vähäiset maahanmuuttajakontaktit, heikko sosiaalinen luottamus ja perussuomalaisten äänestäminen selittävät maahanmuuttovastaisuutta.

Miten perussuomalaisten äänestäminen selittää maahanmuuttovastaisuutta? Eiköhän kuitenkin maahanmuuttovastaisuus selitä perussuomalaisten äänestämistä, kuten jo persujen impotenssin asiassa myötä romahtanut suosio todistaa. Ja miten niin selittävät maahanmuuttovastaisuutta? Korreloivat kenties, mutta miten esim. matala koulutustaso selittää maahanmuuttovastaisuutta? "Sain maisterin tutkinnon nyt valmiiksi, joten nyt en enää olekaan maahanmuuttovastainen, kun olen korkeasti koulutettu toisin kuin hetki sitten." Eivät nuo selitä yhtään mitään. Ne eivät vastaa kysymykseen siitä, miksi ihminen on maahanmuuttovastainen. Sen vastauksessa piilee selitys. Nuo voivat sen sijaan ennustaa maahanmuuttovastaisuutta, jos ne korreloivat sen kanssa, mutta ne eivät selitä sitä.

[Lalli IsoTalo]

... maahanmuuttomyönteisesti eli eskapistisesti...

... eli etnomasokistisesti eli homoetnofobisesti.

[Mato]

Jos tutkija ei kykene erottamaan hyviä bakteereita huonoista, eikä hyvää maahanmuuttoa huonosta, tutkimuksen arvo on nolla. En jaksa uskoa, että haastatellut henkilöt eivät erottaisi irakilaista ja ranskalaista maahanmuuttoa. Tutkija lienee tarkastellut ja tarkoittanut vain varsinaista maahanmuuttoa.

Selasitko ollenkaan tuota tukimusta? Tukimuksen tuloksista löytyy mm. seuraava huomio itse tekijältä.

Syvempi maahanmuuttoasenteiden tulkinta vaatisi toisenlaisia tutkimusmenetelmiä. Yksi tämän tutkielman heikkouksista on se, ettei tilastollisilla tutkimusmenetelmillä päästä kovin syvälle ihmisten mielipiteisiin, ja kuva asennoitumisesta jää siksi varsin pintapuoliseksi. Ideologioiden tutkimiseen tilastolliset analyysimenetelmät eivät tarjoa kovin laajoja mahdollisuuksia. Suomalaisten maahanmuuttoasenteita tulisi kartoittaa myös syvähaastatteluilla, joissa niin rasistit, suvaitsevaiset, ksenofobiset, monikultturistit kuin hyvinvointisovinistitkin päästettäisiin ääneen. Maahanmuuttoasenteiden kirjo on todennäköisesti vielä paljon laajempi kuin mitä tämä tutkielma antoi olettaa."

Minusta tässä on jo lähtökohtaisesti väärä tutkimusmenetelmä. Opiskelija itsekin totetaa, että menetelmä on väärä, mutta silti heittää laadullisia päätelmiä jonossa ja siihen vielä tartutaan ja vedetään yleistyksiä. Ymmärrettävästi gradun tekeminen on helpompaa tutkia tilastoja kuin tehdä sata syvähaastattelua. Aika vain ei riitä laadulliseen tutkimukseen. Opiskelija on keksinyt aika raflaavan nimen tutkimukseen, joka viittaa syvempään haastattelutilanteisiin. sitten on kuitenkin tutkinut, mitä v. 2014 on kirjoitettu ja lueteltu ja oletettu maahanmuuttokriittisistä ihmisistä. Mm. tuo peräkamarin vanhapoika ja pienituloiset on nostettu esille. (no ovathan useimmat pienituloisia, kun vertaa tiettyihin mokutusvirkoihin valtiolla).

Mutta tämä opiskelija on valinnut tiensä ja odottaa saavansa lisenssiaattityön jatkotutkimukseen ja varmasti hakee jo tässä vaiheessa apurahaa, kun hannakin sai...

- Mato

[elven archer]

Persujen äänestämisen voinee jo viivata yli, mutta mitä kummaa on sosiaalinen luottamus? 

Sosiaalinen luottamus on yksi osa sosiaalista pääomaa. Jälkimmäinen tarkoittaa siis verkostoitumista ja niiden verkkojen toimintaa, joka tietenkin perustuu suurelta osin luottamukselle. Tuo luottamus on nimenomaan sitä, mikä rapistuu liiallisen diversiteetin myötä.

"In recent years, Putnam has been engaged in a comprehensive study of the relationship between trust within communities and their ethnic diversity. His conclusion based on over 40 cases and 30,000 people within the United States is that, other things being equal, more diversity in a community is associated with less trust both between and within ethnic groups. Although limited to American data, it puts into question both the contact hypothesis and conflict theory in inter-ethnic relations."

https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_D._Putnam#Diversity_and_trust_within_communities

[Vesa Heimo]

Joo, no Robert D. Putnam kyseli yli 30 000 amerikkalaiselta ja sai sellaiset tulokset, että kontaktihypoteesi ei oikein näyttäisi toimivan. Mutta varmaan tässä gradussa sitten kyseltiin paremmin. Kiinnostaisi vähän tietää, että keneltä, mutta en tiedä, viitsinkö vaivautua.

Eikö ollut mukava huomata että gradussa siteerattiin Putnamia useamminkin? Ja että gradussa ihan kerrotaan että keneltä on kysytty.