2016-02-11 HS: Perheenyhdistäminen vaatii vastedes vakaita tuloja (yhdistetty)

[Aukusti Jylhä]

Olisko näitten veljesten kuvia missään? Varmaan perinteisesti lähempänä neljää- kuin kahtakymppiä, nämä hädänalaiset melkein orvot lapsukaiset.

Kyynistymiseni on saavuttanut varsin korkean tason, kiitos valemedian. Ei voisi vähempää kiinnostaa. Paitsi se, että tulorajojen pitäisi olla vähintään sen 4k€. Ja maassaolo-oikeus raukeaisi kaikilta perheenjäseniltä välittömästi tilanteen muututtua. Pätkäduuneja ei laskettaisi mukaan, vaan pitäisi olla vakituinen työpaikka. Ja vakituinen 4k€/kk.

Tällä setillä saisi yhden perheenjäsenen Suomeen. Jos haluaisi kaksi perheenjäsentä "turvaan", niin tuloraja 8k€/kk. Kolme, 12k€/kk......


Edit: olen hyvinkin empaattinen ihminen, oikeasti.

[kivimies]

Perhe asuu pakolaisina Iranissa vaikeissa olosuhteissa. [...]

Afganistanilaiset veljekset H, 16 ja 14 –vuotiaat joutuivat eroon perheestään ja toisistaan pakomatkalla. Vanhempi veli haki turvapaikkaa Suomesta 2015. Hänelle myönnettiin turvapaikka alkuvuodesta 2017. Hän oli onnistunut löytämään Punaisen Ristin avulla pikkuveljensä Turkista.

Perhe kuitenkin jäi ensimmäiseen turvalliseen maahan eli Iraniin. Nämä alaikäiset eivät viitsineet tehdä sitä, vaan jatkoivat sodan ja vainon pakenemista Turkkiin ja sieltä Kreikan, Makedonian, Serbian, Unkarin, Itävallan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta (oletuksena 2015 Balkanin reitti) Suomeen.

Silti heille myönnettiin turvapaikat ja mahdollisuus perheenyhdistämiseen ilman tulorajoja. 

Nyt sitten valittavat siitä, että perheenyhdistämistä ei voi hakea Iranissa.   

[Roope]

Afganistanilaiset veljekset A, 16 ja 14 –vuotiaat, hakivat turvapaikkaa Suomesta 2015. Heille myönnettiin oleskelulupa alkuvuodesta 2017. Heillä on yhteys perheeseensä: perheeseen kuuluu veljesten lisäksi vanhemmat ja kaksi nuorempaa poikaa, joista toinen on autistinen. Perhe asuu pakolaisina Iranissa vaikeissa olosuhteissa.
...
Nuoremmalla veljeksistä joka on edelleen alaikäinen, on oikeus toimia perheenkokoajana, eli henkilönä jonka perheenjäsenet hakevat oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Tällä hetkellä laki edellyttää, että perheenjäsen voi saada oleskeluluvan, jos hänen toimeentulonsa Suomessa on turvattu. Tämä tarkoittaa, että perheenkokoajalla pitäisi olla riittävät tulot perheensä elättämiseen. Peruskoulun yhdeksännellä luokalla opiskelevalla alaikäisellä nuorella pitäisi siis olla 2600 euron kuukausittaiset bruttotulot. Toimeentuloedellytyksestä voidaan kuitenkin lain mukaan poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy, tai lapsen etu sitä vaatii. Tämä on mahdollista, mutta ei varmaa.
...
Veljekset A ja R kysyvät, miksi hallinnollinen päätös hajottaa heidän perheensä? Miksi afganistanilaisten pitää hakea oleskelulupaa perheenyhdistämisen perusteella Suomen suurlähetystöstä New Delhistä eikä Teheranista? Missä ja miksi tämä ihmisoikeuksia loukkaava päätös on tehty?

Aika ilmeinen kysymys, joka ei kai ole tullut mieleen Vaikuttajatiimille, mutta miksi veljekset eivät yksinkertaisesti muuta perheensä luo Iraniin? Heihin ei kohdistu siellä vainoa, ja Suomen valtio maksaisi matkat.

Ihme pelleilyä, kun perusteettomasti turvapaikkaa hakeneille alaikäisille myönnetään Suomessa oleskelulupia vain siksi, että he ovat alaikäisiä, eikä heitä voida palauttaa. Sitten pitäisi saada vielä perhekin tänne, koska "tarve elää perheensä kanssa on ihmisoikeus".

Eli EU:n vapaan liikkuvuuden väärinkäyton ja Suomen turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön päälle pitäisi vielä päästä täysi-ikäisyyden kynnykselläkin väärinkäyttämään myös perheenyhdistämisjärjestelmää. Hävetkää.

[Pakkanen]

Veljekset A ja R kysyvät, miksi hallinnollinen päätös hajottaa heidän perheensä?

Wtf? Jotain suvakkilogiikka jota en tajua.

Se ei ollutkaan siis sota, isis tai varma kuolema, joka hajoitti poikien perheen. Se olikin suomen hallinto

Tällainen vihollisen näkeminen joka paikassa ja uhriksi julistautuminen vie uskottavuutta alkuperäiseltä hädältäkin.

Perhe hajosi siinä vaiheessa kun pojat lähti omilleen. Niin käy suurimmassa osassa suomalaisperheitäkin jossain vaiheessa. Ei Suomella ole osaa eikä arpaa jätkien lähtöpäätökseen eikä sitä myötä pitäisi olla velvotteitakaan.

[Outo olio]

Perhe pääsi pakolaisiksi Iraniin, pojat jatkoivat siitä eteenpäin, ja nyt se on Suomen valtio joka "hajottaa perheen"? Perhe hajosi jo silloin kun muut jäivät sinne ja pojat lähtivät maailmalle. He itse "hajottivat" perheensä. Ja tuo "hajottaminenkin" on vähän kyseenalainen juttu, koska oletettavasti he olisivat aina päässeet myös takaisinkin (jos Iranin valtio ei virallisesti tiedä, että he ovat lähteneet sieltä pois, niin pojat voisivat vain mennä takaisin ja teeskennellä että eivät koskaan lähteneetkään).

Samalla logiikalla voisi vaikka polttaa oman autonsa, ja sitten valittaa että "Suomen valtio poltti minun autoni". Ja jos tämä ei mene läpi, niin seuraavaksi voi mennä esimerkiksi Ruotsiin valittamaan että "Ruotsin valtio poltti minun autoni", ja sitten Saksaan, jne. jne.

[Golimar]

...................Siivous- ja palveluyhtiö SOL auttaa ulkomaisia työntekijöitään perheiden yhdistämisessä. Yhdistäminen tapahtuu niin, että SOL tarjoaa puolipäiväistä tai kokoaikaista työtä maahan tulevalle työntekijän perheenjäsenelle.................

Viranomaiset laskevat perheenjäseniksi puolison, lapset ja alaikäisen huoltajan. Idea syntyi palvelupäällikkö Sari Crnobregin vetämästä SOLin monikulttuurisuusryhmästä..................

Perheiden yhdistämiseen riittää osa-aikatyö. Työviisumiperusteinen maahantulo edellyttää kokoaikatyötä.

Viranomaiset voivat myöntää oleskeluluvan, jos Suomessa työskentelevällä on riittävän suuri palkka perheenjäsenten toimeentulon varmistamiseksi. Yhden aikuisen ja kahden lapsen pääsy Suomeen edellyttää maassa jo olevalta henkilöltä 2 600 euron kuukausinettotuloja vuoden ajalta. "Moni tekee kahta tai kolmea työtä. Pelkillä omilla tuloilla perheenyhdistäminen voi olla mahdotonta. Kun me tarjoamme työtä, lasketaan se kotitalouden tuloihin."...........................

https://www.talouselama.fi/uutiset/sol-solmii-tyosuhteita-jotka-auttavat-ulkomaisten-tyontekijoiden-perheiden-yhdistamisessa-tyontekijat-ovat-onnellisia-tuodessaan-perheensa-tervehtimaan-tyopaikalle/6600dcb9-a8b9-32ed-964a-92b1dad8d382

[Roope]

Siivous- ja palveluyhtiö SOL auttaa ulkomaisia työntekijöitään perheiden yhdistämisessä. Yhdistäminen tapahtuu niin, että SOL tarjoaa puolipäiväistä tai kokoaikaista työtä maahan tulevalle työntekijän perheenjäsenelle.
...
Yhden aikuisen ja kahden lapsen pääsy Suomeen edellyttää maassa jo olevalta henkilöltä 2 600 euron kuukausinettotuloja vuoden ajalta. "Moni tekee kahta tai kolmea työtä. Pelkillä omilla tuloilla perheenyhdistäminen voi olla mahdotonta. Kun me tarjoamme työtä, lasketaan se kotitalouden tuloihin."

Toisin sanoen veronmaksajat maksavat perheenyhdistämisen.

Yhden aikuisen ja kahden lapsen pääsy Suomeen edellyttää maassa jo olevalta henkilöltä 2 600 euron kuukausinettotuloja vuoden ajalta.

Vaikka tuokaan ei tarkoita likimainkaan omillaan toimeen tulemista, niin nettotuloja vaaditaan paljon vähemmän. Ensinnäkin tuloiksi lasketaan myös sosiaalietuudet kuten lapsilisät ja asumistuet, ja toiseksi, kun puolisolle järjestetään työpaikka, Maahanmuuttovirasto laskee ohjeellisen tulorajan vain 1 700 euroon. Siitä ei kaksi henkeä pahemmin veroja maksele.

Ohjeellisista tulorajoista voidaan joustaa. Jos kahden aikuisen perheessä molemmat vanhemmat saavat palkkatuloja, voidaan lasten kohdalla toimeentulovaatimuksesta poiketa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perheellä tulisi olla tuloja noin 1 700 euroa kuussa.
...
Tulojen on tultava palkasta, yritystoiminnasta, eläkkeestä tai muusta varallisuudesta. Myös jotkut etuudet, kuten lapsilisät, opintotuki tai asumistuki, lasketaan tuloiksi.

Maahanmuuttovirasto

[Outo olio]

Aikaisemmin SOLlin asiakasyritykset ovat siis saaneet asiakaspalvelijoita sillä perusteella että henkilö on pätevä, nyt taas kriteerinä on että "tarvi työn jotta pääsi Suomeen". Jos minulla olisi firma, johon tilataan SOLlilta joku asiakaspalvelija, niin sanoisin heti että tänne ette sitten lähetä mitään tuollaista tai en uusi sopimusta, kiitos vaan. Mikä firma tuollaista haluaisi? Ja sitten vielä kotimaiset ja muun EU-alueen työttömät, "yhdistäminen tapahtuu niin, että SOL tarjoaa puolipäiväistä tai kokoaikaista työtä maahan tulevalle työntekijän perheenjäsenelle"?? Entäs meikäläiset työttömät, tarjotaanko kokoaikaista työtä?

[Radio]

Vakaa tulo tarkoittanee verotettavia  tuloja? Onko vakaa sossun tuki takuu koko somalikylän joukkoinvaasiolle?

[Roope]

Hesari Pakolaisneuvonnan propagandan äänitorvena:

Syyrialainen Omran pelkäsi kumi­veneessä kuolemaa, pääsi Inkooseen ja opetti veljilleen puhelimessa suomea – Migrin tiukennettu linja esti perheen saamisen Suomeen

Pakolaisneuvonnan lakimiesten mielestä Migrin päätökset rankaisevat alaikäisiä siitä, että perhe on hajonnut pakomatkan aikana.

Paavo Teittinen

KUMIVENEESSÄ Omran pelkäsi kuolemaa. Hän oli kuusitoista.

Kreikan olot olivat kurjat. Vastaanottojärjestelmä natisi liitoksissaan.

Suomen valtio maksoi lento­lipun Kreikasta Suomeen osana EU:n sisäisiä siirtoja. Yksin tulleena alaikäisenä Omran sijoitettiin Inkooseen perhekotiin.

Veljet ja äiti olivat jääneet Turkkiin paperittomiksi pakolaisiksi. Isä ei ollut halunnut jättää perheen kotia Idlibin kaupungissa Syyriassa, vaikka se oli jatkuvien pommitusten kohteena.

Maahanmuuttovirasto eli Migri myönsi Omranille pakolaisaseman. Viime vuoden keväällä Omran haki myös veljilleen ja äidilleen oleskelulupia Suomeen.

Tämän vuoden alussa Migri hylkäsi hakemukset.

Virasto siis katsoi, ettei yksin ja alaikäisenä Suomeen tulleella pakolaisella ollut perusteita saada perhettään maahan.

[...]

Omran sanoo, että hänet valittiin lähtemään Eurooppaan, koska äidin ja isän mielestä hän kestäisi todennäköisimmin matkan vaikeudet. Perheellä oli varaa lähettää vain yksi veljistä.

Tänä vuonna Omran täytti kahdeksantoista. Siitä on kohta kolme vuotta, kun hän on viimeksi nähnyt perhettään.

Migrin kielteinen päätös perheenyhdistämiseen oli šokki, Omran sanoo.

"Olin alaikäinen, ja olen syy­rialainen, ja kaikki tietävät että meillä on sota. Olin varma, että Suomi auttaisi ja toisi perheeni tänne."

Pari viikkoa Migrin päätöksen jälkeen Omranin äiti kuoli syöpään. Omran yritti päästä näkemään äitiään ennen tämän kuolemaa, mutta Turkki ei myönnä viisumeita syyrialaisille.

[...]

Pakolaisneuvonnan mukaan Migri on tehnyt tämän pakolaisjoukon kohdalla päätöksiä, joilla on entisestään kiristetty kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämistä.

Perheenyhdistäminen on ollut vaikeaa jo vuosia, mutta pakolaisaseman saaneet yksin tulleet alaikäiset ovat saaneet perheensä maahan. Niin ovat lähtökohtaisesti myös pakolaisaseman saaneet vanhemmat, jotka yrittävät tuoda lapsensa ja puolisonsa Suomeen.

"On uusi ilmiö, että Migri puuttuu pakolaislasten ja muiden pakolaisten perheenyhdistämiseen tällä tavalla. Vaikuttaa siltä, että on haluttu kokeilla, meneekö tällainen tiukempi tulkinta läpi", sanoo Pakolaisneuvonnan lakimies Hanna Laari.

[...]

Migrin perustelut ovat kaikissa päätöksissä samankaltaiset. Sen mukaan pakolaisten perhe-elämä on joko "päättynyt vapaaehtoisesti" tai heillä "ei ole tosiasiallista ja kiinteää perhe-elämää".

MIGRI katsoo, että perheen­yhdistämisellä yritetään kiertää maahantulosäännöksiä.

[...]

Pakolaisneuvonnan lakimiesten mielestä Migrin päätökset käytännössä rankaisevat alaikäisiä siitä, että perhe on hajonnut pakomatkan aikana.

Laarin mukaan Migrin väitteet maahantulosäännösten kiertämisestä eivät näissä tapauksissa voi pitää paikkaansa, koska perheenkokoajan on hyväksytty olevan vainon vaarassa kotimaassaan.

"Migrin tulkinnat ovat aivan kestämättömiä", Laari sanoo.

[...]

KIELTEISET perheenyhdistämispäätökset ovat vaikuttaneet kielteisesti syyrialaisten ja eritrealaisten kotoutumiseen.

Esimerkiksi yhden alaikäisenä Suomeen tulleen syyrialaisen hyvä koulumenestys on romahtanut päätöksen jälkeen. Poissaolot ovat kasvaneet ja luokanvalvojalle syyrialaispoika on kertonut, ettei pysty nukkumaan.

Pojan edustaja kertoo HS:lle, että poika on sanonut haluavansa kuolla, jos ei saa perhettään Suomeen.

"Hän pärjäsi hirveän hyvin koulussa, hän oli iloinen ja oppi suomen kielen, mutta päätöksen jälkeen pojan päässä tapahtui jotain."

[...]

Helariutta kertoo, että hän ei voi kommentoida yksittäis­tapauksia. Hänen mukaansa Migri yrittää estää "lasten käyttöä maahantulon välineenä", myös pakolaisperheiden kohdalla.

"Jos perhe on ollut yhdessä jossain muussa kuin sotaa käyvässä maassa, ja päättänyt lähettää lapsia eteenpäin, niin sillekin täytyy antaa merkitystä."

Käytännössä Migri voi siis tulkita, että jos perhe on pakomatkalla asettunut maahan jossa ei ole sotaa ja sen jälkeen joku perheenjäsenistä lähtee Eurooppaan, on perheside katkennut vapaaehtoisesti.

MIGRIN perustelut eivät ole kestäviä, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu Kirsi Pimiä.

"Jos joku perheenjäsenistämme lähtisi ulkomaille pariksi vuodeksi, niin emme välttämättä katso perhesiteen katkenneen siihen. Miksi katsomme niin heidän kohdallaan?", Pimiä kysyy.

"Perheenyhdistäminen on tehty epäinhimillisen vaikeaksi. Pakolaisten oikeutta perhe-elämään ei arvosteta. Viranomaisten kuuluisi suojata ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia ja turvata siten myös oikeus perheeseen. Käytännössä ajattelu vaikuttaa päinvastaiselta."

[...]

Tällä hetkellä Omranin opinnot takkuilevat. Hän odottaa hallinto-oikeuden päätöstä perheensä saamisesta Suomeen. Hän sanoo, ettei jaksa keskittyä.

"Mietin sitä päätöstä koko ajan. Pelkään, että lopulta se on kielteinen."

Omranin mukaan hänen veljillään ei ole Turkissa mitään.

"Nyt yritän vain saada heidät tänne, jotta voimme aloittaa elämämme Suomessa yhdessä."

Omran kertoo elävänsä yksinäistä, tylsää elämää ilman veljiään. Hän soittaa heille joka toinen päivä. He puhuvat aina Suomesta. Omran on kehottanut veljiään oppimaan kieltä ennen maahan tulemista.

He osaavat jo joitain sanoja.

Sellaisia kuin huomenta, mitä kuuluu, miten sulla menee, mikä sun nimesi on.

Helsingin Sanomat 30.11.2018

Noita samoja perusteluja perhe-elämän vapaaehtoisesta lopettamisesta on käytetty päätöksissä vuosikaudet. Toisin kuin jutussa annetaan ymmärtää, perheenyhdistämishakemuksia hyväksytään Suomessa enemmän kuin koskaan ja myös hyväksyttyjen hakemusten osuus on suurempi kuin koskaan.

Naurettavaa ulinaa, etenkin kun Omran itse vahvistaa kertomuksellaan (jätti äidin ja veljet turvalliseen Turkkiin päästäkseen Eurooppaan), että Maahanmuuttoviraston perustelut olivat pitävät.

Pakolaisneuvonnan lakimiesten mielestä Migrin päätökset käytännössä rankaisevat alaikäisiä siitä, että perhe on hajonnut pakomatkan aikana.

Perhe ei "hajonnut pakomatkalla", kuten Pakolaisneuvonnan lakimies maalaa, vaan turvaan päästyään perhe päätti maksaa yhdelle pojista matkan Eurooppaan paremman elintason ja perheenyhdistämisen toivossa. Ihmissalakuljettajille annetuille rahoille olisi varmaan ollut käyttöä Turkissakin, jos kerran Omranin veljillä "ei ole Turkissa mitään".

Laarin mukaan Migrin väitteet maahantulosäännösten kiertämisestä eivät näissä tapauksissa voi pitää paikkaansa, koska perheenkokoajan on hyväksytty olevan vainon vaarassa kotimaassaan.

Lakimies heittäytyy tyhmäksi, sillä ei ole kyse kotimaan tilanteesta vaan Turkista, jossa perheenkokoaja ei ollut vainon vaarassa, kun hän päätti perheestään eroten lähteä Eurooppaan.

"Jos joku perheenjäsenistämme lähtisi ulkomaille pariksi vuodeksi, niin emme välttämättä katso perhesiteen katkenneen siihen. Miksi katsomme niin heidän kohdallaan?", Pimiä kysyy.

Ei perheside vaan perhe-elämä. Päätös perhe-elämän lopettamisesta oli vapaaehtoinen, ja jos se tuntuu nyt väärältä valinnalta, niin voi voi. Vaan enpä ole kuullut yhdestäkään kielteisen perheenyhdistämispäätöksen saaneesta perheenkokoajasta, joka olisi muuttanut Suomesta perheensä luokse turvalliseen kolmanteen maahan, vaikka se olisi ollut mahdollistakin.

[Roope2]

Eikö suomalaispäättäjät osaa ollenkaan arvioida, mitä itsenäistymään haluavan, mutta asunnon puutteen vuoksi esteitä kokevan suomaisnuoren mielessä liikkuu, kun hän lukee Syyriasta lusmuilemaan tulleesta ikätoveristaan:

"Omran istuu pipo päässä pienen espoolaisyksiön sängyllä. Nurkassa on kitara, verhot on vedetty ikkunoiden eteen."

Kun julkituotte havaitsemaanne rasismia, vihapuhetta, sortoa ja muita muoti-ilmiöitä, niin miettikääpä hieman syy-seuraussuhteita. 

[Syämmistynyt]

Veljet ja äiti olivat jääneet Turkkiin paperittomiksi pakolaisiksi. Isä ei ollut halunnut jättää perheen kotia Idlibin kaupungissa Syyriassa, vaikka se oli jatkuvien pommitusten kohteena.

Isä on ollut kotimiehenä Idlibissä koko tämän ajan?  Nyt kun äitikin on kuollut Turkissa, niin veljekset kotiin vaan isäukon luokse.  Siellä tarvitaan nyt riuskoja nuoria miehiä jälleenrakennustöihin, eikä heitä pidättele Suomessa ja Turkissa mikään.

[Uuno Nuivanen]

Melko varhaiskypsän oloinen 18-19 vuotias. Mitähän se howoldareyou mahtaisi näyttää?

[skyuu]

No kun kerran kysyit... bingosta arvottiin lähes 16, pienellä korotuskertoimella 

[Roope]

Helsingin Sanomat, mielipide: Maahanmuutto­viraston käytäntö perheen­yhdistämisissä loukkaa lasten oikeutta perhe-elämään 4.12.2018

HELSINGIN SANOMAT kertoi (30.11.) tapauksesta, jossa yksin alaikäisenä tulleella syyrialaisella pakolaisella ei ollut Maahanmuuttoviraston mukaan perusteita saada perhettään maahan. Pakolaislapsen perhe-elämän katsottiin päättyneen noin kahden vuoden erossa olon vuoksi, kun osa perheestä on jäänyt paperittomina Turkkiin ja perheen poika on EU:n sisäisenä siirtona siirretty Kreikasta Suomeen.

Näin on. Perhe lähetti Omranin turvallisesta Turkista ihmissalakuljettajien matkassa Eurooppaan.

Perheenyhdistämisen sääntöjä on Suomessa 2010-luvulla kiristetty. Jo ennen tätä Migrin uutta kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU:n perheenyhdistämisdirektiivin vastaista linjaa perheenyhdistäminen on Suomessa tehty käytännössä lähes mahdottomaksi.

Migrin perheenyhdistämislinja ja Suomen perheenyhdistämislait ovat sekä kansainvälisten sopimusten että EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisia. Monissa EU-maissa on tiukemmat säännöt tiukempine edellytyksineen, jotka nekin ovat direktiivin mukaisia. Jos joku on eri mieltä, niin Suomen ja niiden tiukempienkin maiden käytännöt voi haastaa vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Kovin on ollut hiljaista tällä rintamalla.

Tuota perheenyhdistämisen "lähes mahdottomuutta" on hoettu jo kai kymmenen vuotta, mutta niin vain melkein joka vuosi tehdään uusi ennätys perheenyhdistämisten määrässä, ja hakemusten hyväksymisprosentitkin ovat aivan toista luokkaa kuin vielä muutama vuosi sitten.

Valtion on taattava sopimuksessa määritellyt oikeudet kaikille lainkäyttövaltaansa kuuluville lapsille, myös turvapaikanhakija- ja pakolaislapsille. Sopimuksen mukaan lasta ei saa erottaa vanhemmistaan kuin poikkeustapauksissa. Migrin käytäntö perheenyhdistämisessä on lasten oikeuksien sopimusten sitovien velvoitteiden vastainen ja loukkaa pakolaislasten oikeutta perhe-elämään.

Lapsen on erottanut perheestään perhe itse kolmannessa maassa, jossa se ei ole ollut enää vainon kohteena. Tämä jos mikä on ankkurilapsen määritelmä.

Maahanmuuttovirasto ei toimi vain ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisesti vaan myös epäinhimillisesti ja epäeettisesti jatkaessaan ehdoin tahdoin lapsen epävarmaa tilaa ja odottaessaan hallintotuomioistuimen kantaa oikeudellisesti selvään asiaan.

Asia olisi oikeudellisesti epäselvä silloinkin, jos perhe olisi ollut lähtömaassa, kun poika lähetettiin Eurooppaan, mutta perhe oli Turkissa.

Syyrialaisen pojan tapauksessa tämä tiukemman tulkintalinjan testaus osoittautui peruuttamattomaksi äidin kuol­lessa syöpään kaksi kuukautta Migrin kielteisen perheenyhdistämispäätöksen jälkeen.

Hesarin jutussa aikaa oli kylläkin kulunut kaksi viikkoa, joten kyllä se äiti olisi kuollut syöpään Turkissa ihan yhtä lailla Migrin päätöksestä huolimatta.

Laura Tarvainen

oikeustieteen maisteri, tohtorikoulutettava

Lapin yliopisto

Ja tämä on sitten työskennellyt sekä Pakolaisneuvonnassa että Maahanmuuttovirastossa? Ajatella, että tällainen on pelkällä omalla päätöksellään saanut jaella oleskelulupia.

[Blanc73]

Syyrialainen Omran pelkäsi kumi­veneessä kuolemaa, pääsi Inkooseen ja opetti veljilleen puhelimessa suomea

Nämä suomalaisten suvakkitoimittajien kermavaahdolla päällystetyt sankaritarinat matuista ovat koomisuudessaan vailla vertaa.

[kivimies]

EU-tuomioistuin on päättänyt, että alaikäisen turvapaikanhakijan oikeus perheenyhdistämiseen on määritettävä jo siitä päivästä, kun hän saapuu maahan, ei esimerkiksi oleskeluluvan saamispäivästä tai perheenyhdistämishakemuksen jättämispäivästä. EU-direktiivi ei ota asiaan täsmällistä kantaa, vaan jäsenmaat ovat tähän asti voineet itse päättää käytännöistään.

https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2018-04/cp180040en.pdf

Tuomioistuin viittasi jokseenkin järjenvastaisen päätöksensä perusteluissa EU-lainsäädännön tavoitteisiin ja tasa-arvoon.

Hallitus toteuttaa nyt EU-tuomioistuimen vaatimuksen:

Perheenyhdistämiseen muutoksia turvapaikkaprosessin aikana täysi-ikäistyneiden osalta

Hankkeen yhteydessä tehtäisiin myös EU:n tuomioistuimen ratkaisun edellyttämät ulkomaalaislain muutokset, jonka mukaan pakolaisen iän arvioimisen lähtökohtana on pidettävä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämispäivämäärää, kun kyseessä on perheenyhdistäminen.

Tämä tarkoittaa, että Suomeen alaikäisenä saapunutta mutta turvapaikkaprosessin aikana 18 vuotta täyttänyttä käsitellään perheenyhdistämishakemuksessa alaikäisenä. Muutos koskisi sekä turvapaikan että toissijaista suojelua saaneita. Perheenyhdistämistä on haettava kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun hakija on saanut kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen tiedoksi.

Sisäministeriö (5.12.2018)

[Roope]

Pakolaislapsilla on jatkuva huoli perheestään

[...]

Oireilua lisää ja kuntoutumista estää merkittävästi se, että lapsilla on jatkuva huoli perheestään kotimaassa. He ovat vailla tulevaisuuden näkymää siitä, että perhe voisi elää yhdessä. Jos lapsilla olisi mahdollisuus saada vanhempansa Suomeen, yhteiskunnan varoilla kustannettavan hoivan, huolenpidon ja kuntoutuksen tarve saattaisi olla pienempi. Lapset pystyisivät myös todennäköisemmin opiskelemaan, hankkimaan ammatin ja kasvamaan täysivaltaisiksi yhteiskuntamme jäseniksi.

Perheenyhdistämisen hankaluus aiheuttaa siis paitsi inhimillistä kärsimystä myös kustannuksia yhteiskunnallemme muun muassa lastensuojelun kustannuksina.

Maria Martti

sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri, Helsinki

Helsingin Sanomat 10.12.2018

Ruotsalaisessa tutkimuksessa alaikäiset turvapaikanhakijat integroituivat keskimäärin paremmin ilman perhettä tai perheenyhdistämistä.

Muutenkin aika posketon väite, että tulisi halvemmaksi siirtää Suomeen kokonainen sosiaaliturvariippuvainen perhe kuin olla siirtämättä:

[Roope]

Kansan Uutiset jakaa joulumieltä kertomalla, kuinka joukkorahoitettuja feikkityöpaikkoja luomalla hankitaan "työperäisiä" oleskelulupia ja yhdistetään perheitä Suomeen.

Eikä tämäkään riitä, vaan falafel-hankkeen puuhanainen Lotta Laaksonen valittaa "huutavasta työvoimapulasta", jonka vuoksi pitäisi helpottaa perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden työluvan saantia. Perheenyhdistämisen helpottaminen taas olisi peräti "kansantaloudellisesti tärkeää", jotta yksinäisten turvapaikanhakijamiesten rahat pyörittäisivät Suomen eikä Irakin taloutta.

Vapaaehtoistyö ja joukkorahoitus tuottaa tulosta: Falafel-tehdas tyollistää turvapaikanhakijoita Kaarinassa

Ilman Lotta Laaksosta Fahed Al-Badrin ja kahden muun turvapaikanhakijan asiat tuskin olisivat yhtä hyvällä mallilla kuin nyt. Vapaaehtoistyön konkari Laaksonen on laittanut kaiken tarmonsa vuoden 2015 pakolaisryntäyksessä Euroopaan ja Suomeen tulleiden ihmisten auttamiseen. Nyt tulokset alkavat näkyä. Tuloksista kertoo parhaalla tavalla Fahed Al-Badrin ilo siitä, että hän on kolmen vuoden odotuksen jälkeen saanut juuri Suomeen vaimonsa Fatuma Jahilin ja 8-vuotiaan Mohammed-poikansa.

[...]

Perheenyhdistäminen oli mahdollista vasta kun isällä oli osoittaa vaaditut palkkatulot. Ne hänelle takasi falafelien valmistus. Eipä siis ihme, että Al-Badri ylistää työtään osuuskunta Kehrässä: "Falafel on elämäni!"

[...]

Laaksonen uskoo, että kysyntää riittää, sillä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi perustettu falafel-tehdas on rahoittanut toimintaansa joukkorahoituskampanjoilla ja sitä kautta osuuskunnan projektia seuraavia ihmisiä on paljon.

[...]

Falafel-tehdas on siis olemassa, jotta on saatu rahoitettua kolmen maahanmuuttajan elämää Suomessa. Eikä auttajia ole ollut kovin monta. Laaksosen mukaan on ollut vaiheita, jolloin hän itse on tehnyt kutakuinkin kaiken.

Ilman joukkorahoitusta auttamisoperaatio tuskin olisi onnistunut. Sitä on käytetty tähän mennessä kolmesti. Ensimmäisessä joukkorahoituskampanjassa osuuskunta haki rahaa tuotantotilan vuokraamiseen ja koneiden hankintaan. Toisen joukkorahoituksen turvin osuuskunta hankki torimyyntikojun. Kasvispyöryköiden myynti Turun torilla ei kuitenkaan sujunut suunnitellusti ja siitä jouduttiin luopumaan.

Kolmas joukkorahoitus tuli toiminnan vakinaistamiseen. Taloudelliset haasteet ovat olleet kovat koko ajan ja ne ovat Laaksosen mukaan yhäkin hankaloittamassa toiminnan vakinaistamista.

[...]

Pitemmän tähtäimen – valitettavasti, sillä käsittelyajat ovat pitkät – tavoitteena on tietysti ollut saada miehille oleskeluluvat ja tulevaisuus Suomessa.

Al-Janabi sai turvapaikan vuosi sitten, kaksi vuotta odotettuaan. Al-Badrilla on nyt oleskelulupa neljäksi vuodeksi. Se on myönnetty hänelle toissijaisen suojelun perusteella. Al-Ethawilla ei vieläkään ole mitään virallista statusta. Hänelle haetaan työperusteista oleskelulupaa.

[...]

Syy siihen, että Shams-falafelit ovat nyt matkalla kohti kauppaketjujen hyllyjä, on oikeastaan siinä, että Fahed Al-Badri ei määräaikaisen oleskelulupansa vuoksi saanut aluksi lupaa perheenyhdistämiseen.

– Päätös oli ikävä yllätys. Piti vaihtaa uusi vaihde päälle, jotta saimme TE-keskuksen ja Migrin asettamat tulovaatimukset täyttymään.

Al-Badrille piti siis löytää lisää töitä. Lopulta, lokakuussa Migristä näytettiin perheenyhdistämiselle vihreää valoa.

[...]

Turvapaikkapolitiikassa olisi Lotta Laaksosen mukaan paljon korjattavaa.

– Ensinnäkin tulijat pitäisi saada heti töihin. Työperäistä oleskelulupien saamista pitäisi ehdottomasti helpottaa. Jos meillä on huutava pula monen alan työntekijöistä ja toisaalta on ihmisiä pyrkimässä tänne turvaan tekemään töitä, niin miksemme yhdistä näitä kahta tarvetta?

Myös perheenyhdistämisen pitäisi Laaksosen mukaan olla nykyistä helpompaa.

– Jo kansantaloudellisesti tämä olisi tärkeää, sillä nämä yksinäiset miehethän lähettävät kaikki kasaan haalimansa eurot perheillensä Irakiin. Miehet eivät shoppaile ja kierrätä rahojaan meidän systeemissä niin kauan kuin perhe on muualla.

Kansan Uutiset 24.12.2018

Viranomaisilla on mahdollisuus todeta tällaisessa tapauksessa, että vaikka ohjeelliset tulorajat on nimellisesti ylitetty, vapaaehtoisten tukeen perustuva toiminta ei ole pitemmällä tähtäimellä taloudellisesti kestävällä pohjalla. Tätä ohjetta ei selvästikään enää sovelleta, mikä johtunee ministeriön uusista ohjeista.

[Pekka Kemppainen]

Eikö suomalaispäättäjät osaa ollenkaan arvioida, mitä itsenäistymään haluavan, mutta asunnon puutteen vuoksi esteitä kokevan suomaisnuoren mielessä liikkuu, kun hän lukee Syyriasta lusmuilemaan tulleesta ikätoveristaan:

"Omran istuu pipo päässä pienen espoolaisyksiön sängyllä. Nurkassa on kitara, verhot on vedetty ikkunoiden eteen."

Kun julkituotte havaitsemaanne rasismia, vihapuhetta, sortoa ja muita muoti-ilmiöitä, niin miettikääpä hieman syy-seuraussuhteita.

Otappa yhteyttä johonkin politiikkoon, jonka vaalilauseessa vastustetaan #syrjintää ja suositaan #tasa-arvoa. Olen varma, että saat myönteistä palautetta.

[Outo olio]

– Jo kansantaloudellisesti tämä olisi tärkeää, sillä nämä yksinäiset miehethän lähettävät kaikki kasaan haalimansa eurot perheillensä Irakiin. Miehet eivät shoppaile ja kierrätä rahojaan meidän systeemissä niin kauan kuin perhe on muualla.

Ikävästi epäilen, että sapuskat ostetaan etnomarketistä, jonka verojenmaksu on niin ja näin, ja lisäksi marketinpitäjä vuorostaan voi lähettää rahoja kotiin.

Toisekseen, kun koko perhe saadaan tänne, niin ruokakunnan taikaseinästä saama rahamäärä kasvaa huomattavasti (plus lääkärit, lastentarha, jne. julkiset palvelut). Eli vaikka rahaa vuotaisi Irakiin, niin yksinelävän miehen elättäminen voisi olla kansantaloudelle järkevämpää kuin miehen perheen elättäminen ilman vuotoa.

[Supernuiva]

Kansan Uutiset jakaa joulumieltä kertomalla, kuinka joukkorahoitettuja feikkityöpaikkoja luomalla hankitaan "työperäisiä" oleskelulupia ja yhdistetään perheitä Suomeen.

Eikä tämäkään riitä, vaan falafel-hankkeen puuhanainen Lotta Laaksonen valittaa "huutavasta työvoimapulasta", jonka vuoksi pitäisi helpottaa perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden työluvan saantia. Perheenyhdistämisen helpottaminen taas olisi peräti "kansantaloudellisesti tärkeää", jotta yksinäisten turvapaikanhakijamiesten rahat pyörittäisivät Suomen eikä Irakin taloutta.

Pahintahan tässä on se, että tämän journalistisen artikkelin "totuus" muuttuu aivan liian monen ihmisen mielessä oikeaksi ja absoluuttiseksi totuudeksi.

Hommalaiset tietävät (toivottavasti) asian oikean totuuden, mutta vain tuon aviisin lukijoista vain olemattoman pieni osa saattaa aavistaa jutun epätodeksi, eikä sekään heitä haittaa, koska he haluavat syystä tai toisesta edistää mokutusta.

Jotenkin tuntuu, että mokutusta edistetään myös "lähetyssaarnaamisen" kautta. "Uskovaisten" uskoa on vahvistettava ja luotava samalla leveää railoa "meidän ja niiden vähemmistön rassejen" välille. Vaikka joku suvakki kokisikin oikeassa elämässä jotain maahanmuuton aiheuttamia ongelmia, hän voi tyynnyttää mieltään lukemalla näitä juttuja, jotka on kirjoitettu erittäin taitavasti ja ammattitaitoisesti, ottaen huomioon psykologisen vaikuttamisen keinot.

Leon Festinger on luonut kognitiivisen dissonanssin teorian, joka on nyt aivan varmasti monen suvakismia edistävän mielessä. Nyt he vyöryttävät heidän omaa näkemystään oikeaksi osoittavaa materiaalia jokaisesta tuutista niin paljon kuin mahdollista. Lisäksi suvakit opettavat kriittistä medianlukutaitoa heidän omien silmälasiensa läpi, valemedia on nykyisellään kaikille tuttu termi, mutta mikä onkaan nykyaikana lopulta valemedia? Onko se juuri the se media, jota osoitetaan valemediaksi? Ei ole, mutta tämän näkemyksen muuttaminen enemmistön mieliin on hyvin vaikeaa - ellei mahdotonta.

[Blanc73]

En suoraan löytänyt Hopkinsin twiitille sopivaa otsikkoa minkä alle laittaa, mutta laitetaanpa tänne...ne vakaat tulot 
[tweet]1085066291684229125[/tweet]

[Kni]

Suomessa asuva 16-vuotias afgaanipoika haluaa yhdistää perheensä, johon kuuluu kaksi vaimoa ja kuusi lasta.

Nuo kaksi vaimoa ovat kotimaassa tapettujen isoveljien vaimot ja näiden lapset.

Mitkä mahdollisuudet hänellä voi olla yhdistää perhe niin, että vaimot ja lapset tulisivat pakolaisina Suomeen?
https://www.facebook.com/groups/RASMUSGROUP/permalink/2230787903599088/

Jopa rasmuksessa tätä pidetään melko mahdottomana, kukaan ei ole vielä ehdottanut että edes pitäisi voida yhdistää.

[Roope2]

Suomessa asuva 16-vuotias afgaanipoika haluaa yhdistää perheensä, johon kuuluu kaksi vaimoa ja kuusi lasta.

Nuo kaksi vaimoa ovat kotimaassa tapettujen isoveljien vaimot ja näiden lapset.

Kuinka kevyttä kamaa Pahkasika olikaan.

[l'uomo normale]

Suomessa asuva 16-vuotias afgaanipoika haluaa yhdistää perheensä, johon kuuluu kaksi vaimoa ja kuusi lasta.

Nuo kaksi vaimoa ovat kotimaassa tapettujen isoveljien vaimot ja näiden lapset.

Kuinka kevyttä kamaa Pahkasika olikaan.

Vanhatestamentilliselta kuulostaa, paitsi "isän" iän osalta.

[rooster]

Suomessa asuva 16-vuotias afgaanipoika haluaa yhdistää perheensä, johon kuuluu kaksi vaimoa ja kuusi lasta.

Nuo kaksi vaimoa ovat kotimaassa tapettujen isoveljien vaimot ja näiden lapset.

Olisi kiva nähdä kuva tästä 16-vuotiaasta. Veikkaan, että on aika kypsän oloinen kaveri. Jos viranomaiset edes ajattelisivat roudata näitä "veljien vaimoja ja lapsia" Suomeen, niin pitäisi ekana tehdä dna-testi, että mahtavatkohan olla omia kersoja.

[Roope]

Suomen perheenyhdistämispolitiikka voi traumatisoida pakolaisperheitä uudelleen

Kirjoittajat: Johanna Leinonen, Saara Pellander, Johanna Hiitola

Viime vuosina perheenyhdistämistä on vaikeutettu Suomessa eri tavoin, minkä vuoksi pakolaisperheet joutuvat viettämään jopa vuosia erossa toisistaan vailla minkäänlaista varmuutta perheenyhdistämisen onnistumisesta. Erossaolo on usein raskasta pakolaisille, joiden perheenjäsenet joutuvat odottamaan perheenyhdistämistä epävakaissa oloissa. Erossaolon pitkittymisellä voi olla vakavia seurauksia pakolaisten ja heidän perheidensä terveydelle ja hyvinvoinnille.

Esimerkiksi vuoden 2016 lakimuutos asettaa tulorajan, jos oleskelulupa on myönnetty toissijaiseen suojeluun eikä varsinaiseen pakolaisasemaan perustuen. Myös varsinaisen pakolaisaseman saaneiden perheenyhdistämiseen on asetettu tuloraja, ellei perheenyhdistämishakemusta ole jätetty kolmen kuukauden kuluessa myönteisestä oleskelulupapäätöksestä. Yksintulleista alaikäisistä suurin osa saa oleskeluluvan muuhun kuin pakolaisasemaan perustuen. Yhdessä aiempien kiristysten kanssa tämä on johtanut tilanteeseen, jossa yksintulleiden alaikäisten perheenyhdistäminen on tehty käytännössä mahdottomaksi.

Epävakaiden olojen takia pakoon lähteneet pystyvät harvoin muuttamaan koko perheen voimin. Yleistä on, että yksi perheenjäsen – usein perheenisä tai nuori poika – lähtee matkaan yksin, ja muu perhe jää odottamaan joko lähtömaahan, pakolaisleirille tai nk. transit-maahan. Hakemuksen vaatimaan haastatteluun täytyy usein matkustaa ulkomaille. Irakilaiset joutuvat esimerkiksi matkustamaan haastatteluihin Turkkiin ja afganistanilaiset Intiaan. Matkat ovat kalliita ja heikoimmassa asemassa olevat perheet eivät edes saa hankittua viisumeita matkustaakseen haastatteluun. Perhe saattaa myös elää pitkän prosessin ajan kokonaan Suomessa asuvan perheenjäsenen lähettämän rahallisen avun varassa, jolloin hylätty päätös hakemukseen voi tarkoittaa paitsi perheestä erossaoloa myös epävarmuutta selviytymisestä.

Tutkimuksemme osoittavat, että perheenyhdistämisen kiristyksillä on vakavia sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia seuraamuksia pakolaisille ja heidän perheilleen. Ongelmat liittyvät perheenjäsenten pitkittyneeseen erossaoloon ja epävarmaan yhteiseen tulevaisuuteen. Kutsumme tätä ilmiötä Suomen ja monen muun Euroopan maan harjoittamaksi hallinnolliseksi väkivallaksi pakolaisperheitä kohtaan. Odotusajan venyminen voi aiheuttaa vakavaa fyysistä ja psyykkistä oireilua niin Suomessa kuin muualla oleskelevissa perheenjäsenissä. Useat tutkimukseemme osallistuneet kuvailivat odottamisen ja epävarmuuden aiheuttavan moninaisia oireita, kuten unettomuutta, ahdistuneisuutta, toivottomuutta, aloitekyvyttömyyttä ja jopa itsetuhoisuutta.

Kotoutumista koskevissa keskusteluissa korostetaan kerta toisensa jälkeen turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten työllistymisen tärkeyttä. Tutkimuksemme perusteella on kuitenkin selvää, että perheenjäsenten saaminen Suomeen turvaan on keskeistä onnistuneessa kotoutumisessa. On hankala kuvitella, että kotoutuminen ja työllistyminen onnistuisivat ongelmitta, jos Suomeen muuttanut kantaa jatkuvasti huolta perheenjäsenistään.

Suomen harjoittama perheenyhdistämispolitiikka on lyhytnäköistä ja pahimmillaan hallinnollista väkivaltaa pakolaisperheitä kohtaan. Pakolaisten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan usein peilaten lähtömaan traumaattisiin kokemuksiin. Huomiotta kuitenkin jää, miten Suomi ja monet muut Euroopan maat uudelleen traumatisoivat pakolaisia ja heidän perheenjäseniään pitämällä heitä erossa toisistaan kohtuuttoman pitkiä aikoja, jopa lopullisesti.

[lähdeviitteitä]

Liikkeessä yli rajojen 26.2.2019

Hohhoijaa. Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistäminen on helpointa Euroopassa ja erityisen helppoa se on Pohjoismaistakin Suomessa.

Suomi ei ole ottanut käyttöön kuin murto-osan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin ja muiden sopimusten sallimista kiristyksistä, joita voisi soveltaa etenkin toissijaisen suojelun vuoksi oleskeluluvan saaneisiin. Hämäävästi kirjoituksessa viitataan pitkin matkaa pakolaisiin ja pakolaisperheisiin, jotka ovat eri asia.

Kirjoituksessa valitetaan haastattelujen perusteella työllistymisen vaikeutta, kun on huoli perheenjäsenistä, mutta ei tietenkään tutkittu, miten perheenyhdistäminen ihan konkreettisesti vaikuttaa työllistymiseen ja muihin yhteiskunnallisiin seurauksiin. Ruotsalaisen tutkimuksen (Çelikaksoy, Wadensjö) mukaan nimenomaan alaikäiset turvapaikanhakijat kotoutuivat työelämään paremmin ilman alkuperäistä perhettään.

Tutkimattakin on näppituntumalta selvää, että perheenyhdistämisen moninkertaistaessa tulijoiden määrän myös yhteiskunnalliset ongelmat moninkertaistuvat yksittäistapauksista huolimatta.

Epävakaiden olojen takia pakoon lähteneet pystyvät harvoin muuttamaan koko perheen voimin. Yleistä on, että yksi perheenjäsen – usein perheenisä tai nuori poika – lähtee matkaan yksin, ja muu perhe jää odottamaan joko lähtömaahan, pakolaisleirille tai nk. transit-maahan.

Yleistä on, että perhe on jo valmiiksi turvassa tai että ihmissalakuljettajille maksettavan ankkurimatkan hinnalla koko perhe olisi halutessaan päässyt muuttamaan turvalliseen maahan/alueelle. Suomen löperöitä perheenyhdistämissääntöjä kuitenkin käytetään meitä vastaan niin, että Suomi joutuu ottamaan perheen vastaan sen sijaan, että Suomeen tullut perhettään kaipaava ankkuri siirtyisi turvaan perheensä luokse.

[Roope]

[tweet]1105013607316836352[/tweet]

Analyysin lopputulos, että "päätös oli liki aina kielteinen", tosiaan kuulostaa absurdilta siihen nähden, että viimeisimpinä tilastovuosina 2016-2017 turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisten hyväksymisprosentit ovat olleet noin 80 prosentin paikkeilla.

Jaana Palander, Johanna Hiitola, Johanna Leinonen, Milka Sormunen, Saara Pellander

Politiikasta: Ihmisoikeusminimalismi ja poliittinen tahto erottaa perheitä 11.3.2019

Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat tapahtuneet tällä hallituskaudella. Tiukennukset perheenyhdistämiseen ovat kuitenkin olleet järjestelmällisen politiikan seurausta jo ainakin viimeiset yhdeksän vuotta.

Tiukennuksista tuorein, vuonna 2016 laajennettu toimeentuloedellytys, on viimeistään karsinut perheenyhdistämisen mahdollisuudet suurimmalta osalta turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisia maahanmuuttajia.

Toimeentuloedellytys koskee vain pientä osaa turvapaikanhakijoista. Toissijaista suojelua myönnetään enää vain noin joka viidennelle, kun jo neljä viidestä saa pakolaisstatuksen.

Tiukennusten rajut vaikutukset perheisiin jäävät usein huomiotta, kun poliittiset päättäjät kilpailevat ihmisoikeusminimalismin saralla. Perheenyhdistämisen kiristykset ovat paitsi epäinhimillisiä, mahdollisesti myös Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisia.

Perhe-elämän suoja on turvattu useissa ihmisoikeussopimuksissa. EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaan perheenyhdistämisen tulee olla pääsääntö, josta poikkeaminen on mahdollista vain rajatuissa tapauksissa.

Suomen perheenyhdistämissäännöissä ei ole otettu käyttöön lähellekään kaikkia EU:n perheenyhdistämisdirektiivissä lueteltuja sallittuja rajoituksia. On vain toimeentuloedellytys ja sekin naurettavan alhaisilla (köyhyysrajan alapuolella), sosiaaliturvaa tuloiksi laskevilla ja tapauskohtaisesti vielä reippaasti alaspäin joustavilla tulorajoilla.

Vuonna 2010 toimeentuloedellytys ulotettiin tilanteisiin, joissa kansainvälistä suojelua saava perustaa perheen Suomeen tulonsa jälkeen.

Lisäksi samana vuonna säädettiin, että hakija voitiin katsoa alaikäiseksi vain, jos hän oli alaikäinen vielä hakemuksen ratkaisuhetkellä. Aikaisemmin riitti, että hakija oli alaikäinen hakemuksen vireilletulopäivänä.

Kiristykset olivat osa turvapaikkapolitiikkaa, jonka tavoitteena oli vähentää vetotekijöitä Suomeen. Moni taho kommentoi jo tuolloin, että perheenyhdistämisen ehdot ovat muutosten jälkeen niin tiukat kuin kansainvälisen oikeuden puitteissa on mahdollista.

"Moni taho" valehteli tuolloin kuten nykyäänkin, sillä perheenyhdistämisen ehtoihin on sittemmin tehty lisää rajoituksia, eivätkä ne silti ole lähelläkään edes EU:n perheenyhdistämisdirektiivin sallimaa tiukkuutta.

Toinen vakava seuraus vuoden 2010 lakimuutoksesta on alaikäisten turvapaikanhakijoiden iänmääritys, jota on vuoden 2015 muuttoliikkeen seurauksena ryhdytty käyttämään herkemmin. Tutkimuksessamme on tullut esille, että lapsia voidaan määritellä aikuisiksi vakavin seurauksin. Jos turvapaikanhakijalapsi määritellään virheellisesti aikuiseksi, hän ei voi tuoda perhettään Suomeen, vaikka saisikin oleskeluluvan.

Ylöspäin virheellinen iän määrittely on erittäin epätodennäköinen testauksessa käytetyn suuren virhemarginaalin vuoksi. Hieman epäilen, että "tutkimuksissa" olisi tullut esille tapauksia, joissa on osoitettu ikätesteissä tapahtunut virhe. Sen sijaan virhemarginaalin vuoksi alaspäin tehdyt järjestelmälliset "virheet" ovat sallineet ties kuinka paljon väärin perustein tehtyjä perheenyhdistämisiä.

Lakimuutoksen jälkeen laadittu valtioneuvoston kanslian selvitys osoittaa, että todennäköisesti vain alle kaksi prosenttia kansainvälistä suojelua saavista täyttää toimeentuloedellytyksen. Selvityksessä arvioidaan, että käytännössä perheenyhdistäminen onnistuisi vain pakolaisilta, jotka hakevat perheenyhdistämistä kolmen kuukauden sisällä pakolaisstatuksen saamisesta.

Perheenyhdistäminen osoittautuu siis usein korkean toimeentuloedellytyksen vuoksi mahdottomaksi.

Ensinnäkin joka viides ei ole "usein".

Toiseksi, köyhyysrajaakin matalamman toimeentuloedellytyksen yli pääsevien alle kahden prosentin osuus kertoo vain sen, että suurin osa tulijoista ei pysty elättämään edes itseään saati perhettään. Tulijat ovat yhteiskunnalle valtava menoerä, ja yhdistettävät perheet olisivat moninkertainen menoerä.

Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta on huolestuttavaa, että esitöissä ohjataan tulkitsemaan toimeentuloedellytyksestä poikkeamista suppeasti.

Yksin tulleet lapset saavat harvoin pakolaisaseman, koska lasten on vaikea täyttää pakolaisstatukseen vaadittavia kriteereitä.

Kaikki tietävät, että kyse on ankkurilapsista. Mitä helpompi perheenyhdistäminen, sitä enemmän ankkurilapsia.

Perheenyhdistäminen on ollut yksin tulleille lapsille hyvin vaikeaa jo pitkään. Nyt toimeentuloedellytyksen ulottaminen yksintulleiden lasten perheenyhdistämiseen on käytännössä lopettanut lasten perheenyhdistämisen lähes kokonaan. Tämä vaikuttaa merkittävästi lasten kotoutumiseen.

Niin vaikuttaa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ne alaikäisinä tulleet kotoutuivat parhaiten, joilla ei ollut perhettä mukanaan ja joiden perhettä ei tuotu Ruotsiin myöhemminkään.

Perheenyhdistämisen tiukennukset voi nähdä osana yleistä asennemuutosta perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin. Aikaisemmin kansainvälistä suojelua saavien ajateltiin tarvitsevan erityiskohtelua haavoittuvan asemansa takia. Nykyään pakolaisille halutaan taata vain kansainvälisen oikeuden ja EU-oikeuden minimiedellytykset.

Perheenyhdistämisen tiukennukset johtuvat yksinkertaisesti siitä, että Pohjoismaiden löysää perheenyhdistämistä käytettiin laajasti hyväksi, ja siitä muodostui merkittävä (haitta)maahanmuuton väylä.

Ehkä tärkein yksittäinen syy vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryn taustalla oli Suomen osalta juuri se, että Suomi oli saanut mainetta helpon ja nopean perheenyhdistämisen maana. Tulijat pettyivät, kun saivat kuulla prosessin kestosta, ja palasivat tuhansittain kotiinsa jo ennen ensimmäistäkään turvapaikkahaastattelua.

Ei ole itsestään selvää, että Suomen nykyinen linja on kaikilta osin sopusoinnussa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.

Mitkä ne velvoitteet konkreettisesti ja täsmällisesti sitten ovat? Jos nimittäin Suomen säännöt rikkovat sopimuksia, sitten niin tekevät muidenkin EU-maiden säännöt.

Tästä taas ei tarvitse itkeä vuodesta toiseen nettisivuilla, vaan Suomen ja ne muut EU-maat voi haastaa oikeuteen. Mutta niin ei vain tunnu tapahtuvan.

Lainsäätäjän tavoitteena ei ole enää pitkään aikaan ollut perheenyhdistämisen mahdollistaminen tai helpottaminen vaan pikemminkin mahdollisimman rajoittava lainsäädäntö, joka vielä nipin napin mukailisi ihmisoikeusvelvoitteita. Tämä voi johtaa törmäykseen perhe-elämää suojaavien ylikansallisten oikeusjärjestelmien kanssa.

Näin kävi esimerkiksi huhtikuussa 2018, kun EU-tuomioistuin linjasi, että yksin tulleiden pakolaislasten perheenyhdistämisessä on keskeistä lapsen alaikäisyys saapumispäivänä EU-maahan eikä ikä perheenyhdistämishakemuksen vireilletulon hetkellä. Suomen ulkomaalaislakia muutetaan ratkaisua vastaavaksi, ja muutos koskee myös toissijaista suojelua saavia.

Esimerkkihän ei puhu Suomea vastaan vaan Suomen käytäntöjen puolesta. Se ei myöskään muuta miksikään sitä, että Suomella on perheenyhdistämissäännöissä edelleen paljon kiristämismahdollisuuksia.

Itkun perheenyhdistämisen mahdottomuudesta voi suhteuttaa vaikka siihen, että vuonna 2017 Suomeen saapui uusia turvapaikanhakijoita (miinus EU-siirrot) suunnilleen sama määrä kuin mitä silloin tehtiin myönteisiä perheenyhdistämispäätöksiä.

[Roope]

Amnestyn kevätkampanja Suomen liberaalin perheenyhdistämispolitiikan lisäliberalisoimiseksi.

Amnestyn kysely: Lähes kaksi kolmasosaa eduskuntavaaliehdokkaista haluaa helpottaa perheenyhdistämistä

Amnesty Internationalin tilaama kyselytutkimus osoittaa, että melkein kaksi kolmasosaa tämän kevään eduskuntavaaliehdokkaista haluaa helpottaa perheenyhdistämistä tulevalla hallituskaudella. Helpotuksia ollaan valmiita tekemään sekä lain että käytäntöjen ja eritoten lapsia koskevan toimeentuloedellytyksen kohdalla.

Amnestyn tilaamassa ja Aula Researchin toteuttamassa kyselytutkimuksessa kartoitettiin eduskuntavaaliehdokkaiden asenteita kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämistä kohtaan. Tulokset osoittavat selvästi, että suurin osa ehdokkaista haluaa ottaa perheenyhdistämiseen kohdistuneet kiristykset uudelleen tarkasteluun, helpottaa perheenyhdistämistä ja turvata ihmisten oikeuden perhe-elämään.

Eduskuntavaaliehdokkaiden ollessa näin yksimielisiä perheenyhdistämisen helpottamisesta Amnestyn Suomen osasto vetoaa puoluejohtajiin, että helpotukset toteutuisivat tulevan hallituskauden aikana.

Suomessa pakolaisten ja toissijaista suojelua saaneiden perheenyhdistämistä on viime vuosina hankaloitettu merkittävästi, ja suurelle osalle se on käytännössä mahdotonta. Kiristyksiä on tehty sekä lainsäädäntöön että käytäntöihin. Tällä hetkellä Suomen maahanmuuttopolitiikka ei edistä perheenyhdistämisen toteutumista ja rikkoo tältä osin räikeästi esimerkiksi lapsen etua.

Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaan perhe-elämää on kunnioitettava ja perheyhteyttä suojeltava. Oikeus perhe-elämään koskee myös kansainvälistä suojelua saaneita, jotka ovat yleensä olosuhteiden pakosta joutuneet eroon perheestään. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen tekee Suomeen tulleiden kotoutumisen hankalammaksi ja tekee heidän arjestaan henkisesti ja käytännön tasolla haastavan. Perheenjäsenistä eroon joutuminen lisää entisestään inhimillistä kärsimystä.

Keskusta ja Kokoomus vaikeuttivat hallituskaudella perheenyhdistämistä – nyt yli puolet ehdokkaista helpottamisen kannalla

Kyselyyn vastanneista eduskuntavaaliehdokkaista miltei kaksi kolmasosaa, eli 64%, helpottaisi perheenyhdistämistä lain ja käytäntöjen tasolla tulevalla hallituskaudella.

Kymmenestä kyselyyn osallistuneesta puolueesta kahdeksassa eduskuntavaaliehdokkaat asettuivat kannattamaan perheenyhdistämisen helpottamista. Näissä puolueissa vähintään yli puolet vastanneista ilmoitti kannattavansa helpotuksia. Kuluneen hallituskauden aikana perheenyhdistämisen kiristyksiä ajaneet Keskusta ja Kokoomus kannattivat nyt helpotuksia 57% ja 54% enemmistöllä.

Perheenyhdistämisen helpottamista kannatettiin ympäri maata. Voimakkainta kannatus oli Uudellamaalla, Helsingissä ja Keski-Suomessa.

Korkeinta kannatus oli Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n riveissä: heistä perheenyhdistämistä halusi helpottaa 97% (Vihr.), 94% (Vas.) ja 90% (RKP). Tällä hetkellä gallupien kärjessä olevan SDP:n ehdokkaista helpotuksia kannatti 83%. Kristillisdemokraateista puolestaan 69% prosenttia oli helpotusten kannalla.

Kahden puolueen osalta kannatusprosentti jäi pienemmäksi: Perussuomalaisista vain 4% kannatti helpotuksia, mutta Sinisen tulevaisuuden kohdalla 40% näytti vihreää valoa.

Kyselyssä tarkasteltiin asenteita myös vaalipiirien tasolla. Perheenyhdistämisen helpottamista kannatettiin eniten Uudellamaalla (79%), Helsingissä (73%) ja Keski-Suomessa (73%). Ainoastaan Lapin vaalipiirissä helpotuksia kannatti vain hieman alle puolet, 45%, vastaajista.

Perheenyhdistämisen helpottaminen on esillä useiden puolueiden vaaliohjelmissa. SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP mainitsevat sen yhdeksi tavoitteekseen tulevalle hallituskaudelle. Kristillisdemokraatit puolestaan toteavat vaaliohjelmassaan, että Suomen on perheenyhdistämisessä noudatettava kansainvälisiä sopimuksia. Perheenyhdistämisen helpottaminen on mukana myös Feministisen puolueen ja Suomen kommunistisen puolueen vaaliohjelmissa.

Yli kaksi kolmasosaa poistaisi lapsia koskevan toimeentuloedellytyksen

Tällä hetkellä yksin Suomeen tulleita lapsia koskevat samanlaiset toimeentulovaatimukset kuin muitakin perheenkokoajia. Saadakseen perheensä Suomeen, tulee perhettään kokoavalla olla turvattu toimeentulo. Suomessa olevan perheenkokoajan nettotulojen pitää olla 2 600 € kuukaudessa, jotta hän voi tuoda esimerkiksi puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen.

Toimeentulovaatimus on kohtuuton ja sen myötä suurella osalla perhettään kokoavista ei ole tosiasiallista mahdollisuutta saada esimerkiksi nelihenkistä perhettään yhdistetyksi. Moni suomalainen tienaa tätä vähemmän.

Asettaessaan tällaisen toimeentuloedellytyksen lapsillekin Suomi toimii lapsen edun vastaisesti. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Hieman yli kaksi kolmasosaa, eli 67%, vastanneista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että toimeentuloedellytys pitäisi poistaa kokonaan lapsen kohdalta

Erityisen voimakasta kannatusta toimeentuloedellytyksestä lasten osalta luopuminen sai kolmesta puolueesta. RKP:n ehdokkaista 100%, Vihreiden ehdokkaista 97% ja Vasemmistoliiton ehdokkaista 91% kannatti luopumista.

Muiden puolueiden kohdalla toimeentuloedellytyksestä luopumista lasten kohdalla kannatettiin seuraavin prosentein: SDP 88%, KD 70%, Keskusta 63% ja Kokoomus 57%. Sinisistä luopumista kannatti 40% vastaajista. Perussuomalaisista 8% kannatti lapsiin kohdistuvan toimeentuloedellytyksen poistamista.

Kysymys tulorajojen laskemisesta jakoi mielipiteitä – yli puolet kuitenkin kannattaa

Myös tulorajojen yleistä laskemista kannatti selkeästi yli puolet ehdokkaista, vaikka ehdokkaat suhtautuivatkin positiivisemmin toimeentuloedellytyksen kokonaan poistamiseen lasten kohdalla.  Perheenyhdistämisen tulorajoja olisi valmis laskemaan 57% vastanneista eduskuntavaaliehdokkaista.

Tässäkin kysymyksessä suurin kannatus tulorajojen helpotuksille löytyi Vihreiden, Vasemmistoliiton, SDP:n ja RKP:n riveistä. Vihreistä laskua kannatti 94% vastaajista, Vasemmistoliiton ehdokkaista 87% ja RKP:n sekä SDP:n ehdokkaista 70%.

Muissa puolueissa kannatusprosentit tulorajojen laskemiselle jakautuivat seuraavasti: KD 61%, Keskusta 42%, Kokoomus 39%, Siniset 27% ja Perussuomalaiset 21%.

Erityisesti nuoret ehdokkaat, 18-35-vuotiaat, kannattivat muutosta, heistä tulorajoja laskisi 65%. Vanhemmat, yli 65-vuotiaat, ehdokkaat suhtautuivat tulorajojen laskemiseen negatiivisimmin, mutta heistäkin laskemista kannatti 43%.

Perheenyhdistämiseen viime vuosina kohdistetut kiristykset tekevät kotoutumisesta hankalampaa. Perheenyhdistämistä helpottamalla Suomi voi tehdä kansainvälistä suojelua saaneiden arjesta inhimillisempää ja vähentää perheestä erossa vietetyn ajan aiheuttamaa ahdistusta ja masennusta.

Perhettään kokoava henkilö on saanut Suomeen oleskeluluvan. Hän on saattanut olla vainon tai muiden ihmisoikeusloukkausten kohteena tai tulla niin vaarallisista oloista, ettei niihin voi palata. Hänen perheensä elää useimmiten samoissa oloissa ja myös he saattavat tarvita suojelua. Perheenyhdistäminen tarjoaa lähtömaassa eläville turvallisen reitin vakaisiin oloihin.

Aula Researchin tutkimukseen osallistui yhteensä 415 eduskuntavaaliehdokasta. Puolueista kyselyssä oli mukana Keskusta, Kokoomus, Vasemmistoliitto, SDP, Perussuomalaiset, Vihreät, Kristillisdemokraatit, Sininen tulevaisuus ja RKP. Kyselytutkimuksen otos kerättiin 11.1.-27.1.2019 sähköpostitse ja puhelimitse.

Amnesty kampanjoi kevään aikana perheenyhdistämisen helpottamisen puolesta.

Amnesty 21.3.2019

Kannattaa huomata, että tulokset edustavat vain niitä 415 eduskuntavaaliehdokasta, jotka vastasivat kyselyyn. Amnesty ei kerro edes vastaajien puoluejakaumaa. Myöskään itse kysymyksiä ja niihin mahdollisesti liitettyjä johdattelevia johdantoja (vrt. ulkoministeriön vuosittainen kehitysapukysely) ei kerrota.

Suomessa olevan perheenkokoajan nettotulojen pitää olla 2 600 € kuukaudessa, jotta hän voi tuoda esimerkiksi puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen.

Toimeentulovaatimus on kohtuuton ja sen myötä suurella osalla perhettään kokoavista ei ole tosiasiallista mahdollisuutta saada esimerkiksi nelihenkistä perhettään yhdistetyksi. Moni suomalainen tienaa tätä vähemmän.

"Toimeentulovaatimus" viittaa kykyyn hankkia perheen toimeentulo omalla työllä. Silti tulorajat ovat jääneet vuosien varrella muun muassa alle Helsingin kaupungin köyhyysrajan. Kun erinäisia sosiaalietuuksia (lapsilisät, asumistuki jne.) vielä lasketaan mukaan tuloiksi ja tulorajoista voidaan senkin jälkeen tapauskohtaisesti joustaa, on selvää, että tällaiset perheet eivät tulisi toimeen omillaan. Tulorajoja pitäisi päinvastoin nostaa nykyisestä.

Suomalaisten tienaamiset eivät kuulu tähän muuten kuin että sosiaaliturvan kautta subventoidut maahanmuuttajaperheet nostavat painetta suomalaisten veronkorotuksiin ja valtion lisävelkaantumiseen.

Näillä säännöksillä ja käytänteillä Suomi ei edistä perheenyhdistämisen toteutumista ja rikkoo räikeästi esimerkiksi lapsen etua. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu ja perheen jälleenyhdistämistä koskevat hakemukset on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti. Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan.

EU-oikeudessa ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä perheenyhdistäminen on pääsääntö. EU:n jäsenvaltiot eivät saa käyttää harkintavaltaansa EU-oikeuden tavoitteiden, eli perheenyhdistämisen edistämisen, vastaisesti. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen hankaloittaa myös kotoutumista, jonka edistämisestä Suomi puhuu.

Hauska katsella kiemurtelua, kun Amnestyn propagandavastaava voi vain vihjailla, mutta ei pysty suoraan väittämään, että Suomi rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia, koska se ei sitä tee. Jo EU-direktiivin perusteella Suomen perheenyhdistämissääntöjä voisi kiristää edelleen reippaasti, eikä tuomioistuimilla olisi siihen mitään sanomista.