2016-02-11 HS: Perheenyhdistäminen vaatii vastedes vakaita tuloja (yhdistetty)

[sologdin]

Tallinnalainen taksikuski sen sanoi:"Eestissä ei ole maahanmuuttajia koska täällä joutuu töihin."

[Mr.Reese]

Voisi kuvitella että massiivinen turvapaikanhakijoiden virta suuntautuisi nimenomaan Ugandaan päin. Miksi ei, on pieni arvoitus.

Onko Ugandassa diskoja, taikaseinää ja blonditoosaa?

[Takinravistaja]

Tallinnalainen taksikuski sen sanoi:"Eestissä ei ole maahanmuuttajia koska täällä joutuu töihin."

Ja virolaiset tulevat tänne töihin palkkoja polkemaan.

[guest14935]

Tallinnalainen taksikuski sen sanoi:"Eestissä ei ole maahanmuuttajia koska täällä joutuu töihin."

Ja virolaiset tulevat tänne töihin palkkoja polkemaan.

Onko se sitten heidän syynsä vaiko sen ettei täällä ole valvontaa on toinen juttu.
https://yle.fi/uutiset/3-9655472

Huumekauppa on entistä räikeämpää Tampereen keskustassa – "Ilmiö on räjähtänyt käsiin"

Tampereen keskustassa kauppa on poliisin mukaan muuttunut entistä avoimemmaksi – välillä jopa tyrkyttämiseksi.
8.6.2017 klo 09:26

Rasistifasistit voisi epäillä kaikenlaista "maahanmuuttoon" ja pieniin pakolaislapsiraukkoihin jotka hukkuvat liittyvää, mutta voihan se olla vain avoimuus ja suvaitsevaisuus joita asiasta saa kiittää.

[Roope]

Anttila ja Virolainen: Kunnon kotouttaminen kannattaa

Kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja Anne-Mari Virolainen (kok.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta sanovat, että pakolaisten kunnollinen kotoutuminen maksaa itsensä takaisin.

"Eurooppa elää maahanmuuton kanssa tulevat vuosikymmenet. Siksi meidän täytyy panostaa pakolaisten kotoutumiseen. Maahanmuuttajat ovat työntekijöitä, veronmaksajia ja kuluttajia. Mutta tulijoiden pitää myös olla valmiita hyväksymään vastaanottavan yhteiskunnan perusihmisarvot, joihin kuuluvat tasa-arvo ja sananvapaus", Anttila painotti.

Virolainen toivoi, että päättäjät tutustuisivat maahanmuuttoa koskeva tutkimustietoon ja tilastoihin.

"Tutkimukset osoittavat, että perheenyhdistäminen on kotouttamista parhaimmillaan", Virolainen totesi.

Hän siteerasi EU:n Mipex-tietojärjestelmää (Migrant Integration Policy Index), jonka mukaan unionin alueella pakolaisten perusoikeudet, kuten oikeus suojeluun, perheenyhdistämiseen ja minimisosiaaliturvaan, ovat pääosin hyvällä tolalla. Koulutusta vastaavan työn löytämisessä on suurempaa vaihtelua ja kielenopetusta pitäisi parantaa kaikkialla.

Yleiskokouksen käsiteltävänä oli keskiviikkoiltana kaksi maahanmuuttoa koskevaa raporttia. Toisen niistä oli tehnyt kansanedustaja Susanna Huovisen (sd.) ja toisen italialainen kansanedusta Andrea Rigoni. Parlamentaarinen yleiskokous omisti koko keskiviikkopäivän maahanmuuttoteemalle. Aiheesta olivat puhumassa myös muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks, Ruotsin oikeus- ja maahanmuuttoministeri Morgan Johansson ja Ateenan kaupunginjohtaja.

Eduskunta 28.6.2017

Eipä ole näkynyt sellaista tutkimusta, jonka mukaan pakolaisten helppo perheenyhdistäminen olisi hyödyllistä. Suomalaisten kotouttamistoimenpiteiden tehokkuutta ei ole tutkittu. 

Harhaluulo on sikäli ymmärrettävä, että Virolaisen mainitsema Mipex ei mittaa integroitumisen onnistumista vaan lähinnä maahanmuuttajien oikeuksia ja erityiskohtelua. Mipexin mukaan esimerkiksi mahdollisimman löysä perheenyhdistäminen on jo sinänsä tavoiteltavaa, mutta Mipex ei selvitä valitun politiikan vaikutuksia maahanmuuttoon tai kotoutumiseen. Esimerkiksi helppo perheenyhdistäminen lisää erityisesti sellaisten ihmisten maahanmuuttoa, jotka ovat yhteiskunnan kannalta nettosaajia.

Mipex-indeksin kriteerien perusteella Ruotsi ja Suomi ovat olleet vuosia kotoutumisen kärkimaita, mutta todelliset maahanmuuttajien integroitumisen mittarit kertovat jotain ihan muuta. Ruotsissa kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteen ero on ollut OECD-maiden suurin.

[writer]

VUONNA 2016 Suomen ulkomaalaislakiin tehty perheenyhdistämistä koskenut tiukennus on ollut yksi viime vuosien maahanmuuttopolitiikan puhutuimmista yksityiskohdista. Kyseessä oli merkittävä poliittinen linjaus – ja kansainvälisen siirtolaisuustutkimuksen näkökulmasta iso virhe.
Napsis
-----

Tuossa kirjoituksessa oli nyt kaikki ihan päin helvettiä.

Juha Meriläinen on niin pihalla kuin voi olla.
Pahinta on että nyt muutama kokoomuslainen tai keskustalainen höttöpää voi alkaa toistelemaan noita ajatuksia koska ne oli lehdessä.

Jos on helppoa yhdistää perheensä sossun masseille ilman että tekee työtä niin silloin se houkuttelee juurikin sellaisia maahanmuuttajia joilla ei ole joko kykyjä tai haluja tehdä töitä vaan joita houkuttelee nimenomaan sosiaaliturvasta saatava raha ja ilmainen asunto.

[Roope]

Tuossa kirjoituksessa oli nyt kaikki ihan päin helvettiä.

Juha Meriläinen on niin pihalla kuin voi olla.
Pahinta on että nyt muutama kokoomuslainen tai keskustalainen höttöpää voi alkaa toistelemaan noita ajatuksia koska ne oli lehdessä.

Luultavasti ihan tarkoituksella. Vaikea uskoa, että joku aiheeseen vähintään yhden lehtiartikkelin verran perehtynyt sekoittaisi koulutetun väestön työ­peräisen maahanmuuton turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisiin muuten kuin hämätäkseen. Viime vuoden lakimuutoksellahan ei ollut vaikutusta kuin oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisiin, eikä edes suurimpaan osaan niistä.

Meriläinen aloitti, mutta sen jälkeen perustelematonta väitettä perheenyhdistämisen kotoutumista parantavasta vaikutuksesta ovat levittäneet muun muassa aiemman viestini kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok) sekä pari päivää sitten Hesarissa kansanedustaja Susanna Huovinen (sd) ja ­Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.

[Beenari]

Jos kotouttamisessa onnistuttaisiin, maahanmuuttajat eivät enää olisi ­taloudellinen rasite tai turvallisuus­uhka vaan voimavara ­maalle,

Vahvennetaan vähän koko jutun tärkeintä pointtia. Mikään rahamäärä, työmäärä jne. ei auta kotoutumisessa jos kotoutettava ei halua integroitua. Muutenkin koko artikkeli oli kirjoitettu konditionaalissa pitäisi, onnistuisi...

Mutta sitten:

Tässä onnistuminen pakottaisi meidät kuitenkin määrittelemään uudelleen suomalaisuutta ja sen symboleita ja kriteerejä, kuten kieltä, uskontoa ja tapoja. Siihen maahanmuuton vastustajat eivät näytä olevan valmiita.

Kun ihminen kokee muutaman ikävän sattumuksen ja nahistelun, jättää kaikki rakkaimpansa oman onnensa nojaan ja pakenee. Ja kauas. Melkein maapallon toiselle puolelle. Läpi kymmenen turvallisen maan. Hakemaan turvapaikkaa. Voidaan pitkin hampain sellainen myöntää, mutta se on se turvapaikanhakija joka joutuu sopeutumaan meidän symboleihin, kieleen, uskontoihin ja tapoihin.

Me emme ole suostuneet määrittelemään omaa kansallista identiteettiämme, emmekä symboleitamme, kieltämme, uskontojamme emmekä ennenkaikkea tapojamme. Emmekä koskaan tulevaisuudessakaan tule niitä määrittelemään uudelleen. Ne tekevät meistä sen mitä me olemme - suomalaisia.

[Roope]

Pakolaisneuvonnan ja Pakolaisavun tiedottajien hokeman fraasin mukaan viimeistään viime vuoden lakimuutoksen piti tehdä turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisistä "lähes mahdottomia". Ei sinne päinkään, vaan ennätykset paukkuvat.

Uusia perheenyhdistämishakemuksia on tehty tänä vuonna tähän mennessä jo lähes saman verran kuin viime vuonna yhteensä. Mitä todennäköisimmin tämä tarkoittaa myös uutta ennätystä myönteisten perheenyhdistämispäätösten määrässä. Pakolaisjärjestöjen uusi väistö propagandassaan onkin se, että vaikka turvapaikkahakemukset kymmenkertaistuivat ja myönteiset turvapaikkapäätökset yli nelinkertaistuivat, perheenyhdistämishakemusten määrät toistaiseksi "vain kaksinkertaistuivat".

Turvapaikan saaneiden perheen tai edes puolison saamisen Suomeen pelättiin viime vuoden lopulla vaikeutuvan. Syynä oli viime vuoden heinäkuussa voimaan tullut lain kiristys. Hallitus kiristi lakia niin, että perheenyhdistämistä hakevalla on oltava riittävä toimeentulo.

Tämän vuoden tammi-kesäkuussa hakemuksia on tullut lähes saman verran kuin koko viime vuonna. Maahanmuuttoviraston mukaan viime vuonna perheenyhdistämishakemuksia tuli 1 675, tänä vuonna jo 1 532.

– Meidän arvion mukaan tänä vuonna tulisi jopa 3 000, todennäköisesti vähän yli jopa, sanoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Leena Turku.

Myös turvapaikan saaneiden ryhmissä hakemuksia puolison tai lapsen saamiseksi Suomeen on nyt jo lähes saman verran kuin viime vuonna.

Pakolaisia neuvovien järjestöjen, Pakolaisneuvonnan ja Pakolaisavun, mukaan edellisvuosiin verrattuna hakemusten määrät suhteessa turvapaikan saaneisiin ovat laskeneet.

– Absoluuttiset määrät ovat kasvaneet, mutta eivät suinkaan kymmenkertaisiksi, kuten turvapaikanhakijamäärät, sanoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtajan sijainen Pia Lindfors.

Vuosina 2015–2016 myönteiset kansainvälisen suojelun perusteella tehdyt päätökset yli nelinkertaistuivat, perheenyhdistämishakemusten määrät vain kaksinkertaistuivat, Lindfors kertoo.

Turun Sanomat/STT: Perheenyhdistämishakemusten määrä ei ole laskenut, vaikka laki kiristyi viime vuonna 4.8.2017

Pakolaisia neuvovat järjestöt arvostelevat tulorajaa, joka on tehnyt perheenyhdistämisen käytännössä mahdottomaksi kovin monelle.

– 2 600 euron nettotuloedellytys on kohtuuton. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien työllistyminen on haasteellista, ja he työllistyvät usein matalapalkka-aloille, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

2 600 euron nettotuloraja koskee kahden aikuisen ja kahden lapsen perhettä ja siihen sisällytetään muun muassa lapsilisät ja asumistuki. Ohjeellista rajaa ei voi kutsua veronmaksajien näkökulmasta ainakaan liian korkeaksi, kun esimerkiksi Helsingin kaupungin määrittelemä köyhyysraja tuon suuruiselle perheelle on tätä korkeampi. Kaiken huipuksi Maahanmuuttovirasto on alentanut tämänkin tulorajan vain 1 700 euroon, jos molemmat vanhemmat käyvät töissä.

Tähän liittyen samassa jutussa kommentti vaimonsa Suomeen saaneelta syyrialaiselta turvapaikanhakijalta:

Syyrian sotaa paennut Danyal Taher, 26, on onnekas, koska hän on saanut puolisonsa Suomeen.

– Voivoi, se oli hankalaa, odotin noin kolme vuotta, se oli vaikeaa, Taher kertoo.

Nyt vaimo Dana Habroj, 25, on ollut noin kuukauden Suomessa ja aloittanut kotoutumisensa. Habroj odottaa, että saisi aloittaa opiskelut. Taher opiskelee, tekee töitä rakennusalalla ja jakaa mainoksia. Tulovaatimus on Taherin mielestä ihan ok eikä liian korkea.

[Nissemand]

Että tänne haalittujen palleroiden perheet eivät jäisi ilman lihapataa, poistetaan äkkiä turhat tulorajat jotka vahingossa hallitusohjelmaan lipsahti..

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005387889.html

Keskusta haluaa harkita uudelleen perheenyhdistämisiä– Kaikkonen: Korkeat tulorajat johtaneet ongelmiin

Keskustan eduskuntaryhmä haluaa harkita uudelleen hallituksen viime vuonna säätämiä perheenyhdistämisen tulorajoja.

Ryhmäjohtaja Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan käytäntö on osoittanut, että korkeat tulorajat ovat johtaneet hankaliin tilanteisiin.

Viime vuoden heinäkuussa tuli voimaan laki, joka kiristi perheenyhdistämisen edellytyksiä. Tuolloin edellytys riittävästä toimeentulosta ulotettiin koskemaan myös kansainvälistä suojelua saaneita.

STT

[Alaric]

Keskusta syötti jälleen suoraan uuvattien lapaan. Sovittu juttu kannatuksen nostamiseksi?

Kuunnelkaa suurta valtiomiestä:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005388217.html (29.9.2017)

Kiista pakolaisista repesi hallituksessa: keskusta helpottaisi perheenyhdistämisiä, sinisten Simon Elo tyrmää ajatuksen täysin

Keskustan eduskuntaryhmä esitteli linjauksia turvapaikkapolitiikkaan, sinisen ryhmän Simon Elo tarttui Antti Kaikkosen puheisiin perheenyhdistämisen tulorajoista.

HALLITUSRYHMIEN välillä syntyi perjantaina kiistaa turvapaikkaa hakeneiden tulorajoista. Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo tyrmäsi tiedotteessan keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen ajatuksen harkita uudelleen perheenyhdistämisen tulorajoja.

"Perheenyhdistämistä ei helpoteta kangellakaan. Kaikkonen ajaa hallituksen hankalaan tilanteeseen, jos hän esittää tällaista vakavalla naamalla. Mikä on yhdessä sovittu, se yhdessä pitää", Elo sanoo tiedottessa.

KIISTAN taustalla on keskustan eduskuntaryhmän piirissä valmisteltu ajankohtaislinjaus turvapaikkapolitiikasta. Linjauksen yksi kohta kuuluu: "Työhön pääsyä pitäisi helpottaa esimerkiksi kohtuullistamalla tulorajoja ja poistamalla turhia kielitaitovaatimuksia."

Keskustan eduskuntaryhmä esitteli linjauksiaan aamiaistilaisuudessa, jossa myös perheenyhdistämisen tulorajat nousivat esiin.

STT:n uutisen mukaan Kaikkonen oli sanonut käytännön osoittaneen, että korkeat tulorajat ovat johtaneet hankaliin tilanteisiin. Kaikkonen ei halunnut enää tarkentaa puheitaan HS:lle.

HEINÄKUUSSA 2016 tuli voimaan laki, joka tiukensi perheenyhdistämisen edellytyksiä. Edellytys riittävästä toimeentulosta ulotettiin koskemaan myös kansainvälistä suojelua saaneita.

"Lakimuutos on osa hallituksen kattavaa turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa. Vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä hallitus on tiukentanut turvapaikkapolitiikkaa", Elo muistuttaa.

"SUOMI on hoitanut leiviskänsä toisin kuin moni muu EU:n jäsenmaa. Perheenyhdistämisen ehtoja on tiukennettu myös verrokkimaissamme. Nyt ei ole varaa luoda turvapaikanhakijoille vetovoimatekijöitä hakea Suomeen, vaan on vahvistettava EU:n ulkorajojen valvontaa", Elo linjasi tiedotteessa.

[Roope]

Uutissuomalainen: Perheenyhdistämisen tulorajoihin ehkä alueellisia eroja

Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa aiotaan tarkastella perheenyhdistämisen tulorajoja alueellisesti, kertoo Uutissuomalainen.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan ohjelmassa selvitetään, voisiko tuloraja olla muualla Suomessa pienempi kuin Helsingissä.

Maahanmuuttopoliittista ohjelmaa valmistellaan nyt syksyllä, ja sen on tarkoitus olla valmis vuoden 2018 alkupuolella. Risikon mukaan asian selvittely on vielä aivan alkuvaiheessa.

Tällä hetkellä kahden aikuisen ja kahden lapsen perheen nettotuloraja on 2 600 euroa.

Esimerkiksi neljän lapsen yksinhuoltajan on puolestaan ansaittava 2 400 euroa kuussa, jotta hän voisi tuoda lapsensa Suomeen.

MTV/STT 11.10.2017

Kun oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisen jo nykyäänkin sosiaalietuuksilla sponssattu tuloraja (koskee vain noin neljäsosaa heistä) on Helsingin kaupungin määrittelemän köyhyysrajan alapuolella, niin on aivan helvetin fantsu ja ajankohtainen idea laskea rajaa varmuuden vuoksi muualla Suomessa.

Tämä sitten sen sijaan, että hallituksen aiempaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa koskaan toteutettaisiin. Terveisiä vaan Simon Elolle.

[MiljonääriPlayboy]

^ja montako nanosekunttia kuluu perheenyhdistämisen hyväksymisestä siihen, kun irtisanoudutaan siitä juuri ja juuri tulorajan ylittävästä Pudasjärven monikulttuurisuustulkin duunista ja muutetaan koko pesue pääkaupunkiseudulle Kela Gold kanta-asiakkaaksi?

En tunne ajan mittaustekniikkaa niin kauhean hyvin, mutta joka tapauksessa Pudasjärven kunnantaloon jäänee (tässä kuvitteellisessa skenaariossa) ilmaan leijumaan sellainen maantiekiitäjä-tyylinen, Mahmudin muotoinen pölypilvi, yhdessä sen hyväksyntäkirjeen kanssa....

Heille kun sanoo disko disko, jne..... pitänee päivittää kyseinen sanonta myös muotoon: heille kun sanoo KELA KELA, niin....

e:typo

[Alaric]

Migrin tänään julkaisema tiedote perheenyhdistämisistä:

http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/irakilaiset_suurin_perheenyhdistamisen_hakijaryhma_-_yli_puolet_enemman_hakijoita_kuin_viime_vuonna_74556 (31.10.2017)

Irakilaiset suurin perheenyhdistämisen hakijaryhmä - yli puolet enemmän hakijoita kuin viime vuonna

Irakilaiset ovat nykyään selkeästi suurin oleskelulupaa perhesiteen perusteella hakeva ryhmä. 1.1.–30.9.2017 irakilaiset jättivät yhteensä 1 359 ensimmäistä oleskelulupahakemusta perhesiteen perusteella, kun vuonna 2016 vastaavaan aikaan oli tullut 665 hakemusta.

Myös syyrialaisten hakijoiden määrä on kasvanut merkittävästi, syyrialaiset ovat nyt viidenneksi suurin ryhmä perhesideperusteisten oleskelulupien hakijoina. Syyskuun loppuun mennessä he ovat jättäneet 405 hakemusta, kun 1.1.–30.9.2016 syyrialaiset jättivät 156 perheenyhdistämishakemusta. Yhteensä ensimmäisiä perhesidehakemuksia on syyskuun loppuun mennessä jätetty 8 872.

Perhesiteeseen perustuvat oleskelulupahakemukset jaetaan kategorioihin

- suomen kansalaisen perheenjäsen,
- muun ulkomaalaisen perheenjäsen eli Suomessa oleskeluluvalla asuvien perheenjäsen ja
- kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsen.

Turvapaikanhakijamäärien kasvu vuonna 2015 vaikuttaa perhesidehakemusten määrään

Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten hakemusmäärien kasvussa näkyy vuonna 2015 Suomeen tullut suuri määrä turvapaikanhakijoita. 1.1.–30.9.2017 kaikista oleskelulupaa perhesiteen perusteella hakeneista 24 prosenttia on kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäseniä.

Suurin osa perheenyhdistämistä hakeneista on edelleen muun kuin kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenjäseniä. He ovat jättäneet yhteensä 49 prosenttia kaikista perhesideperusteisista hakemuksista, ja 27 prosenttia on Suomen kansalaisen perheenjäsenten jättämiä hakemuksia.

Kaikkia oleskelulupia, työ-, opiskelu- ja perheperusteiset sekä muut luvat yhteen laskettuna, on 1.1.–30.9. haettu 20 062.

Venäläisten jättämien hakemusten määrä laskenut

Venäläisten perhesiteen perusteella oleskelulupaa hakevien määrä on vähentynyt kolmanneksella viime vuoteen verrattuna. 1.1.–30.9.2016 hakemuksia vastaanotettiin venäläisiltä 1 288 kappaletta. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä niitä on tullut 826. Tästä huolimatta venäläiset ovat edelleen perhesideperusteisten hakemusten toiseksi suurin hakijaryhmä.

Myös muut venäläisten jättämät ensimmäiset oleskelulupahakemukset ovat vähentyneet, oleskelulupia haettiin yhteensä 2 063, kun viime vuonna vastaavaan aikaan hakemuksia jätettiin 3 057.

Toimeentuloedellytyksen vaikutus kielteisten päätösten määriin vielä epäselvää

Perhesidehakemusten toimeentuloedellytystä laajennettiin 1.7.2016 koskemaan myös kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneiden vanhoja perheenjäseniä. Ennen toimeentuloedellytystä vaadittiin vain uusilta perheenjäseniltä. Uusi perheenjäsen tarkoittaa, että perhe on perustettu vasta perheenkokoajan Suomeen tulon jälkeen. Vanha perheenjäsen tarkoittaa, että perhe oli olemassa jo ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa, tai kiintiöpakolaisen kohdalla ennen hänen hyväksymistään Suomeen pakolaiskiintiössä.

Pakolaisaseman saaneen vanhat perheenjäsenet voivat edelleen hakea perhesideperusteista lupaa ilman toimeentuloedellytystä. Heidän täytyy kuitenkin jättää hakemus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Suomessa oleva perheenjäsen on saanut tiedoksi päätöksen hänelle annetusta turvapaikasta tai hyväksymisestä Suomeen pakolaiskiintiössä.

Lakimuutoksen vaikutusta perhesidehakemusten päätösjakaumaan on vielä vaikea sanoa.

[writer]

Uutissuomalainen: Perheenyhdistämisen tulorajoihin ehkä alueellisia eroja

Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa aiotaan tarkastella perheenyhdistämisen tulorajoja alueellisesti, kertoo Uutissuomalainen.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan ohjelmassa selvitetään, voisiko tuloraja olla muualla Suomessa pienempi kuin Helsingissä.

Maahanmuuttopoliittista ohjelmaa valmistellaan nyt syksyllä, ja sen on tarkoitus olla valmis vuoden 2018 alkupuolella. Risikon mukaan asian selvittely on vielä aivan alkuvaiheessa.

Tällä hetkellä kahden aikuisen ja kahden lapsen perheen nettotuloraja on 2 600 euroa.

Esimerkiksi neljän lapsen yksinhuoltajan on puolestaan ansaittava 2 400 euroa kuussa, jotta hän voisi tuoda lapsensa Suomeen.

MTV/STT 11.10.2017

Kun oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisen jo nykyäänkin sosiaalietuuksilla sponssattu tuloraja (koskee vain noin neljäsosaa heistä) on Helsingin kaupungin määrittelemän köyhyysrajan alapuolella, niin on aivan helvetin fantsu ja ajankohtainen idea laskea rajaa varmuuden vuoksi muualla Suomessa.

Tämä sitten sen sijaan, että hallituksen aiempaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa koskaan toteutettaisiin. Terveisiä vaan Simon Elolle.

On järjetöntä että perheenyhdistämisen tulorajat ovat niin alhaiset ja että asumistuki ja muita etuuksia lasketaan tulorajaa täyttäviksi tuloiksi.

Ensimmäiseksi pitäisi alkaa laskea tulorajoissa vain palkka eli rahat pitäisi itse tienata eikä niin että saa asumistukea ja muita etuuksia.
Sitten pitäisi laittaa vaatimus että työpaikan pitää olla pysyvä ja samalla ansiotasolla on pitänyt olla vähintään 2 vuotta.

Sen jälkeen tulorajoihin korotus niin että siitä kun tulorajat laitettiin niitä korotetaan sillä prosenttimäärällä minkä palkat ovat nousseet sinä aikana kun nykyinen tuloraja on ollut voimassa ja tulorajoihin pitää laittaa automaatti että nousevat palkkojen mukana eli jos palkat nousevat 5% niin tuloraja nousee myös 5%.

Sosiaaliturvaan kiinni pääseminen pitäisi myös estää eli että Suomeen tuleva perheenjäsen sitoutuu että vaikka 2 vuoden ajan hän ei ole oikeutettu yhteiskunnan tukiin vaan hänet suomeen tuoneen pitää hänet elättää.

Nyt perheenyhdistämisiä tulee siten että vaimo on kotihoidontuella tulostaan lähtien ja lapsista otetaan lapsilisät ja nostetaan vielä asumistuki ja mies töissä matalapalkkaisessa ammtissa jossa yksinään saa enemmän yhteiskunnalta kuin maksaa veroja eli kun perhe mukana niin saavat monta kertaa enemmän yhteiskunnalta kuin maksavat veroja.
Tällä sitten painetaan palkkoja alaspäin ja pahennetaan kannustinloukkuja ja syrjäytetään suomalaisia ja suomessa jo pysyvästi asuvia maahanmuuttajia pitkäaikaistyöttömiksi.

Tämä on yhteiskunnan kannalta täysin järjetöntä toimintaa eli veronmaksajat sponsoroivat matalapalkkaisille aloille tulevaa työvoimaa työllistäviä yrityksiä sillä että jo työntekijä nostaa asumistukea mutta päälle vielä perhe ja lapset veivataan suomeen ja sitten vaimolle kotihoidontuki ja lapsille lapsilisät ja vain siksi että siivousyritys sai 200 euroa kuussa halvemman työntekijän kun nyyhkytteli työvoimapulaa ELY-keskukselle ja ELY-keskus idioottina poisti tarveharkinnan siivousalalta Uudenmaan osalta.

[Uuno Nuivanen]

Ensimmäiseksi pitäisi alkaa laskea tulorajoissa vain palkka eli rahat pitäisi itse tienata eikä niin että saa asumistukea ja muita etuuksia.
Sitten pitäisi laittaa vaatimus että työpaikan pitää olla pysyvä ja samalla ansiotasolla on pitänyt olla vähintään 2 vuotta. ...

Mjooh, mutta ilman kunnon vetovoimatekijöitä arvokkaat kultamunat eivät raahautuisi tänne asti, ja kukoistava maahanmuuttoteolisuus näivettyisi.

[JJohannes]

2400 tai 2600 euroa kuussa ei ole mitenkään kovin vähän. Ei tuollaista tienaa joku bussinkuljettaja tai siivooja. En myöskään usko, että asumistuella on mitään käytännön merkitystä koska 2000+ euron tuloilla ei pitäisi asumistukea muutenkaan saada.

Ongelma on käsittääkseni siinä, ettei perheenyhdistämisen tulorajoja edes noudateta useimmissa tapauksissa vaan ne koskevat ainoastaan länsimaista ja Itä-Aasiasta tulevia maahanmuuttajia.

[Roope2]

Ensin ne yhdistyvät alhaisen vaatimustason Perä-Hikiällä ja sitten kun porukka on kasassa, niin muutetaan kaverin luo Stadiin, joka kuukauden kuluttua antaa häädön, ja jopas merenrantanäköalalla varustettu luukku odottaa "Monacossa".

[kivimies]

Muutkin maahanmuuttoviraston tulorajat (työluvat ym.) pitäisi sitoa ansiotasoindeksiin, niin, että ne nousevat palkkojen mukana.

[Roope]

Vihreä Lanka: Suomi kotouttaa työkykyiset, mutta muilla menee kehnommin 28.12.2017

Kotoutumispalveluita tuottavan yrityksen asiakkuuspäällikkö Katja Mannerström valittaa, että töissä käyminen ja suomen osaaminen ei ole oikeaa kotoutumista, vaan sitä on yhteiskunnan osaksi pääseminen, joka toteutuu, kun saa sukulaiset Suomeen. Sitten Fatima trivs jättebra.

SUOMESSA KOTOUTUMISTA mitataan hallinnon näkökulmasta: kuinka moni on työllistynyt ja kuinka moni puhuu suomea. Ne ovat keksittyjä ja päätettyjä mittareita, jotka on tehty suomalaisen yhteiskunnan hyötynäkökulmasta, sanoo kotoutumispalveluita tuottavan yrityksen asiakkuuspäällikkö ja vihreä aktiivi Katja Mannerström.

"Valtion näkökulmasta ihminen on integroitunut, jos hän on postissa töissä, vaikkei hän puhuisi kenellekään mitään koko päivänä. Ei se ole aitoa kotoutumista."
...
Mannerströmin mielestä epävirallinen kotoutuminen on ainoaa oikeaa kotoutumista. Ennen kaikkea se on psykologinen prosessi: miten ihminen voi ja miten hän kokee päässeensä osaksi yhteiskuntaa.

Vihreiden mielestä tällä hallituskaudella tehty perheenyhdistämisen tiukentaminen on kotoutumisen kannalta pahin mahdollinen ratkaisu.

"Jos Suomeen on tullut siinä käsityksessä, että tarpeeksi töitä tekemällä saa perheensä luokseen, ja mahdollisuus riistetään, miten sen jälkeen voi kotoutua?" Mannerström kysyy.

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ne alaikäisinä Ruotsiin tulleet turvapaikanhakijat, joiden vanhemmat eivät päässeet Ruotsiin, integroituivat paremmin kuin muut. Mutta siinä tutkimuksessa integroituminen mitattiinkin ikävällä ja vanhanaikaisella tavalla.

Arvatenkin Mannerströmin mielestä parhaat mittarit maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumisessa ovat kotouttamistoimenpiteisiin kulutetut julkiset menot ja maahanmuuttajien generoiman uuden maahanmuuton määrä. Vastaa sitä sisäministeriön muutaman vuoden takaista neronleimausta, että helpompi Suomen kansalaisuuden myöntäminen, jossain tapauksissa jopa kielitaitovaatimuksesta luopuminen, auttaa maahanmuuttajan kotoutumisessa.

UUSIA KEINOJA. Katja Mannerström vetää vihreiden maahanmuuttopoliittista työryhmää.

[pulikka]

Maahanmuuttaja kotoutuu omaan enklaaviinsa, kun saa sukunsa Suomeen. Mutta miten käy sen kaukaisimman tänne muuttaneen sukulaisen, jonka suvusta suurin osa jää lähtömaahan? Vihreiden opeilla todellinen kotoutuminen on mahdottomuus ellei viimeisintäkin lähtömaan kansalaista saada asettumaan suomalaisten veronmaksajien kustantaman lihapadan äärelle.

[Redya]

2400 tai 2600 euroa kuussa ei ole mitenkään kovin vähän. Ei tuollaista tienaa joku bussinkuljettaja tai siivooja. En myöskään usko, että asumistuella on mitään käytännön merkitystä koska 2000+ euron tuloilla ei pitäisi asumistukea muutenkaan saada.

Ongelma on käsittääkseni siinä, ettei perheenyhdistämisen tulorajoja edes noudateta useimmissa tapauksissa vaan ne koskevat ainoastaan länsimaista ja Itä-Aasiasta tulevia maahanmuuttajia.

Olen törmännyt ainakin yhteen viimeaikaiseen päätökseen, jossa tulorajana hyväksyttiin 1250 euron tulot. Matematiikka näissä tulorajoissa on hieman ihmeellistä.

[kivimies]

Kotouttaminen on oikea kasvuala. Mitä enemmän turvapaikanhakijoita, sitä paremmin kotoutuspalveluita tuottavilla yrityksillä menee.

Maahanmuuttoteollinen kompleksi elää ja voi hyvin...

[Roope]

Olen törmännyt ainakin yhteen viimeaikaiseen päätökseen, jossa tulorajana hyväksyttiin 1250 euron tulot. Matematiikka näissä tulorajoissa on hieman ihmeellistä.

Ei ole matematiikkaa vaan aika puhdasta valvomatonta mielivaltaa. Vaikka julkisessa keskustelussa on annettu tarkoituksella toisenlainen käsitys, oikeasti ei ole olemassa varsinaisia tulorajoja vaan vain joitain ohjeellisia lukuja, joita voi halutessaan soveltaa tai olla soveltamatta. Tapauskohtaista harkinnanvaraa alaspäin voi käyttää ilman valituksia, ja virallistenkin ohjeiden (jotka eivät perustu lakiin tai mihinkään muuhunkaan) mukaan esimerkiksi perheen molempien vanhempien käydessä töissä vaadittavia tuloja voidaan laskea kolmasosalla.

[Peltipaita]

Tapauskohtaista harkinnanvaraa alaspäin voi käyttää ilman valituksia, ja virallistenkin ohjeiden (jotka eivät perustu lakiin tai mihinkään muuhunkaan) mukaan esimerkiksi perheen molempien vanhempien käydessä töissä vaadittavia tuloja voidaan laskea kolmasosalla.

Käsittämätöntä lain rikkomista. jos on säädetyt tulorajat, niistä alaspäin poikkeaminen on hallinnollinen rikos.

Suomi liukuu pois kaikesta siitä hyvästä mistä Suomi on aiemmin tunnettu. Asiat hoituvat nykyään ohi normien, virkamiesten oman mielen mukaan. En ihmettelisi että päätöksissä raha liikkuu hakijan ja virkamiehen välillä. Se olisi loogista. Kaikki joustaminen virkamiespäätöksissä mahdollistaa korruption. Aiempi suomalainen käytäntö oli selkeä. Pykälät määräsivät. Virkamies päätti pykälien mukaan. Olemme menossa kohti banaanitasavaltaa.

[Roope]

Käsittämätöntä lain rikkomista. jos on säädetyt tulorajat, niistä alaspäin poikkeaminen on hallinnollinen rikos.

Sepä se, että laissa ei ole koskaan säädetty tarkkoja tulorajoja, vaikka sellaisista niin paljon puhutaan ja sellaisiin viitataan. On vain jokin ministeriön muistio tai vastaava, jossa on mainittu joitain ohjeellisia lukuja, joita ei tarvitse ottaa kovin vakavasti.

[Alaric]

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/792216c6-2679-3a4a-8621-35a991ed0043 (13.1.2018)

Migrin vastine: Perheenyhdistämisen edellytyksistä säädetään laissa

Toimeentulovaatimusten tulorajat perheenyhdistämisasioissa ovat pysyneet lähes vuosikymmenen euromääräisesti samoina, toteaa Maahanmuuttovirasto.

Asianajopäivillä puhunut asianajaja Ville Punto moittii Talouselämä-lehdessä (12.1.2018) Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden laintulkintaa perheenyhdistämisasioissa.

Hän epäilee, että teemme kielteisiä päätöksiä, vaikka niille ei olisi perusteita. Samassa jutussa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ihmettelee ilmapiiriä, jossa jokaista maahantulijaa epäillään huijaamisesta.

Vuonna 2017 Maahanmuuttovirasto myönsi oleskeluluvan perheenyhdistämisen perusteella 9808 hakijalle. Kriisialueilta tulevat hakijat eivät useinkaan pysty esittämään luotettavaa asiakirjanäyttöä perhesiteestä, minkä vuoksi ennen päätöksentekoa kuullaan osapuolia suullisesti. Tarvittaessa tehdään DNA-testit ja voidaan pyytää sosiaaliviranomaisilta lausunto.

Jutussa Punto nostaa esiin tapauksen, jossa hänen mukaansa oleskelulupa olisi jätetty myöntämättä siksi, että perheenjäsenet eivät ole osanneet kertoa yhtenevästi siitä, missä kottikärryjä säilytettiin perheen kotona. Kottikärryt ovat voineet tulla esiin kuulemisessa arjen olosuhteisiin liittyvänä yksityiskohtana, mutta kielteistä päätöstä ei tehdä koskaan yksin tällaisella perusteella.

Meille asiakkaat ovat ihmisiä, jotka haluavat tulla syystä tai toisesta asumaan Suomeen. Meidän lakisääteisenä tehtävänämme on selvittää, onko heillä perusteet saada Suomen kansalaisuus, oleskelulupa tai turvapaikka, jota he ovat hakeneet. Edellytykset luvan tai kansalaisuuden saamiselle tulevat voimassa olevasta laista, jota jokainen viraston virkamies on velvollinen noudattamaan.

Jos hakija on sitä mieltä, että hänen saamansa päätös on väärä, hän voi valittaa siitä hallinto-oikeuteen. Punto kaipaa jutussa myös hallinto-oikeuksien tekemien päätösten kiistämistä, koska ne ovat usein tukeneet viraston tekemiä kielteisiä päätöksiä. Kielteinen päätös ei ole sama kuin väärä päätös, vaikka se on usein hakijalle iso pettymys. Tarpeen mukaan päätöksen oikeellisuus tarkistetaan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jotka tekevät päätöksensä riippumattomana virastosta.

Talouselämän jutun mukaan hallitus on kiristänyt perheenyhdistämistä tulorajoilla.

Vuonna 2016 tuli voimaan laki, jossa laajensi toimeentulovaatimuksen kohteena olevaa henkilöryhmää. Sen sijaan toimeentulovaatimuksen tulorajat ovat pysyneet lähes vuosikymmenen euromääräisesti muuttumattomina.

Jaana Vuorio

ylijohtaja

Maahanmuuttovirasto

https://www.talouselama.fi/uutiset/maahanmuuttoasianajaja-migrin-laintulkinta-holtitonta-kottikarryjen-paikka-estanyt-perheiden-yhdistamisen/d009b76f-2d89-399f-9496-f1e2c7becef0 (12.1.2018)

Maahanmuuttoasianajaja: Migrin laintulkinta holtitonta – "kottikärryjen paikka" estänyt perheiden yhdistämisen

Asianajajat ovat huolissaaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta.

Maahanmuuttoon erikoistunut asianajaja Ville Punto ihmettelee, miksi oleskelulupia on kielletty ydinperheiltä perusteilla, jotka aikaisemmin eivät olleet käytössä.

Ilmapiiri Suomessa on koventunut, siitä tuntuivat olevan yhtä mieltä perjantaina Asianajajapäivillä toimittajille puhunut asianajaja Ville Punto sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.

Sekä Punto että Pimiä olivat huolestuneita turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta. Vuonna 2016 voimaan tulleen uudistuksen myötä kiristettiin muun muassa turvapaikanhakijoiden avustajien kelpoisuusvaatimuksia. Aie oli hyvä, väärinkäytösten estäminen, mutta käytäntö on osoittautunut ongelmalliseksi.

"Turvapaikanhakijoiden avustaminen siirrettiin julkisille oikeusavustajille, joilla ei ainakaan tuossa vaiheessa ollut asiantuntemusta tapauksista. Yksityiset avustajat on poistettu Migri-vaiheesta," Punto kiteytti.

Käytännössä turvapaikanhakijoilla ei kuulemisvaiheessa ole välttämättä oikeusavustajaa lainkaan.

Pimiän mukaan tämä on ongelmallista varsinkin tapauksissa, jossa tarvittaisiin asiantuntemusta traumatisoituneiden turvapaikanhakijoiden kuulemisessa.

Esimerkkinä Pimiä mainitsee tapauksen, jossa kotimaassaan seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi raiskatuksi ja sen myötä raskaaksi tullut nainen oli paennut Suomeen. Suomessa hänen kuulemisessaan oli miespuolinen tulkki, joka kyseli yksityiskohtia naisen seksielämästä.

"Kyllä asetelma on silloin sellainen, ettei hyvin traumatisoituneet ihmiset pysty kertomaan tarinaansa siinä prosessissa," Pimiä kuvailee.

Punto on huolissaan myös siitä, että Maahanmuuttovirasto eli Migri on hänen kokemuksensa mukaan paikoitellen ryhtynyt tulkitsemaan lakia tiukemmin kuin aikaisemmin. Tiukennukset ovat hänen kokemuksensa mukaan koskeneet varsinkin somaliperheitä.

(...)

"Huvittavin kysymys ehkä oli, kun Suomessa olleen somalimiehen vaimolta ja lapsilta kysyttiin haastattelussa Addis Abebassa muun muassa, että missä kottikärryjä säilytettiin kotona. Kun tämän tyyppisistä vastauksista löytyy eroavaisuuksia, Migri on tulkinnut, että maahantulosäännöksiä kierretään."

Punto kertoo myös perheestä, jonka viidestä lapsesta nuorin oli syntynyt juuri ennen miehen lähtöä. Suomessa Migri oli kuitenkin tulkinnut, että kyseessä ei ole perhe.

"Migri tulkitsee ihan holtittomasti, hylkää maahantulosäännösten kiertämispykälän mukaan, vaikka ei ole viitettä väärinkäytöksestä," Punto ihmettelee.

Traagisin Punnon esimerkeistä on perhe, jossa kaikki lapset ehtivät käsittelyprosessin aikana kuolla. Vaimo jäi eloon, mutta ei saanut oleskelulupaa Suomesta. Päätöksessä oli todettu, että lasten kuolema ei vaikuttanut päätökseen.

Punto kaipaisi myös hallinto-oikeuksien päätösten kiistämistä, sillä ne ovat usein Punnon kokemuksen mukaan tukeneet Migrin kielteisiä päätöksiä.

(...)

[Kemolitor]

LM: Perheitä yhdistetään kiihtyvään tahtiin

Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna ensi kertaa yli 10 000 perheenyhdistämispäätöstä. Niistä yli 80 prosenttia oli myönteisiä.

Ulkomaalaisia koskevien perheenyhdistämisten määrä on kaksinkertaistunut vuosikymmenessä ja määrän ennustetaan jatkavan kasvuaan.

– Suomi kansainvälistyy. Puolisoita tulee todennäköisesti koko ajan enemmän ulkomailta. Myös myönteiset turvapaikkapäätökset poikivat pienellä viiveellä perheenyhdistämisiä, sanoo sisäministeriön Maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio Lännen Median jutussa, jonka on julkaissut muun muassa Turun Sanomat.

Viime vuonna perheenyhdistämiset lisääntyivät eritoten kansainvälistä suojelua saaneita koskien, kun maahan sankoin joukoin tulleet irakilaiset alkoivat saada turvapaikkapäätöksiä.

Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna vajaat 2 700 kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniä koskevaa perheenyhdistämispäätöstä.

Perheenyhdistämisten ehtoja tiukennettiin toissa vuonna niin, että toissijaisista tai tilapäistä suojelua saavien vanhojenkin perheenjäsenten on täytettävä toimeentuloedellytys.

– Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenkokoajien perheenyhdistämishakemukset lisääntyivät viime vuonna 58 prosenttia. Niin sanotulla kiristyksellä ei näkemykseni mukaan ollut kauheasti merkitystä, Vuorio sanoo.

VU: LM: Perheitä yhdistetään kiihtyvään tahtiin

[kivimies]

Johtuu siitä, että noin 70% myönteisistä päätöksistä 2016 lähtien ovat olleet turvapaikkoja, joihin tulorajat eivät päde.

[MiljonääriPlayboy]

Johtuu siitä, että noin 70% myönteisistä päätöksistä 2016 lähtien ovat olleet turvapaikkoja, joihin tulorajat eivät päde.

Ja johtuu osittain myös siitä, että mitään tulorajoja ei oikeasti ole olemassakaan: on vain "suuntaa-antavia"" taulukoita, jotka eivät oikeasti velvoita virkamiehiä mihinkään, ja joiden antamien rajojen täyttymistä ei muutenkaan valvota mitenkään (varsinkaan pitkässä juoksussa).

Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen perheeltä vaaditaan Maahanmuuttoviraston "suuntaa-antavan" taulukon mukaan 2600 euron kuukausittaiset nettotulot.

Lisäksi, jos perheenyhdistäjä-mobuto täyttää rajat hetkellisesti työllistymällä joksikin monikulttuurisuuskoordinaattoriksi, niin yhteiskunnan rahoituksen kannalta se(kin) nyt on ihan yhtä tyhjän kanssa. Mikään ei myöskään estä mobutoa siirtymästä pysyvästi Kela Gold-asiakkaaksi heti välittömästi myönteisen perheenyhdistämispäätöksen jälkeen.

e:typo