2015-12-08 Hallitus kertoo turvapaikkapolitiikan uusista linjauksista

[writer]

Harkimo kysyi ministeriltä myös, kuinka hyvin Suomi hänen mielestään on onnistunut pakolaispolitiikassa. Orpon mukaan lainsäädäntö oli viime kesänä pahasti jäljessä kansainvälistä kehitystä, mutta tilannetta lähdettiin purkamaan nopeasti.

Ministerin mielestä erityisen onnistunut ratkaisu oli järjestelykeskus, joka on nyt suljettu ministerin mukaan siksi, että pakolaisvirta on laantunut.

Ilta-Sanomat 18.3.2016

Orpo taitaa ihan oikeasti pitää ongelmaa lähinnä logistisena.  Ikään kuin tulijoiden määrään ei voida sisäpolitiikalla vaikuttaa mitenkään, joten pitää vain keskittyä siihen, miten porukan saa prosessoitua tehokkaimmin.

Orpo tulkitsi että ongelma on se että turvapaikanhakijat vaeltelevat vapaasti suomessa (ratkaisu järjestelykeskus) kun ongelma oli se että turvapaikanhakijat vaeltelevat vapaasti suomeen (tätä olisivat pienentäneet rajatarkastukset (jos ei olisi jaeltu niissä erikseen ohjeita kuinka haet turvapaikkaa jotka Päivi Nerg toteutti sitten arabiaksi rajavalvonnan ja järjestelykeskukseen ohjaamisen yhteyteen) ja tämä turvapaikanhakijoiden vaeltelu suomeen olisi voitu lopettaa ottamalla norjan-malli käyttöön eli tekemälä lakiin muutos eli että rajavartijat eivät enää ota turvapaikkahakemuksia vastaan jos tulija tulee turvallisen maan kautta niinkuin Norja teki Marraskuussa 2015)

[ISO]

Kun hallitus kertoo turvapaikkapolitiikan uusista linjauksista, se tarkoittaa nykyään aina väitteitä että maahantulokriteereitä on tiukennettu.

Tosiasiassa mitään ei ole tehty, tiukennettu tai edes harkittu tehdä.

[Lumiukko Jeti]

Tosiasiassa mitään ei ole tehty, tiukennettu tai edes harkittu tehdä.

Migrin tilastojen valossa on tehty paljonkin. Linjaa on löysätty ja toissijaisen suojelun sijasta on reteesti alettu myöntämään pakolaisstatuksia kaikille jotka kehtaavat pyytää. Kehtaavathan ne.

[Roope]

Harkimo kysyi ministeriltä myös, kuinka hyvin Suomi hänen mielestään on onnistunut pakolaispolitiikassa.

Harkimo
Tosta maahanmuutosta kun puhutaan, niin ollaanko me ajantasalla vai ollaanko me yksi askel jäljessä koko ajan vai mikä sun mielestä on, koska ihan kuin ne muut tekis niitä päätöksiä ensin ja me tehtäis niitä vähän perässä?

Orpo
Me oltiin sillon viime kesänä, kun tämä vyöry alkoi, niin me oltiin kyllä jäljessä. Ja pahasti. Meidän lainsäädäntö oli sellainen ja meidän turvapaikkakriteerit, Suomella oli selviä vetotekijöitä. Mutta me lähdettiin silloin sitten aika rajulla nopeudella purkamaan ja tekemään asioita, joilla me saatiin tilanne kotimaassa hallintaan. Ja me ollaan itse asiassa tehty paljon niitä päätöksiä, josita muut maat nyt uutisoi, niin me ollaan tehty niitä jo. Väittäisin, että me on kehitytty tässä...

Harkimo
Anna yks esimerkki.

Orpo
No, esimerkiksi siis tää... järjestelykeskus, mikä me otettiin käyttöön, niin se on käytännössä sama kuin...

Harkimo
Jonka nyt lopetitte.

Orpo
No, sitä ei juuri nyt tällä hetkellä tarvita. En tiedä, oletko huomannut, että Suomeen ei juuri tänään, ei tule kuin muutama turvapaikanhakija.

Harkimo
Eikö se johdu siitä, että me ollaan pussin perällä ja se pussi on pantu kiinni sieltä toiselta puolelta?

Orpo
Kyllä, mutta se ei mennyt itsekseen. Että kyllähän me Pohjoismaiden kanssa käytiin tosi kovaa keskustelua viime syksynä ja loppuvuodesta siitä, että Ruotsin ja Tanskan on lopetettava se, että ihmiset voi vaan kävellä heidän maansa läpi ja tulla hakemaan Suomesta turvapaikkaa. Ruotsi aloitti sisärajatarkastukset, Tanska aloitti...

Harkimo
Miksi me ei aloiteta?

Orpo
Meillä oli se järjestelykeskus, joka vastasi samaa. Ja samalla tavalla, niinkun meillä on täysin valvottu itäraja, meillä ei lentoliikenteestä pääse Suomeen, jos ei ole matkustusasiakirjoja. Ei lauttaliikenteellä, eli meillä käytännössä on melkein täysi rajavalvonta. Ja sitten se Ruotsin raja, josta tultiin, sinne me tehtiin järjestelykeskus.

Harkimo
Entäs Venäjän raja? Se voi pettää koska vaan.

Orpo antaa ymmärtää, että hallitus olisi puuttunut Suomen oleskelulupapolitiikan vetotekijöihin. Ei ole, eikä sillä ole edes aikeita puuttua niihin. Turvapaikkalainsäädäntö on samalla tasolla kuin viime kesänäkin. Muut, jopa Ruotsi, tekevät, kun Suomessa vain puhutaan kiristyksistä.

Orpo ei tosiaankaan painostanut Ruotsia aloittamaan sisärajatarkastuksia, vaan päinvastoin vaikeni siitä, että Ruotsi ohjasi laittomia siirtolaisia Suomeen turvapaikanhakijoiksi.

Harkimo
Tää päättyy vielä niin,että kaikki panee rajat kiinni jossain vaiheessa. Mä olen yrittänyt sanoa, että ne rajat pitäis panna kiinni, mutta jotkut pystyy paneen ne ja jotkut ei.

Orpo
Mutta haluat sä Euroopan rajat kiinni? Siis sisärajat.

Harkimo
No, en mä sitä halua, mutta jos tätä ei pystytä ratkaisemaan millään muulla tavalla, niin sittenhän ne on laitettava.

Orpo
Mutta se mitä haetaan tällä hetkellä ja kuumeisesti just tälläkin hetkellä Brysselissä, on se, että EU:n ulkorajat pitää. Se on ratkaisevaa. Ja meidän pitää suojella sillä vapaata liikkumista Euroopan sisällä. Se on Suomen etu, enkä mä halua sitä pistää roskiin, vaan ulkorajavalvonta pitää pitää. Eurooppaan pääsee kontrolloidusti. Pitää olla laillisia reittejä niille, jotka haluaa Eurooppaan tulla.

Ulkorajoja ei olla ottamassa haltuun, vaan ne tulevat vuotamaan jatkossakin. Turkki-sopimus ei lopeta tulijatulvaa, vaan siirtää sitä hieman heikenneenä.

Harkimo
Mitä me tehdään sille kolmasosalle, joka jää tänne ilman papereita? Mihin ne häviää? Kuin tuhka tuuleen.
...
Harkimo
Nehän voi elää rikoksella tai pimeällä työllä.

Orpo
Poliisi tekee tällä hetkellä valmistautumista, on jo aloittanut, kuinka palautetaan ihmisiä sinne lähtömaihinsa. Ja se on ihan kriittinen, että me onnistutaan tässä.

Harkimo
Millä tavalla se tapahtuu?

Orpo
No, ensinnäkin tarjotaan...

Harkimo
Miten ne saadaan kiinni?

Orpo
Aika moni haluaa lähteä, koska kun sä et saa turvapaikkaa, sä et saa enää myöskään mitään etuuksia, etkä sä saa olla vastaanottokeskuksessa, vaan sä jäät ilman mitään. Suomi on kuitenkin sellainen maa, että ei täällä niinkun pysty kuitenkaan noin vaan 10 000 ihmistä elämään ilman mitään toimeentuloa, ilman papereita, ilman laillista statusta. Niin sen takia...

Harkimo
Sekin on parempi ratkaisu kuin lähteä kotiin.

Orpo
Me tarjotaan näille ihmisille sitä mahdollisuutta, että heille kustannetaan se matka kotiinsa, ja sitä käytetään paljon. Monet on lähtenyt, nyt puhutaan jo tuhansista, jotka on lähtenyt itse, koska tietää sen, että he ei välttämättä tule saamaan Suomessa turvapaikkaa. Eli tän systeemin, mikä meillä on, sen pitää olla niin jämpti ja tiukka ja selkeä, että suomalaiset kokee sen oikeudenmukaisena, mutta myöskin ne ihmiset, jotka miettii Suomeen tulemista, niin ne tietää, ettei kannata turhaan tulla. Mutta sitten jos on suojelun tarpeessa ja Suomeen asti tulee, niin silloin meidän kuuluu auttaa.

Orpo ei vastaa kysymykseen, mitä tänne laittomasti jääville tehdään, vaan väistää sen.

Orpo valehtelee väittäessään, että hylätyt turvapaikanhakijat jäisivät ilman etuuksia. Hekin ovat oikeutettuja perusturvaan, jos sitä hakevat. Ja vaikka Orpo ei jostain syystä olisi tästä tietoinen, hän tietää aivan varmasti omasta hankkeestaan, jossa hylätyt turvapaikanhakijat asutetaan omiin erityisiin vastaanottokeskuksiinsa odottamaan käännytystä, tai jos käännytettävä kieltäytyy lähtemästä, muuten vain asumaan ja oleilemaan.

[qwerty]

Tämä vaikuttaa hyvältä

Valiokunnan mietintö HaVM 3 2016 vp - HE 2/2016 vp

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislain kansainvälisen suojelun antamista koskevia säännöksiä. Lakia muutettaisiin siten, että humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevat säännökset kumottaisiin. Oleskelulupaa ei olisi enää mahdollista myöntää tällä perusteella. Lainmuutoksella tehostettaisiin myös kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen tiedoksiantoa. Lisäksi muutettaisiin hakemusten käsittelymaksun perimistä koskevaa sääntelyä. Ehdotuksen tarkoituksena on, että Suomen lainsäädäntö ei eroaisi Euroopan unionin ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainsäädännöstä. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.

Hallintovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 2/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen.

Kaksi vastalausetta. Toisen allekirjoittajina Sirpa Paatero SDP, Joona Räsänen SDP ja Mika Kari SDP. Toisessa Thomas Blomqvist RKP ja Matti Semi VAS. Valiokunnan kokoukseen ei osallistunut yksikään virheiden edustaja. Erikoista.

[Larva]

^ Toivottavasti tuo ei ole aprillipila.

[RP]

Tämä vaikuttaa hyvältä

Ei kai se huononnus sinänsä ole, mutta esimerkiksi helmikuussa turvapaikanhakijoille Migrin myöntämistä 742 oleskeluluvasta vain 48 annettin perusteella "humanitäärinen suojelu". Lisäksi kuten lakiesityksen perusteluissa sanotaan:

Tästä huolimatta ei voida kuitenkaan todeta, että kaikki tähän mennessä oleskeluluvan humanitaarisen suojelun perusteella saaneista olisivat ehdotettavan lainmuutoksen voimassa ollessa jääneet ilman oleskelulupaa, koska oleskelulupa olisi saatettu myöntää myös muulla kuin kansanvälisen suojelun perusteella. Lisäksi on mahdollista, että hakijalle myönnetään oleskelulupa palautuskiellon soveltumisen vuoksi. Lähtökohtaisesti palautuskiellon soveltumistilanteissa myönnetään vähintäänkin oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Palautuskiellon perustuvia olosuhteita voi ilmetä myös kansainvälistä suojelua koskevan päätöksenteon jälkeen. On myös mahdollista, että oleskelulupa myönnetään maasta poistamisen estymisen vuoksi. Viime kädessä myönteisten ja kielteisten päätösten jakauma riippuu siitä, millaisia hakijoita Suomeen tulee ja täyttävätkö kansainvälisen suojelun edellytykset heidän yksilöllisten tilanteiden osata. Yksilöllisestä käsittelystä johtuen tällä hetkellä myönnetyistä oleskeluluvista ei voi tehdä suoria päätelmiä myöskään siitä, mihin kansalaisuuksiin muutos käytännössä kohdistuisi.

- ja lopulta niistä, jotka eivät muodollisesti saa oleskelulupaa, viimevuosien perusteella läheskään kaikkia ei saada kuitenkaan palautettua.

[Jääpää]

Kumoavat k i i r e e l l i s e n ä  tämän (alla olevan) ROSKAN ja kaiken sen jälkeen tulleen ROSKAN, niin voidaan pikkuhiljaa ajatella asteittaista luottamuksen palautusta.
Tuo ROSKA on kaiken pahan alku ja juuri, mm. Suomeen teleportannut matu
( nyt ei ole tietenkään enään niin vaikeaa, kun Rajoja e i ole. Paitsi nuuskalle ja kossulle.)
kohdellaan minimaalisin poikkeuksin(äänestysoikeus ym.) kuten k a n s a l a i n e n !
Ja kansalaisuuksikin alettiin myöhemmin jakamaan kuin näkkileipää soppajonossa.
YK ja Eurupan Ihmisoikeuskieli tietenkin keppihepona muuttelivat petturit tuota meidän TURVAA, Perustuslakia !


http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1993/19930309

[Roope]

Ei kai se huononnus sinänsä ole, mutta esimerkiksi helmikuussa turvapaikanhakijoille Migrin myöntämistä 742 oleskeluluvasta vain 48 annettin perusteella "humanitäärinen suojelu".

2013: 11 / 1827
2014: 4 / 1346
2015: 119 / 1879

Oli jo aikakin, mutta näpertelyähän tämä edelleen on. Etenkin kun Maahanmuuttovirasto voi ketterästi tarjota oleskelulupaa jollain toisella perusteella, kuten tuossa lakiesitystekstissäkin myönnetään.

Yksilöllisestä käsittelystä johtuen tällä hetkellä myönnetyistä oleskeluluvista ei voi tehdä suoria päätelmiä myöskään siitä, mihin kansalaisuuksiin muutos käytännössä kohdistuisi.

Kummaa kiertelyä, kun tilastoista tiedetään varsin hyvin, että oleskelulupia on humanitaarisen suojelun perusteella myönnetty lähes pelkästään irakilaisille ja somalialaisille.

Valiokuntamietinnön toisesta vastalauseesta:

Meidän käsitys on että nykyinen lainsäädäntö Suomessa ei ole johtanut siihen että Suomeen olisi kohdistunut kohtuuttoman suuri osa turvapaikanhakijoista muihin maihin verrattuna. Ehdotettu lainsäädäntömuutos on kuitenkin ihmisoikeusnäkökulmasta käsin kyseenalainen reaktio humanitaariseen kriisiin. Tärkeintä nyt on että hallitus keskittää voimavaransa kotouttamisen edistämiseen.
...
On selvää, että turvapaikanhakijamäärän kasvun syy vuonna 2015 ei ole Suomen ulkomaalaislain suojelukategorioissa. Syynä ilmiölle ovat lähtömaiden konfliktit, jotka ovat nostaneet turvapaikanhakijamäärät ennennäkemättömän korkeiksi kaikkialla Euroopassa.
...
Thomas Blomqvist r
Matti Semi vas

Lähtömaan konflikti on työntötekijä, joka saa ihmiset liikkeelle, yleensä oman maan turvallisille seuduille tai naapurimaahan. Työntötekijät eivät kuitenkaan selitä, miksi niin moni turvapaikanhakija hakeutuu koko Euroopan ja lukuisten turvallisten maiden läpi juuri Suomeen. Sen selittämiseen tarvitaan välttämättä vetotekijöitä.

Humanitaarisen suojelun kategoria on epäilemättä yksi turvapaikanhakijoita Suomeen houkuttelevista vetotekijöistä, mutta se on vain yksi pieni osatekijä käytännöissä, joiden takia Suomesta on muihin maihin verrattuna helpompi saada jonkinlainen oleskelulupa. Ylimääräisten vetotekijöiden poistamiseksi tarvittaisiin paljon suurempi remontti, mutta siihen ei tunnu olevan haluja sen enempää hallituksessa kuin Maahanmuuttovirastossakaan.

[writer]

Humanitaarisen suojelun kategorian poistamisella ei ole kuin nimellinen vaikutus koska Maahanmuuttoviraston linjahan on maa-arvioiden syksyisen "kiristyksen" jälkeen entisestään löysentynyt ja pakolais-statuksia jaellaan todella löysästi.

Päätökset tehdään "henkilökohtaisen vainokertomuksen" perusteella joka kerrotaan yhdessä 3 tunnin puhuttelussa jossa maahanmuuttoviraston täti (aikaa säästääkseen) ohjaa turvapaikanhakijan puhumaan kokemastaan vainosta.

Jos maahanmuuttoviraston tädit kyselevät vainosta niin siinä hiukan yksinkertaisempikin turvapaikka-puliveivari alkaa puhumaan kokemastaan vainosta (vaikka ei olisi toisten irakilaisten ohjevideoita netistä katsonut mitä pitää valehdella) ja koska puhutteluja on vain yksi niin eihän kerrottuja valheita tarvitse edes muistaa.
Maahanmuuttoviraston täti kirjaa ylös mitä kirjaa ja tekee sitten päätöksen.

Maahanmuuttoviraston puhuttelun yksi sekopäisyys on että kaikkea ei kirjata ylös vaan jos maahanmuuttoviraston täti huomaa jonkun epäjohdonmukaisuuden niin hän kysyy siitä lisää ja sitten kirjaa sen loogiseksi korjatun valehtelun ylös.

Kaikki pitäisi kirjata ylös ja käyttää epäloogisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia ja epäuskottavia selittelyjä perusteena hylätä turvapaikkahakemus!

[Vredesbyrd]

Nostetaanpa tätä ketjua, sillä joulukuussa 2017, eli vasta ensi vuonna, tulisi tulla jotain suuremmin voimaan(?).

Kuitenkin, miten tämä toimenpideohjelma on edennyt kuluneen vuoden aikana?
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1058456/Hallituksen+turvapaikkapoliittinen+toimenpideohjelma+8.12.2015/98990892-c08e-4891-8c23-0d229f1d6099

[Riukulehto]

Sisäministeri Risikko teki irtioton hallituksen turvapaikkapoliittisesta ohjelmasta

Kansanedustaja Olli Immosen mielestä ministerin vastaus oli pöyristyttävä

Eduskunnan kyselytunnilla nähtiin eilen torstaina erikoinen näytelmä, kun vihreät esittivät sisäministeri Paula Risikolle (kok) kysymyksen turvapaikanhakijoiden kohtelusta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola pääsi samassa yhteydessä kysymään ministeriltä hallituksen yhdessä sopiman 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman etenemisestä.

Sisäministerin vastaus sai perussuomalaiset kansanedustajat hämilleen.

"Silloin aikoinansa on arvioitu erilaisia mahdollisuuksia, ihan samoja kuin mitä muissakin maissa on, ja tällä hetkellähän on niitä selvityksiäkin tehty. Me olemme käsitelleet niitä ministeriryhmässä, ja esimerkiksi tässä perheenyhdistämiseen liittyvässä, mikä on tehty, on katsottu, että se taloudellisen toimeentulon edellytys on kyllä sen verran korkea, että se peittoaa niitä muita, mitä on aikoinansa ehdotettu", Risikko vastasi kyselytunnilla.

"Siitä syystä ainakaan tässä vaiheessa meillä ei ole valmistelua, mutta meillä selvitykset totta kai jatkuvat, koska silloin aikoinansa niin on päätetty, mutta ainakaan tässä vaiheessa emme ole tekemässä muita kiristyksiä", ministeri jatkoi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mielestä ministerin vastaus oli suorastaan pöyristyttävä.

"Hallitus on sopinut joulukuussa 2015 turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman osana perheenyhdistämisen kriteerien tiukentamisesta täysimääräisesti EU:n perheenyhdistämiskriteerin mukaisesti, joten tällainen irtiotto yksittäiseltä ministeriltä yhdessä sovitusta ohjelmasta on ehdottomasti tuomittava", Immonen toteaa.

Immosen mukaan hallituspuolueiden yhteisesti hyväksymässä ohjelmassa todetaan sanatarkasti, että hallitus tiukentaa perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista.

"Keväällä 2015 kirjoitetussa hallitusohjelmassa erikseen mainitaan, että hallitus tarkentaa perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti", Immonen toteaa.

"Hallitusneuvotteluissa ja tuloksissa sovittiin erityisesti perheenyhdistämiskriteereiden tiukentamisesta aina siihen saakka mihin EU-direktiivi antaa myöten. Asiassa ei ole tulkinnanvaraa", Immonen painottaa.

Eduskunta hyväksyi jo aiemmin kesäkuussa 2016 lain, jolla tiukennettiin turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisen edellytyksiä. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytetään nykyisin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä.

Immosen mukaan lain tiukennus oli hyvä ja välttämätön, mutta vielä sellaisenaan riittämätön.

"Tuo oli ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Seuraavaksi hallituksen täytyy yhdessä sovitun turvapaikkapoliittisen ohjelman mukaisesti tiukentaa muita perheenyhdistämisen edellytyksiä kuten asumiseen tai kielitaitoon liittyviä", Immonen tarkentaa.

"Käsitykseni mukaan hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman eteneminen on kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvällä mallilla. Sisäministerin eilinen irtiotto perheenyhdistämisen tiukennuksiin liittyen tuli kuitenkin yllätyksenä", Immonen kummeksuu.

Immonen korostaa, että perussuomalaiset tulevat seisomaan yhdessä sovittujen linjausten takana.

"Pidämme kiinni sovitusta ja edellytämme sitä myös muilta hallituskumppaneiltamme", Immonen sanoo.

http://beta.oikeamedia.com/o1-5120

Alla kyseinen näytelmä kokonaisuudessaan

Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksista (Ozan Yanar vihr)

Keskustelu

16.19 Ozan Yanar vihr
Arvoisa rouva puhemies! Ihmisoikeusjärjestö Amnesty julkisti eilen vuosiraporttinsa. Se moitti hallitusta turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien heikentämisestä. Kuten muistamme, hallitus vei monelta täältä jo suojaa saaneelta mahdollisuuden perheenyhdistämiseen asettamalla korkeat tulorajat viime kesänä. Hallitus siis sulki ovet hädänalaisilta naisilta ja lapsilta. Lisäksi hallitus rajasi turvapaikanhakijoiden oikeusapua ja lyhensi valitusaikoja, mikä taas lisää palautettujen riskiä joutua ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Ja tällä ihmisoikeuksia rapauttavalla kehityksellä on inhimillinen hinta. Se näkyy nyt Helsingin keskustassa, jossa turvapaikanhakijat ovat kaksi viikkoa yöpyneet pakkasessa. Arvoisa sisäministeri: mihin konkreettisiin toimiin hallitus ryhtyy korjatakseen Amnestyn raportissa esitetyt ihmisoikeusongelmat?

16.20 Sisäministeri Paula Risikko (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Kyllä nämä arvioinnit on hyvin vakavasti otettu. Pitää ottaa huomioon, että me olemme totta kai korjanneet ja koko ajan katsomme, jos tulee tämäntyyppistä palautetta. Kuitenkin myöskin kaikki ne lait, jotka tänne on tuotu ja jotka mainitsitte, on perustuslakivaliokunnassakin koeteltu, ja ne ovat sieltäkin menneet läpi, ja lain mukaan toimitaan. Me emme ole erilaisia kuin muut maat. Meillä on hyvin samanlaiset säännöt kuin muissa vastaavissa maissa. Jos tällaista reklamaatiota tulee, niin totta kai se otetaan vakavasti.
Haluaisin korjata myöskin teidän virheellisen käsityksenne siitä, että oltaisiin nostettu niitä tulorajoja. Ne tulorajat ovat olleet jo aikaisemmin, ja silloin viime keväänä ei tehty tulorajoihin korotusta, ainoastaan laajennettiin niiden piiriin tulevien perheiden määrää. 
Ja mitä tulee nyt tähän tilanteeseen, niin nämä henkilöt, jotka ovat tällä hetkellä tuolla asema-aukiolla, ovat saamieni tietojen mukaan — kun kävin heitä tapaamassa — niitä, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen ja ovat nyt valittaneet. [Puhemies koputtaa] Ja heidän hakemuksensa käsitellään asianmukaisessa järjestyksessä.

Puhemies Maria Lohela
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta ilmoittautumaan.

16.21 Ozan Yanar vihr (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Amnesty nostaa raportissaan esiin yhtenä pidempiaikaisena Suomen ihmisoikeusongelmana translain muutostarpeen. On järkyttävää, että Suomi juridisesti ajaa sukupuoltaan korjaavia ihmisiä sterilisaatioon vuonna 2017. Tämä on häpeällinen tahra Suomen maineelle ja synkkä kappale historiaamme joidenkin vuosikymmenten kuluttua. Ministeri Rehula, olette ryhdikkäästi kertonut julkisuudessa, että olette muuttanut kantaanne translain suhteen ja olette valmis esittelemään eduskunnalle uuden translain, joka parantaisi sukupuolivähemmistöjen asemaa: milloin hallitus siis korjaa tämän häpeällisen ihmisoikeusongelman Suomessa?

16.22 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen kyselytunnilla, valtioneuvoston kyselytunnilla, hallitus vastaa ministereittensä suulla koko hallituksen puolesta. Ja tämän translain osalta ollaan tilanteessa, että tämän hallituksen yhtäpitävää päätöstä siitä, että laki voisi edetä, ei ainakaan tällä hetkellä ole. 
Toisekseen edustaja kysyy asiasta, joka pitää sisällöllisesti paikkansa, että vuoden 2003 ja vuoden 2007 tilanne on henkilökohtaisesti muuttunut. Ja tilanne on muuttunut muun muassa ihmisoikeusvetoomusten ja ihmisoikeusjärjestöjen vetoomusten ja ennen kaikkea meidän solmimiemme kansainvälisten sopimusten vuoksi. 

16.23 Ville Niinistö vihr (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämä Amnestyn ihmisoikeusraportti pitää ottaa vakavasti. Suomi on paras maa meille kaikille silloin, kun jokaisen ihmisoikeuksista ja perusoikeuksista pidetään mahdollisimman hyvää huolta, oli siis kysymys vanhustenhuollosta, vammaisten oikeuksista, sukupuolivähemmistöistä tai turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta. Kun kaikkien oikeusturvasta ja perusoikeuksista pidetään huolta, kaikilla on Suomessa mahdollisuus pärjätä.
Tästä turvapaikanhakijoiden tilanteesta haluaisin nostaa esille sen, että tässä on muodostunut sellainen oikeudellinen aukko, paperittomien ihmisten ryhmä, tämän ja viime hallituskauden hallituksen aivan loppuaikoinaan tekemän päätöksen perusteella, jossa väliaikaisia oleskelulupia ei myönnetä henkilöille, jotka saavat Suomessa kielteisen päätöksen turvapaikkamenettelyssä mutta joita ei voi myöskään kotimaahansa lähettää, jos siellä on hengenvaarallinen tilanne. Tässä on muodostunut tämä aukko, jossa näyttää siltä, että nämä ihmiset eivät saa tukea eikä turvaa Suomesta, ja on myös huhuja siitä, että osaa ollaan pakkokäännyttämässä Irakiin. Mikä on, sisäministeri, tilanne? Miten Suomi varmistaa näiden ihmisten mahdollisuuden saada tukea Suomessa, ja onko Suomi [Puhemies koputtaa] pakkokäännyttämässä ihmisiä Irakiin?

16.24 Sisäministeri Paula Risikko (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Me olemme ottaneet erittäin vakavasti ne maakohtaiset tiedot, joita sieltä Irakista on tullut, ja kun hallinto-oikeus on esimerkiksi hyväksynyt sen valituksen ja olemme todenneet sen, niin Migri on ottanut sen sitten päätöksissään huomioon. Nimenomaan tämä maatieto aina vaikuttaa. Jos siellä alueella on vakava tilanne, niin sinne ei lähetetä, aivan niin kuin muutkin maat tekevät samalla lailla, niin Suomikin tekee niin. Mielestäni nyt on pystytty korjaamaan niitä tilanteita maatiedon mukaan, ja niistä kannattaa sitten aina ilman muuta sitten tehdä valitus, jos käy niin, että tällainen väärä päätös on tehty, mutta hyvin ovat kyllä pysyneet hallinto-oikeudessa nämä Migrin tekemät päätökset, mutta totta kai, jos maatieto muuttuu, niin se muutetaan, ja nyt jo Migri on muuttanut päätöksiään.

16.25 Juho Eerola ps (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Turvapaikanhakijoiden määrät laskivat viime vuonna reilusti siitä, mitä ne olivat vuonna 2015, ja tänä vuonna näyttää alkuvuosi vielä vähäisempiä lukemia. Myös päätösten laatu on parantunut, ja yhä pienempi prosentti saa oleskeluluvan, eli jotain on siis tehty ihan oikein.
Loppuvuodesta 2015 hallitus julkaisi usean kohdan ohjelman, jossa luvattiin lisää kiristyksiä. Ihan kaikkia niitä ei kuitenkaan vielä ole toteutettu, ja kysynkin vastaavalta ministeriltä nyt, missä vaiheessa nämä kauan odotetut toimenpiteet ovat valmistelussa.

16.26 Sisäministeri Paula Risikko (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Silloin aikoinansa on arvioitu erilaisia mahdollisuuksia, ihan samoja kuin mitä muissakin maissa on, ja tällä hetkellähän on niitä selvityksiäkin tehty. Me olemme käsitelleet niitä ministeriryhmässä, ja esimerkiksi tässä perheenyhdistämiseen liittyvässä, mikä on tehty, on katsottu, että se taloudellisen toimeentulon edellytys on kyllä sen verran korkea, että se peittoaa niitä muita, mitä on aikoinansa ehdotettu. Siitä syystä ainakaan tässä vaiheessa meillä ei ole valmistelua, mutta meillä selvitykset totta kai jatkuvat, koska silloin aikoinansa niin on päätetty, mutta ainakaan tässä vaiheessa emme ole tekemässä muita kiristyksiä.

16.27 Päivi Räsänen kd (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Tiedämme, että Afganistanin ihmisoikeustilanne tällä hetkellä on niin heikko, että sinne ei lainkaan voida palauttaa sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat jättäneet islamin ja kääntyneet kristityiksi. Näissä yhteisöissä sovelletaan šaria-lainsäädäntöä ja hengenvaara on aivan ilmeinen, jos tämä kristityksi kääntyminen ja kasteen ottaminen on tiedossa.
Nyt kun Maahanmuuttoviraston työntekijät puhuttelevat näitä henkilöitä, niin on kyllä aivan ilmeistä, että tuon uskonnollisen vakaumuksen selvittäminen ei ole helppoa, ja osa näistä kristityistä, kastetuista afgaaneista on saanut mielestäni aivan käsittämättömällä tavalla kielteisen päätöksen. Oletan, että tässä osittain on kysymys siitä, että kun on jouduttu rekrytoimaan nopealla tahdilla Maahanmuuttovirastoon työntekijöitä, niin siellä on myös osaamattomuudesta kysymys. Kysyisinkin nyt teiltä: millä tavalla tätä puhuttelua [Puhemies koputtaa] ja päätöksentekoa ohjataan, eikö kaste ja kastekoulu ole riittävä todiste vakaumuksesta?

16.28 Sisäministeri Paula Risikko (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Tämä on tärkeä huomio, että puhuttelussa ja keskustelussa pitää olla hyvin osaavat henkilöt. Ja nyt kun nostatte esille uskonnon ja sen, että jos Suomessa on kastettu, niin vaikuttaako se siihen, meidän lähtökohtaisesti kuitenkin pitää aina katsoa sitä, onko henkilö suojelun tarpeessa, täyttääkö hän ne kriteerit. Se, että tehdään kaste Suomessa, ei voi olla ainoa syy. Silloin pitää aina katsoa se, mikä on se perustelu, millä hän saisi turvapaikan. Me olemme satsanneet nimenomaan myös puhuttelun laatuun ja siihen, että otamme huomioon myös uskonnollista vakaumusta. Mutta niin kuin ymmärrätte varmasti itsekin entisenä sisäministerinä, uskonto ei voi olla ainoa syy, millä perusteella ihminen saisi turvapaikan.

16.29 Joona Räsänen sd (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella olemme tosiaan useaan otteeseen muuttaneet maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä. Suomi on kiristänyt omaa lainsäädäntöään muun Euroopan tapaan, ja varmaan osa kiristyksistä on perusteltuja ja osa ei. Silti on kuitenkin paikallaan todeta, että olemme saaneet pitkin syksyä ja tätä kevättä lukea julkisesta sanasta myös niistä inhimillisistä tragedioista, joihin Suomen kiristynyt lainsäädäntö on johtanut, ja niistä yksilöistä, jotka tästä kiristyneestä lainsäädännöstä joutuvat kärsimään. Olisinkin kysynyt nyt hallitukselta ja vastaavalta ministeri Risikolta: olisiko järkevää, että tässä tilanteessa hallitus teettäisi kokonaisarvion näiden muutettujen lainsäädäntöjen vaikutuksista turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ja asemaan Suomessa, jotta tämä kokonaisuus tulisi selväksi ja välttyisimme siltä, että näitä inhimillisiä tragedioita kuulisimme jatkossa?

16.30 Sisäministeri Paula Risikko (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Meidän sopimukset edellyttävät, että ihmistä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Meidän laki edellyttää sitä, että me katsomme aina henkilökohtaisen tilanteen. Me keräämme maatietoa. Me yritämme ja pyrimme aivan varmasti siihen, että ihmistä kohdellaan asianmukaisesti Suomessa. Me haluamme auttaa hädänalaisessa tilanteessa olevia ihmisiä aivan varmasti. Mutta sitten on tietysti tällaisia, joihin yksittäisiin tapauksiin, mihin viittaatte, en valitettavasti pysty ottamaan kantaa, enkä voikaan ottaa, koska ne päätökset on tehty virkamiespuolella ja he itsenäisesti tekevät.
Mutta tämä arvio: Koko ajan me teemme arviota siitä suhteessa myöskin muitten maitten käytäntöihin, ja koko ajan arvioidaan myös Suomessa sitä, mitä nämä vaikuttavat. Meillä on siitä paljonkin tietoa, miten nämä vaikuttavat. Valitettavasti sitä, mitä ihmisille tapahtuu siellä kotimaassa, me emme pysty kaikkien kohdalla seuraamaan. Meillä on vapaaehtoisjärjestö IOM, joka jonkin verran raportoi meille. Mutta kaiken [Puhemies koputtaa] kaikkiaan nämähän ovat hyvin valitettavia tilanteita, mihin te viittaatte.

Kysymyksen käsittely päättyi.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2017+2.2.aspx

[Roope]

Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrän noustua merkittävästi vuonna 2015 hallitus ilmoitti tavoitteekseen tehdä Suomesta vähemmän houkuttelevan maan turvapaikanhakijoille ja saattaa päätöskäytännöt samalle linjalle muiden EU-maiden kanssa. Tämä johti lainsäädännön tulkinnan kiristymiseen ja maa-arvioiden muuttamiseen, vaikka turvapaikan ja toissijaisen suojelun edellytyksiä koskevaa lainsäädäntöä ei muutettu.

Tällainen maahanmuuttopoliittinen vaikuttaminen rapauttaa lakiin perustuvaa kansainvälistä suojelua koskevaa järjestelmää ja saattaa sen riippuvaiseksi poliittisista voimasuhteista.

Kirjoittaja on ulkomaalaisasioihin ja pakolaisoikeuteen erikoistunut asianajaja, jolla on asianajotoimisto Helsingissä. Hän on puheenjohtaja Suomen asianajajaliiton hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmässä.

Pakolaisapu: Blogi: Kansainvälisen suojelun myöntämiseen liittyy monia tulkintakysymyksiä, muistuttaa Ville Punto 15.11.2017

Ensinnäkään en tiedä hallituksen koskaan ilmoittaneen tavoitteekseen "tehdä Suomesta vähemmän houkutteleva maa turvapaikanhakijoille". Ainakin minä olisin juhlinut sellaista lausuntoa.

Etenkin Petteri Orpo oli sisäministerinä hyvin tarkka siitä, että ilmoitti tavoitteeksi tilanteen hallinnan, ei koskaan tulijamäärään vaikuttamista. Orpo vielä täsmensi hallinnan tarkoittavan ns. järjestelykeskuksen perustamista.

Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman alusta: "...tavoitteena on katkaista turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta maahamme ja saada turvapaikkakustannukset hallintaan..."

Hallitus ei myöskään asettanut toimenpideohjelmassa tavoitteeksi "saattaa päätöskäytännöt samalle linjalle muiden EU-maiden kanssa", joskin Orpo totesi joskus Suomen käytäntöjen sopivaksi tasoksi ja esikuvaksi Ruotsin. Ei ylipäätään ole olemassa mitään yleistä EU-linjaa, vaan eri EU-maiden käytännöt vaihtelevat suuresti (esim. Tanska ja Unkari vs Ruotsi ja Suomi).

Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma: "Seuraamme jatkuvasti muiden maiden turvapaikkalainsäädäntöä ja -käytäntöjä, analysoimme sen pohjalta tarvetta kansallisiin kehittämistoimiin ja reagoimme nopeasti muutostarpeisiin."

Maahanmuuttopolitiikkaan tehdyt muutokset ovat jääneet julkisesta kauhistelusta huolimatta pieniksi (Suomen oman humanitaarisen suojelun kategorian poistaminen, osalle turvapaikanhakijoista perheenyhdistämiseen tuloraja) ja suuri osa lupauksista jäi kokonaan lunastamatta tai hallitus toimi jopa vastoin aiemmin sovittua (mm. turvapaikanhakijoiden pakollisten EU-siirtojen hyväksyminen ja kannattaminen). Tästä huolimatta turvapaikka-asianajaja Ville Punto katsoo tarpeelliseksi valittaa, että hallituksen maahanmuuttopoliittinen vaikuttaminen "rapauttaa lakiin perustuvaa kansainvälistä suojelua koskevaa järjestelmää" ja "saattaa sen riippuvaiseksi poliittisista voimasuhteista".

Kun kansainvälistä suojelua koskeva järjestelmä on ollut Suomessa pitkään poikkeuksellisen antelias ja niin kansainvälisten sopimusten kuin muiden EU-maiden käytäntöjenkin määrittelemän tason ylittävä, se on ollut yhtä lailla tulosta jonkin tason maahanmuuttopoliittisesta vaikuttamisesta ja lobbaamisesta. Erona se, että Suomen ääriliberaalista politiikasta ei käyty keskustelua, eivätkä turvapaikka-asianajajat ja pakolaisjärjestöt tietenkään kyseenalaistaneet sitä.

Punto ei olekaan ainut, joka tuntuu vaativan, että maahanmuuttolakeja ei saisi muuttaa kuin entistä liberaalimpaan suuntaan, vaikka turvapaikkakäytäntöjä säätelevät kansainväliset sopimukset (esim. EU:n perheenyhdistämisdirektiivi) antavat Suomelle edelleen runsaasti varaa kiristyksiin.

Edit:
Voi olla, Punto on saanut päähänsä tuon hallituksen tavoitteen siitä, että aikoinaan käytiin keskustelua Suomen turvapaikanhakijoita houkuttelevista vetotekijöistä ja taisi olla puhetta selvityksestä, jossa käytäisiin läpi Suomen vetotekijät verrattuna muihin Euroopan maihin. Sellaista selvitystä ei ole koskaan julkaistu, ja sisäministeri Orpo totesikin syksyllä 2015 pahimman turvapaikanhakijatulvan aikoihin, että Suomella "tuskin on vetovoimatekijöitä" (!).

[Roope]

Helsingin Sanomat, mielipide: Turvapaikka­politiikassa ihmisoikeudet on asetettava tehostamis­puheen edelle 8.12.2017

HALLITUKSEN turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma täyttää perjantaina kaksi vuotta. Ohjelman 80 toimenpiteellä luvattiin "katkaista turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta maahamme".

TOIMENPIDEOHJELMASTA paistaa paniikki. Ihmiset oikeuksineen on unohdettu, tilalla on tehostaminen, kontrolli ja turvallisuus. Ulkomaalaislainsäädäntöä ja käytäntöjä on tuskin koskaan muutettu niin paljon kuin kahden viime vuoden aikana.

Ulkomaalaislakia ei käsittääkseni ole muutettu juuri sen enempää kuin kahden edellisenkään hallituksen aikana. Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman kaikkia kohtiahan ei ole toteutettu eikä sisäministerin ilmoituksen mukaan aiotakaan toteuttaa.

Viime vuonna poistettiin humanitaarinen suojelu oleskeluluvan perusteena, heikennettiin turvaa hakevien oikeusapua ja yritettiin pienentää perustuslain vastaisesti ulkomaalaisten työttömyysturvaa.

Kaksi ensin mainittua ovat todella pieniä muutoksia.

Ulkomaalaisten työttömyysturvan pienentämistä ei ole todettu sinänsä perustuslain vastaiseksi. Lakimuutokselle ei vain löytynyt kannatusta, eikä sitä ilmeisesti alunperinkään ajettu hallituksessa kuin näön vuoksi.

Jo aiemmin vaikeasta per­heenyhdistämisestä tehtiin monille käytännössä mahdotonta lisäämällä toimeentulovaatimus myös kansainvälistä suojelua saaneille ihmisille.

Pakolaisjärjestöjen mukaan perheenyhdistämisen oli jo aiemmin lähes mahdotonta ja lakimuutoksen myötä mahdotonta. Kuitenkin perheenyhdistämisten määrässä tehdään tänä vuonna uusi ennätys. Toimeentulovaatimus koskee käytännössä noin neljäsosaa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista.

Suomeen saapui viime vuonna 17 yksin tulleen lapsen huoltajaa, vaikka yli 1 700 lasta sai oleskeluluvan – 99 lasta sadasta jää siis ilman vanhempiaan.

Näin toimii propaganda. Viime vuonna oleskeluluvan saaneilla lapsilla ei ole mitään tekemistä viime vuonna tulleiden huoltajien kanssa.

LAINSÄÄDÄNNÖN lisäksi Maahanmuuttovirasto on tiukentanut linjauksiaan. Migri on hallituksen ohjeistamana alkanut soveltaa sisäisen paon mahdollisuutta kielteisen turvapaikkapäätöksen perusteena. Migri palauttaa ihmisiä turvalliseksi katsomalleen alueelle, vaikkei hakija olisi sieltä kotoisin. Tämä on johtanut siihen, että esi­merkiksi irakilaisten saamat myönteiset päätökset romahtivat vuodessa 85 prosentista (2015) 24 prosenttiin (2016).

Miten lie tämän vuoden tilastot jääneet Kaisalta näkemättä. Irakilaisten myönteiset päätökset ovat pompsahtaneet viime kuussa jo 53 prosenttiin. Tämähän tarkoittaa Kaisan logiikalla, että Maahanmuuttovirasto on löysentänyt linjauksiaan.

Myös EU yrittää uudistaa ­turvapaikkajärjestelmäänsä. Se, mihin EU:ssa päädytään, määrittelee pitkälti Suomen lain­säädännön suuntaa, sillä moni muutos jättää vähän liikkumavaraa jäsenmaille. Suomi pitää jääräpäisesti kiinni linjastaan, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden tasaisen jaka­misen EU-maiden välillä tulee perustua vapaaehtoisuuteen.

Suomen ilmaisema kanta on todellisuudessa päinvastainen. Hallitus vaatii, että kaikki EU-maat on pakotettava turvapaikanhakijasiirtoihin.

EU-MAAT kiistelevät kirjauksista samalla kun Välimereen hukkuu yhä enemmän ihmisiä. ­Libyan orjakauppaa ja Turkin ihmisoikeusloukkauksia ei voida enää katsoa läpi sormien, vaan EU:n on löydettävä kestävä ­ratkaisu ja saatettava ihmiset turvaan.

Ainoa kestävä ratkaisu on lopettaa ihmisten houkutteleminen Eurooppaan lakkauttamalla nykymuotoinen turvapaikkajärjestelmä Euroopassa. Uuden järjestelmän on oltava sellainen, että Euroopan maat takaavat turvapaikanhakijoille YK:n pakolaissopimuksen määräämän suojan jossain Euroopan ulkopuolella.

Vielä ei ole liian myöhäistä. Suomi voi edistää EU:ssa ihmisoikeusmyönteisiä ratkaisuja ja löytää todellisia vaihtoehtoja pakolaisille ja turvaa hakeville. Se vaatii rehellisen tarkastelun siitä, mitä kaksi vuotta sitten tuli paniikkiratkaisuna tehtyä. Se vaatii rohkeutta päättää, että ihmisarvo on tärkeämpi kuin tyhjä tehostamispuhe.

Kts. edellä ehdottamani. Järjestely käytännössä lopettaisi vaaralliset matkat ja Eurooppaan suuntautuvat siirtolaisvirrat, olisi oikeudenmukainen ja auttaisi moninkertaista määrää ihmisiä.

Eli se on luultavasti niin hallituksen, EU:n kuin Amnestynkin mielestä ihan kauhea ja mahdoton ajatus.

Kaisa Väkiparta
pakolaisasiantuntija
Amnesty International
Suomen osasto

Ei taaskaan mennyt ihan putkeen Kaisalla. Miltähän maistuisi Pakolaisavun ja Amnestyn jälkeen jokin rehellinen työ?

[Roope]

Pääkirjoitus: Suomi tarvitsee ihmisiä, mutta kukaan ei saa jäädä

"HALLITUKSEN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN OHJELMA tulee nostamaan Suomen vetovoimatekijät esille. Turvallinen ja vakaa yhteiskunta esim."

Näin iloitsi Twitterissä marraskuussa sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio kasvavasta maahanmuutosta. Hetken ajattelin, että hänen tilinsä on hakkeroitu.

Niin mahdottomalta tuntui, että maahanmuuton yhteydessä iloittaisiin Suomen houkuttelevuudesta.


Juuri vetovoimatekijät on viimeiset kaksi vuotta ollut koodisana sille, että pelätään liian monen tulevan Suomeen.

Vetovoimatekijöiden karsiminen on ollut hallituksen maahanmuuttopolitiikan ydin. Siksi on vaikea muistaa, että Suomi itse asiassa toivoo ihmisten muuttavan tänne.

Hallitusohjelman mukaan "maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa".

Suomessa kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin syntyy. Ilman muualta muuttaneita väkimäärä pienenisi joka vuosi. Muun muassa teknologiateollisuus, pankkien ekonomistit ja helsinkiläiset poliitikot muistuttelevat säännöllisesti, että talouskasvu tarvitsee maahanmuuttoa. Työvoimapula on jo tulppa kasvulle.

Samaan aikaan täältä halutaan lähettää Afrikkaan Suomessa viisi vuotta asunut sairaanhoitaja, jolla on työpaikka ja Suomessa syntynyt lapsi. Sudanilainen tutkijapariskunta oli tulla karkotetuksi vain muutama kuukausi ennen tutkimuksensa valmistumista. Työpaikan saaneita turvapaikanhakijoita haetaan työpaikoiltaan karkotettaviksi. Eilen viikolla uutisoitiin 14-tytöstä, joka ei saa jäädä Suomeen thaimaalaisen äitinsä kanssa.


Oikeus hakea turvapaikkaa ei liity siihen, mitä tarpeita Suomella on. Mutta on käsittämättömän typerää, että emme hyödynnä maahantulijoita tilanteessa, jossa tarvitsemme lisää työntekijöitä.

Kuten ihmisoikeusprofessori Elina Pirjatanniemi kiteyttää tuoreessa Vihreän Langan numerossa "Uskomme naiivisti, että turvapaikanhakijoista voi sanoa mitä vain, ja silti onnistuisimme houkuttelemaan Suomeen huippuosaajia".

Ei voi olla vain vähän ulkomaalaisvastainen.

Sen, hyödyttääkö maahanmuutto Suomea, ratkaisee se, miten hyvin tänne tulleet ihmiset saadaan kotoutumaan maahamme. Puhumattakaan siitä, miten tärkeää kotoutuminen on Suomeen tulleille itselleen.


Onnistumiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkkä kotouttamispoliitikka. THL:n tutkimusten mukaan ne maahanmuuttajat, joilla on perhe Suomessa, voivat huomattavasti paremmin kuin perheestään erossa olevat. Siksi kannattaisi miettiä, olisiko taloudellisestikin kannattavaa inhimillistää perheenyhdistämispolitiikka.

Yritykset toivovat, että ulkomaalaiset opiskelijat saadaan sitoutettua suomalaisiin työpaikkoihin jo opiskeluvaiheessa. Tänä syksynä voimaan tulleet lukukausimaksut vaikeuttavat tätä. Esimerkiksi Kiinan valtio on luvannut maksaa lukukausimaksut, kunhan opiskelijat palaavat valmistuttuaan Kiinaan.

Kotouttaminen on kielikursseja ja työvoimaneuvontaa, mutta oleellisinta on, että ihminen kokee kuuluvansa jonnekin. Siksi se, onnistuuko Suomen kotouttamispolitiikka, ei ole vain valtionhallinnon vastuulla. Eikä se ole vain maahanmuuttajien omasta asenteesta kiinni. Paljon vastuuta on meillä, jotka jo kutsumme Suomea kodiksemme.

Riikka Suominen

Vihreä Lanka 11.12.2017

Vetovoimatekijöiden karsiminen on ollut hallituksen maahanmuuttopolitiikan ydin.

Ei ole ollut. Hallitus ei edes teettänyt lupaamaansa selvitystä Suomen vetovoimatekijöistä.

Petteri Orpo väitti sisäministerinä syksyllä 2015, että "Suomella tuskin on vetovoimatekijöitä", kun Suomeen hakeutui koko Euroopan halki tuhansia turvapaikanhakijoita viikossa. Muutaman kuukauden päästä Orpo antoi ymmärtää, että vetotekijöitä oli ollut, mutta ei ollut enää, vaikka hallitus ei ollut siinä vaiheessa saanut aikaan ainuttakaan uutta lakia vetotekijöiden vähentämiseksi.

Suomessa kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin syntyy. Ilman muualta muuttaneita väkimäärä pienenisi joka vuosi. Muun muassa teknologiateollisuus, pankkien ekonomistit ja helsinkiläiset poliitikot muistuttelevat säännöllisesti, että talouskasvu tarvitsee maahanmuuttoa. Työvoimapula on jo tulppa kasvulle.

Väkimäärän pieneneminen ei ole minkäänlainen ongelma verrattuna siihen, että väkimäärä lisääntyy taloudellista huoltosuhdetta huonontavalla maahanmuutolla. Jos näennäinen talouskasvu perustuu yhteiskuntaa rasittavaan maahanmuuttoon, se on perustaltaan epätervettä ja pitemmällä tähtäimellä kestämätöntä.

Samaan aikaan täältä halutaan lähettää Afrikkaan Suomessa viisi vuotta asunut sairaanhoitaja, jolla on työpaikka ja Suomessa syntynyt lapsi. Sudanilainen tutkijapariskunta oli tulla karkotetuksi vain muutama kuukausi ennen tutkimuksensa valmistumista. Työpaikan saaneita turvapaikanhakijoita haetaan työpaikoiltaan karkotettaviksi. Eilen viikolla uutisoitiin 14-tytöstä, joka ei saa jäädä Suomeen thaimaalaisen äitinsä kanssa.

Nämä ovat yksittäistapauksia. Jos niiden perusteella uudistettaisiin lait ja käytännöt sellaisiksi kuin yksittäistapauksista elämöivät haluavat, se johtaisi yhteiskunnalle haitallisen maahanmuuton entistäkin suurempaan kasvuun. Sillä olisi seurauksensa, jos esimerkiksi lainvoimaisen kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voisi välttää palautuksen hakeutumalla mihin tahansa työpaikkaan.

Oikeus hakea turvapaikkaa ei liity siihen, mitä tarpeita Suomella on. Mutta on käsittämättömän typerää, että emme hyödynnä maahantulijoita tilanteessa, jossa tarvitsemme lisää työntekijöitä.

Suomi ei tarvitse yhtään turvapaikanhakijaa. Ei ainuttakaan. Ei myöskään työllistyneitä. Jos on jotain ihan oikeaa osaamista, töitä voi hakea Euroopan ulkopuolelta.

Se, että turvapaikanhakijoiden Suomeen jäämistä helpotetaan myöntämällä helpommin työperäisiä oleskelulupia tänne jo tulleille, on samalla vetotekijä, joka houkuttelee tänne yhä enemmän turvapaikanhakijoita, joista vain harvan voi odottaa nousevan ikinä yhteiskunnan nettomaksajaksi. Myös valtaosa työllistyneistä turvapaikanhakijoista tulee pysymään nettosaajina.

Joka tapauksessa on selvää, että tällaisten vetotekijöiden seurausten kokonaissaldo on ja pysyy yhteiskunnan kannalta aina negatiivisena.

Kuten ihmisoikeusprofessori Elina Pirjatanniemi kiteyttää tuoreessa Vihreän Langan numerossa "Uskomme naiivisti, että turvapaikanhakijoista voi sanoa mitä vain, ja silti onnistuisimme houkuttelemaan Suomeen huippuosaajia".

Ei voi olla vain vähän ulkomaalaisvastainen.

Todellisia huippuosaajia ei pahemmin kiinnosta turvapaikanhakijat. Päinvastoin monet heistä ovat hyvinkin nuivia. Eikä ihme, sillä monet turvapaikanhakijatkin ihmettelevät, miksi Suomi suhtautuu turvapaikanhakijoihin niin loputtoman naiivisti.

Mutta Suominen varmaan itse asiassa tarkoitti sanoa, että huippuosaajiin pätevät ne samat vetotekijät kuin turvapaikanhakijoihin. Eivät tietenkään päde. Turvapaikanhakijat ja muu massamaahanmuutto aiheuttavat yhteiskunnassa juuri sellaisia muutoksia, joita huippuosaajat mieluiten karttavat.

Sen, hyödyttääkö maahanmuutto Suomea, ratkaisee se, miten hyvin tänne tulleet ihmiset saadaan kotoutumaan maahamme. Puhumattakaan siitä, miten tärkeää kotoutuminen on Suomeen tulleille itselleen.

Ei, vaan sen, hyödyttääkö maahanmuutto Suomea, ratkaisee ennen kaikkea maahanmuuttajien laatu ja määrä. Niihin taas vaikutetaan maahanmuuttopolitiikalla. Kotouttamispolitiikan potentiaaliset vaikutukset ovat sekä hyvässä että pahassa minimaaliset verrattuna maahanmuuttopolitiikkaan.

Vaikka riikkasuomiset ja päivinergit kotouttaisivat tukka putkella, nykymuotoinen humanitaarinen maahanmuutto tulee pysymään sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti erittäin haitallisena siksikin, että maahanmuuton haitat kumuloituvat. Tämä ei ole kirjaimellisesti luonnonlaki, mutta siihen kannattaa suhtautua sellaisena maahanmuuttopolitiikan valintoja mietittäessä, sillä ei ole odotettavissa mitään, mikä muuttaisi tilanteen.

Onnistumiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkkä kotouttamispoliitikka. THL:n tutkimusten mukaan ne maahanmuuttajat, joilla on perhe Suomessa, voivat huomattavasti paremmin kuin perheestään erossa olevat. Siksi kannattaisi miettiä, olisiko taloudellisestikin kannattavaa inhimillistää perheenyhdistämispolitiikka.

Vastaus on helppo ja täysin yksiselitteinen. Löysempi perheenyhdistämispolitiikka lisää kustannuksia sekä tänne muuttavien kautta että vetotekijänä, kun helppo perheenyhdistäminen houkuttelee yhä enemmän turvapaikanhakijoita. Vain aniharva jos yksikään Suomeen yhdistetty turvapaikanhakijan perhe on ollut nettomaksaja, mutta yhdistetyt (suur)perheet voivat olla yhteiskunnalle valtavia rahanieluja (kts. liitteen kuva lopussa).

Vetovoimatekijöiden vaikutus konkretisoitui syksyn 2015 jälkeen, kun tuhannet irakilaiset lähtivät takaisin kotiinsa odottelematta edes turvapaikkakuulusteluaan. Haastatteluissa he sanoivat turhautuneensa havaitessaan, kuinka kauan turvapaikkahakemuksen ja sitä seuraavan perheenyhdistämishakemuksen käsittely tulisi kestämään. Että sellaisia pakolaisia.

Yksikään tutkimus ei tiettävästi tue oletusta, että perheenyhdistäminen lisäisi integraatiota tai olisi taloudellisesti tuottavaa. Päinvastaisesta taas on olemassa ainakin yksi ruotsalainen tutkimus.

Tähän loppuun sopiikin Helsingin kaupungin seminaariesimerkki perheenyhdistämisen todellisuudesta:

[kivimies]

Työvoimapula on jo tulppa kasvulle.

Nämä oikeasti uskovat, että 400 000 työttömän Suomessa muka olisi työvoimapula. 

Muun muassa teknologiateollisuus, pankkien ekonomistit ja helsinkiläiset poliitikot muistuttelevat säännöllisesti, että talouskasvu tarvitsee maahanmuuttoa.

Tottakai BKT kasvaa, kun väkimäärää kasvatetaan, mutta jos se kasvaa vähemmän kuin väkimäärä, niin seurauksena on elintason lasku.

Suomessa kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin syntyy. Ilman muualta muuttaneita väkimäärä pienenisi joka vuosi.

Pitääkö korkean hiilijalanjäljen Suomen väkilukua paisuttaa keinotekoisesti, mitä vihreää politiikkaa tämä on olevinaan?

Yritykset toivovat, että ulkomaalaiset opiskelijat saadaan sitoutettua suomalaisiin työpaikkoihin jo opiskeluvaiheessa.

Yritykset sitouttakoon omat työntekijänsä itse vaikka palkkaamalla heidät. Ei ole valtion tehtävä tehdä sitä.

[qwerty]

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma tähtää työvoiman maahanmuuton vahvistamiseen
Oikeusministeriö Sisäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtioneuvoston viestintäosasto 4.1.2018 15.23

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi on julkaistu. Ohjelma linjaa toimia, jotka edistävät työvoiman maahanmuuttoa ja sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri väestöryhmien välillä. Selkeät pitkän tähtäimen tavoitteet kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi ovat tarpeen, jotta Suomi pärjää globaalissa kilpailussa osaavasta työvoimasta.

Tavoitteena on lisäksi tunnistaa ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin maassa jo asuvien maahanmuuttajien työvoima- ja osaamispotentiaali.

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia vastaamaan eri aloilla olevaan työvoimapulaan, kohentamaan väestön ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta sekä lisäämään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien ja yrittäjien silmissä.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160444/Mamu_2018_FINAL_netti.pdf (40 sivua)

sivu 30 Rasismi, syrjintä ja viharikollisuus puolestaan heikentävät luottamusta yhteiskuntaan ja rajoittavat maahanmuuttajaväestön mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Ne vaikuttavat kielteisesti Suomen maakuvaan ja sitä kautta myös ulkomaalaisen työvoiman saatavuuteen.

sivut 32-33
TAVOITTEET
- Maahanmuuttoon suhtaudutaan yhteiskunnassamme hyväksyvästi ja väestösuhteet ovat toimivat.
- Suomalainen työelämä on vastaanottava, monimuotoinen ja syrjimätön.
- Maahanmuuttajanaisten osallistumista työelämään vahvistetaan. Heidän osaamisensa tunnistetaan ja sitä kehitetään.
- Maahanmuuttajien paikallista osallisuutta vahvistetaan viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä.

TOTEUTTAMINEN
- Viranomaiset ja järjestöt toteuttavat väestösuhdepolitiikkaa kaikilla hallinnon tasoilla, erityisesti ihmisten arjen kannalta tärkeillä elämän alueilla.
- Tuetaan positiivisen asenneilmapiirin muotoutumista ja syrjimätöntä keskustelukulttuuria kouluttamalla avainryhmiä yhdenvertaisuuslain velvoitteista, toteuttamalla syrjinnän ja rasismin vastaisia tiedotuskampanjoita, keräämällä tietoa syrjinnän ilmenemisestä eri elämänalueilla sekä tukemalla toimintaa vihapuheen ehkäisemiseksi.
- Suunnataan rahoitusta vuorovaikutusta lisääviin toimintamalleihin yhteisöllisen kotouttamispolitiikan vahvistamiseksi.

[writer]

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma tähtää työvoiman maahanmuuton vahvistamiseen
Oikeusministeriö Sisäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtioneuvoston viestintäosasto 4.1.2018 15.23

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi on julkaistu. Ohjelma linjaa toimia, jotka edistävät työvoiman maahanmuuttoa ja sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri väestöryhmien välillä. Selkeät pitkän tähtäimen tavoitteet kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi ovat tarpeen, jotta Suomi pärjää globaalissa kilpailussa osaavasta työvoimasta.

Tavoitteena on lisäksi tunnistaa ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin maassa jo asuvien maahanmuuttajien työvoima- ja osaamispotentiaali.

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia vastaamaan eri aloilla olevaan työvoimapulaan, kohentamaan väestön ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta sekä lisäämään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien ja yrittäjien silmissä.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160444/Mamu_2018_FINAL_netti.pdf (40 sivua)

sivu 30 Rasismi, syrjintä ja viharikollisuus puolestaan heikentävät luottamusta yhteiskuntaan ja rajoittavat maahanmuuttajaväestön mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Ne vaikuttavat kielteisesti Suomen maakuvaan ja sitä kautta myös ulkomaalaisen työvoiman saatavuuteen.

sivut 32-33
TAVOITTEET
- Maahanmuuttoon suhtaudutaan yhteiskunnassamme hyväksyvästi ja väestösuhteet ovat toimivat.
- Suomalainen työelämä on vastaanottava, monimuotoinen ja syrjimätön.
- Maahanmuuttajanaisten osallistumista työelämään vahvistetaan. Heidän osaamisensa tunnistetaan ja sitä kehitetään.
- Maahanmuuttajien paikallista osallisuutta vahvistetaan viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä.

TOTEUTTAMINEN
- Viranomaiset ja järjestöt toteuttavat väestösuhdepolitiikkaa kaikilla hallinnon tasoilla, erityisesti ihmisten arjen kannalta tärkeillä elämän alueilla.
- Tuetaan positiivisen asenneilmapiirin muotoutumista ja syrjimätöntä keskustelukulttuuria kouluttamalla avainryhmiä yhdenvertaisuuslain velvoitteista, toteuttamalla syrjinnän ja rasismin vastaisia tiedotuskampanjoita, keräämällä tietoa syrjinnän ilmenemisestä eri elämänalueilla sekä tukemalla toimintaa vihapuheen ehkäisemiseksi.
- Suunnataan rahoitusta vuorovaikutusta lisääviin toimintamalleihin yhteisöllisen kotouttamispolitiikan vahvistamiseksi.

eli jatketaan suomalaisten aivopesua ja toivotaan sen korjaavan ongelmat siten että ongelmista ei puhuta sen sijaan että tiukennettaisiin maahanmuuttopolitiikkaa ja estettäisiin ongelmien muodostuminen ja hoidettaisiin olemassaolevat ongelmat mm. rikolliset karkottamalla.

[newspeak]

Välillä tekisi mieli lätkäistä natsikorttipöytään...

"Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma saksalaisperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi on julkaistu. Ohjelma linjaa toimia, jotka edistävät saksalaisten maahanmuuttoa ja sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri väestöryhmien välillä. Selkeät pitkän tähtäimen tavoitteet saksalaisten osaajien houkuttelemiseksi ovat tarpeen, jotta Puola pärjää globaalissa kilpailussa osaavasta työvoimasta.

Tavoitteena on lisäksi tunnistaa ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin maassa jo asuvien saksalaisten työvoima- ja osaamispotentiaali.

Puola tarvitsee saksalaisia vastaamaan eri aloilla olevaan työvoimapulaan, kohentamaan väestön ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta sekä lisäämään Puolan houkuttelevuutta saksalaisten osaajien ja yrittäjien silmissä."

https://en.wikipedia.org/wiki/Occupation_of_Poland_(1939%E2%80%931945)

[kivimies]

"Kovapalkkaisten" erityisasiantuntijoiden (tuloraja 3000€/kk) joukossa on saapunut myös 700€ kuussa ansaitsevia ja lähes orjaolosuhteissa työskenteleviä. Lisäksi kyseiset asiantuntijat ovat vauhdittaneet työn ulkoistamista Suomesta. Toisekseen, miten alle suomalaisten kokoaikaisten palkansaajien mediaanipalkan (3001€/kk) ansaitsevat ovat muka "kovapalkkaisia"?

Hallitus on mitä luultavimmin häkeltynyt työvoiman halpuudesta ja haluaa haalia lisää työvoimaa "parantamaan kustannuskilpailukykyä".
Mitään halua epäkohtien korjaamiseen ei näytä olevan, vaan maahanmuutto-ohjelmassa lähinnä keskitytään työntekijöiden houkuttelemiseen.

Työvoiman tarveharkinta säilytettiin, mutta Ely-keskuksia rohkaistiin tekemään poikkeuksia siihen "tarpeen vaatiessa" ja hallitus varautuu valtakunnallisiin poikkeuksiin.

Hallitus aikoo jatkaa nykyisen käytännön mukaista työvoiman tarveharkintaa. Tämä linjaus sisältyy hallituksen torstaina julkaisemaan maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan, jonka ydinajatus on vahvistaa työperusteista maahanmuuttoa.

Tarveharkinta tarkoittaa, että ulkomailta tuleva työntekijä voi saada oleskeluluvan vasta kun on ensin selvitetty, onko Suomesta, EU:sta tai Euroopan talousalueelta (Eta) saatavissa tarkoitettuun työhön sopivaa työvoimaa. Tämä sääntö on kirjattu Suomen ulkomaalaislakiin.

Vaikka pääsääntö on nykyisten käytäntöjen jatkaminen, hallitus suostuu muokkaamaan työvoiman maahanmuuton lupajärjestelmää, jos työvoiman tarpeen ennakointi sitä edellyttää.

"Ulkomaisen työvoiman tarpeen nopean aikavälin muutostarpeissa tukeudutaan alueellisten ja valtakunnallisen työlupalinjauksen muuttamiseen", hallitus linjaa.

"Aloilla, joilla työvoiman tarve on kasvava, toteutetaan kohdennettuja kansainvälisiä rekrytointipilotteja, josta esimerkkeinä ohjelmistokehittäjien sekä matkailualan tarpeet."

Syksyllä 103 kansanedustajaa allekirjoitti kansanedustaja Anna Kontulan (vas) lakialoitteen, jossa esitetään ulkomaalaislakia muutettavaksi siten, että tarveharkinnasta luovutaan.

Hallitusohjelman mukaan tarveharkinnasta ei luovuta.

Työministeri Jari Lindström (sin) vahvisti syksyllä eduskunnan kyselytunnilla, että "työperäistä maahanmuuttoa edistetään mutta pääsääntö työvoiman tarveharkinnassa on nykyisten käytäntöjen jatkaminen".

Muilta osin kuin työvoiman tarveharkinnan osalta hallituksen torstaina julkaistu maahanmuuttolinjaus on tahtotilan ilmaus hyvästä maahanmuuttopolitiikasta, mutta ei sisällä konkreettisia toimenpiteitä

[Roope]

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma tähtää työvoiman maahanmuuton vahvistamiseen

Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko päätti väläyttää asian tiimoilta ajatteluosaamistaan:

Uusi Suomi: Näkökulma: Maahanmuuttajia lisää Suomeen, kiitos 5.1.2018

Taantuma vaihtui nousuksi, työpaikkoja alkoi syntyä, turvapaikanhakijakriisi saatiin hallintaan, uusnatsismi ajettiin nurkkaan ja MV-lehden perustajakin kyllästyi luomukseensa.

Voimme hieman huokaista helpotuksesta, ja päättäjämme voivat keskittyä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen, kun akuutit uhkat ovat pienempiä.

Turvapaikanhakijakriisi ei ole "hallinnassa" kuin siinä mielessä, että tulijavirrat ovat nyt pienemmät kuin syksyllä 2015. Vuoden 2015 tulijavirtojen pysäyttämisestä kuuluu kunnia muun muassa Unkarille, Makedonialle, Itävallalla ja Tanskalle, mutta ei missään määrin Suomen hallitukselle, joka katseli vierestä, kun tänne lappasi väkeä Ruotsin kautta pahimmillaan tuhansia viikossa.

Kriisi jatkuu tuhansina Suomeen jäävinä turvapaikanhakijoina, joista osan eläminen kustannetaan, koska heillä on oleskelulupa, ja loppujen siksi, että heillä ei ole oleskelulupaa. Tehokkaat palautukset ja laittomien siirtolaisten poistaminen ei kiinnosta hallitusta.

Ruotsin raja on edelleen selkoselällään seuraavalle tulijatulvalle, koska lakeja ei ole haluttu muuttaa vastaavan kriisin estämiseksi. Päinvastoin, nyt Suomen hallitus vaatii kaikkia EU-maita rangaistuksen uhalla velvoittavaa järjestelmää, jossa tulijat tällä kertaa lennätettäisiin suoraan Italiasta ja Kreikasta Suomeen.

Ihan vähäisiä nuo haasteet eivät olekaan, kun katsotaan varsinkin sitä, millä eväillä Suomi selviää huoltosuhteensa jyrkästä heikkenemisestä (katso tämän kirjoituksen yhteydessä oleva kuva). Huoltosuhde tarkoittaa sitä, kuinka paljon on työssäkäyviä suhteessa muuhun väestöön, kuten lapsiin ja eläkeläisiin. Tunnettua on, että eläkeikäisten määrä kasvaa parhaillaan voimakkaasti.

Yhdeksi ratkaisuksi päättäjät tarjoavat meille pakettia, jonka koukeroinen nimi on "Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi". Se käy läpi Suomen tilannetta ja siinä luodataan tulevaisuuteen yleisellä tasolla, jopa niin yleisellä, että lukija välillä turhautuu. 

Ohjelma tiivistyy kolmeen linjaukseen, joissa hallitus toteaa ensin osaavan työvoiman tukevan Suomen kasvua, toiseksi toimivien kotoutuspalvelujen edistävän työvoiman houkuttelua ja kolmanneksi hyvien väestösuhteiden tukevan maahanmuuttajien kiinnittymistä Suomeen.
...
Suomen väestömäärä on viime vuosina kasvanut maahanmuuton ansiosta, sillä Suomessa syntyneiden määrä on jo muutaman vuoden ollut kuolleiden määrää pienempi, raportissa myös muistutetaan, kuten myös siitä, että maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan kantaväestöä nuorempia.

Ja lisäksi: maahanmuuton keinoin taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttaminen edellyttää, että maahanmuutto on pysyvää, vuodesta toiseen suurena jatkuvaa ja että maahanmuuttajat työllistyvät hyvin.

Maahanmuutto ei ole Suomessa tähän asti parantanut huoltosuhdetta vaan huonontanut sitä. Pitäisi siis vähentää haittamaahanmuuttoa ja lisätä hyötymaahanmuuttoa.

Mitä taas noihin mainittuihin taloudellisen huoltosuhteeseen vaikuttamisen edellytyksiin tulee, niin:

- Haittamaahanmuutto on tyypillisemmin pysyvää, kun taas hyötymaahanmuutto on tyypillisemmin määräaikaista.

- Maahanmuuttoa on viime vuosina kasvattanut etenkin haittamaahanmuutto.

- Maahanmuuttajat eivät keskimäärin ole työllistyneet hyvin, koska heillä ei ole ollut työelämän edellyttämiä ominaisuuksia.

Työllistyminen ei ole kuitenkaan kantaväestön tasoa, mihin ovat johtaneet monitahoiset syyt vaillinaisesta kielitaidosta ja humanitaarisista syistä saapuneiden maahanmuuttajien kotouttamisen puutteista lähtien. Mutta on tarjolla myös lohdullista näkymää, sillä yli kymmenen vuotta maassa asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Lisäksi maahanmuuttajien ansiotason nousu on nopeutunut viime vuosina.

Ei ole näyttöä, että maahanmuuttajien heikko työllistyminen johtuisi olennaisesti kotouttamisen puutteista. Suomi ja Ruotsi satsaavat eniten koko maailmassa maahanmuuttajien kotouttamistoimiin, heikoin tuloksin. Epäilemättä kotouttamistoimenpiteet ovat yleisestikin kustannustehottomia, mutta tutkimuksissa todetut tärkeimmät syyt heikkoon työllistymiseen liittyvät työnhakijan omiin ominaisuuksiin.

Tuo viiden prosentin ero yli kymmenen vuoden jälkeen ei paljon lohduta, kun lasketaan maahanmuuttajan yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia koko elinkaaren yli tai toivotaan huoltosuhteeseen korjausta. Keskimääräinen maahanmuuttaja jää elinkaarimallin mukaan raskaasti miinukselle.

Pelkkä työpaikka ei takaa, että maahanmuuttaja muuttuisi likimainkaan nettomaksajaksi, etenkin kun maahanmuuttajien keskimääräiset palkat ja sitä kautta vieläkin enemmän verot ovat selvästi pienemmät kuin kantaväestöllä. Sitä paitsi yhä useammat maahanmuuttajien työpaikat ovat tukityöllistämistä tai muita hyödyttömiä ns. etnospesifisiä työpaikkoja (tulkki, kulttuuriluotsi, kokemusasiantuntija ym.), mikä ei näy mitenkään tilastoissa.

Suomen kestävyysvajetta paikataan nopeimmin työperäisen maahanmuuton kasvulla ja siinä houkuttelevuus on avainasia. Viime vuosi oli tässä mielessä positiivinen, sillä työperäinen maahanmuutto kohosi 11 prosenttia vuodesta 2016 lähemmäs 7 000 henkilöön. Sen taustalla lienee ensisijaisesti talouskasvu.

Höpsis. Suomen kestävyysvajeen korjaaminen maahanmuutolla vaatisi hyvinpalkattujen sinkkusiirtotyöläisten massamaahanmuuttoa. Sellaista ei tule. Heikostikoulutettujen perheellisten matalapalkka-aloille kohdistuva maahanmuutto ei auttaisi ollenkaan vaan vain pahentaisi tilannetta. Mikä vielä pahempaa, suurin osa puolueista ja hallituksenkin enemmistö tarjoaa ainoaksi konkreettiseksi ratkaisuksi halpatyövoiman maihinnousua ja oleskelulupakeinottelun mahdollistamista työlupien tarveharkinta lopettamalla.

Nopein ja samalla ainoa edes jotenkin mahdollinen keino kestävyysvajeen paikkaamiseen on Suomessa jo asuvien työllisyysasteen nostaminen, ja mielellään koulutusta vastaavilla hyväpalkkaisilla työpaikoilla.

Taloustieteen professori Matti Viren havainnollisti asiaa mainiosti laskuharjoituksellaan (ajassa 25:00), jonka mukaan Suomen huoltosuhteen nostaminen edes kolmella prosentilla (42=>45) vaatisi joko:
275 000 kantaväestöön kuuluvan (työttömät ym.) aktivoiminen työelämään,
460 000 työllisen maahantuonti (ei perheitä, tulevat työiässä ja poistuvat työiässä) tai
5 500 000 "virolaisen" (työllisyysosuus noin 50) maahantuonti

Katsokaa noita lukuja ja miettikää, mitä ne tarkoittavat niiden uskottavuudelle, jotka kehtaavat puhua huoltosuhteen parantamisesta maahanmuutolla. Toivottavasti viesti menee perille Huuskollekin.

On huoltosuhde kohennettavissa toki muillakin konsteilla kuin maahanmuuton avulla. Esimerkiksi taloustieteen professori Matti Viren on tarjoillut täällä Puheenvuorossa mallia, jonka ytimessä on eläkeiän nostaminen 70 vuoteen.

Huuskon puheenvuoron kannalta olennaisempi Virenin opetus on, että huoltosuhdetta on äärimmäisen vaikea parantaa maahanmuutolla. Suomessa se onkin nykypolitiikalla mahdotonta, koska haittamaahanmuuton (johon hallitus on sitoutunut) suuren määrän vuoksi maahanmuutto väkisinkin heikentää huoltosuhdetta.

Tästä huoltosuhdefaktaa, jonka hallituksen ohjelma jättää käsittelemättä:

Maahanmuutto – talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu?

Parantaako vai heikentääkö maahanmuutto huoltosuhdetta? Mitä vaikutuksia maahanmuutolla on palkkoihin ja työmarkkinoihin – entä talouden pääomavaltaisuuteen ja investointeihin? Suomen Perustan puheenvuorossa Maahanmuutto – talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu? taloustieteen emeritusprofessori Matti Viren käsittelee maahanmuuton vaikutuksia talouteen ja työmarkkinoihin sekä pohtii yleisesti maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Jos maahanmuutto on julkisten menojen kannalta enemmän ongelma kuin ratkaisu, niin olisiko kestävyysvajeen korjaamiseksi keskityttävä käymään ennemminkin kriittistä keskustelua julkisen sektorin koosta, kuin maahanmuuton lisäämisestä?

Matti Viren: Maahanmuutto – talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu? (2017)

[Roope]

Maahanmuuttoon tutkimuksissaan perehtynyt politiikan tutkija Pasi Saukkonen pitää Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viime viikolla julkaiseman maahanmuuttopoliittisen ohjelman lukemista "turhauttavana kokemuksena".

Helsingin kaupungin tietokeskuksessa erikoistutkijana työskentelevä Saukkonen kirjoittaa aiheesta blogissaan.

– Kuten aikaisemminkin, maahanmuuttopolitiikasta päättävien eväät tuntuvat loppuvan, kun pitäisi siirtyä tarpeiden, tavoitteiden ja toteutuksen konkretisointiin. Tarkoitan tällä sellaisia kysymyksiä kuten: mistä ilmansuunnasta ulkomaista työvoimaa pyritään hankkimaan, kuinka paljon ja millä aikataululla minkälaisia ihmisiä Suomeen tarvittaisiin ja millä keinoin heitä voitaisiin tänne saada, lyhytaikaisesti ja pysyvästi, Saukkonen kritisoi.
...

Uusi Suomi: Tutkija lyttää Sipilän hallituksen maahanmuutto-ohjelman: "Tyly totuus" 8.1.2018

Kriittisiä kommentteja hallituksen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan

Juha Sipilän hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma julkaistiin heti tammikuun 2018 alussa. En voi sanoa olevani lopputulokseen pettynyt, koska syksyn mittaan prosessista kantautuneiden signaalien perusteella odotukset olivat jo asettuneet varsin matalalle. Silti ohjelman lukeminen oli turhauttava kokemus.

[...]

Turvapaikanhakijoiden Suomeen tulon tyrehdyttyä ja talouskasvun jälleen orastaessa kysymys ulkomaisen työvoiman saamisesta Suomeen on kuitenkin aktualisoitunut. Tätä heijastaa myös tuoreimman maahanmuuttopoliittisen ohjelman keskeinen tavoitelinjaus, jonka mukaan Suomi pyrkii ennakoivaan, aktiiviseen ja strategiseen työvoiman maahanmuuttoon. Kokonaisuudessaan ohjelman tavoitteena on "tuoda näkyväksi ja edistää hallituksen maahanmuuttopoliittista linjaa, joka tukee työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää maahanmuuttoa".

Ohjelma painottuukin tällä kertaa varsinaisen maahanmuuttopolitiikan osalta nimenomaan työvoiman maahanmuuttoon, ja sen nimeksi on annettu "Töihin Suomeen – Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi". Juha Sipilän hallitus on tunnetusti osittain hallitusohjelmansa velvoittamana, osittain vuoden 2015 tapahtumien johdosta ehtinyt jo laatia useita etenkin pakolaispolitiikkaan liittyviä linjauksia, ohjelmia ja lainsäädäntömuutoksia.

En puutu tässä yhteydessä tarkemmin ulkomaisen työvoiman tarpeeseen ja sen arviointiin (ks. aikaisempi kirjoitukseni aiheesta kumpi loppuu, työ vai työvoima?). Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman viesti on kuitenkin selkeä ja yksiselitteinen. Sen mukaan Suomi tarvitsee eri aloille sekä maassa tilapäisesti työskenteleviä että maahan pysyvästi asettuvaa työvoimaa. Lisäksi todetaan, että "työvoiman maahanmuutto on Suomessa tapahtunut vailla kokonaisvaltaista strategista suunnittelua ja julkisen vallan koordinaatiota koskien rekrytoinnin suuntaamista, rekrytointitoimenpiteitä tai rekrytoitavan työvoiman sijoittumista eri toimi- tai ammattialoille".

Tätä taustaa vasten voisi olettaa, että nyt tartuttaisiin tuumasta toimeen ja korjattaisiin havaitut puutteet. Turha toivo. Kuten aikaisemminkin, maahanmuuttopolitiikasta päättävien eväät tuntuvat loppuvan, kun pitäisi siirtyä tarpeiden, tavoitteiden ja toteutuksen konkretisointiin. Tarkoitan tällä sellaisia kysymyksiä kuten: mistä ilmansuunnasta ulkomaista työvoimaa pyritään hankkimaan, kuinka paljon ja millä aikataululla minkälaisia ihmisiä Suomeen tarvittaisiin ja millä keinoin heitä voitaisiin tänne saada, lyhytaikaisesti ja pysyvästi.

Tyly totuus, jonka ohjelmakin näyttää tunnustavan, on ettei Suomi ole missään vaiheessa ollut kansainvälisesti liikkuvan työvoiman merkittävä kohde. Oikeastaan maamme on saanut työperusteista maahanmuuttoa suuremmassa määrin ainoastaan Virosta, kaikki muu on mittakaavaltaan vähäpätöistä. Viime vuosina kiinnostus muuttaa Virosta työn perässä Suomeen on selvästi laskenut, ja monet tänne jo kertaalleen muuttaneet ovat lähteneet takaisin. Sikäläisten nuorten ikäluokkien pienuudesta johtuen suurta ryntäystä tänne ei ole lähitulevaisuudessa odotettavissa.

Valtionhallinnossa ja poliitikkojen piirissä näyttää jo pitkään olleen vallalla käsitys, jonka mukaan Suomen ongelmana on verrokkimaihin nähden heikompi maabrändi. Edistystä voitaisiin näin ollen saada aikaiseksi tehostamalla kansainvälistä maakuvatyötä ja parantamalla sen laatua. Tässä on epäilemättä totuuden siemen. Suomi on huonosti tunnettu syrjäinen maa. Kotimaamme synnyttämät mielikuvat eivät välttämättä ole kielteisiä, mutta juuri millään osa-alueella me emme erotu eduksemme sellaisten henkilöiden silmissä, joilla on varaa valita Suomen kaltaisten yhteiskuntien välillä.

Vaikka Suomen brändiä maailmalla ehkä voidaankin parantaa, minun on mahdotonta uskoa, että yleisellä maakuvatyöllä, kulttuuridiplomatialla tai ohjelman mainitsemalla Suomi-lähettilästoiminnalla voitaisiin ratkaisevasti vaikuttaa työperusteisen maahanmuuton lisäämiseen. Pystyäkseen todella kilpailemaan globaalista työvoimasta Suomen pitäisi – kilpailijamaidensa tavoin – harjoittaa kansainvälistä rekrytointia. Se tarkoittaa paikan päällä olemista, laajamittaista ja pitkäkestoista tiedottamista ja markkinointia ja suoraa värväämistäkin.

Kansainvälisessä rekrytoinnissa minun on vaikea nähdä, että Suomi olisi tähän asti saanut aikaiseksi oikeastaan mitään. Kaikesta tähänastisesta huokuu halu saada tuloksia aikaan halvalla ja välimatkan päästä. Jääkiekkotermein Suomi yrittää epätoivoisesti tehdä maaleja kaukolaukauksilla, vaikka kiekoista suurin osa survotaan verkkoon lähietäisyydeltä. Ohjelma mainitsee toivoa herättävästi kohdennettujen toimenpiteiden joukossa kansainväliset rekrytointipilotit ohjelmistokehittämisen ja matkailun aloilla, mutta jää epäselväksi, mitä näillä oikeasti tarkoitetaan.

Paikan päällä oleminen ja aktiivinen tekeminen ovat kallista puuhaa. Senkin vuoksi Suomessa pitäisi pyrkiä vastaamaan edellä mainittuihin konkretisoiviin kysymyksiin koskien tarpeen määrää, laatua ja aikataulua. Rajalliset resurssit pitäisi kohdentaa sinne, missä kustannus–hyöty-suhteen voidaan olettaa olevan paras. Kun huolehditaan rekrytoinnin ja työelämän pelisääntöjen noudattamisesta, tietoinen ja suunnitelmallinen värväyspolitiikka on myös eettisesti kestävää.

Tuore hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma noudattaa myös sitä jo Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiassa valittua linjausta, jonka mukaan samassa yhteydessä käsitellään myös kotouttamispolitiikkaa sekä hyviä etnisiä tai väestösuhteita. Onkin tärkeätä pitää mielessä, että Suomeen myös työperusteisesti tulevilla on erilaisia tarpeita tänne asettumisessa ja että myös työvoiman maahanmuutto muuttaa Suomea ja sen väestörakenteita pysyvästi.

Valtioneuvosto kuitenkin käsittelee sekä kotouttamista että hyviä väestösuhteita erikseen etenkin työ- ja elinkeinoministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloilla ja laatii säännöllisesti esimerkiksi valtion kotouttamisohjelman. Näin ollen on outoa, että maahanmuuttopolitiikan valmistelussa on tietoisesti lisätty suunnittelun päällekkäisyyttä sisällyttämällä kotouttamis- ja väestösuhdeasioita myös tähän ohjelmatyöhön. Muutenkin aika suppeasta, vain 35 sivun mittaisesta kuvitetusta ohjelmasta vain viisi (5) sivua käsittelee lopulta itse asiaa eli työvoiman maahanmuuton edistämistä. Kansainväliseen rekrytointiin liittyvät kysymykset ovat niin isoja ja monimutkaisia, että ne ansaitsivat huomattavasti laajemman ja täsmällisemmän käsittelyn.

Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa viitataan rinnakkain valmistelussa olevaan Talent Boost –toimenpideohjelmaan, jonka julkistamista lupaillaan alkukeväälle. Julkisuudessa olevien tietojen perusteella sekin näyttää kuitenkin menevän suurimmaksi osaksi ohi työvoiman kansainvälisestä rekrytoinnista. Houkuttelun kohteeksi määritellyt osaajat on määritelty osin kovin kapeasti, osin jälleen kerran turhan ylimalkaisesti.

Ehdotankin, että – jos tässä asiassa halutaan olla tosissaan eikä vain näön vuoksi liikkeellä – valtio ryhtyisi laatimaan erillistä maahanmuuttopoliittisen ohjelman työperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelmaa. Sen tulisi keskittyisi vain ja ainoastaan tähän asiaan. Ohjelman valmistelun olisi myös hyvä olla laaja-alaista ja keskustelevaa. Viisitoista viime vuotta asiaa kohtalaisen läheltä seuranneena en voi välttyä myöskään vaikutelmalta, että ohjelmatyötä on pyritty tekemään aina vain pienemmässä piirissä.

Pasi Saukkonen 7.1.2018

Juuri näin, vaikka turhautunut Saukkonen tuntuu olevan liiankin optimistinen sen suhteen, kuinka valtio voi ja kuinka sen pitäisi vaikuttaa työperäiseen maahanmuuttoon.

Tämäkin täysin turhanpäiväinen ohjelma vahvistaa käsitystäni, että hallituksen todellisena tavoitteena ei ole lisätä Suomea hyödyttävää koulutetun työvoiman maahanmuuttoa, vaan levittää työperäisestä maahanmuutosta puhumalla sumuveroa halpatyövoiman maahantulon helpottamiseksi ja nykyisten laittomien siirtolaisten kaipaamien ns. "laillisten reittien" lisäämiseksi.

[Roope]

Stefan Wallinin ex-puoliso kauhistelee Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja saa siitä vielä rahaakin.

Professori: Maahanmuuttopolitiikassa on käynnissä kilpajuoksu pohjalle

AURAJOEN MUTKA ravintola Tintån kohdalla Turussa on poikkeuksellisen pittoreski. Pastelliväriset rakennukset, joesta heijastuvat puunlatvat, vanhat kauppiastalot... Tamperelainen Elina Pirjatanniemi näki maiseman abivuotensa alussa 1985. Hän ihastui siihen niin, että päätti muuttaa Turkuun.

Salamarakkaus Aurajoen mutkaan vei Pirjatanniemen myös osaksi suomenruotsalaista yhteisöä, ihmisoikeusjuristiksi ja rkp:n puheenjohtajan ja ministerin puolisoksi. Lapsensakin Pirjatanniemi "antoi suomenruotsalaisuudelle".

Pirjatanniemen lapsuudessa mikään ei viitannut suomenruotsalaisuuteen. Tampereen Multisilta oli tyypillinen radanvarren lähiö, jonka rakentamisessa ei ollut betonia säästelty.
...

Vihreä Lanka 5.1.2018

Ihmisoikeusinstituutti sijaitsee vanhassa Asan radiotehtaassa noin kilometrin päästä siitä Aurajoen mutkasta, johon Pirjatanniemi abivuotenaan ihastui.

Pirjatanniemen työhuoneen sivupöydällä on kaksi paksua mustaa mappia ja irtopapereita seitsemässä pinossa. Paperit ovat materiaalia pilottitutkimukseen, jossa muodostetaan kokonaiskuvaa hallituksen ulkomaalaispolitiikan muutoksista. Tutkimusta tekevät Åbo Akademi ja Turun yliopisto yhdessä.

Tutkimuksessa selvitetään, miten monet yksittäiset muutokset ulkomaalaislakiin ovat vaikuttaneet kokonaisuuteen. Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro on epäillyt, ettei nykyinen käytäntö vastaa Suomen kansainvälisiä sitoumuksia.

Tästä tulee hauskaa. Nimittäin jos Turun tutkimusryhmä päätyy lopputulemaan (kuten on jo ennen tutkimuksen aloittamista päätynytkin), että Suomen käytännöt eivät vastaa kansainvälisiä sitoumuksia, silloin lähes kaikkien Euroopan ja koko maailman maiden käytännöt eivät vastaa näitä sitoumuksia. Se taas tarkoittaa, että joko tutkijaryhmän tulkinta kriteereistä on virheellinen tai sitten sitoumukset eivät de facto ole voimassa, eivätkä ole koskaan olleetkaan.

Isoja linjoja tutkimalla voi huomata muutoksia, jotka muuten jäävät piiloon.

"Kun perustuslaki uusittiin 1990-luvulla, esityksen eetos oli, että siinä edistetään, parannetaan ja tavoitellaan asioita. Tämä ei ole lainvalmistelun eetos nyt", Pirjatanniemi sanoo.

"Edistetään, parannetaan, tavoitellaan". Pirjatanniemen ihailema eetos on kuin 70-luvulta. Tämän eetoksen mukaan edistys voi edetä vain yhteen suuntaan ja sillä ainoalla oikealla tiellä jarruttavat ovat edistyksen vihollisia.

Hänestä ainakin ulkomaalaiskysymyksissä tavoitteena tuntuu olla lupaamatta mitään. Lähettää sanoma, ettei Suomeen kannata tulla. Esimerkiksi perheenyhdistämisen vaikeuttamista perusteltiin sillä, että turvapaikanhakijoiden tulo pitää estää.

"Viesti, ettei meillä saa olla vetovoimatekijöitä, näkyy vahvana esityksissä. Se toistuu eduskunnan keskustelussa. Asiantuntijat ovat nostaneet esiin tämän ajattelun perustuslailliset ongelmat. Perheenyhdistäminen liittyy ihmisen oikeuteen perheeseen."

Perheenyhdistämisen vaikeuttamista ei perusteltu sillä, että "turvapaikanhakijoiden tulo pitää estää". Eihän perheenyhdistämisen vaikeuttaminen mitenkään estä turvapaikanhakijoiden tuloa.

Vetotekijöistä puhuttiin hetken aikaa syksyllä 2015, mutta jo muutama kuukausi myöhemmin sisäministeri Orpo vakuutti, ettei Suomella muka ole vetotekijöitä. Tähän samaan virheelliseen ajatukseen perustuu sekin, että hallitus jätti syksyllä 2015 valmistelemansa maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpanon kesken.

"Asiantuntijoiden" höpinöistä huolimatta puoiitiehen jäänyt perheenyhdistämissääntöjen tiukentaminen säätäminen ei ole ollut perustuslain vastaista. Toimeentulorajojen käyttöönotto on mainittu yhtenä monista sallituista edellytyksistä EU:n perheenyhdistämisdirektiivissä samoin kuin asumisaikaedellytys, jota Suomi ei ole käyttänyt, mutta esimerkiksi Saksa on. Nämä edistykselliset neropatit ovatkin kyseenalaistaneet tiukennukset sillä, että on muka perustuslain ja sopimusten hengen vastaista muuttaa ulkomaalaislakeja muuhun kuin entistäkin liberaalimpaan suuntaan.

Maahanmuuttopolitiikka on ristiriitaista. Toisaalta Suomeen halutaan ulkomaalaisia osaajia. Samaan aikaan keskustelu ulkomaalaisista hipoo rasismia.

"Uskomme naiivisti, että turvapaikanhakijoista voi sanoa mitä vain, ja silti onnistuisimme houkuttelemaan Suomeen huippuosaajia. Jos ulkomaalainen seuraa suomalaista keskustelua, ei hän tee tuollaista eroa."

Aivan varmasti suurin osa huippuosaajista ymmärtää eron ihmisiä suututtavan turvapaikkaturismin ja kohdemaata hyödyttävän työperäisen maahanmuuton välillä. Turvapaikanhakijoiden ja huippuosaajien vetotekijät ovat pitkälti erilaisia ja osin vastakkaisia.

Samaa keskustelua käydään Ruotsissa ja oikeastaan kaikkialla Euroopassa. Maiden hallitukset seuraavat toisiaan. Kaikki pelkäävät hallitsematonta muuttoa ja yrittävät vähentää niin sanottuja vetovoimatekijöitä.

"Nyt on käynnissä kilpajuoksu pohjalle."

Jos käynnissä on tosiaan "race to the bottom", niin Suomi pääsi hädin tuskin lähtötelineistä, kun jo pysähtyi ja kääntyi takaisinpäin. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpano keskeytettiin, turvapaikanhakijoita ryhdyttiin lennättämään Suomeen EU:n ulkorajoilta ja perheenyhdistämisen tiukennusten jälkeen tehtiin ihan uusia hakija- ja tulijamäärää kasvattavia uudistuksia.

Selvitystyö valmistuu alkuvuodesta. Sitä ennen tuloksista ei voi puhua. Pirjatanniemi ei myöskään halua nimetä hankkeessa mukana olevia nuoria tutkijoita. Maahanmuutto on tutkimusaihe, joka kirvoittaa paljon palautetta, myös aggressiivista.

Kun tietää Pirjatanniemen, Lavapuron ja heidän opetuslapsensa, ei ole vaikea arvata myöskään tuloksia ja tapaa, jolla tulokset tullaan esittämään.

Vihapuheesta keskustelu ei ole tyhjää lätinää. Vihapuhe on uhka demokratialle.

"Esimerkiksi Ruandassa fyysinen väkivalta lähti liikkeelle siitä, että demonisoitiin toinen ryhmä ja puhuttiin heistä arvottomina. Tutkimuksissa on selvinnyt, että kieli radikalisoituu. Sanat eivät ole viattomia. Keskustelussamme on piirteitä, yksittäisiä puheenvuoroja, jotka ovat erittäin vaarallisia"

Aina tuo iänikuinen Ruanda. Miksei fyysinen väkivalta ole lähtenyt liikkeelle Yhdysvalloissa tai niissä Euroopan maissa, joissa on Suomea laajempi sananvapaus ja vapaampi keskustelukulttuuri? Minkä mekanismien kautta demokratia on Suomessa uhattuna?

Ei ole näyttöä eikä edes perusteluja sille, että suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa olisi muita vaarallisia piirteitä kuin yritykset tukahduttaa keskustelu ja demonisoida maahanmuuttokriittiset keskustelijat.

Edit: Pirjatanniemi

[Roope]

Ulkomaalaislailla heikennettiin turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa

Kansalaisaloite vaatii hallitusta käynnistämään lainvalmistelun ulkomaalaislain muuttamiseksi. Vuonna 2016 lakiin tehtiin muutoksia, jotka huononsivat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Aloitteen mukaan se, että muutos kohdistui kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, on vastoin sekä Suomen perustuslain henkeä että kansainvälisiä velvoitteita.

Kansalaisaloitteen tekijöiden moittimat lakimuutokset rajoittavat KHO:n mahdollisuuksia ottaa käsittelyyn hallinto-oikeuden ratkaisemia turvapaikka-asioita. Oikeusavustajien palkkiot muutettiin kiinteiksi ja valitusaikoja lyhennettiin. Kiinteät palkkiot ovat houkutelleet alalle toimijoita, jotka ovat tuottaneet asiakkailleen enemmän haittaa kuin hyötyä.

Turvapaikkapuhutteluun hakija ei saa mukaansa oikeusavustajaa. Aloitteentekijät huomauttavat, että turvapaikanhakijan jääminen ilman oikeusapua puhutteluvaiheessa jättää monet oleelliset asiat pimentoon. Seurauksena on valitus- ja uusintahakemuskierre, joka rasittaa paitsi hakijaa itseään ja häntä auttavia ihmisiä, myös viranomaisia ja sitä kautta veronmaksajien kukkaroa.

Vuoden 2016 lakimuutoksella haluttiin tehdä Suomesta vähemmän houkutteleva maa turvapaikanhakijoille. Muutoksia perusteltiin myös asioinnin sujuvoittamisella. Tosiasiassa muutokset ovat hankaloittaneet hakemusten käsittelyä ja valitusaikojen lyhentymisestä huolimatta pidentäneet niiden kokonaiskäsittelyaikaa.

Jyväskylässä laaditussa kansalaisaloitteessa vaaditaan oikeudenmukaista turvapaikkaprosessia ja hakemusten tasaveroista käsittelyä. Hakijan oikeusturvan vuoksi oikeusavustajilta tulisi edellyttää turvapaikka-asioihin liittyvän lainsäädännön erityisosaamista.
...

Kansan Uutiset 4.4.2018

Kansalaisaloite.fi: Turvapaikanhakijoiden oikeusturva varmistettava 6.4.2018

Vuoden 2016 lakimuutos heikensi tämän yhden kaikista heikoimmilla olevan ihmisryhmän mahdollisuuksia oikeudenmukaiseen viranomaisasiointiin. Tämä on vastoin Suomen perustuslain henkeä ja kansainvälisten sopimusten velvoitteita.

Mahdollisimman epämääräiseen "perustuslain henkeen" vetoaminen tarkoittaa sen myöntämistä, että laki on perustuslain mukainen. Perustuslakivaliokunta käsitteli ja hyväksyi lakimuutokset, eikä esimerkiksi entinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson esittänyt valiokunnan lausuntoon eriäviä mielipiteitä.

Suomen käytännöt ylittävät edelleen lähes kaikkien muiden samojen kansainvälisten sopimusten alaisten maiden käytännöt. Näiden sopimusten todellisista velvoitteista kertoo se, että esimerkiksi Sveitsissä valtio ei maksa turvapaikanhakijoiden oikeusavustajille palkkioita. Suomi oli ennen vuotta 2016 ilmeisesti ainoa EU-maa, joka ei asettanut turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien palkkioille ylärajaa.

Kun oikeusapua ei tarjota turvapaikkapuhuttelun vaiheessa, jää monia oleellisia asioita selvittämättä. Se pakottaa turvapaikanhakijat tekemään valituksia ja uusintahakemuksia, joka puolestaan lisää kustannuksia ja prosessien kestoa.

Ei ole näyttöä, että turvapaikanhakijat tekisivät valituksia ja uusintahakemuksia erityisesti turvapaikkapuhuttelun oikeusapupuutteiden vuoksi. Esimerkiksi kristityksi kääntyminen keksitään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen hakemus hylätään. Prosessi kestää siksi, että turvapaikanhakijat tehtailevat valituksia ja uusintahakemuksia niin kauan kuin se on mahdollista. Uusi hakemus tehdään mahdollisuuksien mukaan vielä siinäkin vaiheessa, kun poliisi tulee noutamaan lainvoimaisen kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa käännytettäväksi. Kun hakemuksia tehdään nykyään neljäkin kappaletta, on selvää, että kyse on jostain muusta kuin ensimmäisen haastattelun epäselvyyksistä.

Euroopan ihmisoikeuskonventio vaatii myös sujuvaa ja mahdollisimman nopeaa asioiden käsittelyä. Epäämällä asiantuntevan oikeusavun turvapaikanhakijoilta on Suomen valtio tosiasiallisesti pidentänyt ja hankaloittanut turvapaikkahakemusten käsittelyä ja aiheuttanut tarpeetonta haittaa hakijoille, lisääntyneen viranomaistyön takia ylimääräisiä kuluja veronmaksajille, ja huomattavan paineen turvapaikanhakijoiden auttajille.

Ei ole näyttöä, että oikeusavun rajoittaminen olisi tuottanut ylimääräisiä kuluja veronmaksajille. Ainakin Pakolaisneuvonnalle menevät rahat ovat pienentyneet näkyvästi.

Tällä hetkellä oikeuslaitos ei kykene korjaamaan turvapaikkaprosessin alussa syntyviä virheitä ja puutteita. Oikeuslaitos ei tee omaa maatutkimusta ja järjestää vain harvoin omia kuulemistilaisuuksia, joten harkinta perustuu pääosin maahanmuuttoviraston ja lakimiehen toimittamiin asiakirjoihin.

Ja mitähän ne prosessin läpi säilyvät virheet mahtavat olla? Kuulostaa huolestuttavalta ja erikoiselta, etenkin kun valituskierroksella kaikki turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja oikeusapuun.

Tulokset ovat karut. YK:n kidutuksen vastainen komitea on toistuvasti joutunut korjaamaan koko Suomen oikeusjärjestelmän läpikäyneitä negatiivisia päätöksiä kidutuksen uhrien osalta [4]. Ranska ei ole kahdessa tapauksessa palauttanut turvapaikanhakijaa, koska ei luota Suomen turvapaikkapolitiikkaan [5]. Suomen turvapaikkapolitiikan epäonnistumisesta ovat huomauttaneet vuonna 2017 vakavasti sekä YK [6] että Amnesty International [7].

YK:n kidutuksen vastainen komitea ei ottanut linkin raportissa kantaa yhteenkään negatiiviseen päätökseen, eikä raportti edes käsitellyt lakimuutosten jälkeistä aikaa. Kidutuksen vastaisen komitean langettavat tuomiot (Suomelle yhteensä neljä kappaletta vuosina 2002-2017) ovat nekin tapahtuneet jo ennen lakimuutoksia, eikä niistä erittäin harvinaisina yksittäistapauksina voisi muutenkaan vetää johtopäätöksiä lakimuutoksen vaikutuksista.

Yksittäinen ranskalaistuomari (ei Ranska) jätti viime kesänä yhdessä (ei kahdessa) tapauksessa palauttamatta turvapaikanhakijan Suomeen, koska katsoi Bagdadin liian vaaralliseksi paikaksi. Ranskan virallinen linja on toisenlainen, ja Suomeen onkin palautettu Ranskasta satoja muita irakilaisia. Ranskalaistuomarin päätöksellä ei ole mitään yhteyttä lakimuutoksiin.

YK ja Amnesty International eivät ole sellaisia tahoja, joita Suomen tarvitsisi totella turvapaikkapolitiikassa, eivätkä ne ole esittäneet Suomea kohtaan mitään sellaista kritiikkiä, joka ei koskisi myös muita EU-maita ja muun muassa EU:n maahanmuuttodirektiivejä. Suomea ei muuten äskettäin kritisoinut YK vaan YK:n pakolaisjärjestön suomalainen työntekijä, joka toimi aikoinaan maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin erityisavustajana.

Suomen lapsiasiavaltuutettu on toistuvasti arvostellut turvapaikkapolitiikkamme seurauksista, jotka koskevat myös palautettujen lasten Suomeen jääviin tovereita [8]. Myös Unicef on varoittanut alaikäisten turvapaikkaprosessien ongelmista jo vuodesta 2015 lähtien [9], ja on 20.3.2018 antanut Suomelle vakavan huomautuksen alaikäisten kohtelusta oikeusprosessissa [9] [10].

Myöskään lapsiasiavaltuutetun ja Unicefin itkunaiheet eivät koske pelkästään Suomea vaan myös muita EU-maita ja yhteisiä direktiivejä.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemä tutkimus tarkasteli turvapaikanhakijoita koskevia Maahanmuuttoviraston päätöksiä vuosia 2015 ja 2017 vertaillen [11]. 22.3.2018 julkistettu raportti kertoo, että kansainvälistä suojelua hakevien oikeudellinen asema on heikentynyt merkittävästi. Erot ovat selvät. Kansainvälistä suojelua myönnettiin vähemmän.

Raportissa tosiaan lähdetään siitä, että pelkkä kielteisten päätösten osuuden kasvu osoittaa turvapaikanhakijoiden oikeudellisen aseman heikentyneen merkittävästi. Oikeasti pelkkä osuuden kasvu ei yksinään osoita mitään oleellista oikeudellisen aseman muutoksista. Raportissa esitetty väite oikeudellisen aseman merkittävästä heikentymisestä on siksi pelkkä mielipide.

Tämänhetkinen Suomen Ulkomaalaislaissa määritelty turvapaikanhakijoiden oikeusapu ei vastaa perustuslain henkeä, eikä Euroopan ihmisoikeuskonvention velvoitteita. Euroopan ihmisoikeussopimus (European Convention on Human Rights) velvoittaa Euroopan neuvoston jäseniä [12]. Sen noudattamista valvotaan mm. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa. Sen määräykset myös ulottuvat rikosoikeudellista oikeudenkäyttöä laajemmalle hallinto-oikeudelliseen toimintaan. [13]

Siitä sitten haastamaan Suomi Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen. Samalla voi haastaa kaikki muutkin EU-maat.

Epäämällä turvapaikanhakijoilta oikeuden asiantuntevaan oikeudelliseen avustajaan jo puhutteluvaiheessa Suomen maahanmuuttovirasto rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja useissa ennakkotapauksissa määritettyä kantaa, jonka mukaan henkilölle on annettava riittävät mahdollisuudet tulla kuulluksi ja puolustaa itseään sekä ajaa asiaansa. [13]

Sama kuin edellä. Siitä vaan haastamaan Suomi ja kaikki muutkin EU-maat Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta. Eipä taida tapahtua.

Maahanmuuttoviraston nykyisen toiminnan - lain soveltamisen ja tulkinnan - ongelmien taustalla ovat puutteet lainsäädännössä; sekä ulkomaalaislaissa että oikeusapulaissa. Nämä puutteet mahdollistavat viranomaisen käyttää harkintavaltaa ja evätä oikeusavun mielivaltaisesti ihmisiltä, joiden kuuluisi kaikkien oikeusvaltion periaatteiden mukaan olla erityisellä tavalla oikeutettuja siihen.

Laki nimenomaan takaa oikeusavun niille, joiden katsotaan olevan siihen erityisellä tavalla oikeutettuja.

Kun toisena osapuolena on valtio, voidaan tasavertaisuus taata yksilölle ainoastaan tarjoamalla hänelle mahdollisuus asiantuntevaan ja kyseiseen oikeudenalaan perehtyneeseen oikeusapuun. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun kyseessä on henkilö, jolla on syystä tai toisesta (kuten esimerkiksi vamman tai sairauden, puutteellisen kielitaidon, luku- ja kirjoitustaidon puutteiden tai alaikäisyyden) takia vaikeuksia ymmärtää monimutkaisia viranomaistekstejä.

Sama kuin edellä.

Ehdotetuilla lainsäädännön muutoksilla taataan tasavertainen oikeusturva kaikille ihmisoikeussopimukset täyttäen ja hyvän hallintotavan velvoittein.

Ellei toisin esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kautta osoiteta, nykyinen laki täyttää kirkkaasti kaikki ihmisoikeussopimusten asettamat vaatimukset.

Lisäksi muutokset johtavat nopeampaan turvapaikkaprosessiin, kun hakijoiden tapauksiin merkittävästi vaikuttavat seikat pystytään nykyistä paremmin selvittämään jo puhutteluvaiheessa. Tämä puolestaan tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä sekä säästää inhimillisen kärsimyksen määrää sekä turvapaikanhakijoilta että heidän suomalaisilta perheiltään.

Aloitteessa annetaan ymmärtää, että kielteisten päätösten osuuden kasvu johtuisi nimenomaan oikeusapulain muutoksista. Se ei pidä paikkaansa, mutta jos pitäisi, laki olisi tuonut sitä kautta valtavat kustannussäästöt. On vaikea nähdä ja mahdoton perustella, että aiemman oikeusavun palauttaminen toisi säästöjä. Haastatteluvaiheen ongelmat ovat liittyneet enemmänkin esimerkiksi kehnoon tulkkaukseen, ei haastattelusta puutteellisen oikeusavun vuoksi pois jääneisiin seikkoihin.

Mitä taas säästöihin tulee:

Oikeusavun on oltava pätevää jo tutkinnan valmisteluvaiheessa, ja läpi koko oikeusprosessin, jotta väärään ja puutteellisesti selvitetystä tiedosta johtuvia vääriä päätöksiä vältetään jatkossa.

Tämän turvaamiseksi vaadimme, että käännytykset keskeytetään, kunnes tämän aloitteen kohdat on tutkittu ja lakimuutokset toteutettu ja 1.1.2016 jälkeen tehdyt heikennykset turvapaikanhakijoiden oikeusapuun peruutettu. Vaadimme myös, että 1.9.2016 jälkeen tehdyt kielteiset turvapaikkapäätökset käsitellään uudestaan.

Melkoisen huima ja mielettömän kallis vaatimus. Palautusten keskeyttäminen kuukausiksi ja arviolta 15 000 turvapaikkahakemuksen uudelleenkäsittely valitusmyllyineen kestäisi taas vuosia ja maksaisi suoraan satoja miljoonia euroja.

[foobar]

Jaha. Onko tämä mm. Hesarin jo useamman päivän käynnissä ollut aktiivisempi kampanjointi siis ihan puhtaasti pohjustusta tämän kansalaisaloitteen lobbaukselle, jonka allekirjoittamisesta tietenkään yhdenkään hyvän ihmisen ei anneta välttyä ilman perusteellista torumista? Moinen ei lainkaan yllättäisi "spontaanin" hyvien ihmisten kansalaisliikehdinnän suhteen.

Jokainen voi varmasti arvata mitkä ovat tällaisen aloitteen käsittelyn loppuun saattamisen mahdollisuudet ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Ne ovat erittäin matalat. Tässä ei olla ainoastaan jeesustelemassa siitä kuinka Suomen pakolais-, maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikka on ihan kauheaa, vaan myös uhriutumassa aivan odotetusta kansalaisaloitteen nollaantumisesta vaalien yhteydessä ja rakentamassa vihervasemmistolle uhrisädekehää "hyvän asian" ajamisesta ylivoimaisia pahan voimia vastaan (vaikka oikeasti tavoite on vain yhden hulluuden asteen muiden puolueiden kuin PS:n linjaa kovempi).

En ole ihan varma lyövätkö mediatalot nyt vetoa oikean hevosen puolesta. Mikäli rummutus irakilaisten geelielvisten ikuisesta oikeudesta asettua taloksi ja kaikkien sen epäilijöiden demonisointi yltyvät odotetulla joukkopsykoottisella tavalla, voi tämä hyvinkin nostaa PS:n kannatusta merkittävästi ennen vaaleja. Siis sillä olettamalla että mediat eivät tee sitä mitä niiden totalitäristinen totuusagenda lopulta vaatisi: täydellistä kansaa kiinnostavien PS:n ulostulojen uutisoinnin lopettamista. Tämän vaalikauden loppupuolella on nähdäkseni suomalaismedia siirtynyt lisääntyvässä määrin koeponnistamaan sitä: lukijoiden piirissä PS:n koetaan olevan tekemättä mitään koska mediat vain jättävät kaikki sen kannanotot julkaisematta mikäli niistä on enemmän hyötyä PS:n kuin muiden kannatukselle.

Ovatko median ja vihervasemmiston rivit vihdoin järjestyksessä ja JSN-strategia täydellisestä vaikenemisesta agendan kyseenalaistavien faktojen ja julkilausumien osalta toteutuu seuraavien eduskuntavaalien kampanjoinnissa? Muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen voi näin hyvinkin olla. Sillä ei ole mitään väliä millaisia moraalittomia valheita ja pimityksiä tavoitteen nimissä täytyy tehdä; eiköhän tämän osoita viimeistään parin päivän sisällä alkava täysin kritiikitön tuon kansalaisaloitteen kehu Ylen ja HS:n suunnalta. Muutoinhan monta päivää harjoitettu rummutus menisi aivan hukkaan.

[Randy]

Hesari tosiaan töräyttää tänään pääkirjoituksessaan oikein kunnolla. Luettavissa vain tilaajille, mutta jo otsikko antaa sellaisen vaikutelman, että koko töräytyksen lukeminen tappaisi sen verran aivosoluja, että kannattaa varmaan jättää lukematta.

Suomen turvapaikka­linjaa pitää kirkastaa

Suomen turvapaikkalinja on kiristynyt poliittisessa ohjauksessa lakimuutoksista riippumatta. Nyt tarvitaan selkeä poliittinen viesti kansainvälisen suojeluvelvoitteen kunnioittamisesta...

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005630247.html

[Parzival]

Turvapaikkalinjaa kirkastettava

Hesarin mukaan tarkoittaa, että löysennettävä.

Ainoa tolkku tapa kirkastaa on, että kymmenien turvallisten maitten läpi kulkeneitten tunkijoitten hakemuksia ei oteta ollenkaan. Heillä ei ole mitään erityistä todellista syytä tulla nimenomaan Suomeen.

[guest14935]

Turvapaikkalinjaa kirkastettava

Hesarin mukaan tarkoittaa, että löysennettävä.

Ainoa tolkku tapa kirkastaa on, että kymmenien turvallisten maitten läpi kulkeneitten tunkijoitten hakemuksia ei oteta ollenkaan. Heillä ei ole mitään erityistä todellista syytä tulla nimenomaan Suomeen.

Eiköhän tämä ole menetetty maa. Exodus tarvittaisiin, siihen tarvisi organisointia, en mä tiedä miten ja kuka mutta tarvisi.
On niin propagandan ja suomalaisiin kohdistuvan vihan kyllästämiä noi mediat sekä puolueet jotta myöhäistä enää maata täältä suomalaisille saada.

[Uuno Nuivanen]

Turvapaikkalinjaa kirkastettava

Hesarin mukaan tarkoittaa, että löysennettävä.

Ainoa tolkku tapa kirkastaa on, että kymmenien turvallisten maitten läpi kulkeneitten tunkijoitten hakemuksia ei oteta ollenkaan. Heillä ei ole mitään erityistä todellista syytä tulla nimenomaan Suomeen.

Se syy on Euroopan löysin oleskelulupapolitiikka ja anteliain taikaseinä. Noilla veijareilla ei ole mitään mahdollisuutta saada ilmaista elämää muualta kuin Hölmölästä.

[Roope]

Näin Suomi hillitsi turvapaikanhakijoiden "hallitsematonta virtaa" – turvapaikkapoliittisen ohjelman tavoitteet suurelta osin saavutettu

https://yle.fi/uutiset/3-9665413

Kansliapäällikkö Nerg ja Amnestyn tiedottaja valehtelemassa, että toimenpideohjelman vaatimus "poikkeuksellisista toimista", jos Dublin-systeemi ei toimi, jolla viitattiin radikaaleihin rajatoimenpiteisiin, tuleekin kuitatuksi Dublin-järjestelmän uudistuksella.

Jäi mainitsematta, että uudistus tarkoittaisi toimenpideohjelman viittaaman entisen Dublin-järjestelmän periaatteiden romuttamista ja pakollista EU-taakanjakoa, joka puolestaan on hallitusohjelman vastainen.

Perheenyhdistämisen lisäkiristysten torjuminen selitetään jutussa sillä, että valtioneuvostonkin mielestä vaikutukset olisivat pieniä. Oikeasti tämä oli kaikkia maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä vastustavan Väestöliiton monikulttuuriasiantuntijoiden (joilta perheenyhdistämisselvitys tilattiin) kanta, johon sisäministeri Risikko sitten myöhemmin yhtyi.

Toimittaja Eero Mäntymaa kehuu, että hallitus on toteuttanut toimenpideohjelmaa "määrätietoisella tarmolla". Ei sanaakaan EU-taakanjaosta.

Simon Elo käyttää nyt tuota Eero Mäntymaan juttua ja siinä Päivi Nergin ja Amnestyn tiedottajan "asiantuntijoiden arviota" todisteena siitä, että hallitus on muka "lähes kokonaan ja keskeisimmiltä osiltaan toteuttanut 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa", mitä se nimenomaan on ajat sitten kieltäytynyt tekemästä. Ohjelman toteuttaminen keskeytettiin jo vuosi ennen Sinisten perustamista, eikä esimerkiksi perheenyhdistämisedellytyksiä otettu käyttöön luvatussa EU-direktiivin sallimassa laajuudessa.

Simon Elo: Myöhäisheränneet punavihreät ovat vastustaneet kaikkia turvapaikkalinjan tiukennuksia

"Jopa liberaaleina tunnetut oppositiopuolueet huutavat Oulun ja Helsingin lastenraiskausrinkien vuoksi nyt tiukempaa rikos- ja maahanmuuttolainsäädäntöä. Ääni kellossa on muuttunut yhdessä viikonlopussa", toteaa Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo. "Hallitus on toteuttanut valtaosan vuonna 2015 laaditusta 80-kohtaisesta ohjelmasta, jolla on tiukennettu ennen näkemättömällä tavalla Suomen maahanmuuttolainsäädäntöä", Elo muistuttaa.

"Olen varma, että millään muulla hallituskokoonpanolla muutoksia ei olisi toteutettu. Väitän myös, että meidän sinisten poliitikkojemme panos on ollut korvaamaton. Ilman meitä muutoksia ei olisi tehty tai ne olisivat ainakin vähäisempiä", Elo toteaa. "Suomi on tiukentanut perheen yhdistämisen kriteerejä merkittävästi. Lisäksi humanitäärisen suojelun perusteella ei myönnetä enää oleskelulupia. Yle uutisoi jo kesällä 2017 asiantuntijoiden arvion, että hallitus on lähes kokonaan ja keskeisimmiltä osiltaan toteuttanut 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa."

[...]

Lisätietoja:
Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo

Sininen tulevaisuus 15.1.2019