Kouluissa kasvisruokaa joka päivä, pakkokasvispäivä kerran viikossa

[Lasse]

Ja jos lapsella nyt on ihan lääkärissä todettu allergia, niin tottakai se saa erityisruoan.

Olen ollut koko ikäni enemmän tai vähemmän allerginen, lapsena erityisesti.

Teininä sain koulussa ruokailun jälkeen anafylaktisen shokin, ja vietin laatuaikaa letkuissa Marian sairaalassa.

Koska reaktio oli niin raju, niin sain lähetteen Meikun allergiasairaalaan tutkimuksiin, joissa meni kolme päivää muistaakseni, mutta selittävää tekijää ei löytynyt, kasa yliherkkyyksiä toki merkattiin.

Monet sensitiivisyydet hieman tulevat ja menevät, ja niiden välttely on enemmän tuntemus- ja oletusperusteisia, ainakin minulla oli.

Maksaisi ihan maltaita tehdä kaikille allergisille "lääkärissä todettu" -lista, eikä se kuitenkaan olisi kattava, joten tulkitsen ehdotuksesi tuulentuvaksi, jota ei ole tarkoitettukaan ratkaisuksi, vaan suut suppuun ja lautaset tyhjiksi.

"Eihän se kluteenikaan nyt niin pahaa ole, jos vaan vähän maistaa, ja hörppää piimää päälle", "onhan se luomua, joten sitä ei lasketa"?

[Linkster]

Aihetta sivuten osui lähikaupan hyllyssä katseeseen Pirkka herkkusieniviipalepaketti. Oikeastaan sana "runsasproteiininen"oli se katseenvangitsija, koska vanhana punttisikana olen harjaantunut moisia seikkoja havainnoimaan. Samassa paketissa myös luki "runsaskuituinen". Tiedän toki eri ruoka-aineiden valkuaispitoisuudet melko tarkasti ja ainakin sen että herkkusieniä ei välttämättä kannata popsia proteiinin eikä kyllä kuidunkaan lähteeksi.

Kaippa tuollaisilla tyhjillä  terveysväittämillä koitetaan kasviuskontoa tuputtaa tavan kansalle joka nielee propagandan tuosta vaan.

Niin ne väitetyn korkeat proteiinimäärät on muuten 2,1 g/100g ja kokolailla heikosti imeytyvässä muodossa tuossa mainitussa sienessä. Kuitupitoisuus samaa luokkaa.

[Niobium]

Kristallipallostani näin sen, että jonakin päivänä joudutaan siirtymään usean eri koulukeittiön malleihin.

Eihän se nyt sovi, jos samassa tilassa samat henkilöt tekevät ruokaa sianlihasta ja halal-teurastetusta lampaasta.

Helpon ratkaisu olisi kieltää kaikki muu, paitsi halal-teurastettu liha, koska uskonto.

Allergiset saisivat toki omat annoksensa, mutta jos tilaan vegaanisen ampurilaisen jossain Burger Kingissä, niin tasan tarkkaan vegaaninen pihvi paistetaan samalla paikalla, kuin muukin mössö.

Hyvin näyttää maistuvan firman sapuskat myös hurskaille muslimeille.

[Roope2]

Eihän se nyt sovi, jos samassa tilassa samat henkilöt tekevät ruokaa sianlihasta ja halal-teurastetusta lampaasta.

Thaimaassa kunnolliset nuudelipaikat valmistavat sika- ja nautasopat erillään toisistaan. Ne myös annostellaan erivärisille lautasille (esim. musta/keltainen). Ruokailuvälineet (lusikka ja tikut) pidetään yhteisissä laatikoissa.

[Niobium]

^ Varmasti näin onkin.

Suomen kouluruokien valmistaminen keskittyy jatkuvasti, reseptiikka tulee "jostain" ja raha ratkaisee.

Jos olisin gluteenille allerginen, niin erittäin tarkkaan katsoisin ruokapaikat. Sen verran inhottava sairaus.

Kouluissa raha ratkaisee, henkilökunnan koulutus siihen, että tehdään varmasti sopivaa ruokaa, koska uskonto, eikä suinkaan todettu allergia. Siihen päälle halal-vaatimukset.

Juutalaiset sitten omaan keittiöön, kosher.

[Velkku]

Aihetta sivuten osui lähikaupan hyllyssä katseeseen Pirkka herkkusieniviipalepaketti. Oikeastaan sana "runsasproteiininen"oli se katseenvangitsija, koska vanhana punttisikana olen harjaantunut moisia seikkoja havainnoimaan. Samassa paketissa myös luki "runsaskuituinen". Tiedän toki eri ruoka-aineiden valkuaispitoisuudet melko tarkasti ja ainakin sen että herkkusieniä ei välttämättä kannata popsia proteiinin eikä kyllä kuidunkaan lähteeksi.

Kaippa tuollaisilla tyhjillä  terveysväittämillä koitetaan kasviuskontoa tuputtaa tavan kansalle joka nielee propagandan tuosta vaan.

Niin ne väitetyn korkeat proteiinimäärät on muuten 2,1 g/100g ja kokolailla heikosti imeytyvässä muodossa tuossa mainitussa sienessä. Kuitupitoisuus samaa luokkaa.

Tuota kutsutaan mainoskikaksi.

Toki sitten esim Muu ja Härkis -tuotteissa on kivasti proteiinia, tuollainen 15-16 %. Sillä pärjää tällainen satakiloinen punttisikakin.

[ikuturso]

Kristallipallostani näin sen, että jonakin päivänä joudutaan siirtymään usean eri koulukeittiön malleihin.

Eihän se nyt sovi, jos samassa tilassa samat henkilöt tekevät ruokaa sianlihasta ja halal-teurastetusta lampaasta.

Helpon ratkaisu olisi kieltää kaikki muu, paitsi halal-teurastettu liha, koska uskonto.

Vanha uutinen hommankin alkuajoilta.
McDonalds ostaa kaiken kanansa tanskalaiselta Danpo A/S firmalta. Kyseisen lafkan kaikki kana on halal. Teurastuslinjaa käynnistettäessä hurskas muslimi huutaa allahia. Myyvät niin paljon kanaa arabimaihin, niin tulee halvemmaksi huudattaa muslimia joka kerta kuin tehdä erikseen halalia. Heidän teurastuslinjansa on sertifioitu eurooppalainen linja, jonka erottaa jostain kariniemestä vain tuo muslimi.

Halpaa kusetusta kaikki tyynni. Muslimit. Ettekö te ymmärrä? Te kusetatte teidän jumalaa? Eikö edes hävetä?

-i-

[Linkster]

Tuota kutsutaan mainoskikaksi.

Toki sitten esim Muu ja Härkis -tuotteissa on kivasti proteiinia, tuollainen 15-16 %. Sillä pärjää tällainen satakiloinen punttisikakin.

Minä kutsun sitä edelleenkin valehteluksi ja ideologiseksi tuputtamiseksi.

Mainitsemissasi "elintarvikkeissa" ei ole mitään "kivasti", paitsi ehkä hintaa. Ja tietty muodikasta vegaaniuskontoa.

Härkäpavun biologinen arvo (BV) on ulkomuistista jossain 30 huiteilla , verrokkina maidon proteiini, joka on päälle 90.
Härkäpapu on kyllä sikojen rehuna käytetty kovastikin , joten punttisikahan pärjää mainiosti sillä - määrästähän se vain on kiinni!Ja sikaa ympäröivän orkesterin peräilman sietokyvystä.

100kg voimailijan proteiinintarve on helppo pyöristää 200 g/vrk. Nauttimalla reippaan 10 kg pirkkasieniä/vrk, "pärjäät" jo varsin pitkälle.Härkäpapua vaan lisäksi ja eteenpäin!

[Velkku]

Tuota kutsutaan mainoskikaksi.

Toki sitten esim Muu ja Härkis -tuotteissa on kivasti proteiinia, tuollainen 15-16 %. Sillä pärjää tällainen satakiloinen punttisikakin.

Minä kutsun sitä edelleenkin valehteluksi ja ideologiseksi tuputtamiseksi.

Mainitsemissasi "elintarvikkeissa" ei ole mitään "kivasti", paitsi ehkä hintaa. Ja tietty muodikasta vegaaniuskontoa.

Härkäpavun biologinen arvo (BV) on ulkomuistista jossain 30 huiteilla , verrokkina maidon proteiini, joka on päälle 90.
Härkäpapu on kyllä sikojen rehuna käytetty kovastikin , joten punttisikahan pärjää mainiosti sillä - määrästähän se vain on kiinni!Ja sikaa ympäröivän orkesterin peräilman sietokyvystä.

100kg voimailijan proteiinintarve on helppo pyöristää 200 g/vrk. Nauttimalla reippaan 10 kg pirkkasieniä/vrk, "pärjäät" jo varsin pitkälle.Härkäpapua vaan lisäksi ja eteenpäin!

En tiedä kuka syö pirkkasieniä, mutta jos sinulle tuli aivan puskista että mainosmiehet vähän värittävät totuutta, niin edessä on julma maailma.

Mutta ilman lihaakin pystyy voimailemaan ja urheilemaan ihan hyvin. Täysin vegaanina on ehkä sitten jo hankalaa. Ihan hirveästi en myöskään suosittele että syöt valtavaa määrää punaista lihaa päivässä, jos peräsuolesta olet huolissasi.

Syökää monipuolisesti ja kohtuullisia määriä. 

ps. Soijapavussa tuo luku taitaa olla 96 ja myös näköjään tattarissa ja kvinoassa hyvin korkea...

[tommeli]

Etenkin lapset on aina nirsoja ruualle ja se pitäisi muistaa. Jos ruoka on pahaa niin se jätetään syömättä. Siinä ei auta mitkään jeesustelevat tuputukset "mutta se on terveellistä".
Aina kun olen tästä asiasta huomauttanut niin vastapuoli heittää välittömästi olkinuken: "ei siellä koulussa pelkkiä hampurilaisia ja pitsoja voida tarjota".
Tähän voisi tietenkin vastata olkinukella ja ehdottaa että siirryttäisiin letkuruokintaan. Siinä olisi ravitsevaa ruokaa.

Tuttava on töissä opettajana ala-asteella. Kertoi kuinka koulussa oli ruokana makaronilaatikkoa jossa ei ollut mitään "ylimääräistä" seassa eli lähinnä makaronia ja jauhelihaa. Kertoi että kyllä lapsille maistui ja lisää ruokaa haettiin. Jos siihen makaronilaatikkoon olisi tukittu jotain porkkanan tai paprikan palasia niin ei olisi ruoka maistunut lapsille.
Kertoi myös että jos kouluruuasta tehtäisiin liian lapsille sopivaa niin sitten opettajat valittaisivat keittiölle että pitää olla maustetumpaa.

Muistan itsekin että jos koulussa muuten hyvän ruuan sekaan oli tukittu jotain "ylimääräistä" niin lusikalla keräsin ne siihen lautasen reunalle ja lopuksi vein kompostiin. Itse olin lapsena hyvin nirso kouluruualle. Söin ala-asteella arviolta kerran viikossa koulussa mahan täyteen. Olisin voinut ottaa kouluruuan rahana: yksi oppilas pois muonavahvuudesta, yksi kitisevä oppilas vähemmän kouluruokailussa, vähemmän hävikkiä ja säästämään oppimista. Ala-asteella jos koulussa sattui olemaan hyvää ruokaa niin sitä oli rajallinen määrä: kolme pinaattilättyä tai kolme nakkia. Yläasteella sai sitten jo syödä niin paljon kun halusi.

Joskus ala-asteella oli jälkiruokana omena ja pääruokana jotain pahaa keittoa. Pahaa keittoa otin hyvin pienen määrän lautaselle ja vein sitten kompostiin ja otin omenan. Opettaja raivostui tästä kun en ollut syönyt pääruokaa enkä sen takia olisi saanut syödä omenaakaan.
Joskus menin ala-asteella myös tyhmänä ottamaan hyvää jälkiruokaa pienen nokareen lautaselle että maistan ensin onko hyvää vai ei. Hyväähän se oli ja kun meninkin ottamaan kunnolla lisää niin sanottiin että ei saa ottaa kun on ottanut jo. Tästä opin sen että ei koskaan kannata enää ensin maistaa vähän. Tämä samainen opettaja myös vaati että kouluruokailussa tulee olla haarukka ja veitsi oikeissa käsissä: oliko se nyt veitsi vasemmassa ja haarukka oikeassa. Mikäköhän pakkomielle tälläkin opettajalla oli? Mulle ainakin ihan sama syökö joku haarukalla, lusikalla vai puikoilla sitä ruokaa.

[Velkku]

. Tämä samainen opettaja myös vaati että kouluruokailussa tulee olla haarukka ja veitsi oikeissa käsissä: oliko se nyt veitsi vasemmassa ja haarukka oikeassa. Mikäköhän pakkomielle tälläkin opettajalla oli? Mulle ainakin ihan sama syökö joku haarukalla, lusikalla vai puikoilla sitä ruokaa.

Tähän on pakko kommentoida, että nämä on yleisiä käytöstapoja. Itse ainakin olen esim. saanut opetuksen että lakki otetaan pois päästä syödessä (armeijassa myös sama homma), syödään haarukalla ja veitsellä (eikä esim. käsin, jos kerran ei väliä), ei pureskella suu auki jne. Mielestäni ei voi ihan kauheesti olla liikaa vaadittu että opetetaan lapselle (enemmänkin nuorelle) pöytätavat. On se kai kiva ravintolaankin mennä syömään kun osaa edes perusteet asioista.

[tommeli]

Tähän on pakko kommentoida, että nämä on yleisiä käytöstapoja. Itse ainakin olen esim. saanut opetuksen että lakki otetaan pois päästä syödessä (armeijassa myös sama homma), syödään haarukalla ja veitsellä (eikä esim. käsin, jos kerran ei väliä), ei pureskella suu auki jne. Mielestäni ei voi ihan kauheesti olla liikaa vaadittu että opetetaan lapselle (enemmänkin nuorelle) pöytätavat. On se kai kiva ravintolaankin mennä syömään kun osaa edes perusteet asioista.

Ei ole mitään yleisiä käytöstapoja vaatia että haarukka tulee olla oikeassa (ei saisi olla vasemmassa) ja veitsi tulee olla vasemmassa (ei saisi olla oikeassa) kädessä. Nuo on jotain hienoperseitten keksimää taikauskoista rituaalia. 

syödään haarukalla ja veitsellä (eikä esim. käsin, jos kerran ei väliä)

Syö sitten sitä ruisleipää haarukalla ja veitsellä.

[Lalli IsoTalo]

... eikä esim. käsin ...

OT: Neljännesvuosisata sitten käytiin usein suomalaisten kanssa yhdessä syömässä Nykissä. Kerran joku idiootti vei meidät afrikkalaiseen ravintolaan, jossa syötiin käsin yhteiseltä isolta lautaselta. Oli ihanan yhteisöllistä!
Kumbayaa!

[Velkku]

Tähän on pakko kommentoida, että nämä on yleisiä käytöstapoja. Itse ainakin olen esim. saanut opetuksen että lakki otetaan pois päästä syödessä (armeijassa myös sama homma), syödään haarukalla ja veitsellä (eikä esim. käsin, jos kerran ei väliä), ei pureskella suu auki jne. Mielestäni ei voi ihan kauheesti olla liikaa vaadittu että opetetaan lapselle (enemmänkin nuorelle) pöytätavat. On se kai kiva ravintolaankin mennä syömään kun osaa edes perusteet asioista.

Ei ole mitään yleisiä käytöstapoja vaatia että haarukka tulee olla oikeassa (ei saisi olla vasemmassa) ja veitsi tulee olla vasemmassa (ei saisi olla oikeassa) kädessä. Nuo on jotain hienoperseitten keksimää taikauskoista rituaalia. 

syödään haarukalla ja veitsellä (eikä esim. käsin, jos kerran ei väliä)

Syö sitten sitä ruisleipää haarukalla ja veitsellä.

Pöytätapoihin kuuluu että tiedät millä milloinkin syöt. Jos et osaa edes haarukka ja veistä pitää oikeassa kädessä niin mitä sinun vanhempasi on sinulle opettanut ruokapöydässä lapsena?

[Augustus]

... eikä esim. käsin ...

OT: Neljännesvuosisata sitten käytiin usein suomalaisten kanssa yhdessä syömässä Nykissä. Kerran joku idiootti vei meidät afrikkalaiseen ravintolaan, jossa syötiin käsin yhteiseltä isolta lautaselta. Oli ihanan yhteisöllistä!
Kumbayaa!

Kyllä! Tässä on se monikulttuurin kiehtovuus, se on se mahtava vapauttava kokemus. Esimerkiksi Suomessa on ollut aina ankeaa työssä ja vapaa-ajalla sodasta lähtien. Työssä on ankeaa ja työpaikan ruokalassa on vielä ankeampaa sapuskaa. Esimiehet ovat lähinnä jurottavia natsiupsereita. Muutenkin Suomi on ollut aina täynnä hapannaamaisia kyttääjiä ja ilmiantajia. Voin kyllä ymmärtää sen, miksi aina naiset rakastuvat neekereihin.

 

[ikuturso]

Täällä on ollut keskustelua siitä, kuinka ruoista nauttiminen on kasvatuskysymys. Menaiset tutki ihmisten inhokkiruokia:

Nyt se on selvillä! Tämä on suomalaisten inhokkiruoka – "Ulkonäkö, haju ja maku ovat vastenmielisiä"
Yli 23 000 suomalaista kertoi, mikä ruoka ei maistu – ei sitten millään.

ME NAISET kysyi äskettäin, mikä on suomalaisten inhokkiruoka. Toimituksen esiraati oli valinnut äänestykseen joitakin tunteita herättäviä ruokia, mutta vastaajat saivat ehdottaa myös muita ruokia.

Leikkimieliseen kyselyyn vastasi yli 23 000 suomalaista. Valmiista vaihtoehdoista inhokkiruokaansa äänesti runsas 19 000 suomalaista – kun taas omaa inhokkiaan ehdotti yli 4 000 suomalaista.
...
Kyselyn perusteella suomalaisilla vaikuttaisi kuitenkin olevan melko yhteneväisiä näkemyksiä siitä, mitkä ruuat eivät sovi omaan suuhun. Perusteluiksi tiettyjen ruokien välttelemiseen kerrottiin muun muassa ruuan maku tai haju, erikoinen koostumus tai siihen liittyvät ikävät kokemukset lapsuudesta.

Esiraadin laatimasta listasta puuttuvia ruokia ehdotettiin ahkerasti. Vastauksissa toistuivat usein samat ruuat, mutta eniten mainintoja sai tilliliha. Muita erityisen paljon mainintoja saaneita ruokia olivat kanaviillokki, erilaiset puurot, siskonmakkarakeitto, rössypottu, klimppisoppa, silakkalaatikko, veripalttu sekä makaronivelli.

Listasimme kyselyyn tulleiden äänien ja vastausten perusteella 10 ruokaa, joita suomalaiset välttävät eniten.

10. Mämmi, 2,5 prosenttia äänistä
"MAISTUU pilaantuneelle leivälle, josta on väännetty hieman erikoisen näköinen sose. Ei tästä saa toimivaa, vaikka sitä tarjoilisi mistä tahansa "tuokkosesta". Me ihmiset olemme tosi outoja, kun ollaan tällainenkin ruoka joskus kehitetty."

9. Pinaattikeitto, 2,6 prosenttia äänistä
"PINAATTI on hyvää letuissa, mutta keittoa ei pysty syömään. Johtunee kouluajoista, jolloin sitä pakotettiin syömään."

8. Silakkapihvit, 3 prosenttia äänistä
"SISÄLTÄVÄT yleensä kovia ruotoja, ja makukin on yleensä ollut liian kalaisa. Ehkä myös pakastaminen on pilannut maun."

7. Janssoninkiusaus, 4,9 prosenttia äänistä
"JOKA kerta petyn siihen, miten vähän tämä maistuu millekään. Ja kun se maku sieltä kummittelee kielenpäälle, se on joku anjoviksen sivumaku, jonka makuprofiilia kuvaa parhaiten toteamus pahaa."

6. Sushi, 5 prosenttia äänistä
"KARMEA suutuntuma, raaka kala ei houkuttele. Merilevä yököttää."

5. Veriletut, 5,3 prosenttia äänistä
Viidenneksi eniten äänestetty vastausvaihtoehto poiki vastauksiin paljon ikäviä muistoja kouluajoilta.

"SAIN niitä lapsena ja niiden imelä maku on jäänyt ikävänä mieleen."

"ALA-ASTEELLA koulussa tarjottiin verilettujen kanssa keitettyjä perunoita, valkokastiketta ja puolukkahilloa. Yhdistelmä oli aivan kamala. Aikuisena moni lapsuuden inhokkiruoka on muuttunut vähintään neutraaliksi. Veriletut on edelleen ruoka, joka ei houkuttele yhtään. Maku tökkii jostain syystä."

"MAKU ja ulkonäkö puistattavat. Ei auta edes puolukkahillo. Onneksi enää ei ole pakko syödä."

4. Maksalaatikko, 5,8 prosenttia äänistä
Rusinoilla vai ilman – vai ei ollenkaan? Vaihtoehdoista neljänneksi eniten ääniä kerännyt maksalaatikko ihastuttaa ja vihastuttaa.

"JOTENKIN se maistuu sellaiselta, että se on vaarallista – hälyttävältä. Sama pätee tietysti kaikkiin maksaa sisältäviin ruokiin."

"MAKSASTA tykkään, mutta rusinat ja siirappi sekä maksalaatikon imelyys ovat liikaa."

"MAKSA ja puuro kuuluu syödä erikseen, ei samalla kertaa! Syön kyllä maksaa, esimerkiksi maksamakkara on hyvää. Aikanaan koulussa pakotettiin syömään maksalaatikkoa ja silloin päätin, että ei ikinä enää!"

3. Maksakastike, 9,4 prosenttia äänistä
Maksalaatikkoa vielä enemmän ääniä kerännyt maksakastike keräsi kommentteja kastikkeen koostumuksesta, joka ei ole kaikkien mieleen.

"MAKSAN palat jäävät pyörimään kurkkuun, ja oksennusrefleksi on taattu. Aivan hirveää."

"SYÖMÄNI maksa on ollut sitkeää ja maistunut pahalta. Samaan sarjaan kuuluvat muutkin sisäelinruoat."

"MAKSA nitisee hampaissa ja on liian voimakkaan makuista."

2. Kesäkeitto, 11,3 prosenttia äänistä
Kesäinen kasvisklassikko ei maistu isolle osalle kyselyyn vastanneista. Vastausten perusteella suurta inhotusta herättää maitopohjainen liemi.

"MAIDOSSA keitetyt kasvikset eivät vaan maistu hyvälle. Joitain asioita ei kuulu sotkea keskenään."

"MAITO ja vihannekset eivät toimi minulle. Jos ruokaan lisättäisiin hieman edes kalaa, se olisi jo paljon parempaa."

"VEDELLÄ laimennetussa maidossa lilluvat vihannekset eivät ole mikään houkutteleva makuelämys. Vaikka vihannekset muutoin maistuisivatkin, niin kesäkeitosta ei ole mitään hyviä makumuistoja. Onneksi sitä ei ole enää vuosiin kukaan yrittänyt tarjota."

1. Lipeäkala, 21,6 prosenttia äänistä
Yli viidesosan kaikista äänistä keräsi perinneruoka lipeäkala. Kiistelty, erityisesti joulun aikaan tarjoiltava kalaruoka sai paljon kommentteja erityisesti voimakkaan hajunsa vuoksi.

"OLEN yrittänyt syödä, mutta ei mene suusta alas. Kaikkea muuta voisin maistaa, mutta lipeäkala jää koskematta."

"ULKONÄKÖ, haju ja maku ovat vastenmielisiä. Lisäksi siitä jäi traumat pakollisena jouluruokana."

"KUN OLIN lapsi, äiti keitti lipeäkalaa kotona ja koko kämppä haisi ihan mädälle. Hirveät traumat, en halua kepilläkään koskea koko lipeäkalaan."

Juttu on julkaistu Me Naisissa aiemmin elokuussa 2023.

https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000010201031.html

Noista pinaattikeitto ja kesäkeitto menee minulla inhokkikategoriaan. Silakkapihveissä haittaa ruodot, jos niitä on paljon. Minulla on herkkä nielurefleksi ja pelkään hysteerisesti, että nieluuni jäisi ruoto jumiin.

Maksalaatikko, maksakastike, sushi merilevineen, mämmi ovat aivan herkkujani.

Noista maksaruoat ovat eläinperäisiä, sushi kallista ja mämmi sesonkiruoka, niin ketään ei kiinnosta jos joku ei tykkää niistä. Mutta annas olla jos et tykkää persiljasta, niin olet kieroon kasvatettu.

-i-

[Roope]

Kaupunkitoimittaja on järkyttynyt, kun lihankorvikkeita syöviä vegaaneja rahastetaan valmisruokahyllyillä. Toimittajan ratkaisu on jatkaa sikahintaisten tuotteiden ostamista.

Vegaanisten valmis­ruokien hyllyllä paljastuu järkytys

Tuntuu absurdilta, että joidenkin vegaanisten valmisruokien hinnat lähentelevät kymmentä euroa, kirjoittaa kaupunkitoimittaja Jasmin Vahtera.

JATKUVA ulkona syöminen työpäivän aikana tulee häiritsevän kalliiksi. Toivoin säästäväni euroja, ja päätin alkaa suunnata useammin ravintolan sijasta valmisruokatiskille.

Nopeasti kuitenkin huomasin, että kuluttajaa ohjaillaan tässäkin asiassa suuntaan, joka ei ole maailmalle hyväksi.

MYÖS valmisruuasta saa maksaa nykyään hämmentäviä summia. Siis jos haluaa vegaanista sellaista. Inflaatio näkyy ja tuntuu tässäkin.

Hintaero vegaanisten ja ei-vegaanisten tuotteiden välillä on silmiinpistävä.

Tavallisin mahdollinen annos lihapullat ja muusi (Atria, 300 grammaa) maksaa K-ryhmän kaupassa 2,59 euroa.

Samankaltainen annos vegaanisena maksaa esimerkiksi 5,49 euroa (Vegme, 400 grammaa) tai 6,15 euroa (Rebl eats, 350 grammaa).

Lähikaupan vegaanisten ruokien hyllyllä vielä kovempaa hintaa halutaan esimerkiksi pyttipannusta. Rebl eatsin Superspydäri maksaa jo 8,35 euroa.

[...]

KASVIPROTEIINITUOTTEIDEN hintaa selittää markkinoiden toimintalogiikka. Näin kertoi Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori HS:lle elokuussa 2019.

Arovuoren mukaan hinnoissa näkyy se, että kasvistuotteita tuotetaan vähemmän kuin lihatuotteita.

Tulee kalliiksi olla vegaani, vaikka sitä haluaisi olla eettisistä syistä tai torjuakseen ilmastonmuutosta. Satunnaisesti vegaanista ruokaa haluavaan sekasyöjään vaikutus voi olla suurempi. Harva ottaa vegaanisen vaihtoehdon, kun lihaa saa aina halvemmalla.

RUOKAKAUPASSA hinta on monelle se, mikä merkitsee. Tuntuu absurdilta, että joidenkin vegaanisten valmisruokien hinnat lähentelevät kymmentä euroa.

[...]

Vain muutaman euron suuremmalla rahallisella panostuksella lounasbuffetista voi saada vegaanisen lounaan lisäkesalaatteineen, juomineen, leipineen, jälkiruokineen ja kahveineen.

Onko siis valmisruokahyllyn 350 gramman pyttipannu todella 8,35 euron arvoinen?

MIKÄLI vegaanisen ruuan tuotanto ei monipuolistu ja kasva merkittävämmäksi, pysyvät hinnatkin korkealla, eikä tilanne esimerkiksi lounasta etsivän valmisruokashoppailijan näkökulmasta muutu.

[...]

Se, miten voin itse yrittää vaikuttaa eettisten ruokien hintaan, on ostaa niitä sinnikkäästi hinnasta huolimatta.

Helsingin Sanomat 31.1.2024

Suosittelen toimittajaa ja muitakin lopettamaan kalliiden lihaimitaatioiden ostamisen.

[Pieni Maailma]

Markkinat paljastavat toimittajalle julmasti, että hänen ajatusmaailmansa ei nauti niin laajaa kannatusta ihmisten keskuudessa, että nämä olisivat siitä valmiita maksamaan. Suurin osa nykytrendien myötäilijöistä ja erityisesti vihreistä vain poseeraa lauman mukana.

Jos riittävän moni haluaisi oikeasti syödä valmisvegaanimössöjä, laskisivat niiden hinnat kun eri yritykset alkaisivat kilpailla, kuka saa vegaanien rahat itselleen.

Mutta hei, miten olisi vanha kunnon komentotalous? Kyllä valtion virkamies tietää paremmin, mitä ruokaa tehtaan tulee tehdä muurahaiskansalaiselle.
Ei ahdistaisi toimittajaakaan niin paljon.

[Betonikostaja]

Kun katsoo kaupassa punalaputettuja tuotteita, niiden joukossa on paljon kasvisruokia. Jos kasvisruoka on kerran niin hyvää, niin miksi ihmiset eivät sitä osta? Hintakaan ei kelpaa selitykseksi, kun terveellisiä ruokatuotteita ostetaan kyllä, vaikka ne ovat usein kalliimpia.

Piiperöt näkevät tietysti kasvisruuan heikossa menekissä ideologista vastustusta. Sellaista on todennäköisesti melko vähän. Itsekin olen lihaa syövä valkoinen heteromies, mutta olen välillä maistanut kasvisruokia uteliaisuudesta. Olen yrittänyt tykätä, mutta ei vain maistu. Eikä kasvisruokien syöminen olisi minulle mikään valtava harppaus, syön kyllä tuoreita kasviksia osana ruokavaliotani enkä esimerkiksi syö kovin paljon punaista lihaa.

Selitykseksi kasvisruokien nihkeälle menekille ei ikinä kelpaa se, ettei kasvisruoka ole monenkaan mielestä kovin hyvää. Ideologista painostusta kasvisruokaan on nykyään paljon, mutta ruoka-asioissa ihmiset äänestävät edelleen jaloillaan ja syövät sitä, mikä miellyttää omia makuhermoja. Se ei tule muuttumaan, vaikka piiperöt mitä tekisivät.

[Torspo]

Olen useampaa kymmentä vegaanivaihtoehtoa kokeillut kaupan hyllyiltä, koska yhden perusteella ei saisi tuomita. En viitsi täyttä hintaa maksaa, kun lähikaupan vegetuotepaikoissa on noin puolet tuotteista alelaputettuja iltaisin. Yhdeksän jälkeen -60%.

Niiden haluajat ovat kauppiaan katastrofi. Kaikkia vaaditaan ja sitten kun tilataan, niin ei osteta. Hävikkiä tulee tolkuttoman paljon ja se on pakko sisällyttää hintoihin. Vegetuotteita ei iso osa ihmisistä, ei edes vegaanit osta alehinnoilla.

Niin ja tärkein, maku, se maku. Kokeiluni perusteella maksimissaan yksi kymmenestä tuotteesta on sen makuinen että voisin syödä uudestaan, muttei ikinä täydellä hinnalla.

[parpoltos]

Olen useampaa kymmentä vegaanivaihtoehtoa kokeillut kaupan hyllyiltä, koska yhden perusteella ei saisi tuomita. En viitsi täyttä hintaa maksaa, kun lähikaupan vegetuotepaikoissa on noin puolet tuotteista alelaputettuja iltaisin. Yhdeksän jälkeen -60%.

Niiden haluajat ovat kauppiaan katastrofi. Kaikkia vaaditaan ja sitten kun tilataan, niin ei osteta. Hävikkiä tulee tolkuttoman paljon ja se on pakko sisällyttää hintoihin. Vegetuotteita ei iso osa ihmisistä, ei edes vegaanit osta alehinnoilla.

Niin ja tärkein, maku, se maku. Kokeiluni perusteella maksimissaan yksi kymmenestä tuotteesta on sen makuinen että voisin syödä uudestaan, muttei ikinä täydellä hinnalla.

Taloudessamme olemme erikoistuneet juurikin hävikkiruoan hyödyntämiseen, normihintaan tulee ostettua todella vähän mitään. Vege-einekset todellakin ovat enimmäkseen mauttomia ellei suorastaan vastenmielisiä (konsistenssi/rakenne, harvemmin maku sinällään), mutta poikkeuksiakin on mukana - ehkä tuo yksi kymmenestä. Mutta, kaikki tulee kyllä syötyä mitä on ostettu, nimittäin eineksen voi silputa tai sekoittaa pataan ja lisätä säilykepapuja, säilyketomaatteja/-kastikkeita, munakoisotahnaa, tuoreita kasviksia (ml. juurekset), soija- tai muuta proteiinirouhetta ja paljon mausteita. Varsinaisia kasvissyöjiä emme ole, joten laitamme kyllä toisinaan joukkoon kermaa, juustoja, nakkeja ja jauhelihaakin. Ja maukasta tulee.

[F1nka]

Jos haluaa kasvisruokaa lautaselle, niin kannattaa kurkata säilyke- ja kuiva-ainepuolelle kaupassa. Linssit, pavut ja herneet ovat edullisia ja hyväksi suolistoflooralle. Makkaratiskin fac simile -tuotteet taasen sisältävät usein liikaa suolaa ja rasvaa eivätkä yleensä toimi ruokalautasen proteiinipalana.

[ämpee]

Kasvisruokien alennustilaa osoittaa niiden myyminen liharuokia jäljittelevinä, siinä suoraan tunnustetaan ettei kasviksissa ole mitään sellaista joka ilman tuota jäljittelyä vetäisi puoleensa.

Tavallisin mahdollinen annos lihapullat ja muusi (Atria, 300 grammaa) maksaa K-ryhmän kaupassa 2,59 euroa.

Samankaltainen annos vegaanisena maksaa esimerkiksi 5,49 euroa (Vegme, 400 grammaa) tai 6,15 euroa (Rebl eats, 350 grammaa).

Lähikaupan vegaanisten ruokien hyllyllä vielä kovempaa hintaa halutaan esimerkiksi pyttipannusta. Rebl eatsin Superspydäri maksaa jo 8,35 euroa.

Tehkää ensin sellainen kasvisruoka jota aletaan liharuualla jäljittelemään ja vasta sitten olette valmiita ihmettelemään jos kasvisruuat eivät kelpaa.

[Nuivinator]

Kasvisruokien alennustilaa osoittaa niiden myyminen liharuokia jäljittelevinä, siinä suoraan tunnustetaan ettei kasviksissa ole mitään sellaista joka ilman tuota jäljittelyä vetäisi puoleensa.

[...]

Tehkää ensin sellainen kasvisruoka jota aletaan liharuualla jäljittelemään ja vasta sitten olette valmiita ihmettelemään jos kasvisruuat eivät kelpaa.

https://www.nytimes.com/2019/07/16/business/arbys-fake-carrot.html

In the past year, several prominent restaurant chains have added plant-based burgers, sausages and ground beef to their menus, embracing a growing consumer demand for vegetarian products that simulate the taste and texture of meat.

But Arby's is going in the opposite direction. Rather than invest in such alternatives, the chain has unveiled a product designed to poke fun at fans of meatless meat: a carrot made from turkey.

Tuolla on kuvat ja kaikki. Kalkkunasta tehtyä "porkkanaa".

[Roope]

Jonkun muun pitäisi maksaa, kun tavallinen kasvisruoka ei kelpaa, vaan halutaan välttämättä feikkilihaa ja feikkimaitoa.

Kasvipohjainen ruokavalio tulee kalliiksi

JASMIN VAHTERA ruoti kommentissaan (HS 31.1.) sitä, kuinka kalliita vegaaniset valmisruoat ovat. Ongelma ei koske vain eineksiä: erilaiset kasvipohjaiset tuotteet ovat usein eläinperäisiä kalliimpia, mikä nostaa ostoskorin hintaa merkittävästi. Pelkästään kasvipohjaisten juomien, joita lapsiperheessä kuluu viikossa useampi litra, suosiminen tulee viikkotasolla useita euroja lehmänmaitoa kalliimmaksi.

Kasvipainotteinen ruokavalio on hyväksi terveydelle ja ympäristölle. Eikö tällaisia tuotteita ja ruokavaliota tulisi tukea, eläinperäisten sijaan?

Sara Nurmilaukas
Helsinki

Helsingin Sanomat 4.2.2024

En tiedä kyseisen SPR:n asiantuntijan palkkaa, mutta koulutettu tyossäkäyvä suomalainen valittamassa kasvipohjaisen ruokavalion kalleudesta...

Kasvissyönti lienee yleisintä Intiassa, jonka väestöstä noin 20 prosenttia on tuoreimpien arvioiden mukaan ollut perinteisesti laktovegetaareja. Intialaisten lihan ja kananmunien syönnistä pidättäytyminen ei liity köyhyyteen, vaan intialaiset laktovegetaarit ovat päinvastoin tavallista parempituloisia.
...
Lihantuottajien Lihatiedotusyhdistyksen kyselyn mukaan 7 % suomalaisista (eli 384 000 ihmistä) ei syönyt lihaa vuonna 2016. Lihaa syömättömiä oli eniten 15−24-vuotiaissa, joista 16 % ei syönyt lihaa. 3 % väestöstä söi lihaa harvoin. Kysely ei kuitenkaan kartoittanut kalan syöntiä. Vuonna 2015 lihaa ei syönyt 6 % väestöstä (329 000 ihmistä). Vuonna 2014 osuus oli 5 % ja korkein 25−34-vuotiaiden keskuudessa, jossa se oli 10 %.

Kasvissyöjät ovat tyypillisesti hyvin koulutettuja eteläsuomalaisia nuoria naisia.

Wikipedia – Kasvissyönti

[Pallopääkissa]

Pakkokasvispäivä ei arvatenkaan koske muslimeja, kun naudan ja lampaan lihan (sekä muiden sallituksi määriteltyjen lihojen) syönti "kuuluu kulttuuriin". Intersektionaalisuus jne. edellyttää lihansyönnin sallimista muslimeille. Suvakit eivät varmaan halua kuulla rasistisyytöksiä joita muslimit esittäisivät suvakkeja kohtaan?

[Velkku]

Kasvisruokien alennustilaa osoittaa niiden myyminen liharuokia jäljittelevinä, siinä suoraan tunnustetaan ettei kasviksissa ole mitään sellaista joka ilman tuota jäljittelyä vetäisi puoleensa.

Tavallisin mahdollinen annos lihapullat ja muusi (Atria, 300 grammaa) maksaa K-ryhmän kaupassa 2,59 euroa.

Samankaltainen annos vegaanisena maksaa esimerkiksi 5,49 euroa (Vegme, 400 grammaa) tai 6,15 euroa (Rebl eats, 350 grammaa).

Lähikaupan vegaanisten ruokien hyllyllä vielä kovempaa hintaa halutaan esimerkiksi pyttipannusta. Rebl eatsin Superspydäri maksaa jo 8,35 euroa.

Tehkää ensin sellainen kasvisruoka jota aletaan liharuualla jäljittelemään ja vasta sitten olette valmiita ihmettelemään jos kasvisruuat eivät kelpaa.

Höpö höpö. Ihmisille tarjotaan tuttua ruokaa. Eihän monet edes tiedä miten joku kasvisruoka pitäisi valmistaa jos se näyttää oudolta. Moniko tietää miten tofu syödään? Sehän näyttää ja on koostumukseltaankin erikoista. Helppo se on joku härkäpapumuru syödä jauhelihan tilalla tai vegemakkara tavallisen tilalla.

[Velkku]

Markkinat paljastavat toimittajalle julmasti, että hänen ajatusmaailmansa ei nauti niin laajaa kannatusta ihmisten keskuudessa, että nämä olisivat siitä valmiita maksamaan. Suurin osa nykytrendien myötäilijöistä ja erityisesti vihreistä vain poseeraa lauman mukana.

Jos riittävän moni haluaisi oikeasti syödä valmisvegaanimössöjä, laskisivat niiden hinnat kun eri yritykset alkaisivat kilpailla, kuka saa vegaanien rahat itselleen.

Tämä väite voisi muuten kantaa, mutta jos vertaa vaikka kuinka helvetisti kasvisruokien tarjonta on kasvanut 20 vuodessa, eli käytännössä nollasta todella laajaan valikoimaan, erinomaisiin kasvisravintoloihin, täysin vegaanisiin tuotteisiin ja kaiken maailman vegemessuihin jne., niin kysyntää todellakin on.

[Dangr]

Jonkun muun pitäisi maksaa, kun tavallinen kasvisruoka ei kelpaa, vaan halutaan välttämättä feikkilihaa ja feikkimaitoa.

Kasvipohjainen ruokavalio tulee kalliiksi

JASMIN VAHTERA ruoti kommentissaan (HS 31.1.) sitä, kuinka kalliita vegaaniset valmisruoat ovat. Ongelma ei koske vain eineksiä: erilaiset kasvipohjaiset tuotteet ovat usein eläinperäisiä kalliimpia, mikä nostaa ostoskorin hintaa merkittävästi. Pelkästään kasvipohjaisten juomien, joita lapsiperheessä kuluu viikossa useampi litra, suosiminen tulee viikkotasolla useita euroja lehmänmaitoa kalliimmaksi.

Joku manteli- tai soijamaidon tekeminen itse on helppoa, nopeaa ja halpaa. Eikä ole mitään lisättyä mukana, eikä tule paljoa pakkausroskaa. TJEU: Youtube almond milk recipe

Tehkää kunnon kasvisruokia. Ei mitään vetisiä laitosruokia. Eilen syötiin munakoisocurry, upposi.

[Jäkättäjä]

Markkinat paljastavat toimittajalle julmasti, että hänen ajatusmaailmansa ei nauti niin laajaa kannatusta ihmisten keskuudessa,

Tämä väite voisi muuten kantaa, mutta jos vertaa vaikka kuinka helvetisti kasvisruokien tarjonta on kasvanut 20 vuodessa, eli käytännössä nollasta todella laajaan valikoimaan, erinomaisiin kasvisravintoloihin, täysin vegaanisiin tuotteisiin ja kaiken maailman vegemessuihin jne., niin kysyntää todellakin on.

Tarjonta on lisääntynyt pienen prosentin älämölön takia mutta kysyntä ei.