Käännytysten seurantaketju

[qwerty]

Demarit eivät näköjään halua säilyttää gallup-johtoaan.

Joka on mun mielestä Ylen Tanska uutisoinnin ansiota. SDP muka kovan linjan puolue. Ei todellakaan ole. Täkäläinen SDP on lähempänä Unkarin demareita, joiden politiikka on muuri alas, ei rajoja! Tuolla linjalla saavat ensi kuun vaalissa noin 3% kannatuksen. Sielläkin tuo on entinen pääministeripuolue

Mikä suomalaisia vaivaa?!

[Lucce]

Demarit mitään gallupeita ole johtanut vuosiin . Älkää luottako niihin ,niiden motiivit on ulkomailla . Käännytyksiä ei keskeytetä ,eikä Mykkäsen tarvitse ottaa ohjeita miltään pilvenhattara torsteilta.

[kivimies]

Demarit eivät näköjään halua säilyttää gallup-johtoaan.

Ministeri Mykkäsen olisi käynnistettävä viipymättä riippumaton perinpohjainen selvitys vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryyn liittyvistä tapahtumista ja tehdyistä toimenpiteistä Suomessa kattaen valtiojohdon, maahanmuuttoviraston, VOK-sektorin toimijat ja näihin kytköksissä olleet poliitikot, virkamiehet ja yrityssektorin toimijat. Kyseisten tapahtumien laillisuuden ja sopimusten mukaisuuden selvittäminen olisi Suomen kansalaisille kaikilla mittareilla huomattavasti merkityksellisempi asia kuin Pilvi Torstin ja Antti Rinteen vaatima selvitys.

Vai että vaativat selvitystä. Onhan se parannus kuntavaaleissa esitettyyn vaatimukseen, jonka mukaan kaikki palautuksista kieltäytyvät saisivat väliaikaisen oleskeluluvan.
Lisäksi voisivat selvittää, miksi  ~80% tulijoilla ei ole papereita mukanaan.

[og1967]

En tiedä, puhuuko Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen asian vierestä tahallaan vai tietämättömyyttään. Kumpikin on ikävä asia.

Outi Korhosen eilen Turun Yliopiston nimissä Facebookissa esittämä propagandavideo vastasi tähän kysymykseen.

Korhonen yleistää pokkana lyonilaisen oikeusistuimen yksittäisen päätöksen koko Euroopan epäluottamuslauseeksi Suomen turvapaikkapolitiikalle.

Eikö yliopistolta voisi pyytää selvitystä siihen, että alan professori ei näytä ymmärtävän oman alansa lakeja ollenkaan ja että onko hän pätevä toimeensa?

[Rokka]

Eikö nyt Loviisan pelastuslaitos voisi pistää yhden pottunokan kortistoon ja palkata tämän ambulanssikuskin töihin?
Äidillekin voisi löytyä paikka päiväkodin johtajana.

Eikös se vanhin Loviisan tyttökin ollut jo melkein valmis lääkäri?

[Roope]

Pilvi Torsti Loviisassa: Ministeri Mykkäsen asetettava selvityshenkilö käymään läpi turvapaikkapolitiikkaa

--------
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esittänyt jo aiemmin, että pääministeri asettaisi selvityshenkilön, koska Rinteen mukaan suomalaisten keskuudessa on kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

Selvityshenkilön tehtävänä olisi Rinteen mukaan selvittää, vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan palauttamisissa, ja uudistunut lainsäädäntö, joka pakolaiskriisin aikana on tehty, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.
https://demokraatti.fi/pilvi-torsti-loviisassa-ministeri-mykkasen-asetettava-selvityshenkilo-kaymaan-lapi-turvapaikkapolitiikkaa/

[tweet]970044700634861575[/tweet]

[tweet]970047059050074113[/tweet]

[tweet]970216888696496128[/tweet]

Perusteltua lienee arvioida vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan palautuksissa, ja uudistunut lainsäädäntö, joka 2015 jälkeen on tehty, kv sopimuksia ja perustuslain määräyksiä ja toimivatko viranomaiset ja tuomioistuinlaitos päätösprosessien valossa näiden mukaan.

Pyytäisin, että siteerauksissa ollaan tarkkoja: En ole esittänyt negatiivisten päätösten erillistä käsittelyä, vaan kv sopimuksien, lainsäädännön ja näiden toimeenpanon arviointia oikeudenmukaisuuden, inhimillisyyden ja turvallisuuden näkökulmasta.

En ole enää kärryillä, kuinka mones ulostulo tämä kansanedustaja Pilvi Torstin oli, jossa vaaditaan riippumatonta selvitystä Suomen turvapaikkapolitiikasta tai vastaavaa. Eva Biaudet vaati omassa Emma Karin kanssa tekemässään ulostulossa nimenomaan jo tehtyjen päätösten uutta läpikäyntiä, ja Ville Niinistö syytti Maahanmuuttovirastoa suoraan kansainvälisten sopimusten ja perustuslain rikkomisesta.

On aivan eri asia vaatia selvittämään, rikkooko Suomen lainsäädäntö "kv sopimuksia ja perustuslain määräyksiä ja toimivatko viranomaiset ja tuomioistuinlaitos päätösprosessien valossa näiden mukaan" kuin vaatia "kv sopimuksien, lainsäädännön ja näiden toimeenpanon arviointia oikeudenmukaisuuden, inhimillisyyden ja turvallisuuden näkökulmasta". Edellinen viittaa vakavaan syytökseen järjestelmällisestä perustuslain rikkomisesta, kun taas jälkimmäisessä on enemmänkin kyse epämääräisestä fiilistelystä peace&love-hengessä.

Kansanedustaja Torsti on nyt vaatinut molempia, kuin kyse olisi samasta asiasta.

[Roope]

Ylen kampanja alkoi Eero Mäntymaan ja Jessica Stolzmannin johdolla varsin vauhdikkaasti.

Pieni tauko, mutta tänään kampanjaa jatkettiin:

Yle: "Eikö pääministerinne luvannut avata kotiovensa pakolaisille?" Bilal al-Gburi kertoo miksi valitsi Suomen – ja miltä tuntuu, kun Suomi ei valinnut häntä (Eero Mäntymaa)

Svenska Yle: Irakier lämnar Finland för Frankrike - de vill inte höra talas om Finland längre (Jessica Stolzmann)

I Frankrike fick nästan 80 procent av irakierna asyl år 2016, i Finland endast tjugo procent.

Se oli vuonna 2016. Silloin irakilaisten hyväksymisprosentti oli Suomessa 24, kun se vuodenvaihteessa oli 57.

Enligt Dublinförordningen ska det inte vara möjligt att påbörja asylprocessen på nytt i ett annat EU-land efter att man har fått ett negativt asylbeslut.

Asylsökande ska skickas tillbaka till det land där de först lämnat in sin asylansökan.

Frankrike har ändå inte alltid skickat tillbaka personer trots att det kommit fram att de redan gått igenom asylprocessen i Finland.

Det är det här som irakierna nu hoppas på: att Frankrike inte skulle tillämpa principen genom att skicka dem tillbaka till Finland där de först sökte asyl.

Tällaista muutosta ei ole näköpiirissä. Samassa jutussa haastatellun Maahanmuuttoviraston Mikko Montinin mukaan Ranska on lähettänyt Suomeen takaisin yli 250 irakilaista turvapaikanhakijaa vuoden aikana. On tiettävästi vain yksi tapaus viime kesältä, jossa näin ei tehty.

Vid Migrationsverket säger resultatsområdeschefen Mikko Montin att han endast känner till det här ena fallet där en fransk domstol har ansett att en irakier inte ska skickas tillbaka till Finland.

- Jag vill inte kommentera fallet, men enligt Dublinförordningen har en stat rätt att ta ett fall till ny behandling även om en stat inte har en skyldighet att göra det, säger Mikko Montin.

Det är ändå osannolikt att en stat gör det eftersom hela det europeiska asylsystemet bygger på att fallen behandlas endast i en medlemsstat.

Enligt Montin tillämpar EU-länderna i hög grad Dublinförordningen. Från Frankrike har över 250 irakier skickats tillbaka till Finland sedan början av 2017.

Lyonilaisen oikeusistuimen yksittäistä päätöstä on käytetty suomalaisten pakolaisjärjestöjen propagandassa muka osoituksena Ranskan ja muun Euroopan Suomesta poikkeavasta linjasta, mutta tuntuukin käyneen niin, että nämä valheet ovat nielleet vain Suomesta kielteisen päätöksen saaneet irakilaiset, jotka ovat kymmenittäin tai sadoittain matkanneet Ranskaan yrittämään uuden hakemuksen jättämistä siellä. Sehän sopii.

[Mikko pa]

10 tuntia sitten oli faceen päivitetty tämmöinen?

The attempted suicide of a refugee is now again in the deportation prison in the city of Labrenta Yotsuna because of injustice and imprisonment without reasons for a long time

Prototyyppi Pallero. Sotapakolainen. Ala-ikäinen. Varma Kuolema odottaa. Mies ja kultainen iPhone.

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=816136871871405&set=a.112966898855076.22186.100004252987008&type=3

On tuo Ali kopitettuna tuolla Lubrenta Yotsenossa, kovasti vinkuu noissa stop deportationin fb ketjuissa

[valla_valla]

Irakilaisperheellä on ihan mukavat tulot Suomessa.

Lapsia siis 7, joista kertyy lapsilisää yhteensä kuukaudessa:
94,88+104,84+133,79+153,24+172,69+172,69+172,69
= 1004,82 euroa.

Asumistukea tipahtaa 129,30 e kun asunnon lonkalta heitetty vuokra on 500 e.

Perustoimeentulotuki 3231,30 seitsenlapsiselle perheelle.

En tosin jaksa ottaa selvää lasketaanko lapsilisä mukaan toimeentulotukeen vai vähennetäänkö se jo siitä.

Mutta vähennetään me, niin siltikin perheen tulot olis noin 3200 ekee eikä lasketa edes asumistukea.

Ihan kohtuuhyvä tienesti.

[og1967]

Mutta vähennetään me, niin siltikin perheen tulot olis noin 3200 ekee eikä lasketa edes asumistukea.

Ihan kohtuuhyvä tienesti.

Lapsilisä vähennetään tuista (ainakin toimeentulotuesta). Tuo vastaa noin 5000 e/kk bruttopalkkaa. Yleensä tuollaisen saaminen vaati akateemisen tutkinnon ja jonkin asiantuntijatehtävän.

[og1967]

It is very common in Labrenta Yotsuna prison that you prefer to commit suicide instead of getting your next negative decision without a possibility to get free. Prime Minister Siilipae owns the prison and will get money from the World Bank every day he keeps prisoners inside. He asked stupid Iraqis to come to Finland in the fall of 2015 by promising his prime minister palace for their use. The real reason was getting more money from World Bank for his corrupted elite. He has also recruited woman guardians who love to treat Iraqi prisoners like dogs (photo included).

[Mok]

Tiedot pakolaisten karseista kohtaloista Suomen epäinhimillisten viranomaisten käsissä leviävät maailmalla.

Sputnik uutisoi, miten Suomessa kohdellaan kaltoin turvapaikanhakijoita - varsinkin irakkeja.  Turvapaikan heistä saa vain 20 % ja yhä useammat yrittävät epätoivoissaan itsemurhaa.   Ranskassa tuomioistuin onkin todennut, että vastoin Dublin-sopimusta turvapaikanhakijaa ei saa lähettää Suomeen, koska hän ei saa oikeutta täällä.  Ranskassa irakilaisista turvapaikan saa 80 %.  Nyt monet Suomessa kielteisen päätöksen saaneet pyrkivätkin Ranskaan. 

"Since 2015 over 6,000 asylum seekers have disappeared from Finland's immigration authorities' radar. According to the police estimate, about half of them chose other European nations in hope of getting asylum, in the light of looming deportation from Finland, national broadcaster Yle reported.

According to Yle, France is a particularly popular destination among Iraqi asylum seekers who were rejected by Finland due to its much more generous asylum policy. An unnamed French town in the vicinity of Paris has become a temporary home for dozens of Iraqis who were refused asylum in Finland and who hope to submit their applications anew in France."

https://sputniknews.com/europe/201803061062263535-migrants-fleeing-finland/

[Rokka]

Irakilaisperheellä on ihan mukavat tulot Suomessa.

Lapsia siis 7, joista kertyy lapsilisää yhteensä kuukaudessa:
94,88+104,84+133,79+153,24+172,69+172,69+172,69
= 1004,82 euroa.

Asumistukea tipahtaa 129,30 e kun asunnon lonkalta heitetty vuokra on 500 e.

Perustoimeentulotuki 3231,30 seitsenlapsiselle perheelle.

En tosin jaksa ottaa selvää lasketaanko lapsilisä mukaan toimeentulotukeen vai vähennetäänkö se jo siitä.

Mutta vähennetään me, niin siltikin perheen tulot olis noin 3200 ekee eikä lasketa edes asumistukea.

Ihan kohtuuhyvä tienesti.

Sitten tietenkin kun perhe muuttaa lähemmäksi itäkeskusta ja omaa kulttuuriaan, niin Helsingissähän esim. 1500€ vuokrasta maksetaan asumistukea 1200€, eli perheelle jää maksettavaksi enää 300€/kk vuokraa. Loviisassa maksettaisiin tietenkin hieman vähemmän tuota asumistukea, joten kyllähän se muutto kannattaa rahallisestikin. Vanhemmat työttöminä kotona puskee lisää kakaroita tättähäärien iloksi työttömyyspäivärahalla ~800€/kk per nuppi. Kyllä itsellekin kelpaisi sellainen tilanne, jossa maksaisi vuokraa isosta asunnosta muutaman huntin kuussa lainanlyhennyksien ja vastikkeiden sijaan. Eikä tarvitsisi edes töihin vaivautua menemään, aamulla vaan muksut tarhaan/kouluun ja vaimolle uutta pullaa uuniin.
Tätähän voisi kutsua vaikka Loviisan tyyliksi...

[qwerty]

Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista Afganistaniin

Millaisella ohjauksella hallitus aikoo varmistaa, ettei turvapaikanhakijoiden ehdotonta palautuskieltoa rikota Afganistanin pakkopalautuksissa ja että lain säännöksen sisältö turvallisesta paluusta ja kohtuudella edellytettävästä oleskelusta toteutuu ja 
voidaanko lapsen edun katsoa toteutuvan lain edellyttämällä tavalla Afganistanissa ja lasten pakkopalautuksia sinne edelleen jatkaa?

Helsingissä 8.2.2018
Emma Kari virh

Eduskunta KK 12/2018

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Sisäministeriö vastaa maahanmuuttoon, kansainväliseen suojeluun ja Suomen kansalaisuuteen liittyvän politiikan ja lainsäädännön valmistelusta. Ministeriö ei käsittele tai ratkaise yksittäisiä turvapaikka- tai oleskelulupahakemuksia, mutta seuraa kuitenkin Maahanmuuttoviraston päätöksentekoa tulosohjauksen näkökulmasta. Maahanmuuttovirasto antaa omat ohjeensa ulkomaalaislain soveltamisesta päätöksenteon sujuvuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Ohjeita laatiessaan se ottaa huomioon muun muassa lakiesitysten perustelut ja tuomioistuinkäytännön. Sisäministeriö ei anna Maahanmuuttovirastolle soveltamisohjeita.

Palautuskielto esiintyy kansainvälisissä sopimuksissa ja se on myös sisällytetty Suomen perustuslakiin, jonka nojalla "ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu" (perustuslaki 9 §). Palautuskielto on ehdoton. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksissä pohjana on aina palautuskielto.

Turvapaikkapäätöksenteko perustuu harkintaan, jossa otetaan huomioon jokaisen henkilön yksilöllinen tilanne, pakolaisoikeuden periaatteet sekä ajantasainen maatieto. Kaikilla ei ole kuitenkaan edellytystä saada Suomesta turvapaikkaa tai muuta kansainvälistä suojelua. Turvapaikan tarvetta eivät ratkaise ihmisen aiemmat kokemukset, vaan turvapaikan tavoitteena on suojella niitä ihmisiä, joihin kohdistuu uhkaa kotimaassaan tulevaisuudessa.

Kaikkiin Maahanmuuttoviraston luvan myöntämistä koskeviin päätöksiin voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Näin ollen Maahanmuuttoviraston päätösten lainmukaisuutta valvovat ensisijaisesti hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Hallinto-oikeus ratkaisee turvapaikkavalitukset itsenäisesti ja tutkii kansainvälisen suojelun edellytykset. Turvapaikkaprosessin tavoitteena on tehdä aina oikeita päätöksiä, eikä laadunvalvontaa ole missään vaiheessa jätetty yksinomaan hallinto-oikeuksien tehtäväksi. Päätösten oikeusvarmuus turvataan kattavalla perehdytyksellä, analysoimalla oikeustapauksia ja jatkuvilla koulutuksilla. Lisäksi Maahanmuuttovirastossa tehdään jatkuvaa laadunvalvontaa päätösten ja puhutteluiden laadusta ja valvonnan myötä havaittuihin epäkohtiin puututaan heti. Turvapaikanhakija voidaan palauttaa kotimaahansa vasta, kun Maahanmuuttovirasto on tutkinut suojelun tarpeen ja hallinto-oikeus on vahvistanut päätöksen mahdollisen valituksen jälkeen. Hakija voi vielä hakea täytäntöönpanokieltoa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Jos korkein hallinto-oikeus ei kiellä palautusta, hakija tulee palauttaa kotimaahansa.

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Afganistanin tilannekatsauksen toukokuussa 2017 (oikeasti marraskuussa 2017. Häiskä on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeri eikä tiedä tuollaista ). Afganistanissa koko maa ei ole sodassa, eivätkä maan yleiset olosuhteet ole peruste myöntää kansainvälistä suojelua. Tilannekatsauksen mukaan väkivallan taso on noussut aiempaa useammalla alueella äärimmäisen korkealle tasolle. Afganistanissa tiettyjen alueiden tilanne on sellainen, että näille alueille ei palauteta ketään. Jossain tapauksissa henkilöllä on mahdollisuus palata kotimaansa toiseen osaan ja elää siellä rauhassa. Katsauksessa on käytetty useiden eri julkisten lähteiden, kuten YK-tahojen ja toimittajien, raportointia, joka on ollut saatavilla tilannekatsauksen laatimisajankohtana. Arvioita turvallisuustilanteista turvapaikkahakemusten yhteydessä tehdään ajantasaisin tiedoin, vaikka julkaistavia raportteja ja katsauksia julkaistaan muutamia kertoja vuodessa.

Maahanmuuttoviraston tekemään turvapaikkahakemuksen päätökseen vaikuttaa ajantasainen, ratkaisuhetken maatieto. Jos tilanne hakijan lähtömaan osalta muuttuu, tämä huomioidaan ratkaisukäytännössä. Jos hakijan tai hänen kotimaansa tilanne muuttuu valitusvaiheessa, arvioi hallinto-oikeus muuttuneen tilanteen mukaan tehdessään oman päätöksensä. Maahanmuuttoviraston tekemä maalinjaus on oikeudellinen arvio siitä, voidaanko turvapaikanhakija, jolla ei ole yksilöllisiä perusteita, palauttaa kotiseudulleen. Maalinjaukset tehdään ajantasaisen maatiedon perusteella sekä tuomioistuinten päätökset huomioon ottaen.

Vaikka Maahanmuuttovirasto seuraa turvapaikanhakijoiden lähtömaiden turvallisuustilannetta säännöllisesti, painotetaan yksittäisen henkilön turvapaikkahakemuksessa yksilöllisiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun perusteita. Jokaisen turvapaikanhakijan kohdalla arvioidaan erikseen, tarvitseeko juuri tämä henkilö suojelua ja voiko juuri tämä henkilö palata kotimaahansa juuri nyt.

Lapsen edun periaate on nimenomaisesti kirjattu sekä lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen että keskeisiin lapsia koskeviin kansallisiin lakeihin. Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus on Suomessa voimassa olevaa oikeutta. Ulkomaalaislain 6 §:n mukaan ulkomaalaislain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa, joka koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaa lasta, on erityistä huomiota kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin.  Ulkomaalaislakia koskevan hallituksen esityksen (HE 28/2003) mukaan lapsen etu on aina yksilöllinen ja sidottu lapsen kulloiseenkin elämäntilanteeseen. 

Lapsen etu arvioidaan aina tapauskohtaisesti yksilöllisten olosuhteiden pohjalta, eikä yleisesti voida määritellä, mikä lapsen etu on yleisesti suhteessa johonkin maahan. Maahanmuuttovirasto harkitseekin lapsen etua kokonaisuudessaan ja selvittää mikä ratkaisu juuri kyseisessä tapauksessa on kyseisen lapsen edun mukainen. Lapsen etu määrittyy vain harvoin yhden, muut ohittavan tekijän kautta. Yleensä arvioinnissa on otettava huomioon joukko lapsen oikeuksia ja arvioitava useita lapsen etuun vaikuttavia tekijöitä.

Tuomioistuimet linjaavat päätöskäytännössään lain tulkintaa myös lapsen edun osalta. Korkein hallinto-oikeus on antanut 10.11.2017 vuosikirjaratkaisun (KHO:2017:173) koskien alaikäistä hakijaa. KHO ei myöntänyt valituslupaa 13-vuotiaalle hakijalle kansainvälisen suojelun osalta (Irak), vaan ainoastaan käännytyksen osalta. KHO totesi päätöksessään, että lapsen edun mukaista on asua oman perheensä kanssa, ja että alaikäinen voidaan palauttaa, jos voidaan varmistua siitä, että hänet palautetaan jollekin perheenjäsenelleen tai nimetylle holhoojalleen. Maahanmuuttovirasto ottaa tuomioistuinten linjaukset päätöskäytännössään huomioon ja antaa tarvittaessa uusia ohjeita.

Ei voida antaa yleisellä tasolla vastausta kysymykseen, voidaanko lapsen edun katsoa toteutuvan Afganistanissa. Kansainvälisen suojelun antaminen tai oleskeluluvan myöntäminen yksilöllisestä inhimillisestä syystä perustuu hakijan yksilölliseen tilanteeseen oli hän aikuinen tai lapsi. Vastaavasti maasta poistamisen edellytykset harkitaan kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Afganistania ei ole katsottu sellaiseksi maaksi, jonne palautuksia ei voitaisi maan huonon yleisen turvallisuustilanteen vuoksi tehdä.

Helsingissä 5.3.2018
Sisäministeri Kai Mykkänen

[Rokka]

https://www.facebook.com/groups/rhc.helsinki/permalink/10155639715168533/?hc_location=ufi

RHC:n sivuilla ollaan nyt onnensa kukkuloilla, kun on tullut jotain uutista, että Irak ei haluaisi ottaa kansalaisiaan takaisin.
Onkohan noille tättähäärille koskaan tullut mieleen, että miksiköhän se Irak ei halua niitä palleroitaan takaisin?
Minulla ainakin hälytyskellot rupeaisi heti soimaan, jos oma maa kieltäytyy ottamasta kansalaisiaan vastaan. Tulee sellainen fiilis ennemminkin, että niitä ei enää haluta takaisin kun kerran ollaan päästy eroon.

[Alaric]

https://www.suomenuutiset.fi/turvapaikanhakijoiden-palautuslentojen-hairikointi-rangaistava-teko-silti-siita-tullut-muoti-ilmio/ (6.3.2018)

Turvapaikanhakijoiden palautuslentojen häiriköinti on rangaistava teko – silti siitä on tullut muoti-ilmiö

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden käännytyslentojen häirinnästä on tullut ilmiö. Lennoista tiedotetaan aktiivisesti esimerkiksi Stop Deportations -Facebook-ryhmässä. Lentoihin liittyvät päivitykset keräävät runsaasti huomoita ja tavallisesti niissä myös rohkaistaan häiriköimään lentoa, jotta palautusta ei voitaisi panna toteen. Suomen Uutiset selvitti, minkälaisia seuraamuksia käännytyslennon häiritsijälle voi koitua?

Yleisesti tiedossa oleva häirinnän muoto on se, että lennolla mukana oleva matkustaja yrittää estää lentoa lähtemästä esimerkiksi ilmoittamalla, etteivät istu tai suostu kiinnittämään turvavöitään, ennen kuin palautettava henkilö saattueineen poistetaan koneesta.

Minkälainen rikosnimike tai rangaistus tämän kaltaisesta toiminnasta voi koitua häiriköijälle? Ylikomisario Marko Heikkilä Poliisihallituksesta sanoo, rikos ja siitä mahdollisesti seuraava sanktio tietysti riippuu kokonaan siitä, mitä tilanteessa on tapahtunut.

– Lievimmillään ehkäpä niskoittelu poliisia vastaan (Rikoslaki 16:4) ja kaikkea siitä eteenpäin vakavampiin rikoksiin. Niskoittelusta seuraa käytännössä sakkorangaistus, jonka poliisi voi tilanteen päätteeksi kirjoittaa, hän tarkentaa.

Kysyn Heikkilältä tarkemmin, mitä esimerkiksi istumisesta kieltäytyjälle voi seurata.

– Lähtisin siitä, että näissakin tapauksissa voisi kyseessä olla niskoittelu poliisia vastaan tilanteissa, joissa poliisi tai vaikka rajavartiolaitoksen virkamies on antanut henkilölle käskyn pysyä aloillaan. En tunne niin tarkalleen lentoliikenteen säännöstöä, että osaisin sanoa onko siellä minkälaisia määräyksiä – rikoslaista löytyy kuitenkin säännös Lentoliikenteen häirinnästä (Rikoslaki 24:11a), joka saattaisi tilanteeseen sopia. Se on jälleen normaalisti sakkoasia, hän sanoo.

(...)

Mikäli matkustaja kieltäytyy istumasta ja estää lennolle lähdön kapteeni voi poistaa häiritsijän koneesta. Tämä säädös on kansainvälinen ja se on ollut voimassa jo 1960-luvulta lähtien.

– Käytännössä ennen häiritsijän poistoa häntä kehoitetaan painokkaasti istuutumaan. Jos häirintätilanne jatkuu tämänkin jälkeen, hänet poistetaan lennolta, Tupamäki sanoo.

Tupamäki selventää myös lennon aikana tapahtuvaa häirintää.

– Jos häirintä tapahtuu kansainvälisellä lennolla häirintätapauksiin sovelletaan ensimmäisen laskeutumispaikan lainsäädäntöä. Rangaistusten taso voi vaihdella kovastikin maiden välillä. Esimerkiksi Usassa ja Iso-Britanniassa häiriköintirangaistukset ovat jo selkeästi kovempia, kuin Suomessa hän päättää.

[Roope]

Turvapaikanhakijoiden palautuslentojen häiriköinti on rangaistava teko – silti siitä on tullut muoti-ilmiö

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden käännytyslentojen häirinnästä on tullut ilmiö. Lennoista tiedotetaan aktiivisesti esimerkiksi Stop Deportations -Facebook-ryhmässä. Lentoihin liittyvät päivitykset keräävät runsaasti huomoita ja tavallisesti niissä myös rohkaistaan häiriköimään lentoa, jotta palautusta ei voitaisi panna toteen.

Häirintään yllyttämisestä on tullut muoti-ilmiö.

Onko Suomesta yhtään dokumentoitua tapausta, jossa matkustaja olisi häiriköinnillään viivästyttänyt tai estänyt käännytyslennon lähtöä?

[Pullervo]

^ Eipä ole tullut vastaan. Noissa "suvaitsevaisten" yllytys- ja kiihotusryhmissä pidetään asiasta kovaa meteliä, laaditaan niskoitteluun kehoittavia lennäkkejä, mutta itse protestointi on jätetty sen jonkun muun toimeksi. Hyötypalautettavat ovat ainoita, joiden mekkaloinnista on näyttöä. Jossain on väitetty muiden matkustajien ilmoittaneen koneen henkilökunnalle suusanallisesti, etteivät halua matkustaa huutavan palautettavan kanssa ja osassa palautettava on sitten koneen kapteenin määräyksellä poistettu koneesta ja käännytys/karkotus keskeytetty siltä kertaa, mutta näissäkin ratkaiseva tekijä on ollut siis palautettavan asiaton käytös.

Ne pari videota, jotka tällaisista tapauksista olen nähnyt, niin suuna päänä niissä ovat olleet kyllä muista matkustajista ulkomaalaismiehet esim. Turkish Airlinesin koneessa, eivät suomalaiset, eivätkä varsinkaan asiasta ryhmissään kovasti kohkaavat tättähäärät. Eli tuohon yllytykseen on toiminta ilmeisestikin jäänyt.

(e:typo, lisäys)

[N. O. Hääppönen]

Jos häirintä tapahtuu kansainvälisellä lennolla häirintätapauksiin sovelletaan ensimmäisen laskeutumispaikan lainsäädäntöä. Rangaistusten taso voi vaihdella kovastikin maiden välillä. Esimerkiksi Usassa ja Iso-Britanniassa häiriköintirangaistukset ovat jo selkeästi kovempia, kuin Suomessa hän päättää.

Toivotaan toivotaan toivotaan, että mahdollisimman moni intoutuisi nostamaan mekkalan vaikkapa Turkin yläpuolella.

[Roope]

Suomesta Irakiin palautetun miehen kuolema on herättänyt kysymyksiä siitä, toimiiko Suomen turvapaikka- ja pakolaispolitiikka oikeudenmukaisin perustein. Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen on huolissaan kiristyksistä, joihin poliittinen ilmapiiri on vaikuttanut hänen mukaansa liikaa.

maailma.net: Voiko Suomen turvapaikkajärjestelmää vielä pitää oikeudenmukaisena? – Maahanmuuton asiantuntijat löytävät paljon ongelmakohtia  28.2.2018

Suomalaiset turvapaikka- ja pakolaispolitiikan asiantuntijat ovat huolissaan Suomen viime vuosina tiukentuneesta turvapaikkapolitiikasta. Vaikka on vaikeaa todistaa, että Suomi olisi suoraan rikkonut kansainvälisiä sopimuksia, poliittinen ilmapiiri ohjaa päätöksentekoa tiukempaan suuntaan, he arvioivat.

"Vuonna 2015 kun turvapaikanhakijoita tuli poikkeuksellisen suuri määrä, tehtiin nopealla aikataululla paljon muutoksia. Meidän huolenamme on, että kukaan ei tiedä, millaisia niiden kokonaisvaikutukset ovat. Turvapaikkapolitiikasta pitää tehdä kokonaisarviointi, jotta voidaan olla varmoja siitä, ettei ihmisiä palauteta vaarallisiin tilanteisiin", vaatii Suomen Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.

Lait eivät ole juurikaan muuttuneet, mutta muutosten kokonaisvaikutukset voi arvioida jollain käyttökelpoisella tarkkuudella esimerkiksi turvapaikkahakemusten hyväksymisprosenteista. Niin Schaumankin tekee, vaikka kiertelee asiaa.

Suomi on viime vuosina muun muassa poistanut humanitaarisen suojelun oleskeluluvan saantiperusteena. Turvapaikanhakijat eivät enää saa ilmaista oikeusavustajaa hakemuksen ensimmäisessä vaiheessa paitsi poikkeustapauksissa. Afganistan, Irak ja Somalia on määritelty maiksi, joiden tietyille alueille hakijoita voi palauttaa.

Muutokset ovat herättäneet kritiikkiä sekä Suomessa että ulkomailla. YK:n pakolaisjärjestö on kritisoinut Suomen tapaa tulkita laveasti turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia paeta oman maansa sisällä. Ranskassa kaksi oikeusistuinta pysäytti viime vuonna hakijoiden palautukset Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan sillä perusteella, että ne käännyttävät hakijoita Irakiin ja Afganistaniin.

Suomessa kriitiikkiä ovat antaneet lähinnä löysän turvapaikkapolitiikan ammattilobbarit kuten Suomen Pakolaisapu. Kritiikki on ollut tyhjää huutelua, sillä kuten ingressissä todettiin, "on vaikeaa todistaa, että Suomi olisi suoraan rikkonut kansainvälisiä sopimuksia".

Ulkomaista kritiikkiä sitten saakin etsimällä etsiä, ja siksi se pitää tarvittaessa keksiä itse kuten tässä.

YK ei ole kritisoinut erityisesti "Suomen tapaa tulkita laveasti turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia paeta oman maansa sisällä", vaan kritiikkiä on esittänyt nykyisin YK:ssa työskentelevä maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin entinen erityisavustaja Thomas Bergman. YK vastustaa yleisemminkin sisäisiä siirtoja ja asettaa niille sellaisia ehtoja, joita mikään palauttava maa ei käytännössä pysty noudattamaan.

Vain yksi ranskalainen oikeusistuin pysäytti viime kesänä yhden irakilaisen turvapaikanhakijan palautuksen Suomeen, kun Ranskasta on muuten palautettu Suomeen tänä ja viime vuonna yli 200 irakilaista turvapaikanhakijaa.

Suomen pakolaispolitiikkaa säätelevät muun muassa Geneven pakolaissopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus. Niiden mukaan hakijaa ei esimerkiksi saa palauttaa maahan, jossa häntä uhkaa vaino tai muu epäinhimillinen kohtelu.

Schauman tähdentää, että Pakolaisapu ei sinänsä vastusta palautuksia, jos ne on tehty oikeudenmukaisin perustein. Nyt on kuitenkin olemassa pelko siitä, että Suomi on rikkonut palautuskieltoa. Siksi on selvitettävä, onko järjestelmä todella vedenpitävä, hän sanoo.

Ongelmakohtiin kuuluu hänen mukaansa esimerkiksi se, noudattaako Suomi kansainvälisen oikeuden vaatimusta käsitellä jokaisen hakijan kohdalla, onko tällä nimenomaan henkilökohtainen tarve suojeluun.

Se, että Suomi ei ole viime aikoina saanut sopimusten rikkomisesta tuomioita, viittaa siihen, että sopimuksia ei ole rikottu. Luulisi, että jos Suomea olisi edes syytetty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kansainvälisiä sopimuksia rikkovista laeista tai käytännöistä, niin siitä olisi jo kuultu ja lujaa, mutta hiljaista on ollut.

EIT:tä varten pitäisi nimetä jokin konkreettinen virhe tai vääryys, mutta sellasia ei tunnu huudosta huolimatta löytyvän. Siksi vaaditaan "kokonaisarviointia" tai muuta epämääräistä huuhaata.

Saman asian nostaa esiin myös Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen.

"Korvaani särähtää, kun keskusteluissa arvioidaan Irakin tai Bagdadin yleistä turvallisuustilannetta. Tärkein kriteeri on se, onko yksilöllä jokin todennäköisyys joutua vainon kohteeksi", hän muistuttaa.

Ketkäs lähtömaiden yleistä turvallisuutta pitävät keskustelussa eniten esillä? Palautusten lopettamista vaativat lobbarit ja poliitikot, jotka perustelevat vaatimustaan muun muassa Kabulin pommi-iskuilla, joiden aiheuttama uhka on ollut todennäköisyytenä merkityksetön.

Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, ettei se ota vastuuta Irak-tapauksesta ja eikä myöskään sisäministeri Kai Mykkänen (kok) ole ottanut palautukseen selvää kantaa.

Bodströmin ja Korhosen mukaan Suomen poliittinen ilmapiiri on kuitenkin vaikuttanut liikaa turvapaikkojen myöntöperusteisiin: Suomeen ei haluta lisää turvapaikanhakijoita, joten järjestelmä on luotu sen mukaiseksi. Kansainvälisiä sopimuksia ei välttämättä suoraan rikota, mutta rajoilla liikutaan.

Eli ei mitään nähtävää.

Ei tosin pidä paikkaansa, että järjestelmä olisi kallellaan kielteisiin päätöksiin. Niihin muun muassa tarvitaan kahden Migrin tutkijan yksimielinen näkemys, kun myönteiseen tarvitaan vain yksi ihminen.

Eikä Suomessa tosiaankaan liikuta kansainvälisten sopimusten rajoilla, kun Euroopassa on monia maita, joissa on EIT:n siunaamia monessa suhteessa selvästi tiukempia lakeja ja käytäntöjä, jotka näkyvät niin hakemusten hyväksymisprosenteissa kuin hakijamäärissäkin. Harva hakee turvapaikkaa esimerkiksi Tanskasta, vaikka lähes kaikki Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan päätyvät turvapaikanhakijat kulkevat Tanskan läpi.

Eurostat-tilastojen mukaan Suomi käsitteli viime vuonna 3 500 irakilaisten turvapaikkahakemusta, joista 37 prosenttia (1 300 kpl) hyväksyttiin. Tanska käsitteli 675, joista 8 prosenttia (55 kpl) hyväksyttiin. Nyttemmin Suomessa hyväksytään jo noin puolet irakilaisten hakemuksista ensimmäisessä käsittelyssä.

"On vaikea osoittaa, että esimerkiksi irakilaismiehen tapauksessa rikottiin palautuskieltoa, mutta kyse on arvomaailmasta. Jos on edes mahdollista, että Suomi on rikkonut palautuskieltoa, se pitäisi ottaa vakavasti ja selvittää asia. Nyt asenne on, ettei sillä ole niin väliä, koska sitä ei voida todistaa", Bodström kritisoi.

Miten arvomaailma pitäisi nykyisestä poiketen määritellä lakiin?

Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut tutkivansa irakilaismiehen tapausta, mutta keinot siihen ovat hyvin rajalliset, eikä tutkimusten voi olettaa johtavan minnekään. Kaikki palautuskiellon kannalta olennainen on sitä paitsi turvapaikkahakemuksen useampaan kertaan läpikäydyissä dokumenteissa, koska Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden kielteinen päätös on voinut perustua vain niihin.

Korhonen muistuttaa, että pakolaisuus tulee olemaan yhä isompi kysymys tulevaisuudessakin.

"Asioita ei voi ohittaa sillä, että yritämme tehdä itsestämme viimeisen maan, johon kukaan haluaa tulla."

Se olisikin humanitaarisen maahanmuuton osalta erinomaisen hyvä ja perusteltu tavoite, mutta Suomen poliittinen johto kannattaa jääräpäisesti toisenlaista politiikkaa. Pakolaisuus on meille juuri niin iso kysymys kuin millaiseksi sen poliittisilla valinnoillamme teemme.

[og1967]

Tuossa Alin tapauksessa, jota tässä ja muissa vastaavissa puheenvuoroissa yleensä käytetään esimerkkinä, tulee muistaa ettei Alia palautettu Irakiin, vaan hän lähti sinne vapaaehtoisesti setelinippu verotonta taskussaan. Lisäksi mitään muuta todistetta Alin kuolemasta ei ole kuin hänen turvapaikkaa hakevan tyttärensä kertomus. Viranomainen ei ole vahvistanut tapausta ja siitä ei ole välitettynä päivänä ollut irakilaisessa mediassa mainintaa.

Jos joku osaa arabiaa (jäsen @anyone?) voisi kysyä vaikkapa Irakin poliisilta onko heillä ollut tutkinnassa tällainen tapaus, jossa entinen kolleega on ammuttu ja onko kuolintodistus aito. Tässä YLE on ystävällisesti suomalaisten verorahoilla tuottanut tekstin englanniksi: https://yle.fi/uutiset/osasto/news/asylum_seeker_killed_in_iraq_weeks_after_repatriation_from_finland/10071096

[Kni]

Turvapaikanhakijoiden oikeusapua varten käynnistyy rahankeräyskampanja - tukijoiden joukossa Antti Rinne ja Piia-Noora Kauppi

Pakolaisneuvonta ry aloittaa perjantaina 9.3. #sokeaoikeus-nimisen varainkeruukampanjan, jonka tavoitteena on turvata yhdistyksen edellytykset avustaa turvapaikanhakijoita. Kyseessä on sosiaalisen median kampanja.

Asiantuntevalla oikeusavulla varmistetaan kansainvälisissä sopimuksissa määritellyn ehdottoman palautuskiellon noudattaminen eli se, ettei ketään palauteta alueille, jossa he voisivat olla vaarassa joutua vainon, kidutuksen, kuolemanrangaistuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.

- Oikeudenmukainen oikeuskäsittely ei toteudu ilman riittävää oikeusapua. Riittävä oikeusapu taas ei toteudu ilman resursseja.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803092200799407_u0.shtml

Pakolaisneuvonnan nettisivuilta en löytänyt tietoa hallituksen jäsenistä, mutta kyllähän tuo jäsenjärjestölista kertoo melkoisen paljon.

Yhdistyksen hallitus muodostuu eri jäsenjärjestöjen edustajista.

Pakolaisneuvonnan jäsenjärjestöt ovat:

– Amnesty Internationalin Suomen osasto
– Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
– Ihmisoikeusliitto
– Kirkon Ulkomaanapu
– Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry
– Suomen NNKY-liitto
– Suomen Pakolaisapu ry
– Suomen Ylioppilaskuntien Liitto ry

sekä lisäksi tarkkailijajäsenenä Suomen Punainen Risti.
http://www.pakolaisneuvonta.fi/

[Roope]

Pakolaisneuvonta ry aloittaa perjantaina 9.3. #sokeaoikeus-nimisen varainkeruukampanjan, jonka tavoitteena on turvata yhdistyksen edellytykset avustaa turvapaikanhakijoita. Kyseessä on sosiaalisen median kampanja.

Vuonna 2016 eduskunta päätti rajata turvapaikanhakijoiden oikeusapua. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, nuo jäljet näkyvät voimakkaasti Pakolaisneuvonta ry:n työssä. Tarve asiantuntevalle oikeusavulle on suurempi kuin koskaan, mutta toimintaa on päinvastoin jouduttu supistamaan tulojen romahdettua. Siksi Pakolaisneuvonta käynnistää 9.3.2018 #sokeaoikeus-nimisen varainkeruukampanjan, jonka tavoitteena on turvata edellytyksemme avustaa turvapaikanhakijoita.

http://www.pakolaisneuvonta.fi/tue-toimintaamme/

Oikeusapuun ja avustamiseen kohdistuneiden muidenkin syyskuun 2016 lainsäädäntömuutosten vuoksi Pakolaisneuvonta ry joutui sulkemaan Oulussa 16 vuoden ajan toimineen toimistonsa kesällä 2017 sekä tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanomaan henkilöstöään. Henkilöstömäärä on tippunut vuoden 2017 alun 24 työntekijästä tämän hetkiseen 12 työntekijään.

Pakolaisneuvonta ry teki pakottavista henkilöstön supistamisista huolimatta vuonna 2017 tappiota 110 000 euroa. Myös vuoden 2018 talousarvio on yli 100 000 euroa tappiollinen.

110 000 euroa vuodessa tarkoittaa käytännössä kahden lakimiehen vuosipalkkaa eli kaksi Pakolaisneuvonnan juristia on käytännössä tehnyt työtä koko vuoden ajan ilman, että tehdystä työstä on maksettu palkkiota Pakolaisneuvonta ry:lle.

Ei tarvitse olla juristi ymmärtääkseen, että toimintamme ei tule jatkumaan näillä edellytyksillä.

http://www.pakolaisneuvonta.fi/wp-content/uploads/sokeaoikeus.pdf

Pakolaisneuvonnalta taisi unohtua rahahanojen aukipitämiseksi välttämätön yhteiskuntasuhteiden ylläpitäminen sen jälkeen kun Astrid Thors (entinen Pakolaisneuvonnan puheenjohtaja) poistui politiikasta. Entisaikaan jotain 95 prosenttia turvapaikanhakijoiden oikeusavustuksista kulki piilotukena Pakolaisneuvonnan kautta, eikä valtio turhia kursaillut rahan jakamisen kanssa.

[Rokka]

^ eli niin kauan meni hyvin kun oltiin siellä veronmaksajan nisällä. Sitten kun rahoitus olisikin pitänyt hoitaa ihan itse, niin tuli ongelmia.
Taitaa olla hyvinkin yleinen ongelma tuolla suvakkien puolella. Ongelmat alkavat heti kun rahaa ei enää herukaan "sosiaalista"...

[Mikko pa]

Sinällään mielenkiintoinen pointti että pakolaisapu hakee tuossa taloudellisessa tilanteessa kolmea työntekijää vakituiseen työsuhteeseen, yhtä lakimiestä, varainhankkijaa ja suunnittelijaa.

[kivimies]

On meillä varaa...

Osa turvapaikanhakijoista on tehnyt jo neljä hakemusta, laki ei rajoita hakemusten määrää

Tarinan vastaanottokeskus Siilinjärvellä on yksi niistä yksiköistä, jotka perustettiin Euroopan pakolaiskriisin kovimpana vuotena 2015. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin siellä asuu noin 200 turvapaikanhakijaa. Asukasmäärä vähenee hitaasti, koska turvapaikkaa voi hakea useita kertoja.

– Kaikilla asukkaillamme on vähintään yksi kielteinen päätös alla. Kaikilla asukkailla on ainakin toinen kierros menossa, Kuopion Setlementti Puijolan ylläpitämän Tarinan vastaanottokeskuksen johtaja Juha Huttunen sanoo.

Turvapaikanhakijat saattavat asua vuosien ajan vastaanottokeskuksissa ja käydä läpi valitushakemuskierrettä.

Lain mukaan uusintahakemuksia voi tehdä käytännössä rajoittamattoman määrän. Syy siihen on, että uuden turvapaikkahakemuksen voi jättää, jos on uusi peruste turvapaikalle. Esimerkiksi hakijan kotimaan turvallisuustilanteen huonontuminen voi olla uusi peruste.

Uuden turvapaikkahakemuksen viranomainen voi kuitenkin jättää tutkimatta, jos uutta perustetta hakemukselle ei ole.

Maahanmuuttoviraston mukaan tällä hetkellä yli puolet turvapaikkahakemuksista on uusintahakemuksia. Päätöstä uusintahakemuksesta odottaa nyt noin 630 ihmistä. Maahanmuuttovirastoon tulevien uusintahakemusten osuus on nousussa. Esimerkiksi vuosi sitten uusintahakemuksia oli käsittelyssä noin sata.

Sisäministeriön ja maahanmuuttoviraston mukaan osa hakijoista voi pitkittää valitushakemusruletilla maassa oleskelua.

– Joukossa on henkilöitä, jotka selkeästi väärinkäyttävät järjestelmää, sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio sanoo.

Uutena perusteluna kristinuskoon kääntyminen

Yleisimmät uusintahakemusten perusteet ovat kristinuskoon kääntyminen ja seksuaalinen suuntautuminen.

Julkisuudessa on kerrottu aiemmin perinteisiin kirkkokuntiin sitoutumattomien seurakuntien kastavan turvapaikanhakijoita kristityiksi eivätkä kaikki kastetut ole ymmärtäneet, mihin kirkkokuntaan heidät on liitetty.

Esimerkiksi Aamulehti (siirryt toiseen palveluun) on kertonut, että monet turvapaikanhakijat kääntyvät kristinuskoon saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että 90 prosenttia irakilaisista ja 80 prosenttia afganistanilaisista turvapaikanhakijoista tekee uusintahakemuksen.

– Tämä mylly pyörii koko ajan, Repo toteaa.

Osa turvapaikanhakijoista on jo neljännellä hakemuskierroksella. Valitusprosessissa hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on Migrin tietojen mukaan 7 000 ihmistä.

Uusia hakemuksia tehdään joko kaikkien valitusten ja valitusaikojen jälkeen tai valitusvaiheen aikana.

[...]

Siilinjärvellä Tarinan vastaanottokeskuksen noin kahdestasadasta turvapaikanhakijasta puolenkymmentä ihmistä on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen tänä vuonna. Osa on palannut vapaaehtoisesti kotimaahansa, mutta kaikki muutkaan eivät ole jääneet vastaanottokeskukseen odottamaan uusia päätöksiä maahanmuuttovirastosta tai eri oikeusasteista.

– Noin kymmenen ihmistä on kadonnut tämän vuoden aikana, vastaanottokeskuksen johtaja Juha Huttunen sanoo.

Yle (9.2.2018)

[Roope]

Vuonna 2016 eduskunta päätti rajata turvapaikanhakijoiden oikeusapua. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, nuo jäljet näkyvät voimakkaasti Pakolaisneuvonta ry:n työssä. Tarve asiantuntevalle oikeusavulle on suurempi kuin koskaan, mutta toimintaa on päinvastoin jouduttu supistamaan tulojen romahdettua. Siksi Pakolaisneuvonta käynnistää 9.3.2018 #sokeaoikeus-nimisen varainkeruukampanjan, jonka tavoitteena on turvata edellytyksemme avustaa turvapaikanhakijoita.

http://www.pakolaisneuvonta.fi/tue-toimintaamme/

Pakolaisneuvonta neuvoo valtiota säästämään rahaa antamalla sitä Pakolaisneuvonnalle.

[tweet]972730072938446848[/tweet]

"...saataisiin karsittua pois turhat valituskierrokset, joka säästäisi kustannuksia"

En oikein usko, että kielteisen päätöksen ennen syyskuun 2016 lakimuutosta saaneet tyytyivät yhtään sen nöyremmin Migrin päätökseen. Tarkoitus on ennen kaikkea pitkittää prosessia ja viivästyttää mahdollista käännytystä.

Myönteisen päätöksen antamisen luulisi karsivan valituskierroksia, mutta nykyään valitetaan myönteisistäkin päätöksistä, jos oleskeluluvan mukana ei ole tullut pakolaisstatusta.

[Riukulehto]

https://www.suomenuutiset.fi/turvapaikanhakijoiden-palautuslentojen-hairikointi-rangaistava-teko-silti-siita-tullut-muoti-ilmio/ (6.3.2018)

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden käännytyslentojen häirinnästä on tullut ilmiö.

Lentokapteeni Tapio Siivola ottaa aiheeseen kantaa tuoreessa videoblogissaan https://youtu.be/Xdg83Lvd4hY?t=4m51s

[Onkko]

https://www.suomenuutiset.fi/turvapaikanhakijoiden-palautuslentojen-hairikointi-rangaistava-teko-silti-siita-tullut-muoti-ilmio/ (6.3.2018)

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden käännytyslentojen häirinnästä on tullut ilmiö.

Lentokapteeni Tapio Siivola ottaa aiheeseen kantaa tuoreessa videoblogissaan https://youtu.be/Xdg83Lvd4hY?t=4m51s

Juu en kato mitään videota jos et edes vähän avaa sisältöä

[Beenari]

Lyhyestä virsi kaunis: lentokapteenia kiinnostaa vain lennon turvallinen sujuminen. Rivien välistä antaa ymmärtää että se palautusta vastustava random suvakkimatkustaja on todennäkoisimmin se joka sitten jää kyydistä.