Kirkko haluaa kasvattaa osuuttaan yhteisöverosta

[Atte Saarela]

Hautausmaiden ylläpito kuulemma syö paljon rahaa.

http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=783718

Toisaalta tämä on monimutkainen juttu, koska kirkon saama yhteisövero tavallaan loukkaa uskonnonvapautta.

Voisiko kirkko tehostaa toimintaansa? Voisiko hautausmaiden ylläpitoon käyttää vähemmän rahaa?

[Dayfield]

Vähemmän rahaa karkotuspäätöksen saaneiden laittomaan piilotteluun niin riittää sitten reilummin hautausmaan ylläpitoon.

Niin ja samalla saattaa jäsenkatokin hidastua...

[Torrence]

Kirkon ulkomaanavusta kun nipistäisi, niin eiköhän sillä muutaman rikkaruohon saisi kitkettyä hautausmailta.

[citizen]

Eikö toimintaa voisi tehostaa luomalla valtiollisen polttohautausyrityksen? Tuhkat annettaisiin omaisille/ystäville siroteltavaksi vainajan toivomaan paikkaan. Sen voisi rahoittaa vaikka mediamaksun rinnalle laitettavalla ruumiinhävitysmaksulla.

[requiem]

Voisiko hautausmaiden ylläpitoon käyttää vähemmän rahaa?

Eikös hautasmaita kuuluisi ylläpitää hautausmaksuilla ja hautapaikkojen huoltomaksuilla? Taitaapi taas valdelta tulevat verovarat innoittaa kirkkoa tuhlaamaan rahaa vähän kaikenlaiseen turhaan ja ylimääräiseen.

[maltti on valttia]

Kirkon ulkomaanavusta kun nipistäisi, niin eiköhän sillä muutaman rikkaruohon saisi kitkettyä hautausmailta.

 Tämähän on kulttuurikysymys: Jos lisättäisiin suvaitsevaissuutta, suvaittaisiin erilaisia kasveja.

[PaulR]

mediamaksun

Aiai ettei vain kävisi...

[Rutja]

Paarma vaatii valtiota nostamaan kirkon 1,75 prosentin yhteisövero-osuutta

(http://nazxul.org/images/burning%20church.jpg)

(http://nordfolk.net/images/smilies/essen23.gif)

[Atte Saarela]

Onko kirkko tehokkuusajattelun yläpuolella?

Pitäisikö kirkon olla saareke jonne ihmiset voivat paeta tehostamista?

[requiem]

Mitä tulee vielä yleisesti ev.lut. kirkon rahankäyttöön, taitaa siinäkin laitoksessa vallita vahvasti taikaseinäajattelu.

Omassakin kotikunnassa on kirkko päättänyt aloittaa massiivisen pihansa muutostyön, parisen kuukautta on siinä sitten työkoneet jyllänny. Ei varmaan tule kovinkaan halvaksi. Lamaa pukkaa ja kaikkea. Eikö niitäkin pennosia olisi voinut vaikka käyttää ihmisten auttamiseen.

Ei. Parempaa parkkipaikkaa ja sellaista. Vanhakaan ei näytä täyttyvän kokonaan.

[Rutja]

Pitäisikö kirkon olla saareke jonne ihmiset voivat paeta tehostamista?

En tiedä, eikä kiinnosta, sillä en ole kristitty. Jos kristityt haluavat tehdä tällaisen kirkon, niin he ovat vapaita tekemään niin omilla varoillaan, mutta minua vituttaa sellainen jos pakotetaan yritys maksamaan jonkin uskonlahkon puuhastelut.

[Atte Saarela]

Kuinkahan suuren osan budjetistaan kirkko käyttää kehitysapuun? Kuinka tehokasta kirkon kehitysapu mahtaa olla verrattuna muuhun kehitysapuun?

[Rutja]

Kuinkahan suuren osan budjetistaan kirkko käyttää kehitysapuun? Kuinka tehokasta kirkon kehitysapu mahtaa olla verrattuna muuhun kehitysapuun?

Ai siinä mielessä, kuinka tehokkaasti se rappeuttaa niiden maiden taloutta, jonne sitte kaadetaan?

[Teekkari Tampereelta]

Kaikille papinmulkeroille pitäisi määrätä pakolliseksi luettavaksi E. Palolammen "Kollaa Kestää". Tämän lukukokemuksen jälkeen voisi sitten alkaa varovaisesti ottaa kanttaa asioihin...
T: nim.merk. "En ole maksanut jäsenmaksua sen jälkeen, kun löysin leikkinurkkauksen kirkostani." (Ryyppään, poltan, nuuskaan ja muutakin syntiä teen tarpeen mukaan...)

[Atte Saarela]

Kuinkahan suuren osan budjetistaan kirkko käyttää kehitysapuun? Kuinka tehokasta kirkon kehitysapu mahtaa olla verrattuna muuhun kehitysapuun?

Ai siinä mielessä, kuinka tehokkaasti se rappeuttaa niiden maiden taloutta, jonne sitte kaadetaan?

Siinä mielessä, että jos kehitysapua halutaan karsia, pitäisikö ensin karsia kirkon vai valtion kehitysapua. Veikkaisin, että kirkon kehitysapu on (vielä) tehottomampaa, joskaan en ole varma. Riippuu tietysti myös siitä, miten tehokkuus mitataan, tietoa tästä on varmaan vaikea saada.

Kieltämättä jos mitataan tehokkuutta BKT:n kasvulla, kehitysapu näyttää keskimäärin olevan melko tehotonta. Joskin luulen, että on olemassa kehitysavun muotoja joista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Esimerkiksi malariaverkot yms.

[Rutja]

Kuinkahan suuren osan budjetistaan kirkko käyttää kehitysapuun? Kuinka tehokasta kirkon kehitysapu mahtaa olla verrattuna muuhun kehitysapuun?

Ai siinä mielessä, kuinka tehokkaasti se rappeuttaa niiden maiden taloutta, jonne sitte kaadetaan?

Siinä mielessä, että jos kehitysapua halutaan karsia, pitäisikö ensin karsia kirkon vai valtion kehitysapua.

Kehitysavusta on pääsääntöisesti vain haittaa. Se ei ole ratkaisu ongelmiin vaan niiden syy. Tämänhän lähes jokainen taloustiedettä edes jollain tavalla ymmärtävä voi käsittää logiikan kautta. Hyväntahoiset puuhastelijat valitettavasti vain ovat usein yksinkertaisesti tyhmiä, jolloin he eivät kykene ymmärtämään tätä asiaa. (http://nordfolk.net/images/smilies/essen23.gif)

http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/9051020.shtml

[Motor City Contexti]

On kyllä aika huvittavaa, että tälläinen kirkko saa kerätä veroja yhteisöiltä. Suorastaan pöyristyttävää. Tosin kirkko ei omin voimin tulisi toimeen vaan kuin omaisuus olisi syöty lappu pitäisi panna luukulle .

Jos joku kaipaa seurakunnan palveluksia olisi vähintääkin kohtuullista, että huolehtisivat kustannuksista itse. Tästä jäänteestä on päästävä eroon.


Saako muuten muslimi surakunnat myös osansa tästä yhteisöiltä kerättävästä verosta.

[Motor City Contexti]

Kaikille papinmulkeroille pitäisi määrätä pakolliseksi luettavaksi E. Palolammen "Kollaa Kestää". Tämän lukukokemuksen jälkeen voisi sitten alkaa varovaisesti ottaa kanttaa asioihin...
T: nim.merk. "En ole maksanut jäsenmaksua sen jälkeen, kun löysin leikkinurkkauksen kirkostani." (Ryyppään, poltan, nuuskaan ja muutakin syntiä teen tarpeen mukaan...)

'

Onneksi löytyi tämä tampereen teekkari ainoa jolla on vielä huononpi karma indeksi kuin mulla. 

[Kafir Sikakoira]

Saako muuten muslimi surakunnat myös osansa tästä yhteisöiltä kerättävästä verosta.

Ei ainakaan suoraan. Verotiedoissa on listattu vain evl ja ort seurakuntia.

[Kafir Sikakoira]

Huomasin nyt vasta, että aloitusviestin uutinen on päivätty 1.3.2009. Googlasin nimittäin tällaisen:

Seurakuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta nousi 2,55 prosenttiin:

Hallitus sopi valtiontalouden kehyksistä vuosille 2010 – 2013. Kuntien jako-osuutta yhteisöverosta nostetaan väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä kuntatalouden vahvistamiseksi.

Seurakuntien jako-osuutta yhteisöveron tuotosta nostetaan 0,8 prosenttiyksiköllä vuosille 2009-2011. Seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta nousee 1,75 %:sta 2,55 %:iin. Jako-osuuden nosto lisää seurakuntien tuloja vuosina 2009 ja 2010 30 miljoonalla eurolla ja vuonna 2011 34 miljoonalla eurolla.

Kirkkohallituksessa tehtyjen alustavien arvioiden mukaan yhteisöveroa kertynee kuluvan vuoden aikana noin neljä miljardia euroa, josta kirkon osuus 2,55 prosenttia olisi 102 miljoonaa euroa. Tämän arvion mukaan seurakuntien yhteisöverotulot vähenisivät noin 15 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna.

Seurakunnille kertynee kirkollis- ja yhteisöverotuloja yhteensä noin 30 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2008.

Verotulojen pienentymistä kompensoi hieman työnantajien kansaneläkemaksun alentaminen 1.4.2009 alkaen 0,8 prosenttiyksikköä ja sen poistuminen kokonaan 1.1.2010 alkaen. Seurakuntien toimintamenot vähenevät tämän päätöksen johdosta vajaa kolme miljoonaa euroa vuonna 2009 ja noin yhdeksän miljoonaa euroa vuonna 2010.

"Yhteisöveroa käytetään hautausmaiden ylläpitoon, mikä on hautaustoimilaissa säädetty seurakuntien tehtäväksi. On erittäin hyvä, että yhteisöveron jako-osuutta nostettiin valtiontalouden kehysneuvotteluissa, koska hautaustoimen menojen arvioidaan olevan tänä vuonna noin 110 miljoonaa euroa" , toteaa kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja.

Seurakunnat panostavat taantuman aikana diakoniatyöhön. Seurakuntien työntekijöiden antama henkilökohtainen tuki, apu velkajärjestelyissä tai mahdolliset diakonia-avustukset hoidetaan kirkon jäsenten maksalla kirkollisverolla. Se on vuosittain noin 200 euroa/kirkon jäsen. Kirkollisverolla katetaan koko kirkon toiminta ja talous. (KT 25.3.2009)

http://www.joensuunevl.fi/main.site?action=news/view&id=577&ngid=1

[Kafir Sikakoira]

Veronsaajaryhmien jako-osuudet verovuosina 2009-2011

Poiketen siitä, mitä 12 §:ssä säädetään, valtion jako-osuus on 65,42 prosenttia, kuntien jako-osuus 32,03 prosenttia ja seurakuntien jako-osuus 2,55 prosenttia yhteisöverosta. Evankelisluterilaisten seurakuntien yhteisövero on 99,92 prosenttia ja ortodoksisten seurakuntien yhteisövero 0,08 prosenttia seurakuntien yhteisöverosta.

Tämä laki tulee voimaan 4 päivänä kesäkuuta 2009 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2011.

Lakia sovelletaan verovuosien 2009-2011 yhteisöveron tilityksiin ja mainituilta vuosilta tehtäviin tilityksien oikaisuihin. Lain voimaantulon jälkeen tehtävässä ensimmäisessä tilityksessä verovuotta 2009 koskevat tilitykset oikaistaan tässä laissa säädettyjen jako-osuuksien mukaisiksi.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090352

[BeerBelly]

Kunpa minullakin olisi kirkon rahahuolet.

Vuoden 2007 tulos: 107 125 068 euroa

Kirkon rahoitusarvopaperit 31.12.2007: 541 906 275 euroa

Rahat ja pankkisaamiset 31.12.2007: 254 988 151 euroa

Ylläolevan likvidin omaisuuden lisäksi löytyy sijoituksia asunto-osakkeisiin ja muihin osakkeisiin ja osuuksiin 226 047 377 euron arvosta.

Vieras pääoma 31.12.2007: 207 706 624 euroa

Tosiasiallinen huoli on siis siitä että kirkko joutuisi kaivamaan laskukaudella omaa kuvettaan jonne nousukaudella on kertynyt isohko potti.

EVL tilinpäätös 2007

[Motor City Contexti]

Saako muuten muslimi surakunnat myös osansa tästä yhteisöiltä kerättävästä verosta.

Ei ainakaan suoraan. Verotiedoissa on listattu vain evl ja ort seurakuntia.

Tämä on ilmeisesti vain ajankysymys milloin muslimi seurakunna saavat omanosansa tästä verosta . Koska onhan hieman Itseäni ainakin hävettäisi olla tälläisessä mukana .

[Turjalainen]

Pitäisikö kirkon olla saareke jonne ihmiset voivat paeta tehostamista?

En tiedä, eikä kiinnosta, sillä en ole kristitty. Jos kristityt haluavat tehdä tällaisen kirkon, niin he ovat vapaita tekemään niin omilla varoillaan, mutta minua vituttaa sellainen jos pakotetaan yritys maksamaan jonkin uskonlahkon puuhastelut.

Olen samaa mieltä kristittynä, vaikkakaan en ev.-luttina. Koko yhteisöverosta olisi luovuttava; kirkon rahoitus pitäisi hoittaa ilman verotusta puhtaasti jäsenmaksuilla, jotka kirkko keräisi suoraan jäseniltään. Jos jäsenet eivät halua maksaa, so not. Voivatpahan sitten periä erääntyneitä jäsenmaksuja niiltä jäseniltä, jotka haluavat kirkkohäitä, hautajaisia, tai muita palveluita. Mielestäni on järjetöntä, että yrityksetkin joutuvat maksamaan yhteisöveroa.

[Turjalainen]

Saako muuten muslimi surakunnat myös osansa tästä yhteisöiltä kerättävästä verosta.

Ei ainakaan suoraan. Verotiedoissa on listattu vain evl ja ort seurakuntia.

Tämä on ilmeisesti vain ajankysymys milloin muslimi seurakunna saavat omanosansa tästä verosta . Koska onhan hieman Itseäni ainakin hävettäisi olla tälläisessä mukana .

Juuri näin tulee käymään, ainakin mitä olen asiaa seurannut ja mihin suuntaan ovat yhteisöverotusta kehittämässä. Se on merkittävä osasyy sille miksi vastustan koko yhteisöverotusta.

[Motor City Contexti]

Saako muuten muslimi surakunnat myös osansa tästä yhteisöiltä kerättävästä verosta.

Ei ainakaan suoraan. Verotiedoissa on listattu vain evl ja ort seurakuntia.

Tämä on ilmeisesti vain ajankysymys milloin muslimi seurakunna saavat omanosansa tästä verosta . Koska onhan hieman Itseäni ainakin hävettäisi olla tälläisessä mukana .

Juuri näin tulee käymään, ainakin mitä olen asiaa seurannut ja mihin suuntaan ovat yhteisöverotusta kehittämässä. Se on merkittävä osasyy sille miksi vastustan koko yhteisöverotusta.

Onko muuten aivan varma, että muslimiyrittäjä joutuvat maksamaan kirkollisiveroa ja muut musllimi vetoiset yhteisöt . Itse luulen ,että nämä on jollain konstilla vapautettu siitä
Muutenhan olisivat nostanee kauhean älämölön asiasta .

[Kafir Sikakoira]

Vapaa-ajattelijoiden postituslistalta:

Opetusministeriö julkaisi hallinnonalan talousarvioesityksen:
http://www.minedu.fi/OPM/Linjaukset_ja_rahoitus/talousarviot/talousarvioasiakirjat_2010/liitteet/PL29_.pdf

Ortodokseille 2,080,000 euroa, pienuskonnoille 200,000 euroa.
Merimieskirkolle ja eräisiin hautausmaihin 267,000 euroa. Summat ovat
entisellään - talouskriisi ei ainakaan noihin lukuihin heijastu.

Ortodoksit saavat lisäksi hiukan yhteisöveroa, mutta se on alle 100,000
euroa eli vähän suhteessa suoraan avustukseen. Epäsuoraa tukea tulee mm.
kulttuurilehtietuen kautta, jota saavat myös uskonnolliset lehdet.

 * * *

Myös VA-liitto ja Humanistiliitto saavat valtiontukea, mutta summa näkyy
eri momentilla kuin uskontokuntien tuki.

 * * *

Evlut kirkko ei saa suoraa tukea. Sen sijaan se saa yhteisöverosta
osuuden, jonka suuruus on ollut yli 100 miljoonaa euroa. Veropohja
supistuu talouskriisin myötä, mutta toisaalta hallitus on nostanut
kirkolle jyvitettävää osuutta. Lopputulos selviää vasta kun nähdään
yritysten tilittämä voitto. Joka tapauksessa oletan summan olevan
selvästi enemmän kuin hautaustoimen tappio, jolla osuutta perustellaan.

Tuo 200,000 euroa pienuskonnoille on siis avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille.

[Jaska Pankkaaja]

Voi muumi että muumittaa, kehitysvammaiset mätämunat matti ja jyrki ryöstävät rahaa jeesuspelleille erilaiseen neekeröintiin kymmeniä % enemmän! Vittu että kaatusi tämä paska jo!

[Kafir Sikakoira]

Valtionavustus rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan

Avustukset on tarkoitettu rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toiminnan tukemiseen.

Avustuksia myönnetään rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille laskennallisin perustein yhdyskunnan jäsenmäärän mukaan. Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että yhdyskunnalla on vähintään 200 jäsentä. Avustuksia ei kuitenkaan myönnetä sellaisille yhdyskunnille, joilla ei tosiasiallisesti ole lainkaan tai joilla on vain hyvin vähän toimintaa. Avustus myönnetään yleisavustuksena.

Valtionavustuksen ei tule olla yhdyskunnan ainoa tai pääasiallinen rahoituslähde, vaan pääosan rahoituksesta tulee tulla muista lähteistä, esimerkiksi jäsenmaksuista, lahjoituksista ja omasta varainhankintatoiminnasta.

Valtionavustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia 688/2001.

http://www.minedu.fi/OPM/Kirkollisasiat/rahoitus_ja_avustukset/yhdistystentoiminta.html



Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien valtionavustustyöryhmän mietintö (vuodelta 2005)

Työryhmän tehtävänä oli selvittää rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien valtionavustusjärjestelmän edelletykset ja tehdä ehdotus järjestelmän toteuttamiseksi.


Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien oikeutta yhteisövero-osuuteen on perusteltu
sillä, että ne huolehtivat eräistä yhteiskunnallisista tehtävistä. Evankelis-luterilaisilla seurakunnilla
on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita. Evankelis-luterilaisilla ja
ortodoksisilla seurakunnilla on edelleen eräitä väestökirjanpitoon liittyviä lakisääteisiä tehtäviä,
vaikka ne eivät enää toimikaan varsinaisina väestörekisteriviranomaisina. Seurakunnat ylläpitävät
merkittävää määrää kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja irtaimistoa.
Lisäksi seurakunnat järjestävät erilaista sosiaalista palvelu- ja auttamistyötä sekä lapsi- ja nuorisotyötä.

Myös monilla rekisteröidyillä uskonnollisilla yhdyskunnilla on ainakin jossain määrin
edellä tarkoitetun kaltaisia yleishyödyllisiä toimintamuotoja. Muutamilla rekisteröidyillä uskonnollisilla
yhdyskunnilla on omia hautausmaita. Yhdyskunnilla on myös joitakin yksittäisiä
kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Useat yhdyskunnat järjestävät eri muodoissa
sosiaalista palvelutyötä sekä lapsi ja nuorisotyötä, ja osalla yhdyskunnista tällainen toiminta
on yhdyskunnan kokoon nähden varsin laajaa.

Uskonnollisten yhdyskuntien toiminnan tukemista puoltaa myös julkiselle vallalle perustuslain
22 §:ssä säädetty perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoite. Säännöksen esitöiden
mukaan perusoikeuksien tosiasiallinen toteutuminen edellyttää usein julkisen vallan aktiivisia
toimenpiteitä mm. tosiasiallisten edellytysten luomiseksi perusoikeuksien käyttämiselle.

Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien avustamisella edistettäisiin tosiasiallisia mahdollisuuksia
uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen, joka on osa perustuslain 11 §:ssä tarkoitettua
uskonnon ja omantunnon vapautta. Valtion taloudellisen tuen laajentamista evankelis-
luterilaisen ja ortodoksisen kirkon ohella myös rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin
voidaan lisäksi perustella myös eri uskonnollisten suuntausten yhdenvertaisuuden edistämisellä.

Yhdyskunnan jäsenmäärä olisi avustuksen perusteena selkeä ja yksiselitteinen. Yhdyskuntien
jäsenmäärät voidaan luotettavasti selvittää väestötietojärjestelmään merkittyjen uskonnollisen
yhdyskunnan jäsenyyttä koskevien tietojen perusteella. Etuna olisi myös menettelyn keveys
sekä yhdyskuntien että valtionapuviranomaisen kannalta.

Jäsenmäärän käyttö valtionavustuksen perusteena voisi olla jossakin määrin ongelmallinen
sellaisten yhdyskuntien kannalta, joissa toimintaan osallistuu runsaasti sellaisia henkilöitä, jotka
eivät ole virallisesti liittyneet yhdyskunnan jäseneksi. Tämä tilanne koskee varsinkin maahanmuuttajataustaista
väestöä, koska kaikissa kulttuureissa ei ole tapana virallisesti liittyä uskonnollisen
yhdyskunnan jäseneksi. Käytännössä uskonnollisten yhdyskuntaan toimintaan
osallistuvien määrästä ei kuitenkaan ole saatavissa luotettavaa ja eri yhdyskuntien kesken vertailukelpoista
tietoa. Voidaan myös olettaa, että jäsenmäärän ottaminen valtionavustuksen
kriteeriksi vaikuttaisi ajan myötä siten, että toimintaan osallistuvien liittyminen yhdyskunnan
jäseneksi yleistyy.

Uskonnonvapauslakiin ei enää sisälly vanhassa uskonnonvapauslaissa ollutta kieltoa kuulua
samanaikaisesti useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Siirtymäsäännöksen
nojalla kieltoa sovelletaan kuitenkin kolmen vuoden ajan uuden uskonnonvapauslain voimaantulosta
eli heinäkuun loppuun 2006 asti. Sen jälkeen tulee lainsäädännön kannalta mahdolliseksi,
että henkilö on samanaikaisesti jäsenenä useammassa kuin yhdessä uskonnollisessa
yhdyskunnassa, jos kyseiset yhdyskunnat tämän sallivat. Uskonnollisten yhdyskuntien erityisluonne
huomioon ottaen voidaan kuitenkin pitää todennäköisenä, että jäsenyys useammassa
yhdyskunnassa jää melko harvinaiseksi. Työryhmä pitää kuitenkin tarpeellisena, että valtionapuviranomainen
seuraa tilanteen kehittymistä ja ottaa asian huomioon avustuksen perusteena
olevia jäsenmääriä laskettaessa, jos jäsenyys useammassa yhdyskunnassa muodostuu joissakin
yhdyskunnissa muodostuu kovin yleiseksi. Tällöin tulisi valtionavustuksen perusteena oleva
jäsenmäärä laskea siten, että samaan aikaan toisen yhdyskunnan jäseninä olevien jäsenten
määrästä otetaan huomioon vain puolet.



Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät 31.12.2003 (Suomessa asuvat)
Yhdyskunnan nimi, Jäsenmäärä
Jehovan todistajat, 18241
Suomen Vapaakirkko, 13389
Katolinen kirkko Suomessa, 7890
Suomen Adventtikirkko, 4091
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, 3312
Suomen baptistiyhdyskunta, 1572
Helsingin juutalainen seurakunta, 1055
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunta, 1037
Suomen Helluntaikirkko, 922
Finlands svenska baptistsamfund, 871
Helsinki Islam Keskus, 707
Suomen Metodistikirkko, 629
Finlands svenska metodistkyrka, 614
Suomen Islam-seurakunta, 609
Tampereen Islamin Yhdyskunta, 558
Suomen vapaa evankelisluterilainen, 540
Suomen Bahai Yhdyskunta, 455
Suomen Islamilainen Yhdyskunta, 395
Yksityinen kreikkalais-katolinen kirkko Viipurissa, 343
Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko, 303
Luterilainen Sanan Yhdyskunta, 170
Suomen vapaa katolinen kirkko, 140
Turun juutalainen seurakunta, 132
Savon Islamilainen Yhdyskunta, 112
Suomen Anglikaaninen kirkko, 99
Tampereen islamilainen seurakunta, 86
Suomen Kristiyhteisö, 75
Suomen Islam-Keskus, 73
ANJUMAN-E-ISLAHUL-MUSLIMEEN OF TURKU, 70
Krishnaliike Iskcon Suomessa, 64
Keski-Suomen Islamilainen Yhdyskunta, 42
Vörå Frikyrkoförsamling, 41
Buddhalainen Dharmakeskus, 39
The Islamic Rahma Center in Finland, 36
Jumalan seurakunta, 30
Suomen Uusapostolinen Kirkko, 28
Spaso-Preobrazenskaja, 26
Islam ja Rakkaus, 20
Finlands svenska pingstsamfund, 20
Al-Risala Islamilainen Yhdyskunta, alle 20
Pohjois-Suomen Islamilainen Yhdyskunta, alle 20
Totuuden Ystävät, alle 20
Kimbangun kirkkokunta, alle 20
Islamilainen Al-Hudaa Yhdyskunta, alle 20
Seitsemännen Päivän Adventistit Uskonpuhdistusliike, alle 20
Kristillisten Tekojen Kirkko, alle 20
YHTEENSÄ 58882


...Kustannuksiltaan selvästi merkittävin näistä tehtävistä on evankelis-luterilaisille seurakunnille kuuluva yleisten hautausmaiden ylläpitäminen, josta seurakunnille aiheutuvat nettokulut olivat vuonna 2003 noin 67 miljoonaa euroa.



http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2005/liitteet/opm_289_tr15.pdf?lang=fi

[Tabula Rasa]

Mitenkäs jos perustetaan uskonnollinen yhdistys, ''Tohtori vihan opetuslapset'' ja laitetaan pontikanjuonti pyhimmistä pyhimmäksi menoksi jota valtiokin saa tukea parillasadallatuhannella kunhan saadaan parisataa nuivaa yhteen?