2015-10-05 Itärajan yli suuntautuva turvapaikanhakijaliikenne (yhdistetty)

[Niobium]

Kyllä kai tässä on jo kansalaisaloite vetämässä?

Sitä odotellessa ja henkeä pidätellessä, että tuleeko vaadittava lukumäärä täyteen.

Titteliin vetoaminen on täysin turhaa, pelkkää itsensä ylentämistä tavallisen kansalaisen yläpuolelle. Jos käännytyslaki halutaan oikeasti kaataa, niin sille on oma lakiväylä. Joko eduskunta ottaa tai ei ota käsittelyyn aloitetta. Sen mukaan mennään. Se jää näiltä allekirjoittaneilta huomioimatta. Yhden taloustieteilijän allekirjoitus ei paina yhtään sen enempää, kuin Pertin Pohjanmaalta.

[qwerty]

Keskustelu jatkuu kohta ja äänestyksen tulos löytyy hetikohta sen jälkeen -> https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/default.aspx

[KamalaJari]

No niin, ei kai siinä sitten mitään , unohdetaan koko juttu ja avataan rajat vanhaan malliin. Tervetuloa spetsnazit paskomaan talousvedet , tuhoamaan sähköverkko ja romahduttamaan terveydenhuolto .

Sitten on hyvä .

[qwerty]

Jaa eikös tästä nyt sitten päätetty vielä. Jotain uutta kuitenkin.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_53+2024_asiantuntijalausunnot.aspx

Asian käsittelytiedot HE 53/2024 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi

Lain säätäminen

Valiokuntien asiantuntijalausunnot

HE 53/2024 vp PeV 30.05.2024 lainsäädäntöneuvos Anne Ihanus, sisäministeriö Asiantuntijalausunto_esitys
HE 53/2024 vp PeV 30.05.2024 eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 30.05.2024 lainsäädäntöneuvos Anne Ihanus, sisäministeriö Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 30.05.2024 lainsäädäntöneuvos Lauri Koskentausta, oikeusministeriö Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 30.05.2024 yksikönpäällikkö Krista Oinonen, ulkoministeriö Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 30.05.2024 valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöysti, Oikeuskanslerinvirasto Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 06.06.2024 professori Olli Mäenpää Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 06.06.2024 professori Sakari Melander Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 06.06.2024 professori Kaarlo Tuori Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 06.06.2024 professori Jukka Viljanen Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 06.06.2024 dosentti, tenure track -professori Anu Mutanen Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 07.06.2024 professori Martin Scheinin Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 07.06.2024 professori Martin Scheinin Asiantuntijalausunto liite 2
HE 53/2024 vp PeV 07.06.2024 professori Martin Scheinin Asiantuntijalausunto liite 1
HE 53/2024 vp PeV 07.06.2024 professori Juha Raitio Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 07.06.2024 emeritusprofessori Allan Rosas Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 07.06.2024 professori Elina Pirjatanniemi Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 07.06.2024 lainsäädäntöneuvos Anne Ihanus, sisäministeriö Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 07.06.2024 professori Päivi Leino-Sandberg Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 11.06.2024 apulaisprofessori Maija Dahlberg Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 11.06.2024 tutkijatohtori Milka Sormunen Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 11.06.2024 professori Mikael Hidén Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 11.06.2024 professori Tuomas Ojanen Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 11.06.2024 professori Martti Koskenniemi Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 11.06.2024 professori Janne Salminen Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 11.06.2024 professori Eeva Nykänen Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 12.06.2024 professori Veli-Pekka Viljanen Asiantuntijalausunto
HE 53/2024 vp PeV 13.06.2024 lainsäädäntöneuvos Anne Ihanus, sisäministeriö Asiantuntijalausunto

[Weijer]

Jos käännytyslaki ei mene läpi, ja itärajalla perkeleenmoinen tungos kohtapuoliin, niin miten demarit kiemurtelee ja selittelee päätöksensä silloin... Laittaa jonkun muun syyksi.
Myös: jos torppaavat lain, demareitten kannatus putoaa niin kuin se kuuluisa lehmän häntä.

[Lalli IsoTalo]

Tutkijoiden vetoomus ns. käännytyslakiin liittyen]

Sukunimen mukaan lajiteltuna

Aalto   Juho   Turun yliopisto         
Aaltonen   Sanna   dosentti yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto         
Acquah   Daniel   Academy Research Fellow Turun Yliopisto       
Acquah   AmaOpoku   Projekti Tutkija Turun Yliopisto         
Ala-Mantila   Sanna   apulaisprofessori Helsingin yliopisto         
Aldrin   Salla   Salskov dosentti tutkijatohtori Åbo Akademi       
Alhojärvi   Tuomo   tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto         
Almila   Anna-Mari   vanhempi yliopistotutkija La Sapienza Università di Roma     
Alvesalo-Kuusi   Anne   professori Turun yliopisto         
Arouri   Bayan   doctoral researcher Tampere Peace Research Institute       
Artemjeff   Panu   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Backström   Joel   dosentti tutkijatohtori Åbo Akademi.         
Bahmani   Airin   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Bedretdin   Kadriye   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Behrndt   Thomas   väitöskirjatutkija maantiede Turun yliopisto         
Bodström   Erna   erikoistutkija Siirtolaisuusinstituutti           
Bäckman   Linda   erikoistutkija Siirtolaisuusinstituutti           
Cantell   Hannele   dosentti vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopisto       
Cielemecka   Olga   tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto         
Custodio   Leonardo   Docent Åbo Akademi University         
Czimbalmos   Mercédesz   tutkijatohtori Åbo Akademi         
Eilola   Salla   tutkijatohtori Turun yliopisto         
Elmgren   Ainur   Pohjoismaiden historian dosentti yliopistonlehtori Oulun yliopisto       
Ennser-Kananen   Johanna   Associate Professor of English University of Jyväskylä     
Era   Riikka   väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto         
Eranti   Veikko   Apulaisprofessori Helsingin yliopisto         
Ervasti   Kaijus   Professori Itä-Suomen yliopisto         
Eräsaari   Matti   yliopistotutkija Helsingin yliopisto         
Fabritius   Nora   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Fornaciari   Aleksi   KT yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos       
Haapajärvi   Linda   tutkijatohtori Tampereen yliopisto         
Haapala   Maija   väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto         
Haavisto   Vaula   yliopistotutkija Tampereen yliopisto         
Halonen   Henna-Riikka   vieraileva tutkija Taideyliopiston Kuvataideakatemia         
Hannonen   Jasmin   väitöskirjatutkija Turun yliopisto         
Harjunen   Hannele   apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto         
Harjuniemi   Timo   tutkija Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta       
Hast   Susanna   dosentti Taideyliopisto           
Heiskanen   Eva   professori Helsingin yliopisto         
Hekanaho   Livia   dosentti Turun yliopisto         
Hekkala   Marja   yliopisto-opettaja Tampereen yliopisto         
Helander   Mika   vanhempi yliopistonlehtori Åbo Akademi         
Hietanen   Joel   professori Helsingin yliopisto         
Hirsjärvi   Irma   professori Jyväskylän yliopisto         
Hirvonen   Onni   filosofian tutkija Jyväskylän yliopisto         
Hjelm   Titus   professori Helsingin yliopisto         
Holappa   Lauri   vieraileva tutkija Helsingin yliopisto         
Homanen   Riikka   akatemiatutkija Tampereen yliopisto         
Honkasalo   Marja-Liisa   dosentti Helsingin yliopisto         
Honkasalo   Antero   professori ympäristöneuvos ( eläkkeellä)         
Honkasalo   Julian   sukupuolentutkimuksen dosentti Suomen Akatemian tutkijatohtori Helsingin Yliopisto     
Honkatukia   Päivi   professori Tampereen yliopisto         
Horsti   Karina   Visiting Professor University of Minnesota       
Hubara   Koko   väitöskirjatutkija Turun yliopisto         
Huopalainen   Astrid   apulaisprofessori Aalto-yliopisto           
Huttunen   Rauno   Turun yliopisto           
Hytönen   Jonne   tutkijatohtori Aalto-yliopisto           
Hänninen   Joel   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Härmänmaa   Marja   dosentti Turun yliopisto         
Högback   Freja   väitöskirjatutkija Åbo Akademi         
Hölttä   Olavi   asianajaja (eläk.)           
Irni   Kuura   sukupuolentutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopisto       
Issakainen   Mervi   sosiaalipsykologian yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto         
Jakonen   Mikko   professori Itä-Suomen yliopisto         
Jalonen   Kari   vieraileva tutkija Aalto yliopisto         
Jasinskaja-Lahti   Inga   professori Helsingin yliopisto         
Jauhola   Marjaana   dosentti yliopistotutkija Tampereen yliopisto         
Jokinen   Eeva   yhteiskuntapolitiikan professori Itä-Suomen yliopisto         
Jones   Maija   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Jämsä   Johanna   väitöskirjatutkija Turun yliopisto         
Jäntti   Markus   kansantaloustieteen professori Tukholman yliopisto         
Jäntti   Bruno   vieraileva tutkija Harvardin yliopisto         
Jäntti   Anni   yliopistonlehtori Tampereen yliopisto         
Jäppinen   Maija   sosiaalityön apulaisprofessori Helsingin yliopisto         
Järvensivu   Venla   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Järvinen   Hanna   yliopistonlehtori Taideyliopisto           
Kaakinen   Juha   Työelämäprofessori Tampereen yliopisto         
Kajanoja   Jouko   dosentti Helsingin yliopisto         
Kallius   Annastiina   tutkijatohtori Helsingin yliopisto         
Kangas   Olli   emeritusprofessori Turun yliopisto         
Kangas-Müller   Laura   tutkijatohtori Aalto-yliopisto           
Karhu   Sanna   tutkijatohtori sukupuolentutkimus Helsingin yliopisto         
Karpén   Harri   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Kasa   Tuija   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Kaskela   Teemu   tutkija A-klinikkasäätiö           
Kauppinen   Lumi   väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto         
Kautto   Mervi   professori monikulttuurisuuskasvatus Tampereen yliopisto         
Kekki   Minna-Kerttu   tutkijatohtori Helsingin Yliopisto         
Keskinen   Suvi   etnisten suhteiden professori Helsingin yliopisto       
Kilpi-Jakonen   Elina   sosiologian apulaisprofessori Turun yliopisto         
Kimanen   Anuleena   uskonnon ja historian didaktiikan yliopistonlehtori Turun yliopisto     
Kivinen   Marika   väitöskirjatutkija Åbo Akademi         
Kmak   Magdalena   professori Åbo Akademi University         
Koikkalainen   Saara   yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto         
Koivunen   Anu   professori Turun yliopisto         
Koivusalo   Meri   professori Tampereen yliopisto         
Kokkonen   Tuija   TeT professori taiteellinen tutkimus Taideyliopisto       
Korkea-aho   Emilia   professori Itä-Suomen yliopisto         
Koskinen   Seppo   Työoikeuden emeritusprofessori Turun yliopisto         
Kostiainen   Aura   tutkijatohtori Helsingin yliopisto         
Kotilainen   Noora   yliopistotutkija Helsingin yliopisto         
Kouvonen   Anne   professori Helsingin yliopisto         
Kulmala   Meri   tutkimusjohtaja Valtiotieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto       
Kulusjärvi   Outi   yliopisto-opettaja Oulun yliopisto         
Kuoppa   Samu   väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto         
Kurki   Visa   yleisen oikeustieteen apulaisprofessori Helsingin yliopisto       
Kurkikangas   Elli   väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto         
Kuurne   Kaisa   dosentti yliopistonlehtori Helsingin yliopisto         
Kuusela   Hanna   sosiologian apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto         
Kuusi   Hanna   vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopisto         
Kuusisto   Anna-Kaisa   dosentti yliopistonlehtori Tampereen yliopisto         
Kuusisto   Arniika   professori Helsingin yliopisto         
Kynsilehto   Anitta   apulaisprofessori Tampereen yliopisto         
Käkelä   Tuomo   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Laakkonen   Ville   väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto         
Laaksonen   Salla-Maaria   VTT viestinnän dosentti Helsingin yliopisto       
Laihonen   Maarit   yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto         
Laine   Pikka-Maaria   dosentti yliopistonlehtori Lapin yliopisto         
Laine   Jussi   Professori Itä-Suomen yliopisto         
Laitinen   Arto   professori Tampereen yliopisto         
Laitinen   Tuomas   väitöskirjatutkija Taideyliopisto           
Lakka   Emilia   väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto         
Lankinen   Ninni   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Lappalainen   Sirpa   professori Itä-Suomen yliopisto         
Lehtiniemi   Tuukka   dosentti tutkijatohtori Helsingin yliopisto         
Leino   OlliTapio   Associate Professor City University of Hong Kong     
Leinonen   Johanna   dosentti Turun yliopisto         
Lepola   Outi   VTT  tutkija Helsingin kaupunki kaupunkitietopalvelut       
Leppänen   Sirpa   Professori Emerita Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto     
Lingenfelter   Kerttuli   Senior Research Fellow Max Planck Institute for Comparative Public Law and International Law
Loivaranta   Tikli   väitöskirjatutkija Turun yliopisto         
Lonkila   Markku   professori Jyväskylän yliopisto         
Loukola   Saara   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Loukola   Maiju   yliopistonlehtori tutkija Taideyliopiston Kuvataideakatemia         
Lounela   Emilia   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Luhtakallio   Eeva   sosiologian professori Helsingin yliopisto         
Lyytinen   Eveliina   vanhempi tutkija Siirtolaisuusinstituutti         
Lämsä   Riikka   Lääketieteellinen tiedekunta Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto       
Löytty   Olli   apulaisprofessori Turun yliopisto         
Malik   Hanna   yliopistonlehtori Turun yliopisto         
Maliranta   Mika   professori Jyväskylän yliopisto         
Marucco   Camilla   Al-Mimar tutkija Siirtolaisuusinstituutti         
Matilainen   Riitta   VTT vieraileva tutkija Helsingin yliopisto       
Maury   Olivia   yliopistonlehtori Helsingin yliopisto         
Merikoski   Paula   tutkijatohtori Helsingin yliopisto         
Meriläinen   Mikko   tutkijatohtori Tampereen yliopisto         
Mickelsson   Rauli   VTT dosentti politiikan tutkija Turun yliopisto       
Minkkinen   Panu   professori Helsingin yliopisto         
Mustola   Kati   sosiologian tutkija emerita Helsingin yliopisto       
Mykkänen   Juri   vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopisto         
Mäkelä   Maria   yliopistonlehtori Tampereen yliopisto         
Mäki   Netta   Väestötieteen dosentti Helsingin yliopisto         
Nevalainen   Aino   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Niemi   Veera   projektitutkija Turun yliopisto         
Nieminen   Kati   yliopistonlehtori Helsingin yliopisto         
Niemivirta   Markku   professori Itä-Suomen yliopisto         
Niinivaara   Elina   apurahatutkija Helsingin yliopisto         
Nikumaa   Henna   tutkija Hyvinvointioikeuden keskus Itä-Suomen yliopisto       
Nikunen   Minna   yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto         
Niska   Miira   yliopistonlehtori Helsingin yliopisto         
Nortio   Emma   tutkija Helsingin yliopisto         
Nylund   Anna   oikeustieteen professori Bergenin yliopisto         
Nymalm   Nicola   Lecturer in International Relations of East Asia     
Näre   Sari   sosiologian dosentti Helsingin yliopisto         
Näre   Lena   sosiologian professori Helsingin yliopisto         
Ojala   Markus   tutkijatohtori Helsingin yliopisto         
Okkolin   Mari-Anne   dosentti johtava asiantuntija Rauhankasvatusinstituutti ry       
Olakivi   Antero   yliopistonlehtori Helsingin yliopisto         
Osso   BerfinNur   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Pankakoski   Timo   VTT yleisen valtio-opin dosentti kollegiumtutkija Turun yliopisto     
Pantti   Mervi   viestinnän professori Helsingin yliopisto         
Pantzar   Mika   emeritusprofessori Helsingin yliopisto         
Parvikko   Tuija   Valtio-opin dosentti Jyväskylän yliopisto         
Peltoniemi   Nea   projektitutkija Turun yliopisto         
Pennanen   Joonas   apurahatutkija Jyväskylän yliopisto         
Pentikäinen   Merja   OTT vastuullisuusjuristi yrittäjä tutkija         
Penttinen   Elina   vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopisto         
Peteri   Virve   yliopistonlehtori Tampereen yliopisto         
Phillips   Stephen   researcher and teacher Institute for Human Rights Åbo Akademi   
Pihlajamaa   Matti   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Pirkkalainen   Päivi   dosentti yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto         
Poutanen   Mikko   apurahatutkija (postdoc) Tampereen yliopisto         
Puharinen   Suvi-Tuuli   assistant professor of European law Maastricht University     
Puumalainen   Mimosa   väitöskirjatutkija Lapin yliopisto         
Pylvänäinen   Juho   väitöskirjatutkija Åbo Akademi         
Raatikainen   Panu   professori Tampereen yliopisto         
Rajanti   Taina   vanhempi yliopistonlehtori emerita Aalto-yliopisto         
Ranta   Kukka   väitöskirjatutkija Lapin yliopisto         
Rantala-Lehtola   Kati   väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto         
Raunio   Tapio   valtio-opin professori Tampereen yliopisto         
Rautiainen   Pauli   sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto         
Rawlings   Anna   tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto         
Renvik   TuuliAnna   sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopisto         
Rossi   Leena-Maija   professori Lapin yliopisto         
Ruotsala   Helena   professori emerita Turun yliopisto         
Ruuska   Jaakko   kuvataiteen tohtori vieraileva tutkija Taideyliopisto       
Rytkönen   István   väitöskirjatutkija Turun yliopisto         
Ryynänen   Sanna   sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto         
Saarinen   Taina   tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto         
Saaritsa   Sakari   sosiaalihistorian professori Helsingin yliopisto         
Saatsi   Riko   yliopistonlehtori Taideyliopisto           
Sagne-Ollikainen   Elina   Väitöskirjatutkija Ihmisoikeusinstituutti Åbo Akademi         
Salmenkari   Taru   dosentti apurahatutkija Helsingin yliopisto         
Salonen   Tuomas   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Samola   Hanna   Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtori Tampereen yliopisto       
Savinotko   Pieta   tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto         
Schröter   Karla   väitöskirjatutkija Institute for Human Rights Åbo Akademi     
Seikkula   Minna   tutkijatohtori Tampereen yliopisto         
Seppälä   Tiina   yliopistonlehtori Helsingin yliopisto         
Sevik   Ebru   väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto         
Sihvonen   Tanja   viestintätieteen professori Vaasan yliopisto         
Siim   Pihla   erikoistutkija Siirtolaisuusinstituutti           
Silvén   Paula   väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto         
Silvennoinen   Oula   dosentti Helsingin yliopisto         
Singh   Amandeep   tutkijatohtori Tampereen yliopisto         
Smolander   Kari   professori LUT-yliopisto           
Snellman   Lauri   Uskonnonfilosofian apurahatutkija Uppsalan yliopisto         
Sointu   Liina   YTT yliopisto-opettaja Tampereen yliopisto         
Sorainen   Antu   sukupuolentutkimuksen dosentti vastuullinen tutkija Helsingin yliopisto       
Sotkasiira   Tiina   yhteiskuntapolitiikan apulaisprofessori Itä-Suomen yliopisto         
Souto   Anne-Mari   vanhempi yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto         
Stryjan   Miri   apulaisprofessori Aalto yliopisto         
Sumari   Laura   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Sundberg   Antti   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Syrén   Jaakko   Väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto         
Systä   Jussi   väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto         
Syväterä   Jukka   YTT akatemia tutkija Helsingin yliopisto       
Särmä   Saara   tutkija Tampereen yliopisto         
Söderström   Inka   sosiaalityön yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto         
Tainio   Liisa   professori Helsingin yliopisto         
Tainio   Luca   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Tammisto   Tuomas   akatemiatutkija Tampereen yliopisto         
Tepora   Tuomas   yliopistotutkija Tampereen yliopisto         
Tiekso   Tanja   tutkija dosentti Helsingin yliopisto         
Tiensuu   Meeri   väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto         
Tiilikainen   Marja   tutkimusjohtaja Siirtolaisuusinstituutti           
Tkach   Olga   dosentti projektitutkija Helsingin yliopisto         
Toivakainen   Niklas   tutkija Helsingin yliopisto/Åbo Akademi         
Toivanen   Reetta   FT professori kulttuurien tutkimus humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto     
Torssonen   Sami   postdoc-tutkija Turun yliopisto         
Tuomaala-Özdemir   Salome   tutkija Helsingin yliopisto         
Tuomivaara   Salla   postdoc-tutkija Turun yliopisto         
Tuori   Kaius   professori Helsingin yliopisto         
Ugron   Nóra   väitöskirjatutkija Turun yliopisto         
Vaahtera   Touko   akatemiatutkija Itä-Suomen yliopisto         
Vaarama   Marja   sosiaalityön emeritaprofessori Itä-Suomen yliopisto         
Vaha   Milla   PhD dosentti University of the South Pacific     
Vaittinen   Tiina   YTT hanketutkija Tampereen yliopisto         
Valaskivi   Katja   professori Helsingin yliopisto         
Valtonen   Virve   projektitutkija Turun yliopisto         
Valtonen   Sanna   tutkija Tampereen yliopisto         
van Gerven   Minna   sosiaalipolitiikan professori Helsingin yliopisto         
Varjonen   Sirkku   erikoistutkija Kuntoutussäätiö           
Vastapuu   Leena   apulaisprofessori Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulu         
Vesterinen   Jamie   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Vilenius   Sonja   väitöskirjatutkija Turun yliopisto         
Viljanen   Elina   FT Venäjän aate- ja kulttuurihistorian dosentti Helsingin yliopisto     
Viljanen   Vuokko   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Wahlbeck   Kristian   dosentti Tampereen yliopisto ja tutkimusprofessori (emer.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos   
Wahlsten   Johan   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Wallgren   Thomas   professori Helsinki           
Walliander   Haron   väitöskirjatutkija Turun yliopisto         
Wide   Elisabeth   väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto         
Wrede   Sirpa   sosiologian professori Helsingin yliopisto         
Ylhäinen   Marjo   apulaisprofessori Itä-Suomen yliopisto         
Ylönen   Matti   Yliopistonlehtori Helsingin yliopisto         
Yrjönsuuri   Mikko   Filosofian professori Jyväskylän yliopisto         
Zechner   Minna   apulaisprofessori Helsingin yliopisto         

[Niobium]

Mitä mitä? Martin Scheinin puuttuu listalta!

Eikö enää kiinnosta aihe?

[Lahti-Saloranta]

Ei noiden tutkijoiden joukossa taida olla ainuttakaan sellaista tutkijaa joka tutkisi turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöksiä, huijauksia jne. Eipä taida sellaiselle tutkimukselle rahoitusta löytyä vaikka se sijoitus jos mikään olisi kannattavaa. Eipä niitä tutkijan pestejä taida herua niillekkään jotka tutkisi turvapaikkashoppailun kustannuksia. Luulisi että oikea tutkija pohtisi miksi moista käännytyslakia rustataan ennenkuin adressiin nimensä rustaa. Oma epäilys tuon listan suosioon on kisailu apurahoista. Oma epäilys noiden tutkijoiden tutkimusaloista on että ne painottuvat sellaisille aloille joissa palkan maksaa valde.

[Eino P. Keravalta]

Tutkijoiden vetoomus ns. käännytyslakiin liittyen:

Oikeusvaltion tulee pystyä turvaamaan oikeus hakea turvapaikkaa riippumatta siitä, mitä reittiä tai miten ihminen on rajalle saapunut.

Tuo lause paljastaa, että tutkijat eivät vieläkään ymmärrä, mistä tässä on kysymys. Hei eivät tajua, että kyseessä on Venäjän sotaoperaatio Suomea ja suomalaisia vastaan. Kyse ei ole siitä - kuten tutkijat nyt luulevat - että turvapaikanhakija hädässään nyt vain sattumalta on joutunut Venäjälle ja sattumalta pyrkii Suomeen Venäjän rajalta.

Miten nämä tutkijat uskaltavat ottaa mitään kantaa asiaan kun eivät pysty erottamaan edes sotatoimea ja turvapaikanhakua toisistaan?

[falco]

Keskustelu käännytyslaista on keskittynyt sen perustuslaillisiin ongelmiin, mutta aika vähän on pohdittu sitä, onko laki tehokas työkalu välineellistetyn maahantulon torjuntaan.

Se peruskeissi rajalla ei ole sellainen, että irakilainen mies huutelee rajan toisella puolella paikalla olevalle rajavartijalle, että saako tulla, ja sen jälkeen rajavartija käy keskustelun miehen kanssa ja pikaselvittää, olisiko miehellä oikeus kv. suojeluun tai onko hän erityisen haavoittuvassa asemassa. Jos em. edellytyksiä ei ole, rajavartija kehottaa miestä hakeutumaan Tornioon tai Helsinki-Vantaan lentoasemalle hakemaan kv. suojelua, mies nyökkää ja poistuu rajan pinnasta jonnekin Venäjälle. Eihän tuollaista tule koskaan tapahtumaan, vaikka laki on kirjoitettu tällaista teoreettista tilannetta varten.

Oikeasti perustilanne on sellainen, että aitaamattoman rajan yli metsän kautta Suomen puolelle tulee kymmeniä tai satoja miehiä, heidät havaitaan vasta, kun he ovat tukevasti Suomen kamaralla, ehkä 50 metriä, 500 metriä tai 5 kilometriä Suomen puolella. Mitä ihmettä rajavartiosto silloin tekee? Laittaako se paikalle sata rajavartijaa, jotka alkavat voimaa käyttäen työntää miehiä rajan yli takaisin Venäjälle? No ei taida onnistua, voima ei riitä eikä rajavartijoilla välttämättä ole edes voimankäyttöoikeuksia tuollaiseen tilanteeseen, jossa miehet eivät käyttäydy aggressiivisesti. Tuolloin kaiketi rajavartijat ottavat miehiltä kiltisti turvapaikkahakemukset vastaan ja ohjaavat heidät vastaanottokeskukseen ja normaaliin turvapaikkaprosessiin.

Ainoa tehokas tapa olisi Ruanda-malli, jossa Suomi lähettäisi kaikki maahan tulevat turvapaikanhakijat kolmanteen maahan turvapaikkaprosessiin, ja myös kv. suojelu annettaisiin siellä. Koska tämä on poliittisesti mahdotonta, toiseksi tehokkain tapa olisi rakentaa rajalle ainakin satoja kilometrejä riittävää kulkuestettä, järeää aitaa. Aikanaan Salpalinjaa rakentamassa oli 30 000 miestä, eikö nyt itärajan aitaa saisi rakentamaan edes muutama tuhat miestä koneineen ja laitteineen. Tämän kesän tavoite voisi olla 200 km aitaa ja ensi kesän tavoite 400 km aitaa. Aidan pitäisi tietty olla riittävän järeä, jotta se tosiasiallisesti estäisi läpikulun.

Käsittelyssä oleva käännytyslaki on varmaankin syytä säätää, mutta ei sillä ikävä kyllä välineellistettyä maahantuloa torjuta, jos Venäjä yhtään haluaa toimia tehokkaasti.

[Paawo]

Miten nämä tutkijat uskaltavat ottaa mitään kantaa asiaan kun eivät pysty erottamaan edes sotatoimea ja turvapaikanhakua toisistaan?

Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta ja tietämättömyys on voimaa. Siis näille pääosin häpeilemättä ja avoimesti sisäsyntyistä ja opeteltua marksilaisuuttaan alleviivaaville jotka kiihottuneina odottavat sitä keskuskomitean kokouksessa luvattua rauhanohjusten jälkeistä voitonparaatia.

[Roope]

Irtisanottavat Venäjän asiamiehet ovat ilmoittautuneet.

Tutkijoiden vetoomus ns. käännytyslakiin liittyen

Tutkijoiden vetoomus hallintovaliokunnalle Hallituksen esityksestä liittyen lakiin väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi

Me allekirjoittaneet jaamme perustuslakivaliokunnan kuulemien käytännössä yksimielisten asiantuntijoiden esittämät vakavat huolet hallituksen esityksestä niin kutsutuksi käännytyslaiksi.

Tutkijoilla – tai ketkä vetoomuksen ovatkaan alunperin kirjoittaneet – on siis kaksi argumenttia.

On ennenkuulumatonta, että eduskunta on säätämässä lakia, joka on selkeässä ristiriidassa niin oman perustuslakimme kuin meitä velvoittavien ihmisoikeussopimusten kanssa. Lain säätäminen poikkeuslakina ei muuta tätä tosiasiaa.

Perustuslain kanssa ristiriidassa olevan lain säätäminen voidaan tehdä poikkeuslakina, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Ajattelu viittaakin ihmisoikeusfundamentalismiin, jonka mukaan vain tietyt ajan myötä Euroopassa kehitetyt velvoitetulkinnat ovat sallittuja, vaikka sen enempää perustuslaki kuin "meitä velvoittavat ihmisoikeussopimuksetkaan" eivät ole ottaneet huomioon eurooppalaisten sopimusvelvoitteiden käyttämistä aseena Eurooppaa vastaan.

Kyse on fundamentalismista, koska tutkijat kieltäytyvät punnitsemasta eri vaihtoehtojen seurauksia. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi rajanylityspaikkojen sulkeminen pitkittyessään käytännössä estää turvapaikanhaun itärajalla juuri kaikkein heikoimmilta, kun taas rajaturvallisuuslakiesitykseen tehdyt lievennykset ja poikkeukset mahdollistaisivat sen. Fundamentalisti ei tästä piittaa, koska hän ei piittaa valintojen seurauksista vaan periaatteen täydellisestä puhtaudesta.

Vaikuttaa siltä, että tutkijat eivät itsekään usko heppoiseen perustuslakiargumenttiinsa. Turvallisuus kelpaa heillekin poikkeuslain perusteeksi, mutta ei tässä tapauksessa, koska he kiistävät mittavankaan turvapaikkamaahanmuuton aiheuttavan turvallisuusriskejä, joilla olisi seurauksia:

Lain tärkeyttä perustellaan Venäjän aiheuttamalla välineellistetyn maahanmuuton uhalla, mutta hallitus ei ole pystynyt osoittamaan, miten turvapaikanhakijoiden määrän kasvu sinänsä aiheuttaisi Suomelle vakavaa turvallisuusuhkaa.

Muistutamme, että syksyllä 2015 Suomi selviytyi yli 35000 turvapaikanhakijan saapumisesta ilman, että harkittiin ihmisoikeussopimusten noudattamisen hylkäämistä. Suomi on myös vastaanottanut yli 68000 Ukrainan sotaa paenneen tilapäisen suojelun hakemusta helmikuun 2022 jälkeen ilman mainittavaa kriisiä.

Muistutan, että Suomi ei tuolloin vuonna 2015 "selviytynyt", vaan meni monin tavoin rikki pysyvästi. Muistona edelleen miljardien eurojen kustannusten pitkä häntä, kun vaihtoehtona olisi ollut kieltäytyä Ruotsin Suomen rajalle sopimusten vastaisesti lähettämien laittomien siirtolaistensa vastaanotosta.

Ymmärrettävistä syistä hallitus ei ole erikseen korostanut, miten paljon haittaa ja vahinkoa aiemmasta turvapaikkamaahanmuutosta on seurannut ja miten vakava tilanne on ei vain Suomen vaan koko EU:n kannalta. Kun tuleminen on muualla EU:n itärajoilla estetty vastaavilla laeilla ja käytännöillä, Suomesta uhkaisi tulla määräämättömäksi ajaksi laittomien siirtolaisten avoin pääreitti Eurooppaan sillä erotuksella, että siinä missä etelän EU:n ulkorajavaltioissa turvapaikanhakua ja viranomaisia vältellään, Suomesta turvapaikkaa haettaisiin oleskelun laillistamiseksi ja etuisuuksien saamiseksi. Kreikassa laittomien siirtolaisten määräksi arvioitiin jopa miljoonaa jo ennen vuoden 2015 kriisiä.

Sekin on ymmärrettävää, että hallitus ei tee julkisuudessa eroa ukrainalaisten pakolaisnaisten ja -lasten ja toisaalta ei-eurooppalaisten muslimimiesten vastaanoton välillä. Tutkijat voivat halutessaan selvittää eroja eri ryhmien välillä muun muassa rikostilastoista ja elinkaarikustannustutkimuksista.

Oikeusvaltion tulee pystyä turvaamaan oikeus hakea turvapaikkaa riippumatta siitä, mitä reittiä tai miten ihminen on rajalle saapunut.

Eli Ruanda-malli.

Vetoomuksessa kiinnittää huomion, että vasemmistotutkijat eivät katso tarpeelliseksi ottaa millään lailla kantaa Venäjää tai sen operaatiota vastaan tai edes myöntää Venäjän operoimaa välineellistettyä massamaahantuloa ongelmaksi. He vastustavat Suomen hallituksen ja kansalaisten ilmaisemaa tahtoa, ei Putinia tai Venäjän tekoja. Tutkijoiden argumenteilla Venäjä onkin itärajan kuviossa hyväntekijä ja Suomi roisto.

[Lalli IsoTalo]

Tässä vertailu vuoksi vuodelta 2020, pdf.

Yli 200 tutkijaa, taiteilijaa ja kansalaistoimijaa vetoaa - Aikalisä ja uusi harkinta hävittäjähankkeessa
https://ydinlehti.fi/ydin-julkaisut-ry/yli-200-tutkijaa-taiteilijaa-ja-kansalaistoimijaa-vetoaa-aikalisa-ja-uusi-harkinta-havittajahankkeessa/

[Roope]

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Rajalaki ei ratkaise ongelmaa, vaan tuo joukon uusia 29.6.2024

Hesarilla samat sävelet kuin vasemmistolla kuten esimerkiksi kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemellä, jonka mukaan rajalaki ei ratkaisisi mitään, koska Venäjä voi silti lähettää ihmisiä rajalle. "Ratkaisuksi" Koskenniemi esitti rajamenettelyä (ei mitään vaikutusta) ja EU:n vuonna 2026 (!) voimaan tulevan maahanmuuttopaktin keinoja (jotka eivät auta torjumaan Venäjän operaatiota millään lailla). Hesari ei esitä mitään.

Hallitus toivoo poikkeuslain olevan ennen muuta signaali Venäjälle siitä, ettei siirtolaisten toimittamista rajalle pidä edes yrittää. Poikkeuslaki voikin toimia Venäjälle pidäkkeenä, mutta se saattaa toisaalta yllyttää Venäjää kokeilemaan poikkeuslakia käytännössä. Venäjä voi myös muokata käytöstään aiheuttaakseen rajalla sellaisia ongelmia, joihin poikkeuslaki vastaa huonosti.

Laki ei siis ole sellainen hopealuoti, jollaisena sitä on markkinoitu.

Lakia ei ole markkinoitu hopealuotina vaan ehdottomana vähimmäisvaatimuksena. Jos laki jää säätämättä tai vajaaksi, Suomesta uhkaa tulla Venäjän mielenkiinnon kohde EU:n itärajan heikkona lenkkinä, jonka kautta voi uhata koko EU:ta.

Välineellistetyn maahantulon tilanteisiin on eri skenaarioita. Tuskin ihmisiä kuitenkaan marssisi jonoissa raja-asemille käännytettäviksi. Halutessaan Venäjä voi puskea ihmisiä yli mistä kohtaa maastorajaa tahansa. Epäselvää on myös, miten toimittaisiin, jos Venäjä ei ottaisi Suomen käännyttämiä vastaan. Suomi ei voisi jättää ihmisiä kuolemanvaaraan, oli poikkeuslaki tai ei.

Suomi ei ole vastuussa Venäjän tekemisistä. Jos muissa itärajan EU-maissa ajateltaisiin noin, Venäjä olisi toimittanut etelämmän EU:n täyteen "turvapaikanhakijoita" jo ennen Ukrainan sotaa. Sillä olisi ollut seurauksensa.

Lakia on perusteltu myös sillä, että sen turvin voitaisiin avata raja-asemia. Tasavallan presidentti Alexander Stubb kuitenkin kertoi tällä viikolla MTV:lle Venäjän voivan toimittaa lyhyessä ajassa paljon siirtolaisia rajalle. Miksi raja avattaisiin, jos uhka on korkea?

Venäjä voi halutessaan sabotoida raja-asemien toimintaa, mutta jos turvapaikanhakijoita ei oteta raja-asemilla vastaan, niin mikä uhka?

Venäjän uhka on koko Euroopan ongelma. Välineellistetyn maahantulon uhkaan vastaamisessa tarvitaan yhteisiä ratkaisuja EU:ssa.

Tämä vasemmiston käyttämä hokema tarkoittaa oikeasti, että vastustetaan kansallisia tai ylipäätään mitään toimivia tai ainakin pahemman estäviä ratkaisuja. EU on kieltäytynyt kaikista Venäjän operaatioita vastaan toimivista yhteisistä ratkaisuista kuten pushbackeistä jo kolmatta vuotta, mutta sen sijaan edistänyt toimimattomia ratkaisuja kuten turvapaikanhakijasiirtoja, sikäli kuin ne edistävät liittovaltiota ja takaavat haittamaahanmuuton jatkumisen.

Petteri Orpon (kok) hallitus valitsi tietoisesti tien, jonka hallitus tiesi rikkovan Suomen kansainvälisiä sitoumuksia. Matkan varrella perustuslain tulkinta politisoitui, ja perustuslakivaliokunnan kanta loi mallin, jolla perustuslain pidäkkeistä luovutaan tai niitä liudennetaan.

Nyt kansanedustajat arvioivat, vaatiiko kansallinen turvallisuus perustuslaista poikkeamista ja kansainvälisistä sitoumuksista irtaantumista, vaikka käyttöön tulisi hyvin epävarmoja keinoja. Lakihan on tarkoitettu ennen muuta pöytälaatikkoon.

Jos tämä on ainoa keino taata Suomen turvallisuus ja vastustaa Venäjän rajaoperaatiota, valintaa voidaan perustella koko maailman edessä. Vaihtoehtona olisi signaloida Venäjälle ja kehitysmaille, että tänne vaan kaikki.

Kansainvälisestä sääntöpohjaisesta järjestyksestä kiinnipitäminen on sekin Suomen turvallisuusintressi.

Tässä toinen vasemmiston hokema, joka sekin tarkoittaa, että Suomi ei saa puolustautua vaan sen pitää antautua.

Oikeasti mikään muu maa koko maailmassa ei ole tehnyt eikä tekisi vastaavassa tilanteessa sitä valintaa, että avaisi Venäjän rajansa, eikä puolustaisi itseään. Ei taida löytyä sellaista maata, edes EU-maata, joka ei ole rikkonut yhteisiä sääntöjä paljon pienemmänkin uhkan ja jo pelkän oman edun tähden kuten varsinkin vuonna 2015 nähtiin.

Suomen itärajalla geopolitiikka kietoutuu monimutkaisiin oikeudellisiin kysymyksiin. Oli poikkeuslakia tai ei, siihen on varauduttava, että itärajalle todennäköisesti tulee Venäjän toimittamana siirtolaisia. Vaikka rajalaki ei ratkaise ongelmaa, jota sillä yritetään ratkoa, on kansanedustajilta poliittinen päätös arvioida, onko poikkeuslaki silti syytä laatia tässä turvallisuustilanteessa. Lopulta vasta historiankirjoitus näyttää, mitä päätöksestä seuraa.

Riippuu rajalain sisällöstä, ratkaiseeko se sen ongelman, jota sillä yritetään ratkoa, eli mahdollistaako se Venäjän lähettämien siirtolaisten käännyttämisen rajalta.

Ruanda-mallin toteuttaminen olisi myös kansainvälisoikeudellisesti paras ratkaisu viedessään siirtolaisilta halun tarttua Venäjän tyrkyttämään täkyyn, mutta se vasta poliittisesti mahdoton onkin.

Perustuslaki on Suomen oikeusvaltion ja turvallisuuden kivijalka. Jos siihen tehdään poikkeus, syiden olisi oltava todella uskottavia ja poikkeusten varmasti tehokkaita. Nyt niin ei ole.

Miten niin syyt eivät ole uskottavia? Pääkirjoituksen mukaankin "Venäjän uhka on koko Euroopan ongelma". Mutta ei Suomen?

Poikkeuslaki on vain niin tehokas kuin kansanedustajien 5/6-enemmistö antaa siitä tehdä. Nyt eräät eduskuntapuolueet haluavat heikentää lain toimimattomaksi tai estää sen säätämisen kokonaan. Niin myös Helsingin Sanomat.

[Uuno Nuivanen]

Usual suspects.

A-studio
Ma 1.7.2024 klo 21.00, Yle TV1

Niin kutsuttu käännytyslaki on herättänyt poikkeuksellista kuohuntaa. Miten lain lopulta käy? Vieraina ensin akateemikko Martti Koskenniemi sekä sen jälkeen RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ja SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen. Lähetyksessä myös kuulumiset Ranskasta, missä laitaoikeisto on tehnyt historiallisen hyvän vaalituloksen. Juontajana Marja Sannikka. #yleastudio

Kesto: 36 min

[ikuturso]

ˆ Lupaavasti alkaa. Koskenniemi sanoo, ettei eduskunta ymmärrä, että kansainväliset määräykset ovat velvoittavia.

Vain kahdeksantoista asiantuntijaa on antaneet lausunnon, jossa korostetaan kuinka perustuslain täytyy turvata ihmisoikeudet.

Tuomas Pöysti on juristi ja juristit voivat aina vääntää asiasta kuin asiasta.

Ei ole mitään keinoa, millä voitaisiin turvapaikanhaku estää itärajalla missään tilanteessa.

-i-

[Uuno Nuivanen]

Reilu sata vuotta sitten meni pieleen, nyt on aika yrittää uudestaan, tuumaavat Lii ja Borat. 

[ikuturso]

Ei noiden tutkijoiden joukossa taida olla ainuttakaan sellaista tutkijaa joka tutkisi turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöksiä, huijauksia jne. Eipä taida sellaiselle tutkimukselle rahoitusta löytyä vaikka se sijoitus jos mikään olisi kannattavaa. Eipä niitä tutkijan pestejä taida herua niillekkään jotka tutkisi turvapaikkashoppailun kustannuksia. Luulisi että oikea tutkija pohtisi miksi moista käännytyslakia rustataan ennenkuin adressiin nimensä rustaa. Oma epäilys tuon listan suosioon on kisailu apurahoista. Oma epäilys noiden tutkijoiden tutkimusaloista on että ne painottuvat sellaisille aloille joissa palkan maksaa valde.

Sukupuolentutkimusta oli ainakin muutama, osalla tittelinä vain "vieraileva tutkija". Sitten sieltä löytyi taideyliopistoa ja ties mitä.

Ei edes yhtään rikostutkijaa, joka olisi lähempänä lausumaan jotain turvapaikkashoppailusta tai turvisten aiheuttamasta hybridiuhasta.

Olisikohan sukututkija kelvannut tuohon listaan?

-i-

[F1nka]

Irtisanottavat Venäjän asiamiehet ovat ilmoittautuneet.

...(lista)...

En väittäisi kaikkia Venäjän asiamiehiksi, mutta useimmat noista pitäisi erottaa osaamattomuuden perusteella. Useimmilla noista ei ole tutkintoa miltään relevantilta tieteenalalta ja minkä tahansa tieteenalan perusteisiin kuuluu tietämys siitä, minkälaisiin kysymyksiin sen tutkimusmenetelmillä voidaan vastata. Niin sanotut naistutkijat ovat toki kaukana todellisuudesta, ettei heiltä voi vaatia oikein mitään.

Mielenkiintoista tuossa listassa on se, että monet piilottavat tutkimusalansa ja vetoavat vain auktoriteettiasemaansa.

[ikuturso]

Reilu sata vuotta sitten meni pieleen, nyt on aika yrittää uudestaan, tuumaavat Lii ja Borat. 

Oli pakko kääntää kanavaa, kun Li kertoi, että aikuisten oikeasti pitäisi pääministerin säätää sellaisia lakia, joilla estettäisiin nämä ilmiöt.

Ei tainnut olla lakitekstiä tai keinoa selittää millaisia lakeja ne ovat. Perustuslain kun säätäisi uusiksi, että Suomi on osa Venäjää, olisi Li varmaan äänestämässä vihreiden kanssa JAAA, ja paineet itärajalla helpottaisivat. Olisihan se Japaninmerellä.

-i-

[dothefake]

Mutta kansainvälinen sopimus, sopertaa vielä viimeisillä voimillaan venkoileva käännytyslain torpannut
kommunistiakateemikko ennen naganilla annettua niskalaukausta.

[Jorma M.]

Riikka twiittasi klo 10.39:

Rajalakia ei tulla muokkaamaan sellaiseksi, että se ei enää toimi tarkoituksessa, johon se on valmisteltu.

https://x.com/ir_rkp/status/1807680376459911636

Tämä on oikeaa politiikkaa persuilta. En tiedä olenko yllättynyt.

Mitä tulee tuohon yllä olevaan tutkijalistaan, niin Suomen veronmaksajilla olisi onnellista jos tutkijat voitaisiin luovuttaa kehitysapuna Venäjälle, Gazaan tai vaikkapa Sudaniin. Sinne vaan kitisemään Suomen fasismista.

[Uuno Nuivanen]

Se ei käy, se ei käy, se ei käy, se ei käy, se ei kertakaikkiaan käy.

Niinpä niin. 

Tuo peevelin siniverinen hurrikin siinä vielä hurskastelemassa. 

[Lalli IsoTalo]

Aiemmin päivällä: punainen matto ja shampanjaa tulijoille.

[tweet]1807502563509432748[/tweet]

Sosiologi Lena Näre toteaa HS:n jutussa, että hänen mukaansa ainoa tapa vastata Venäjän välineellistettyyn maahantuloon on ottaa kaikki siirtolaiset vastaan – eikä #rajalaki'a tarvita.

Pahkasika-kamaa. 🤦‍♀️

Ja Kremlin naurunremakka kuulunee Tanskaan asti.

Jukka-Pekka Lätti 🦝 @JP_Latti

☝️ Näen jo sieluni silmin Kari Suomalaisen piirroksen: ihmissalakuljettajalle tuhansia euroja toisella puolen maailmaa maksanut, Pietariin lennätetty ja itärajalle kolmipyörän kanssa tuotu siirtolainen hämmästelee punaista mattoa. "Nämä ovat Suomen vastatoimet", tullimies toteaa.

[Eino P. Keravalta]

Sosiologi ( sic ) Lena Näre ei näe mitä erilaista tässä nyt olisi kuin vuonna 2015, jolloin otimme vastaan yli 30 000 valeturvapaikanhakijaa Ruotsista.

No, Lena, erilaista voi olla vaikka se, että tulijoita onkin 10-kertainen määrä tai enemmän. Sinä et koulutettuna ihmisenä sitä tietenkään ymmärrä, mutta siitä Suomi ei enää selviytyisi. Toinen erilainen asia voi olla myös se, että Venäjä on laittanut tulijoiden joukkoon sabotöörejä ja terroristeja, jotka voivat tuhota Suomen infraa, esimerkiksi tehdä hyökkäyksiä vaikka sähkö- ja vesiverkkoon.

Mutta Lenaa ei haittaa talvipakkasilla istua kotona pimeässä ilman puhelinta ja nettiä vedettä 15 asteen pakkasessa - sisällä?

[Niobium]

Montakohan turvista Lena ottaa asumaan suojiinsa tarvittaessa?

Veikkaan pyöreää nollaa.

Kauniita puheita riittää niin kauan, kuin se ei kosketa omaa elämää.

[Uuno Nuivanen]

Eikös asetukset ole menneet siihen suuntaan, että hölmöläinen voidaan paiskata kadulle jos kunniavieras tarvitsee asunnon.

[Lalli IsoTalo]

Montakohan turvista Lena ottaa asumaan suojiinsa tarvittaessa?

Jos Lena saa tahtonsa läpi ja turviksia tulee ylärajattomasti, niin silloin Lenalta ei kysytä kuinka monta otat, koska valtio sijoittaa turvikset Lenan ja muiden suomalaisten koteihin. (Marinin hallituksen rajalaki.)

[Niobium]

Montakohan turvista Lena ottaa asumaan suojiinsa tarvittaessa?

Jos Lena saa tahtonsa läpi ja turviksia tulee ylärajattomasti, niin silloin Lenalta ei kysytä kuinka monta otat, koska valtio sijoittaa turvikset Lenan ja muiden suomalaisten koteihin. (Marinin hallituksen rajalaki.)

No onhan tuossa pihalla tilaa ja polttopuuta löytyy naapuruston metsistä. Pari telttaa voin piffata. Mutta sisälle ei ole tulemista ilman kutsua. Tuossa on maantietä riittämiin kaupunkiin saakka.

[Lalli IsoTalo]

Koskenniemi on kääntänyt takkiaan täydellisesti sitten vuoden 2017!

Se mikä USAlle silloin oli A-ok, on Suomelle vuonna 2024 no-no-no! Mitä ihmettä?

Onko Koskenniemi kompremettoitunut?

Vai tarkoittaako hän, että USA on suvereeni valtio, mutta Suomi ei?

Asiantuntija arvioi Trumpin aikeita suitsia muslimien tuloa Yhdysvaltoihin: Pakolaisten oikeudet eivät aja kansallisen turvallisuuden edelle

Professori Martti Koskenniemen mukaan valtiot saavat itse päättää, keiden ne antavat maaperälleen saapua. Pakolaisten oikeudet eivät aja kansallisen turvallisuuskäsityksen edelle.

Elisa Rimaila HS 25.1.2017

Presidentti Donald Trumpin mahdolliset aikeet jäädyttää pakolaisten vastaanottaminen väliaikaisesti Yhdysvaltoihin tuskin rikkoisi mitään kansainvälistä lakia tai sopimusta, johon se on sitoutunut. Näin arvioi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.

Hänen mukaansa vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus, jonka Yhdysvallatkin on ratifioinut, sitoo valtiot ainoastaan käsittelemään niiden vastaanottamat turvapaikkahakemukset. Lisäksi maat sitoutuvat olemaan lähettämättä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä takaisin sellaiseen maahan, jossa he voivat joutua sopimuksessa määritellyn vainon kohteeksi.

"Toisin sanoen, niin karmeaa kuin se onkin, vuoden 1951 sopimus ei sido valtioita mihinkään muuhun tai edes sallimaan pakolaisstatuksen saaneen henkilön oleskelua maaperällään. Mutta suvereeneilla valtioilla on oikeus päättää itse siitä, kuka sen alueelle saa tulla", Koskenniemi sanoo.
"Oikeustieteellisestä näkökulmasta voin sanoa vain, että tällaisella määräyksellä Yhdysvallat tuskin rikkoisi mitään lakia."
...
Käytännössä viisumikielto estää myös turvapaikkahakemuksen tekemisen Yhdysvalloissa sellaisilta henkilöiltä, jotka yrittäisivät maahan "muslimimaista". Jo maantieteellinen sijainti takaisi sen, että "muslimimaasta" tulevan olisi vaikea päästä edes Yhdysvaltoja kohti suuntaavaan lentokoneeseen.

"Turvapaikkahakemuksen jättämistä varten henkilön pitäisi päästä Yhdysvaltoihin", Koskenniemi kommentoi.
...
"Mikään YK-sopimus ei voi estää valtiota päättämästä itse, kenen se antaa oleskella maaperällään. Jos Yhdysvallat on katsonut, että valtiosta "X" tai "Y" tulevat henkilöt ovat sen turvallisuudelle uhka, ei YK tai mikään sopimus voi velvoittaa sitä toimimaan omaa turvallisuuttaan vastaan.

... Kansallinen turvallisuus on niin keskeinen osa valtion suvereenisuuden ydintä."

EDIT: YLEn ohjelmassa Koskenniemi veti aivan toista roolia.

Veronika Honkasalo @veronikahonka

Li Andersson selitti rauhallisesti ja juurtajaksaen kansainvälisten oikeuskeissien ja syvän asiantuntemuksen kautta miksi käännytyslaki on niin ongelmallinen. Tätä ennen professori Koskenniemi selitti saman asia jälleen ihailtavan selkeästi. 

Jul 1, 2024