Loputon oikeus tulkkiin estää integraation

[Artisti]

Kielimuurin häivyttäjä
Vantaan Lauri / 25.08.2010 klo 10:00

Fysioterapeutti Marjo Niemi ohjaa Magomed-Sani Zakrieviä käyttämään vatsalihaslaitetta Peijaksen sairaalassa. Matti Mäki tulkkaa.

Matti Mäki vastaa puhelimeen.

— Kyllä pääsen tulemaan. Kun lähden nyt, olen siellä noin puolen tunnin päästä.

Asiointitulkki sai työtehtävän. Hän lähtee todennäköisesti terveyskeskukseen, työvoimatoimistoon, sosiaalivirastoon, poliisilaitokselle tai vaikka päiväkotiin.

Asiointitulkkia tarvitaan, kun viranomainen kohtaa asiakkaan, jonka kanssa ei löydy yhteistä kieltä. Tulkki on mukana tilanteessa ja tulkkaa keskustelua.

— Suomessa on hallinto- ja kielilait, joiden mukaan ihmisen on pystyttävä asioimaan viranomaisten kanssa tarvittaessa omalla kielellään, Mäki toteaa.

Venäjästä tigrinjaan

Matti Mäki tulkkaa suomen ja venäjän kielten välillä. Hän on yksi Vantaalla sijaitsevan Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen tulkeista, jotka tekevät töitä yli 80 kielellä. Tulkkien kielivalikoima venyy tutuista eurooppalaisista kielistä kaukaisempiin burmaan, kirgiisiin tai kinjaruandaan. Joukosta löytyvät myös sellaiset kielet kuin dari, oromo ja tigrinja.

— Listalla ei ole kieliä, joita pääkaupunkiseudulla ei puhuta, Mäki naurahtaa.

— Meitä venäjäntulkkeja on paljon, mutta niin on asiakkaitakin. Venäjänkieliset ovat uusi, suuri kielivähemmistö. Tulkkaan usein myös kaukasialaisia, joiden toinen kieli on venäjä.

Pääkaupunkiseudulle tulee jatkuvasti uusia kieliä. Asiointitulkkien tarve lisääntyy, kun maahanmuuttajien määrä kasvaa.

Ammatti vaatii koulutusta ja paljon työtä. Mäellä on tulkin koulutus. Sen lisäksi on olemassa lyhyempi asiointitulkin koulutus. Osa tulee tulkiksi kantapään kautta eli oppimalla hallitsemaan kaksi kieltä erittäin hyvin.

Ei omia mielipiteitä

Mäen mukaan asiointitulkin on syytä tuntea kaksi kulttuuria kuin omat taskunsa.

Hän kertoo esimerkin tilanteesta, jossa suomalaiset viranomaiset pyytävät asiakkaalta lupaa luovuttaa tai hankkia häntä koskevia tietoja toisilta viranomaisilta. Asiakas muuttuu kalpeaksi.

— Hän luulee, että puhutaan hänen kotimaansa viranomaisista, joita hän pelkää. Hän tulkitsee viranomaisen pyynnön toisin kuin on tarkoitettu, jos kukaan ei sano ääneen, mistä tarkalleen puhutaan.

Työssä joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan, että välittää asiat oikein eikä selitä kuitenkaan liikaa. Tulkeilla on oma ammattisäännöstö, jonka mukaan työssä on pysyttävä puolueettomana ja ulkopuolisena.

— Tulkki ei ole puhuja vaan taitava kielenkäyttäjä. Hän löytää sen, mitä puhuja sanoo, eikä puhu itse. Tulkilla ei ole omaa sanottavaa eikä omia mielipiteitä, Mäki korostaa.

— Hyvä tulkki on sellainen, jonka tulkkausta ei tilanteen jälkeen muisteta. Hän häivyttää kielimuurin ja kaksi ihmistä puhuu suoraan toisilleen.

Jos tulkki huomaa, että väärinkäsityksiä on tulossa, hän voi kysyä tai auttaa oikeille raiteille. Ammattisääntöjen mukaan hän ei kuitenkaan saa toimia tulkattavien asiamiehenä.

— Jos neuvottelussa toisen lähtökohta on se, että keskustelu päättyy nyt tähän, tulkki tekee väärin, jos hän yrittää ohjata tilannetta toiseen suuntaan.

Asiointitilanteissa saattaa syntyä vahvoja kielteisiä tunteita, jolloin ymmärtäminen kärsii. Silloin tulkin tehtävä on tasoittaa tunteita ja pitää omansa kurissa.

Hieman ymmärrystä

Vaikka asiointitulkki pyrkii olemaan huomaamaton, hänen työllään on suuri merkitys.

— Jos on joskus ollut täysin ummikkona maassa, jossa kukaan ei osaa kieltäsi, voi ehkä ymmärtää, miltä tuntuu, kun joku yllättäen puhuukin kieltäsi ja tulee auttamaan, Mäki kuvaa.

— Oikeus ymmärtää itseä koskevia asioita on ihmisen perusoikeuksia. Sitä ei pitäisi viedä keneltäkään.

Mäki korostaa kielen keskeistä osuutta kotoutumisessa uuteen maahan.

— Jotta voi sopeutua uuteen kulttuuriin, täytyy ymmärtää uutta ympäristöään. Kieli on ensimmäinen avain siihen. Työ ja koulutuskin tulevat kielen kautta.

— Minulle työn merkitys syntyy siitä, että voin luoda hieman ymmärrystä ihmisten välille ja hieman auttaa. Työn ilo tulee siitä, kun näkee muutaman iloisen ilmeen.

http://www.valomerkki.fi/vantaan-lauri/vantaan-lauri-arkisto/kielimuurin-haivyttaja

[Artisti]

Ongelma on vaan siinä, että tuo subjektiivinen oikeus tulkkipalveluiden käyttöön säilyy koko loppuelämän. Suomessakin on ihmisiä, jotka ovat asuneet täällä parikymmentä vuotta ja edelleen aina käyttävät tulkkia joka paikassa. Miten tämä edesauttaa integraatiota? Sitäpaitsi, saattaa olla, että tulkkauspalveluita käytetään väärinkin, koska vain yhdellä puhelinsoitolla voi soittaa asiointitulkkina toimivan kaverinsa mukaan virastokäynnille, rahallinen korvaus on muhkea.

Ei missään muussa maassa ole tällaista systeemiä! Aiemmin tuota saattoi ehkä harrastaakin, mutta nyt kun matuluvut kasvavat, pitäisi uudelleen harkita eliniän kestävää tulkkauspalvelua millä tahansa maailman kielellä (on siinä tulkkipalvelussa setvimistä)

Bisnes on bisnestä:
https://www.google.com/search?q=asiointitulkki&ie=utf-8&oe=utf-8

[Artisti]

Me suomalaiset pidämme tätä suomenkieltä niin eksoottisena, että emme vaadi sen osaamista edes oman maamme uusilta asukkailta. Se on ongelma. Kyllä Suomessa asuvan pitäisi opetella asioimaan edes auttavasti Suomen kielellä. Subjektiivinen oikeus tulkkaukseen voi aivan alkuvaiheessa (1. vuoden aikana) olla paikallaan, mutta pääpaino pitäisi olla kielen ja kulttuurin opiskelemisessa.

Jos muutaisin Lontooseen, saisinko asiointitulkin käyttööni aina kaikkiin virastoihin ja lääkäriin? Saisinko edes ilmaisen kielikurssin? Luulen, että jopa kielikurssin saisin kiltisti itse maksaa. Sopeutuisinko paremmin? Oppisinko kielen paremmin?

[yks vaan]

Luulis, että Fazerit ja Finlaysonit osais edes englantia.

[Marius]

Minun yläkerran naapurini, intialainen, on asunut Suomessa yhteensä yli 15 vuotta, ei tosin meidän talossa koko aikaa,
mutta 7 vuotta hän on terrorisoinut muita ihmisiä metelillään meidänkin talossa.

Hän ei juurikaan osaa puhua Suomea.

         15 vuotta!!

Niin, ja aina pitää olla maanmies tulkkina, kun valituksia ja varoituksia käsitellään.
Eikä se tulkkikaan koskaan osaa puhua Suomea.

[Foundation]

Mäki korostaa kielen keskeistä osuutta kotoutumisessa uuteen maahan.

— Jotta voi sopeutua uuteen kulttuuriin, täytyy ymmärtää uutta ympäristöään. Kieli on ensimmäinen avain siihen. Työ ja koulutuskin tulevat kielen kautta.

Eihän edes ulkomaalaisilta opiskelijoilta vaadita suomen osaamista, vaikka se on ollut yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän kivijaloista.

[Artisti]

Minun yläkerran naapurini, intialainen, on asunut Suomessa yhteensä yli 15 vuotta, ei tosin meidän talossa koko aikaa,
mutta 7 vuotta hän on terrorisoinut muita ihmisiä metelillään meidänkin talossa.

Hän ei juurikaan osaa puhua Suomea.

         15 vuotta!!

Niin, ja aina pitää olla maanmies tulkkina, kun valituksia ja varoituksia käsitellään.
Eikä se tulkkikaan koskaan osaa puhua Suomea.

Tulkkipalvelut taitavat tehokkaasti estää kielen ja kulttuurin oppimisen.

[Artisti]

Luulis, että Fazerit ja Finlaysonit osais edes englantia.

Neil Hardwick muutti Suomeen 70-luvulla ja hänen äidinkieltään englantia osasi tuolloin vain hyvin harva suomalainen. Niinpä Neil Hardwick oppi suomen ja puhuu sitä erinomaisen hyvin.

[Artisti]

Mäki korostaa kielen keskeistä osuutta kotoutumisessa uuteen maahan.

— Jotta voi sopeutua uuteen kulttuuriin, täytyy ymmärtää uutta ympäristöään. Kieli on ensimmäinen avain siihen. Työ ja koulutuskin tulevat kielen kautta.

Eihän edes ulkomaalaisilta opiskelijoilta vaadita suomen osaamista, vaikka se on ollut yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän kivijaloista.

Tuo on kyllä kaikkein ihmeellisintä. Me tarjoamme ulkomaalaisille koulutuksen, joka on heille ilmainen, mutta suomalainen veronmaksaja maksaa. Lisäksi emme edes oleta, että he voisivat olla kiinnostuneita oppimaan suomea, joten opetuskieli on yleensä englanti. Koulutuksen maksuttomuutta perustellaan sillä, että joku saattaa vahingossa jäädä Suomeen    Kuinka he jäisivät tänne, jos eivät edes kieltä opi?!

Ei ihme että valtion talous on kuralla!

[Lasse]

Melkein ysikymppinen isoäitini olisi tarvinnut tulkkia tuossa taannoin Keravan arvauskeskuksessa, kun ei oikein suomella tuntunut pärjäävän.

Siis se lekuri.

Samoin apteekissa olisi tarvittu nuolenpääkirjoituksen kääntäjää, kun ei riimuista farmaseutit saaneet selvää.

Nyt toissapäivänä sitten suomalainen lääkäri soitteli perään, että parempi jättää "väärinkäsityksessä" määrätyt tabut syömättä...

Vittu tätä meininkiä.

[acc]

Kielimuurin häivyttäjä
Vantaan Lauri / 25.08.2010 klo 10:00

Fysioterapeutti Marjo Niemi ohjaa Magomed-Sani Zakrieviä käyttämään vatsalihaslaitetta Peijaksen sairaalassa. Matti Mäki tulkkaa.
.
.
— Suomessa on hallinto- ja kielilait, joiden mukaan ihmisen on pystyttävä asioimaan viranomaisten kanssa tarvittaessa omalla kielellään, Mäki toteaa.

http://www.valomerkki.fi/vantaan-lauri/vantaan-lauri-arkisto/kielimuurin-haivyttaja

Lakia pitää muuttaa. Maailmassa on noin 6000 kieltä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kieli

[Nikolas]

Ongelma on vaan siinä, että tuo subjektiivinen oikeus tulkkipalveluiden käyttöön säilyy koko loppuelämän.

Siinäpä selkeä säästövihje tuoreelle hallitukselle: Yhteiskunnan (ts. veronmaksajien) kustantamalle tulkkauspalvelulle on säädettävä jokin kohtuullisen ahdas aikaikkuna. Esimerkiksi kuusi kuukautta, vai olisiko sekin vielä liikaa?

[DuPont]

Neil Hardwick muutti Suomeen 70-luvulla ja hänen äidinkieltään englantia osasi tuolloin vain hyvin harva suomalainen. Niinpä Neil Hardwick oppi suomen ja puhuu sitä erinomaisen hyvin.

Neil Hardwickin ja Roman Schatzin kaltaiset puhuvat kieliopillisesti jopa parempaa suomea, kuin moni kantasuomalainen. Toisaalta joku Zahra Abdulla ei vieläkään osaa suomea niin hyvin, että kykenisi väittelemään politiikasta. Jotkut oppivat, toiset eivät.

[Ari-Lee]

Ja sitten on tämä:

Helsingin Tulkkikeskus Oy

2015-03-14 HS: Viranomaisille tulkannutta yritystä epäillään 800 000 euron veropetoksesta
«  : 14.03.2015, 16:25:47 »

https://hommaforum.org/index.php/topic,99439.msg1832314.html#msg1832314

[-PPT-]

Eipäs nyt liioitella; kyllä 70-luvulla jo suomalaiset osasivat englantia puhua.

[Topi Junkkari]

Yhteiskunnan (ts. veronmaksajien) kustantamalle tulkkauspalvelulle on säädettävä jokin kohtuullisen ahdas aikaikkuna. Esimerkiksi kuusi kuukautta, vai olisiko sekin vielä liikaa?

Komppaan, vaikka tuo viekin jonkin sortin kollegoiksi kokemiltani ihmisiltä leipää suusta.

Koko asioimistulkin ammattia ei ollut olemassakaan kaksi–kolmekymmentä vuotta sitten. Tarve keksittiin tyhjästä, kun maahan alkoi virrata kognitiivisilta kyvyiltään alamittaisia, suomen (tai edes ruotsin) kielen oppimiseen kyvyttömiä ihmisiä. Oli Suomessa aina ennenkin ollut ulkomaalaisia, mutta he joko opettelivat kielen tai järjestivät tulkkauksensa itse, kuten parhaaksi katsoivat.

Ei minullakaan ollut tulkkia hyysäämässä, kun 17 vuotta sitten menin töihin maahan, jossa en sitä ennen ollut käynyt edes turistina ja jonka kieltä en osannut. Ensimmäisellä viikolla työkaveri lähti avukseni käytettyä polkupyörää ostamaan, mutta hän teki sen hyvää hyvyyttään ystävänpalveluksena, kuten kuka tahansa sivistynyt ihminen olisi tehnyt. Töissä puhuttiin enimmäkseen englantia, ja jos olisin jäänyt muutamaa kuukautta pidemmäksi ajaksi, painopiste olisi varmasti kääntynyt paikallisen kielen eli hollannin suuntaan. Meitä oli noin tusinan hengen toimistossa kaksi ulkomaalaista, minä ja tanskalainen. Ja pari belgialaista, mutta heillä oli sama äidinkieli kuin kantaväestöllä.

Ja sitten on tämä:

Helsingin Tulkkikeskus Oy

Juu, olen kirjannut pari tonnia luottotappioiksi. Tein noille aikoinani muutaman virallisen käännöksen. Omistaja on joku kehitysmaataustainen muslimi, joka ainakin sähköpostissa kirjoittaa kelvotonta suomea niin kieliopillisesti kuin tyylillisestikin. Yksi harvoista, joiden olen nähnyt – siis lukenut – kiroilevan työasioissa. Kasvotusten en ole tavannut, puhekielen osaamista en tiedä.

[Marius]

Neil Hardwick muutti Suomeen 70-luvulla ja hänen äidinkieltään englantia osasi tuolloin vain hyvin harva suomalainen. Niinpä Neil Hardwick oppi suomen ja puhuu sitä erinomaisen hyvin.

Neil Hardwickin ja Roman Schatzin kaltaiset puhuvat kieliopillisesti jopa parempaa suomea, kuin moni kantasuomalainen. Toisaalta joku Zahra Abdulla ei vieläkään osaa suomea niin hyvin, että kykenisi väittelemään politiikasta. Jotkut oppivat, toiset eivät.

Tämä.
Tapasin hiljattain työni puolesta japanilaisen naisen, joka oli vain käymässä Suomessa. Ei ollut aikaisemmin käynyt, mutta aikomuksenaan oli olla 6 kuukautta työnsä puolesta. Hän oli ollut maassa kuukauden ja puhui jo auttavasti Suomea.

Kertoi tosin opetelleensa ahkerasti kieltä jo etukäteen. Ei suostunut puhumaan Englantia tai Ranskaa, joita olisi osannut,
ja keskustelu olisi ehkä ollut sujuvampaa, vaan vaati, että puhumme Suomea.

Jotkut oppivat, toiset eivät.

[Nikolas]

Jotkut oppivat, toiset eivät.

Ketkä eivät opi, voisivat muuttaa sellaiseen maahan, jossa puhutaan helpompaa tai tutumpaa kieltä.

[Topi Junkkari]

Ei suostunut puhumaan Englantia tai Ranskaa, joita olisi osannut, ja keskustelu olisi ehkä ollut sujuvampaa, vaan vaati, että puhumme Suomea.

Miten jotakin maata tai valtiota voi puhua?

[Asra]

Maahanmuuttajien kieliopintoja sivusta seuranneena olen havainnut, että kielikursseilla käsitellään aika vaikeita kielioppeja, kun perustason osaaminen olisi varmaan se tärkein lähtökohta. Voisiko siis opetuksen kohdentuminen vääriin asioihin olla eräs maahanmuuttajien kielitaidottomuutta selittävä tekijä tulkkauspalveluiden lisäksi?

Maahanmuuttajissa kun on joitakin sellaisiakin tapauksia, jotka muutaman vuoden Suomessa oleskelun jälkeen puhuvat suomea lähes äidinkielenään, varsinkin jos jokin murre vähän pehmentää aksenttia. Yhteistä näille paremmin kielen oppineille vaikuttaisi olevan, että he vähät välittävät kielioppien pänttäämisestä.

[Marius]

Olen työni takia jatkuvasti, päivittäin, kun siis olen töissä, nyt olen syyslomalla, tekemisissä ulkomaalaisten kanssa, laidasta laitaan, ja poikkeuksetta saan kuulla, että suomenkieli on erittäin vaikeaa.

Suomenkieli on kuulemma äärimmäisen vaikeaa lausua, taivutukset ovat ylivoimaisia, sanat pitkiä, äät ja ööt sekä kaksoisvokaalit ynnä -konsonantit ylipäätään mahdottomia.

Itse aina kannustan puhumaan rohkeasti vaan, ja vaikka se puhe menisi kieliopillisesti kuinka päin mäntyä tahansa,
silti sen kyllä ymmärtää, ja keskustelukumppanin itsetunto kasvaa.

Mitäs tähän nyt heittäisi. No, mikä firma on Feisör?  Entä Khaastapa?

Vastaukset: Fazer ja  Kalastajatorppa, ihan vain esimerkkeinä lukemattomista muista.

[Marius]

Ei suostunut puhumaan Englantia tai Ranskaa, joita olisi osannut, ja keskustelu olisi ehkä ollut sujuvampaa, vaan vaati, että puhumme Suomea.

Miten jotakin maata tai valtiota voi puhua?

Ei mitenkään.

[Ari-Lee]

Suurinosa on pelkkää selittelyä ja paskapuhetta. Jos ja kun kerran aikaa on niin opiskelee ja opiskelee ja opiskelee. Ja hankkii sille kaapuakalle sen suomenkielisen ystävän, kuka toimii avustajana eikä selitä paskapuheita uskonnostaan:

Suomea ole hyvä:
http://www04.edu.fi/suomeaolehyva/

[Jaska Brown]

Tapasin hiljattain työni puolesta japanilaisen naisen, joka oli vain käymässä Suomessa. Ei ollut aikaisemmin käynyt, mutta aikomuksenaan oli olla 6 kuukautta työnsä puolesta. Hän oli ollut maassa kuukauden ja puhui jo auttavasti Suomea.

Kertoi tosin opetelleensa ahkerasti kieltä jo etukäteen. Ei suostunut puhumaan Englantia tai Ranskaa, joita olisi osannut,
ja keskustelu olisi ehkä ollut sujuvampaa, vaan vaati, että puhumme Suomea.

Jotkut oppivat, toiset eivät.

Japanilaiselle suomen kielen oppiminen on kieltämättä helpompaa, koska fonetiikka on samankaltainen toisin kuin kiinan, indoeurooppalaisen, afrikkalaisen  tai seemiläisen kielen puhujalle. Tämän huomaa esim. siitä, että täysin suomea osaamaton japanilainen ääntää suomalaiset paikannimet yleensä nappiin vaistomaisesti. Mutta kyllä siinä enimmäkseen on kyse omasta tahdosta. Olen ollut ilokseni tekemisissä muutaman Suomeen muuttaneen japanilaisen ja surukseni paljon useamman Suomeen muuttaneen lähi-itäläisen kanssa. Jokainen japanilainen on osannut puhua kuuden kuukauden kuluttua Suomeen muuttamisesta suomea paremmin kuin yksikään lähi-itäläinen kuuden vuoden kuluttua.

[RP]

Suomi nousuun. Uusi kasvuala.
http://m.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1444271207084.html

Uutta uraa etsivälle ihmiselle, jolla on hyvä kielipää, tulkin koulutus on hyvä valinta. Tulkkauspalveluiden kysyntä on nyt kovaa ja kasvaa entisestään, kun Suomeen viime viikkoina saapuneet tuhannet turvapaikanhakijat ryhtyvät asioimaan Suomen erinäisten viranomaisten kanssa.

Esimerkiksi Maahanmuuttovirastolla on vaikeuksia löytää tulkkeja turvapaikkapäätöksen kannalta tärkeisiin turvapaikkapuhutteluihin. Viraston mukaan esimerkiksi sopivia arabian ja somalian asioimistulkkeja on hankala saada riittävästi.

"Mahdollinen pullonkaula"
Maahanmuuttovirasto aikoo lisätä turvapaikkapuhutteluja ensi kuussa uusien työntekijöiden avulla, joten tulkkejakin tarvitaan entistä enemmän.

– Tässä on mahdollinen pullonkaula, kertoo viestintäpäällikkö Hanna Kautto.

Virasto on jo ryhtynyt varaamaan tulkkeja pitkälle joulukuuhun puhutteluja varten, vaikka ei ole tiedossa, kenet milloinkin haastatteluun kutsutaan. Siis ensin tulkki, sitten vasta haastateltava.

Maahanmuuttovirasto ostaa tulkkauspalveluja pääasiassa Semantix-yhtiöltä, joka on voittanut kilpailutuksen. Jos Semantix tarjoaa "ei-oota", voi palvelun hankkia myös muualta, mutta muidenkaan yhtiöiden tilanne ei ole sen ruusuisempi, koska tulkeista kilpailevat monet muutkin tahot. Turvapaikkapuhutteluihin kelpuutetaan sitä paitsi vain pätevät asioimistulkit, joille on tehty suojelupoliisin turvallisuusselvitykset.

Kaikenlaisen tulkkauksen tarve kasvaa

Semantix on kiihdyttänyt tulkkien rekrytointia kysynnän kasvaessa. Pikaista ratkaisua ongelmaan ei ole tiedossa, sanoo tulkkauspalveluiden johtaja Marja Lähde STT:lle.

– Tulkiksi kehittyminen vie oman aikansa. Ei tulkkeja voi oikein pikakouluttaakaan.

Hyvän tulkin on hallittava kielen lisäksi eettiset ohjeet, tulkattavan asian kuten turvapaikkaprosessin erityispiirteet sekä Suomen ja lähtömaan yhteiskuntien rakenteet, Lähde luettelee.

Lähde kertoo IS:lle palkan riippuvan tulkin koulutuksesta, osaamisesta ja kokemuksesta.

– Meidän tulkkimme ovat kaikki freelancereita ja näin ollen heidän palkkauksensa on tuntiperusteista. Jos on ihan aloittelija, niin lähtöpalkka on 25 euroa tunnilta. Jos on kokenut ja osaava, niin sitten palkka nousee lähemmäs 40 euroon tunnissa.

Koulutus Diak-ammattikorkeakouluissa
Asioimistulkkeja Suomessa harvinaisiin kieliin koulutetaan Diak-ammattikorkeakouluissa. Koulun penkeiltä tulkkeja ei Semantix lähde repimään, jottei laatu kärsi.

Lähde huomauttaa STT:lle, että tulkkausta kaipaavat myös Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset sekä maassa jo olevat ihmiset.

– Tässä on kysymys kaikenlaisten tulkkaustarpeiden kasvamisesta Suomessa.

[KHE]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1444131079471.html

"Seksin suhteen painotetaan sitä, että seksi on toimintaa "aina niin, että he, jotka seksiä tekevät, haluavat sitä itse". Suomen laki kieltää seksin alle 16-vuotiaan kanssa.

Keskustelussa käsitellään myös masturbaatiota ja sitä, että se on luonnollista ja auttaa rauhoittumaan, jos ei ole kumppania."

Ilmeisesti tarvitaan myös valtavasti runkkauksen opettajia.

Kyllä meiltä nyt työttömyys poistuu.

[Uuno Nuivanen]

Fazer, Finlayson...

[Yhteisöjäävi]

Ilmeisesti tarvitaan myös valtavasti runkkauksen opettajia.

"Peruskoulun runkiopettaja" ja "Yliopiston onanuenssi"!

[Aallokko]

Silkkaa resurssien haaskausta alkaa kääntää kehnoja satuja, jotka noudattavat about kaikki jotain arabien internet-sivuilla levitettyä kaavaa. Pikkukakkosesta tulee huomattavasti tasokkaampaa tarinaa.

[Gunnar Hymén]

– Tässä on mahdollinen pullonkaula, kertoo viestintäpäällikkö Hanna Kautto.

ei hätiä mitiä, tulee nyt niin paljon koulutettua työvoimaa ja tiedänpä että heillä on keinot miten näitä "pullonkauloja katkotaan"