Millä Suomi elää tulevaisuudessa?

[Atte Saarela]

Sellaisen kuluneen hokeman olen kuullut, Saksan hallintokustannukset ovat yhtä suuret kuin Suomessa, vaikka maassa on 60 miljoonaa asukasta. Tätä on melko vaikeaa alkaa selitellä ilmastolla ja välimatkoilla, kuten kaikkia muitakin ikäviä ilmiöitä yleensä.

Todella mielenkiintoista jos totta, saakohan tuosta tarkempaa dataa jostain..Olisi loistavaa jos saisi jostain tietoa missä tehottomuutta on..

Ehkä hallituksen tuottavuusohjelma tosin pyrkii jo poistamaan juuri tuollaisia kuluja.

[Lasisti]

Minulla ei valitettavasti ole lähdettä, mutta joku saksankielen taitaja voisi varmaan kaivella jostain hallintokustannukset Saksassa.

Tässä vanhoja tietoja suomesta:
http://stat.fi/til/jmete/2007/jmete_2007_2009-02-04_tie_001_fi.html

[EL SID]

Päättäjät sysäävät vastuuta tuleville hallituksille. Kyllä velalla hetken elää, mutta takaisinmaksu onkin ongelmallisempaa varsinkin jos täytyy elintaso pitää inhimillisellä tasolla. Tulee joko veronkorotuksia tai sitten leikataan palveluja. Eläkeikäkin tulee lähes varmasti nousemaan. Tohon kun vielä lisätään luultavasti lähiaikoina tuleva öljyn tuotantohuippu niin aletaan todella olla pulassa. En rupea povaamaan minkäänlaista hyvinvointivaltiomme tuhoa, mutta päättäjien on nähtävä se, että tällä tavalla ei voi jatkaa. Ja sitten he kehtaavat vielä valehdella maahanmuuttajien pelastavan meidät tulevalta työvoimapulalta jollaista ei luultavasti edes tule. Milelestäni työttömyys tulee lisääntymään seuraavien 50 vuoden aikana huimasti, mutta toivottavasti ihmisten tuotantotehokkuus kasvaa samaa tahtia, sillä muuten sosiaaliturvalle ei jää sijaa.

öljyn hinta vaikuttaa suoraan kuljetuskustannuksiin, eli tavaran tuominen maailman ääristä Eurooppaan tullee entistä kalliimmaksi (ja myös toisinpäin). tällä on elvyttävä vaikutus paikallisilla markkinoilla toimivalle teollisuudelle. Eli tulossa on taas yksi rakennemuutos muiden joukossa. Itse uskon bio-polttoaineen ja geeniteknologian yhdistelmän pitävän polttoaineiden hinnat kohtuullisena. Voi olla, että öljyn loppuminen on suomelle vain siunaus: Tähän asti on kannattanut alkaa puustottaa peltoja, (eli istuttaa peltoihin puita ja lopettaa niiden varsinainen viljely.), tulevaisuudessa niillä voi kasvaa rypsiä tai jotain muuta biopolttoaineeksi helposti jalostettavaa viljelykasvia. Tämä tulee lisäämään maaseuden elinvoimaa ja siis vähentämään työttömyyttä.

[Lasisti]

Eh, menisiköhän tämä nyt aivan näin? Energian hinnan nousu taitaa päinvastoin romuttaa paikallisen maatalouden, koska lannoitteiden, torjunta-aineiden ja koneiden polttoaineen hinta hyppää.

Biopolttoaineista ei oman käsitykseni mukaan ole pelastajaksi fossiilisen energian kallistuessa, niitä ei yksinkertaisesti voida tuottaa tarpeeksi ja riittävän kannattavasti. Mikä on esimerkiksi rypsidieselin EROI Suomessa?

[Virkamies]

Eh, menisiköhän tämä nyt aivan näin? Energian hinnan nousu taitaa päinvastoin romuttaa paikallisen maatalouden, koska lannoitteiden, torjunta-aineiden ja koneiden polttoaineen hinta hyppää.

Silloin ruoan hinta nousee kaikkialla muuallakin ja sen lisäksi sen rahtaaminen kauempaa maksaa myös enemmän. Kyllä energian kallistuminen todennäköisesti johtaisi kotimaisen ravinnon suhteelliseen halventumiseen ulkomaiseen verrattuna, vaikka ravinto ylipäätänsä kallistuisikin huomattavasti. Uskoisin, että energian kallistumisen myötä paikallinen maatalous nousisi elinehdoksi.

Biopolttoaineista ei oman käsitykseni mukaan ole pelastajaksi fossiilisen energian kallistuessa, niitä ei yksinkertaisesti voida tuottaa tarpeeksi ja riittävän kannattavasti. Mikä on esimerkiksi rypsidieselin EROI Suomessa?

Ymmärtääkseni 2,5-3,0:1 maailmalla. Ymmärtääkseni öljyn on tippunut jonnekin 10:1 tienoille. Maailman mittakaavassa on nähdäkseni selvää, että nykyisellä populaatiolla ei voida ajatella biodiselillä pelastettavan tilannetta, jos siihen joudutaan käyttämään peltopinta-alaa.

[kertsu59]

Sehän kerrottiin maikkarin uutisissa taannoin, perustetaan pakolaiskeskuksia maa täyteen,kotoutetaan heitä useita vuosia.Kotoutuksen päätyttyä he voivat perustaa etnisiä ruokapaikkoja siivousfirmoja ym.Somalit voisivat perustaa puolenkymmentä Nokiaa jotka työllistäisivät kaikki ne huippuosaajat jotka tulevat Suomeen afrikansarvesta.

[Lasisti]

Silloin ruoan hinta nousee kaikkialla muuallakin ja sen lisäksi sen rahtaaminen kauempaa maksaa myös enemmän. Kyllä energian kallistuminen todennäköisesti johtaisi kotimaisen ravinnon suhteelliseen halventumiseen ulkomaiseen verrattuna, vaikka ravinto ylipäätänsä kallistuisikin huomattavasti. Uskoisin, että energian kallistumisen myötä paikallinen maatalous nousisi elinehdoksi.

Suomea paremmilla viljelyalueilla öljy/kaasu-pohjaisia lannoitteita tarvitaan vähemmän, ja tämä kompensoi näitä suurempia kuljetuskustannuksia. Itse uskon, että suhteellinen kannattavuus heikkenisi Suomessa tämän perusteella, mutta asiallista tietoa aiheesta ei oikein löydy.

[EL SID]

Silloin ruoan hinta nousee kaikkialla muuallakin ja sen lisäksi sen rahtaaminen kauempaa maksaa myös enemmän. Kyllä energian kallistuminen todennäköisesti johtaisi kotimaisen ravinnon suhteelliseen halventumiseen ulkomaiseen verrattuna, vaikka ravinto ylipäätänsä kallistuisikin huomattavasti. Uskoisin, että energian kallistumisen myötä paikallinen maatalous nousisi elinehdoksi.

Suomea paremmilla viljelyalueilla öljy/kaasu-pohjaisia lannoitteita tarvitaan vähemmän, ja tämä kompensoi näitä suurempia kuljetuskustannuksia. Itse uskon, että suhteellinen kannattavuus heikkenisi Suomessa tämän perusteella, mutta asiallista tietoa aiheesta ei oikein löydy.

pitää katsoa kokonaisuutta: kuljetuskustannusten noustessa täällä kannattaa tehdä itse enemmän lannotteita. Kemirahan on viime aikoina kamppaillut kannattavuuden rajoilla. Lisäksi edelleenkin on käyttämättä turve-optio ja puusta saatu bio-öljy. Bio-öljy on vielä kohtuullisen kallista ja kannattamatonta, koska sitä tehdään pieniä määriä ja sen teollistaminen on vielä pahasti kesken, samoin kasvien jalostus.

Kaikki ovat syöneet broileria? ennen 1950-lukua kanan syöminen oli kallista ja harvojen herkkua, eikä munintansa lopettaneesta vanhasta, sitkeästä pahanmakuisesta kanasta saatu juuri mitään irti. Broilerin risteyttäminen on mahdollistanut nykyisen broileri-liha teollisuuden, eli halvat kananlihatuotteet. Bioöljyn kohdalla tullee tapahtumaan samanlainen kehitys. Me emme voi tietää mitä pelloillamme viljellään vuonna 2025, aivan kuten 1945 eläneet ihmiset eivät tienneet että kanasta tulee muutamassa vuosikymmenessä halpa arkiruokaa. Kaikkinainen biotekniikka, geeniteknologia ja bioöljyt ovat vasta kehityskaarensa alussa.

[Virkamies]

Suomea paremmilla viljelyalueilla öljy/kaasu-pohjaisia lannoitteita tarvitaan vähemmän, ja tämä kompensoi näitä suurempia kuljetuskustannuksia.

Jos on halvempaa siirtyä jälleen luontaiseen karjan lannoittamaan maaperään, niin en tiedä, kuinka suuri ongelma se on. Torjunta-aineita tarvitaan selkeästi vähemmän ilmaston johdosta. Toki jo yksinkertainen auringon vähäisempi määrä ja siten kasvukausi yms. tekisi tuotannosta vähäisempää ja siten kalliimpaa, kuin jossain Ranskassa.

Mutta, jos ruoan laivaamisesta tulee yhtä kallis menoerä, kuten se historiassa on ollut, niin silloin lähiruoalla saattaa olla selvä kustannusetu puolellaan. Jos ei, niin sitten ei. Jos laivaaminen on halvempaa, niin sitä varmaan sitten tehdään.

Itse uskon, että suhteellinen kannattavuus heikkenisi Suomessa tämän perusteella, mutta asiallista tietoa aiheesta ei oikein löydy.

Aika näyttää. En usko, että kellään on muuta kuin hyviä arvauksia asiaan.

[Lasisti]

El SID: Kemira ei nykyään valmista lannoitteita. Ja miten se auttaa asiaa, jos ne valmistetaan itse, ja vielä suhteellisesti kalliimmalla bioenergialla?

Virkamies: Itse asiassa asian selvittämiseen tarvitaan vain muutama tieto:
- Paljonko energiaa (suoraa ja epäsuoraa) vaatii viljakilon tuottaminen Ranskassa
- Paljonko vastaava lukema on Suomessa
- Paljonko sen kuljettaminen Ranskasta Suomeen kuluttaa energiaa

[Virkamies]

Virkamies: Itse asiassa asian selvittämiseen tarvitaan vain muutama tieto:
- Paljonko energiaa (suoraa ja epäsuoraa) vaatii viljakilon tuottaminen Ranskassa
- Paljonko vastaava lukema on Suomessa
- Paljonko sen kuljettaminen Ranskasta Suomeen kuluttaa energiaa

En usko, että nämä parametrit vielä riittävät selvittämään tulevaisuuden kysyntä/tarjonta funktioita Suomen kohdalla tulevaisuudessa. Ruoan hinta ei ole riippuvainen pelkästään energian hinnasta.

Mielelläni silti kuulisin, jos jollain on tietoa kyseisistä asioista. Ilmeisesti nykytekniikalla Ranska tuottaa vehnää 6-7 tonnia per hehtaari ja Suomi puolet tuosta. Energiainvestoinneista en pikaisella googlauksella löytänyt tietoa.

[Lasisti]

Aivan, ei olekaan. Mutta emmekö nyt puhuneet pelkästään energian hinnan vaikutuksesta suomalaisen tuotannon kilpailukykyyn

Muistelisin, että Suomessa vastaava vehnän hehtaarituotto on luokkaa 3,5-4,5 tonnia. Tässäkin on toki vaihtelua etelän ja pohjoisen välillä, en nyt muista kummasta päästä tämä luku oli.

[EL SID]

El SID: Kemira ei nykyään valmista lannoitteita. Ja miten se auttaa asiaa, jos ne valmistetaan itse, ja vielä suhteellisesti kalliimmalla bioenergialla?

siinä näet, miten kuljetuskustannukset vaikuttavat asiaan. Tulevaisuudessa suhdeluvut voivat olla päinvastoin. Silloin Kemira aloittanee jälleen lannoitteiden valmistuksen.

[maltti on valttia]

Mutta onneksi vasemmistolla on lääkkeet: lisää velkaa ja työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten ja mamujen edut on säilytettävä.

Ööö käsittääkseni tämä on ollut juuri nyt hallituksessa istuvan kepu- ja kokoomusvetoisen hallituksen politiikkaa..? Ei sossujen politiikka olisi ollut piiruakaan erilaista, suojatöihin olisi ehkä nimitetty enemmän sossuja, siinä se.

Mikäli oikein muistan, niin nousukaudella vasemmisto moitti oikeistoa(ainakin Niinistöä) liian nopeasta velan maksusta, ja oli vaatimassa korotuksia milloin mihinkin menoihin.

Ja ei tästä pitkä aika ole, kun SDP:n meppiehdokas sanoi, että nyt on tärkeintä pitää kiinni työttömien eduista. Lapsettomilta pystyisi aivan hyvin leikkaamaan ansiosidonnaista mielestäni. Ansiosidonnaisesta rahoitetaan vain 5 % liiton jäsenmaksuilla. Loput tulevat valtiolta ja työnantajien maksuista. Ei kaverikaan töihin lähde kahteen vuoteen alle 12 € tuntipalkalla, kun saa liitosta päälle tonnin puhtaana kuussa kotona kasseja raapimalla.

e. Päivän Hesarissa oli valtion tulot ja menot. Ansiosidonnaisen osuus menoista oli kohtuu mitätön, joten säästöt jäisivät pieneksi. Toisaalta pienistä puroista kasvaa iso joki, ja jos ansisidonnaista pudotettaisiin, putoaisi työnantajien maksamat työttömyysvakuutusmaksut.

Jos mitenkään voi kusta omaan telttaan, niin se on sitä että vaaditaan tässä tilanteessa ansiosidonnaisen pienentämistä.

  Ymmärrän kyllä sen että jos on itse varmalla oksalla, vaikkapa yhteiskunnan palkansaajana, niin sellainen voi pieneen mieleen tulla, mutta kun todellisuudessa vientiteollisuus on se joka koko yhteiskuntaa pyörittää, ja sen piirissä työskentelevät ovat nyt eniten vaikeuksissa, työttömiä ei ole oikea aika syyllistää juuri nyt. 

[maltti on valttia]

Energia, puu ja työ on Suomessa kallista, matka markkinoille pitkä.

Näistä varsinkin työ on kallista ay-mafian ja jääräpäisesti tupotuksessa pysymisen takia. Jos taas halutaan luovuutta, sitä ei tasan saada raskaalla verotuksella, thorsilaisella maahanmuuttopolitiikalla ja pryceless yliopistojärjestelmällä jonka ainoa kilpailuvaltti on opiskelu ilmaiseksi. Itse mietin tänään, että tuntuvat verohelpotukset päätoimisille taiteilijoille (luen joukkoon myös kirjailijat ja esim. sarjakuvakäsikirjoittajat) antaisivat huomattavasti luovemman imagon Suomesta kuin monikulttuurihapatus kaiken maailman caisoineen jonka viime kädessä maksaa se kuuluisa Valde. Irlannissahan taiteilija saa tienata verovapaasti n. 270 000 öröä vuodessa.

   Työ se on kallista:

Asennusfirma veloittaa 60 euroa tunnilta työstä jonka tekijä-asentaja saa siitä käteensä 10 euroa tunnilta.

  Näin se vaan käytännössä menee.   ...Mutta TYÖ se on kallista!

  Timo, ilmeisesti koskaan et ole tullut ajatelleeksi että jos kyseinen asentaja ei ottaisi ollenkaan tuota itselle tulevaa palkkaa (10 euroa) niin firman laskutushinta ei laskisi juuri ollenkaan, se olisi 60 euron sijaan 50 euroa tunnilta!

[Otto Peltokoski]

Energia, puu ja työ on Suomessa kallista, matka markkinoille pitkä.

Näistä varsinkin työ on kallista ay-mafian ja jääräpäisesti tupotuksessa pysymisen takia. Jos taas halutaan luovuutta, sitä ei tasan saada raskaalla verotuksella, thorsilaisella maahanmuuttopolitiikalla ja pryceless yliopistojärjestelmällä jonka ainoa kilpailuvaltti on opiskelu ilmaiseksi. Itse mietin tänään, että tuntuvat verohelpotukset päätoimisille taiteilijoille (luen joukkoon myös kirjailijat ja esim. sarjakuvakäsikirjoittajat) antaisivat huomattavasti luovemman imagon Suomesta kuin monikulttuurihapatus kaiken maailman caisoineen jonka viime kädessä maksaa se kuuluisa Valde. Irlannissahan taiteilija saa tienata verovapaasti n. 270 000 öröä vuodessa.

   Työ se on kallista:

Asennusfirma veloittaa 60 euroa tunnilta työstä jonka tekijä-asentaja saa siitä käteensä 10 euroa tunnilta.

  Näin se vaan käytännössä menee.   ...Mutta TYÖ se on kallista!

  Timo, ilmeisesti koskaan et ole tullut ajatelleeksi että jos kyseinen asentaja ei ottaisi ollenkaan tuota itselle tulevaa palkkaa (10 euroa) niin firman laskutushinta ei laskisi juuri ollenkaan, se olisi 60 euron sijaan 50 euroa tunnilta!

Hiljainen tukija, työ on Suomessa kallista sivukulujen takia. Sivukulut ovat korkeat, koska niillä rahoitetaan työttömyysvakuutus yms. Näiden täytyy olla korkeat, koska Suomessa on liian hyvä irtisanomissuoja. Liian hyvä irtisanomissuoja lisää työttömyyttä, koska yritykset eivät uskalla palkata ihmisiä töihin, koska heistä ei pääse helposti eroon. Näin työntekijän täytyy töissä ollessaan varautua pitkään työttömyyteen, jos hänet irtisanotaan. Koska kaikki verotukseen menevä raha täytyy ulosmitata työn hinnassa, jotta yritys pääsisi voitolle, nostaa Suomen korkea verotus myös työn hintaa. Palkkataso Suomessa ei ole ongelma.

http://www.heritage.org/Index/Country/Finland Katso kohta "Labor freedom".

[kertsu59]

Hiljainen tukija, työ on Suomessa kallista sivukulujen takia. Sivukulut ovat korkeat, koska niillä rahoitetaan työttömyysvakuutus yms. Näiden täytyy olla korkeat, koska Suomessa on liian hyvä irtisanomissuoja. Liian hyvä irtisanomissuoja lisää työttömyyttä, koska yritykset eivät uskalla palkata ihmisiä töihin, koska heistä ei pääse helposti eroon. Näin työntekijän täytyy töissä ollessaan varautua pitkään työttömyyteen, jos hänet irtisanotaan. Koska kaikki verotukseen menevä raha täytyy ulosmitata työn hinnassa, jotta yritys pääsisi voitolle, nostaa Suomen korkea verotus myös työn hintaa. Palkkataso Suomessa ei ole ongelma.

http://www.heritage.org/Index/Country/Finland Katso kohta "Labor freedom".

Eiköhän Suomen irtisanomissuoja ole länsieuroopan keskitasoa .


-- Sitaattilaatikkoleikkiä pois.

[Lasisti]

siinä näet, miten kuljetuskustannukset vaikuttavat asiaan. Tulevaisuudessa suhdeluvut voivat olla päinvastoin. Silloin Kemira aloittanee jälleen lannoitteiden valmistuksen.

Itse asiassa lannoitteita valmistaa nykyään Yara Kemiran entisillä laitoksilla, ja sillä on ilmeisesti täydellinen monopoli Suomessa. Vain Siilinjärven fosfori on mukamas riittävän puhdasta Suomeen

[J. Puranen]

En rupea povaamaan minkäänlaista hyvinvointivaltiomme tuhoa, mutta päättäjien on nähtävä se, että tällä tavalla ei voi jatkaa. Ja sitten he kehtaavat vielä valehdella maahanmuuttajien pelastavan meidät tulevalta työvoimapulalta jollaista ei luultavasti edes tule.

Kait päättäjät näkevät. Elämme yhden maailman rikkaimman uraanisuonen päällä. Myymme uraanin, tai jalostamme sen lännen ydinvoimaloihin ja/tai NATOn ydinaseisiin.

En ymmärrä sitä että ihmiset täällä pelkäävät mamuja, ja islamisaatiota, vaikka tässä on paljon hurjempia uhkia näköpiirissä.

[Lasisti]

Juuh, vielä kun kerrot mikä tekee Suomen kilpailukykyiseksi juuri näillä aloilla?

Uusiutuvaa energiaa hypetetään samanlaisilla mantroilla, mutta se vain jää kertomatta, että miten murto-osalla muiden resursseista muka päästäisiin tekniikan aallon harjalle.

Siitä olen samaa mieltä, että tuontiriippuvuuden vähentäminen on kannatettava tavoite. Se ei vaan saa tarkoittaa massiivisia valtiontukia sektoreille x, y ja z.

edit. Sekin on muuten huvittavaa, että jostain tietystä tuotannon alasta tjsp. puhutaan "Uutena Nokiana", joka tulisi kansantaloudelle kuin manulle illallinen. Kännykät olivat Nokialle suuri uhkapeli aikoinaan, mutta sattuma oli Nokian puolella. Monet tuntuvat ajattelevan, että samanlaisia loton jättipotteja voi odottaa kerta toisensa jälkeen.

[Lasisti]

Mistäs ne keskieurooppalaiset ovat tähän mennessä talonsa rakentaneet? =)
Onhan sitten vielä Kanada, Ruotsi ja Norja, joilla on samanlaista raaka-ainetta olemassa. Itseasiassa olin aika innostunut ruotsalaisen tehdastalotehtaan konseptista, omakotitalojen T-Ford:

http://www.alvsbyhus.se/files/alvsbyhus_sv.wmv

Öljyriippuvuuden leikkaus on ok, mutta joukkoliikenteen hehkuttamista sen parhaana poistajana en ymmärrä. Varsinkin rautatieliikenne vaatii valtavat volyymit, joten missä rataverkkoa voitaisiin Suomessa kannattavasti laajentaa?

Bussiliikenteen kymmenkertaistamiseenkin suhtaudun vähän epäillen, paljonko arvelet tämän maksavan joukkoliikennetukina ja mistä se raha otettaisiin?

[Lasisti]

Niin, se ei ole sattumaa että Nokia jäi ja Motorola hävisi. Syitä:
1. Fiksummat tuotteet
2. Iso firma, isot volyymit, iso markkinaosuus
3. Kustannusjohtajuus, parempi kate kaikenhintaisista luureista

En tiedä, miten Suomen mekaaninen metsäteollisuus saavuttaisi nykyisillä kansantalouden rakenteilla saman aseman. Kustannusjohtajuus on ainakin lähes mahdoton asia, ja se taas johtaa siihen kohtaa 2. on myös mahdoton saavuttaa.

Vaikka mitään lukuja ei nyt esiteltykään, olen aika varma ettei joukkoliikenteen kymmenkertaistaminen ole mielekästä resurssien käyttöä. Kehitetään vaikka yhdyskuntarakennetta samanlaisin panoksin, niin saamme paljon suuremman tehon samalla rahalla. Kuljetuksen osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksessa näyttää sitä paitsi olevan aika vähäinen, joten tältä pohjalta en lähtisi yksityisautoilua vainoamaan:
http://iea.org/textbase/stats/pdf_graphs/FITFC.pdf

[Rutja]

Sivuan hieman aihetta viimeisimmässä blogikirjoituksessa.

http://jarkkopesonen.blogspot.com/2009/08/hieman-suomalaisten-yritysten.html

Hieman suomalaisten yritysten toimintaympäristöstä

Pyrin hahmottamaan tässä tekstissä joitakin suuntaviivoja siitä, kuinka Suomen taloutta tulisi kehittää ja millaista politiikkaa tulisi yritystoimintaan soveltaa, jota yleinen hyvinvointi ja ihmisten mahdollisuudet menestyä omalla työllään paranisivat.

Vaikka Suomi on yritysmäärässä per capita keskitasoa oleva maa eurooppalaisessa vertailussa, on maassamme yritystoiminta painottunut pitkälti suuryrityksiin. Tämä on seurausta niistä olosuhteista, jotka maassa vallitsevat yritystoiminnan kannalta: Yhtäältä syynä on Suomen vähäiset tuotannontekijät, eli luonnonvarojen suhteellinen niukkuus ja suhteellisesti kallis työvoima, jolloin Suomen hintakilpailukyky alkutuotannossa on erittäin heikko. Tämän takia Suomessa on investoitu korkeaa teknologiaa vaativiin teollisiin toimipaikkoihin ja näiden tuottaman kansantaloudellisen vaurauden mahdollistamiin palvelualan yrityksiin. Koska varsinkin ensin mainituilla aloilla vaaditaan korkean koulutuksen luomaa osaamista, ovat hyvin kouluttautuneet henkilöt suuntautuneet joko suuryritysten uraputkiin tai virkamiesten uraputkiin sen sijaan, että perustaisivat itse yrityksiä, mikä on aina varsin riskialtista. Toisaalta hallinnolliset toimet ovat perinteisesti suosineet suuryrityksiä; Suomessa yritystoimintaan liittyy paljon byrokratiaa, mikä lankeaa juuri pienyrittäjien ongelmaksi. Tämä johtuu siitä, että suuryrityksellä on mahdollista palkata pelkkää byrokratiaa hoitavia yritysoikeuden asiantuntijoita, mutta pienyrittäjän on pakko sekä perehtyä asiaan omakohtaisesti ja hoitaa itse byrokratiaan liittyvien asioiden hoitaminen muiden tehtävien ohessa. Tämä lisää pienyrittäjän suhteellista työmäärää verrattuna suuryrityksen työntekijöihin. Se, että Suomessa on 1990-luvun lopulta lähtien kasvanut huomattavasti lisää PK-yrityksiä, vaikka keskimäärin 1-2 henkeä työllistävät maatalouden ala onkin menettänyt merkitystään, ei johdu niinkään yritystoiminnan vapautumisesta, jolla toki on oma osuutensa, vaan ennen kaikkea viestintäteknologian kehittymisestä. Nettikaupat ovat mahdollistaneet sen, että asiakaskunta voi pienyritykselläkin olla kansainvälinen ja tuolloin voidaan tarjota tuotteita kysyntään, johon suuryritykset eivät joko osaa tai eivät tuotantorakenteen jäykkyydestä johtuen ehdi tai halua vastata. Olen sitä mieltä, että Suomessa olisi mahdollista vapauttaa yritystoimintaa byrokratian ja verotuksen vähentämisen kautta ja näin tehdä oman yrityksen perustamista entistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi niille, jotka eivät löydä paikkaansa perinteisiltä tuotannon tai hallinnon aloilta.

PK-yrityksien suurempi määrä olisi hyväksi paitsi niin tuottajien kuin kuluttajien kannalta, niin myös kansantaloutta ajatellen. Tämä johtuen siitä, että useat pienet yritykset pystyvät suuryritysten osatoimittajina tehokkuuteen, johon suuryritykset eivät itse kykene. Joustava tuotantoparadigma tarjoaa uusia mahdollisuuksia yritysten toiminnan verkostoitumiseen. Pienet yritykset lisäävät myös huomattavasti kuluttajien valinnanmahdollisuutta, sillä ne voivat keskittyä erikoistumalla markinarakoihin, joihin suuryritykset eivät voi tai halua tulla. Tästä eräänä esimerkkinä suomalainen viiksivahaa tuottava DaliWax, jonka potentiaalinen asiakunta on ehkä muutamia tuhansia, mutta joka voi palvella markkinoilla juuri tuota rajattua asiakaskuntaa. Kun pieniä yrityksiä on runsaasti, syntyy väistämättä myös enemmän uusia yritysideoita, joiden menestyksen huomattuaan myös suuremmat toimijat saattavat kiinnostua ostamaan konseptin itselleen ja näin ne ovat elinkeinoelämää sekä uudistava, että täydentävä sektori. Näin ollen ne toimivat kansantalouden tehottomuutta vähentävänä voimana.

Tästä johtuen tulisi yritystoimintaa vapauttaa huomattavasti, sillä se on hyväksi a) ihmisille, joilla on yrittämishalua, mutta eivät sopeudu toimintaan suurissa organisaatiorakenteissa b) kuluttajille, joiden valinnanmahdollisuudet laajenevat ja c) yleisesti elinkeinoelämälle, jonka on mahdollista hyödyntää suurempaa määrää innovaatioita ja kapeita markkinarakoja.

Monet pelkäävät yrittämistä johtuen siitä, että noin puolet yrityksistä lopettaa toimintansa viiden ensimmäisen vuoden aikana, eli niin sanotun "kuoleman laakson" vaiheessa. Lopettamiset ja uusien yritysten aloittamiset näyttävät kuitenkin tilastoissa liittyvän toisiinsa, sillä lopettamiseen johtavat syyt eivät suinkaan ole usein lopullisia, vaan liittyvät oppimiseen, jolloin uudessa yrityksessä säilyvät terveet osat vanhemmasta yrityksestä ja toimintaa jalostetaan vastaamaan paremmin ihmisten elämäntavan yleisistä muutoksista johtuviin kysynnän muutoksiin. Yleensä tämä oppiminen poistaa tuhoon johtaneet syyt, kuten tuotannon keskittymisen yhteen vahvuuteen (haavoittuvaisuus), yrityksen hallitsematon kasvu (suuntautuminen aloille, joita ei tunneta riittävästi) tai myynnin edistäminen tuotteiden laadun ja tuotekehityksen kustannuksella. Monia muitakin syitä on eriteltävisä, mutta ei liene tämän kirjoituksen yhteydessä tarpeen käydä niitä kaikkia lävitse. Asian ydin kuitenkin on se, että yritysten suuri lopettamismäärä ei sinänsä vielä ole fundamentaalisesti huono asia.

Edellä mainittuun liittyen voidaan myös todeta, että yritystukiaiset eivät näytä kansantalouden kannalta perustelluilta, sillä ne pitävät keinotekoisesti hengissä sellaista yritystoimintaa, joka ei ole kannattavaa ja jonka tulisi kuihtua pois, jotta uusia, terveempiä yritysten versoja kasvaisi sen täyttämään markkinarakoon. En myöskään kovin paljoa usko valtion myöntämään starttirahaan, sillä a) sitä on mahdollista käyttää väärin, johtuen siitä, että b) valtion byrokraatteilla on harvoin sen enempää osaamista kuin motivaatiotakaan arvioida yritystoimintaa suunnittelevan henkilön yritysidean kannattavuutta. Nähdäkseni paras tapa edistää pienyritysten toimintaa on alentaa yrityksille koituvaa verotaakkaa ja vähentää valtion harjoittamaa byrokratiaa. Samoin olisi työntekijän palkkaamista helpotettava luopumalla työehtojen yleissitovuudesta, joka lisää varsinkin pienen yrittäjän kohtaamaa taloudellista riskiä uusien työntekijöiden palkkauksessa. Työehtojen yleissitovuudesta ja ammattiliittojen asemasta on kirjoitettu ansiokkaasti liberalismiwikissä.

   ...that every individual spontaneously tries to find the place and the trade in which he can best increase National gain, if laws do not prevent him from doing so.
   - A. Chydenius, 1765

[Deus Ex]

Oon skeptinen tuon kasvukauden pitenemisen suhteen. Teoreettisesti se voi pidentyä, mutta samalla ääri-ilmiöt kuten liiallinen sataminen, kevät hallat ja tuholaisten lisääntyminen rajoittavat tuotannon kasvua. Pitää myös muistaa, että auringon valon teho ei ilmastonmuutoksesta kasva vaan samasta loivasta kulmasta se edelleen paistelee.

[EL SID]

siinä näet, miten kuljetuskustannukset vaikuttavat asiaan. Tulevaisuudessa suhdeluvut voivat olla päinvastoin. Silloin Kemira aloittanee jälleen lannoitteiden valmistuksen.

Itse asiassa lannoitteita valmistaa nykyään Yara Kemiran entisillä laitoksilla, ja sillä on ilmeisesti täydellinen monopoli Suomessa. Vain Siilinjärven fosfori on mukamas riittävän puhdasta Suomeen

hyvä tietää. Tiesin, että joku valmistaa lannoitteita Kemiran tiloissa, joten luulin, että tekijä olisi kemira. 

tulee taas mieleen tarina eräästä miehestä, joka ehti olla 43 vuotta töissä samassa paikassa ja samalla koneella. Työnantajan nimi oli tosin, kaikessa ulkoistamis ja muussa ruljanssissa, ehtinyt vaihtua yli 20 kertaa. 

[Ammadeus]

Pitäsköhän avata ketju otsikolla"Kuinka pitkään Suomi elää tulevaisuudessa"

[tyhmiss]

Tuo erittäin tärkeä ja vakava kysymys. Ensin on syytä katsoa, mitä Suomessa tehdään nyt tai on aikaisemmin tehty väärin.

Julkisen sektorin pitää olla tuottava. Eikä saa tehdä liian paljon investointeja, joilla negatiivinen tuotto kuten entisessä NL:ssa tehtiin.
1) Suomen pakolaispolitiikka on aivan liian suurta Suomen talouden kestokykyyn nähden. Suomeen ei tule määrällistä työvoimapulaa  koskaan, mutta laadullista voi tulla.
2) Suomen julkisen sektorin tuotekehitysinvestoinnit ovat Länsi-Euroopan vähäisimpiä. Suomen kauppa- ja teollisuusministerit ovat rehennelleet Suomen tuotekehitysinvestoinneilla, kun Nokia on panostanut tuotekehitykseen. Seurauksena Suomen vientiteollisuus rakentuu liiaksi investointihyödykkeiden varaan. Ja tämäkin ala siirtyy halvemman kustannustason maihin ja lähelle asiakkaita.

[Volmari]

Pitäsköhän avata ketju otsikolla"Kuinka pitkään Suomi elää tulevaisuudessa"

Pitäisi. Suomen valtio rahoittaa ensi vuoden menoistaan neljänneksen lainalla vanhojen valtavien lainojen (10.000 €/hlö) lisäksi, eikä loppua velanotolle näy niin kauan kun Suomi sitä jostain onnistuu saamaan. Oma arvaukseni on, että lainahanat sulkeutuvat 3-4 vuoden kuluttua.
Suomen ongelma on se, että ihmiset ovat töissä aivan väärissä paikoissa. Suomea voi verrata 100:n hengen rakennusfirmaan, jossa 90 istuu konttorissa ja 10 yrittää tehdä kovan kilpailun keskellä edullisia asuntoja.
Kaikkien suomalaisten (palkansaajat, eläkeläiset, firmat) tuloista arvioidaan vuonna 2010 kerättävän veroja noin 11 miljardia, velkaa otetaan 13 miljardia.
Vaikka KAIKKI TULOVEROT TUPLATTAISIIN, ei budjetti silti olisi tasapainossa.
Sellaista nousukautta ei ole eikä tule, millä velat pystytään maksamaan.

[EL SID]

Pitäsköhän avata ketju otsikolla"Kuinka pitkään Suomi elää tulevaisuudessa"

Pitäisi. Suomen valtio rahoittaa ensi vuoden menoistaan neljänneksen lainalla vanhojen valtavien lainojen (10.000 €/hlö) lisäksi, eikä loppua velanotolle näy niin kauan kun Suomi sitä jostain onnistuu saamaan. Oma arvaukseni on, että lainahanat sulkeutuvat 3-4 vuoden kuluttua.
Suomen ongelma on se, että ihmiset ovat töissä aivan väärissä paikoissa. Suomea voi verrata 100:n hengen rakennusfirmaan, jossa 90 istuu konttorissa ja 10 yrittää tehdä kovan kilpailun keskellä edullisia asuntoja.
Kaikkien suomalaisten (palkansaajat, eläkeläiset, firmat) tuloista arvioidaan vuonna 2010 kerättävän veroja noin 11 miljardia, velkaa otetaan 13 miljardia.
Vaikka KAIKKI TULOVEROT TUPLATTAISIIN, ei budjetti silti olisi tasapainossa.
Sellaista nousukautta ei ole eikä tule, millä velat pystytään maksamaan.

kaikki länsimaat ovat velkaisia, suomi vähiten. itseasiassa edellinen nousukausi perustui pitkälti USAn velkaantumiseen ja nykyinen elpyminen Euroopan. Velkaantuminen kiihdyttää inflaatiota. Itseasiassa rahaa on markkinoilla jo niin paljon, ettei EUn keskuspankki saa sitä välttämättä kuriin koroilla. Niitä kun ei, poliittisista syistä, voi nostaa määräämättömästi.
Velkahanoja ei voi laittaa kiinni, koska se tietää suurten velkojamaiden, kuten kiinan viennille vaikeuksia, joten he joutuvat jatkossakin lainaamaan länsimaille rahaa, jotta länsimaat ostaisivat kiinalaisia tuotteita. Muussa tapauksessa Kiinassa olisi vielä suurempi lama.

Miten tämä show sitten päättyy: todennäköisesti tulemme jossain välissä näkemään kansainvälisen hyperinflaation, jossa velat pyyhkiytyvät pois ja sama ruljanssi alkaa taas alusta.

[Volmari]

Moni tuntuu kuvittelevan, että Suomella on pullat hyvin uunissa niin kauan kun jostain löytyy joku muu vielä velkaisempi maa. Tosiasia on, että Suomen valtio pelaa  ketjukirjepeliä muistuttavaa venäläistä rulettia. Erääntyviä lainoja ja korkoja pystytään maksamaan kaiken aikaa pois vain ja ainoastaan uusilla suuremmilla lainoilla, joita valtio uskoo saavansa jatkuvasti lisää. Lainahanojen sulkeutuminen oli jo viime laman aikana enemmän kuin lähellä.
Suomen valtiolle lainaavat rahaa esimerkiksi ulkomaiset eläkevakuutusyhtiöt, jotka eivät todellakaan aio antaa Suomelle velkoja anteeksi ja jättää eläkeläisensä nuolemaan näppejään.
Vanhaa sanontaa lainatakseni täällä istutaan kuin täyttä vauhtia porhaltavan junan ravintolavaunussa ja juodaan samppanjaa ja syödään kaviaaria vaikka tiedetään, että vähän matkan päässä edessä on rotkon yli vievä silta romahtanut.