2015-09-21 Maahanmuuttovirasto päivittää Irakin ja Somalian turvallisuusarviot (yhdistetty)

[qwerty]

12.6.2017
Afganistanin, Irakin ja Somalian tilannekatsaukset päivitetty

Suomen Migri 2kk sitten.

Maan tietyissä osissa mielivaltaisen väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, eikä niihin palauteta ketään. Näitä alueita ovat:
Helmandin maakunta
Uruzganin piirikunnat Tirin Kot ja Dehrawud
Nangarharin eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Deh Bala / Haska Mina, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot ja Pachir wa Agam.

Kaikkien hakijoiden kohdalla tutkitaan aina mahdollisuus sisäiseen pakoon, eli se, onko heidän mahdollista asettua asumaan kotimaassaan toiselle alueelle, kuten pääkaupunkiin Kabuliin. Siksi yllä mainituilta alueilta tuleville ei myönnetä automaattisesti kansainvälistä suojelua.

Yksin Suomeen tulleiden alaikäisten lasten ei kuitenkaan edellytetä pakenevan maan sisällä.

Kesä- ja heinäkuussa "alaikäisistä" afgaaneista 16 sai myönteisen ja 3 kielteisen.

Norjan Migri tänään.

(Breitbart) The Norwegian Directorate of Immigration (UDI) has released a new report claiming that, except for two provinces, Afghanistan is a safe country and Norway should continue deportations of Afghan failed asylum seekers.

The UDI, which is responsible for processing immigration claims and runs asylum centres in Norway, released the report this week claiming that only two provinces in Afghanistan are "generally unsafe" Verdens Gang reports.

The move comes after many pro-migrant activists across Europe have argued that Afghanistan has become unsafe for deportations of failed asylum seekers.

The UDI asserts that the two provinces that pose a potential danger for failed asylum seekers are Helmand and Nangarhar. The remaining 32 provinces are considered safe enough to return migrants to, according to the report.

The province of Nangarhar, which rests on the border with Pakistan, is considered dangerous because Islamic State forces have managed to gain a foothold, and Helmand province has long been a stronghold of the Taliban.

UDI Director Frode Forfang commented on the new report saying: "We have conducted a review of updated country information and, on that basis, reassessed the safety of the two provinces." Mr. Forfang also noted that the chances of asylum seekers being caught up in the current conflict in the country were relatively low.

Koko maan pinta-alasta nuo kaksi vievät kymmenisen prosenttia ja väestöstä seitsemisen prosenttia. 90% siis normaalin turvallisia paikallisille.
http://www.mapsopensource.com/images/afghanistan-map.gif

Kesäkuussa aikuiset afganistanilaiset turvapaikka 30.6% (34 myönteistä ja 77 kielteistä) ja heinäkuussa 42.9% (24 myönteistä ja 32 kielteistä). Aivan kuin sisäisen paon mahdollisuutta ei huomioitaisi juuri lainkaan

Ehkä selitys löytyy kohdasta perheen mukana tullut alaikäinen. Afganistan kesäkuu 48.1% (26-28) heinäkuu 82.8% (24-5). Lapsi tai "lapsi" mukana niin jo taikaseinä aukeaa. Miten tuo vaikuttaa sisäisen paon mahdollisuuteen, sitä en tiedä...

[Larva]

Yksin Suomeen tulleiden alaikäisten lasten ei kuitenkaan edellytetä pakenevan maan sisällä.

Mutta ketään ei hämmästytä, miten nämä "lapset" ovat osanneet ja uskaltaneet tulla yksikseen koko Euroopan halki Suomeen saakka?

[Alaric]

Amnesty vaatii, että Euroopan maat keskeyttävät turvapaikanhakijoiden palautukset Afganistaniin välittömästi. Risikko myöntää, että osa Afganistanin alueista on palautuksille liian vaarallisia, mutta kaikkia Afganistaniin suuntautuvia palautuksia Suomi ei aio keskeyttää.

https://yle.fi/uutiset/3-9868502 (5.10.2017)

Ihmisoikeusjärjestö vaatii keskeyttämään palautukset Afganistaniin – Ministeri Risikko: "Arvioimme yksilöllisesti"

Amnestyn mukaan Afganistan on siviileille liian vaarallinen. Sisäministeri Risikon mukaan turvapaikanhakijoiden palautuksia voidaan kuitenkin jatkaa ja harkinta tehdään tapauskohtaisesti.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkistamassa raportissa vaaditaan Euroopan maita keskeyttämään turvapaikanhakijoiden palautukset Afganistaniin välittömästi. Järjestön mukaan Afganistan on kokonaisuudessaan tällä hetkellä liian epävakaa ja vaarallinen.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) myöntää, että osa Afganistanin alueista on palautuksille liian vaarallisia, mutta kaikkia Afganistaniin suuntautuvia palautuksia Suomi ei aio keskeyttää.

– Me emme lähde siitä, että keskeyttäisimme täysin kaikki palautukset sinne. Arvioimme yksilöllisesti, voidaanko palauttaa vai ei, Risikko sanoo Ylelle.

Risikko luottaa Maahanmuuttoviraston maatietoyksikön keräämään tietoon Afganistanin tilanteesta. Hän viittaa myös mahdollisuuteen palauttaa turvapaikanhakijoita rauhallisemmille alueille.

– Kyllä me olemme sen tienneet, että siellä on alueita, jonne ei todellakaan voida palauttaa. Katsomme, onko siellä maassa muuta mahdollisuutta. Meillä joka ikinen hakemus katsotaan tarkasti. Maatietoyksikkö arvioi koko ajan sitä, millainen tilanne Afganistanissa on.

Maahanmuuttoviraston tulkinta eroaa Amnestyn raportista esimerkiksi pääkaupunki Kabulin turvallisuustilanteen osalta. Migrin mukaan aseellisesta selkkauksesta aiheutuva väkivalta kaupungissa on satunnaista ja sinne voidaan palauttaa turvapaikanhakijoita, kun taas Amnesty pitää kaupunkia Afganistanin vaarallisimpana alueena.

Amnestyn mukaan myöskään rauhallisemmille alueille palauttaminen ei ole perusteltavissa, sillä kahden vuoden aikana pahemmaksi muuttunut konflikti on arvaamaton. Afganistanissa toimii järjestön mukaan tällä hetkellä yli 20 erilaista aseellista joukkoa, ja ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu joka puolella maata riippumatta siitä, mikä taho alueella on vallassa.

Suomesta Afganistaniin palautettiin viime vuonna 114 henkilöä, joista 13 oli lapsia. Kuluvan vuoden aikana palautuksia on ollut yli 60.

Suomi allekirjoitti palautussopimuksen Afganistanin kanssa kesäkuussa 2016.

[Roope]

Kai se sitten täytyy uskoa, että nämä vihreät toimittajat ja kansanedustajat uskovat täysin vilpittömästi pähkähulluun narratiiviinsa, että Suomessa on äärimmäisen tiukka turvapaikkapolitiikka ja turvapaikkapolitiikkaa aina vain lisää kiristävä hallitus, jota toimintaa johtaa Sampo Terho.

Vihreä Lanka: Onko Suomella paha hallitus? 31.10.2017

Karkotusta Afganistaniin odottaa myös 18-vuotias afganistanilainen poika, joka sai kielteisen oleskelulupapäätöksen tultuaan täysi-ikäiseksi.

Sitä ennen häntä on aktiivisesti kotoutettu ja koulutettu kahden vuoden ajan. Poika kuuluu Afganistanissa vainottuu hazara-vähemmistöön. Suomen Kuvalehti kertoi tapauksesta elokuussa.

Maahanmuuttovirasto vaikuttaa tekevän päätöksensä tiukimman kautta. Jos on mahdollisuus karkottaa, sitten karkotetaan.

Monet päätökset ovat paitsi inhimillisyyden ja oikeustajun, myös järjen vastaisia. Kannattaako ensin käyttää rahaa lapsen kotouttamiseen, ja sitten karkottaa hänet maahan, jossa hänen kansanryhmäänsä vainotaan?

"Lasta" ei "karkoteta", vaan täysi-ikäinen 18-vuotias käännytetään. Hazaroita ei vainota kaikkialla Afganistanissa kuten esimerkiksi Hazarajatin alueella.

Turvapaikanhakijoiden kotouttamiskoulutukset voi minunkin puolestani kyseenalaistaa, mutta niiden olemassaolo ei ole lain tuntema perustelu oleskeluluvan myöntämiselle, vaan perusteluna paremminkin vastoin järkeä ja koko turvapaikkatutkinnan ideaa.

Entä onko toimittajalla perusteluja väittämästään päätösten inhimillisyyden ja oikeustajun vastaisuudesta? Ei näköjään.

Maahanmuuttovirasto ei ole mikään valvonnan ja ohjauksen ulkopuolinen itsenäinen tuomioistuin, joka omassa ylhäisyydestään lausuu päätöksiään. Virasto on sisäministeriön alainen. Sisäministeriötä taas komentaa sisäministeri Paula Risikko (kok), joka noudattanee valtioneuvoston linjaa maahanmuutosta.

Juha Sipilän (kesk) hallitus voisi lopettaa mahtikäskyllään kaikki epäinhimilliset ja järjenvastaiset päätökset.

Maahanmuuttovirasto nimenomaan on päätöksissään hallituksesta ja ministereistä riippumaton. Hallitus ei voi jyrähtää, että Maahanmuuttoviraston on lopetettava "kaikki epäinhimilliset ja järjenvastaiset päätökset", tai vaikkapa vaikuttaa Maahanmuuttoviraston tekemiin maa-arvioihin.

Sen sijaan hallitus on päättänyt jatkaa omaksumallaan linjalla.

Syytä tähän ei tarvitse miettiä. Sampo Terhon ja Timo Soinin sinisillä on suuri tarve saada edes osa perussuomalaisten rasistisesta kannattajakunnasta taakseen.

Logiikka hoi. Hallitus on jättänyt toteuttamatta oman ohjelmansa turvapaikkapolitiikan kiristyksistä ja muun muassa suostunut hallitusohjelman vastaisesti EU:n pakollisiin turvapaikanhakijasiirtoihin. Tämä on mahdollista juuri siksi, että entisten PS-ministerien ja nykyisten sinisten ei tarvitse vastata tekemättä jättämisistään "perussuomalaisten rasistiselle kannattajakunnalle", johon he ovat tehneet näkyvästi pesäeron. Turvapaikkapoliittisen ohjelman toteuttamista vaatineet ovat saaneet Soinilta harjasta.

Ilmeisesti Sipilä ja Petteri Orpo (kok) hyväksyvät julmuuden ja järjettömyyden mieluummin kuin riskeeraavat hallituksen tulevaisuuden.

Sipilän hallitus on jo menettänyt kansan enemmistön tuen. Sen legitimiteetti on kyseenalainen perussuomalaisten jakautumisen vuoksi – johon muut hallituspuolueet saattoivat vastoin julkisia puheitaan osallistua.

Julmat karkotuspäätökset ovat pahuutta.

Ne ovat edelleen käännytyksiä, ei karkotuksia. Ja jos käännytykset ovat julmuutta, niin tähän julmuuteen syyllistyy sitten yhtä lailla niin Ruotsi kuin muutkin EU-maat.

Valeuutisten ja vihapuheen keskellä olen yrittänyt pitää kiinni vanhasta viisaudesta: Miksi syyttää jotakuta pahuudesta, kun asian voi laittaa typeryyden ja taitamattomuuden piikkiin?

Voiko Sipilän hallituksen pahuutta palauttaa osaamattomuuteen? Ei tunnu siltä.

Hallitus on luonut järjestelmän, jossa pahuus tapahtuu. Valtioneuvoston kokoushuoneesta on pitkä ketju päätöksiä ja virkakoneiston rattaita siihen Kabulin kaduille heitettyyn 18-vuotiaaseen.

Pahuus on matkalla laimentunut pieniksi ikäviksi teoiksi. Yksi linjaa politiikkaa, toinen tulkitsee pykäliä linjauksen pohjalta, kolmas kirjoittaa päätöksiä, neljäs panee niitä toimeen. Kenelläkään ei ole vastuuta pahuudesta.

Vastuulliset pahuuteen ovat kuitenkin olemassa. He ovat Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Sampo Terho. He ovat pienessä mittakaavassa teollistaneet pahuuden. Ei tarvinne muistuttaa, missä ja koska sama tehtiin suuressa mittakaavassa.

Onko niin, että satavuotiaalla Suomella on hallitus, jolle ihmisoikeudet ja inhimillisyys ovat vieraita?

Onko meillä paha hallitus?

Sovitaan sitten niin, että Afganistanin palauttamiset – joiden julmuudesta kuulisin mielelläni vähän pitävämmät perustelut – voidaan selittää vain pahuudella. Silloin meillä on Pohjoismaissa vain pahoja hallituksia ja muualla Euroopassa muutama oikein superpluspaha hallitus.

Me puolustamme aina jakamatonta ihmisarvoa. Tässä eroamme perussuomalaisista (ja nykyisistä sinisistä), joka oli valmis myymään kaikki annetut lupaukset vain, jottei Suomi enää kantaisi vastuuta maailman hädänalaisista.

Emma Kari: Koirat haukkuu, karavaani kulkee 27.10.2017

Siis kuinka? Ex-PS-ministerit ja nykyiset sinisethän olivat valmiita myymään antamansa lupaukset turvapaikkapolitiikan kiristämisestä, jotta pysyisivät vallassa.

[rölli2]

rinnastetaanko tässä sipilän hallitus hitlerin natsisaksaan? mitäs juha jussipussi tähän sanoo. ei varppina mitään koska pölhövihreät äänessä

[Skeptikko]

Libero-lehdessä (s. 16-17) Rita Dahlin valitus siitä, kuinka Suomen turvapaikkapolitiikka ei ole humanitääristä. Kirjoituksessa on niin paljon asiavirheitä, että joko tekstiä ei ole tarkistanut kukaan tai sitten virheet ovat tahallisia sanoman tehostamiseksi.

Libero (aikakauslehti)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Libero_(aikakauslehti)

Libero on suomalainen vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Liberoa julkaisee Libero ry. Lehden päätoimittaja on Niko Peltokangas. Ulkoasusta vastaa Kai Arponen. Lehti tulee jäsenetuna Vasemmistonuorten jäsenille ja sen voi myös tilata.

[writer]

Kai se sitten täytyy uskoa, että nämä vihreät toimittajat ja kansanedustajat uskovat täysin vilpittömästi pähkähulluun narratiiviinsa, että Suomessa on äärimmäisen tiukka turvapaikkapolitiikka ja turvapaikkapolitiikkaa aina vain lisää kiristävä hallitus, jota toimintaa johtaa Sampo Terho.

Vihreä Lanka: Onko Suomella paha hallitus? 31.10.2017

Karkotusta Afganistaniin odottaa myös 18-vuotias afganistanilainen poika, joka sai kielteisen oleskelulupapäätöksen tultuaan täysi-ikäiseksi.

Sitä ennen häntä on aktiivisesti kotoutettu ja koulutettu kahden vuoden ajan. Poika kuuluu Afganistanissa vainottuu hazara-vähemmistöön. Suomen Kuvalehti kertoi tapauksesta elokuussa.
...

Suomella on edelleen kokonaisuutena pohjoismaiden löysimpiin kuuluva maahanmuuttopolitiikka.

Selvintä olisi ollut perustaa muutaman ala-ikäisen turvapaikanhakijan vuosikustannuksilla Suomessa lastenkodit Afganistaniin, Somaliaan ja Irakiin ja palauttaa kaikki lapset niihin odottamaan sitä että täyttävät 18-v sen sijaan että leikitään kotouttamis-leikkiä parin vuoden ajan Suomessa.


Mikäli lainattava viesti on pitkä, niin sitä tulee luettavuuden vuoksi itse lyhentää.

[Alaric]

Tästä pääsee selailemaan päivitettyjä tilannekatsauksia (pdf-muodossa): http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/maatietopalvelu/raportit

Lehdistötiedote:

http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/afganistanin_irakin_ja_somalian_tilannekatsaukset_paivitetty_74851 (18.12.2017)

Afganistanin, Irakin ja Somalian tilannekatsaukset päivitetty

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilannetta koskevat tilannekatsaukset.

Tilanne kaikissa kolmessa valtiossa jatkuu epävakaana ja tietyillä alueilla on tapahtunut muutoksia huonompaan. Esimerkiksi Afganistanissa väkivallan taso on äärimmäisen korkealla tasolla aikaisempaa useammalla alueella. Tällaisille alueille ei palauteta ketään. Toisaalta Irakin tilanteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia kesällä ja syksyllä, kun taistelu ISISiä vastaan on edennyt voitokkaana.

Se, että aikuinen tai Suomeen ilman huoltajaa tullut alaikäinen turvapaikanhakija ilmoittaa olevansa kotoisin joltakin tietyltä alueelta, ei ole automaattisesti peruste kansainvälisen suojelun saamiseen missään näistä kolmesta maasta.

(...)

Afganistanin sota on pattitilanteessa

Taliban ei ole vuoden 2017 taistelukaudella vallannut suuria asutuskeskuksia, mutta on laajentanut valtapiiriään maaseudulla. Afganistanissa toimiva ISIS-haara on tehnyt terrori-iskuja erityisesti Afganistanin shiiavähemmistöä vastaan.

Yhdysvallat on ottanut sodankäynnissä aiempaa aktiivisemman roolin, minkä seurauksena ilmaiskut ja niiden aiheuttamat siviiliuhrit ovat lisääntyneet. Siviiliuhrien kokonaismäärä on kuitenkin laskenut hieman vuoteen 2016 verrattuna. Myös maan sisäisesti siirtymään joutuneiden määrät ovat laskussa.

Maan tietyissä osissa mielivaltaisen väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, eikä niihin palauteta ketään. Näitä alueita ovat:

    Helmandin maakunta
    Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dehrawud ja Chora
    Nangarharin maakunnan eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Khogiani ja Deh Bala/Haska Mina
    Kandaharin maakunnassa piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot.

Näistä Kandaharin maakunnan piirikunnat, Nangarharin maakunnan Khogianin piirikunta sekä Uruzganin maakunnan Choran piirikunta ovat uusia kevään 2017 tilannekatsaukseen verrattuna.

(...)

Somalian tilanne on pysynyt epävakaana

Somalian yleiset turvallisuusolosuhteet ovat pysyneet epävakaina, ja maa on kärsinyt vakavasta kuivuudesta ja humanitaarisesta kriisistä. Kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä 1 062 000 ihmistä on joutunut siirtymään maan sisäisesti, ja yleisin syy siirtymiseen on ollut kuivuus.

Pääkaupunki Mogadishun tilanne jatkuu epävakaana ja kaupungissa tapahtuu myös siviiliuhreja vaativia iskuja. Tilanne ei kuitenkaan ole sellainen, että jokaiselle Mogadishusta kotoisin olevalle henkilölle olisi perusteita antaa turvapaikka tai myöntää toissijaista suojelua ainoastaan kotipaikan perusteella. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja kotimaiset hallinto-oikeudet ovat ratkaisukäytännössään katsoneet, ettei Mogadishun turvallisuustilanne ole sellainen, että jokainen kaupungissa oleskeleva olisi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkauksien kohteeksi pelkästään siellä oleskelunsa vuoksi.

Jokaisen hakijan kohdalla tehdään yksilöllinen harkinta ja arvioidaan, onko hänellä mahdollista hakeutua asumaan muualle kotimaahansa.

(...)

Irakin aktiivisten taisteluiden keskelle ei palauteta ketään

Irakin tilanteessa on tapahtunut jatkuvia ja merkittäviä muutoksia kesällä ja syksyllä 2017. Irakin asevoimien ja niitä tukevien militioiden voittokulku ISISiä vastaan on edennyt siten, että ISIS on marraskuun loppuun mennessä menettänyt kaikki hallinnassaan olleet kaupungit ja laajemmat alueet Irakissa.

Irakissa väkivallan uhka on äärimmäisen korkea alueilla, joissa käydään aktiivisia taisteluja, eikä näille alueille palauteta ketään. Lisäksi ketään ei palauteta tietyille ISISin hallinnasta hiljattain vapautetuille aluille, kuten Mosuliin. Turvallisuustilanne näillä alueille voi vaihdella hyvin nopeasti, ja tilannetta seurataan jatkuvasti.

Päätöksenteossa arvioidaan aina, onko hakijalla mahdollisuus hakeutua asumaan muualle kotimaahansa. Jos sisäinen pako on mahdollinen, myöskään yllä mainituilta alueilta tuleville hakijoille ei myönnetä kansainvälistä suojelua.

(...)

Sisäistä pakoa Bagdadiin ei sovelleta edelleenkään esimerkiksi ISIS-alueilta lähteneiden sunnien kohdalla, jos he ovat vaarassa joutua shiiamilitioiden oikeudenloukkausten kohteeksi eivätkä saa viranomaissuojelua.

(...)

[koli]

30 vuotta edellisestä ottelusta kotikentällä – Somalian maajoukkue palaa vihdoin kotiin

Maata pitkään ravistellut kriisi ja sisällissota ovat pakottaneet maajoukkueen pelaamaan kotiottelunsa naapurimaissa – lähinnä Etiopiassa tai Djiboutissa – tähän saakka, mutta nyt maajoukkue on palaamassa kotiin.

– Tilanne maassa on muuttumassa ja me olemme siirtymässä pitkästä laittomuuden kaudesta rauhaan ja vakauteen. Turvallisuustilanteen Somaliassa parannuttua olemme päättäneet järjestää kotiottelumme kotimaassa, Somalian jalkapalloliiton puheenjohtaja Abdqiani Said Arab sanoi liiton tiedotteessa.

https://www.arvokisat.com/30-vuotta-edellisesta-ottelusta-kotikentalla-somalian-maajoukkue-palaa-vihdoin-kotiin/

[Pullervo]

Maahanmuuttovirasto arvioi Irakin turvallisuuden parantuneen – erot maan sisällä suuria

Etenkin Bagdadissa rikollisryhmät sieppaavat ihmisiä ja vaativat heistä lunnaita, todetaan Maahanmuuttovirasto Migrin tuoreessa raportissa. Parin vuoden aikana turvallisuus Irakissa on kaiken kaikkiaan kuitenkin parantunut.

– Turvallisuustilanne on parantunut sitä mukaa kuin Isis-äärijärjestöä on kaadettu. Isis-taistelijoita on silti jäljellä tuhansia, lähinnä syrjäseuduilla, kertoo Migrin tutkija Peter Sandelin.

Sandelin vieraili työtoverinsa kanssa Irakissa loka-marraskuun vaihteessa. Raportti vierailusta on julkistettu Migrin kotisivuilla.

Sandelin tarkentaa, että pelkästään raportin perusteella ei tehdä turvapaikkapäätöksiä.

Irakilaiset ovat Migrin viime vuoden tilaston mukaan suurin turvapaikanhakijaryhmä Suomessa.


Rikollisryhmät tekevät osan iskuista

Sandelinin mukaan katukuva Bagdadissa oli vierailun aikaan kohtalaisen rauhallinen.

– Saatoimme ajaa kilometrikaupalla ilman, että tuli yhtään tarkastuspistettä vastaan. Turvallisuusjoukkojen läsnäolo kuitenkin näkyi.

Irakin eri alueiden turvallisuustilanne on varsin erilainen. Osan iskuista tekevät rikollisryhmät.

– Militiamiehiä palaa kotiin taisteluista Isisiä vastaan. Osa heistä liittyy rikollisjärjestöihin, kun töitä ei löydy, Sandelin kertoo.

Bagdad on jakautunut

Bagdad oli aikaisemmin kaupunki, jossa samoissa kaupunginosissa asui eri kansanryhmiä rinnakkain. Nykyään Bagdad on yhä enemmän jakautunut sunnien ja shiiojen kaupunginosiin.

[...]

koko juttu: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/maahanmuuttovirasto-arvioi-irakin-turvallisuuden-parantuneen-erot-maan-sisalla-suuria/6758830 (6.12.2018)

[Pakkanen]

Maahanmuuttovirasto arvioi Irakin turvallisuuden parantuneen
Isis-taistelijoita on silti jäljellä tuhansia, lähinnä syrjäseuduilla, kertoo Migrin tutkija Peter Sandelin.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/maahanmuuttovirasto-arvioi-irakin-turvallisuuden-parantuneen-erot-maan-sisalla-suuria/6758830

EU-viranomaisen vakava varoitus:
Euroopassa jopa 50000 jihadistia, joista tuhannet valmiit tekemään terrori-iskuja

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201709012200366798_ul.shtml

Aletaan olla tilanteessa, jossa Euroopassa on enemmän jihadisteja kuin Irakissa.

Ja toisin kuin Irakissa, täällä jihadistit ovat syrjäseutujen sijaan suurimmissa kaupungeissa. Valtavien ihmismassojen lammaslaumojen joukossa.

[Alaric]

https://migri.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttovirasto-teki-onnistuneen-tiedonhankintamatkan-libanoniin-ja-syyriaan-huhtikuussa (3.5.2018)

Maahanmuuttovirasto teki onnistuneen tiedonhankintamatkan Libanoniin ja Syyriaan huhtikuussa

Kaksi Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun tutkijaa vieraili huhtikuussa tiedon-hankintamatkalla Beirutissa ja Damaskoksessa.

Matkan aikana hankittiin tietoa Syyrian tilanteesta ja Libanonissa oleskelevien syyrialaispakolaisten asemasta. Lisäksi matkan tavoitteena oli vahvistaa maatietopalvelun käytössä olevaa paikallista kontakti- ja yhteistyöverkostoa.

Tietoa hankittiin haastattelemalla kansainvälisiä ja paikallisia toimijoita, kuten kansainvälisiä humanitaarisia järjestöjä, Syyrian tilanteeseen erikoistuneita asiantuntijoita ja syyrialaispakolaisten parissa työskenteleviä paikallisia tahoja. Suomen Beirutin suurlähetystö oli mukana matkan järjestelyissä.

Raportti tiedonhankintamatkasta julkaistaan Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla, kun se on valmistunut.

Maatietopalvelun edellinen Syyriaa koskeva tiedonhankintamatka tehtiin Beirutiin keväällä 2016.

Tavoitteena luoda rutiini turvapaikanhakijoiden lähtömaissa käymiseen

Maatietopalvelun tutkijat ovat tehneet aiemmin tänä vuonna tiedonhankintamatkat myös Somaliaan ja Afganistaniin.

Viraston tavoitteena on tehdä tiedonhankintamatkoista rutiini, jotta viraston asiantuntijat voisivat vierailla maissa useammin.

Tiedonhankintamatkat ovat osa Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun FAKTA-hanketta, joka on saanut EU:n turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahaston (AMIF) tukea.

Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu tuottaa lähtömaita koskevaa maatietoa (Country of Origin Information/COI) erityisesti niistä maista, joista Suomeen tulee turvapaikanhakijoita, kiintiöpakolaisia ja muita maahanmuuttajia. Maatietopalvelun tutkijat eivät osallistu oleskelulupien päätöksentekoon tai maalinjausten tekemiseen.

Päätöksissä käytettävä lähtömaatieto ei perustu yksinomaan tiedonhankintamatkoihin. Maatietoa päivitetään koko ajan ja sitä hankitaan monipuolisesti eri lähteistä, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, kansainväliset ja paikalliset ihmisoikeusjärjestöt, kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset ja muiden maahanmuuttovirastojen tutkijat.

[snap]

https://migri.fi/artikkeli/-/asset_publisher/irakin-afganistanin-ja-somalian-tilannekatsaukset-paivitetty

Irakin, Afganistanin ja Somalian tilannekatsaukset päivitetty

20.6.2018 12.47

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilannetta koskevat tilannekatsaukset.

Tilannekatsausten mukaan Afganistanissa ja Somaliassa tilanne on pysynyt epävakaana. Myös Irakissa on useita alueita, joissa väkivalta on edelleen korkealla tasolla. Toisaalta esimerkiksi aiemmin ISISin hallinnassa olleessa Mosulissa tilanne on aiempaa vakaampi ja paluumuutto alueelle on jatkunut.

Turvapaikanhakijalle myönnetään kansainvälistä suojelua aina, jos häntä uhkaa henkilökohtainen vaino tai vakava haitta kaikkialla kotimaassaan. Se, että aikuinen tai Suomeen ilman huoltajaa tullut alaikäinen turvapaikanhakija ilmoittaa olevansa kotoisin näiden kolmen maan joltakin tietyltä alueelta, ei ole automaattisesti peruste kansainvälisen suojelun saamiseen.

Turvapaikanhakijan tilanne arvioidaan aina henkilökohtaisesti. Jokaisen kohdalla selvitetään, uhkaako juuri häntä vaino tai vakava haitta, jos hän palaisi kotimaahansa. Jos uhkaa, selvitetään myös se, onko hänen mahdollista asettua asumaan kotimaassaan toiselle alueelle, jossa kyseistä uhkaa ei ole.

Tätä niin sanotun sisäisen paon mahdollisuutta arvioidaan aina niin, että hakijan henkilökohtaiset olosuhteet otetaan huomioon. Jos hakijana on esimerkiksi yksintullut alaikäinen tai vailla turvaverkkoa oleva yksinäinen nainen, hänen ei edellytetä pakenevan maan sisällä. Sisäistä pakoa ei myöskään sovelleta, jos hakija joutuisi kotimaassaan maansisäisten evakkojen leiriin asumaan.

Maahanmuuttovirasto päivittää katsaukset puolen vuoden välein. Päätöksenteossa käytetään kuitenkin aina ajantasaista maatietoa, koska turvallisuustilanne kaikissa maissa voi vaihdella nopeastikin. Jos maiden tilanne muuttuu, päätöskäytäntöäkin muutetaan katsausten välillä tarvittaessa.

Irakissa paluu ISISiltä vapautetuille alueille etenee

Nyt päivitetyn arvion mukaan Irakissa ei ole tällä hetkellä alueita, joilla aseellinen väkivalta olisi niin äärimmäistä, että kuka tahansa alueelle palaava olisi vaarassa joutua aseellisen väkivallan kohteeksi. Kun turvapaikanhakijan hakemusta ratkaistaan, otetaan kuitenkin aina huomioon, että hänen henkilökohtaisissa olosuhteissaan voi olla seikkoja, jotka altistavat väkivallalle muuta väestöä enemmän.

Irakin turvallisuustilanne on vaihteleva, ja maassa on edelleen useita korkean väkivallan alueita. Näihin alueisiin lukeutuvat muun muassa Bagdadin kaupunkia ympäröivät Tarmian, Mada'in ja Abu Ghraibin piirikunnat, Kirkukin läänissä sijaitseva Hawijan piirikunta sekä aiemmin ISISin hallinnassa ollut Mosul.

Irakissa on siirrytty uuteen vaiheeseen, jossa tuhannet maan sisällä paenneet ihmiset palaavat kotialueilleen. Paluumuutto on jatkunut viime kuukausina tasaisesti. Maan merkittävin kapinallisryhmä on edelleen ISIS, jonka aiemmin hallussaan pitämät kaupungit on vallattu. Terroristijärjestön hallussa on joitakin syrjäisiä erämaa-alueita ja hylättyjä kyliä eri piirikunnissa. Alueita menettänyt ISIS on siirtynyt sissisodan tyyppiseen toimintaan eri alueilla.

Vaikka terrorismia ei ole vielä Irakista kitketty, aseellisen konfliktin seurauksena surmansa saaneiden ja loukkaantuneiden siviilien uhriluvut ovat tasaisesti laskeneet. Maassa järjestettiin toukokuussa myös ensimmäiset vaalit ISISin alueiden valtauksen jälkeen.

Afganistanin turvallisuustilanne jatkuu epävakaana

Afganistanin turvallisuustilanne on pysynyt tänäkin vuonna epävakaana. Maan tietyissä osissa mielivaltaisen väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, eikä niihin palauteta ketään. Näitä alueita ovat edelleen:

Helmandin maakunta
Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dehrawud ja Chora
Nangarharin maakunnan eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Khogiani ja Deh Bala/Haska Mina
Kandaharin maakunnassa piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot.

Poliittista ilmapiiriä leimaavat lokakuussa pidettävät parlamentti- ja paikallisvaalit. Kapinalliset ovat jatkaneet hyökkäyksiä siviilikohteisiin etenkin Kabulissa. Iskuja on suunnattu kansainvälisten ja valtiollisten toimijoiden lisäksi shiiavähemmistöä, toimittajia, uskonoppineita ja vaalien järjestämisessä mukana olevia tahoja vastaan.

Talibanin taistelukausi on lähtenyt käyntiin toukokuussa hyökkäyksillä Farahin ja Ghaznin maakuntiin. Liike on vakiinnuttanut asemaansa aiemmin valtaamillaan maaseutualueilla, mutta ei ole saanut laajennettua valtapiiriään merkittävästi uusille alueille. Alkuvuoden aikana siviiliuhrien lukumäärä pysyi vuosien 2016 ja 2017 tasolla.

Somaliassa hankalin tilanne etelä- ja keskiosissa maata

Somalian ihmisoikeus- ja turvallisuustilanne on pysynyt vaikeana. Hankalin tilanne on Somalian etelä- ja keskiosissa, missä al-Shabaabin ja hallituksen välinen taistelu on jatkunut. Myös pääkaupunki Mogadishun turvallisuustilanne on pysynyt epävakaana.

Turvattomuutta maan eri osissa ovat aiheuttaneet klaanien väliset konfliktit, joita ovat kärjistäneet pitkään jatkunut kuivuus ja pula laidunmaista ja vedestä. Keväällä alkaneen sadekauden poikkeuksellisen korkeat sademäärät päättivät pitkän kuivan jakson, mutta aiheuttivat samalla laajoja tulvia ja heikensivät elinolosuhteita.

Tilanne ei kuitenkaan ole sellainen millään alueella Somaliassa, että jokaiselle sieltä kotoisin olevalle henkilölle olisi perusteita antaa turvapaikka tai myöntää toissijaista suojelua ainoastaan kotipaikan perusteella. Jokaisen turvapaikanhakijan tilanne arvioidaan henkilökohtaisesti.

Lisätietoja medialle

Oikeus- ja maatietoyksikön ylitarkastaja Juuso Hyvärinen, puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi


Fakta: Turvapaikkapäätösten keskeinen lainsäädäntö

Turvapaikka (UlkL 87 § 1 mom.)

Turvapaikan voi saada, jos on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan.
Vainon syyn täytyy olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide.
Henkilön täytyy olla pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kotimaansa tai toisen maan suojeluun.

Toissijainen suojelu (UlkL 88 § 1 mom.)

Toissijaista suojelua voidaan myöntää, jos edellytykset turvapaikalle eivät täyty, mutta on merkittäviä perusteita uskoa, että henkilö joutuisi palatessaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa.
Vakavalla haitalla tarkoitetaan:
kuolemanrangaistusta ja teloitusta
kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta
mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Sisäinen pako (UlkL 88 e §)

Turvapaikka tai toissijaisen suojelun asema voidaan olla myöntämättä, jos henkilö ei joudu vainotuksi tai todelliseen vaaraan jossain kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa osassa ja hän voi saada sieltä suojelua.
Henkilön on voitava palata turvallisesti ja laillisesti toiselle alueelle ja hänen on voitava kohtuudella edellyttää oleskelevan siellä. Tätä arvioitaessa huomioidaan yleiset olosuhteet ja hakijan henkilökohtainen tilanne.

Fakta: Maatieto on osa turvapaikkapäätöksentekoa

Irakin, Afganistanin ja Somalian tilanteesta laaditaan puolivuosittain raportti, jonka tekevät Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun tutkijat. Näistä maista on tullut Suomeen viime vuosina eniten turvapaikanhakijoita.

Aineisto perustuu useisiin eri lähteisiin. Niitä ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, kansainväliset ja paikalliset ihmisoikeusjärjestöt, kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset ja muiden maahanmuuttovirastojen tutkijat.

Viraston oikeuspalvelu ja turvapaikkayksikkö laativat raportin pohjalta maalinjauksen, johon kuuluu arvio, millaisissa tilanteissa turvapaikanhakijalle voidaan myöntää toissijaista suojelua hänen kotipaikkansa turvallisuustilanteen perusteella.

Aseellisesta konfliktista johtuvan väkivallan tasoa arvioidaan aluekohtaisesti, skaalalla matalasta äärimmäisen korkeaan.

Arvioon vaikuttaa muun muassa siviilikuolemien ja loukkaantuneiden määrä, väkivallan ilmenemismuodot, maan sisällä pakenemaan joutuneiden määrä, konfliktin luonne ja maantieteellinen vaikutusalue sekä paikallisväestön päivittäisen elämän olosuhteet.

[Ajattelija2008]

Henkilön täytyy olla pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kotimaansa tai toisen maan suojeluun.

Tuossa on ratkaiseva lainkohta, jota Suomessa tarkoituksella tulkitaan väärin, jotta laittomille siirtolaisille saadaan myönnettyä turvapaikkoja. Somaliassa, Afganistanissa ja Irakissa jokainen voi turvautua oman hallituksensa suojeluun, koska noissa maissa ei ole hirmuhallintoa. Kenelläkään ei lain mukaan ole oikeutta turvapaikkaan Suomessa.

Tuo pykälä on Geneven sopimuksesta ja tarkoitettu natsi-Saksan tapaiseen tilanteeseen, jossa maan hallitus vainoaa jotain ryhmää.

Suomen hallitus ja "oikeuslaitos" rikkoo Suomen lakia joka ainoan myönnetyn turvapaikan kohdalla. Koko koneisto on valjastettu sallimaan laiton siirtolaisuus Suomeen.

[Pekka Kemppainen]

Kumi käryää, kun nuoret miehet painavat kylki edellä kaupungin kaduilla ja kuvaavat videoita YouTubeen.

Siis AIVAN kauheeta! Jalankulkijat pitää HETI saada tuolta turvalliseen paikkaan. Ehdotuksia, tietääk kukaan sopivaa mestaa?

[Blanc73]

RHC ja Rasmus lienevät raivon vallassa, mikäs sen nautinnollisempaa 

[Toni R Jyväskylästä]

Ylen txt-tv:n uutisessa sanottiin että "Stop deportations"-ryhmä on kritisoinut turvallisuusarviota. Piti ihan lukea pari kertaa kun en voinut uskoa näkemääni. Tietääköhän ne minkälaisia sekopäitä tuo ryhmä on täynnä?

[guest14935]

Ylen txt-tv:n uutisessa sanottiin että "Stop deportations"-ryhmä on kritisoinut turvallisuusarviota. Piti ihan lukea pari kertaa kun en voinut uskoa näkemääni. Tietääköhän ne minkälaisia sekopäitä tuo ryhmä on täynnä?

Kaippa ne kaverinsa tuntevat, samassa ryhmässä luultavasti ovat ne jotka tuollaista kirjoittaneet. Tuskin muuten kirjoittaisivatkaan.
En viitsi katsella mitä sanoivat vaikka löytyykin netistä tuo teksti-tv.

[Blanc73]

Afganistanin partalapsukaisiin liittyvä uutinen, tämäkin herättänee suuttumusta suvakeissa..

https://yle.fi/uutiset/3-10266236?origin=rss
Tanska ja Norja aikovat perustaa Kabuliin keskuksen käännytetyille afganistanilaislapsille
Tanska ja Norja suunnittelevat perustavansa Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin keskuksen käännytetyille afganistanilaislapsille.

Tanskan ja Norjan hallitukset kertoivat asiasta tänään keskiviikkona.

Keskus on tarkoitettu afganistanilaislapsille, joilla ei ole vanhempia mukanaan. Keskukseen voi palata, jos lapsi on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Euroopan unioni keskustelee samankaltaisten keskusten perustamisesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille unionin rajojen ulkopuolelle. Keskuksia on ajateltu pystytettävän muun muassa Pohjois-Afrikkaan.

Tanskan ja Norjan keskus on suunniteltu perustettavan Kabulin keskustaan.

– Meillä ei ole vielä sopimusta, mutta käymme hyvää keskustelua Afganistanin viranomaisten kanssa, Norjan apulaisoikeusministeri Torkil Åmland sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa.

Åmlandin mukaan tarkoituksena on perustaa turvallinen lasten oikeuksien mukainen keskus, jossa olisi oikeita oppimismahdollisuuksia. Afganistaniin palautettaisiin 16–18-vuotiaat lapset, mutta ei alle 15-vuotiaita lapsia.

YK:n lastenrahasto Unicefin mukaan lapsia ei tulisi palauttaa Afganistaniin heikon turvallisuustilanteen vuoksi.

Tuo boldaamani viimeinen lause on todellinen yllätys 

[Uuno Nuivanen]

Afganistaniin palautettaisiin 16–18-vuotiaat lapset, mutta ei alle 15-vuotiaita lapsia.

Silloin nähtäisiin taas varsin komediallisia kuvia 'hieman' ylikehittyneistä 14-vuotiaista...

[Roope]

Ylen txt-tv:n uutisessa sanottiin että "Stop deportations"-ryhmä on kritisoinut turvallisuusarviota. Piti ihan lukea pari kertaa kun en voinut uskoa näkemääni. Tietääköhän ne minkälaisia sekopäitä tuo ryhmä on täynnä?

Ryhmän edustajaa oli myös käytetty lähteenä Ylen Eero Mäntymaan jutussa tällä viikolla.

Ja mikäs siinä, kun ryhmään kuuluu luultavasti useampikin Ylen toimittaja. Todella luotettava ja uskottava taho.

[Blanc73]

Hesari riemuitsee tällä kertaa jo ihan otsikkotasolla

Merkittävä oikeuden päätös: Suomi ei voi käännyttää 19-vuotiasta afganistanilaista, jota Taleban on uhannut
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005735889.html
Korkein hallinto-oikeus on torstaina julkaisemassaan tuomiossaan katsonut, että 19-vuotiasta afganistanilaista turvapaikanhakijaa ei voi käännyttää kotimaahansa, vaan hänelle on myönnettävä turvapaikka.

Kyseessä on vuosikirjapäätös eli ennakkoratkaisu, joka ohjaa viranomaisten ja hallinto-oikeuksien päätöksiä.
--------------------------------------------
Saatuaan Maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen hän oli ottanut yhteyttä sisareensa, pyytänyt tätä hakemaan perheen kotitalosta asiakirjoja ja lähettämään ne Suomeen. Sen jälkeen kun sisar oli hakenut asiakirjat, sisar oli otettu vangiksi.

Kylän vanhimmat olivat anoneet alueen Taleban-johtajalta sisaren vapauttamista. Talebanit olivat tällöin sanoneet löytäneensä turvapaikan sisaren hallussa olevat paperit. Talebanit olivat ilmoittaneet, että perhe on aiheuttanut huomattavasti haittaa talebaneille eikä perheestä jätetä ketään henkiin, ja todenneet turvapaikanhakijan olevan vielä vapaalla jalalla.

Sisar oli vapautunut kylän vanhimpien avulla maksettuaan 42 000 Yhdysvaltain dollaria Taleban-liikkeen johtajalle. Sisar oli ollut siepattuna Ghowrin maakunnassa, ja häntä oli sieppauksen aikana raiskattu ja kidutettu. Hän oli paennut vapautumisensa jälkeen Pakistaniin. Sisaren kunnia tahraantui sieppauksen vuoksi eikä hän siksi halua enää olla turvapaikanhakijan kanssa tekemisissä.

Korkein hallinto-oikeus kiinnittää ratkaisussaan huomiota myös siihen, että turvapaikanhakija kärsi vakavista mielenterveysongelmista.

Mielenterveysongelmat vaikuttavat hänen toimintakykyynsä ja heikentävät merkittävästi hänen edellytyksiään hankkia Kabulissa toimeentulo ja turvata muut, ihmisarvoisen elämän perusedellytyksiin kuuluvat tarpeensa.

Korkein hallinto-oikeus otti ratkaisussaan huomioon senkin, että Kabulin shiia-hazaraväestön heikentyneen turvallisuuden takia turvapaikanhakijan ei voitu kohtuudella edellyttävän oleskelevan Kabulissa.

Ratkaisussa mainitaan myös, että Ranskan kansallinen turvapaikkatuomioistuin on maaliskuussa arvioinut mielivaltaisen väkivallan asteen Kabulissa yltävän tasolle, joka sellaisenaan merkitsisi turvapaikanhakijalle todellista uhkaa joutua kärsimään mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa.

Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.

Afganistanissa (väitetysti) moniongelmainen läpsyttelijä ei voi elättää itseään, joten otetaan hänet Suomeen elätiksi? Niinhän tuossa ihan selvästi sanotaan 


Halla-aho kommentoi tätä tapausta FB:ssä:

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/1787217004731819
"Mielenterveysongelmat vaikuttavat hänen toimintakykyynsä ja heikentävät merkittävästi hänen edellytyksiään hankkia Kabulissa toimeentulo ja turvata muut, ihmisarvoisen elämän perusedellytyksiin kuuluvat tarpeensa."

Entä Suomessa? On aika mielenkiintoista, jos suomalaisen sosiaaliturvan piiriin pääsy muuttuu turvapaikkaperusteeksi.

[Ajattelija2008]

Kabul on 4.6 miljoonan asukkaan kaupunki. Sitä kontrolloi Afganistanin hallitus, joka ei vainoa ketään. Siksi siellä jokainen voi turvautua oman kansallisuusvaltionsa suojeluun eikä kukaan voi hakea turvapaikkaa Suomesta.

Korkein hallinto-oikeus jälleen kerran tulkitsi Geneven sopimusta tahallaan väärin. Voisiko joku erottaa nämä epärehelliset Korkeimman hallinto-oikeuden tuomarit?

[Roope]

Toivo rauhasta pilkahtelee Afganistanissa

Hitaasti toipuva maa tarvitsee vielä pitkään kansainvälistä tukea – myös Suomelta.

KANSAINVÄLINEN yhteisö pyrkii Afganistanissa kehityspoliittisten tavoitteiden tukemisen ohella vakauttamaan maan turvallisuus­tilannetta. Taleban-hallinnon aikaan Afganistanista muodostui kansainvälistä turvallisuutta uhkaavan ääriajattelun ja terrorismin tukialue, eikä sen haluta toistuvan. Tavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin vielä työtä.

Afganistanin tilanne ei näy mediassa yhtä usein kuin takavuosina. Länsimaissa tilanteen vaikeudesta muistuttavat lähinnä ne terrori-iskut, jotka ylittävät uutiskynnyksen.

Maan saamasta mittavasta tuesta huolimatta Afganistan on yhä hauras valtio, jossa on käynnissä aseellinen konflikti. Kansainvälisten taistelujoukkojen vetäydyttyä Afga­nistanista vuoden 2014 lopussa siviilejä on kuollut maan konfliktissa joka vuosi noin 3 500 ja loukkaantunut 7 000–8 000.

Sotimiseen ovat sotkeutuneet ­monet osapuolet. Viime vuosina konflikti on entisestään pirstaloitunut, kun muun muassa Isis-terroristijärjestön afganistanilainen haara on vakiinnuttanut asemiaan.

Mikäli tuki Afganistanille lopetettaisiin äkillisesti tai ennen­aikaisesti, sekasorto lisääntyisi.

[...]

Heinäkuussa Brysselin Nato-huippukokouksessa vahvistettiin sotilaallisen tuen jatkaminen Afganistanille. Joukkoja lisätään: Suomikin kaksinkertaistaa maassa palvelevien määrän noin 60 sotilaaseen.

Marraskuussa Geneven Afganistania käsittelevässä YK:n seurantakokouksessa arvioidaan poliittista tilannetta ja hallituksen uudistuksia. Suomella on keskeinen rooli ­kokouksen valmisteluryhmässä.

Osallistumalla aktiivisesti Afganistanin kokonaisvaltaiseen tukemiseen Suomi todistaa olevansa luotettava kumppanimaa. Suomi on ­tukenut Afganistania kansainvälisen yhteisön osana vuodesta 2001 saakka yhteensä yli puolella miljardilla eurolla. Afganistan on tätä nykyä Suomen suurin kahdenvälinen kehitysyhteistyökumppani.

KANSAINVÄLISEN yhteisön pyrkimyksenä on, että Afganistan olisi uudistusten avulla pääosin oma­varainen vuoteen 2024 mennessä. Silloin tukea ei enää tarvittaisi ­nykyisessä laajuudessa.

Vain rauha tekee tämän tavoitteen saavuttamisen mahdolliseksi. Työ vaatii kärsivällisyyttä, eikä siihen ole tarjolla oikoteitä. Rauhanprosessin ennakkoluulottoman tukemisen pitää siksi olla Afganistanin-politiikan keskiössä.

Afganistanin kehitys ei ole Suomelle yhdentekevää. Vuoden 2015 Euroopan muuttoliikekriisin yhteydessä myös Suomessa nähtiin, että Afganistanin tilanteen heikkeneminen johti nopeasti turvapaikanhakijoiden määrän jyrkkään kasvuun.

Olli Nurmi

Kirjoittaja on ulkoasiainsihteeri, joka työskenteli Suomen suurlähetystössä Kabulissa vuosina 2016–2018.

Helsingin Sanomat 17.8.2018

Vuoden 2015 kriisin yhteydessä tapahtunut afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden määrän jyrkkä kasvu (Suomessa monikymmenkertaistuminen) ei selity turvallisuustilanteen äkillisellä heikkenemiselle. Vastaava nopea kasvu tapahtui Suomessa vuosina 2008-2010, eikä silloinkaan suoraan turvallisuustilanteen muutoksen vuoksi vaan siksi, että Euroopassa avautui Suomeen asti uusia ihmissalakuljetusreittejä. Vuoden 2015 jälkeen on ollut joka vuosi hiljaisempaa, vaikka Afganistanin tilanne on huonontunut.

Afganistanilaiset tulivat tänne irakilaisvirran mukana, kun kuulivat Suomen Ruotsiakin löysemmästä turvapaikkalinjasta. Vastaava ilmiö näkyi vuonna 2015 Suomen lisäksi ainoastaan Saksassa, jossa sielläkin hyväksymisprosentit huitelivat silloin 70:ssä. Suomen prosentit kävivät pari vuotta sitten matalalla, mutta nyt ne ovat palanneet jo lähelle entistä tasoa.

[kivimies]

^
Lisäksi useat "Afganistanin sotaa paenneet" ovat asuneet aiemmin jossain toisessa maassa, joten maan turvallisuustilanteella ei olisi pitänyt olla mitään vaikutusta heidän tuloonsa.

Morteza, 22, kertoo syntyneensä ja kasvaneensa Afganistanissa. Hän pakeni perheensä kanssa kotimaastaan Iraniin 15-vuotiaana. Sieltä hän lähti Eurooppaan ja saapui Suomeen 2015.

– Haen Suomesta turvapaikkaa, sillä Afganistan ei ole turvallinen maa minulle, Morteza kertoo.

– Afganistanissa on sisällissota ja lait eivät toimi, hän jatkaa.

Yle (3.8.2018)

[Roope]

Ylen mukaan asiantuntijat ovat yksimielisiä, että Afganistaniin ei saa palauttaa ketään. Toimittaja Sampo Vaarakallio löysi kaksi näin ajattelevaa asiantuntijaa, ihmisoikeusasianajajan Ruotsista ja Sorosin rahoittaman tutkijan Tadžikistanista.

Asiantuntijat: "Afganistaniin ei pidä palauttaa ketään" – Iskut kiihtyvät, kun Taliban näyttää voimaansa

[...]

Afganistan-asiantuntijat sanovat kuin yhdestä suusta, ettei Afganistaniin ole turvallista palauttaa ketään.

– Jos minut palautettaisiin Afganistaniin, pelkäisin todella paljon, oikeustieteen apulaisprofessori Sari Kouvo sanoo.

Hän arvioi, että jos palautettava henkilö on ilman perhettä ja muuta turvaverkkoa Afganistanissa, on hänen todella vaikea selvitä siellä. Kouvon mukaan Afganistan oli pakolaisliikehdinnän alkaessa vuonna 2015 huomattavasti turvallisempi maa kuin nyt.

Chatham House -tutkimuslaitoksen Afganistan-asiantuntija Hameed Haskimi antaa esimerkin.

– Ulkomaiden lähettiläät ja diplomaatit eivät uskalla enää kulkea Kabulissa eivätkä juuri muuallakaan edes sataprosenttisesti panssaroiduissa autoissa saattueineen. Puhe Afganistanin turvallisuudesta on lopetettava.

Hameed Hakimi pitää eurooppalaista keskustelua palautuksista erittäin kylmäkiskoisena.

– Kun turvapaikanhakija on palautettu ja lentokone on laskeutunut Kabuliin, niin hänestä ei olla enää kiinnostuneita. Asia on ratkaistu.

Hakimi sanoo, että ihmisoikeudet ja humanitaariset seikat puuttuvat nyt keskustelusta täysin. Länsimaissa poliitikkojen puhe on alisteinen äärioikeiston viestille, jossa muslimimiesten pelätään valtaavan maat ja mannut sekä vievän työt ja naiset.

– Puhe palautuksista on muuttunut pelkästään poliittiseksi turvallisuuskysymykseksi. Äärioikeiston myötä puhe on myös hyvin tunteellista, Hameed Hakimi sanoo.

Yle 17.8.2018

Vaarakallion asiantuntijoille ei ole vielä valjennut, että palautusten turvallisuutta ei arvioida sen mukaan, onko Afganistan turvallinen ilman turvamiehiä matkustavalle diplomaatille.

Poliitikkojen tunteellisen puheen vastapainoksi sitä vähemmän tunteellista puhetta: Outi Popp ja Stop Deportations.

[Blanc73]

Lienee syytä linkittää myös tähän ketjuun toimittaja Rönkön twiitti...
[tweet]1027241742595186688[/tweet]

Afganistaniin voi siis palauttaa kaikki feikkipakolaiset ilman mitään mutinoita.

[Skeptikko]

Suomen Afganistanin-suurlähettiläs: "Sota ei ole niin kuumaa kuin voisi kuvitella"
https://yle.fi/uutiset/3-10373507

Afganistanin turvallisuustilanne on hieman parantunut Kabulissa ja joissakin kaupungeissa, sanoo Suomen Afganistanin-suurlähettiläs Hannu Ripatti.

Afganistanin epävakaisuus on samaan aikaan lisääntynyt, kun Taliban-liike on laajentanut toimintaansa uusille alueille. Suomen Afganistanin-suurlähettilään Hannu Ripatin mukaan taistelut eivät kuitenkaan ole kovin voimakkaita.

– Mediataistelut ovat usein rajumpia, hän kuvasi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Ripatin mukaan hyvin karkea yleistys on se, että Taliban-liikkeen hallussa on kuudesosa maasta, hallituksen kaksi kuudesosaa ja lopuista alueista taistellaan. Taliban voi toimia näillä alueilla, mutta ei pitää niitä hallussaan.
...
Suurlähettiläs Hannu Ripatti otti kantaa myös suomalaisasiantuntijoiden toisistaan poikkeaviin arvioihin Afganistanin turvallisuustilanteesta.

Samalla kun turvallisuus lisääntyy, terroristisolujen toiminta tehostuu. Ne eivät hänen mukaansa ole toisiaan poissulkevia kehityskulkuja.

– Sota ei kuitenkaan ole kauhean kuuma. Viime vuosina afganistanilaisia siviiliuhreja on ollut vähemmän kuin liikenteessä kuolleita, Ripatti vertasi.
...
Ripatin mukaan Afganistan ei ole yhtä vaarallinen paikka tavallisille afganistanilaisille kuin ulkomaalaisille ja rikkaille, jotka ovat vaarassa joutua siepatuiksi.

Kuitenkin shiiojen eläminen alueilla, joilla Isis toimii, on vaikeaa.

– Isis on ilmoittanut iskevänsä jatkossakin vääräuskoisia vastaan. Iso osa siviiliuhreista on shiioja vastaan tehdyistä iskuista, Ripatti kuvasi.

[Skeptikko]

[tweet]1036893432965423104[/tweet]

Maahanmuutto­virasto jäädyttää päätösten tekemisen afganistanilaisten turvapaikka­hakemuksiin - Kotimaa - Ilta-Sanomat
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005815008.html

Migrin mukaan se käy parhaillaan läpi YK:n pakolaisjärjestön tuoretta linjausta Afganistanista ja muuttaa linjauksiaan tarpeen mukaan. Tällä välin Migri ei tee päätöksiä turvapaikkahakemuksista.

Migri kertoo tiedottavansa tarkemmin, kun asia on käyty läpi.

[Roope]

Migrin mukaan se käy parhaillaan läpi YK:n pakolaisjärjestön tuoretta linjausta Afganistanista ja muuttaa linjauksiaan tarpeen mukaan.

Vaikuttaa sanamuotoineen huolestuttavalta, ja haiskahtaa pahasti UNHCR:n kanssa veljeileviltä ministereiltä (Sipilä ja Mykkänen).

Eihän Migrin pitäisi piitata tuon taivaallista UNHCR:n linjauksista vaan analysoida itsenäisesti UNHCR:n ja muiden tahojen kokoamia faktoja. Ainoa ulkomainen taho, jonka linjauksista Migrin tarvitsee välittää, on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.