Ville Tavio eduskunnassa

[repo]

Liittyen paluurahan nostosuunnitelmiin Kansalainen.fi uutisoi tänään aiheesta lähteenään Verkkouutisten juttu.

https://www.kansalainen.fi/turvapaikanhakijoiden-lahtorahaa-aiotaan-korottaa-vastaa-afganistanin-7-kertaista-vuosituloa/

Turvapaikanhakijoiden lähtörahaa aiotaan korottaa – vastaa Afganistanin 7-kertaista vuosituloa

14.9.2017 00:40
Petri Saarela
...
Korotus tulisi vaikuttamaan muun muassa Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan vapaaehtoisesti palaavien saamiin käteistukiin.

Paluurahan suuruus on nykyään yleensä haarukassa 200 – 1 000 euroa. Korotuksen jälkeen avustus voi nousta jopa 2 500 euroon.

Maailmassa on maa, jossa laittomalla maassa oleskelulla voi tienata seitsemän kertaisen VUOSITULON! On ihme, jos sana ei leviä. Samaan aikaan Suomessa johtavat politiikot vain hokevat "rajoja ei voida sulkea", kun kysymys on vain laittomien maahansaapumisen estävien rajatarkastusten käyttöönotosta.

Ei ole sanoja halveksumaan johtavia poliitikkojamme ja presidenttiä.

Hieman spekulaatiota peliin: Epäilen, että johtavien poliitikkojen, mukaanlukien presidentti, väite ettei rajoja voida sulkea tulee siitä, että Saksa ja Ranska ovat uhanneet laittaa Suomen lainahanat kiinni ja irtisanoa nykyiset, jos Suomi ei tanssi heidän pillin mukaan - ja heidän pilli soittaa epävireisesti, että Suomeen mahtuisi 60 milj. "asukasta". Onko tässä yhtälö, jota johtavat poliitikkomme eivät voi kertoa julki, mutta tanssivat sen mukaan?

[Kni]

Perussuomalainen vaatii ehdotonta maahantulokieltoa irakilaisille – tyrmää aiotun 2500€:n paluurahan

Tuire
Minusta näitä persujen kannanottoja ei pidä julkistaa ja levitellä

Fila
Samaa mieltä.

Lisa
Aina välillä keskustellaan, mitä näistä pitäisi jakaa, mitä ei. Itse en ehdi enkä halua kaikkea mediaa selata, ja tuntuu hyödylliseltä (ja ikävältä) että pysyy kiinni realiteeteissa näiden kommenttien osalta. Muuten omaan kuplaan ei yllä.

Hillevi
Mistä näitä aivottomia ihmisiä on löydetty Suomen hallitukseen. Eletään vuotta 2017. Samantein jos tällasia päästellään suusta voi lopettaa viennin ja tuonnin ja sulkea rajat tulla ja mennä jokaiselta kansalaiselta, eikä sitä paitsi ole pelkoa, että jatkossa kukaan Suomeen enää haluaa tullakaan, maine on kiirinyt, ja niin huonoon suuntaan että hävettää.
https://www.facebook.com/groups/rhc.helsinki/permalink/10155206550703533/

[Kni]

Lisää scheissea Tavion ehdotukseen:

Mia
Syödään sitten perunaa ja lanttua y.m. oman maan tuotteita , kerätään marjoja pensaista, mehustetann ja pihlajanmarjojakin on. Sokerijuurikkaatkin ovazt taas vapaalla markkinoilla. Eli kyllä me pärjätään suloisessa Suomessamme ! Tupakkaakin voi varmaan viljellä ja viiniviljelmiä perustaa ilmanmuutosten myöytäillessä. Kouluissa ei tarvitse enään opiskella kaiken maailman kieliä eikä tuhlata rahoja aurinkorannoille. Emme me muita tarvita tänne hyväämme jakamaan.

Anu
Ihan voi yrittää hakea viisumia Suomeen Irakista ja katsoa, kuinka helppoa se tulo on.

32000 tuli ilman ongelmia. Kassitkin kannettiin.

[Ville Tavio]

Olen hiljattain kiinnittänyt huomiota Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaan ja ratkaisuihin.

1. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kuntavaaliehdokkaiden nettikirjoittelun kyttääminen.

http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245024-yhdenvertaisuusvaltuutettu-vihapuheen-valvojana

http://www.aamuset.fi/uutiset/3706581/Tavio+Oikeusministerin+puututtava+yhdenvertaisuusvaltuutetun+mielivaltaan

2. Kantaväestöön kuuluvia syrjittiin työharjoittelussa, johon hyväksyttiin vain maahanmuuttajataustainen. Työministeri Lindström (sin.) ilmoitti kannattavansa tapauksessa maahanmuuttajien erityiskohtelua. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ratkaisi asiasta tehdyn kantelun - ratkaisu oli väärä, eikä siinä edes käsitelty oikeaa lainkohtaa.

http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245742-tyoministeri-kannattaa-positiivista-syrjintaa

http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246163-yhdenvertaisuusvaltuutettu-hyvaksyy-kantavaeston-syrjinnan-ei-noudata-lakia


3. Esitin lakivaliokunnassa Yhdenvertaisuusvaltuutetusta säästämistä, käytännössä sen lakkauttamista. Teimme yhteistyötä Olli Immosen kanssa, joten kiitos myös hänelle. Ehdotus on mukana myös PS:n vaihtoehtotalousarviossa.

[Lalli IsoTalo]

2. Kantaväestöön kuuluvia syrjittiin työharjoittelussa, johon hyväksyttiin vain maahanmuuttajataustainen. Työministeri Lindström (sin.) ilmoitti kannattavansa tapauksessa maahanmuuttajien erityiskohtelua. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ratkaisi asiasta tehdyn kantelun - ratkaisu oli väärä, eikä siinä edes käsitelty oikeaa lainkohtaa.

"Ei se ole rasismia, koska kutsumme sitä positiiviseksi erityiskohteluksi", sanoi valtion harjoittaman rakenteellisen rasismin edustaja, joka kutsui itseään "yhdenvertaisuusvaltuutetuksi".

[Roope]

"Ei se ole rasismia, koska kutsumme sitä positiiviseksi erityiskohteluksi", sanoi valtion harjoittaman rakenteellisen rasismin edustaja, joka kutsui itseään "yhdenvertaisuusvaltuutetuksi".

Kirjaimellisesti noin, sillä positiivisen erityiskohtelun ei käytännössä tarvitse esittää olevan perusteltua, vaikka laki määrittää ja edellyttää sen käytölle perusteet.

Riittää, että mielivaltaista syrjintää kutsuu positiiviseksi erityiskohteluksi vaikka sitten jälkikäteen, jos virkamiehen toimista nousee haloo.

[N. A. Saramo]

Pidän Tavion eduskuntatyössä aivan erityisesti siitä, kuinka hän liittää toisiinsa kansallismielisyyden ja luonnosuojelun ja tuo näin luontokysymykset puolueen kannattajien ja laajemmin kansallismielisen kentän tietoisuuteen. Nämä asiat liittyvät toisiinsa erottamattomasti: Suomen luonnon vahingoittuminen on kansallisen etumme vastaista.

Tavio: EU:n CETA-sopimus betonoi kanadalaisten kaivosyhtiöiden aseman

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen CETA-vapaakauppasopimuksen vaikutuksesta kaivosyhtiöihin Suomessa.

CETA-vapaakauppasopimuksessa EU:n ja Kanadan välillä valtioiden sääntelyoikeutta rajataan siten, että Suomella on nykyistä vähäisempi mahdollisuus palauttaa maaperänsä kaivosmineraaleja kansalliseen hallintaan.

Tavion mielestä sopimus rajoittaa valtiollista toimintavapautta.

Kansallinen etu edellä

Jo nykyiselläkin lainsäädännöllä ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat olleet Suomen kannalta riskialtista liiketoimintaa. Tavio mainitsee esimerkkinä kanadalaisen nikkelikaivosyhtiön Belvedere Miningin, jonka konkurssi jätti kaksi vuotta sitten Nivalassa jälkeensä viiden miljoonan euron laskun Suomen valtiolle. Rahaa tarvittiin ympäristövahinkojen estämiseen.

– Hallituksen pitää varmistaa, että kaivoslakia voidaan jatkossa muuttaa kansallisen edun mukaisesti, Tavio vaatii.

https://www.suomenuutiset.fi/tavio-eun-ceta-sopimus-betonoi-kanadalaisten-kaivosyhtioiden-aseman/

Tavion kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan: KK 529/2017 vp, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_529+2017.aspx

[Viljami]

Tavion vaalipiirissä asuvana tervehdin ilolla kaimapojan aktiivisuutta tuoda monipuolisesti esiin eri epäkohtia valtakunnanpolitiikassa. On hienoa havaita, että persut ovat ripeässä tahdissa muuttumassa usealla kärjellä ajavaksi puolueeksi entisen yksinvaltaisen hörölömpsis-sutkauttelijan sijaan. On siis totta, että persut ovat muovautumassa lopultakin oikeaksi puolueeksi. Jatkakaa!

Ja muutenkin. On juristeissa eroa. Kymmenen huonoa Taviotakin on parempi kuin yksi hyvä Torvinen 

[qwerty]

KK 34/2018 vp

Kirjallinen kysymys median objektiivisuudesta Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen Uutisten mukaan Yleisradio sai Julkisen Sanan Neuvostolta (JSN) peräti viisi langettavaa päätöstä viime vuoden aikana.

JSN on joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien itsesääntelyelin, jonka jäsenten on noudatettava JSN:n laatimia journalistin ohjeita. JSN vastaanottaa yleisöltä kanteluita journalistin ohjeiden epäillyistä rikkomisista.

Kansanvaltainen hallinto ja demokraattinen dialogi ovat kestävällä pohjalla vain silloin, kun ihmisille on tarjolla objektiivista tietoa ja laadukasta uutisointia. Yleisradiolla ja muilla niin kutsutun perinteisen median edustajilla on tässä asiassa suuri vastuu. Tavoite toteutuu parhaiten, kun toimittajat ovat puolueettomia.

Tampereen yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyönä valmistui vuonna 2016 tutkimusartikkeli "Koulutusalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden poliittiseen orientaatioon". Se perustuu Tampereen yliopiston opiskelijoille vuoden 2015 eduskuntavaalien edellä tehtyyn kyselyyn, johon vastasi yli tuhat opiskelijaa.

Tutkimusartikkelin mukaan Vihreitä kannatti 47,7 prosenttia ja Vasemmistoliittoa 27,3 prosenttia journalistiopiskelijoista. SDP:n kannatus oli 11,4 prosenttia. Näiden vihervasemmistoryhmien yhteenlaskettu kannatus oli siis 86,4 prosenttia journalistiopiskelijoiden keskuudessa.

Tampereen yliopiston tutkimus on samansuuntainen kuin Mediaviikko-lehden kysely vuodelta 2010. Sen mukaan toimittajista puolet on vasemmistolaisia.

Tilanne on huolestuttava. Ihanteellista olisi, jos toimittajiksi hakeutuisi poliittisesti neutraaleja henkilöitä, jotka eivät anna ideologian vaikuttaa työhönsä.

Pelkkä puoluekannan olemassaolo ei tietenkään sellaisenaan määrää toimittajan tuottaman uutistekstin sävyä, mutta Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Anu Kantola on havainnut omassa tutkimuksessaan, että Suomen nuorin toimittajasukupolvi painottaa erityisen paljon juuri omien mielipiteiden ilmaisemista. Tämä seikka yhdistettynä vihervasemmiston suureen edustukseen tulevien toimittajien keskuudessa on vahingollinen yhdistelmä. Tunteisiin vetoavat kolumnit ja poliittisesti vinoutuneet uutiset ovat kaukana objektiivisen tiedonvälityksen ihanteista. 

Riippumattomina markkinoitujen uutisvälineiden puolueellisuus on aina huono asia riippumatta siitä, mihin suuntaan puolueellisuus osuu, koska vinoutuminen johtaa yksipuoliseen tiedottamiseen.

Kylmiin faktoihin perustuvan uutisoinnin sijaan on yleistynyt toimittajien omaa tarinankerrontaa ja mielipidemaalaamista korostava uutisointitapa. Keskivertolukijan on vaikeaa tehdä sävytetyn uutisen pohjalta täysipainoista analyysia tapahtumista ja ilmiöistä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen objektiivista uutisointia Suomessa?

Helsingissä 16.2.2018
Ville Tavio ps

[repo]

Viittaus toisaalle Hommaa, Tavio työsti EU-liittovaltiohivutusta eduskunnan lakivaliokunnassa.

https://hommaforum.org/index.php/topic,51757.msg2840772.html#msg2840772

[qwerty]

KK 34/2018 vp

Mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen objektiivista uutisointia Suomessa?

Helsingissä 16.2.2018
Ville Tavio ps

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Yleisesti ottaen on hyvä huomata, että toimittajien ammattikuntaa ei ole suljettu. Toimittajan ammatti ei ole vain tietyiltä koulutusaloilta valmistuneille mahdollinen ammatinvalinta. Toimittajiksi hakeutuu ja työskenteleekin monia erilaisia koulutustaustoja omaavia henkilöitä. Luonnollisesti tietyt näkemykset tai taustat voivat painottua, kuten monilla muillakin aloilla. 

Myös viestinnän, tiedotusopin, journalistiikan ja muita median koulutusohjelmia löytyy useista eri yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja ammattioppilaitoksista eri puolilta maata. Rajoituksia tai kiintiöitä perustuen esimerkiksi mielipiteisiin, puolue- tai muihin taustoihin tai niiden puutteeseen, ei olisi mahdollista tai tarkoituksenmukaista asettaa. 

Sananvapaus on vahvasti turvattu perustuslain lisäksi muun muassa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Perustuslaissa sananvapaus on turvattu laajasti. Perustuslain 12 §:n mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Käytännössä sananvapaus turvaa kaikkea viestintää riippumatta näkökulmasta tai sisällöstä ja kenenkään ennakolta viestintää estämättä tai sensuroimatta.

Sananvapauden rajoituksena voidaan nähdä muun muassa päätoimittajavastuusta säätävä laki sananvapauden käytöstä joukkoviestinnässä. Sen 1 §:n mukaan lakia sovellettaessa ei viestintään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.

Objektiiviseen tiedonvälityksen käytänteet perustuvat pitkälti alan itsesääntelyyn. Julkisen sanan neuvoston toiminta ja journalistin ohjeet muodostavat tärkeimmän viitekehyksen. JSN:n jäsenet ovat sitoutuneet journalistin ohjeisiin. Mahdollisista henkilökohtaisista mielipiteistä riippumatta journalistilla on mm. velvollisuus pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO8). Sitä, millaisia näkökulmia käytetään tai mitä aiheita uutisiin ja muihin juttuihin valikoidaan, ei kuitenkaan säädellä sen tarkemmin niin lainsäädännössä kuin itsesääntelyssäkään. Nämä jäävät toimitusten sisäisesti päätettäviksi ja journalistisin perustein tehtäviksi.
 
Sananvapauden tavoitteena on taata vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön kritiikkiin. Näin ollen käytännössä puuttuminen yksittäisten toimittajien tai tiedotusvälineiden näkökulmiin tai aihevalintoihin ei ole mahdollista, eikä myöskään toivottavaa. Länsimaisen demokratian peruskiviin kuuluu se, että media saa toimia mahdollisimman vapaasti ja tuoda esille erilaisia näkökulmia. Tältä osin tarkka sääntely tai se, että istuva hallitus voisi määrittää mediassa esillä olevia näkökulmia, ei ole toivottavaa. Ensi sijassa tulee luottaa itsesääntelyn toimivuuteen ja journalistin ohjeiden noudattamiseen. 

Käytännössä esimerkiksi radion ja television ohjelmistotoimiluvissa sisältöperusteita ja –ehtoja on viimeisten vuosien aikana lievennetty. Itse toimilupajärjestelmällä voidaan turvata median omistuspohjan monimuotoisuutta ja sitä kautta sananvapauden edistämistä, kun toimilupia myönnetään erityyppisille ja -taustaisille toimijoille. Julkisen palvelun Yleisradion tehtäviä ja rahoitusta koskevat päätökset taas tehdään parlamentaarisesti. 

Näiden reunaehtojen puitteissa hallitus pyrkii edistämään median toimintamahdollisuuksia. Hallituksen puolivälitarkastelussa linjattiin, että se aloittaa mediapoliittisen ohjelman valmistelemisen. Ohjelman tavoitteena on varmistaa suomalaiselle media-alalle ja suomalaiselle sisällöntuotannolle mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset sekä varmistaa suomalaisen median monimuotoisuus.
 
Erityisenä huomion kohteena ovat juuri demokratiallekin tärkeiden journalististen sisältöjen tuottamisedellytykset. Ohjelman lähtökohtana onkin kansalaisen oikeus saada tietoa. Ohjelman taustatutkimukset ja toimenpiteet valmistuvat kesään mennessä.

Hallituksessa on myös pidetty esillä digitaalisten lehtien ja e-kirjojen arvonlisäveron alentamista, kun tämä on Euroopan unionin arvonlisäverodirektiivin muutosten jälkeen mahdollista.  Lisäksi muun muassa lakiin sähköisen viestinnän palveluista on tehty muutoksia (HE 82/2017vp), joilla pyritään media-alan toimintaedellytysten parantamiseen.

Yhtenä toimenpiteenä liikenne- ja viestintäministeriö myönsi 22.12.2017 MTV Sisällöt oy:lle kolmen miljoonan avustuksen, jonka avulla varmistettiin televisiossa myös muiden kuin julkisen palvelun uutis- ja ajankohtaisohjelmistojen saatavuus koko maan alueella. Yhtiölle asetettiin samalla uutis- ja ajankohtaisohjelmia koskeva palveluvelvoite vuoden 2019 loppuun saakka.

Laajasti katsoen suomalaisen mediakentän toimintaedellytysten vahvistaminen on avainasemassa siinä, että erilaisia näkemyksiä pääsee esille mahdollisimman paljon ja sille, että myös objektiivisen journalismin tuottamiselle säilyy kannusteita.

Helsingissä 8.3.2018
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

[Brandis]

Sananvapauden tavoitteena on taata vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön kritiikkiin. Näin ollen käytännössä puuttuminen yksittäisten toimittajien tai tiedotusvälineiden näkökulmiin tai aihevalintoihin ei ole mahdollista, eikä myöskään toivottavaa.

KK 34/2018 vp

Kirjallinen kysymys median objektiivisuudesta Suomessa

Tutkimusartikkelin mukaan Vihreitä kannatti 47,7 prosenttia ja Vasemmistoliittoa 27,3 prosenttia journalistiopiskelijoista. SDP:n kannatus oli 11,4 prosenttia. Näiden vihervasemmistoryhmien yhteenlaskettu kannatus oli siis 86,4 prosenttia journalistiopiskelijoiden keskuudessa.

Tampereen yliopiston tutkimus on samansuuntainen kuin Mediaviikko-lehden kysely vuodelta 2010. Sen mukaan toimittajista puolet on vasemmistolaisia.

Yllä luetellut sananvapauden tavoitteet eivät suomalaisessa valtavirtalehdistössä valitettavasti toteudu puolueellisen näkökulmavalinnan takia; Villen hyvin esiin nostama poliittinen jakautuneisuus yksin journalistiopiskelijoiden keskuudessa, puhumattakaan toimittajakunnasta, on aihetta avaavaa.

Bernerin vastine ei nyt ihan vastannut siihen tarpeeseen, joka vaatisi huomiota. Tilanne on aika akuutti.

[qwerty]

[tweet]984752091343261696[/tweet]

Sama tekstimuodossa

Taviolla on näköjään oma "Tavion Kampanja" YT kanava. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän YT kuopattiin heti kättelyssä?

[K.L.O]

Juuri äsken Taviolta:

[tweet]985774794187640832[/tweet]

[Ville Tavio]

Terveisiä taas eduskunnasta tänne hommaforumille!

Meiltä lähtee viikottain kymmeniä tiedotteita lehtien toimituksiin, mutta Perussuomalaisten näkyvyys on valtamedioissa aika huonoa kun toimittajat harvoin tahtovat meistä uutisoida. Nettinäkyvyyden rooli on siten korostunut ja ihmiset osaavatkin onneksi lukea Suomen Uutisia ja muita maahanmuuttokriittisiä nettilehtiä.

Tein lakialoitteen, jossa ehdotan kansalaisuuden saamiseen vaadittavan asumisaikavaatimuksen nostoa kymmeneen vuoteen. Toki muitakin vaadittavia kriteereitä tulee tarkistaa ja tiukentaa, mutta nyt kun 2015-2016 suuri turvapaikanhakijaryhmä on saapunut niin olisi haitallista, jos kaikki saisivat kansalaisuuden jo vuosina 2019-2020. Tämä johtaa esimerkiksi suuriin perheenyhdistämiseen (toimeentuloedellytystä ei vaadita kansalaiselta) ja mahdollisten joukossa olevien rikollisten, jopa terroristien, karkotusten estymiseen (kansalaista ei voi karkottaa). Helppo kansalaisuuden saaminen on myös selvä vetovoimatekijä tuleville turvapaikanhakijoille. Selostan lakialoitteeni pääkohdat US-blogissa http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253876-lakialoite-kansalaisuuden-asumisaikavaatimuksen-nostosta ja aloite kokonaan löytyy eduskunnan sivuilta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_12+2018.aspx.

Maahanmuuttopolitiikan ulkopuolelta on mainittava, että jätin myös aloitteen lapsivaikutusten arvioinnista, jolle sain kerättyä poikkeuksellisesti eduskunnan enemmistön tuen käymällä kaikki edustajat läpi henkilökohtaisesti. Aikaa tähän meni pari viikkoa. Aloite löytyy eduskunnan sivuilta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_15+2018.aspx.

Muistakaa seurata minua Twitterissä ja Facebookissa 

Olen jakanut videoita eduskunnasta varsinkin Facebookissa, mutta niitä voi katsoa kootusti myös Youtube-kanavaltani:
https://www.youtube.com/channel/UCT1RtvmeTTZOCZEZf1yKRLw.

Kaikki palautteenne on tervetullutta homman yksityisviesteillä ja sähköpostitse etunimi.sukunimi@ eduskunta.fi

[Kni]

Tein lakialoitteen, jossa ehdotan kansalaisuuden saamiseen vaadittavan asumisaikavaatimuksen nostoa kymmeneen vuoteen.

Tuokin otsikoitiin Turun Sanomissa jotenkin niin että Tavio haluaa vaikeuttaa Suomen passin saamista. Ikäänkuin siis koskisi Mattia ja Maijaakin. Kiusa se on pienikin kiusa. Itse uutisessa taidettiin sitten kertoa enemmän mutta jos luki vain otsikon niin jäi vääristelty kuva.

Jatka hyvällä linjalla!

[akez]

Maahanmuuttovirasto: Suurin osa Suomeen lennätettävistä eritrealaisista hakee turvapaikkaa vältelläkseen armeijapalvelusta – vaikka sotaa ei ole, lähes kaikki saavat turvapaikan

(...)
Suurimmalla osalla hakijoista ensisijainen hakuperuste on armeijakarkuruus tai kansallispalvelukseen joutumisen ja sen välttelystä aiheutuvien rangaistusten vaara.
– Suurin osa hakijoista ilmoittaa perusteeksi myös luvattoman maasta poistumisen ja siitä aiheutuvan rangaistuksen pelon, Repo kertoo.

Maahanmuuttoviraston mukaan kansallispalveluksesta karanneilla ja palvelusikäisillä Eritreasta laittomasti lähteneillä henkilöillä on todellinen vaara joutua ankarien, epäinhimilliseksi kohteluksi katsottavien rangaistusten kohteeksi.

Määrittelemättömän kestoiseen ja henkilön liikkumisvapautta rajoittavaan palvelukseen joutumisen voidaan katsoa aiheuttavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisen kohtelun vaaran. Virallisesti kansallispalveluksen kesto Eritreassa on 18 kuukautta, mutta käytännössä se saattaa kestää vuosia.
(...)

Suomi ei voi olla vakuutuslaitos, josta jokainen voi saada ilmaisen vakuutuksen tämän maailman kaikkien vääryyksien ja epäoikeudenmukaisuuksien varalta. Lisäksi nuo esitetyt argumentit eivät vaikuta olevan edes kuranttia tavaraa, sillä monessa maassa pakollinen asepalvelus saattaa kestää vuosikausia. Jos tuolla todella on ongelmia, niin sitten valittavat hallitukselleen, lähettäköön kirjeen Afrikan ihmisoikeustuomioistuimelle, Afrikan yhteistyöjärjestölle, eli ratkokoon asiansa siellä keskenään vaikka rumpuja paukuttamalla. Ei siirretä sitä tänne ongelmaksi, sillä ei tuo ongelma tänne kuulu. Keinoja riittää roppakaupalla: Voi valittaa YK:hon, kauppasaarto, varojen jäädyttäminen, boikotti, Eritrean johtajien mollaaminen maailman mediassa sosialisteiksi, kommunisteiksi tai natseiksi. Jos sekään ei toimi, niin voi, voi sitten. Keksikää silloin jotakin vielä parempaa siellä Afrikassa. Tänne tuota pulmaa on turha raijata.

[MW]

Kuinkas kauan se asepalvelus Venäjällä kestää? Ja ymmärtääkseni keilaa kaatuu aika huolella niiden urpojen keskuudesta, jotka eivät osaa tai pysty voitelemaan siitä itseään ulos.

Eiköhän pitäisi laittaa uusi normaali, että jokainen kutsuntaikäinen, asekuntoinen ryssä on tervetullut valtaamaan vaatimaan turvapaikan itselleen?

Sota on julmaa, ja ratsuväki raakaa, mutta mitä vittua jonkun Eritrean armeijan sekoilut meille kuuluvat?

Suvereeni valtio, jonka Suomi lienee tunnustanut? Julistakaa sota sitten, jos niin ahistaa.

[Phantasticum]

https://www.verkkouutiset.fi/miksi-lahes-kaikki-eritrealaiset-saavat-turvapaikan/

Ilonpilaaja tässä taas, hyvää iltaa. Enpä voi olla toteamatta, että silloin kun eritrealaisia lennätettiin Suomeen EU:n sisäisinä siirtoina, nuivat perussuomalaiset olivat hipihiljaa, vaikka he omien sanojensa mukaan vastustivat vapaaehtoiseksi kutsuttua taakanjakoa. Esitin edustaja Taviolle asiasta kysymyksenkin, mutta hän ei koskaan vastannut siihen. Mikä ihme siinä on, että vasta nyt kelpaa tehdä asiasta kirjallinen kysymys, vaikka asia oli ajankohtainen reilu vuosi sitten.

Käykääpä katsomassa kertauksen vuoksi ketjua otsikolla Perussuomalaiset kannattaa EU:n mamupakkokiintiöitä. (linkki) Vähän aikaa sitten perussuomalaiset olivat myös hyväksymässä valiokuntalausuntoja. (linkki) Vaikka asia onkin käytännössä päätetty jo aikaa sitten, pöytäkirjaan olisi voinut jättää eriävän mielipiteen.

Perussuomalaisten viesti on niin ristiriitainen, että näin (entisenä) äänestäjänä en tiedä mitä ajatella.

[N. A. Saramo]

Ilonpilaaja tässä taas, hyvää iltaa. Enpä voi olla toteamatta, että silloin kun eritrealaisia lennätettiin Suomeen EU:n sisäisinä siirtoina, nuivat perussuomalaiset olivat hipihiljaa, vaikka he omien sanojensa mukaan vastustivat vapaaehtoiseksi kutsuttua taakanjakoa. Esitin edustaja Taviolle asiasta kysymyksenkin, mutta hän ei koskaan vastannut siihen. Mikä ihme siinä on, että vasta nyt kelpaa tehdä asiasta kirjallinen kysymys, vaikka asia oli ajankohtainen reilu vuosi sitten.

Lähetin Ville Taviolle sähköpostia, jossa linkitin kommenttiisi ja pyysin hänen näkemystään. Tavio kertoi, ettei pysty ajankäytöllisistä syistä vastamaan muihin viesteihin kuin hänen sähköpostiinsa lähetettyihin. Kysymykset ja kommentit kannattaa siis suunnata osoitteeseen <[email protected]>.

Näen itsekin, että eritrealaisten hyväksyttyihin turvapaikkahakemuksiin huomattavana lähtölaukauksena oli sisäiset siirrot, joiden hyväksyminen oli Suomelta valtava virhe.

Siirtolaiskriisi ylipäänsä vei PS:n nuivilta edustajilta yöunet ja hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan pyrittiin vaikuttamaan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, yötä päivää. Näin tämän erityisen läheltä, sillä olin hallitusaikaan PS:n eduskuntaryhmän maahanmuuttopoliittisen ryhmän puheenjohtaja ja siinä mielessä usein monia muita paremmin ajan hermolla.

Tuolloinen PS:n munailu hallituksessa johtui yksinkertaisesti siitä, että puolueen puheenjohtaja oli Soini ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Terho. Ylipäänsä soinilaisten ministerien intressissä tai prioriteeteissa ei tuntunut olevan nuivan politiikan läpivieminen. Havahduin tähän viimeistään kun Terho esti muutaman hesarin lehtijutun perusteella perheenyhdistämisen edellytysten täysimääräistä kiristämisen, vaikka siitä oltiin jo saatu hallituksessa sovittua.

Puolueen jäsenistö antoikin oikeutetusti puoluekokouksessa Soini-Terho kaksikolle tehokkaimman mahdollisen palautteen laittamalla johdon vaihtoon ja loppu on historiaa.

[Roope]

Tuolloinen PS:n munailu hallituksessa johtui yksinkertaisesti siitä, että puolueen puheenjohtaja oli Soini ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Terho. Ylipäänsä soinilaisten ministerien intressissä tai prioriteeteissa ei tuntunut olevan nuivan politiikan läpivieminen. Havahduin tähän viimeistään kun Terho esti muutaman hesarin lehtijutun perusteella perheenyhdistämisen edellytysten täysimääräistä kiristämisen, vaikka siitä oltiin jo saatu hallituksessa sovittua.

Terho esti? Suomen Kuvalehden kuvaus hallituskumppaneiden vedätyksestä ei siis olisi ollut totuus tai ainakaan koko totuus, vaan PS-johto oli tieten mukana niiden petoksessa?

2016-02-11 HS: Perheenyhdistäminen vaatii vastedes vakaita tuloja (yhdistetty)

Ja Terhoko vaati vaikenemaan ja valehtelemaan, kun täälläkin ihmeteltiin tapahtunutta? Ja siihen suostuttiin?

On kuultu jo niin monta tarinaa, että haluaisin kuulla nykyiseltä PS-ryhmältä yhteisen version, mitä tuolloin oikein tapahtui. Simon Elo ainakin lasketteli sujuvasti luikuria puoluekokoukseen asti, mutta miksi kukaan PS-kollega ei korjannut hänen levittämiään valheita esimerkiksi juuri perheenyhdistämislain käsittelystä?

[Mika]

Perussuomalaisten viesti on niin ristiriitainen, että näin (entisenä) äänestäjänä en tiedä mitä ajatella.

Persujen oppositiopolitiikka on ollut sellaista, että epäilen Halla-ahon tyytyneen siihen, että hänen oma hillotolppansa on turvattu nykyiselläkin kannatuksella. On hyvin vaikea nähdä enää mitään perustetta äänestää ketään tulevissa vaaleissa.

[justustr]

Perussuomalaisten viesti on niin ristiriitainen, että näin (entisenä) äänestäjänä en tiedä mitä ajatella.

Persujen oppositiopolitiikka on ollut sellaista, että epäilen Halla-ahon tyytyneen siihen, että hänen oma hillotolppansa on turvattu nykyiselläkin kannatuksella. On hyvin vaikea nähdä enää mitään perustetta äänestää ketään tulevissa vaaleissa.

Hyvinpä ollaan taas omien tukena.

Kyllä mokusektoria naurattaa kun lukevat näitä ketjuja. Näille hommaluovuttajille ei yksinkertaisesti voi hävitä.

Tärkein ja samalla myös kohtalokkain ero kansallismielisten vihervasemmiston välillä onkin lojaalius. 

[J. Lannan haamu]

Tuollaista viestiä mitä esim. Phantasticum ja jotkut muut kokevat, ei vaan pitäisi tapahtua. Ensimmäisenä pitää olla selkeä linja viesti, sellainen jonka jokainen persu tietää johdosta tuonne piireihin asti jos tullaan yöllä herättämään ja kysymään.

Ei se voi mennä siten, että kansalaiset tulevat kyselemään ja sitten heille sanotaan että no onhan näin sanottu silloin ja silloin mutta media ei vaan nostanut ja et seurannut tarpeeksi persumediaa.

Persujen pitäisi nostaa muutama 3-5 sellaista laajempaa ja tärkeämpää aihetta tapetille ja lähteä niillä ammuksilla jallittamaan vihulaista. Jos joskus harvoin yksi tekee näin ja toinen niin, ei se vielä riitä vaan kaikkien toimijoiden pitäisi tuottaa jotain yhteiselle linjalle. Esim. Kike sotaveteraaneista, kerran ainakin piti hyvän puheen siitä. Teuvo suomalaisesta työstä, Mestari ja Huhtasaari maahanmuutosta ja takaisin kotiuttamisesta, Tavio valjastettaiisin kansallismielisen lainsäädännön erityisasiantuntijaksi.

Sitten pitää vaan keksiä jotain Merelle, Immoselle, Eerolalle ja niille parille muulle avustajineen, jostain sellaista joka tulee perussuomalaisten kansallismielistä ja maahanmuuttokriittisempää agendaa.

[Phantasticum]

Lähetin Ville Taviolle sähköpostia, jossa linkitin kommenttiisi ja pyysin hänen näkemystään.

Kiitos sinulle. Viestini oli enemmän retorinen. En odottanut siihen sen konkreettisempaa vastausta.

Kiitos myös edustaja Taviolle vastauksesta, vaikka en sitä sellaisenaan niele. Aika moni seikka ja yksityiskohta viittaa siihen, että nuivat edustajat alistuivat jo ennen vaaleja siihen, ettei oma agenda menesty. Toistan taas itseäni, mutta kyllä minä näen asian niin, että te ette pyrkineet vaikuttamaan "kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla" vaan te vain teeskentelitte, että te pyritte vaikuttamaan "kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla".

Vähän ennen puheenjohtajavaalia alkoi mantra, että hallitusohjelmaa pitää noudattaa, vaikka Halla-aho oli vielä muutama kuukausi aikaisemmin kehunut maahanmuuttopoliittista ohjelmaa ihan hyväksi ja antanut sille kahdeksikon. Eikä hänessä ja Sampo Terhossa ollut juuri mitään eroa ennen puheenjohtajavaalia. Tämä on juuri sitä, että puhutaan niin totta kuin osataan.

Ja tosiaan Simon Elostelija oli suurin piirtein ainoa nuiva edustaja, joka kävi Hommalla omassa nimikkoketjussaan vastailemassa kinkkisiin kysymyksiin laskettelemalla sujuvasti luikuria. Ei ollut vaikea huomata, että hänellä oli suunnattomia vaikeuksia vastata rehellisesti, ja hän kierteli ja kaarteli parhaan kykynsä mukaan, ettei perussuomalaisten petos olisi silloin vielä paljastunut. Hänenkin käyntinsä vähenivät, kun oma ketju alkoi olla täynnä miinoja eikä niiden yli voinut enää harppoa ilman, että jossain oli vaarana jysähtää.

Sanon nyt todella rumasti, mutta Halla-aho on ansainnut Brysselissä viiden vuoden aikana miljoonan. Mitä hän teki silloin, kun edustaja Tavion sanoin "siirtolaiskriisi vei PS:n nuivilta edustajilta yöunet". En sanoisi muuten, mutta kun joskus tuntuu siltä, että jotkut seuraavat häntä täysin sokeasti lammaslauman lailla vailla omaa tahtoa.

Ja vielä näistä omista ja omien tukemisesta, niin perussuomalaiset eivät ole minulle yhtään sen enempää omia kuin ketkään muutkaan.

[qwerty]

KK 158/2018 vp

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Eritrean turvallisuustilanne tulee Suomessa paremmin huomioiduksi Eritrean kansalaisten turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Vuonna 2015 Euroopassa alkaneen muuttoliikekriisin aikana Euroopan unionin neuvosto päätti syyskuussa 2015 niin sanotusta taakanjakomenettelystä osana solidaarisuustoimia merkittävän määrän Euroopan turvapaikanhakijoista vastaanottaneita Italiaa ja Kreikkaa kohtaan. Muut Euroopan maat, Suomi mukaan lukien sitoutuivat ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita ja käsittelemään heidän hakemuksensa. Neuvoston päätökset koskivat kansalaisuuksia, joiden kohdalla kansainvälisen suojelun myöntämisprosentti on EU-jäsenvaltioissa ollut viimeisen vuosineljänneksen aikana Eurostatin tilaston mukaan 75 prosenttia tai sitä korkeampi. Suurin osa Suomeen vuosina 2015–2017 saapuneista eritrealaisista turvapaikanhakijoista on tullut tällaisina Euroopan unionin sisäisinä siirtoina. Virallisten tilastojen mukaan vuoden 2015 alusta alkaen eritrealaisten jättämiä hakemuksia on Suomessa ollut yhteensä 836, joista 764 on sisäisinä siirtoina tulleiden hakemuksia, joten muita kuin sisäisiä siirtoja ei ole vuosina 2015–18 ollut kuin muutamia kymmeniä.

Turvapaikkapäätöksenteko perustuu harkintaan, jossa otetaan huomioon jokaisen henkilön yksilöllinen tilanne, pakolaisoikeuden periaatteet sekä ajantasainen ratkaisuhetken maatieto. Vaikka maan tilanteella on merkitystä kansainvälisen suojelun tarvetta harkittaessa, ei esimerkiksi sodan tai muun aseellisen selkkauksen olemassaolo ole edellytys suojelun saamiselle. Turvapaikan voi saada, jos on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Jos edellytykset turvapaikalle eivät täyty, on hakijalle mahdollista myöntää toissijaista suojelua, jos on merkittäviä perusteita uskoa, että henkilö joutuisi palatessaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa. Suurimmalla osalla eritrealaisista hakijoista ensisijainen hakuperuste on armeijakarkuruus tai kansallispalvelukseen joutumisen ja sen välttelystä aiheutuvien rangaistusten vaara. Suurin osa hakijoista ilmoittaa perusteeksi myös luvattoman maasta poistumisen ja siitä aiheutuvan rangaistuksen pelon. Lähtömaatieto huomioiden kansallispalveluksesta karanneilla ja palvelusikäisillä Eritreasta laittomasti lähteneillä henkilöillä voidaan katsoa olevan todellinen vaara joutua ankarien, epäinhimilliseksi kohteluksi katsottavien rangaistusten kohteeksi. Myös määrittelemättömän kestoiseen ja henkilön liikkumisvapautta rajoittavaan palvelukseen joutumisen voidaan katsoa aiheuttavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisen kohtelun vaaran. Maatiedon valossa edellä mainitut riskit ovat valtaosalle eritrealaisista varsin todennäköisiä, minkä vuoksi eritrealaisille myönnetään EU:ssa syyrialaisten jälkeen toisiksi yleisimmin suojelua. Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2017 eritrealaisista turvapaikanhakijoista 92 % sai kansainvälistä suojelua EU:ssa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi 20.6.2017 tuomion asiassa M.O vs. Sveitsi, jolla se hylkäsi kielteisen turvapaikkapäätöksen Sveitsissä saaneen hakijan valituksen ja katsoi, että hänet voidaan käännyttää Eritreaan ilman, että kyseessä olisi kidutuksen kieltoa koskeva (Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artikla) loukkaus. Tuomiossa katsottiin, että pelkkä Eritrean yleinen ihmisoikeustilanne ei vakavuudestaan huolimatta anna aihetta olettaa, että kuka tahansa maan kansalainen joutuisi Eritreaan palautettaessa EIS 3 artiklan vastaisen kohtelun vaaraan, vaan hakijan tulee perustella hakemuksensa yksilöllisesti. Pelkästään se, että henkilö on hakenut turvapaikkaa ulkomailta ja saanut kielteisen päätöksen, ei automaattisesti aseta henkilöä vaaraan, mikäli hänet palautettaisiin Eritreaan. Tuomiossa painotettiin vahvasti hakijan omaa selvittämisvelvollisuutta, varsinkin hakemuksen keskeisiin tosiseikkoihin liittyvien henkilökohtaisten olosuhteiden ja kokemusten osalta.

Maahanmuuttovirasto tutkii jokaisen hakemuksen yksilöllisesti ja hakijalla on selvittämisvelvollisuus henkilökohtaisten olosuhteidensa ja kokemustensa osalta. Maahanmuuttovirasto on ottanut käytännössään huomioon myös edellä mainitun EIT:n tuomion ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella eritrealaiselle hakijalle voidaan tehdä myös kielteinen päätös, mikäli hänen henkilökohtaisia olosuhteitaan koskeva selvittämisvelvollisuus huomioiden hän ei kykene riittävän yksityis- ja omakohtaisesti sekä johdonmukaisesti ja todentuntuisesti kertomaan hakemuksen keskeisistä tosiseikoista, kuten maasta poistumisesta sekä kansalaispalvelukseen liittyvistä seikoista. Turvapaikkahakemuksia käsitteleviä Maahanmuuttoviraston virkamiehiä on koulutettu uskottavuusarvioinnin tekemisestä yleisesti ja eritrealaisten kohdalla erityisesti, jotta turvapaikkapuhutteluissa osataan kiinnittää huomiota relevanttien seikkojen riittävän perusteelliseen selvittämiseen.

Maahanmuuttoviraston tekemään turvapaikkapäätökseen vaikuttaa siis ajantasainen, ratkaisuhetken maatieto. Jos tilanne hakijan lähtömaan osalta muuttuu, tämä huomioidaan ratkaisukäytännössä. Vaikka Maahanmuuttoviraston julkinen Eritrean tilannekatsaus on maaliskuulta 2017, sen sisältämä maatieto ei kuitenkaan ole vanhentunutta. Maan tilanteessa, jota maatietotutkijat seuraavat aktiivisesti, ei ole ilmennyt merkittäviä muutoksia kevään 2017 jälkeen ja sen jälkeen ilmestyneet raportit sisältävät pitkälti samaa maatietoa kuin maatietopalvelun kevään 2017 tilannekatsaus. Maatietopalvelussa tuotetaan kuitenkin yleisten tilannekatsausten lisäksi yksittäisiin tapauksiin maatietoa aina kun sitä päätöksien tueksi pyydetään ja tarvitaan.

Helsingissä 16.5.2018
Sisäministeri Kai Mykkänen

[qwerty]

Tein lakialoitteen, jossa ehdotan kansalaisuuden saamiseen vaadittavan asumisaikavaatimuksen nostoa kymmeneen vuoteen. Toki muitakin vaadittavia kriteereitä tulee tarkistaa ja tiukentaa, mutta nyt kun 2015-2016 suuri turvapaikanhakijaryhmä on saapunut niin olisi haitallista, jos kaikki saisivat kansalaisuuden jo vuosina 2019-2020. Tämä johtaa esimerkiksi suuriin perheenyhdistämiseen (toimeentuloedellytystä ei vaadita kansalaiselta) ja mahdollisten joukossa olevien rikollisten, jopa terroristien, karkotusten estymiseen (kansalaista ei voi karkottaa). Helppo kansalaisuuden saaminen on myös selvä vetovoimatekijä tuleville turvapaikanhakijoille. Selostan lakialoitteeni pääkohdat US-blogissa http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253876-lakialoite-kansalaisuuden-asumisaikavaatimuksen-nostosta ja aloite kokonaan löytyy eduskunnan sivuilta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_12+2018.aspx.

Tämä oli tänään lähetekeskustelussa. Koko pöytäkirja

16.49 Ville Tavio ps (esittelypuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Kansalaisuuksia myönnetään nykyään enemmän kuin koskaan ennen, ja samaan aikaan kantaväestön syntyvyys on laskussa. Vallassa olevat poliitikot ovat päättäneet ylläpitää väestönkasvua keinotekoisesti maahanmuuton avulla. Tämä johtaa suomalaisten suhteellisen osuuden vähenemiseen ja vieraskielisen väestön suhteellisen osuuden kasvuun. 
Jos sallimme suomalaisen väestön osuuden vähenemisen ja vastaavasti ulkomaalaisen väestön osuuden kasvun, niin sallimme myös ulkomaisten kulttuurien kasvun Suomessa. Nämä kulttuurit eivät ole aina sitä, mitä tahtoisimme niiden olevan. Näiden kulttuurien myötä tulee tapahtumaan myös ulkomaalaisen vallan kasvu maassamme. Viime kädessä suomalaisen väestönosan vähentymisen seurauksena on suomalaisten arvojen heikentyminen.

Kansalaisuuspolitiikka on jäänyt julkisessa keskustelussa vähäiselle huomiolle, vaikka se on erittäin merkittävä osa nykyisenlaisen maahanmuuton mekanismeja. Kansalaisuuden saanut ulkomaalainen voi tuoda perheenjäseniään Suomeen helposti. Kansalaisuuden saanut ulkomaalainen muuttuu useimmissa tilastoissa suomalaiseksi, minkä jälkeen maahanmuuttajaväestön seuraaminen tilastollisesti muuttuu vaikeaksi. Kansalaisuuden saanutta ulkomaalaista ei voida myöskään enää karkottaa Suomesta, vaikka hän syyllistyisi minkälaisiin rikoksiin.

Perussuomalaiset näkevät, että Suomen tulee huolehtia kansalaisuuspolitiikassaan siitä, että ulkomaalainen voi saada Suomen kansalaisuuden vain ansaitusti. Kansalaisuuden saamisen ehdot eivät saa olla liian väljät, kuten tällä hetkellä valitettavasti on.
Arvoisa puhemies! Käsiteltävässä lakialoitteessa ehdotetaan Suomen kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentamista siten, että yleinen asumisaikavaatimus Suomen kansalaisuutta haettaessa nostetaan 10 vuoteen. Nykyään yleinen asumisaikavaatimus on 5 vuotta ja turvapaikan saaneille vain 4 vuotta. 

Suomen linja on moniin muihin Euroopan maihin nähden avokätinen. Itävallassa maan kansalaisuutta voi hakea vasta 10 vuoden asumisen jälkeen. Tanskassa yleinen asumisaikavaatimus on 9 vuotta, Saksassa 8 vuotta ja Norjassa 7 vuotta. Lisäksi Euroopan ulkopuolella, esimerkiksi Aasiassa, on lukuisia kehittyneitä maita, joissa kansalaisuuden saaminen on tehty huomattavasti vaikeammaksi kuin Suomessa. 

Suomessa kansalaisuuden hakijan katsotaan kansalaisuuslain mukaan asuneen maassa riittävän kauan, jos yhtäjaksoista asumista Suomessa on kertynyt viimeksi kuluneet 5 vuotta keskeytyksettä tai kansainvälistä suojelua saavan tapauksessa 4 vuotta. Sekin riittää, jos hakija on asunut Suomessa yhteensä 7 vuotta 15 ikävuoden täyttymisen jälkeen. Tätä jälkimmäistä kutsutaan kerätyksi asumisajaksi.

Nyt käsiteltävässä lakialoitteessa ehdotetaan muutos, joka koskee siis sekä yhtäjaksoista asumisaikaa että kerättyä asumisaikaa. Samalla ehdotetaan kumottavaksi kansalaisuuslain oleellisia poikkeuspykäliä yleiseen asumisaikaedellytykseen tehtävistä poikkeuksista ja näin ollen tehtäisiin 10 vuoden asumisaikaedellytyksestä hyvin vahva sääntö.

Ei ole perusteltua, että nykyisen lain mukaan työn perässä Suomeen muuttanut ulkomaalainen on turvapaikanhakijaa huonommassa asemassa. Työpaikan vuoksi Suomeen saapuneelle asumisaikaedellytys on 5 vuotta, kun taas turvapaikan saaneelle 4 vuotta. 

Meidän täytyy palauttaa Suomen kansalaisuus sille kuuluvaan arvoonsa ja estää liian helppo kansalaisuuden saanti. Ennen vanhaan kansalaisuuden saaminen oli Suomessakin niin harvinainen kunnia-asia, että kansalaisuuden myönsi tasavallan presidentti omakätisellä allekirjoituksella. Nykyään kansalaisuuksia jaetaan liukuhihnalta.

Suomen kansalaisuuksia myönnetään siis nykyisin enemmän kuin koskaan aiemmin satavuotiaan valtiomme historiassa. Viime vuosina kansalaisuuksia on myönnetty vuositasolla tyypillisesti 8 000:n ja 9 000:n väliltä, aivan viime aikoina luku on noussut jo 10 000:een.

Kansalaisuuden saaneiden määrä alkoi kasvaa voimakkaasti 20 vuotta sitten, ja uusi kasvupyrähdys nähtiin tämän vuosikymmenen alkupuolella. Kansalaisuuden saaneiden kasvu selittyy toki osittain Eurooppaan suuntautuneen siirtolaisuuden globaalilla kasvulla, mutta se ei yksinään riitä tietenkään mitenkään selitykseksi. Maahanmuutto ei ole mikään väistämätön luonnonvoima, jonka edessä kansallisvaltio on kyvytön ja voimaton. 

Maahanmuuttoon tulee vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Se on meidän tehtävämme eduskunnassa, tehdä vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, joka kestää, vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, jotta kotimaamme, Suomi, säilyy myös tuleville sukupolville. [Laura Huhtasaari: Erittäin hyvä puheenvuoro!]

16.55 Jani Mäkelä ps

Arvoisa puhemies! Heti alkuun haluan tehdä selväksi, mitä Suomen kansalaisuus on ja mitä se ei ole. Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole ulkomaalaiselle perusoikeus, se ei ole ulkomaalaiselle ihmisoikeus, vaan Suomen kansalaisuuden saaminen on ulkomaalaiselle etuoikeus.

Kansalaisuuden myöntäminen on siis äärimmäisen voimakas oikeustoimi, jolla on suuret vaikutukset ja velvoitteet maamme kannalta. Siksi siihen täytyykin suhtautua vakavasti ja aivan erityisesti nykyistä vakavammin. Näillä perusteilla kaikki esitykset kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentamiseksi ovat tervetulleita. Minimitaso, jolle mielestäni pitää päästä, on se, että kansalaisuutta ei saisi meillä vertailumaita eli Pohjois-Eurooppaa ja Pohjoismaita helpommin. Sellaiseen vetovoimatekijään meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa. 

Niinpä tämä lakiesitys kymmenen vuoden asumisvaatimuksesta ratkaisisi yhden osan tätä ongelmaa ja on itsestäänselvästi kannatettava. Tämä on hyvä alku, ja paljon muuta tarvitaan lisää. Haluaisin mukaan vaatimuksia kielitaidosta, työpaikasta ja muusta integraatiosta, että niitä päivitettäisiin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. 

Arvoisa puhemies! Ei voi olla hyväksyttävää, että Suomen kansalainen ei tulisi Suomessa toimeen ilman jatkuvaa auttamista, kotouttamista ja tulkkaamista.

16.58 Olli Immonen ps

Arvoisa puhemies! Itse näen, että maahanmuuttajille myönnettävän Suomen kansalaisuuden tulee olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta. Toisin sanoen kansalaisuus täytyy ansaita. Kansalaisuuden hakijan on pystyttävä todistamaan, että hän on kotoutunut yhteiskuntaamme. Kansalaisuus ei saa olla etukäteislahja, jolla yritetään houkutella maahantulijoita kotoutumaan. Nykyisin kansalaisuus valitettavasti myönnetään usein etukäteislahjaperiaatteella. Nykyinen liian lyhyt asumisaikaedellytys lisännee myös perusteettomia kansalaisuushakemuksia, sillä merkittävä osa nykyisin jätettävistä kansalaisuushakemuksista hylätään. Tämä on myös kustannuskysymys.

Edustaja Tavion asumisaikaedellytyksen tiukentamista koskeva lakialoite onkin erinomainen ja kannatettava. Tämä on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Jatkossa olisi perusteltua avata keskustelu myös muista kansalaisuuden myöntämisen kriteereihin liittyvistä ongelmista. Kansalaisuuden myöntämisperusteita olisi syytä tiukentaa myös muilla tavoin. Esimerkiksi vain tyydyttävän tasolle asetettu kielitaitovaatimus on liian vaatimaton. Keskustelua tulisi käydä enemmän myös kaksoiskansalaisuuteen liittyvistä ongelmista.

17.03 Laura Huhtasaari ps

Arvoisa puhemies! Paikaltani kuuntelin ja ihan liikutuin, kun edustajat Tavio, Mäkelä ja Immonen puhuivat suomalaisuudesta. Siitä heijastui se, kuinka paljon he arvostavat tätä maata, niitä ihmisiä, jotka ovat rakentaneet tämän maan, ja se ilmenee sillä tavalla, että arvostaa sitä, että on suomalainen ja Suomen kansalainen. Arvopohja on niin kunnossa. Kiitos, perussuomalaiset!
Minä katsoin itse asiassa sitä listaa, niin täällä eivät muut ole pyytäneet puheenvuoroja kuin vain perussuomalaiset. Eli nyt on tullut jälleen todistetuksi se, että meillä on perussuomalaiset ja sitten on muut. Meillä on Suomessa myös kaksipuoluejärjestelmä, mitä tulee poliittisiin mielipiteisiin.

17.07 Sami Savio ps

Arvoisa puhemies! Kuten edellisistä puheenvuoroista on jo käynyt hyvin ilmi, perussuomalaiset puolustavat suomalaisuutta ja maamme kunniakkaita perinteitä. Olemme siksi vaatineet vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa jo pitkään. Valitettavasti emme ole saaneet juuri tukea muilta puolueilta, emme hallituksessa emmekä oppositiossa. Perussuomalaisten näkemysten mukaan nykyisen kaltainen löyhä kansalaisuuslaki lyhyine asumisaikavaatimuksineen ei monessakaan tapauksessa ole riittävän pitkä integroidakseen ulkomailta Suomeen tulleita henkilöitä maamme kulttuuriin ja tapoihin. Siten kansalaisuuden myöntämisen ehtoja on varsin tarkoituksenmukaista kiristää pikaisesti edustaja Tavion lakialoitteessaan esittämällä tavalla. Tämä asia on erityisen tärkeä, varsinkin kun turvapaikanhakija- ja siirtolaisvirrat Euroopassa jatkuvasti kasvavat.

17.11 Ville Tavio ps

Se on myös tärkeä näkökohta, että nyt käsiteltävänä oleva lakialoite liittyy myös rikollisuuden torjumiseen. Ulkomaalainen voi ensimmäisten Suomessa asumiensa vuosien aikana tehdä sellaisia rikoksia, joihin liittyen syyllisyys käy ilmi vasta myöhemmin, kun kansalaisuus on jo myönnetty. Tämäkin puoltaa osaltaan asumisaikavaatimuksen pidentämistä. Kymmenen vuoden jälkeen maahan muuttaneesta ihmisestä tiedetään jo paljon enemmän kuin nykyisen neljän vuoden jälkeen.

Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.

[Ville Tavio]

Viimeisin täysistuntopuheeni on some-kanavien lisäksi ladattu myös Youtubeen: https://www.youtube.com/watch?v=Xzs0Y6siJXA

Aiheena oli siis tuo qwertyn edellä mainitsema kansalaisuuden asumisaikavaatimuksen nosto.

Otin tänään kantaa myös Itävallan aikeisiin vaatia maahanmuuttajilta sosiaaliturvan vastineeksi kielen osaamista, minusta Suomen tulee toimia samoin: https://www.suomenuutiset.fi/tavio-suomen-tulee-vaatia-maahanmuuttajilta-kielen-osaamista-vastineeksi-sosiaaliturvasta/

[qwerty]

Suullinen kysymys polttoaineiden verotuksesta (Ville Tavio ps)
Täysistunto, Torstai 31.5.2018

16.36 Ville Tavio ps

Arvoisa puhemies! Moni suomalainen tarvitsee autoa käydessään töissä tai harrastuksissa ja muissa välttämättömissä menoissa. Suomessa polttoaine on kuitenkin aivan liian kallista, oli kyseessä sitten bensalla tai dieselillä kulkeva auto. Dieselautossa varsinkin, kun maksetaan vielä käyttövero ja silti diesel on kallista. Ja polttoaineen hinnat sen kun nousevat. Itse asiassa tällä hetkellä Yhdysvalloissa polttoaineen hinta on 0,7 euroa litralta. Suomessa taas bensan hinta on 1,6 euroa litralta eli yli kaksinkertainen hinta. Ja tämähän johtuu siitä, että Suomessa on aivan älyttömän korkea polttoaineen verotus. [Pia Viitanen: Jota te perussuomalaiset nostitte!] 

Perussuomalaiset ehdottavatkin, että polttoaineverotusta lasketaan. Sipilän hallituksen aikanahan tätä tosiaan nostettiin, ja silloin siihen tehtiin sellainen perälautapäätös, että sovittiin, että jos raakaöljyn hinta nousee yli 80 dollarin, silloin sitä lasketaan. No nyt kaksi viikkoa sitten se nousi yli 80 dollarin, ja nousutrendi on yhä päällä. Aikooko hallitus siis tehdä niin kuin lupasi ja harkita polttoaineverotuksen laskemista?

Suosittelen allaolevan vastauksen lukemisen taustamusiikiksi Benny Hill Theme

16.37 Valtiovarainministeri Petteri Orpo (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin se on kyllä aivan totta, että tällä hetkellä eletään taas sellaista aikaa, jolloin polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja ovat korkeita. Suomessa on suhteellisen saman tasoinen polttoaineverotus kuin keskimäärin Euroopassa. Toki varmasti ollaan kovemmin verottajia, mutta meillä siihen on myöskin yksi selitys, jota on jo useiden hallitusten ajan Suomessa noudatettu: meillä on haluttu siirtää sitä verotuksen painopistettä muun muassa hiilen verotukseen ja päästöjen verotukseen. Siksi polttoainevero on ollut yksi niistä, joita on valittu siksi kohteeksi, josta varoja hyvinvointiyhteiskunnan pyörittämiseen saadaan aikaan. Itse en muista tätä, mihin viittasitte, tästä 80 dollarin öljyn hinnasta, mutta pitää selvittää. Tällä hetkellä hallitus ei ole suunnittelemassa sen enempää polttoaineveron korotuksia kuin kevennyksiäkään.

16.40 Valtiovarainministeri Petteri Orpo (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään en kyllä millään tavalla ihaile Yhdysvaltoja tai Kiinaa ilmastopolitiikassa enkä heidän autojen määräänsä kadehdi. [Eva Biaudet: Kiitos!] Myöskin ne ovat — ainakin Yhdysvallat — öljyntuottajia, ja heillä taitaa olla jonkinnäköinen jokamiehen ja -naisen oikeus, että saa halpaa bensaa. Mutta toivoisin todella, että Yhdysvalloissakin palattaisiin vastuullisen ilmastopolitiikan tielle. 

Mitä sitten tulee tähän veropolitiikkaan, niin jos ostovoimasta huolehditaan, mielestäni hallituksen valinta on ollut aivan oikea — sen hallituksen, jossa tekin olette olleet mukana tekemässä näitä linjauksia [Leena Meri: Muistatteko päätöksen?] — että veronkevennysvaraa käytetään nimenomaan ihmisten ostovoiman ylläpitämiseen eli ansiotuloverotuksen kohtuullisena pitämiseen. Me olemme suunnanneet 1,3 miljardia ansiotulojen verotuksen keventämiseen, ja se on ollut harkittu valinta, ja mielestäni se on järkevä valinta, koska se tukee paljon paremmin työllisyyttä kuin esimerkiksi se, että me käyttäisimme tämän rahan sentin, kahden tai muutaman sentin polttoaineen hinnanalennukseen. Minusta tämä on paljon järkevämpää, ja samalla se on myöskin kestävän kehityksen mukaista politiikkaa.

16.44 Valtiovarainministeri Petteri Orpo (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus pitää tästä kiinni, eli me haluamme tukea työmatkaliikennettä, ja erityisesti tämä on tärkeää, kuten edustaja Satonen kysyi, harvempaan asutussa Suomessa. Tämä on korostunut nyt vielä, kun meillä on hankala ilmiö, jossa meillä on kymmeniätuhansia avoimia työpaikkoja ja samaan aikaan 250 000 työtöntä. Hallitus on erittäin paljon miettinyt, miten kohtaanto-ongelma ratkaistaan, ja nämä liikkumiskysymykset ovat siinä vielä yksi tärkeä ratkaisu.

[Alaric]

https://www.suomenuutiset.fi/tavio-kansakunnan-etu-on-toimiva-kansallisvaltio/ (12.6.2018)

Tavio: Kansakunnan etu on toimiva kansallisvaltio

Kansanedustaja, perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Ville Tavio puhui tänään tiistaina eduskunnan ulkopoliittisessa ajankohtaiskeskustelussa itsenäisten kansallisvaltioiden puolesta.

– Valtiot ovat toisen maailmansodan jälkeen tukeutuneet korostetusti monenkeskiseen yhteistyöhön. Ei kuitenkaan pidä sokeasti ajatella, että ylikansallinen päätöksenteko on ainut tapa ylläpitää rauhaa ja edistää hyvinvointia.

– Yhdysvaltain esimerkistä olemme nähneet nyt uudestaan, miten tasapainoa saatiin Pohjois-Koreaan Yhdysvaltojen kahdenvälisten neuvottelujen ja yksilöllisten ponnistusten kautta. Täytyy myös muistaa, että se oli Yhdysvallat, joka uhrasi Korean sodassa 35 000 sotilaan hengen Etelä-Korean vapauden puolesta, Tavio muistutti.

EU:n neuvottelut eivät tuota Suomelle tulosta

Tavion mielestä valtioiden itsekkyyden kiistäminen on poliitikoilta älyllistä köyhyyttä. Kansakunnan etu on toimiva kansallisvaltio, joka ajaa kansallista etua useiden eri toimijoiden kanssa neuvottelemalla.

– EU:n viimeaikaiset kauppasopimusneuvottelut Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa ovat esimerkki siitä, etteivät EU:n kautta keskitetysti käydyt neuvottelut tuota pienelle maalle parasta mahdollista lopputulosta.

– Jos Suomi ei olisi pelkkä EU:n aisankannattaja, meidän roolimme voisi olla myös globaalisti sitoutumattomuuden ja rauhanvälityksen mallimaa, Tavio toteaa.