Asumisperusteisen sosiaaliturvan kustannukset Suomelle

[Kimmo Pirkkala]

Tällaisen keskustelutopicin ajattelin avata. Heitin ilmoille tällaisen laskelman:

Suomen julkistalouden alijäämä on 6,4 miljardia.
Sosiaaliturvamenot Suomessa ovat n. 60 miljardia.
Maahanmuuttajat saavat 4,4 kertaa enemmän sosiaaliapua kuin suomalaiset.
Maahanmuuttajia on Suomessa 3,1%
60M€ * 3,1% * 4,4 = 8,184 miljardia €.

Ilman maahanmuuttajille maksettavaa sosiaaliturvaa Suomi ei velkaantuisi ollenkaan, vaan julkistalous (niin valtio kuin kunnatkin) olisi ylijäämäinen ja veroja voitaisiin keventää ilman palvelujen heikentämistä tai velanottoa.

Monissa muissa maissa ei ole asumisperäistä sosiaaliturvaa ulkomaalaisille. Meillä on ja tässä sen hinta.

Perästäpäin vaikuttaa kuitenkin siltä, että menin vähän keulimaan, ei tuo suhdeluku ole sentään ihan niin paha kuin 4,4, vaan jotain vähemmän. Mielestäni asiasta olisi hyvä käydä perusteellista keskustelua, sillä tämä menomomenttihan se on, mikä meidän maahanmuuton kustannuksia pahiten tuo.

Pohjaa keskustelulle melko massiivisesta OECDn raportista.

http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/international-migration-outlook-2013_migr_outlook-2013-en#page1

Toivon, että asiasta viriäisi keskustelua liittyen virittelemääni kansalaisaloitteeseenkin.

http://hommaforum.org/index.php/topic,102968.0.html

[Kimmo Pirkkala]

Tuolta OECD-raportista on kaivettavissa suhdelukuja, kuinka paljon maahanmuuttajille maksetaan sosiaaliturvaa Suomessa vs kantaväestö. Maahanmuuttajien määräkin irtoaa vaikka ihan wikistä. Noihin kun yhdistelee sosiaaliturvaan palavan kokonaisrahamäärän, on sieltä saatavissa erilleen maahanmuuttajille maksettavan sosiaaliturvan euromäärä.

Kunhan jaksan, niin alan vääntää erilaisia laskuja näistä. Minusta tästä on kaivettavissa lukuja, jotka julkiseen keskusteluun ovat dynamiittia.

[Kimmo Pirkkala]

Palaan vanhaan aiheeseen, koska ajankohtaisuus ei ole hävinnyt mihinkään ja tästä on tullut viime aikoina keskusteltua vähän muuallakin.

Em. OECDn selvityksestä käy ilmi maahanmuuttajien huomattava yliedustus kaikissa sosiaalipuolen menoissa poislukien eläkkeet (sivu 173). Luvut kertoimia keskimäärin per mamutalous vs kantistalous.

Social assistance 4,4
Unemployment benefits 1,4
Pensions 0,2
Family allowances 1,4
Housin allowances 2,4

Kertoimet ovat vanhoja (2007-2009), mutta koska maahanmuuttajien suhteellinen työllistyminen vs kantaväestö ei ole juurikaan kehittynyt viimeisen 10v aikana, voinee olettaa, että suhdeluvut ovat säilyneet samassa luokassa. Kun sosiaalipuolen menot pl eläkkeet ovat n. 40 miljardin luokkaa ja maahanmuuttajien kokonaismäärä Suomessa n. 3,5% väestöstä, päästään jo pelkällä väestöosuudellisella suhteella n. 1,4 miljardiin euroon. Kuten yo OECDn kertoimista voidaan päätellä, maahanmuuttajien saamat sosiaaliedut ovat kuitenkin reilusti kantaväestöä suurempia, joten siitä voidaan arpoa oikeaa lukua. Puhutaan miljardiluokan menoista.

Lukuja saa korjailla ja/tai muunlaisiakin laskelmia esittää.

edit. Tuoreempi luku ulkomaalaisten määrästä Suomessa on 4,43%, josta väestöosuudellinen suhde (=sosiaalimenojen alaraja) on noin 1,8 miljardia.

[Kimmo Pirkkala]

Oheisesta taulusta käy myös ilmi mistä maista kannattaisi ottaa mallia maahanmuuttopolitiikkaan (Kanada, Australia) ja mistä ei kannata (Ruotsi).

[Kimmo Pirkkala]

Vuoden 2016 lopussa Suomen väestöstä 4,43% oli ulkomaan kansalaisia.

Julkisyhteisöjen kokonaismeno on itse asiassa yllättävän hankala löytää kokonaisuudessan. Valtionbudjetti toki löytyy, mutta siinähän ei ole kaikki. BKT on 201mrd€ ja julkisten menojen osuus siitä 58,7%. Näistä laskettuna se on 118mrd€. Kuulostaa liian isolta luvulta, lieneeköhän oikein.

Mutta väestöosuudellinen suhde tuosta on siis 5,2 mrd€. Eli näin laskettuna se on ulkomaan kansalaisten väestöosuudellinen suhde julkistalouden menoista.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous

[Golimar]

Porsaanreikä viranomaisten järjestelmässä mahdollistaa tukien nostamisen perusteetta vaikkapa Puolaan tai Viroon. Esimerkiksi ulkomaalainen työntekijä, joka on poistunut Suomesta, voi jatkaa lapsilisien tai kotihoidon tuen nostamista pitämällä osoitteensa Suomessa.

Asuntoja, joissa on haamuasukkaita, tulee ilmi joka kuukausi Uudenmaan maistraatille.

– Jos ulkomainen työntekijä on saanut EU-rekisteröinnin maahanmuuttovirastosta, hän voi saada kotikunnankin Suomesta. Se pysyy siellä, ennen kuin henkilö itse ilmoittaa, että muuttaa maasta pois, kertoo Uudenmaan maistraatin kansainvälisten asioiden tiimin esimies, henkikirjoittaja Maisa Gynther.

– Emme lähtökohtaisesti tarkista, keitä muita asunnossa on kirjoilla, kun henkilö ilmoittaa osoitteensa. Ohjelma ei herjaa, eikä ilmoita mitään, vaikka asunnossa olisi useampi henkilö kirjoilla.

Gyntherin mukaan asiasta voidaan tehdä rikosilmoitus poliisille, jos on syytä epäillä rekisterimerkintärikosta tai sen yritystä.

– Tiedossa on, että osoitetietoja käytetään väärin.

Vesimaksujen määrä paljasti
Ongelmaan on törmätty monta kertaa myös eräässä rakennusalan yrityksessä. Parhaimmillaan 350 henkilöä työllistävä firma välittää ulkomaalaista työvoimaa myös muille yrityksille silloin, kun se ei sitä itse tarvitse. Yritys ei halua nimeään julkisuuteen, sillä se ei halua ongelmia työntekijöidensä kanssa.

Yritys majoittaa sekä omat työntekijänsä että ulos vuokraamansa henkilöt niillä paikkakunnilla, joissa töitä tehdään. Viime syksynä yhtiössä yllätyttiin asukkaiden määrästä, kun asunnon vuokraisäntä otti yhteyttä.

– Marraskuussa meidän vuokraisännät alkoivat periä meiltä vesimaksuja 16 miehestä ja meidän tietojemme mukaan asunnossa oli neljä miestä, firman työmaapäällikkö kertoo.

Isännöitsijä oli hankkinut tiedon asunnoissa kirjoilla olevista henkilöistä. Tämän jälkeen myös yhtiö tiedusteli asiaa maistraatista.

– Meiltä löytyi kahdeksasta pääkaupunkiseudun asunnosta yli 20 ylimääräistä ihmistä, jotka eivät olleet meillä töissä. Osa oli vanhoja työntekijöitämme ja sieltä löytyi kymmenkunta sellaista, jotka eivät olleet koskaan edes työsuhteessa yhtiöön.

Työmaapäällikkö uskoo, että joku heidän omista työntekijöistään tekee palveluksia kavereilleen ja vinkkaa näille suomalaisista osoitteista. Hän on kuullut työntekijöiltään, että väärillä osoitteilla tehdään myös rahaa.

– Olen pyörinyt kymmenen vuotta ulkomaalaisten kanssa ja olen törmännyt henkilöihin, jotka ottavat vaikkapa 50 euroa kuussa siitä, että saavat pitää nimeään osoitteessa.

Työmaapäällikön mukaan kyse on tukien perusteettomasta "luukuttamisesta".

– Meillä on sitten ihmetelty sitä, että miksi ei saada puolalaista "työtöntä" duunaria töihin, kun tukea maksetaan Suomesta. Olemme saaneet tietää, että hän onkin samaan aikaan töissä jossain muualla.

Tapauksia tulee ilmi myös Kelassa
Lakipalvelupäällikkö Heikki Launiemi Kansaneläkelaitoksesta kertoo, että ilmiö on tuttu myös tukia myöntävässä Kelassa. Väärinkäytöksiä ei kuitenkaan tilastoida esimerkiksi kansalaisuuden perusteella.

– Tällaiseen totta kai törmätään, mutta ei se määrällisesti erotu joukosta. On tapauksia, joissa henkilöllä on ollut oikeus johonkin etuuteen ja se etuuden maksaminen jatkuu, kun ei ilmoiteta muutosta.

Samankaltaista vilppiä harrastaa myös osa suomalaisista.

– On myös suomalaisia, joilla oikeus etuuteen on päättynyt, mutta sen maksua jatketaan esimerkiksi henkilön maastamuuton tai työllistymisen jälkeen.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005634280.html

[Kimmo Pirkkala]

Suomen sosiaaliturvamenot paisuvat – pelkät vanhuusmenot jo yli 27 miljardia euroa

Vanhuuteen liittyvien menojen osuus sosiaaliturvan menoista on 2000-luvulla kasvanut noin 31 prosentista 40 prosenttiin.


Tuoreen tilaston mukaan Suomen sosiaaliturvan menot olivat 69,1 miljardia euroa vuonna 2016. Menojen reaalikasvu edellisestä vuodesta oli 2,5 prosenttia, Talouselämä kertoo.
Sosiaaliturvan menot ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2000 lähtien, jolloin menojen reaaliarvo oli noin 61 prosenttia nykymenoista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL verkkosivullaan.

Sosiaaliturvan menoista suhteellisesti suurin osuus oli vanhuuteen liittyviä menoja. Vanhuuteen liittyvien menojen osuus sosiaaliturvan menoista on 2000-luvulla kasvanut noin 31 prosentista 40 prosenttiin. Vuonna 2016 vanhuuteen liittyvät menot olivat yhteensä 27,7 miljardia euroa ja kasvoivat reaalisesti lähes 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Työttömyysmenojen vuodesta 2011 jatkunut kasvu pysähtyi vuonna 2016. Työttömyysmenojen (5,6 miljarsia euroa) osuus oli 8,1 prosenttia kaikista sosiaaliturvan menoista.

Maahanmuuttokustannukset kasvoivat selvästi vuonna 2016. Ne olivat 0,74 miljardia euroa ja 1,1 prosenttia kaikista sosiaaliturvan menoista.

Asukasta kohden sosiaaliturvan menot olivat 12 548 euroa. Sosiaaliturvan menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 32 prosenttia vuonna 2016.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248674-suomen-sosiaaliturvamenot-paisuvat-pelkat-vanhuusmenot-jo-yli-27-miljardia-euroa

Mitähän tarkoittavat jutussa mainitut "maahanmuuttokustannukset"? Tuskin tuo 0.74 miljardia riittää kattamaan kaikkea ulkomaalaisille maksettavaa sosiaaliturvaa.

Suomessa asuu ulkomaalaisia n. 250000 ja kertolasku jutussa mainitun 12 548 euron per asukas kanssa tuottaisi yli 3 miljardia. Mikä tuskin edes riittää, koska maahanmuuttajat ovat yliedustettuina sosiaaliturvan saajissa (pl eläkkeet). Todennäköisin luku lienee jossain 5-6 miljardin paikkeilla, mikä - yllätys - on aika lähellä valtionbudjetin alijäämää.
Jos Suomi ei maksaisi sosiaaliturvaa muille kuin omille kansalaisilleen, emme velkaantuisi. Siinähän voisi olla sote-uudistuksen pihvi, koko ajan on jauhettu oikeastaan vain terveyspuolesta kun se on nimenomaan sosiaalipuolella, jossa pommi on viritetty.

[repo]

Minäkin jäin eilen hetkeksi ihmettelemään uutisointia THL:n EU-standardien mukaisesta tilastoraportista.

Suomen sosiaaliturvamenot paisuivat 69,1 miljardiin euroon – yksi rohmu kasvattanut osuutensa 31 prosentista 40 prosenttiin
15.5.2018 08:46 | päivitetty 15.5.2018 09:21

Tuoreen tilaston mukaan Suomen sosiaaliturvan menot olivat 69,1 miljardia euroa vuonna 2016. Menojen reaalikasvu edellisestä vuodesta oli 2,5 prosenttia.

https://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-sosiaaliturvamenot-paisuivat-69-1-miljardiin-euroon-yksi-rohmu-kasvattanut-osuutensa-31-prosentista-40-prosenttiin/d3ac791b-ea06-37ce-80d9-a4348eb9f04b

Ihmettelyni kohdistui siihen, että miten sosiaaliturvan menoksi on saatu 69,1 miljardia vuodelle 2016, kun pelkästään Suomen valtion koko menokertymä vuonna 2016 oli 55,0 miljardia? Piti katsoa THL:n sivulta. Sivuhuomautuksena TE:n uutisjuttu on liki suora kopio THL:n tiedotteesta eli pelkkä THL:n tiedotteen nosto ilman linkkiä alkuperäiseen, onneksi kuitenkin maininnalla alkuperäislähteestä.

https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaaliturvan-menot-ja-rahoitus

THL:n tiedotteen yhteydessä on linkki 36 sivuiseen tilastoraporttiin, jonka sivulta 35:

Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain 13 §:n nojalla.  Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.  Suomeen saapui vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä 32 476 henkilöä, kun vuosittainen määrä tätä ennen oli 5 000 – 6 000 henkilöä.  Vuonna 2016 kulut kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna noin 450 miljoonaa euroa, mikä johtui vastaanottotoiminnan piirissä olevien turvapaikanhakijoiden ennakoitua suuremmasta määrästä loppuvuonna 2016.  Määrä aiheutui turvapaikkayksikköjen organisointiviiveistä, kielteisten päätösten ja niistä valittaneiden ennakoitua suuremmasta määrästä ja muutoksen haun kestosta sekä viiveistä prosessissa turvapaikanhakijoiden kuntiin siirtymisessä ja täytäntöönpanokelpoisen kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamisessa mm.  palautussopimusten puuttuessa.  Vuoden 2016 lopussa arvioitiin vastaanoton piirissä olevan 19 000—22 000 hakijaa, joista suuri osa on kielteisen päätöksen saaneita ja palautusta odottavia taikka joiden palautusmahdollisuuksia selvitetään.  Vastaavasti kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla.  Jälkimmäisen tuen osuus oli vuonna 2016 noin 80 M€.

Eli lyhyellä tutustumisella sosiaaliturvan menot 69,1 miljardia euroa on laskennallinen vaikka perustuukin eri tahoilta (mm. yksityiset työnantajat tai niiden palvelutuottajat, valtio ja kunnat) kerättäviin tietoihin. Kai tämä sitten on jotain EU-integraatiota, kun Suomen "hyvinvointijärjestelmään" kiinteästi kuuluva eläkejärjestelmän menot lasketaan tässä tilastossa sosiaaliturvaan. Itseä tämä laskenta- tai tilastointitapa hieman kummastuttaa ja yhdessä edellisten otsikoiden kanssa vaikuttaa enemmän linssiinviilaukselta kuin rehelliseltä tilastoinnilta, mutta mitä muuta voi tänä päivänä odottaa mistään, mihin liittyy kirjaimet EU. Ei siitä nyt tämän enempää.

Maahanmuuton kustannuksiksi on laskettu vain vastaanottotoiminnassa maksetun "sosiaaliturvan" kustannuksia, niistäkin vain ilmeisesti osa, kuten edellisestä lainauksesta ilmenee. Nämä kaksi tekijää selittää, miksi tässä tilastoinnissa "maahanmuutonkustannukset" ovat kovin alhaiset tässä uutisoinnissa. Määrittelyt vaihtelee jälleen kerran.

[Kimmo Pirkkala]

Täytyy myös muistaa, että julkistalous ei ole yhtä kuin valtio, vaan siinä on mukana myös kunnat.

[Roope]

Maahanmuuton kustannuksiksi on laskettu vain vastaanottotoiminnassa maksetun "sosiaaliturvan" kustannuksia, niistäkin vain ilmeisesti osa, kuten edellisestä lainauksesta ilmenee. Nämä kaksi tekijää selittää, miksi tässä tilastoinnissa "maahanmuutonkustannukset" ovat kovin alhaiset tässä uutisoinnissa. Määrittelyt vaihtelee jälleen kerran.

Mitä kautta THL voikin väittää, että "maahanmuuttokustannukset" olivat "1,1 prosenttia sosiaaliturvan menoista":

Suhteellisesti suurin muutos (28 %) sosialiturvan menoissa kohdistui 2,4 miljardin euron "muiden sosiaalimenojen" pääryhmään, mikä johtui pääosin vuoden 2016 maahanmuuttokustannuksista, joiden osuus oli yhteensä 1,1 prosenttia sosiaaliturvan menoista.

[acc]

Suomen hyvinvointivaltio kehittyi yhtenäiskulttuurin olosuhteissa, joissa matkustaminen maanosasta toiseen oli hankalaa kehitysmaalaisille. Yksietnisyys ja -kulttuurisuus sekä syrjäisyys suojasivat Suomea. Nyt nämä hyvinvoinnin tukijalat ovat poistumassa. Hyvinvointivaltiota sosiaaliturvineen ei voida tulevaisuudessa ylläpitää. Se oli lyhyen ajanjakson ilmiö, jonka suotuisat olosuhteet mahdollistivat. Sama koskee Pohjoismaita yleensä.

Kehitysmaalaisten kannalta muutto hyvinvointia tarjoaviin länsimaihin muistuttaa Kalifornian ja Alaskan kultakuumeita. Tosin nykyisen sosiaaliturvaryntäyksen mittakaava on ehkä jopa satatuhatkertainen. Ja nämä tulijat eivät kullankaivajien tavoin tee työtä valtauksillaan. Suomi on tulijoille valtaus ja väestöosuudeltaan pienenevä kantaväestö on maksaja.

Kun rahat suomalaisilta loppuvat, nousee heitä kohtaan viha. Tulijat eivät pysty käsittämään, että heissä itsessään on syy. Näin on todettu tietyn kulttuuritaustan omaavien rikollisten ajattelevan. Saman ajattelutavan jakanevat enemmän tai vähemmän myös heidän vankilaan joutumattomat kansanryhmäläisensä.

Summa summarum. Sosiaaliturva romahtaa. Se kostetaan niille, jotka ovat sen tähän asti maksaneet. Arvoisa lukija, sinun lapsenlapsesi eivät saa sosiaaliturvaa. Mutta jotain he saavat, he saavat pelätä henkensä edestä.

Book Review By Fjordman: Holy Wrath: Among Criminal Muslims
...Muslim criminals generally felt that external factors were the causes of their problems, not their own actions.
https://gatesofvienna.net/2018/03/book-review-holy-wrath-among-criminal-muslims/

[Skeptikko]

Kelan tuore tutkimus: Maahanmuuttajat saivat viidesosan toimeentulotuista ja lähes 30 prosenttia työttömyysturvasta
https://www.hs.fi/talous/art-2000007658950.html

Kelan mukaan vuonna 2018 maahanmuuttajat saivat yhteensä 13 prosenttia toimeentuloa turvaavista tuista.

Muuta väestöä yleisemmin maahanmuuttajat saivat toissa vuonna erityisesti työttömyysturvaa, asumistukia ja perustoimeentulotukea. Työttömyysturvasta 27 prosenttia maksettiin maahanmuuttajille ja takuueläkkeistä 29 prosenttia.

Toimeentulotuista maahanmuuttajat saivat 20 prosenttia ja asumistuista 14 prosenttia.

Muunlaisia eläkkeitä kuin takuueläkettä maahanmuuttajille maksettiin suhteellisesti vain vähän.

Maahanmuuttajille Kelan etuuksia valtaväestöä yleisemmin – Tutkimusblogi
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5656

Tuoreessa työpaperissa selvitimme, kuinka paljon Suomeen muuttaneet käyttivät Kelan etuuksia valtaväestöön verrattuna vuonna 2018. Maahanmuuttajien saamia Kelan etuuksia tarkasteltiin euroina ja saajien osuutena väestöryhmästä.

Tarkastelun kohteena ovat Kelan maksamat toimeentuloa turvaavat sosiaaliturvaetuudet, joita maksettiin vuonna 2018 yhteensä 10,7 miljardia euroa.

Suurimmat etuudet euroissa mitattuna olivat asumistuet, joita maksettiin hieman yli 2 miljardia euroa sekä työttömyysturvaetuudet työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, joita maksettiin yhteensä hieman alle 2 miljardia euroa. Lapsilisää ja vanhuuseläkettä maksettiin kumpaakin noin 1,2 miljardia euroa. Vähiten rahaa meni takuueläkkeiden maksuun, yhteensä 210 miljoonaa euroa.

Maahanmuuttajille 13 % toimeentuloa turvaavista etuuksista
Maahanmuuttajille 10,7 miljardin euron summasta maksettiin yhteensä 1,36 miljardia euroa (13 %) ja Suomessa syntyneille 9,32 miljardia euroa (87 %).

Maahanmuuttajille maksettu osuus vaihteli merkittävästi eri etuuksien välillä. Osuus oli suurin takuueläkkeessä, josta maksettiin maahanmuuttajille 29 prosenttia ja lähes yhtä suuri työttömyysturvassa, josta maksettiin maahanmuuttajille 27 prosenttia. Toimeentulotuesta maahanmuuttajille maksettiin 20 prosenttia ja asumistuista 14 prosenttia. Vanhuuseläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä kummastakin maksettiin maahanmuuttajille vain 2 prosenttia.
...
Väestömäärään suhteutettuna etuuksia maksettiin keskimäärin 2 243 euroa vuodessa Suomessa syntynyttä henkilöä kohden ja 4 676 euroa vuodessa maahanmuuttajaa kohden. Perhe
...
Ero maahanmuuttajien ja Suomessa syntyneiden välillä muodostuu työttömyysturvan, asumistukien ja toimeentulotuen kokonaisuudesta. Suomessa syntynyttä henkilöä kohden näitä etuuksia maksettiin noin 900 euroa vuodessa ja maahanmuuttajaa kohden noin 3 300 euroa vuodessa.
...
Maahanmuuttajat saivat erityisesti työttömyysturvaa, asumistukia ja perustoimeentulotukea muuta väestöä yleisemmin. Maahanmuuttajista asumistukia sai 34 prosenttia, työttömyysturvaa 26 prosenttia ja perustoimeentulotukea 22 prosenttia. Muusta väestöstä asumistukia sai 17 prosenttia, työttömyysturvaa 7 prosenttia ja perustoimeentulotukea 6 prosenttia.
...
Kela maksoi etuuksia yhteensä noin 15 miljardia euroa vuonna 2018. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät Kelan etuuksista muun muassa korvatut lääkeostot ja taksimatkat sekä kuntoutus.

Maahanmuuttajien Kelan etuuksien käyttö vuonna 2018
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/322299/Tyopapereita157_saavutettava.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Työpapereita 157 | 2020
Kelan tutkimus
Signe Jauhiainen ja Leo Raivonen
...
Tarkastelun kohteena ovat Kelan vuonna 2018 maksamat toimeentuloa turvaavat sosiaaliturvaetuudet: perustoimeentulotuki, työttömyysturva, yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintoraha, vanhempainpäivärahat, lapsilisä, kotihoidon tuki, sairauspäivärahaetuudet, kansaneläke ja takuueläke. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät muun muassa korvatut lääkeostot ja taksimatkat sekä kuntoutus. Tiedot perustuvat Kelan etuusrekistereihin.

Tutkimuksen kohdejoukkona ovat kaikki Suomen väestöön 31.12.2018 kuuluneet, 18 vuotta täyttäneet henkilöt. Maahanmuuttajiksi tässä tutkimuksessa määritellään ulkomailla syntyneet Suomeen muuttaneet henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa syntyneet henkilöt määritellään maahanmuuttajiksi äidinkielestä riippumatta. Ruotsissa syntyneet Suomeen muuttaneet määritellään maahanmuuttajiksi, jos heillä ei ole Suomen kansalaisuutta. Maahanmuuttajien osuus tutkimusaineistossa on 6,6 prosenttia.

Tutkimusaineistoon sisältyy yhteensä 10,7 miljardia euroa Kelan vuonna 2018 maksamia etuuksia. Tästä summasta maahanmuuttajille maksettiin yhteensä 1,36 miljardia euroa (13 %) ja Suomessa syntyneille 9,32 miljardia euroa (87 %). Etuuksia maksettiin keskimäärin 2 243 euroa vuodessa Suomessa syntynyttä henkilöä kohden ja 4 676 euroa vuodessa maahanmuuttajaa kohden.

Maahanmuuttajat saavat erityisesti työttömyysturvaa, asumistukia ja perustoimeentulotukea muuta väestöä yleisemmin. Maahanmuuttajista asumistukia sai 34 prosenttia, työttömyysturvaa 26 prosenttia ja toimeentulotukea 22 prosenttia. Maahanmuuttajien nuorempi ikärakenne ja heikompi työllisyys näkyvät sosiaaliturvan tarpeena. Sairauspäivärahaetuuksia ja työkyvyttömyyseläkettä maahanmuuttajille maksettiin valtaväestöä harvemmin.

[Pioni]

Kaikista kiinnostavin, eli harkinnan varainen puuttuu tästä. Minua kiinnostaisi sen jakautuminen ja slummien statistiikat. Onko luvut julkista tietoa?

[S.O.Mali]

Kaikista kiinnostavin, eli harkinnan varainen puuttuu tästä. Minua kiinnostaisi sen jakautuminen ja slummien statistiikat. Onko luvut julkista tietoa?

En tiedä onko tämä ollut jo tässä ketjussa:

https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2020/02/Toimeentulotukiraportti_Tiivistelma_6_2_2020.pdf

[valtakunnanpärkhele]

Kaikista kiinnostavin, eli harkinnan varainen puuttuu tästä. Minua kiinnostaisi sen jakautuminen ja slummien statistiikat. Onko luvut julkista tietoa?

Harkinnanvaraiset toimeentulotuet myöntää asuinkunnan sosiaalitoimi, ei Kela.  Sieltä pitää niitä lukuja etsiä.
Niiden myöntämisperusteissa isoa vaihtelua kuntakohtaisesti ja ihan siitä millaisen kurpitsavauntarinan kehtaa heittää ja kuinka paljon vaatia sekä millainen päivä sossutädillä sattuu olemaan. 

Ohessa esimerkkinä Espoon täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet.
https://www.espoo.fi/download/noname/%7B271F6D22-244D-4F0E-9992-8604547AAD71%7D/127588

[Archaeopteryx]

Keskimääräinen maahanmuuttajille maksettu summa 4676 € vs suomalaisten 2243 € on jo sekin kaksinkertainen. Kelan julkaisussa ei ilmeisesti haluta erotella yksittäistä lukemaa, mutta kun suodatetaan esiin pakolaismaat (Irak, Somalia, Iran, Afganistan, Syyria, Kongo (Kinshasa), Myanmar, Sudan, Eritrea, Angola, Ruanda, Jemen, Liberia, Kongo(Brazzaville), Burundi) nähdään, että vielä yli 20 vuotta maassa olleet saavat 3,5-kertaisesti tukia (vajaa 8000 euroa) keskimääräiseen suomalaiseen verrattuna (sivu 32, Kuvio 8: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/322299/Tyopapereita157_saavutettava.pdf?sequence=1&isAllowed=y )

Lisäksi miljardi tehotonta kehitysapua, kymmeniä miljoonia VOK-kustannuksiin (pahimpina vuosina satoja), satoja miljoonia erilaisiin vain pakolaisten takia olemassaoleviin rakenteisiin (tulkkaukset, käännöstyöt, neuvonnat, avustajat, "koulutukset" jne.). 2,5 miljardia on vasta pohjakustannuksia tästä hyväntekeväisyydestä.

Referenssinä koronaviruksen kustannuksiin on valtioneuvo arvioinut vuosille 2020-2021 neljä miljardia, eli vähemmän kuin maahanmuuton kustannukset näille kahdelle vuodelle. Tai hävittäjähankinta, jos säästettäisiin mamurahoista neljä vuotta, ostettaisiin brand new hävittäjät käteisellä ihan keneltä haluttaisiin.

[Titus]

Kelan tutkimus: Maahanmuuttajille maksetaan lähes 30 prosenttia työttömyysturvatuista
Tänään klo 16:20
Kelan tutkimuspäällikön mukaan heikompi työllisyys ja pienituloisuus lisäävät etuuksien tarvetta.

Maahanmuuttajille maksetaan toimeentuloa turvaavia tukia muuta väestöä yleisemmin, kertoo Kelan tuore selvitys.

Kela maksoi toimeentuloa turvaavia sosiaalietuuksia yhteensä 10,7 miljardia euroa vuonna 2018. Tästä 13 prosenttia eli 1,36 miljardia euroa maksettiin maahanmuuttajille ja 87 prosenttia eli 9,32 miljardia euroa Suomessa syntyneille.

Maahanmuuttajille maksettu osuus etuuksista vaihteli Kelan selvityksen mukaan merkittävästi eri etuuksien välillä.

Osuus oli suurin takuueläkkeessä, josta maksettiin maahanmuuttajille 29 prosenttia ja lähes yhtä suuri työttömyysturvassa, josta maksettiin maahanmuuttajille 27 prosenttia.

Toimeentulotuesta maahanmuuttajille maksettiin 20 prosenttia ja asumistuista 14 prosenttia.

Sekä vanhuuseläkkeistä että työkyvyttömyyseläkkeistä maksettiin maahanmuuttajille kaksi prosenttia.

Tutkimuspäällikkö: Useita syitä

Väestömäärään suhteutettuna Kelan toimeentuloa turvaavia etuuksia maksettiin keskimäärin 2 243 euroa vuodessa Suomessa syntynyttä henkilöä kohden ja 4 676 euroa vuodessa maahanmuuttajaa kohden.

– Ero maahanmuuttajien ja Suomessa syntyneiden välillä muodostuu työttömyysturvan, asumistukien ja toimeentulotuen kokonaisuudesta, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelan tutkimusblogissa.

Suomessa syntynyttä henkilöä kohden näitä Jauhiaisen mainitsemia etuuksia maksettiin noin 900 euroa vuodessa ja maahanmuuttajaa kohden noin 3 300 euroa vuodessa.

Maahanmuuttajista asumistukia sai 34 prosenttia, työttömyysturvaa 26 prosenttia ja perustoimeentulotukea 22 prosenttia. Muusta väestöstä asumistukia sai 17 prosenttia, työttömyysturvaa seitsemän prosenttia ja perustoimeentulotukea kuusi prosenttia.

Perhe-etuuksia, opintorahaa, sairauspäivärahaetuuksia ja Kelan eläkkeitä maksettiin yhteensä saman verran maahanmuuttajille ja Suomessa syntyneille, eli noin 1 200–1 300 euroa vuodessa henkilöä kohden.

https://www.iltalehti.fi/talous/a/493e2355-177c-4f4f-864c-7e68a666df5d

"hei me tienataan tällä ja matut tuottaa parissa vuodessa jne jne" kliseet tähän...

[Pioni]

Muistan väitetyn, että kriteerit ja summat on samat kaikille. Suomalaiset köyhät vaan ryyppää rahansa, joten siksi lapsilla on vaunut ja puhelimet halvinta kirpparikamaa.

[sancai]

Jopa tällainen läpinuiva pessimisti järkyttyi noista luvuista. Nuohan sisältävät kaikki maahanmuuttajat, myös työperäiset maahanmuuttajaryhmät, sekä nettomaksavat maahanmuuttajaryhmät ja silti ero on noin karmea. Mahtaisi olla herättävää luettavaa tavalliselle pulliaiselle kun näistä uutisoitaisiin kieliryhmittäin. 

[Aimo Räkä]

Kelan tutkimus: Maahanmuuttajille maksetaan lähes 30 prosenttia työttömyysturvatuista

Työvoimapulan paikkaajat ovat kärsineet rasismia ja syrjintää. Kukahan tämän selityksen ekana itkee julkisuuteen?

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Kaikista kiinnostavin, eli harkinnan varainen puuttuu tästä. Minua kiinnostaisi sen jakautuminen ja slummien statistiikat. Onko luvut julkista tietoa?

En tiedä onko tämä ollut jo tässä ketjussa:

https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2020/02/Toimeentulotukiraportti_Tiivistelma_6_2_2020.pdf

Kaikkien maahanmuuttajaryhmien keskimäärin saadut toimeentulotuet nousevat kantaväestöön verrattuna maassaoloajan kasvaessa(luku10.3):
• Analyysissa huomioidaan erot havaintojen ikä-, sukupuoli- ja kalenterivuosirakenteissa.
• Kaikkien maahanmuuttajien keskimäärin saamat tuet yhteensä kasvavat noin 5-kertaisiksi kantaväestöön nähden 20 vuoden maassaoloajan jälkeen.
• Pakolaismailla (erityisesti Irak ja Somalia) keskimääräinen toimeentulotuki on 20 vuoden maassaoloajan jälkeen yli 15-kertainen verrattuna kantaväestöön.
• Syntymäalueista ainoastaan Itä-Aasiassa syntyneillä tuet ovat pienempiä kuin kantaväestöllä 20 maassaolovuoden jälkeen.
• Kaikilla muilla syntymäalueittain määritellyillä maahanmuuttajaryhmillä saadut keskimääräiset toimeentulotuet ovat siis kantaväestöä suurempia 20 maassaolovuoden jälkeen.

Täsmärasismia.

[Mikke70]

Sosiaalimenot 70,2 miljardia euroa vuonna 2018.

Tuolta lisää infoa.

https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/sosiaaliturvan-menot-ja-rahoitus

Vuonna 2018 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 70,2 miljardia euroa ja kasvoivat reaalisesti 0,6 prosenttia edellisvuodesta. Asukasta kohden menot olivat 12 727 euroa.

Vuonna 2018 sosiaaliturvan menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli  30,0 prosenttia, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tietojen mukaan ja 2,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2015.

Sosiaaliturvan menoista suurin osuus, 42,4 prosenttia (29,7 miljardia euroa) oli vanhuuteen liittyviä menoja.1  Vanhuuteen liittyvien menojen reaalikasvu edellisvuodesta oli 2,1 prosenttia.

Suhteellisesti suurin, 12,2 prosentin menolisäys tapahtui asumisen menoissa, joiden osuus kaikista sosiaaliturvan menoista oli 2,1 miljardia euroa. Syynä lisäykseen oli opiskelijoiden asumistuen siirtyminen täysimääräisesti yleisen asumistuen piiriin.

[Jorma M.]

matujen sossuturvassa vielä sekin vittumaisuuskerroin että jokainen euro on pois oikeasti niitä tarvitsevilta suomalaisilta. Ja painotan suomalaisia jotka ovat voimattomia, väsyneitä, vanhoja, masentuneita, köyhiä ja/tai sairaita. Niiden kuolemakin on sitä että pahimmillaan viimeiset ajat joutuvat olemaan tuskissaan. Joko kotiin hylättyinä ja sekamelskan keskellä terveyskeskuksen vuodeosastolla, missä matut huutaa ja "hoitaa". Ja kaikki johtuu siitä "ettei ole resursseja".

[valtakunnanpärkhele]

Muistan väitetyn, että kriteerit ja summat on samat kaikille. Suomalaiset köyhät vaan ryyppää rahansa, joten siksi lapsilla on vaunut ja puhelimet halvinta kirpparikamaa.

Saavat vain ihan saman kuin suomalaiset + toki päälle "erityistarpeet"....

19 Pakolaisen toimeentulotuki
Pakolaiselle myönnetään toimeentulotukea samoin periaattein kuin muillekin toimeentulotuen
hakijoille. Pakolaisen alkuvaiheen kotoutumiseen liittyy erityistarpeita, jotka tulee huomioida
toimeentulotukea myönnettäessä. Näitä on tuotu esille seuraavissa kohdissa.

https://www.espoo.fi/download/noname/%7B271F6D22-244D-4F0E-9992-8604547AAD71%7D/127588

offtopic:

Romanihameeseen voidaan myöntää avustusta enintään 420 € joka toinen vuosi, mikäli
asiakkaalla on pitkäaikainen perustoimeentulotuen asiakkuus.
Jos asiakas on muuttanut toiselta paikkakunnalta, varmistetaan lähtökunnasta, koska asiakkaalle
on myönnetty toimeentulotukea hameeseen.

[Titus]

^
Lisäksi on rahallisissa etuuksissa näkymättömiä etuja, esim uskonnon (tai romanikulttuurin) vaatimukset asumisen suhteen.

[S.O.Mali]

Muistan väitetyn, että kriteerit ja summat on samat kaikille. Suomalaiset köyhät vaan ryyppää rahansa, joten siksi lapsilla on vaunut ja puhelimet halvinta kirpparikamaa.

Saavat vain ihan saman kuin suomalaiset + toki päälle "erityistarpeet"....

19 Pakolaisen toimeentulotuki
Pakolaiselle myönnetään toimeentulotukea samoin periaattein kuin muillekin toimeentulotuen
hakijoille. Pakolaisen alkuvaiheen kotoutumiseen liittyy erityistarpeita, jotka tulee huomioida
toimeentulotukea myönnettäessä. Näitä on tuotu esille seuraavissa kohdissa.

https://www.espoo.fi/download/noname/%7B271F6D22-244D-4F0E-9992-8604547AAD71%7D/127588

offtopic:

Romanihameeseen voidaan myöntää avustusta enintään 420 € joka toinen vuosi, mikäli
asiakkaalla on pitkäaikainen perustoimeentulotuen asiakkuus.
Jos asiakas on muuttanut toiselta paikkakunnalta, varmistetaan lähtökunnasta, koska asiakkaalle
on myönnetty toimeentulotukea hameeseen.

Tähän sopii edelleen hyvin ajankohtainen Pauli Vahteran blogikirjoitus:

Rasismi ja neljä polkupyörää

Viranomaiset eivät hiisku maahanmuuton menoista mitään. Tämä on kummallinen poikkeus demokraattisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki vannovat avoimuuden nimiin. On jotenkin ymmärrettävää, ettei kansalaisilla ole oikeutta tietää että juuri henkilö A on saanut harkinnanvaraisena toimeentulotukena tietyn merkkisen polkupyörän, mutta on mahdotonta ymmärtää, ettei veronmaksajilla ole mitään laillista keinoa saada tietää, mitä kaikkea sosiaaliturvasta maksetaan. Miksei voida sanoa, että maksetaan tietokone, uudet huonekalut, monen hengen sohva Syyriasta, kansallispuku, polkupyörä, lastenvaunut, ajokortti, kotisiivous, taksikortti, uusi jääkaappi, puhelin, oikeudenkäyntikulut, hampaiden hoito, kun kaikki kuitenkin arjessa näkevät, että näin sen täytyy olla. Ainoa mitä vannotaan, on että suomalaiset saavat samat edut kuin maahanmuuttajat. Pitkälti tämä on totta, mutta yhtä lailla pitäisi pohtia, pitääkö suomalaisille antaa kaikki ilmaiseksi. Valhetta tuokin on. On mahdotonta uskoa, että suomalaisen työttömän 10-vuotiaalle lapselle sosiaalitoimisto maksaisi 7-vaihteisen uuden polkupyörän. Ja jos maksaisi, hävytöntä se olisi.

Sosiaalitoimisto on holtiton rahan jaossaan. Sosiaalitoimiston rahoilla maksetaan mm. ratsastustunteja, jotta lapsilla olisi jotain tekemistä. Onhan siinä jotain tolkkua. Parempi mennä ratsastustunneille kuin katsoa kännääviä äitiä ja isää kotona. Vaan tarkoittaako tuo sitä, että maahanmuuttajien perheet ovat niin onnettomia, että kaikki ylimääräinen tuki on tarpeen. Eräässä kunnassa tehtyjen epävirallisten laskelmien mukaan maahanmuuttajaperheet saavat tuplasti rahamäärän, jonka suomalaisperhe samassa tilanteessa harkinnan varaista tukea saa.

Kun olen tehnyt taustatöitä maahanmuuton hintaa selvittäessäni olen nähnyt kuinka maahanmuuttajaperhe muuttaessaan uuteen yli 400.000 euron hintaiseen asuntoon Helsingissä, heitti kaikki huonekalut roskikseen ja osti uudet suoraan huonekalukaupasta tilalle. Mukaan otettiin vain Roomasta tuotu upea parivuode, vaikka miestä ei (muka) ollut perheessä.

Yhteisen rahan käyttö saa irvokkaita muotoja. Helsinkiläinen taksinkuljettaja kirosi sitä, että he saavat paljon kuljetuksia hotellivastaanottokeskukseen. Matkat maksetaan vastaanottokeskuksen taksikortilla. Perustelu on se, etteivät maahanmuuttajat eksyisi Helsingissä. Maahanmuuttaja on tullut vaaroja uhaten Suomeen yli 10.000 kilometrin matkan. Kun hän pääsee rajan yli, hänestä tulee avuton eksyjä. Miksei hänelle anneta vanhaa käytettyä polkupyörää taksikortin sijasta?

Kun kaikkea ei kehdata antaa näkyvästi, ovat jotkut kunnat kehittäneet erilaisia autojärjestelyjä. Kunta saattaa omistaa auton, joka annetaan maahanmuuttajaperheen käyttöön. Kuinka moni työtön suomalainen saisi osamaksuluottoa käytetyn auton ostamiseksi.

Kaiken saaminen heti ja ilmaiseksi tuhoaa niin suomalaisen kuin maahanmuuttajankin elämän. Kun kaiken saa ilmaiseksi, katoaa näkemys siitä kuinka kovan työn takana kaikki kuitenkin elämässä on. Samalla katoaa oma-aloitteisuus, mitä sitä mitään tekemään, kun ilmaiseksi saa. Tämä aloitteettomuus periytyy. Ilmaisen ratsastusharrastuksen saanut lapsi luulee, että rahaa saa aikuisenakin taikaseinästä. Jos kaikesta paapomisesta huolimatta tulee vaikeuksia elämässä, lääkäreiden ratkaisu ovat napit, mielenterveyslääkkeet. Yhteiskunnan hyvää tarkoittava täystuho on täydellinen. Ihmiseltä ei vaadita mitään, mutta hänelle ei anneta mitään mahdollisuuksiakaan selviytyä elämässä.

https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2011/08/25/rasismi-ja-nelja-polkupyoraa/

[S.O.Mali]

Muistan väitetyn, että kriteerit ja summat on samat kaikille. Suomalaiset köyhät vaan ryyppää rahansa, joten siksi lapsilla on vaunut ja puhelimet halvinta kirpparikamaa.

Khattia kanssa.

Suomen salakuljetetuin huume

Emme kuitenkaan tiedä siitä juuri mitään. Mikä se on? Mistä se tulee?


Afrikkalaista khat-huumetta salakuljetetaan Suomeen tonneittain joka vuosi. Enemmän kuin mitään muuta huumausainetta. Siitä huolimatta, me emme tiedä siitä juuri mitään. Kuka khatia käyttää? Kuinka se vaikuttaa? Mitä se maksaa? City selvittää."

https://www.city.fi/yhteiskunta/suomen+salakuljetetuin+huume/3721

[ISO]

Suomen salakuljetetuin huume

Afrikkalaista khat-huumetta salakuljetetaan Suomeen tonneittain joka vuosi. Enemmän kuin mitään muuta huumausainetta. Siitä huolimatta, me emme tiedä siitä juuri mitään. Kuka khatia käyttää? Kuinka se vaikuttaa? Mitä se maksaa? City selvittää."

Ullatus ullatus, juu, ei kukaan todellakaan tiedä kuka khattia käyttää ja kuka sitä tänne salakuljettaa.

Ihanat maahanmuuttajat on tuoneet mukanaa ihkuja tapoja ja ihkuja huumeita.

Tuostakin seuraa taas kerran ihania kohtaamisia ja ihanaa yhdessäolemista.

Pitäis suomalaisen valkonaaman ottaa opikseen miten ihanasti ihanaa ihguhuumetta käytetään ja ollaan ihanasti vailla huolta huomisesta.

Huolen kantaa kuitenkin suomalainen veronmaksaja, joka tuonkin paskan maksaa taas.

[no enpä tiedä]

Harkinnanvaraiset toimeentulotuet myöntää asuinkunnan sosiaalitoimi, ei Kela.  Sieltä pitää niitä lukuja etsiä.
Niiden myöntämisperusteissa isoa vaihtelua kuntakohtaisesti ja ihan siitä millaisen kurpitsavauntarinan kehtaa heittää ja kuinka paljon vaatia sekä millainen päivä sossutädillä sattuu olemaan. 

Tuli tuosta mieleen, kun Lipponen puhemieheksi ryhtyi, eikä kuluissa säästelty. Pieni lainaus Arkadianmäen kirstunvartija kirjasta (s.70). Suluissa olevat tekstit ja boldaus minun lisäys.

(hallintojohtaja) "Ahosella oli joskus joulupukkisyndrooma, jolloin hän innostui levittelemään eduskunnan rahoja. Nyt sattui se aika, ja hän suostui kaikkeen mitä Simola (Supon apulaispäällikkö) kehtasi pyytää – ja kyllä Simola kehtasi. Mitään kirjallista sopimusta Ahonen ei halunnut tehdä. Minä sain tehtäväksi sopia Supon talouspäällikkö Hannele Penttisen kanssa laskutuksen yksityiskohdista."

Tulevan elpymishimmelin jälkeen alkaa sossunkin kirstunpohja näyttämään tyhjältä. Voi tulla vakioasiakkaille ymmärtämisvaikeuksia.

[Ajatolloh]

Kaikista kiinnostavin, eli harkinnan varainen puuttuu tästä. Minua kiinnostaisi sen jakautuminen ja slummien statistiikat. Onko luvut julkista tietoa?

Harkinnanvaraiset toimeentulotuet myöntää asuinkunnan sosiaalitoimi, ei Kela.  Sieltä pitää niitä lukuja etsiä.
Niiden myöntämisperusteissa isoa vaihtelua kuntakohtaisesti ja ihan siitä millaisen kurpitsavauntarinan kehtaa heittää ja kuinka paljon vaatia sekä millainen päivä sossutädillä sattuu olemaan. 

Ohessa esimerkkinä Espoon täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet.
https://www.espoo.fi/download/noname/%7B271F6D22-244D-4F0E-9992-8604547AAD71%7D/127588

Periaateessa valtiollakin on tietoa "harkinnanvaraisista". Kun matu Suomeen saapuu, ensimmäiset 4* vuotta kunnan "harkinnanvarainen" piikki on auki valtion laskuun!

Halla-ahohan kirjoitti asiasta 2014 käyttäen Lieksan "koneinsinööri" kuntaa esimerkkinä. https://www.halla-aho.com/scripta/lieksalainen_ikiliikkuja.html


* Halla-aho kirjoittaa, että piikki olisi auki kolme vuotta mutta minä muistelisin, että se on neljä vuotta auki.