Mitä nationalismi/kansallismielisyys/etnonationalismi on

[Delaz]

Vaikein kohta tässä on ymmärtää se miten ja miksi tähän ideaan liitetään väistämättä ylemmyys, etninen superioriteetti, siinä kohden myös aina menetetään poliittinen neuvotteluasema.

jos haluaa tiedustella lisää etnisestä ylemmyydestä niin somalit ovat passeli ryhmä, kurditkin ovat, venäläiset, ja tietysti poliittinen nomenklatura. Kivoja pelihetkiä, ja onhan se Itis hyvä mesta, mutta vain muille. Ja sitten nää jotka suorittavat joukkoraiskauksia, ovat myöskin etnisesti katsottuna supremasisteja.

[sbastn]

Vaikein kohta tässä on ymmärtää se miten ja miksi tähän ideaan liitetään väistämättä ylemmyys, etninen superioriteetti, siinä kohden myös aina menetetään poliittinen neuvotteluasema.

En ole koko ketjua lukenut, mutta etnonationalismiin useamman kirjan perusteella perehtyneenä totean, että etnonationalismi nimenomaan sivuuttaa kysymykset paremmuudesta: tavoite on tukea kaikkien kansojen oikeutta omaan valtioon ja itsemääräämisoikeuteen riippumatta paremmuudesta tai huonommuudesta. Etnat eivät kannata suomalaisten syrjäyttämistä meitä älykkäimmillä ja ahkerimmilla kansoilla (eivätkä luonnollisesti myöskään tyhmemmillä ja laiskemmilla), joten kysymykset ylemmyydestä jäävät teoreettisiksi. Asia on sama kuin resurssien antaminen omalle lapselle, niitä annetaan hänelle, koska hän on oma lapsi; se, onko lapsi luokan tai urheilujoukkueen etevin, ei ole olennaista. (Tietysti, jos joku kysyy, ovatko eurooppalaiset menestyneet paremmin kuin afrikkalaiset ja ovatko syyt tähän ainakin osittain geneettisiä, niin vastaan kyllä. Mutta tämä ei vaikuta käytäntännön toimintaan mitenkään.)

Mitä on etnonationalismi?
Laajemmin olennaista etnonationalismissa on geneettisten intressien tunnistaminen, tunnustaminen ja niiden mukaan toimiminen. Onko valtion tehtävä ajaa joitain tiettyjä arvoja (proposition nation) vai onko sen tehtävä toimia kansan hyväksi (etnovaltio). Onko kansa valtiota varten vai valtio kansaa varten. Etnonationalismille olennaista on siis ajaa kansan (geneettisiä) intressejä (toki myös kulttuurillisia, mutta tämä ei ole poliittisesti niin kiistanalaista; ja ristiriitatilanteessa geenit>meemit). Olennaista ei siis ole se, onko Suomen alueella kolme eri nimellä tunnettua ryhmää (suomalaiset, saamelaiset, suomenruotsalaiset), vaan se, että tällä väestökokonaisuudella on geneettisiä intressejä, jotka poikkeavat muista ihmisryhmistä. -> väestönmuutos on haitallista meille.

Kuka voi olla suomalainen?
Oma mielipiteeni on se, että puoliksi suomalainen on "suomalainen" siinä mielessä, että hänet tulisi hyväksyä osaksi kansamme valtiollista projektia. Tälle kaksi argumenttia: 1) ei olisi kohtuullista vaatia toista valtiota huolehtimaan henkilöstä, joka on vähintään yhtä paljon suomalainen kuin tuon valtion kansaa. 2) "sekarotuisia" on lukumääräisesti niin vähän, että he eivät muodosta käytännön ongelmaa (jos tulossa olisi miljoona puoliksi suomalaista ja puoliksi afrikkalaista, niin pitäisi miettiä tarkemmin).
Toinen oleellinen asia on sukulaisuuden aste. Ruotsalainen on paljon "suomalaisempi" kuin afrikkalainen, koska suomalaiset ja ruotsalaiset ovat läheisempää sukua. Täten suomalaisten elintilan jakaminen muille eurooppalaisille on paljon vähemmän haitallista geneettisten intressiemme kannalta kuin sen jakaminen kaukaisemmille sukulaisillemme.

[Jaska]

Vaikein kohta tässä on ymmärtää se miten ja miksi tähän ideaan liitetään väistämättä ylemmyys, etninen superioriteetti, siinä kohden myös aina menetetään poliittinen neuvotteluasema.

En ole koko ketjua lukenut, mutta etnonationalismiin useamman kirjan perusteella perehtyneenä totean, että etnonationalismi nimenomaan sivuuttaa kysymykset paremmuudesta: tavoite on tukea kaikkien kansojen oikeutta omaan valtioon ja itsemääräämisoikeuteen riippumatta paremmuudesta tai huonommuudesta. Etnat eivät kannata suomalaisten syrjäyttämistä meitä älykkäimmillä ja ahkerimmilla kansoilla (eivätkä luonnollisesti myöskään tyhmemmillä ja laiskemmilla), joten kysymykset ylemmyydestä jäävät teoreettisiksi. Asia on sama kuin resurssien antaminen omalle lapselle, niitä annetaan hänelle, koska hän on oma lapsi; se, onko lapsi luokan tai urheilujoukkueen etevin, ei ole olennaista. (Tietysti, jos joku kysyy, ovatko eurooppalaiset menestyneet paremmin kuin afrikkalaiset ja ovatko syyt tähän ainakin osittain geneettisiä, niin vastaan kyllä. Mutta tämä ei vaikuta käytäntännön toimintaan mitenkään.)

Samaa mieltä: kansallinen itsekkyys ei ole sama kuin eriarvoisena pitäminen.

Mitä on etnonationalismi?
Laajemmin olennaista etnonationalismissa on geneettisten intressien tunnistaminen, tunnustaminen ja niiden mukaan toimiminen.

Miksei siis puhuta geeni-, rotu- tai väestönationalismista? Etnisyyshän on jo määritelty, ja se koostuu monesta osatekijästä, joista geenijuuret ovat vain yksi. Keskustelua vain sotkee se, jos vakiintuneita käsitteitä lähdetään määrittelemään uudelleen.

Onko valtion tehtävä ajaa joitain tiettyjä arvoja (proposition nation) vai onko sen tehtävä toimia kansan hyväksi (etnovaltio). Onko kansa valtiota varten vai valtio kansaa varten. Etnonationalismille olennaista on siis ajaa kansan (geneettisiä) intressejä (toki myös kulttuurillisia, mutta tämä ei ole poliittisesti niin kiistanalaista; ja ristiriitatilanteessa geenit>meemit). Olennaista ei siis ole se, onko Suomen alueella kolmella eri nimellä tunnettuja väestöjä (suomalaiset, saamelaiset, suomenruotsalaiset), vaan se, että tällä väestökokonaisuudella on geneettisiä intressejä, jotka poikkeavat muista ihmisryhmistä. -> väestönmuutos on haitallista meille.

Joo, jokainen maailman kansa haluaa säilyä - mikään kansa ei halua vaihtua toiseen. Mutta ei tarvitse olla etnonationalisti halutakseen säilyttää kansat/etnokset. Kansalaisuusnationalismissakin voidaan haluta säilyttää ne.

[nollatoleranssi]

Voisitteko te etnonationalismia ehdottomasti vastustavat kertoa miten ja minkälaisin kriteerein te rajaisitte suomalaisuuden? Kuka on suomalainen ja voiko kenestä tahansa tulla suomalainen niin halutessaan?

Jokainen ei voi lähtökohtaisesti olla suomalainen, muuten koko identiteetti lakkaisi olemasta ja menettäisi merkityksensä.

Etnonationalismi herättää kiistaa, koska se voi sulkea pois todella paljon väestöä, joilla ei olisi mitään asiaa kansalaisuuteen. Tavallaan se on myös ainoa vastaveto monikulttuurisuusaatteelle eli ihannetilassa koko kansa perustuisi ensisijaisesti samaan etniseen taustaan.

Poliittisesti aihe on vaarallinen, koska se loisi helposti todella tiukat raamit kansalaisuudelle ja tekisi monesta kansalaisuuden saaneesta "epäsuomalaisia". Kriteerit voisivat olla myös tieteellisiä esim. geenitestit tai keinotekoisesti määriteltäisiin suomalaisuuden rajat ulkonäön, kielen osaamisen, kulttuuristen tapojen yms. kautta.

Tavallaan jokainen luo mielessään ryhmiä, kuka on Suomesta vai jostain muusta maasta. Samoin kansalaisuuden saamiselle voi olla erittäin tiukat kriteerit ja maahan ei tarvitse päästä helposti. Mutta ei tarvita erikseen mitään uskonnon kaltaista etnonationalismia, joka määrittelisi rajat ja kriteerit, vaan ne samat rajat voidaan määritellä tiukalla maahanmuuttopoliitikalla.

Etnonationalismi voi silti sopia tietyille aktivistiporukoille työkaluksi monikulttuurisuusaatetta vastaan, mutta sen sotkeminen poliittiseen puolueeseen tuhoaa helposti kannatuksen ja poissulkee puolueen päätöksenteon ulkopuolelle.

[Brandis]

Kiitos @risto pohdinnoistasi suomalaisuuden rajaamisen vaikeudesta, monilta muiltakin erittäin hyvää pohdintaa nyt ketjussa, arvostan. @sbastn kirjoitti hyvin etnonationalismista, samaa mieltä kirjoittamasi kuvailun kanssa perusteista ja samanaikaisesti ihmettelen aatteen tulenpalavaa, jatkuvaa demonisointia (siihen ja sen piiriin kuuluvaksi liitetään paljon asioita, kuten arvottamista, mitkä eivät siihen kuulu, mutta ovat omiaan kuljettamaan aihealueita täysin tarpeettomille sivupoluille).

Risto, annan sinulle yhden lisäesimerkin, jonka avulla ehkä pääsemme lähemmäksi niitä osa-alueita, joita pidän tärkeimpinä kansallisidentiteetin määrittelemisessä kuin kansalaisuutta tai sitä minkä maan passin henkilö omaa.

Ruotsissa syntynyt, Ruotsin kansalainen, hänen vanhempansa ovat chileläinen ja suomalainen, puolipikkusiskoni. Hän on syntynyt Ruotsissa, kasvanut ja viettänyt koko elämänsä Tukholman (rauhallisella) esikaupunkialueella. Onko hän mielestäsi ruotsalainen, tai tulisiko hänet ottaa ruotsalaiseksi, etenkin tilanteessa, jossa hän ei itse omaksuisi ruotsalaisuutta kansallisidentiteetikseen? Natiiviruotsalaiset ovat pienestä pitäen omaksuneet leikkiporukoihinsa muita etnisesti natiiviruotsalaisia, joilla myös sukujuuret ovat ruotsalaiset, ja puolipikkusiskoni on omaksunut leikkiseuransa muiden maahanmuuttajataustaisten perheiden lasten seurasta.

Onko siinä asetelmassa jotakin väärää, voidaan kysyä. Minun mielestäni ei ole, sillä ihminen etsiytyy samankaltaisuuden vetovoiman lakien mukaan tietynlaiseen seuraan, myös sellaisten ihmisten luokse, joiden kanssa kokee jakavansa hyvin perustavaa laatua olevalla tasolla samanlaisen elämänkokemuksen ja -kokemisen. Siinä missä näin toimiessaan ihmisen toiminnassa ei ole mitään väärää, se on luonnollista ja oikein, siinä on väärää miten me länsimaisissa yhteiskunnissa tunnumme käsittävän ja ottavan etnisen eriytymisen asian - pyrimme hoitamaan 'ongelmaa' pakottamalla ihmisiä samalle alueelle, sekoittamaan väestöä ja tekemällä politiikkaa, joka sekoittaa luontaista kehitystä ja luontaista psykologista luonnonvalintaa. Se ei voi koskaan olla oikein eikä siitä koskaan voi lopputuloksena seurata mitään hyvää. Vaikka kuinka hyvät ja jalot alkuaatteet ja pyrkimyksemme olisivat.

On siis vain realistista nähdä ja ottaa tosiasiat tosiasioina. Puolipikkusiskoni luultavasti mieltää itsensä vahvasti chileläiseksi, koska äidin perintönsä on vahva. Lisäksi hän mieltää olevansa osaksi suomalainen, prosenttilukuina ehkä 70-30. Epäilen vahvasti hänen mieltävän itseään etnisten ruotsalaisten kanssa samankaltaiseksi tai omaavan mitään yhteistä heidän kanssaan, joukkona, kansallisidentiteettinä. Yksittäisiä poikkeuksia puoleen ja toiseen tottakai on; poikkeavia ihmisten asenteita, joissa uuden kansallisidentiteetin omaksuminen on ollut yhden ihmiselämän aikana (tai viimeistään toisessa polvessa) huipputasoa, mutta kuten aina; poliittista päätöksentekoa ei voida perustaa yksittäisille ihmistarinoille. Valtaosa identifioituu nyt, ja tulee tekemään niin jatkossa, omiin juuriinsa, omien vanhempiensa edustamiin kulttuurillisiin normeihin ja kotikansaan.

[Paju]

^ Jos esimerkkitapaustasi kuvitellaan muutama sukupolvi eteenpäin. Etnonationalistisesta näkökulmasta hänellä eikä siis hänen lapsillaan ole oikeutta suomalaisuuteen etnisyytenä eikä Suomen kansalaisuuteen. Kuten yllä kirjoitit, henkilö tuskin itse sen enempää kuin muutkaan kokee häntä suomalaiseksi, joten tämä ei ole suurikaan ongelma. 

Mutta kuvitellaan, että hän ottaa supisuomalaisen puolison, samoin heidän lapsensa ja lapsenlapsensa. Osa lapsenlapsista hoitaa Keski-Suomessa sukutilaa, joka on isälinjassa kulkenut suvussa isostajaosta asti. Isomummon äidinkieltä ei nuorempi polvi enää osaa, joskus leikitään ajatuksella, että käytäisiin turistimatkalla Etelä-Amerikassa, kun isomummo oli jostain sieltäpäin, ainakin jos sukutarinat pitävät paikkansa.

Missä vaiheessa jälkipolvi muuttuu suomalaiseksi? Tiukimman linjan mukaan ei koskaan, sillä vain suomalaisille vanhemmille syntynyt lapsi voi olla suomalainen: etniseltä taustaltaan monimuotoisen isomummon lapset eivät voi olla suomalaisia, joten eivät myöskään heidän lapsensa jne.

E: korjattu kieliasua, vaikka jääkin vielä hutiloiduksi

E2: Minkä maan pitäisi ottaa jälkipolvi vastuulleen, etenkin jos etnonationalismista tulisi yleismaailmallisesti valtavirtaa? Onko kahden eri etnisen ryhmän jäsenen saaman lapsen kohtalona jäädä oikeudettomaksi muukalaispassin haltijaksi? Miten tämä vaikuttaa yhteiskuntaan?

E3: Varsinainen pointti. Intuitiivisesti pidän syntyperää varsin keskeisenä tekijänä etnisyyden määrittelyssä. Liian ehdottomien määritelmien lukkoonlyöminen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, tuskin edes mahdollista. Harvassa lienevät ne sukulinjat, joista ei oikeasti löydy yhtään ei-suomalasta esivanhempaa, kun geenejä aletaan kunnolla tutkia.

Etnisyys muuttuu hitaasti, kun se sulauttaa itseensä muita. On eri asia torjua laaja muuttoliike ja rajata kansalaisuuden myöntämistä kuin alkaa kahlata geenikarttoja ja kirkonkirjoja, jotta saadaan  suodatettua myyttinen puhdasverinen kansakunta tai torjutaan suhteellisen vähäiset yli rajojen muodostuvat perheet.

[Brandis]

Jos lähdemme liikkeelle ajattelussamme siitä, että etnonationalismi on aatteena luonnoton, sillä 'ainahan kansat ovat sekoittuneet keskenään', tulee ottaa samanaikaisesti huomioon miten luonnoton on se ajatusvastine, jota kontraamaan etnonationalismi on.

Se ei ole koskaan maailmanhistoriassa ollut luonnollista, että näin kaukaa ja näin tyystin erilaisista kulttuureista ihmiset, tässä mittakaavassa, vaeltavat etsimään uutta kotiseutua. Suomeen, tai Ruotsiin, ei ole koskaan aiemmin yritetty kotouttaa kymmeniä tuhansia latinalaisen Amerikan asukkaita tai afrikkalaisia. Lähi-Itäkin on riittävän kaukaista seutua meille, olemme täysin vieraita kansoja toinen toisillemme. Venäläisten kanssa omaamme tietyiltä osin hyvin erilaisen kansanluonteen, mutta olemme riittävän lähellä ja läheiset, jotta yhteiselo tavallisesti sujuu hyvin. Ennen vanhaan, kun Suomi oli vasta niemi, tänne tulivat ihmisvirrat lähempää ja vaikka kansa vaelsi, oli yhteiskunta aivan toisella tavalla rakentunut.

Yhtään mitään arvottamatta ja kaikella rakkaudella voin kertoa etteivät esimerkiksi latinalaisen Amerikan natiivikansalaiset (pois lukien ehkä Uruguay) ja suomalaiset sovi kansoina hyvin yhteen; sillä normit, pelisäännöt (sosiaaliset hierarkiat) ovat tyystin erilailla rakentuneita.

Ihminen voi olla päällisin puolin miten hyvin kotoutunut tahansa, käy töissä, maksaa veroja yhteiskuntaan ja kasvattaa lapsia yhteiskunnan instituutioissa, mutta silti hän ei ole olennaisilta osin kansallisidentiteetiltään uuden maan kansalainen. Hän voi esimerkiksi omata aika erilaisen moraalikoodiston, normit, sosiaaliset pelisäännöt ja lainalaisuudet, joiden mukaan hän kuitenkin lähiympäristössään toimii.

Me teemme ns. sivistyneissä länsimaissa systemaattisesti sen virheen, että ajattelemme tulijoiden ja/tai heidän jälkeläistensä muuntuvan ja mukautuvan kaltaisiksemme ajassa x ja sen jälkeen kaikki on hyvin, tai ainakin normaalin yhteiskuntajärjestyksen mukaisesti. Kukaan ei ole vielä syvällisesti tutkinut ja tutustunut moniin muihin puoliin, joita maahanmuutto aiheuttaa ja miten se muuttaa yhteiskuntaa. Elämme keskellä ihmiskoetta. Nyt jo tiedetään sen heikentävän koettua keskinäistä luottamusta (aiheesta) ja koettua hyvinvointia, heikentävän sosiaalista pääomaa suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa.

Esitit, Paju, todella hyviä pointteja ja kysymyksiä pohdittavaksi. Erityisesti kohta siitä minkä maan kansalaisia tulijat, ja täällä syntyneet maahanmuuttajataustaiset henkilöt sitten ovat, jos emme laajenna suomalaisuuden käsitettä ja käsityksiä koskemaan myös heitä. Tätä aihetta hieman jo sivusin 'miten määritellä suomalainen' -ketjussa toukokuussa viime vuonna ruotsalaisen maahanmuuttajataustaisen Johannes Anyurun ajatuksia aiheesta esiin nostamalla. Minusta se on hyvä pointti, harkinnan arvoinen ehdottomasti, mutta tavallaan tarve pohtia tätäkin asiaa nousee ensin alkusyystä, joka on laajamittainen maahanmuutto ja kansojen keinotekoinen sekoittaminen nykyisellä tavalla, se kumpuaa ajatuksistamme 'auttaa' täysin epäonnistuneella ja luonnottomalla tavalla.

Koko maahanmuuttokeskustelu kulkee mielestäni sekä kriittisellä että sille myönteisellä puolella aikalailla epäolennaisuuksien kautta, vain aniharvoin käsitellen itse ongelmaa tehokkaasti ja osuvasti - etnonationalismi on ollut toistaiseksi aatesuuntana järkevin pyrkimys selittää näin monimutkaista ja monitahoista ilmiötä.

[Brandis]

Ylipäätään siinä jo toimitaan väärin, kun puhutaan tässä mittakaavassa kotouttamisesta, resursoidaan sitä ja luotetaan siihen. Yksi ihmiselämä, ja kahdenkin sukupolven verran ihmiselämää, on lyhyt aika ja keskeisimmät ihmisyytemme rakentavat pilarit ja muut tekijät rakentuvat sukupolvien yli ja vuorovaikutuksissa vanhempiimme. Etno-etuliite on realismia, sen negatiivisia mielleyhtymiä kannattaisi yrittää välttää.

[Taikakaulin]

Veikkaus hehkuttaa jotain vapaaottelijakeeneriä seuraavaksi suomalaistähdeksi. Älkää pelatko Veikkauksen pelejä, koska siinä touhussa somali voittaa aina.

[Totti]

Veikkaus hehkuttaa jotain vapaaottelijakeeneriä seuraavaksi suomalaistähdeksi. Älkää pelatko Veikkauksen pelejä, koska siinä touhussa somali voittaa aina.

Kaverihan puhuu suomea ihan hyvin ja vaikuttaa sen perusteella syntyneen Suomessa. En löytänyt mitään sen enempää tietoa netistä, mutta näin pintapuolisesti niin voisin kyllä pitää häntä suomalaisena vaikka on ruskea.

Itse en takerru ihonväriin vaan ajattelen suomalaisuuden olevan sitä, että henkilö on omaksunut suomalaiset tavat ja arvot, osaa kielen jne. ja sen perusteella on suomalaistunut. Silloin itsekin voin mieltää hänet suomalaiseksi.

Suomalainen ei voi olla jos ei edes itse pidä itseään suomalaisena, kuten moni mamu tekee. Sen lisäksi pitää siis vakuuttaa muut, eli käytännössä olla hyvin sisällä suomalaisessa perinteessä ja yhteiskunnassa ja puhua sujuvasti.

Muutama hyvä suomalaisuuden mittari on suomalainen syntyperä, kielitaito, huumorintaju, edes pinnallinen historiatieto sekä muutama pääperinne kuten saunominen, joulu, perinneruoat jne. Ruokia en mainitse sen takia, että niistä pitäisi pitää, vaan sen takia, että niihin olisi jokin suhde ja ymmärtää niiden merkityksen.

Etninen (valkoinen) suomalaisuus on sitten taas eri asia. Itse pidän sitä tärkeänä lähinnä siltä kannalta, että Suomi säilyisi selkeästi etnisten suomalaisten maana. Vastustan siis muiden etnisyyksien massatuontia maahan hävittämään suomalaisten geeniperimää. Suomalaisia on vain yksi pieni kansa maailmassa, arabeja ja neekereitä on miljardeja.

En kuitenkaan hätkähdy yksittäisestä neekeristä kuten Edward Walssista, joka voi olla ihan hyväkin suomalainen edustaja otteluringissä.

Matalimman tason suomalaisuutta on sitten vihervasemmiston käsitys kansallisuudesta. Siihen riittää pelkkä passi ja jopa vain maassa olo. Ruotsissa vihreiden kansanedustaja (Åsa Romson) sanoi, että on ruotsalainen jos käyttää Tukholman metroa.

[Punaniska]

Voisitteko te etnonationalismia ehdottomasti vastustavat kertoa miten ja minkälaisin kriteerein te rajaisitte suomalaisuuden? Kuka on suomalainen ja voiko kenestä tahansa tulla suomalainen niin halutessaan?

Jokainen ei voi lähtökohtaisesti olla suomalainen, muuten koko identiteetti lakkaisi olemasta ja menettäisi merkityksensä.

Suomalainen on hän, joka on valmis toisen suomalaisen rinnalla poteroon puolustautumaan ylivoimaista hyökkääjää vastaan.

Eli lojaliteetti, sitoutuminen ja uhrivalmius. Enempää ei voi keneltäkään vaatia.

[l'uomo normale]

Suomalainen on hän, joka on valmis toisen suomalaisen rinnalla poteroon puolustautumaan jokaista mahdollista, mistä tahansa suunnasta tulevaa ylivoimaista hyökkääjää vastaan.

Täsmennys.

[kriittinen_ajattelija]

Pystyisikö kehityksen pysäyttämään, kuten etnonationalistit haaveilevat? En näe mitään keinoja, miten väestönsekoittuminen voitaisiin estää. Suurimpia esteitä voimattomuudelle on se, etteivät eurooppalaiset edes halua tehdä asialle mitään. Tai jos haluavat, he haluavat kiihdyttää tapahtumia. Eurooppalaiset ovat tekemässä tietoista etnistä itsemurhaa. Tätä tosiasiaa eivät muutamat etnonationalistit muuksi voi muuttaa. Tästä syystä etnonationalismin parissa puuhaileminen on pelkkää harrastusta ja tosielämästä irrallaan olevaa virtuaaliviihdettä. Ei sen kummempaa. Mutta harrastushan sekin on.

Juu suomalaiset on liian hölmöä kansaa, että tajuaisimme koskaan olla etnonationalisteja. Suomi on tällä hetkellä kun jättimäinen pinata, jota eri kansat hakkaa kepeillä saadakseen karkkia - noh ennenpitkää Pinatastakin karkit loppuu. Nähtäväksi jää puhutaanko tulevaisuuden Suomessa sitten arabiaa, somaliaa vai venäjää. Jään mielenkiinnolla odottamaan, tosin Suomen historiahan on jokatapauksessa ollut muitten kansojen alamaisina olemista pääasissa joten eihän tässä mitään uutta ole.

Jos haluaa asua valkoisessa maassa niin kannattaa varmaankin muuttaa johonkin slaavilaiseen maahan.

[Farnesius]

Marko Hamilo raportoi:

Jopa neljä kymmenestä nuoresta pitää aidon suomalaisuuden ehtona myös suomalaista syntyperää, ja 35 prosenttia suomalaisia sukujuuria.

Valtion nuorisoneuvoston julkaiseman Nuorisobarometri 2018 -kyselytutkimuksen mukaan nuorten politiikkakiinnostus on ennätystasolla. Nuorisobarometriin haastateltiin puhelimitse 1901 15-29-vuotiasta nuorta.

Tutkimuksen mukaan nuorten asenteet maahanmuuttajiin ovat pysyneet vuosia kutakuinkin aiemmalla, melko positiivisella tasolla. Kyselyyn kuitenkin liittyy sama ongelma kuin koko maahanmuuttokeskusteluun viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana: kaikki maahanmuuttajat niputetaan samaan koriin.

Väitteen, jonka mukaan olisi hyvä, jos Suomeen tulisi enemmän ulkomaalaisia, kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 35 prosenttia vastaajista. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 32 prosenttia. Nuoret joutuivat siis ottamaan kantaa kysymykseen, joka ei lainkaan eritellyt sitä, olisivatko nämä ulkomaalaiset esimerkiksi eurooppalaisia opiskelijoita vai turvapaikanhakijoita kehitysmaista.

Ulkomaalaisiin voi suhtautua myönteisesti, vaikka heitä ei pitäisi suomalaisina. Tämä itsestäänselvyys unohtuu usein niiltä, jotka haluaisivat uudelleenmääritellä suomalaisuuden käsitteen niin, ettei sitä enää erottaisi ihmislajin määritelmästä.

Enemmistö nuoristo pitää "aitona suomalaisena" kuitenkin vain sellaisia henkilöitä, jotka alkuperästään riippumatta ovat oppineet vähintään toisen kansalliskielistämme ja noudattaa suomalaisia tapoja ja perinteitä. Kansallismielisen ajattelun perusteena pidetään yleensä sitä, että ne, joilla on samat tavat, perinteet ja kieli, muodostavat kansakunnan, jolla on oikeus kansalliseen itsemääräämisoikeuteen kansallisvaltion puitteissa.

Merkittävä osa nuorista määrittelee suomalaisuuden kuitenkin vielä tiukemmin. Neljäkymmentä prosenttia nuorista piti erittäin tai melko tärkeänä sen kannalta, onko henkilö aidosti suomalainen, sitä että hän on syntynyt Suomessa. Suomalaisia sukujuuria piti melko tai erittäin tärkeänä 35 prosenttia.

Tällaista kansallismielisyyden painotusta voi kutsua etnonationalismiksi.

Liberaalin ja globalistisen ajattelutavan valossa etnonationalismi on "äärikansallismielisyyttä", mutta suomalaisnuorten keskuudessa se siis on aivan tavallinen ajattelutapa.

https://oikeamedia.com/o1-101600

[Julleht]

Marko Hamilo raportoi:

Jopa neljä kymmenestä nuoresta pitää aidon suomalaisuuden ehtona myös suomalaista syntyperää, ja 35 prosenttia suomalaisia sukujuuria.

Valtion nuorisoneuvoston julkaiseman Nuorisobarometri 2018 -kyselytutkimuksen mukaan nuorten politiikkakiinnostus on ennätystasolla. Nuorisobarometriin haastateltiin puhelimitse 1901 15-29-vuotiasta nuorta.

Tutkimuksen mukaan nuorten asenteet maahanmuuttajiin ovat pysyneet vuosia kutakuinkin aiemmalla, melko positiivisella tasolla. Kyselyyn kuitenkin liittyy sama ongelma kuin koko maahanmuuttokeskusteluun viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana: kaikki maahanmuuttajat niputetaan samaan koriin.

Väitteen, jonka mukaan olisi hyvä, jos Suomeen tulisi enemmän ulkomaalaisia, kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 35 prosenttia vastaajista. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 32 prosenttia. Nuoret joutuivat siis ottamaan kantaa kysymykseen, joka ei lainkaan eritellyt sitä, olisivatko nämä ulkomaalaiset esimerkiksi eurooppalaisia opiskelijoita vai turvapaikanhakijoita kehitysmaista.

Ulkomaalaisiin voi suhtautua myönteisesti, vaikka heitä ei pitäisi suomalaisina. Tämä itsestäänselvyys unohtuu usein niiltä, jotka haluaisivat uudelleenmääritellä suomalaisuuden käsitteen niin, ettei sitä enää erottaisi ihmislajin määritelmästä.

Enemmistö nuoristo pitää "aitona suomalaisena" kuitenkin vain sellaisia henkilöitä, jotka alkuperästään riippumatta ovat oppineet vähintään toisen kansalliskielistämme ja noudattaa suomalaisia tapoja ja perinteitä. Kansallismielisen ajattelun perusteena pidetään yleensä sitä, että ne, joilla on samat tavat, perinteet ja kieli, muodostavat kansakunnan, jolla on oikeus kansalliseen itsemääräämisoikeuteen kansallisvaltion puitteissa.

Merkittävä osa nuorista määrittelee suomalaisuuden kuitenkin vielä tiukemmin. Neljäkymmentä prosenttia nuorista piti erittäin tai melko tärkeänä sen kannalta, onko henkilö aidosti suomalainen, sitä että hän on syntynyt Suomessa. Suomalaisia sukujuuria piti melko tai erittäin tärkeänä 35 prosenttia.

Tällaista kansallismielisyyden painotusta voi kutsua etnonationalismiksi.

Liberaalin ja globalistisen ajattelutavan valossa etnonationalismi on "äärikansallismielisyyttä", mutta suomalaisnuorten keskuudessa se siis on aivan tavallinen ajattelutapa.

https://oikeamedia.com/o1-101600

Grafiikka mukaan niin on kivempi katella, löytyy tuoreen nuorisobarometrin sivulta 50

[Jaska]

Marko Hamilo raportoi:

Jopa neljä kymmenestä nuoresta pitää aidon suomalaisuuden ehtona myös suomalaista syntyperää, ja 35 prosenttia suomalaisia sukujuuria.

Valtion nuorisoneuvoston julkaiseman Nuorisobarometri 2018 -kyselytutkimuksen mukaan nuorten politiikkakiinnostus on ennätystasolla. Nuorisobarometriin haastateltiin puhelimitse 1901 15-29-vuotiasta nuorta.

Tutkimuksen mukaan nuorten asenteet maahanmuuttajiin ovat pysyneet vuosia kutakuinkin aiemmalla, melko positiivisella tasolla. Kyselyyn kuitenkin liittyy sama ongelma kuin koko maahanmuuttokeskusteluun viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana: kaikki maahanmuuttajat niputetaan samaan koriin.

Väitteen, jonka mukaan olisi hyvä, jos Suomeen tulisi enemmän ulkomaalaisia, kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 35 prosenttia vastaajista. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 32 prosenttia. Nuoret joutuivat siis ottamaan kantaa kysymykseen, joka ei lainkaan eritellyt sitä, olisivatko nämä ulkomaalaiset esimerkiksi eurooppalaisia opiskelijoita vai turvapaikanhakijoita kehitysmaista.

Ulkomaalaisiin voi suhtautua myönteisesti, vaikka heitä ei pitäisi suomalaisina. Tämä itsestäänselvyys unohtuu usein niiltä, jotka haluaisivat uudelleenmääritellä suomalaisuuden käsitteen niin, ettei sitä enää erottaisi ihmislajin määritelmästä.

Enemmistö nuoristo pitää "aitona suomalaisena" kuitenkin vain sellaisia henkilöitä, jotka alkuperästään riippumatta ovat oppineet vähintään toisen kansalliskielistämme ja noudattaa suomalaisia tapoja ja perinteitä. Kansallismielisen ajattelun perusteena pidetään yleensä sitä, että ne, joilla on samat tavat, perinteet ja kieli, muodostavat kansakunnan, jolla on oikeus kansalliseen itsemääräämisoikeuteen kansallisvaltion puitteissa.

Merkittävä osa nuorista määrittelee suomalaisuuden kuitenkin vielä tiukemmin. Neljäkymmentä prosenttia nuorista piti erittäin tai melko tärkeänä sen kannalta, onko henkilö aidosti suomalainen, sitä että hän on syntynyt Suomessa. Suomalaisia sukujuuria piti melko tai erittäin tärkeänä 35 prosenttia.

Tällaista kansallismielisyyden painotusta voi kutsua etnonationalismiksi.

Liberaalin ja globalistisen ajattelutavan valossa etnonationalismi on "äärikansallismielisyyttä", mutta suomalaisnuorten keskuudessa se siis on aivan tavallinen ajattelutapa.

https://oikeamedia.com/o1-101600

Ei etnonationalismia todellakaan tee se, että painotetaan sukujuurten tärkeyttä. Ongelma on, että koska suomalaisuutta ei määritelty kyselyssä (kansalaisuus vs. etnisyys), vastaajat saattavat puhua kummasta tahansa. Etnisyyden kannaltahan sukujuurilla on merkitystä aivan kaikille maailman ihmisille. Sen sijaan kansalaisuuden kannalta sukujuurilla on merkitystä vain etnonationalisteille.

Joudun toistelemaan tätä, kunnes se menee jakeluun: etnonationalismia on mielekästä käyttää vain sellaisessa määritelmässä, joka erottaa sen muista nationalismeista. Ja ainoa erottava tekijä tulee esiin suhteessa kansalaisuuden kriteereihin.
https://blogit.kansalainen.fi/etnonationalismin-maaritelmista-ja-tulkinnoista/

[Sigmoid]

Ongelma on, että koska suomalaisuutta ei määritelty kyselyssä (kansalaisuus vs. etnisyys), vastaajat saattavat puhua kummasta tahansa.

Kansalaisuus ja etnisyys ovat vieläkin huonoja määritelmiä. Pohjimmiltaan kyse on fenotyypistä, eli näyttääkö suomalaiselta. Naapurimaiden alkuperäiskansat pääasiallisesti menevät heittämällä suomalaisesta, jos vaan osaa puhua kieltä. Gambialainen ei mene suomalaisesta, vaikka sukujuuret löytyisi Suomesta. Joten etnisyys ei ole oleellinen tekijä, vaan eroavaisuus yleisestä fenotyypistä. Tämä voi toki muuttua Suomen ruskettumisen seurauksena, jos fenotyyppiin perustuvat identiteetit katoavat.

Mustalaiset ovat erinomainen esimerkki mistä puhun. Mustalaiset ovat olleet Suomessa 500 vuotta, mutta ovat silti mustalaisia. Vaikka mustalainen olisi omaksunut täysin suomalaisen kulttuurin, nähdään hänet silti fenotyypiltään mustalaisena. Toki tälläinen luokittelu on alkukantaista ja alitajuista ja se voidaan tietoisesti ohittaa kutsumalla suomalaistunutta mustalaista suomalaiseksi, mutta se ei muuta sitä alkuperäistä luokittelu joka tapahtuu automaattisesti. Henkilö, joka väittää olevansa värisokea, valehtelee.

[Sir]

Joo, jokainen maailman kansa haluaa säilyä - mikään kansa ei halua vaihtua toiseen. Mutta ei tarvitse olla etnonationalisti halutakseen säilyttää kansat/etnokset. Kansalaisuusnationalismissakin voidaan haluta säilyttää ne.

Mitä tarkoittaa se, että kansa haluaa jotain? Vain yksilöt voivat haluta jotain. Jos henkilö haluaa ottaa puolison jostain toisesta kansasta tai etnisestä ryhmästä (en tarkoita tässä nyt sitä, että ehdoin tahdoin haetaan puoliso toisesta ryhmästä, vaan siitä, että se haluttu puoliso nyt vaan sattuu olemaan muu kuin oman ryhmän edustaja), niin onko tässä valinnassa jotain väärin?

Entä sitten, jos tällainen ihminen saa lapsia ja ymmärtää sen, että näille lapsille olisi huono asia, jos kansan etnisyyttä puhtautta aletaan korostaa, ja sitten jopa vastustaa sellaisia poliittisia päätöksiä, jotka pyrkivät tähän, niin toimiiko hän väärin? Hän ajaa omia geenejään kantavien lastensa etua. Eikö tämä ole juuri koko etnonationalismin perusta, eli ajetaan omien geeniensä kaltaisten geenien kantajien etua?

[Jaska]

Joo, jokainen maailman kansa haluaa säilyä - mikään kansa ei halua vaihtua toiseen. Mutta ei tarvitse olla etnonationalisti halutakseen säilyttää kansat/etnokset. Kansalaisuusnationalismissakin voidaan haluta säilyttää ne.

Mitä tarkoittaa se, että kansa haluaa jotain? Vain yksilöt voivat haluta jotain.

Tarkennetaan siis: jokaisen kansan jokainen yksilö haluaa oman kansansa säilyvän eikä häviävän. Mielenvikaiset ja valehtelijat poislukien.

Jos henkilö haluaa ottaa puolison jostain toisesta kansasta tai etnisestä ryhmästä (en tarkoita tässä nyt sitä, että ehdoin tahdoin haetaan puoliso toisesta ryhmästä, vaan siitä, että se haluttu puoliso nyt vaan sattuu olemaan muu kuin oman ryhmän edustaja), niin onko tässä valinnassa jotain väärin?

Entä sitten, jos tällainen ihminen saa lapsia ja ymmärtää sen, että näille lapsille olisi huono asia, jos kansan etnisyyttä puhtautta aletaan korostaa, ja sitten jopa vastustaa sellaisia poliittisia päätöksiä, jotka pyrkivät tähän, niin toimiiko hän väärin? Hän ajaa omia geenejään kantavien lastensa etua. Eikö tämä ole juuri koko etnonationalismin perusta, eli ajetaan omien geeniensä kaltaisten geenien kantajien etua?

Ei ole väärin ottaa puolisoa eri etnisestä ryhmästä.
Ei ole väärin haluta lastensa parasta.

Minä en tiedä, mikä on etnonationalismin perusta - tiedän vain, mitä mieltä muutama etnonationalisti on asioista.

[Soljuvainen]

Voisitteko te etnonationalismia ehdottomasti vastustavat kertoa miten ja minkälaisin kriteerein te rajaisitte suomalaisuuden? Kuka on suomalainen ja voiko kenestä tahansa tulla suomalainen niin halutessaan?

Jokainen ei voi lähtökohtaisesti olla suomalainen, muuten koko identiteetti lakkaisi olemasta ja menettäisi merkityksensä.

Etnonationalismi herättää kiistaa, koska se voi sulkea pois todella paljon väestöä, joilla ei olisi mitään asiaa kansalaisuuteen. Tavallaan se on myös ainoa vastaveto monikulttuurisuusaatteelle eli ihannetilassa koko kansa perustuisi ensisijaisesti samaan etniseen taustaan.

Poliittisesti aihe on vaarallinen, koska se loisi helposti todella tiukat raamit kansalaisuudelle ja tekisi monesta kansalaisuuden saaneesta "epäsuomalaisia". Kriteerit voisivat olla myös tieteellisiä esim. geenitestit tai keinotekoisesti määriteltäisiin suomalaisuuden rajat ulkonäön, kielen osaamisen, kulttuuristen tapojen yms. kautta.

Tavallaan jokainen luo mielessään ryhmiä, kuka on Suomesta vai jostain muusta maasta. Samoin kansalaisuuden saamiselle voi olla erittäin tiukat kriteerit ja maahan ei tarvitse päästä helposti. Mutta ei tarvita erikseen mitään uskonnon kaltaista etnonationalismia, joka määrittelisi rajat ja kriteerit, vaan ne samat rajat voidaan määritellä tiukalla maahanmuuttopoliitikalla.

Etnonationalismi voi silti sopia tietyille aktivistiporukoille työkaluksi monikulttuurisuusaatetta vastaan, mutta sen sotkeminen poliittiseen puolueeseen tuhoaa helposti kannatuksen ja poissulkee puolueen päätöksenteon ulkopuolelle.

Samaa mieltä tästä. Mielestäni etnonationalismi on kaikessa rajoittavuudessaan ja äärimmäisyydessään yhtä paska vaihtoehto kuin pakotettu monikulttuurisuus. Ainahan suomalaiset ovat seurustelleet ja perustaneet perheitä muunmaalaisten ihmisten kanssa, mutta kuten historiallisista tilastoista voi huomata, se ei ole johtanut sen suurempaan "kansojen sekoittumiseen". Etenkin Pohjois-Suomessa väki on sen verran valkoista, että ulkomaalaisen näköinen ihminen on jo suoranainen kylänähtävyys. Tarvitsemme tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, emme mitään ulkoa saneltua näkemyksiä siitä, ketä rivikansalainen saa pitää suomalaisena ja ketä ei.

Satuin tänään perehtymään PS-nuorten kohua aiheuttaneisiin lausuntoihin tarkemmin enkä totta puhuen enää ihmettele yhtään, jos perussuomalaisten äänestäminen mietityttää tavallisia kansalaisia. Harvalla maahanmuuton rajoittaminen on niin ylhäällä prioriteettilistassa, että he haluaisivat siinä samalla tukea ihmisiä, jotka heittävät kommentteja "vääräuskoisten ampumisesta" ja "Suomen pitämisestä valkoisena". Eivät sitten kyseiset nuoret miettineet yhtään, kuinka suuresti kyseiset kommentit jarruttavat PS:n tosiasiallisten tavoitteiden, eli maahanmuuttopolitiikan kiristämisen, eteenpäin viemistä. Oman "kansallissankarin" maineen ylläpitäminen näyttää heillä menevän puolueen edun edelle.

Olen tässä itsekin pohtinut, pitäisikö sitten äänestää sitä Väyrysen kolmatta liikettä, niin ääni menisi ehkä hiukan turvallisempaan osoitteeseen.

[Emo]

Voisitteko te etnonationalismia ehdottomasti vastustavat kertoa miten ja minkälaisin kriteerein te rajaisitte suomalaisuuden? Kuka on suomalainen ja voiko kenestä tahansa tulla suomalainen niin halutessaan?

Jokainen ei voi lähtökohtaisesti olla suomalainen, muuten koko identiteetti lakkaisi olemasta ja menettäisi merkityksensä.

Olen etnonationalisti, koska se on ainoa looginen ja tieteellinen lähestymistapa tähän asiaan. Kaikki muu on politikointia, unelmointia ja luulottelua. Näinpä en voi vastata etnonationalismin vastustajien puolesta.

On erotettava kansallisuus, jota ihminen ei voi vaihtaa, koska sen hän saa syntymässään geeneissään vanhemmiltaan, ja kansalaisuus, jonka voi vaihtaa ja jossa on kyse siitä minkä maan passi löytyy hänen käsilaukustaan tai repustaan.

Ihmiset eivät edes Hommaforumilla käsitä kansallisuuden ja kansalaisuuden eroa, geenien ja passin eroa. Uskomatonta. Jos nimittäin tajuaisivat asian solutasolla, ei jäisi enää tarvetta eikä mahdollisuutta suurille tunteille ja pöyristymisille ja natsijahdille tässä etnoasiassa.

Kenestä tahansa ei voi tulla suomalainen niin halutessaan. Tuskin edes kaikille annetaan Suomen kansalaisuutta eli passia, mutta etninen suomalainen voi tulla ainoastaan ihmisestä, joka on kahden etnisen suomalaisen jälkeläinen. Näinpä esimerkiksi Junes Lokka, jota käytämme usein mallihenkilönä, ei ole etninen suomalainen kuin toisen vanhempansa puolelta. Se toinen puoli on käsittääkseni ranskalais-marokkolaista etnisyyttä.

Etnonationalismi herättää kiistaa, koska se voi sulkea pois todella paljon väestöä, joilla ei olisi mitään asiaa kansalaisuuteen. Tavallaan se on myös ainoa vastaveto monikulttuurisuusaatteelle eli ihannetilassa koko kansa perustuisi ensisijaisesti samaan etniseen taustaan....

Etnonationalismi todella sulkee pois väestöjä, maailmassa on tällä hetkellä reilu 7 miljardia ihmistä joista kellään ei ole ikinä milloinkaan asiaa etniseksi suomalaiseksi. Niiden on vaan pakko kestää se pettymys, että he eivät ole eikä heistä tule kansallisuudeltaan suomalaista, kansalaisuudeltaan suomalaisia heistä voi tulla, jos löyhä maahanmuuttopolitiikkamme ojentaa heille Suomen passin ja sitä myöten Suomen kansalaisuuden.
Mutta silloinkaan heidän oma geneettinen etnisyytensä ei tietenkään tuossa prosessissa toiseksi muutu, vaan he ovat kansallisuudeltaan etnisiä venäläisiä, kiinalaisia, intialaisia tai kuka mitäkin.

Poliittisesti aihe on vaarallinen, koska se loisi helposti todella tiukat raamit kansalaisuudelle ja tekisi monesta kansalaisuuden saaneesta "epäsuomalaisia". Kriteerit voisivat olla myös tieteellisiä esim. geenitestit tai keinotekoisesti määriteltäisiin suomalaisuuden rajat ulkonäön, kielen osaamisen, kulttuuristen tapojen yms. kautta....

Ei etnisyys luo minkäänlaisia raameja kansalaisuudelle ja kansalaisuuden saaneet ovat epäsuomalaisia etnisesti, mutta jos he saavat Suomen passin ja Suomen kansalaisuuden, niin ovathan he silloin Suomen kansalaisia siinä kuin minäkin olen, mutta minä olen sen lisäksi myös kansallisuudeltani suomalainen eli etninen suomalainen, mitä kukaan Suomen passin saanut afgaani ei ole.

Poliittisesti vaarallista on vain se, ettei tätä biologista faktaa näytä tajuavan edes täällä juuri kukaan.
Ainakin jokaisen biologisen/luonnontieteellisen koulutuksen saaneen pitäisi tämä ymmärtää, jos insinööreiltä ja humanisteilta ja ammattikoulun käyneiltä jääkin tajuamatta. Ja matuilta, heistähän moni ei osaa edes lukea.

Tavallaan jokainen luo mielessään ryhmiä, kuka on Suomesta vai jostain muusta maasta. Samoin kansalaisuuden saamiselle voi olla erittäin tiukat kriteerit ja maahan ei tarvitse päästä helposti. Mutta ei tarvita erikseen mitään uskonnon kaltaista etnonationalismia, joka määrittelisi rajat ja kriteerit, vaan ne samat rajat voidaan määritellä tiukalla maahanmuuttopoliitikalla.
...

Ei nuo ryhmät ole olemassa vain ihmisten mielissä, eikä etnonationalismi ole uskonto vaan biologiaa, genetiikkaa, tiedettä. Eikä genetiikka ole yhtä kuin mengeleläisyyttä, älkää nyt seuraavaksi alkako vouhottaa sanoista geeni ja genetiikka!!

Mielestäni etnonationalismi on kaikessa rajoittavuudessaan ja äärimmäisyydessään yhtä paska vaihtoehto kuin pakotettu monikulttuurisuus. Ainahan suomalaiset ovat seurustelleet ja perustaneet perheitä muunmaalaisten ihmisten kanssa, mutta kuten historiallisista tilastoista voi huomata, se ei ole johtanut sen suurempaan "kansojen sekoittumiseen". Etenkin Pohjois-Suomessa väki on sen verran valkoista, että ulkomaalaisen näköinen ihminen on jo suoranainen kylänähtävyys. Tarvitsemme tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, emme mitään ulkoa saneltua näkemyksiä siitä, ketä rivikansalainen saa pitää suomalaisena ja ketä ei.

Rivikansalainen saa pitää suomalaisena vaikka kaikkia maailman ihmisiä ja niinhän jotkut suvakit vissiin pitävätkin, mutta etninen suomalainen on silloinkin etninen suomalainen ja muut ovat etnisyydeltaan jotain muuta kansallisuutta.
Seurustelun kanssa etnisyydellä ei ole mitään tekemistä eikä kylmät biologiset faktat ota kantaa siihen, kuka perustaa perheen kenen kanssa. Sen jokainen päättäköön itse.

On tämä näköjään todella vaikea aihe, eikä tätä tajua sen enempää miehet kuin naisetkaan.

T: Etninen suomalainen nainen, Suomen kansalainen

PS: Jussi Halla-aho sanoi, taisi olla siinä Ylen Ykkösaamussa joka on Youtubesta poistettu, että jos hän muuttaa Somaliaan ja saa Somalian kansalaisuuden, tulee hänestä somalialainen, mutta siitä kai jokainen on yhtä mieltä että hänestä ei tule somalia!!?

Jussi Halla-aho on siis ymmärtänyt, vaikka onkin kielitieteilijä, mitä tarkoittaa etninen, mitä tarkoittaa kansallisuus ja mitä tarkoittaa kansalaisuus. Olen samaa mieltä tässäkin asiassa Jussi Halla-ahon kanssa, mitä muutakaan mieltä järkevä ihminen voisi olla?

@Brandis
@nollatoleranssi
@Soljuvainen

[Nikolas]

Satuin tänään perehtymään PS-nuorten kohua aiheuttaneisiin lausuntoihin tarkemmin enkä totta puhuen enää ihmettele yhtään, jos perussuomalaisten äänestäminen mietityttää tavallisia kansalaisia.

Nuorisojärjestöillä on varaa sellaiseen radikaaliin näkemysten tuulettamiseen, johon puolueella ei välttämättä ole. Lisäksi nuorisojärjestön ei tarvitse esittää kuinka hienot periaatteet sovellettaisiin käytäntöön. Nuorisojärjestöt eivät koskaan kumminkaan joudu hallitusvastuuseen tai tekemään lakiesityksiä.

Ylevien periaatteiden soveltaminen käytäntöön on kumminkin se varsinainen vaikea pala.

Kuten jo aiemmin kirjoitin,

Kysymykset ja kädenväännöt nationalismin puhdasoppisesta linjasta ovat minun mielestäni lähinnä tympeitä ja ajanhukkaa, ellei niistä kyetä rakentamaan toimivaa käytännön politiikkaa.

Niinpä kannatankin pisteytysjärjestelmän laatimista käytettäväksi maahanmuuttpolitiikassa maahanmuuton ja kansalaisuuden myöntämisen työkaluna. Pisteytyksen perusteena voitaisiin käyttää hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka ovat mitattavissa ja joilla on vastaanottajamaan kannalta jotain väliä.

Vielä pitäisi päättää mitä hakijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia tulisi mittailla.

Esimerkiksi:

• Älykkyys (ei tarvine perustella, miksi)
  
  
• Introversio (keskittymiskyky, pitkäjännitteisyys, tunne-elämän syvyys)
  
  
• Stabiilius (ristiriitojen sietokyky, käytöksen rauhallisuus, tunteiden pysyvyys)
  
  
• Hoivaavuus (välittäminen, auttaminen, eläytyminen)

Tällaisten ominaisuuksien mittailua varten täytyy kehittää psykometrisiä testejä. Tekemistä riittää siis, mutta uskon että määrätietoinen työ tuottaa tulosta.

Kyse ei siis ole mistään kallonmittauksesta tai pigmentin vaaleudesta. Jos kallon muodon tai pigmentin havaitaan korreloivan tärkeämpien ominaisuuksien kanssa, ne ovat sittenkin edelleen sivuasioita.

Tulisiko tällaisesta mittailusta jonkinlainen ulkopoliittinen rasite tai Suomen mainetta haittaava tahra? Nähdäkseni ei tulisi:

Monissa maissa sovelletaan erilaisia maahantulijoiden pisteytyksiä rikosrekisterin, ammattipätevyyden, työkokemuksen ja kielitaidon perusteella. Näissä kriteereissä ja niiden soveltamisessa ei ole mitään uutta. Älykkyystestien ja muiden psykometristen testien hyödyntäminen valintaprosessissa ei olisi edes mikään aihe merkitsevään kulmakarvojen kohottamiseen, sillä maahanmuuttajien henkilökohtaisten ominaisuuksien mittaaminen ja päätöksenteko niiden perusteella on aivan helposti perusteltavissa maan ja yhteiskunnan yleisellä edulla.

Koko hommeli osoittautuukin kohtuullisin ponnistuksin toteutettavaksi.

[Lasse]

Kurulla on pointti:

[tweet]1111358980281065472[/tweet]

[Farnesius]

Kurulla on pointti:

[tweet]1111358980281065472[/tweet]

Kuru on myös oikeassa. "Taloudellinen nationalismi" ei ole nationalismia, eikä kansakunta sellaisen ideologian pohjalta tule säilymään pitkässä juoksussa. Amerikassa aasialaiset tienaavat keskimäärin jopa enemmän kuin valkoinen valtaväestö, mutta ei se tarkoita sitä, että aasialaistuminen olisi hyvä asia. Australia on myös kiinalaistumassa, eikä sekään ole hyvä asia, vaikka kiinalaiset ovat pääosin ahkeraa ja työtätekevää kansaa.

[Jaska]

Voisitteko te etnonationalismia ehdottomasti vastustavat kertoa miten ja minkälaisin kriteerein te rajaisitte suomalaisuuden? Kuka on suomalainen ja voiko kenestä tahansa tulla suomalainen niin halutessaan?

Jokainen ei voi lähtökohtaisesti olla suomalainen, muuten koko identiteetti lakkaisi olemasta ja menettäisi merkityksensä.

Olen etnonationalisti, koska se on ainoa looginen ja tieteellinen lähestymistapa tähän asiaan. Kaikki muu on politikointia, unelmointia ja luulottelua. Näinpä en voi vastata etnonationalismin vastustajien puolesta.

On erotettava kansallisuus, jota ihminen ei voi vaihtaa, koska sen hän saa syntymässään geeneissään vanhemmiltaan, ja kansalaisuus, jonka voi vaihtaa ja jossa on kyse siitä minkä maan passi löytyy hänen käsilaukustaan tai repustaan.

Kaikki ihmiset maailmassa tietävät, että etnisyyteen synnytään ja kansalaisuuteen voi siirtyä. Tuo näkemys ei siis tee kenestäkään etnonationalistia - ei edes nationalistia! Nationalismi on jotain muuta, ja etnonationalismi on vielä jotain muudempaa.

Siis:
Jos joku kuvittelee, että etnisyyden tiedostaminen tekee etnonationalistin, ette voisi olla enempää pihalla.

Emo on väärinkäsittänyt niin, etteivät ihmiset ymmärtäisi kansallisuuden (etnisyyden) ja kansalaisuuden eroa, vaikka toistuvasti olemme yrittäneet selittää, että sen toki ymmärtävät kaikki mutta että se ei tee etnonationalismia.

Emon pitäisi miettiä, mikä erottaa etnonationalismin kaikista muista nationalismeista. Vihje: se ei ole tuo kyseinen seikka. Sen jälkeen Emo saattaisi huomata, ettei hän oikeasti ehkä olekaan etnonationalisti - hän on vain ymmärtänyt väärin, mitä etnonationalismi on.

[Radio]

Olen inhorealisti ja harrastan mm. sukututkimusta ja geenitekniikkaan perustuvaa kansojen muodostumisen maailmaa. Viime tiedon mukaan olemme tulleet jostain Ukrainan perämetsästä vuodelta keppi ja kivi.
Pottunnokkien maa on toistaiseksi olemassa kaikesta huolimatta. Kaiveltakoon mätänevän omenan siemenkotaa vaikka talvisodan hengestä. Suomalainen kommunisti oli kuitenkin etninen kaalimaan vastustaja.
Habitus ja kieli geenitutkimuksen siivittämänä koostavat suomalaisuuden synkähkön ytimen, josta sen omaavana olenkin yllättäen saatanallisen ylpeä.

[Lasse]

Heh, mustnahallinen KKK:n jäsen, joka identifioituu valkoiseksi, Soph kommentoi:

Multiracial White Supremacy
https://www.youtube.com/watch?v=9KvyEx2cnGo

soph
Published on Jan 20, 2019

bruh lmao

◘ TWITTER: https://twitter.com/sewernugget
◘ INSTAGRAM: https://www.instagram.com/realltcorbis
◘ SOUNDCLOUD: https://soundcloud.com/knolleder
Category
Comedy

Jasper Pääkkösen kommentti tähän keissin voisi olla kiinnostava.

[Rosetta]

Tällainen osui silmiin eilen yliopistolla käydessäni; tiedän että nämä tässä ovat jyrkästi tämän foorumin kannoista eriäviä näkemyksiä nationalismista, mutta mielenkiintoista että näitä pidetään "tieteellisinä" näkemyksinä aiheesta ja vastakkaisia ei...

(edit: En tiedä miksei liitteen juliste näy avautuneena viestissä, mutta whatever.)

[duc]

Tällainen osui silmiin eilen yliopistolla käydessäni; tiedän että nämä tässä ovat jyrkästi tämän foorumin kannoista eriäviä näkemyksiä nationalismista, mutta mielenkiintoista että näitä pidetään "tieteellisinä" näkemyksinä aiheesta ja vastakkaisia ei...

(edit: En tiedä miksei liitteen juliste näy avautuneena viestissä, mutta whatever.)

Tähän kirosana, tuo oli tosiaan eilen. Jos olisin tiennyt aiemmin, lienen jopa ollut kuuntelemassa. Keskustelu tästä on vain hyväksi. Kuten @Rosalia huomaat tämän ketjun luettuasi, (uus )kansallismieliset eroavat näkemyksiltään toisistaan. On kulttuuri- ja rotunationalistia, tai miten kukin itsensä ja toiset nationalistit maarittelevätkään. Niin tutkijat määrittelevät myös, kukin omasta näkökulmastaan, eivätkä tutkijoiden näkemykset ole läheskään yhteneviä. Siksi he keskustelevat. Kritiikki pitää tieteen elävänä.

[duc]

- - Mielestäni etnonationalismi on kaikessa rajoittavuudessaan ja äärimmäisyydessään yhtä paska vaihtoehto kuin pakotettu monikulttuurisuus. - - Tarvitsemme tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, emme mitään ulkoa saneltua näkemyksiä siitä, ketä rivikansalainen saa pitää suomalaisena ja ketä ei.
- -

Tämä @Soljuvainen näkökulma vastaa minun kulttuurinationalistista nuivuuttani. Silti en tahdo sulkea nuivien ulkopuolelle rotunationalisteiksi määrittelemiäni nuivia, vaan keskustella heidän kanssaan siinä missä globalistien ja monikulturistien kanssa. Puheenvuorosi oli jostain syystä jäänyt minulta huomaamatta.