Maaseutu tyhjenee

[Nikolas]

Vastaanottokeskukset ja muu monikulttuurin ihanuus pitäisi sijoittaa voimakkaasti painottaen niille alueille, missä monikulttuuripolitiikan syylliset asuvat.

[Mehud]

Vastaanottokeskukset ja muu monikulttuurin ihanuus pitäisi sijoittaa voimakkaasti painottaen niille alueille, missä monikulttuuripolitiikan syylliset asuvat.

Ehdotuksesi oli periaatetasolla hyvä, mutta kaikki mamut eivät mahdu asumaan eduskuntaan, pääministerin ja presidentinlinnaan.

[Bigot]

Vastaanottokeskukset ja muu monikulttuurin ihanuus pitäisi sijoittaa voimakkaasti painottaen niille alueille, missä monikulttuuripolitiikan syylliset asuvat.

Toisaalta on hyvä hieroa monikulttuuri kaikkien hyväntahtoisien pullahalaajien naamoille, jotta yleissivistyvät vaalejakin varten.

[Jaska Pankkaaja]

Syrjäseutujahan tällä hetkellä vokitetaan täydellä höyryllä ettei vain ihmisillä voisi olla harhaluuloja että multikultia voisi päästä jonnekin pakoon.

Tämä on niin iso maa ettei se onnistu mitenkään. Vaarassa ovat vain ne kulmat jossa on joku tyhjä kohtuukuntoinen kiinteistö. Huh, onneksi täällä kulmilla ei ole tyhjää eikä täyttä hiukankaan VOKiksi sopivaa kiinteistöä vaan pelkkiä OK taloja 

[sivullinen.]

Väite on maaseudun tyhjenemisestä on väärä. Se on ollut totta ennen, mutta ei ole enää. Hesarin jutuissa ei usein ole totta kuin sen verran, että saadaan valhe kuulotamaan uskottavalta. Tälläkin kerralla on niin. Kaupungistuminen on jo pysähtynyt, vaikka sitä yhä ruokkii muutama trendi, kuten maalaisvanhusten siirto kaupunkien vanhainkoteihin.  Ihmiset ovat alkaneet jo kaivata maaseudulle ja varautua sinne lähtemiseen, mutta eivät vielä ole saaneet aikaiseksi tai oikeammin kyenneet. Se on kuitenkin tulossa. Suurin syy ei ole "valkovuoto" kaupunkien monikulttuurisuuden vuoksi, vaan talouskriisin synnyttämä tyhjyys ja yhteiskunnan romahtaminen.

Jotta keskustelu saisi hieman tieteellisemmän sävyn hesarin valheiden ja muiden omien tuntemusten lisäksi, otan tähän esimerkiksi jälleen Kreikan. Suomi on Kreikan tiellä, joten esimerkki on perusteltu. Muutamia vuosia sitten Kreikassa huomattiin varsinkin nuorten aikuisten alkaneen muuttaa pois kaupungeista takaisin maaseudulle. Syy oli tietenkin selvä: Talouskriisiin joutuneessa maassa leikkaukset hävittivät kaupungeista suurimman osan yksityisestä sektorista ja julkinen sektori oli miehitetty vanhoilla poliittisilla virkamiehillä, jolloin nuoret olisivat voineet saada töitä enintään maan tuhonneiden ja täysin korruptoituneiden poliitikkojen siivoojina, autonkuljettajina tai muina apumiehinä. Huomion jälkeen siitä tehtiin jopa tieteellistä tutkimusta. Tosin tulokset olivat poliittisesti niin vaikeita hyväksyä, ettei tutkimuksesta paljoa puhuttu tiedeyhteisön ulkopuolella. Minäkään en enää muista tutkimuksien nimiä. Voin vain viitata näihin uutisiin, jotka johtivat tutkimuksen aloittamiseen. Jopa hesari uutisoi siitä silloin. Tosin hesarissa, kuten jo sanoin ei ole totta kuin valheiden tukemiseksi. Hesarin luoman mielikuvan mukaan muuttajat olivat keski-ikäisiä, joka on päinvastoin kuin tutkimuksessa ja ulkomaalaisessa uutisoinnissa. Hesarin luoma mielikuva kertoo vapaaehtoisesti rauhalliseen vanhuuden viettoon hakeutuvista ihmisistä, vaikka kyseessä oli taloudellisen pakon vuoksi elämäänsä maaseudulle rakentamaan lähteneistä opiskelunsa päättäneistä nuorista.

Greek crisis forces thousands of Athenians into rural migration

Debt, unemployment and poverty is causing mass unrest and thousands to seek a cheaper lifestyle outside the capital

http://www.theguardian.com/world/2011/may/13/greek-crisis-athens-rural-migration

Insight: In Greece, a painful return to country roots

http://www.reuters.com/article/2012/06/08/us-greece-countryside-idUSBRE85708920120608

Talouskriisi ajaa kreikkalaisia kaupungeista maalle

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305549890530

Uutiset ovat muutamien vuosien takaa. Suomessa syntyi samoihin aikoihin "zeitgeist" liikehdintää ja "downshiftausta". Ne jäivät kuitenkin pieneksi, koska sosialistisessa järjestelmässä on keinoja estää vääränlaiset liikkeet. Siksi liikkeen muodostuminen voi tapahtua vasta sosialismin romahdettua. Rautalangasta väännettynä kenenkään ei kannata muuttaa kaupungista pois niin kauan kuin sosiaalitoimi maksaa vuokran ja antaa elämiseen rahaa, ja maaseudulle ei saa rakentaa mitään ilman "rakennuslupamääräyksien noudattamista" ja muuta korruptiota, mutta siinä vaiheessa, jos valtio ei enää maksa vuokria ja elätä kaupungeissa ihmisiä, jotka eivät tee mitään tai ovat palvelleet sosialisteja tai sosialismia, joutuvat he pakenemaan maalle, eikä silloin enää heidän rakenteluaan kyetä estämään, koska ylibyrokraattinen virkamieskoneisto ylikuormittuu välittömästi ja koneiston valta katoaa. Sosialismin romahdus johtaa tyhjiöön ja anarkiaan. Anarkiassa omin käsin hankittu ruoka on ainoa ruoka, mitä on tarjolla; muut kuolevat Suomen kaltaisessa kylmässä ja karussa maassa nälkään.

[Bigot]

Kyllä tämän mukaan maaseutu edelleen tyhjenee myös muuttoliikkeen takia:
http://www.stat.fi/til/muutl/2014/muutl_2014_2015-05-29_tau_001_fi.html

Tosin vain 4000 hengellä vuodessa. Mutta maaseudun tyhjeneminen on tainnut edetä jo siihen, että top 10:n ulkopuoliset kaupungitkin tyhjenevät "suurkaupunkeihin".

Seuraava taulukko osoittaa, että maaseutu tyhjenee, harvaan asuttu suhteellisesti nopeimmin. Kaupunkien läheinen maaseutu pitänyt pintansa:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/4e443652-b6c9-4384-b639-23a4f39cb456

Kaupunkien kasvu merkittävältä osin maahanmuuttoa, mutta kyllä suomalaisetkin edelleen virtaavat kaupunkeihin.

Seuraavassa vähän sekavassa taulukossa näkyy Helsingin maan sisäinen muuttovoitto. Eläköityvät ja vanhemmat !pakenevat" stadista, nuoret muuttavat sinne, joten maaseudun ikärakenne mummoutuu entisestään eli tyhjeneminen nopeutuu.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/df5c7cda-9d7a-4e0f-983c-bed77bbafb31

[junakohtaus]

Sopiiko kysyä miksi? Ensinnäkin miksi ei ole ollut harkinnassa ja toisekseen miksi koet tärkeäksi ilmoittaa sen meille ilman perusteluja?

Koska meitä kumpaakin kammoksuttaa ajatus joutua asumaan maalla ja koska nationalismiin johdannaisineen on aina kuulunut (minkä täälläkin näkee) maaseudun ja sen elämäntavan ihannointi perustellusti ja ilman perusteita sekä kaupunkien vieroksuminen, jopa suoranainen pelkääminen ja inhoaminen.

[junakohtaus]

Kyllä ehdottomasti suurin syy miksi nuoret muuttavat isoihin kaupunkeihin (ja sitten pysyvät niissä) on opiskelu- ja työpaikat. Muuten ei varmasti olisi näin isoa muuttoliikettä.

Tämä on ihan suoraa seurausta siitä, että kaupungeissa on ihmisiä. Siksi siellä on työ- ja opiskelupaikkoja sekä pariutumismarkkinat.

[stefani]

Koska meitä kumpaakin kammoksuttaa ajatus joutua asumaan maalla ja koska nationalismiin johdannaisineen on aina kuulunut (minkä täälläkin näkee) maaseudun ja sen elämäntavan ihannointi perustellusti ja ilman perusteita sekä kaupunkien vieroksuminen, jopa suoranainen pelkääminen ja inhoaminen.

Nationalismiin kuuluu kaupunkien vieroksuminen, joten se on syy junakohtaukselle juuri pysyä kaupungissa. Melkoinen logiikka.

Luodaan jonnekin muuttotappiosta kärsivään, rikastusvapaaseen ja luonnonkauniiseen paikkaan -sanotaan vaikka Kainuu - Kuusamo - Lappi- paikallinen veroparatiisi. Tasavero ja sekin hyvin maltillisena.

Homma toimisi siten, että nuo "paikallisautonomiat" ...

Visioon siis kuuluisi jonkinlainen irrottautuminen ja itsenäistyminen vanhasta Suomesta? Tavoite kai olisi hyvä, mutta mitenköhän mahtaa käydä keinojen ja todellisuuden kanssa?

[junakohtaus]

Se ei ole syyni pysyä kaupungissa vaan syyni kirjoittaa asiasta tänne, kuten itsekin varmasti huomaat.

[-PPT-]

Tuo ennustus tai arvio kaupunkien väkiluvuista 15v päästä saattaa olla yläkanttiin mutta trendi on selvä.

[Alarik]

Kyllä ehdottomasti suurin syy miksi nuoret muuttavat isoihin kaupunkeihin (ja sitten pysyvät niissä) on opiskelu- ja työpaikat. Muuten ei varmasti olisi näin isoa muuttoliikettä.

Tämä on ihan suoraa seurausta siitä, että kaupungeissa on ihmisiä. Siksi siellä on työ- ja opiskelupaikkoja sekä pariutumismarkkinat.

Niin, no. Aika suppea silti on se piiri ihmisiä kaupungissakin, jonka kanssa ollaan tutuiksi asti tekemisissä. Monella työllä ei saa enää maksettua kaupunkiasumiskuluja. Sinkkutalouksien määrä kasvaa ja on jo suuri, kun ihmiset eivät kaupungeissa kohtaa toisiaan eivätkä tutustu.

Ja en ihannoi erikseen maaseutua enkä kaupunkeja, vaan kaikissa eri paikoissa itsessään on kiinnostavia erityispiirteitä. Marketit on jo siirtyneet keskustoista laidoille - ja ihmiset, monet työt ja paljon opiskelustakin on siirtynyt nettiin ja netissä ei asuinpaikalla ole mitään väliä. Vaikea ennustaa miten netti tulevaisuuteen vielä vaikuttaa.

[-PPT-]

Kuntaliitosten myötä nuo väkiluvutkaan eivät sinällään kerro tarkasti kaupunkien väkiluvusta verrattuna maaseudun väkilukuun koska maaseutumaisia kuntia on liitetty kaupunkeihin esim Oulun ja Kuopion naapurikuntia. Niin ja esim Korpilahti joka on Jyväskylää nykyään mutta ihan nimensä veroinen paikka.

[stefani]

Tulin vain kertomaan että omat duunini pystyisi tekemään missä tahansa missä on netti ja itse asiassa rouvankin työt sujuisivat landella ihan kivasti. Ei ole ollut harkinnassa.

Sopiiko kysyä miksi? Ensinnäkin miksi ei ole ollut harkinnassa ja toisekseen miksi koet tärkeäksi ilmoittaa sen meille ilman perusteluja?

Koska meitä kumpaakin kammoksuttaa ajatus joutua asumaan maalla ja koska nationalismiin johdannaisineen on aina kuulunut (minkä täälläkin näkee) maaseudun ja sen elämäntavan ihannointi perustellusti ja ilman perusteita sekä kaupunkien vieroksuminen, jopa suoranainen pelkääminen ja inhoaminen.

Nationalismiin kuuluu kaupunkien vieroksuminen, joten se on syy junakohtaukselle juuri pysyä kaupungissa. Melkoinen logiikka.

Se ei ole syyni pysyä kaupungissa vaan syyni kirjoittaa asiasta tänne, kuten itsekin varmasti huomaat.

Pahus, tein siis virheen junakohtauksen sanoja tulkitessani. Oikea tulkinta oli, että nationalistit vieroksuvat kaupunkeja, ja siitä syystä junakohtaus halusi kertoa vieroksuvansa maalla asumista.

[Bigot]

Junakohtaus varmaan halusi huomauttaa, etteivät kaikki, nationalistitkaan (?) halua maalle.
Itse en jaksa määritellä nationalismiani, mutta aseintoiset 50-luvun metsäläisen omavaraistalouden fiilistelijät ovat minulle luotaantyöntävä tekijä.

Kaupunkien asumiskuluthan ovat luontaisesti halvemmat kuin maalla, mutta muuttoliike ja huono kaavoitus ovat keikauttaneet kysynnän ja tarjonnan nykyisiksi. Jos laajempi muuttoliike maalle alkaa, niin hinnat kaupungeissa laskevat.

[kelloseppä]

...
Kaupunkien asumiskuluthan ovat luontaisesti halvemmat kuin maalla
...

Pyydän perustelemaan lainaamani väitteen.

[Bigot]

...
Kaupunkien asumiskuluthan ovat luontaisesti halvemmat kuin maalla
...

Pyydän perustelemaan lainaamani väitteen.

Tiiviys ja suuruuden ekonomia. Kerrostalossa asuinneliö on halvempi rakentaa, vie vähemmän maata, halvempi lämmittää, ylläpitää jne.. tiiviisti asuville ihmisille kannattaa järjestää palvelut lähelle, eikä matkakuluja tule, suurempi kysyntä laskee hintoja kaupoissa ja parantaa palvelutarjoamaa. Yhteiskunta säästää infrasta jne..

Henkilökohtaisella tasolla vain suoran oman rahavirran laskien voi maalaiselle esimerkiksi lämmitys olla omilla puilla halpaa, mutta silloin tuskin on laskettu työtunteja tai metsään sidottua pääomaa. Maalainen harvoin pysähtyy myöskään laskemaan minkä hinnan yhteiskunta maksaa maalaistien rakentamisesta ja ylläpidosta per käyttäjä / asiointimatka.

[kriittinen_ajattelija]

...
Kaupunkien asumiskuluthan ovat luontaisesti halvemmat kuin maalla
...

Pyydän perustelemaan lainaamani väitteen.

Tiiviys ja suuruuden ekonomia. Kerrostalossa asuinneliö on halvempi rakentaa, vie vähemmän maata, halvempi lämmittää, ylläpitää jne.. tiiviisti asuville ihmisille kannattaa järjestää palvelut lähelle, eikä matkakuluja tule, suurempi kysyntä laskee hintoja kaupoissa ja parantaa palvelutarjoamaa. Yhteiskunta säästää infrasta jne..

Henkilökohtaisella tasolla vain suoran oman rahavirran laskien voi maalaiselle esimerkiksi lämmitys olla omilla puilla halpaa, mutta silloin tuskin on laskettu työtunteja tai metsään sidottua pääomaa. Maalainen harvoin pysähtyy myöskään laskemaan minkä hinnan yhteiskunta maksaa maalaistien rakentamisesta ja ylläpidosta per käyttäjä / asiointimatka.

Todellisuudessa maalaiset ja syrjäseutujen asukkaat saisi suuren osan "yhteiskunnan hommista" tehtyä itsekkin, eikä maalaiset siten mitenkään riippuvaisia ole "yhteiskunnan tuesta" joten tuokin on vähän suhteellista. On vähän kummallista ajatella kokonaisuuksia tuolta kantilta. Yhteiskunta on kansalaista varten, eikä kansalaiset yhteiskuntaa varten.

[Bigot]

^ Kustannus se itsetehtykin on. Ei aika, työ, työvälineet jne.. ole ilmaisia, vaikka kuka työn tekisi.

[stefani]

Itse olen kaupunkilainen, koska halusin yliopistoon, ja yliopistot katsovat tehokkaammaksi kutsua opiskelijat yhteen paikkaan, kuin lähettää yksityisopettajia joka pikkukylään.

Kaupunkeihin liittyy paljon hyviä puolia, mutta myös huonoja, ja ei ole selvää miten näiden puoliskojen painoarvot vielä kehittyvät. Ehkä se on niin, että kaupungistuminen on luonnollista kehitystä, mutta sitten myös se on luonnollista kehitystä, että suurkaupunkien ja ympäröivien alueiden suhde rupeaa muuttumaan imperialistiseksi, eli hyväksikäyttäväksi. Ja ehkä lopulta nekin ovat luonnollisia tapahtumia, kun suurkaupungit romahtavat? En ole varma, mutta näitä asioita pitäisi miettiä.

Itse en jaksa määritellä nationalismiani, mutta aseintoiset 50-luvun metsäläisen omavaraistalouden fiilistelijät ovat minulle luotaantyöntävä tekijä.

Itse koen lähes kaikki suomalaiset epämiellyttäviksi, joten se ei tähän maaseutukysymykseen vaikuta mun puolesta.

[kelloseppä]

...
Kaupunkien asumiskuluthan ovat luontaisesti halvemmat kuin maalla
...

...
Tiiviys ja suuruuden ekonomia. Kerrostalossa asuinneliö on halvempi rakentaa, vie vähemmän maata, halvempi lämmittää, ylläpitää jne.. tiiviisti asuville ihmisille kannattaa järjestää palvelut lähelle, eikä matkakuluja tule, suurempi kysyntä laskee hintoja kaupoissa ja parantaa palvelutarjoamaa. Yhteiskunta säästää infrasta jne..

Henkilökohtaisella tasolla vain suoran oman rahavirran laskien voi maalaiselle esimerkiksi lämmitys olla omilla puilla halpaa, mutta silloin tuskin on laskettu työtunteja tai metsään sidottua pääomaa. Maalainen harvoin pysähtyy myöskään laskemaan minkä hinnan yhteiskunta maksaa maalaistien rakentamisesta ja ylläpidosta per käyttäjä / asiointimatka.

Vai niin.

Ymmärtääkseni rakennuksen omistaja maksaa itse rakentamisen, joten rakentamis- ja ylläpitokustannukset lienevät vielä toistaiseksi ainakain pääsaantöisesti omistajan ongelma, joten en ymmärrä niiden kulujen merkitystä tässä keskustelussa, ellei niitä kuluja ole tarkoitus jo lähtökohtaisesti sosialisoida.

Asemakaavaoppi ja kaupunkisuunnitteluoppi vilisee monenlaisia tehokkuuslaskelmia mm. palvelujen tuottamisen suhteen, mutta niiden paikkansapitävyyden suhteen ongelmana on tulevaisuuden tarpeiden ja olosuhteiden vaikea ennustettavuus, ainakin jos aikäjänteenä käytetään rakennuskannan ja infran laskennalisen käyttöiän suuruusluokkia.

Henkilökohtaisella tasolla jo pelkästään oma elämänpiiri riittää minulle perusteeksi: noin 100 000 e kokonaisinvestoinnilla ajoneuvojakin jo sisältäen noin 2 km rantaviivaa, 16 ha maapohjaa, noin 300 neliötä lämmintä ja 400 kylmää tilaa noin 500 euron / kk hyvin, hyvin  kattavilla ylläpitökustannuksilla. Valtion tie kulkee lähes vierestä, mutta se kulkisi siinä, vaikka minä ja kaltaisiani ei korvessa meidän seutukunnalla asuisi, koska puunjalostusteollisuus tarvitsee ko. tietä kuitenkin.

Jahka saman suuruisella investoinnilla saa saman elitilan kaupungissa, joku täältä korvesta saattaa harkita sinne muuttamista.

Minkäpä hinnan ja millä perusteilla laitat sitten lähiruualle, jota saa niin vesistä, metsästä kuin pellolta enemmän kuin jaksaa syödä?

Niin - jollekin esim. se polttopuunteko tai ruuanhankintaan liittyvä ulkoilu saattaa olla kuntoiluhenkinen harrastus, joten siihen käytetystä työajasta on aivan turha puhua tehottomuuden esimerkkinä, ellei samalla kuntosalilla ja/tai lenkkipolulla käytettyjä tunteja lasketa hukatuiksi työtunneiksi yhtälaisella logiikalla.

Toivoisin älyllistä rehellisyyttä myöntää, että monet joidenkin laskelmissa kustannuseriksi lasketut erät ovat toisten laskelmissa perustellusti tuloja. Olen aivan varma, että yksilönä tulen yhteiskunnalla paljon halvemmaksi täällä korvessa asuen kuin kaupungissa asuen.

PS. Nim. Bigot, koska et ehkä tiedä taustaani aiempien kirjoitusteni valossa, niin koulut loppututkintoihin asti on käyty Helsingissä ja Espoossa...

[Bigot]

^ Eräshän laski jopa työmatka-autoilun harrastukseksi, eikä kuluksi. Halonhakkuu on näin kaupunkilaiselle ihan kivaa kerran kesässä, mutta päätellen siitä, että haloiksi hakattu ja tontille toimitettu puu on kalliimpaa kuin metsään jätetty pölli, suurin osa kansasta kokee puutyöt vaivaksi, eikä nautinnoksi.

Henkilökohtaistahan se on mitkä kulut kenestäkin koituvat itselleen ja yhteiskunnalle. Lääniä metsästä tietenkin saa aina enemmän samaan rahaan, koska kaupungissa ei vaan voi olla jokaisella 200m rantaviivaa. Tosin moni kaupunkilainen vaihtaa mielellään sen 200m:n matkaan kaupungin keskustaan.

Kokonaisuutena väestöä ja kansantaloutta ajatellen kaupungit kuitenkin ovat kustannustehokkain ratkaisu, eihän niitä muuten edes olisi olemassa.

Edit: niin omistaja käyttäköön rahansa mihin tykkää, mutta kustannus on kustannus, maksakoon sen sitten appiukko, valtio, artisti tai naapuri.

[kelloseppä]

... 1 päätellen siitä, että haloiksi hakattu ja tontille toimitettu puu on kalliimpaa kuin metsään jätetty pölli,
...
2 Tosin moni kaupunkilainen vaihtaa mielellään sen 200m:n matkaan kaupungin keskustaan.

3 Kokonaisuutena väestöä ja kansantaloutta ajatellen kaupungit kuitenkin ovat kustannustehokkain ratkaisu, eihän niitä muuten edes olisi olemassa.

numerointi minun

1 Riippuu pöllin kuljetusmatkasta ja sen käsittelytavasta.

2 Moni kaupunkilainen vaihtanee. Entäpä maaseudulla asuva? Nyt vielä ehkä näin, miten rikastuksen edetessä tulevaisuudessa?

3 Kaupunkien synnyssä on myös poliittisilla syillä ollut oma roolinsa, kuten väestönkasvulla, elinkeinorakenteen muutoksilla jne...

Peräänkuulutin jo kerran älyllisen rehellisyyden perään. Kolmatta kertaa en peräänkuuluta sitä samassa keskustelussa, vaan vaikenen.

[kriittinen_ajattelija]

Kansantaloutta ajatellen loogisinta olisi jos kaikki asutettaisiin tähän malliin. Jokaiselle oma tuollainen lokero.
(http://3.bp.blogspot.com/_Uq92NLuIJm8/TTZ5oO53wTI/AAAAAAAAAaI/lKqxFwc3AGw/s1600/China-Capsule-Hotel-420x0.jpg)
Mutta onneksi emme elä kommunistimaassa, missä "valtiojohto" voi tehdä  villejä laskelmia norsunluutorneissa siitä "kuinka me tienataan tällä"

Tulee mieleen ihan Vartiaisen laskelmat siitä kuinka "työperäinen maahanmuutto" niinikään parantaa kansantaloutta, Vartiainenhan myös kannattaa sitä, että maaseutu ja syrjäseudut ajetaan alas ja kaikki muuttaa Helsinkiin. Perustuu ilmeisesti samaan matemaattiseen kaavaan...

Itse pidän tiheän asutuksen psykologisia ja kulttuurisia vaikutuksia sen verran negatiivisenä, että muutama säästetty/tienattu euro ei ole mitään siihen nähden. Sama juttu myös mm. työperäisen maahanmuuton kanssa.

Ihmiset kuitenkin loppupeleissä tekee itsenäiset päätökset sen puoleen, missä he haluavat asua vapaassa yhteiskunnassa.

[Bigot]

^ ^
1. Siis joskus pölli metsässä voi olla kalliimpaa kuin hakatut halot tontilla?

2. Elinkeino- ja kustannusrakenne pitänee huolta kaupunkien suosiosta. Vaikka tunteehan historia romahduksia, joissa kaupungit ovat tyhjentyneet. Ei sellaisen romahduksen jälkeen kyllä kivaa ole maallakaan.

3. Minkäs elinkeinorakenteelle teet? Olisiko pitänyt jättää teollistuminen ja jälkiteollinen palveluyhteiskunta väliin ja jäädä alkutuotannon ja maatalouden koneettomaksi Impivaaraksi?

4. Haista ite.

[kelloseppä]

^ ^
1. Siis joskus pölli metsässä voi olla kalliimpaa kuin hakatut halot tontilla?

2. Elinkeino- ja kustannusrakenne pitänee huolta kaupunkien suosiosta. Vaikka tunteehan historia romahduksia, joissa kaupungit ovat tyhjentyneet. Ei sellaisen romahduksen jälkeen kyllä kivaa ole maallakaan.

3. Minkäs elinkeinorakenteelle teet? Olisiko pitänyt jättää teollistuminen ja jälkiteollinen palveluyhteiskunta väliin ja jäädä alkutuotannon ja maatalouden koneettomaksi Impivaaraksi?

4. Haista ite.

Vaikenen.

Kiitos.

[Maatiaisjuntitar]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1438915439056

Suomalaistutkimus haastaa ilmastopolitiikan: Keskustassa asuvalla on suurin hiilijalanjälki

Suurempaan hiilijalanjälkien vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita kuin seutu-asukas

Uudisrakennusten asukkaiden hiilijalanjälki on kaupunkikeskustoissa jopa puolet suurempi kuin väljemmin rakennetuilla alueilla.

Tähän johtopäätökseen tulivat Aalto-yliopiston tutkijat, jotka vertailivat uusissa ja vanhoissa rakennuksissa asuvien hiilijalanjälkiä eri puolilla Suomea vuosilta 2003–2012. Tuolloin keskusta-asukkaan hiilijalanjälki oli noin 11,7 tonnia, seutuasukkaan vain kahdeksan.

Tutkijat pitävät laskelmansa tulosta hämmentävänä.

"Valtauskomus kumminkin on, että jos tiivistetään kaupunkirakennetta, saadaan kasvatettua hiilitehokkuutta. Näkemys on lyönyt läpi kansainvälisesti ja myös Suomessa", sanoo professori  Seppo Junnila Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta.

"Ydinkeskustoissa on tyydytty liikaa siihen, että kun saadaan tiiviyttä, hiilijalanjälki pienenee. Väljemmillä alueilla on puolestaan panostettu energiatehokkuuteen muilla tavoin."


Maaseutu jäi vertailun ulkopuolelle


Tutkimuksen pohjana oli Tilastokeskuksen kulutustutkimus vuodelta 2012. Kotitalouksien hiilijalanjäljen laskentaan käytettiin elinkaariarviointia.

Tutkimusaineisto koostui 3 500 kotitaloudesta.

Kotitalouksista 289 asuivat vuonna 2003 tai sen jälkeen valmistuneissa rakennuksissa: 100 kotitaloutta asui tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, 134 muualla kaupungissa ja 55 seutualueilla.

Kotitalouksista 1 999 asuivat ennen vuotta valmistuneissa rakennuksissa: 981 tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, 730 muualla kaupungissa ja 288 seutualueilla.

Maaseudulla asuvat kotitaloudet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.


Väljemmin rakennetulla alueella tutkijat tarkoittavat kaupungin keskustan ja maaseudun välistä kaupunkialuetta. Tilastokeskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta hankittu tutkimusaineisto kattaa alueellisesti koko Suomen, joka on jaettu kolmenlaisiin kaupunkivyöhykkeisiin.

"Ensimmäinen on tiivistä kerrostalovaltaista aluetta, seuraava rivitalo- ja omakotitaloaluetta joka on vielä melko tiivistä, ja kolmas sitten väljempi omakotitaloalue. Esimerkiksi Espoossa on kaikkea kolmea vyöhykettä", Junnila kuvailee.

Väljemmin rakennetut alueet ovat vähemmän riippuvaisia olemassa olevasta infrastruktuurista, kuten kaukolämmöstä. Siksi erilaiset lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä muut teknologiat leviävät kaupunkialueiden ulkopuolella nopeastikin. Esimerkiksi erilaisten lämpöpumppujen määrä kasvoi 30 000:sta yli puoleen miljoonaan vuosina 2003–2012.

Pienempää hiilijalanjälkeä selittävätkin juuri päästöt energiankulutuksessa, jotka olivat väljemmillä alueilla neljänneksen pienemmät kuin keskustoissa.

Juttu jatkuu vielä pidemmästi


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/kaupunkilaisen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-isommat-kuin-maalaisen-1.12786

Pääkaupunkiseudulla asuvan vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat lähes 30 prosenttia suuremmat kuin maalla asuvan.

Myös muissa kaupungeissa ja taajamissa kuormitetaan ilmakehää enemmän kuin haja-asutusalueella.

Ero johtuu suuremmasta kulutuksesta ja energiasyöpöistä kerrostaloista.

Ilmastonmuutosta ei siis ehkäistä pakottamalla ihmiset muuttamaan maalta kaupunkeihin, vaan muuttamalla elintapoja. Asia selviää Aalto-yliopiston tutkijan Jukka Heinosen tuoreesta väitöskirjasta.

Tulosten mukaan kaupunkiasuntojen lämmitys ja sähkönkulutus tuottavat enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin maaseudulla. Heinosen mukaan kerrostaloasuminen ei myöskään kannusta säästämään energiaa.

Kaupunkilaiset syövät ravintoloissa, ostavat tavaroita ja matkustelevat maalaisserkkujaan enemmän. Lisäksi kaupunkilaiset autoilevat yllättävän paljon. Omalla autolla kuljetaan harrastuksiin ja viikonloppuna mökille.

Siinä missä haja-asutusalueella asuvan elämäntapa päästää ilmakehään alle 9 hiilidioksiditonnia vuodessa, pääkaupunkiseudulla asuva saastuttaa lähes 13 tonnin edestä. Muissa kaupungeissa päästellään keskimäärin 11 hiilidioksiditonnia vuodessa.

Tämäkin juttu jatkuu vielä linkissä.

[rapa-nuiv]

^ Kustannus se itsetehtykin on.

  Tuloa se itse itselletehtykin on .

[-PPT-]

Esim Keuruu, 90% Keuruusta on ehtaa maaseutua mutta 90% keurulaista asuu joko keskustaajamassa tai parissa pienemmässä taajamassa eli kaupungissa.