2015-08-13 MTV: Autoilijan kiilaama pyöräilijä on kuollut - kuljetttaja pidätett

[Sputnik]

---
Toisaalta kun pohtii tekonimikettä, surma, niin se antaa viitteen, että uhrilla ja tekijällä oli jotain yhteistä. Heidän välillä on jokin pikku linkki, joka tekee jutusta surman, eikä tapon tai kuolemantuottamuksen. SE ON TÄMÄN JUTUN A JA O.

Rikosnimikkeet menevät ylhäältä alas: murha, tappo, surma, kuolemantuottamus. Murha suunniteltu teko, jossa uhri halutaan tietoisesti hengiltä. Tappo on pikaistuksissa tehty teko, jossa esim. riidan seurauksena henkilö mäiskii toisen hengiltä. Tarkoitus ei varsinaisesti ollut tappaa, mutta tunteet kuohahtivat yli ja sillä kylmä. Kuolemantuottamus voi sitten olla ihan vahinko. Puhtaimmillaan se on huolimattomuuttaan tehty suojatien ylittäjän päälle ajo auringon häikäistessä ja voipa se olla myös tappelun seurauksena toisen kuolema. Tarkoitus ei missään nimessä ollut tappaa, vaan kurmoottaa uhria vähän, mutta tämä sattui kuolemaan.

Surma tulee siis tapon ja kuolemantuottamuksen väliin. Koska nimikettä käytetään aika harvoin sen hahmottaminen voi olla vaikeaa. Mieleen tulee esim mahdollinen esimerkki, että pyöräilijä olisi näyttänyt autoilijalle keskaria ja tämä olisi hertsannut ja ikäänkuin kiilannut pyöräilijää. Tarkoitus ei ole ollut tappaa, eikä varsinaisesti vahingoittaakaan,vaan jotenkin ehkä vähän näyttää, että haista sinä vittu, ja juttu ei mennyt kuitenkaan putkeen. Pyöräilijä jäi alle ja kuoli. Silminnäkijähän kertoo, että teko näytti tahalliselta.
---

Näin tuo asia usein mielletään, mutta ihan noin se ei mene. Surma, tappo ja murha on saman rikoksen kolme eri vakavuutta joissa jokaisessa edellytetään identtistä tahallisuutta. Kuolenmantuottamus tai törkeä kuolemantuottamus taas on kokonaan eri rikos, eikä siis samalla "janalla" noiden tahallisten kanssa.

Tuo surma on kyllä vähän eksoottinen rikosnimike. On vähän epäselvää mihin tilanteisiin se on tarkoitettu ja vielä epäselvempää on vallitseva oikeuskäytäntö. Sitä kun ei juuri ole. Mieleen tulee lähinnä sellaiset tilanteet kuin, että löytäisi vieraan miehen punkasta oman rouvan kanssa ja ampuisi molemmat tai tappaisi oman lapsen juuri pahoinpidelleen tyypin tjsp. Jos poliisi kerran arvioi teon tahalliseksi, niin en ymmärrä miksi asiaa ei tutkita tappona.

[Kerttu Täti]

Suomalainen liikennekulttuuri tulee muuttumaan hiljakseen ja turvattomaan suuntaan, sen takaa tulijoiden käsitys oikeasta ja väärästä sekä monikultti.

Juu, ja sitten tästä saa kantisväestö osansa, kun Liikenneturva ja liikenteeseen keskittynyt Poliisihallituksen turhamunaosasto alkavat päivitellä lisääntyneitä kolareita ja autolijoiden piittamattomuutta vaikka oikeasti kaikki liikenteessä(kin) tapahtunut on pelkkää jatkumoa monikulttuurisille kohtaamisille.

Muistanko nyt väärin kun muistelen, että vakavat liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet viime vuosina ja vuodikymmeninä?

Minulla on muutenkin se käsitys, että suhteessa Länsi-Eurooppaan Suomi on etenkin ollut liikennekulttuuriltaan itäeurooppaan kallellaan oleva maa, jossa vahvin jyrää, muut väistävät ja liikenteen joustavuus on heikkoa, koska et vittu tuu mun eteeni, olen paljon keskimääräistä parempi kuski ja sinä et osaa käyttää kaasupoljinta. Omat aika laajat kokemukset autoilusta Euroopassa ainakin tukisivat tuota: Täällä ja idässä ei pysähdytä suojateille, ei oteta jalankulkijoita ja pyöräilijöitä taajama-alueilla huomioon samalla tavalla kuin lännessä, eivätkä kaistanvaihdot ja ryhmittymiset suju yhtä helposti.

[Dharma]

Taulukko 14. Liikennetapaturmien jakauma uhrin oman kulkutavan mukaan, 2009.
Oma kulkutapa Tapaturmia Osuus liikennetapaturmista
Jalankulkija 3 000 4 %
Polkupyörä 27 000 37 %
Mopedi 11 000 14 %
Henkilöauto 23 000 31 %
Muut kulkuneuvot
(esim. moottoripyorä, moottorikelkka) 10 000 14 %

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80294/509a0a2b-aa80-452f-9642-8d2581848f55.pdf?sequence=1

[Dharma]

Liikennevakuutuksen puuttuminen johtaa siihen, ettei pyöräilyn onnettomuuksia tilastoida läheskään oikein, koska tietoa ei tule viranomaisille.

[Siili]

Omat aika laajat kokemukset autoilusta Euroopassa ainakin tukisivat tuota: Täällä ja idässä ei pysähdytä suojateille, ei oteta jalankulkijoita ja pyöräilijöitä taajama-alueilla huomioon samalla tavalla kuin lännessä, eivätkä kaistanvaihdot ja ryhmittymiset suju yhtä helposti.

Ovatko nuo kokemuksesi yhtä luotettavia kuin käsityksesi esimerkiksi somalien työllisyydestä Suomessa? 

[RP]

Taulukko 14. Liikennetapaturmien jakauma uhrin oman kulkutavan mukaan, 2009.
Oma kulkutapa Tapaturmia Osuus liikennetapaturmista
Jalankulkija 3 000 4 %
Polkupyörä 27 000 37 %
Mopedi 11 000 14 %
Henkilöauto 23 000 31 %
Muut kulkuneuvot
(esim. moottoripyorä, moottorikelkka) 10 000 14 %

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80294/509a0a2b-aa80-452f-9642-8d2581848f55.pdf?sequence=1

Väitteesi oli, että 20 000 olisi sairaalahoitoa vaativien tapaturmien määrä. Tuossa on luvussa on haastattelutukimuksen kaikki ilmoitetut tapaturmat, myös ne joita on hoidetut kotona laastarilla tai ei silläkän.

[Ajattelija2008]

Kun katsotaan tieliikenteessä kuolevien määrää per 100 000 asukasta, niin Suomi on tyypillinen Länsi-Euroopan maa. USA:ssa kuolleisuus on tupla, Ruotsissa kolmanneksen alempi.

Lähde: englanninkielinen Wikipedia
https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_traffic-related_death_rate

http://www-nrd.nhtsa.dot.gov/Pubs/810995.PDF
USA:ssa autoissa kuolleiden osuus vastaa suurin piirtein väestön etnistä jakaumaa, joten vähemmistöjä ei voi syyttää korkeasta liikennekuolleisuudesta.

[Velmu]

TV-kuvista päätellen pyöräilijöiden ylihidas maleksiminen koko maallepäin johtavan Mannerheimintien ajoradan valloittaen oli käsittämätön mielenilmaisu "pyöräilyn puolesta". Aivan kuin sen tarkoituksena olisi ollutkin provosoida lisää vihaa ja aiheuttaa lisää vaaraa. Ja niinhän siinä sitten tapahtuikin.

Sitä kutsutaan mielenosoitukseksi. Onko sinulla jotain sellaisia vastaan? Poliisisaattueessa menevästä kulkueesta ei pitäisi olla varaa, eikä siitä ollutkaan. Bussista näytti olevan, kun sen kuski toimi aika oudosti. Ja menetti uutisen mukaan malttinsa ja siitähän oikein soppa syntyi. Ja kun mietitään koko kulkueen tarkoitusta, niin...

Miettisin sinuna omia asenteitasi, kun näet pyöräilyturvallisuudesta huolissaan olevien ihmisen tarkoituksena olevan lisävihan provosoinnin.

Ajattelen asiaa niiden autoilijoiden tai busseissa matkustaneiden ihmisten kantilta, jotka kenties tämän mielenosoituksen johdosta myöhästyivät tapaamisista, lentokoneista, junista yms. puhumattakaan niistä bussikuskeista, jotka yrittivät pitää kiinni aikatauluistaan.

Ymmärrän täysin, että poliisi määrää nopeuden tällaisessa mielenosoituksessa, mutta poliisi ei keksinyt tätä muun liikenteen pysäyttänyttä mielenosoitusta.

[Dharma]

Taulukko 14. Liikennetapaturmien jakauma uhrin oman kulkutavan mukaan, 2009.
Oma kulkutapa Tapaturmia Osuus liikennetapaturmista
Jalankulkija 3 000 4 %
Polkupyörä 27 000 37 %
Mopedi 11 000 14 %
Henkilöauto 23 000 31 %
Muut kulkuneuvot
(esim. moottoripyorä, moottorikelkka) 10 000 14 %

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80294/509a0a2b-aa80-452f-9642-8d2581848f55.pdf?sequence=1

Väitteesi oli, että 20 000 olisi sairaalahoitoa vaativien tapaturmien määrä. Tuossa on luvussa on haastattelutukimuksen kaikki ilmoitetut tapaturmat, myös ne joita on hoidetut kotona laastarilla tai ei silläkän.

En valitettavasti löytänyt Liikenneturvan sivuilta lähdettä alkuperäiselle väitteelleni. Siellä on etusivulla maininta 30 000:sta, joka ei ole se, mihin alunperin viittasin (ja kirjoitin HS mielipiteeseenkin). Noista em. tapaturmista kokonaisuutena lähes puolet (taulukko 17) hoidettiin lääkärissä tai sairaalassa, joten suuruusluokka on oikein jo noidenkin tietojen perusteella.

Joka tapauksessa selvää on, että pyöräilijöille tapahtuu vuosittain suuruusluokkaa joitakin kymmeniä tuhansia onnettomuuksia, mikä pyöräilyn liikenneosuuteen nähden on astronominen määrä. Näitä ei korvata liikennevakuutuksella, koska pyöräilijöillä ei sellaista ole.

Edellisestä seuraa, että pyöräilyn edistäminen merkitsee pyöräilyonettomuuksien kasvua. Tarkkaa määrää ei voi sanoa, mutta suuruusluokkana bussista tai autosta pyöräilijäksi siirtyvän onnettomuusriski kasvaa monikymmenkertaiseksi ja siten loukkaantuneiden määrä myös. Pyöräilyn edistäminen on siten kaikkea muuta kuin terveyden edistämistä. Tätä propaganda ei tuo esiin lainkaan.

(http://i.imgur.com/6idYFZJ.jpg)

[Dharma]

Onnettomuuksien lisäksi pyöräilyn piilokulu on maanarvo, jota demonstroin edellä Mannerheimintien esimerkillä. Sitäkään ei kukaan ota esiin pyöräilystä paasatessaan.

Kannattaa huomata, että pyöräilyn puolesta paasaajat ovat heitä, jotka ovat suurimpia nettohyötyjiä pyöräilyn vakuutuksen puuttumisesta, maan arvon huomiotta jättämisestä ja pyöräilyn verottomuudesta: pk-seudun vihervasemmisto. Kyse on siis puhtaasti tulonjakotaistelusta, joka naamioidaan joksikin aivan muuksi.

[Bigot]

Pyörätien voi aina muuttaa parkkipaikaksi. Yksi parkkiruutu on 5,5 metriä, joten kilometrille niitä menee 181. Mannerheimintie on noin 5,5 km pitkä. Otetaan 10 % pois katualueiden takia, joten 5 km. 180 parkkipaikkaa tuottaisi markkinavuokralla 150 e/paikka/kk, mistä tulee  181*5*150*12 = 1 629 000 euroa vuokratuloa per vuosi.

Siitä sitten jakamaan tuota summaa per pyöräilykerta! Aika äkkiä siitä tulee kymppejä varsinkin, jos lasketaan per pyöräilty km, mikä on oikea tapa laskea maan arvoa ja siten pyörätien kustannusta.

Tätä ei muuten kukaan muu ole koskaan julkisesti laskenut kuin minä. Ja kuitenkin laskevat hirveästi sitä, miten kannattavaa pyöräily on. 

Eiköhän tuossa jäädä senttiluokkaan per pyöräilty kilometri.
Ensimmäisenä pitäisi laskea ratikoiden kannattavuuteen niiden vaatima tila. Omat kaistat kantakaupungissa sitä varten, että kerran kymmenessä minuutissa kolistellaan ohi. Melua tulee eniten sporista ja ne ovat hitaampia kuin bussit.

[RP]

Noista em. tapaturmista kokonaisuutena lähes puolet (taulukko 17) hoidettiin lääkärissä tai sairaalassa, joten suuruusluokka on oikein jo noidenkin tietojen perusteella.

Kaikista liikennetapaturnista. Pyöräilyturmia ei tuossa eritelty erikseen, joten niiden osuuden arviointi tuosta on hyvin epätarkkaa. Vastausvaihtoehto "Kävi lääkärissä, ei jäänyt sairaalaan", on tietysti myös vähän toinen asia kuin "sairaalahoitoa vaativa käynti", vaikka ehkä menee salittavan epätarkkuuden piikkiin.

Joka tapauksessa selvää on, että pyöräilijöille tapahtuu vuosittain suuruusluokkaa joitakin kymmeniä tuhansia onnettomuuksia.

Onnettomuuksia ja onnettomuuksia. Minäkin olen tässä paikkaillut aika monen onnettmuuden jälkiä tänä kesänä. Useammat niisät kyllä sattuivat jälkikasvulle kahdella jalalla kulkiessa kuin pyöräillessä.

Kysmys oli siitä, montako onnettomuutta, jolla on todellista merkitystä ja mainittavia kustannuksia.

[Sikanez]

Pyörätien voi aina muuttaa parkkipaikaksi. Yksi parkkiruutu on 5,5 metriä, joten kilometrille niitä menee 181. Mannerheimintie on noin 5,5 km pitkä. Otetaan 10 % pois katualueiden takia, joten 5 km. 180 parkkipaikkaa tuottaisi markkinavuokralla 150 e/paikka/kk, mistä tulee  181*5*150*12 = 1 629 000 euroa vuokratuloa per vuosi.

Pidän epärealistisena, että jos yhden parkkipaikan markkinavuokra on 150 € kuukaudessa, että 900 paikasta saisi markkinoilla 900 * 150 €. Jos tarjonta kasvaa tuon verran, niin hintakin laskee.

[Kerttu Täti]

Omat aika laajat kokemukset autoilusta Euroopassa ainakin tukisivat tuota: Täällä ja idässä ei pysähdytä suojateille, ei oteta jalankulkijoita ja pyöräilijöitä taajama-alueilla huomioon samalla tavalla kuin lännessä, eivätkä kaistanvaihdot ja ryhmittymiset suju yhtä helposti.

Ovatko nuo kokemuksesi yhtä luotettavia kuin käsityksesi esimerkiksi somalien työllisyydestä Suomessa? 

Oma käsitys ja oma kokemus ovat aina omia käsityksiä ja omia kokemuksia. Kun lukee kommentteja joissa omista kokemuksista puhutaan, myös lukijan on syytä pitää se mielessä, eikä kehitellä kommentista väitettä, jota kommentissa ei ole.

[valla_valla]

Näin tuo asia usein mielletään, mutta ihan noin se ei mene. Surma, tappo ja murha on saman rikoksen kolme eri vakavuutta joissa jokaisessa edellytetään identtistä tahallisuutta. Kuolenmantuottamus tai törkeä kuolemantuottamus taas on kokonaan eri rikos, eikä siis samalla "janalla" noiden tahallisten kanssa.

Tuo surma on kyllä vähän eksoottinen rikosnimike. On vähän epäselvää mihin tilanteisiin se on tarkoitettu ja vielä epäselvempää on vallitseva oikeuskäytäntö. Sitä kun ei juuri ole. Mieleen tulee lähinnä sellaiset tilanteet kuin, että löytäisi vieraan miehen punkasta oman rouvan kanssa ja ampuisi molemmat tai tappaisi oman lapsen juuri pahoinpidelleen tyypin tjsp. Jos poliisi kerran arvioi teon tahalliseksi, niin en ymmärrä miksi asiaa ei tutkita tappona.

Kuolemantuottamuksenhan sanotaan olevan ikäänkuin huolimattomuutta, josta kuten sanoit, on se tahallisuus pois.  Voi se olla sitäkin ja silloin teko ei kuuluisi samaan kastiin murhan, tapon ja surman kanssa. Mutta esim. "alamaailmassa" tiedetään erityisen hyvin, että tapon ja kuolemantuottamuksen välinen ero on hyvin häilyvä. Sitä on kiistanalaisissa tapauksissa äärettömän vaikeaa todistaa suuntaan taikka toiseen, että oliko tarkoitus vain kurmoottaa ja uhri kuoli vahingossa, jollon kuolemantuottamus, vaiko oliko teko esim. tappelun ikäänkuin jatkot. "Nyt minä saakeli näytän sulle". Tappelusta johtunut raivo sumensi pään ja tekijä mätki toisen hengiltä.

Rikoksia ei  oikein voi kuin ajatella esimerkkien kautta. Surmasta sanotaan, että se on "lievä tappo", tai tappo, jossa on lieventäviä asianhaaroja. Voisi siis olettaa, että autoilija tässä tapauksessa provosoitui vaikkapa keskarista. Ja autoilija yritti jotenkin kiilata pyöräilijää, joka sitten kaatuikin ja kuoli. Tutkinnanjohtaja näkee asian surmana ja jutun salaaminen johtuu nyt juuri siitä- poliisi haluaa pitää tietyt tiedot salassa, jotta hemmolle saadaan surmatuomio, eikä kuolemantuottamus. Juttu voi muuttua kuolemantuottamukseksi pelkästään siitä, että uhri ei näyttänytkään keskaria. (esimerkkinä siis vain)

[Bigot]

Pyörätien voi aina muuttaa parkkipaikaksi. Yksi parkkiruutu on 5,5 metriä, joten kilometrille niitä menee 181. Mannerheimintie on noin 5,5 km pitkä. Otetaan 10 % pois katualueiden takia, joten 5 km. 180 parkkipaikkaa tuottaisi markkinavuokralla 150 e/paikka/kk, mistä tulee  181*5*150*12 = 1 629 000 euroa vuokratuloa per vuosi.

Pidän epärealistisena, että jos yhden parkkipaikan markkinavuokra on 150 € kuukaudessa, että 900 paikasta saisi markkinoilla 900 * 150 €. Jos tarjonta kasvaa tuon verran, niin hintakin laskee.

Ei taida stadissa kysyntä heti merkittävästi laskea. Mutta maksaako joku kadunvarsipaikasta 150e / kk? Halleista kai hinnat tuota luokkaa?
Toki vapautuvan tilan voisi ainakin uusilla asuinalueilla myös rakentaa, jolloin sen arvo olisi ilmeisesti paljon enemmänkin.

Minusta suomalaisilta puuttuu liikenteessä pelisilmä ja rohkeus. Kaikki toimii kankean säännönmukaisesti. Autoilijoiden väitetty röyhkeyskin juontuu suurelta osin jalankulkijoiden vässykkyydestä. Ei sitä kovin usein jaksa autolla pysähtyä suojatien eteen, kun lopputuloksena ylivarovaiset jalankulkijatkin menettävät aikaa odotteluun vs., että olisin nopeasti kaasuttanut ohi. Jalankulkijana taas pusken aina suojatielle, kun autolla vaan on kohtuullinen aika jarruttaa, äkkijarrutuksia kulman takaa eteenjuoksuilla en aiheuta. Autolla katson, että ollaanko sieltä edes aikeissa tulla, jos ei, niin en ala järjestämään kunniakujaa. Yksi viheliäinen tapa on suojatien edessä seurustelu, jolloin autot pysähtelevät turhaan.
Vaikka on sitä oikeaa röyhkeyttäkin autoilijoilla joskus, kuten jopa tööttääminen suojatien ylittäjille tai kaasuttaminen suojatietä kohti.

[Dharma]

Noita arvoja voi toki tuohon laskelmaan vaihdella vapaasti, mutta aikalailla realistisesti yritin laittaa. Joka tapauksessa kyse on 100 %:sti kulusta ja 100 %:sti huomiotta jätetystä kaikissa pyöräilyn "kannattavuus"laskelmissa.

Lisäksi kannattaa huomata, että asukaspysäköinti on tällä hetkellä aivan liian halpaa. Jos asukaspysäköinnin hinta nousisi markkinavuokran tasolle, niin toki yksityisen pysäköinnin kysyntä kasvaisi vastaavasti.

[Dharma]

Noista em. tapaturmista kokonaisuutena lähes puolet (taulukko 17) hoidettiin lääkärissä tai sairaalassa, joten suuruusluokka on oikein jo noidenkin tietojen perusteella.

Kaikista liikennetapaturnista. Pyöräilyturmia ei tuossa eritelty erikseen, joten niiden osuuden arviointi tuosta on hyvin epätarkkaa. Vastausvaihtoehto "Kävi lääkärissä, ei jäänyt sairaalaan", on tietysti myös vähän toinen asia kuin "sairaalahoitoa vaativa käynti", vaikka ehkä menee salittavan epätarkkuuden piikkiin.

Joka tapauksessa selvää on, että pyöräilijöille tapahtuu vuosittain suuruusluokkaa joitakin kymmeniä tuhansia onnettomuuksia.

Onnettomuuksia ja onnettomuuksia. Minäkin olen tässä paikkaillut aika monen onnettmuuden jälkiä tänä kesänä. Useammat niisät kyllä sattuivat jälkikasvulle kahdella jalalla kulkiessa kuin pyöräillessä.

Kysmys oli siitä, montako onnettomuutta, jolla on todellista merkitystä ja mainittavia kustannuksia.

Selvää on, että pyöräily on erittäin vaarallista suhteessa bussiin tai autoon. Se on sitten vähemmän olennaista, kuinka paljon vaarallisempaa se on. Pyöräilyn edistäminen on joka tapauksessa onnettomuuksien lisääntymistä ja suorastaan valtavasti riippumatta siitä, kuinka valtavasti.

Pakollinen liikennevakuutus tulisi saada pyöräilijöille, jotta aiheuttaja maksaisi vahingot. Ja maan arvo mukaan pyöräteiden kustannuslaskelmiin. Se joka ei näitä halua, pyrkii vain saamaan itselleen etuja muiden kustannuksella.

[Bellerofon]

Ottamatta kantaa sen kummemmin mihinkään, niin muistaakseni parkkipaikan vuosikustannus Helsingin kaupungille on luokkaa 620€. Tässä on mukana ylläpito ja se arvo, jonka parkkipaikka voisi tuottaa ollessaan maksullinen. En oikein näe järkevänä verrata parkkipaikan ja tontin hintaa, koska infra on jo olemassa näille alueille rakennuskannan laajentaminen ei tule kysymykseen. Olen nähnyt tuosta joskus laskelman, kun puhe on ollut asukaspysäköinnistä.

[RP]

Pyörätien voi aina muuttaa parkkipaikaksi. Yksi parkkiruutu on 5,5 metriä, joten kilometrille niitä menee 181. Mannerheimintie on noin 5,5 km pitkä. Otetaan 10 % pois katualueiden takia, joten 5 km. 180 parkkipaikkaa tuottaisi markkinavuokralla 150 e/paikka/kk, mistä tulee  181*5*150*12 = 1 629 000 euroa vuokratuloa per vuosi.

Minustakin 150€/kk kuulostaa varsin paljolta, mutta olkoon. Pyöräilijämme menee siis mannerehimintien päästä päähän 5,5 km. Sanoit kustannukseksi "kymmeniä euroja". Vähintään kai siis 30€. Kilometrikustannus siis 5-6€, sanotaan 5€.

Oletetaan, että vuodessa on 180 pyöräilypäivää (= eli että toisella puolella ei pyöräillä yhtään). Päiväkustannukset laskelmallasi olisivat mannerheimintien pyöräkaistoista 9000 €, eli että pyöräilykilometrejä tulisi n. 1800/päivä.

Oletetaan pyöräilijän vauhdiksi 10 km/h ja oletetaan, että pyöräilyä tapahtuu kymmenen tunnin ajan. Keskimäärin siis Mannerheimintiellä (tuon kymmenen päivätunnin aikana) pitäisi satunnaisena hetkenä olla alle kaksikymmentä pyöräilijää. Sanoisin että arviosi on alakanttiin. (Varmaan jotain tilastoakin aiheesta pitäisi löytyä?)

Selvää on, että pyöräily on erittäin vaarallista suhteessa bussiin tai autoon. Se on sitten vähemmän olennaista, kuinka paljon vaarallisempaa se on.

On oleellista onko turmien määrä se yksi, kaksi vai kymmenen yksikköä.

Pyöräilyn edistäminen on joka tapauksessa onnettomuuksien lisääntymistä ja suorastaan valtavasti riippumatta siitä, kuinka valtavasti.

"Valtavasti" jäi nähdäkseni jonnekin ilmaan roikkumaan. Muilla liikennemuodoilla on muita kustannustekijöitä (esitetään sitä nastarenkaidenkin tappavan monia). Pyöräily on ydistetty liikenne ja kuntoilu/harrastusmuoto. Jälkimmäisissä myös taphtuu muutenkin tapaturmia.

Pakollinen liikennevakuutus tulisi saada pyöräilijöille, jotta aiheuttaja maksaisi vahingot.

Edes malboroaskilaskelma, paljonko sen pitäisi olla, että se edes kattaisi byrokratian (jonkinlainen valvontakin tässä pitäisi olla) kustannukset? Sitten olisi hyvä olla se tieto suhteessa niistä oikeista merkittävistä onnettomuuskustannuksista, että näkisi onko ideassa järkeä.

Ja maan arvo mukaan pyöräteiden kustannuslaskelmiin.

Periaateessa juu. Pitäisi tietysti koskea kaikkia liikennemuotoja.

[Noottikriisi]

Kun katsotaan tieliikenteessä kuolevien määrää per 100 000 asukasta, niin Suomi on tyypillinen Länsi-Euroopan maa. USA:ssa kuolleisuus on tupla, Ruotsissa kolmanneksen alempi.

Lähde: englanninkielinen Wikipedia
https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_traffic-related_death_rate

http://www-nrd.nhtsa.dot.gov/Pubs/810995.PDF
USA:ssa autoissa kuolleiden osuus vastaa suurin piirtein väestön etnistä jakaumaa, joten vähemmistöjä ei voi syyttää korkeasta liikennekuolleisuudesta.

Tämä on kyllä asian sivusta mutta luulisin näppituntumalta että USAn korkeampaa liikennekuolleisuutta saattavat selittää seuraavat asiat:
- "kaikilla" yli 15 -vuotiailla on ajokortti, se kuuluu kansalaisoikeuksiin. Liikenteessä on siis enemmän huonoja, nuoria, vanhoja ja aistivammaisia kuskeja kuin Suomessa.
- autoja on paljon, välimatkat pitkiä ja liikenne paikoin erittäin vilkasta.
- poliisi ei puhalluta ja ratsaa rutiininomaisesti vaan kuskin ja auton kunto on yksityisasia niin kauan kuin se ei näy ulospäin.

[AaJii]

Tämä on edelleen Kotimaan uutiset osiossa eikä Kylänraitilla. Onko siis Hommalla tiedossa jotain mitä ei ole mediassa kerrottu?

[ämpee]

Autoilijoilta vaaditaan autokoulu ja ajokoe, mutta pyöräilijöiltä ei vaadita mitään, mikä mielestäni on oikein, sillä lisää kuormaa kansalaisten harteille ei enää kaivata.

Valistusta sen sijaan voidaan lisätä, mutta senkin järkevyyttä pitää ensin arvioida, sillä voi olla niin, että valistusta on jo riittävästi saatavilla ja eräänlainen "luonnonvalinta" tulee joka tapauksessa toimimaan teimme sitten mitä hyvänsä.

[Maailmanmies]

Kun katsotaan tieliikenteessä kuolevien määrää per 100 000 asukasta, niin Suomi on tyypillinen Länsi-Euroopan maa. USA:ssa kuolleisuus on tupla, Ruotsissa kolmanneksen alempi.

Lähde: englanninkielinen Wikipedia
https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_traffic-related_death_rate

http://www-nrd.nhtsa.dot.gov/Pubs/810995.PDF
USA:ssa autoissa kuolleiden osuus vastaa suurin piirtein väestön etnistä jakaumaa, joten vähemmistöjä ei voi syyttää korkeasta liikennekuolleisuudesta.

Tämä on kyllä asian sivusta mutta luulisin näppituntumalta että USAn korkeampaa liikennekuolleisuutta saattavat selittää seuraavat asiat:
- "kaikilla" yli 15 -vuotiailla on ajokortti, se kuuluu kansalaisoikeuksiin. Liikenteessä on siis enemmän huonoja, nuoria, vanhoja ja aistivammaisia kuskeja kuin Suomessa.
- autoja on paljon, välimatkat pitkiä ja liikenne paikoin erittäin vilkasta.
- poliisi ei puhalluta ja ratsaa rutiininomaisesti vaan kuskin ja auton kunto on yksityisasia niin kauan kuin se ei näy ulospäin.

USA:ssa ajetaan paljon enemmän. Liikenne ei ole sen vilkkaampaa kuin meilläkään.  Poliisi on USA:ssa yllättävänkin tehokas vaikka puhallusratsioita ei juuri ole.   USA:n vähemmistöt ovat erilaisia kuin Euroopan. Herkästi pinnansa polttavat arabit ja afrikkalaiset eivät ole enemmistö vähemmistöistä toisin kuin meillä.

[RP]

Tämä on edelleen Kotimaan uutiset osiossa eikä Kylänraitilla. Onko siis Hommalla tiedossa jotain mitä ei ole mediassa kerrottu?

On: http://hommaforum.org/index.php/topic,102734.msg1953679.html#msg1953679

(osio on siis väärä)

[Mikko pa]

Tämä on edelleen Kotimaan uutiset osiossa eikä Kylänraitilla. Onko siis Hommalla tiedossa jotain mitä ei ole mediassa kerrottu?

Mitä tarkoitat? Eikai täällä muuta uutta tietoa ole tänään tullut kuin että vangittu oli Pasi R.

[Noottikriisi]

USA:ssa ajetaan paljon enemmän. Liikenne ei ole sen vilkkaampaa kuin meilläkään.  Poliisi on USA:ssa yllättävänkin tehokas vaikka puhallusratsioita ei juuri ole.

No onhan USA harvaanasuttu maa joten hiljaiset tieosuudet varmaan tasaavat keskimääräistä liikennevilkkautta mutta kuten sanoin, paikoin liikenne on erittäin vilkasta.
Tässä esimerkiksi liikennettä San Diego - Los Angeles -välillä silloin kun ei ole ruuhkaa. Kuvattu lauantaipäivänä.

https://www.youtube.com/watch?v=ddWhlgrqSL4

Ajonopeudet n. 120 km/h. Ajoin tuolla itse viime vuonna ja voin vahvistaa että liikenne oli viikonloppuisin aamusta iltaan tuota luokkaa ja arkisin ruuhka-aikaan paljon vilkkaampaa.

Tässä vielä toinen Los Angeles - San Francisco -väliltä. Lauantaiaamuna seitsemältä.

https://www.youtube.com/watch?v=p6nfAthak8s

[antero]

Noista em. tapaturmista kokonaisuutena lähes puolet (taulukko 17) hoidettiin lääkärissä tai sairaalassa, joten suuruusluokka on oikein jo noidenkin tietojen perusteella.

Kaikista liikennetapaturnista. Pyöräilyturmia ei tuossa eritelty erikseen, joten niiden osuuden arviointi tuosta on hyvin epätarkkaa. Vastausvaihtoehto "Kävi lääkärissä, ei jäänyt sairaalaan", on tietysti myös vähän toinen asia kuin "sairaalahoitoa vaativa käynti", vaikka ehkä menee salittavan epätarkkuuden piikkiin.

Joka tapauksessa selvää on, että pyöräilijöille tapahtuu vuosittain suuruusluokkaa joitakin kymmeniä tuhansia onnettomuuksia.

Onnettomuuksia ja onnettomuuksia. Minäkin olen tässä paikkaillut aika monen onnettmuuden jälkiä tänä kesänä. Useammat niisät kyllä sattuivat jälkikasvulle kahdella jalalla kulkiessa kuin pyöräillessä.

Kysmys oli siitä, montako onnettomuutta, jolla on todellista merkitystä ja mainittavia kustannuksia.

Selvää on, että pyöräily on erittäin vaarallista suhteessa bussiin tai autoon. Se on sitten vähemmän olennaista, kuinka paljon vaarallisempaa se on. Pyöräilyn edistäminen on joka tapauksessa onnettomuuksien lisääntymistä ja suorastaan valtavasti riippumatta siitä, kuinka valtavasti.

Pakollinen liikennevakuutus tulisi saada pyöräilijöille, jotta aiheuttaja maksaisi vahingot. Ja maan arvo mukaan pyöräteiden kustannuslaskelmiin. Se joka ei näitä halua, pyrkii vain saamaan itselleen etuja muiden kustannuksella.

Selvää on ainoastaan se että tarkasteltuna kilometrimäärän perusteella pyöräily on erittäin vaarallista suhteessa bussiin tai autoon.

Paljon käytännönläheisempää ja mielenkiintosempaa olis vertailu esim per päivä. Ts jos liikkuu koko päivän autolla vs likkuu koko päivän fillarilla. Mikä sitten on riskisuhde?

Esim jos ajaa joka päivä 5 km fillarilla, niin se on alle 2000 km vuodessa. Autolla vähäiselläkin käytöllä tulee helposti ajettua 10 000 km vuodessa. Eli siinäkin on jo viisinkertainen ero kilometreissä.

Toisaalta, jos katsotaan suomen tilastoja 2003-2013, niin kuolleita keskimäärin per vuosi:
Mopo 10
Polkupyörä 26
Moottoripyörä 25
Jalankulkija 43
Henkilöauton matkustaja 54
Henkilöauton kuljettaja 138

Joten sen perusteella, autolla ajaminen on huomattavasti vaarallisempaa vs fillarointi; kuolinriski 5-kertainen.

[Nuivinator]

Rekkakuskit ja bussikuskit = huonoimmat kuskit.

Aha, kiitos. Asia kunnossa.

Ainon kommentti on ehkä provosoiva, mutta ei täysin vailla perää. Mikään muu ei selitä sitä, että ns. hirveässä lumipyryssä 80 km/h rajoitusalueella suurinta lain sallimaa nopeutta ajaessani rekkakuski päättää ohittaa minut sillä seurauksella, että kaistojen välissä olevasta lumipolanteesta lentää autoni konepellille ja tuulilasille 20 cm paksusti lunta. Piti tehdä paniikkijarrutus täysin sokkona ja sitten meni lumen putsaamiseen ainakin 5 minuuttia. Paria tuntia myöhemmin samalla tiellä, samanlaisissa keliolosuhteissa toinen torvelo rekkakuski ajoi jonkin aikaa perässäni n. 20 m etäsyydellä ja sitten laittoi kaukovalot päälle. Kummassakin tapauksessa nopeuteni oli 80 km/h gps-navigaattorilla mitattuna. Ja kumpikin tilanne sattui auringon laskemisen jälkeen hirveässä maaliskuisessa lumipyryssä.

Täällä kotikaupungissani ihmettelen välillä sitä, että eikö bussinkuljettajille opeteta liikennevalojen merkitystä. Useita kertoja olen nähnyt bussin ajavan päin punaisia, varsinkin vasemmalle kääntyessä. Viimeksi kun näin tuollaisen tapauksen, painoin bussin rekisterinumeron mieleen ja lähetin kaupungin liikennelaitokselle sähköpostia ja kysyin asiallisesti perusteluita päin punaisia ajamiselle. Ikävä kyllä liikennelaitos unohti vastata em. postiini.

[Kuusipää]

Pyöräilijä maksaa aiheuttamansa onnettomuudet pakollisesta liikennevakuutuksesta riippumatta. Paitsi jos on persaukinen eikä saada ulosmitattua.

Vaarallisin paikka on koti. Tapaturmia sattuu eniten kotona. Järkevämpää on verrata pyöräonnettomuuksissa vuosittain kuolleiden määrää jalankulkijoihin ja autoilijoihin. En ole näitä tilastoja tutkinut.

Surma voi tulla kyseeseen esim hätävarjelutilanteessa, jossa käytetään liiallisia keinoja. Pyöräilijän soittokello ei kuulu autoon sisään, joten kansainvälinen käsimerkki on ihan käypä keino viestiä. Se on verrattavissa töötttäykseen. Vastaan itse tööttäykseen aina vaistonvaraisesti keskarilla. On tulut joskus noloja tilanteitakin kun tutut ovat morjenstaneet töötillä;) Pyöräilijän keskari ei luo hätävarjeluoikeutta kuten keskari muutoin loisi.

Syyte muuttuu 100% varmuudella tappoon, ja tuomioistuin päättää tapon ja törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen sekä kuolemantuottamuksen välillä. En tiedä voisiko poliisi hiillostaa surma-tutkinnalla tekijää myöntämään tahallisen törmäyksen ja myydä syytetylle 4 vuoden tuomiota. Mahdollista on tuomita myös törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta, jos katsotaan että törmäys oli tahallinen mutta sen todennäköinen seuraus ei ollut kuolema. Jos katsotaan että tahallista oli vain pakottaa pyöräilijä väistämään, on teko törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen sekä kuolemantuottamus.

Tapon ja kuolemantuottamuksen ero on kuoleman todennäköisyydessä. Esim puukotustilanteissa mietitään terän pituutta, iskujen määrää ja mihin iskut on kohdistuneet. Mustalaiset tietävät kansanperinteensä perusteella miten puukottaa siten ettei tule syytettä tapon yrityksestä. Terästä pidetään vain osaesillä, tai ainakin näin oikeudessa väitetään.

Surmaa ei pidä sekoittaa lapsensurmaan. Lapsensurmsta voidaan syyttää vain naista ja siitä selviää 4kk ehdollisella. Naiset saavat päättää lisääntymisestään abortilla ja on oikein että heille on mahdollista myös jälkiabortti. Me miehet istumme jälkiaborteista elinkautisen murhasta.