Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn

[Lalli IsoTalo]

sivullinen.sen suosittelema Esa Saarisen aloitusluento oli ilmeisten tyhjänpäiväisyyksien tajunnanvirtaa, jossa hän kuitenkin todisti oikeaksi väitteeni luentojen vuorovaikutuksesta kohdassa 21 min >.

"Sun kannalta se on eri asia katsoa tämä YouTubesta kuin olla tässä paikalla". "Kokemus syntyy erilaisena tässä salissa kuin jos sä katsot sen YouTubesta, lainausmerkeissä, "saman luennon"."

Kohdassa 40 min ei ollut tullut edes määritelmää pääaiheesta, systeemiajattelusta, joten lopetin kuuntelun ja siivoamisen.

[sivullinen.]

^ Videon lopussa Saarinen itse kertoo luennon olleen hänen itsensä mielestä yksi hänen parhaimmistaan. Minä olen siitä samaa mieltä. Tällä kertaa se oli pelkän todellisuuden kyseenalaistamisen lisäksi myös hyvin selkeästi ja monipuolisesti oman ajattelun ajattelua käsittelevä ja suorastaan poikkeuksellisen filosofinen. Olen kuunnellut näitä Saarisen luentoja paljon, joten osaan vertailla.

Systeemiajattelu on hänen kurssiensa yleinen teema. Se ei ollut tämän luennon teema. Tunnin kohdalla hän kuitenkin alkaa kertoa systeemistä yksi ja kaksi, joista vielä antaa tieteelliset viitteet eli niistä filosofoineen teoreetikon nimen. Oma lainaukseni on sitä seuraavasta kohdasta, jossa hän esittää tätä systeemien toimintaa esimerkin avulla. Onkohan tarpeen myös kirjoittaa auki sitä edeltänyt  tieteellisempi osuus samasta aiheesta teoriapohjan selventämiseksi? Suosittelen kuitenkin kuuntelemaan sen hänen itsensä sanomana.

[Parsifal]

Jopa Tinderistä voi löytää rakastajatteren -- eikä häntä tarvitse nähdä kasvotusten ennen valintaa --.

Tulevan rakastajattaresi on nähtävä sinun naamakuvasi ennen kuin sinut valitaan, joten en ymmärrä mikä on pointtisi.

Toki voit harrastaa ajatusseksiä jonkun anonyymin nettityyppin kanssa, mutta se vaatii
1) sukulaissieluisuutta ("heti tuntui siltä, kuin olisin tuntenut hänet koko ikäni"),
2) samalle taajuudelle virittäytymistä intensiivisen ajatustenvaihdon kautta, ja
3) esp-kykyjä (joiden olemassaoloa nykytiede ei tunnusta).

Tietokonepelien ihmeellisessä maailmassa tunnetaan ilmiö nimeltä erp, mutta et välttämättä halua kuulla siitä sen enempää.

[Lalli IsoTalo]

Huomaan, että tällainen leppoisa jutustelu, jollaiseksi tämä palasi, jotenkin antaa minulle enemmän.^^

[Lalli IsoTalo]

OT

Jopa Tinderistä voi löytää rakastajatteren -- eikä häntä tarvitse nähdä kasvotusten ennen valintaa --.

Tulevan rakastajattaresi on nähtävä sinun naamakuvasi ennen kuin sinut valitaan, joten en ymmärrä mikä on pointtisi.

Toki voit harrastaa ajatusseksiä jonkun anonyymin nettityyppin kanssa, mutta se vaatii
1) sukulaissieluisuutta ("heti tuntui siltä, kuin olisin tuntenut hänet koko ikäni"),
2) samalle taajuudelle virittäytymistä intensiivisen ajatustenvaihdon kautta, ja
3) esp-kykyjä (joiden olemassaoloa nykytiede ei tunnusta).

Tietokonepelien ihmeellisessä maailmassa tunnetaan ilmiö nimeltä erp, mutta et välttämättä halua kuulla siitä sen enempää.

No kyllähän sen googlasin. Tossa kuvailemassani esp-systeemissä sama tehdään ilman tietokonetta, siis pelkällä ajatuksen voimalla. Mutta eiköhän palata ketjun aiheeseen, tai sinnepäin.

[Artisti]

https://www.youtube.com/watch?v=Y7rXlbHtcqM

It's amazing how a little dramatic music can make a crackpot sound like a philosopher.

[Endsong]

Filosofia ja kympin tytöt ovat teemallisesti yllättävän lähellä toisiaan (muutoin kaukana). Kympin tytöt eivät ole olemukseltaan lainkaan filosofisia. Kympin tyttö opiskelee ahkerasti, on oma-aloitteinen ja kriittinen jne., on mitä tahansa hän olettaa mestarinsa odottavan. Kympin tyttö on innokas toteuttamaan mestarinsa - yhteiskunnassamme hallitsijasosialistin - toiveet. Voidaan sanoa, että kympin tyttö on alistunut mestarilleen. Kympin tytön vastinpari, kympin poika, on samaten alistunut. Myös hän on innokkaasti ahminut kaiken tarjotun tiedon, mutta ei niinkään miellyttääkseen mestariaan, vaan päästäkseen hänen lakeijakseen. Alistuminen on edellytys lakeijaksi pääsemiselle. Lopputulema on suunnilleen sama, vaikka siihen onkin päädytty eri reittejä pitkin.

Me sosialistit emme pidä avoimesta alistumisesta. Sinänsä tervehenkisesti me pidämme sitä häpeällisenä asiana ja pyrimme torjumaan sen pois mielestämme. Me näemme alistumisen epämääräisenä ja likaisena toimintana, jota voidaan harjoittaa korkeintaan epämääräisten seksileikkien muodossa. Päivätietoisuuteemme emme sitä halua. Islam edustaa meille sosialisteille omakuvamme vastakohtaa. Islam edustaa avointa ja kursailematonta alistumista uskontonsa jumalalle. Me sosialistit koemme tällaisen häpeilemättömän alistumisen jotenkin likaisena, säädyttömänä ja räävittömänä, jopa eläimellisenä. Me sosialistit haluamme teeskennellä, että mitään alistumista ei ole tapahtunut, vaan tällaisia me haluamme olla ja olemme osamme vapaasti valinneet.

Kympin tytöt ja muutkin naiset ovat vallankäytön suhteen herkkävaistoisia. He kyllä vaistoavat alistuneensa ja tiedostavat, kuinka heidän "vapaat valintansa" ovat vain yrityksiä toteuttaa mestarin oletetut toiveet. Mestarilla ei ole kympin tytöille kuitenkaan palkintoa tarjottavanaan, vaan hänen ankaruutensa on erityisen masentavaa. Vaikuttaa siltä, että mestarin toiveita ei voi koskaan täysin toteuttaa, sillä elämässä on kympin tytöllekin usein tarjolla vain epävarmuutta ja turvattomuutta. Siksi islam voi olla kympin tytölle houkutteleva vaihtoehto. Islamin mestari on tytölle armollisempi eikä vaadi tältä juuri mitään, kunhan vain pysyy poissa silmistä. Palkinnoksi tyttö saa taloudellista huolenpitoa ja turvallisuutta.

On selvää, etteivät lakeijat - sosialistimiehet - voi ratkaista naisten turvattomuuden ongelmaa, sillä samalla tavalla hekin ovat alistuneet. Ehkä kympin tytöt ovat oikeassa. Ehkä on parempi alistua avoimesti kuin pitää alistumista häpeällisenä salaisuutenaan, kuten on miehillä tapana. Filosofiaa kympin tytöt ja pojat joka tapauksessa vastustavat. Kympin tyttö ei halua kuulla mistään, mikä asettaa hänen mestarinsa vallan kyseenalaiseksi. Kympin poika ja muut sosialismin asiantuntijamiehet eivät taas halua kuulla mistään, mikä voisi paljastaa totuuden  heidän alistumisestaan.

[märtsy]

Inhoan tuota "kympin tyttö" -retoriikkaa. Kyse on ihan siitä, milloin kypsyy henkisesti. Kympintyttöys on vain sitä, että on tajunnut pelin hengen ja omat itsehallintataidot ovat kehittyneet sille asteelle, että pystyy etenemään järjestelmässä kitkatta. Pojat kypsyvät keskimäärin hitaammin.

Minua ihmetyttää 2 asiaa. Ensinnäkin, onko yliopistoilla autonomiaa vai eikö niillä ole? Yliopistoissa tiedetään paras pääsykarsintasysteemi, ei opetusministeriössä tai varsinkaan kokoomuksen puoluetoimistossa (joka nykyisin taitaa sijaita Liberassa). Toisekseen, ovatko persut hallituksessa vai eivätkö ole? Jos ovat, niin miksi he hyväksyvät sen, että poikien koulutusmahdollisuudet käytännössä aiotaan vetää vesiklosetista alas tämän uudistuksen myötä? Luulin, että miesasiamiehet olisivat persuissa jotenkin hyvin edustettuina.

[Oho]

Minua ihmetyttää 2 asiaa. Ensinnäkin, onko yliopistoilla autonomiaa vai eikö niillä ole?

Kenen lauluja laulat? Eli ei ole kuin juhlapuheissa....

[Mato]

Inhoan tuota "kympin tyttö" -retoriikkaa. Kyse on ihan siitä, milloin kypsyy henkisesti. Kympintyttöys on vain sitä, että on tajunnut pelin hengen ja omat itsehallintataidot ovat kehittyneet sille asteelle, että pystyy etenemään järjestelmässä kitkatta. Pojat kypsyvät keskimäärin hitaammin.

Kympin tyttö on itsessään terminä kuvaus tietynlaisesta ihmisestä, lähinnä naispuolisesta, mutta laajennettuna menee miespuolisetkin. Termiä ei oikeastaan ole kuvattu missään (tai voi olla, mutta minä en ole siihen törmännyt). Nyt tässä threadissa ollaan tätä kuvausta pureskeltu ja yhdistetty laajentamaan näkökulmia aiheeseen.

Minusta tuo otsikko on raflaava, mutta suuntaa antava ja hyvää keskustelua on saatu aikaiseksi. Pelkkä lukion käyminen, kun sen vaikuttavuus on ollut koko ajan laskeva (mm. ammattilukioiden mukaan tulo), ei pitäisi olla minään kriteerinä yliopistoihin. Tai no, saahan se olla edelleen omana valintakriteerinä, mutta ei ainoana. Lukio tuntuu olevan nykypäivänä suurimmalle osalle nuorista se polku, kun ei oikein muutakaan keksi. Ja asennoituminen opiskeluihin on sitten sitä luokkaa... varsinkin poikalapsilla tuntuu olevan (paino sanalla tuntuu).

Palaakseni vielä tuohon Kympin tyttö -termiin, märtsy inhoaa retoriikkaa ja jatkaa omalla retoriikalla. märtsy on myös ihan yhtä oikeassa kuin monet muutkin kirjoittajat. Voisin haastaa tuon 'tajunnut pelin hengen' termin, mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että Kympin tyttö on tajunnut, miten seilata virastoympyröissä pääsemällä pitkälle mahdollisimman helpolla, siis ilman, että täytyy itse ajatella, miten toimia eri tilanteissa turvautuen auktoriteetteihin.

Poikien osalta samaa mieltä, että kypsyminen tapahtuu myöhemmin, eikös tutkimustulokset tue tätä (?). En tiedä, vaikuttaako myöhempi kypsyminen vai poikiin kohdistuvat erilaiset vaatimukset lapsena ja nuorena, he tuntuvat ottavan helpommin vastuun itsestään ja toimistaan, kunnes tulevat takamatkalta aikuisikään. (esimerkiksi, kumpi istuu kuskin paikalla autossa, kun pariskunta on liikenteessä?).

Ja edelleen, en näe mitään syytä, miksi lukion opintotulokset olisivat ainoa keino selvitä yliopistoihin. Mieluummin niin, että ammattikoulun, lukion tai muun keskiasteen koulutuksen jälkeen pitäisi olla töissä pari vuotta ennen kuin voi hakea yliopistoon. Nythän valmistuu maistereita, joilla ei ole mitään hajua työyhteisön dynamiikasta.

- Mato

[Endsong]

Kympin tyttö ja sosialisti ovat käsitteitä, jotka voidaan ongelmattomasti korvata joillain muilla sanoilla ilman, että asiasisältö merkittävästi muuttuisi. Kuten edellä huomautettiin kritiikin perustuminen sanavalintoihin on nimenomaan (anti-intellektuaalista) retoriikkaa ja viime kädessä politiikkaa. Omalta osaltani haluaisin kiittää forumin ansiokkaita kirjoittelijoita kuten sivullista ja siviilitarkkailijaa sosialismikäsitteen edistyneestä pejoratiivisesta käytöstä. Ehkä sosialismin pilkkaamista tulee vielä yleinen kansanhuvi, hauskaa se oli ainakin minulle.

"Pelin hengen" ymmärtämisestä mieleen tulee esimerkiksi vankilat, joissa osa vangeista ehkä tajuaa "pelin hengen" ja ryhtyy vasikoiksi yms. välittäjähahmoiksi vankien ja vartijoiden välille. Pelin hengen tajuaminen tarkoittaa, että kaikkihan me tässä omaa etuamme ajamme, joten miksi en minäkin. Näin lakeijat tyypillisesti perustelevat valintansa ja alistumisensa. Palkkioksi alistumisesta lakeija saa (kiusaamis)valtaa, mikä on asia, jonka lakeija kyllä muistaa ja alistuminen puolestaan on asian kääntöpuoli, jonka hän pyrkii itseltään ja muilta piilottamaan. Alistumisen hyöty on henkilökohtaista, mutta sen kustannukset tulevat yhteisön muille jäsenille maksettaviksi. Ehkä tässä vaiheessa yhteydet suvaitsevaisuus- ja mokutusasioihin alkavat olla ilmeisiä. Me sosialistit elämme haavemaailmassa, jossa näemme "epäkohtia" ympärillämme. Ajattelemme, että maailma olisi kohdillaan, asiat sujuisivat hyvin, mutta....maailmassa on "epäkohtia", jotka pitäisi korjata. Nämä epäkohdat toisaalta elähdyttävät sosialistia, koska ne antavat tarkoituksen hänen olemassa ololleen. Tarvitaan vain lisää politiikkaa, byrokratiaa, vakoilua, repressiota ja asiantuntijoita ym., joiden avulla "epäkohdat" voidaan korjata. Epäkohtien korjaaminen on kuitenkin mahdotonta ainakin kahdesta syystä. Ensimmäinen on, että jos epäkohdat tulisivat korjatuksi sosialistilta ja asiantuntijalta katoaisi olemassa olon tarkoitus ja sosialisti varjelee viime kädessä vain omaa olemassa oloaan. Toinen on se, että "epäkohdat" ovat seurausta alistumisesta ja olemassa olo, joka perustuu alistumiseen, ei voi tuottaa maailmaa, joka on vapaa. "Epäkohdat" ovat väistämättömiä.

[Artisti]

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/opiskelijat-tervehtivat-paasykoeuudistusta-ilolla-nykyinen-jarjestelma-onkin-liian-raskas/5914600

Pahalta näyttää. Kyllä väylä yliopistoon pitäisi säilyttää myöskin lukion jälkeen. Tämä on paluu menneisyyteen, jolloin uravalinta tehtiin jo murrosikäisenä, pojat jäävät nyt pahasti jalkoihin. Harvemmin huutelen demareita apuun, mutta eikö tämä esitys yhtään häiritse työväenliikkeen edustajia?

Pojat eivät aina ehdi kypsymään vielä lukioiässä ja kirjoitukset menevät useimmin huonosti kuin tytöillä. Mutta armeijan jälkeen monet pojat tsemppaavat ja pääsevät pääsykokeen avulla opiskelemaan.

Myöskin kotiolot saattavat olla huonot. Itse en voinut mennä lukioon, koska alkoholistivanhempien juhlinta esti sen tehokkaasti. Armeijan jälkeen muutin omilleni ja menin saman tien puolipäivätöihin ja iltalukioon. Iltalukiossa kurssien tuntimäärä oli vain puolet päivälukion tuntimäärästä, joten opetus ei vastannut päivälukion opetusta. Opiskelu oli pääosin omatoimista, koulussa käytiin pääasiassa tarkistamassa kotitehtävät ja hakemassa uudet tehtävät. Luin ehkä noin 6-8 tuntia päivässä ja illalla koulu kesti 3 tuntia ma-to. Töitä tein 3,5-4 tuntia päivässä, se riitti elämiseen. Keskiarvoni oli 9,6 mutta kirjoitukset hiukan harmittivat, kirjoitin yhden laudaturin, kaksi eximiaa ja kaksi magnaa. Tuolla todistuksella ei olisi paperivalinnalla päässyt haluamalleni alalle, enkä saanutkaan hyötyä YO-todistuksesta, mutta pääsykokeiden kautta pääsin opiskelemaan ja huima sosiaalinen nousu toteutui kohdallani.

Harmittaa, jos yliopistoon pääsevät jatkossa vain kultalusikka suussaan syntyneet.

[newspeak]

Lopulta näkemyksi pääsykokeista on, että hakijat eivät noudata Gaussin käyrää, vaan ovat melko tasalaatuista porukkaa pisteytykseen katsomatta. Suosimisella valikoidaan enemmän persoonia.

[Artisti]

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/myos-yliopistot-haluavat-uudistaa-paasykokeita-pikaisesti-tassa-ollaan-yhteisella-asialla/5914164

En ymmärrä, miksi ulkoluku nähdään huonona asiana. On totta, että tieto on digitalisoitua, mutta sen tiedon kaivaminen vie joskus aikaa, ja työ hidastuu huomattavasti ellei muista perusasioita ulkoa. Spesiaalitiedon kaivaminen saattaa viedä aikaa, mutta perusasioiden pitää tulla selkäytimestä. Sitäpaitsi, mikä estää järjestämästä soveltavia pääsykokeita, mihin ei voi ennalta valmistautua?

Jotenkin on sellainen kutina, että esimerkiksi maahanmuuttajille luodaan omia helpotuksia sisäänpääsyyn. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että maahanmuuttaja pääsee opiskelemaan vapaan kilpailun kautta, mutta kynnystä ei saa alentaa kenenkään kohdalla. Nythän YO-kirjoituksissa esimerkiksi lukihäiriöinen saa yhden pykälän paremman arvosanan kuin hänelle oikeasti kuuluisi. Veikkaanpa, että maahanmuuttajan magna vastaa kantiksen eximiaa.

[Saturoitunut]

Inhoan tuota "kympin tyttö" -retoriikkaa. Kyse on ihan siitä, milloin kypsyy henkisesti. Kympintyttöys on vain sitä, että on tajunnut pelin hengen ja omat itsehallintataidot ovat kehittyneet sille asteelle, että pystyy etenemään järjestelmässä kitkatta. Pojat kypsyvät keskimäärin hitaammin.

Referoin tähän taas lempparitutkimukseni:

Charles Sheridan ja Richard King tekivät aikoinaan tutkimuksen liittyen Stanley Milgramin aikaisempiin tutkimuksiin siitä, kuinka innokkaasti ihmiset noudattivat käskyjä tehdä pahaa. Kolmeatoista miestä ja kolmeatoista naista pyydettiin osallistumaan kokeeseen, jossa mukamas tutkittiin koiranpennun oppimista. Heidän piti nappia painamalla antaa koiranpennulle sähköisku aina kun se toimi "väärin". Sähköiskun voimakkuutta kasvatettiin jokaisella painalluksella ja koira ulisi aina sitä tuskaisemmin. Seitsemän ihmistä kieltäytyi jossain vaiheessa enää painamasta nappia. Kaikki kieltäytyjät olivat miehiä. Naiset itkivät ja voihkivat silminnähden järkyttyneinä -- ja painoivat "kiltisti" nappia aina pyydettäessä.

Kympin tytöt eivät siis ole välttämättä tajunneet yhtään mitään. Naisina he vain ovat taipuvaisempia tekemään juuri niin kuin heiltä odotetaan, ilman mitään omaa ajattelua.

[Artisti]

Inhoan tuota "kympin tyttö" -retoriikkaa. Kyse on ihan siitä, milloin kypsyy henkisesti. Kympintyttöys on vain sitä, että on tajunnut pelin hengen ja omat itsehallintataidot ovat kehittyneet sille asteelle, että pystyy etenemään järjestelmässä kitkatta. Pojat kypsyvät keskimäärin hitaammin.

Referoin tähän taas lempparitutkimukseni:

Charles Sheridan ja Richard King tekivät aikoinaan tutkimuksen liittyen Stanley Milgramin aikaisempiin tutkimuksiin siitä, kuinka innokkaasti ihmiset noudattivat käskyjä tehdä pahaa. Kolmeatoista miestä ja kolmeatoista naista pyydettiin osallistumaan kokeeseen, jossa mukamas tutkittiin koiranpennun oppimista. Heidän piti nappia painamalla antaa koiranpennulle sähköisku aina kun se toimi "väärin". Sähköiskun voimakkuutta kasvatettiin jokaisella painalluksella ja koira ulisi aina sitä tuskaisemmin. Seitsemän ihmistä kieltäytyi jossain vaiheessa enää painamasta nappia. Kaikki kieltäytyjät olivat miehiä. Naiset itkivät ja voihkivat silminnähden järkyttyneinä -- ja painoivat "kiltisti" nappia aina pyydettäessä.

Kympin tytöt eivät siis ole välttämättä tajunneet yhtään mitään. Naisina he vain ovat taipuvaisempia tekemään juuri niin kuin heiltä odotetaan, ilman mitään omaa ajattelua.

Naiset noudattavat aina sääntöjä. Hyvin harva nainen rikkoo yhdessä sovittuja pelisääntöjä, vaikka seuraukset olisivat huonot toisen ihmisen kohdalla. Nainen keskittyy huonojen uutisten kertomiseen ja valittelee käsiensä olevan sidotut, mutta mies rikkoo mieluummin huonoa sääntöä jos siitä koituu jotain hyvää. Tämä on usein nähty ja koettu.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Ylioppilastodistuksen numerot ovat puhtaasti opettajien mielivallan alla. Kirjoitukset mittaavat kaikkia samalla mittarilla ja ilman opettajan henkilökohtaista biasta oppilasta kohtaan. Olisi askel tyrannian alle, jos kirjoitusten merkittävyyttä aletaan vesittää. Vain opettajien nuoleskelijat kiittävät.

[newspeak]

En varsinaisesti odota alle 25veeltä muuta kuin ulkoaopittua. Viisaus tulee ajan kanssa, eikä oikeasti viisasta olekaan. Google ei saa korvata oppimista.

[Artisti]

Ylioppilastodistuksen numerot ovat puhtaasti opettajien mielivallan alla. Kirjoitukset mittaavat kaikkia samalla mittarilla ja ilman opettajan henkilökohtaista biasta oppilasta kohtaan. Olisi askel tyrannian alle, jos kirjoitusten merkittävyyttä aletaan vesittää. Vain opettajien nuoleskelijat kiittävät.

Ruotsissa ei ole ylioppilaskirjoituksia, siellä lukion keskiarvo ratkaisee yliopistoon pääsyssä, ja matut saavat toki helpommin hyviä numeroita.

[newspeak]

Ylioppilastodistuksen numerot ovat puhtaasti opettajien mielivallan alla. Kirjoitukset mittaavat kaikkia samalla mittarilla ja ilman opettajan henkilökohtaista biasta oppilasta kohtaan. Olisi askel tyrannian alle, jos kirjoitusten merkittävyyttä aletaan vesittää. Vain opettajien nuoleskelijat kiittävät.

Niinhän sinä luulet.

[Artisti]

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paasykoeuudistuksen-vaikutus-valmennuskursseihin-kilpailu-siirtyy-nuorempiin-ikaryhmiin/5916046

Eivät valmennuskurssit mihinkään katoa, ne vain alkavat aiemmin, kestävät pitempään (jopa koko lukion ajan) ja maksavat enemmän.

[Tabula Rasa]

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paasykoeuudistuksen-vaikutus-valmennuskursseihin-kilpailu-siirtyy-nuorempiin-ikaryhmiin/5916046

Eivät valmennuskurssit mihinkään katoa, ne vain alkavat aiemmin, kestävät pitempään (jopa koko lukion ajan) ja maksavat enemmän.

Ja ne keillä ei ole varaa jäävät taas lapsipuolen asemaan.

[Tabula Rasa]

Koulutus kannattaa, mutta kysymys siitä mitä koulutetaan. Ämpäriyliopistotieteet nyt ykkösenä mitä ei tarvita.

[Artisti]

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paasykoeuudistuksen-vaikutus-valmennuskursseihin-kilpailu-siirtyy-nuorempiin-ikaryhmiin/5916046

Eivät valmennuskurssit mihinkään katoa, ne vain alkavat aiemmin, kestävät pitempään (jopa koko lukion ajan) ja maksavat enemmän.

Ja ne keillä ei ole varaa jäävät taas lapsipuolen asemaan.

Nyt sosiaalinen nousu estyy varmasti. Hetken se oli periaatteessa mahdollista muttei enää uudistuksen jälkeen. Ja ökyrikkaiden lapsethan pääsevät aina ulkomaisiin yliopistoihin, kunhan täpäkkää löytyy.

[Artisti]

Kuten arvelinkin, ja oma empiriani todistaa, maahanmuuttajien jälkeläiset saavat parempia kouluarvosanoja, kuin heille oikeasti kuuluisi.

Ruotsissa tehtiin tutkimus, että syrjitäänkö maahanmuuttajien jälkeläisiä kouluarvosanojen suhteen. Tutkimuksen tulos oli tutkimushypoteesin vastainen. Selvisi, että maahanmuuttajien jälkeläiset saavatkin itse asiassa parempia kouluarvosanoja kuin samantasoiseen suoritukseen yltäneiden kantaruotsalaisten jälkeläiset:
http://www.dn.se/nyheter/sverige/barn-till-invandrare-har-storre-chans-att-hoja-betyget/

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että Ruotsissa pääsee jatko-opintoihin pelkän lukion keskiarvon perusteella.

Suomi apinoi aina Ruotsia kaikessa. Toisen polven maahanmuuttajien jälkeläiset ovat käyneet koko peruskoulun ja lukion Suomessa ja näin ollen eivät tarvitse minkäänlaista tasoitusta ja kilpailuetua muihin nähden, mutta mistä vetoa, että näin tässä tulee vielä käymään?!

[Artisti]

Flashbackissa keskustelunavaus, jossa korkeakouluopiskelija avautuu siitä, että laboratoriotyössä kurssikaverina olevat maahanmuuttajat eivät aina osaa ratkaista välttämättömiä ensimmäisen asteen yhtälöitä, vaikka kaikilla sisäänpäässeillä pitäisi olla keskipitkä lukion matematiikka D (kurssit A-E) suoritettuna:
https://www.flashback.org/t2573685p2

Tuolla on muuten mielenkiintoista keskustelua myös siitä, että myös tytöt saavat parempia kouluarvosanoja kuin heille oikeasti kuuluisi, kun verrattiin poikiin. Kantis-pojat ovat siis kaikkein huonoimmassa asemassa.

[yks vaan]

Tuo on tulevaisuutta täälläkin. Itse tietenkin kannatan tiukkoja absoluuttista osaamista mittaavia kokeita. Ja tiukkaa minimirajaa, ihan sama vaatimustaso kaikille.

[Artisti]

http://www.hs.fi/mielipide/a1464927010831?jako=2d0ae985f2ac67d830a9f1cbae33d0d8&ref=mob-traf-is-viihde-1

Hyvä mielipide. Tosin itsestään selvä. Nykyään tosin itsestäänselvyydet ovat huippuhienoja ajatuksia.

[Olli_Johannes]

Tytöt ovat koulussa keskimäärin fiksumpia, tiedonhaluisempia ja nopeampia oppimaan - mikä tarkoittaa myös kykyä tiedon soveltamiseen, kriittiseen asenteeseen ja omien näkökantojen kyseenalaistamiseen

Mielestäni ei tuollaista johtopäätöstä voi suoraan vetää. Nopea oppiminen ei välttämättä korreloi ollenkaan haluun tai kykyyn soveltaa tietoa luovemmin. Tuo lähinnä omien havaintojen pohjalta, eli ei mikään tutkittu kanta.

Toinen kysymys on sitten, onko keskimääräinen tyttö ahkerampi pänttääjä vai nopeampi oppimaan. Molemmat kuitenkin hyödyllisiä ominaisuuksia.

Mielenkiintoinen ketjunavaus joka tapauksessa.

Nopea oppiminen lukiossa ei myöskään takaa nopeaa oppimista käytännön asioissa. Aikaisemmin pääosin  koulunkäyntiin keskittyneen kympintytön kehittyminen hyväksi ekologiksi voi kestää kauemmin kuin luontovalokuvaukseen ja bongaukseen keskittyneen pojan. Ihan lukion arvosanoista riippumatta. Jossain AMK inssin tilanteessa tai muuten käytännön tekniikkaan parissa ero voi olla isompikin.

[Foundation]

http://www.hs.fi/mielipide/a1464927010831?jako=2d0ae985f2ac67d830a9f1cbae33d0d8&ref=mob-traf-is-viihde-1

Hyvä mielipide. Tosin itsestään selvä. Nykyään tosin itsestäänselvyydet ovat huippuhienoja ajatuksia.

Olin teinivuosinani varsin kypsymätön ja kulutin suurimman osan aikaani juhlimiseen, työssä käyntiin ja tyttöjen perässä juoksemiseen. Koulu tuli ehkä neljäntenä arvojärjestyksessä. Jostain kumman syystä, ehkä sukulaisten painostuksesta, siellä kuitenkin roikuin loppuun saakka ja kirjoitin ylioppilaaksikin.

Pojat ovat luontaisesti kiinnostuneita teini-iässä, esim. pornosta, tekniikasta ja urheilusta. Suomalaisen koululaitoksen tankkaava opetustapa feminisoi pojan viimeistellen sen lukiossa. Poika oppii reflektoimaan omia ajatuksiaan ja samalla tulee oppineeksi urashoppailun, jossa uusi ura on vain näyteikkunan takana valintaa ja kokeilua vailla.

Monen kuukauden luku-urakan jälkeen omaksi ja varmasti kaikkien muidenkin tuttujen yllätykseksi pääsin sisään Helsingin yliopistoon lukemaan lääkäriksi. Sittemmin ura on sujunut ihan mukavasti.

Sovella sitä epidemiologiaasi valtionvelkaan.

Johtopäätös

Sukupuolten segregaatio suomalaisilla työmarkkinoilla johtuu siitä, että tytöt ja pojat pääsevät valitsemaan ammattinsa vapaasti!

Köyhemmissä ja vähemmän kehittyneissä maissa naiset joutuvat valitsemaan ammatin, jossa on riittävät työllistymisen mahdollisuudet ja kilpailukykyinen palkka. Lopputuloksena on vähäisempi segregaatio naisten ja miesten ammattien välillä.

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174955-tyolaman-segregaatio-on-seuraus-mahdollisuudesta-valita