2015-07-18 KL: Asenneilmaston muutos työntää suomenruotsalaisia Ruotsiin pakoon

[Roope2]

Onko maalla mitään tulevaisuutta, jos siellä ei enään ole ruotsinkielisiä insinöörejä ?

[ISO]

Syynä tähän on Suomen heikko työllisyystilanne, työpaikkoja ei vaan ole. Ruotsia äidinkielenään puhuvalle on luonnollista silloin katsella työpaikkoja Ruotsista, jossa niitä on paremmin.

Harmi kyllä silti, asiantuntijatehtävissä työskentelevien poismuutto on huono asia. En silti jaksa uskoa että yksikään on Ruotsiin muuttanut sen vuoksi että tänne ei otettais mamuja tarpeeksi, eiköhän se ole päinvastaista, mamujen aiheuttama muuttoliike.

[Outo olio]

Vähemmistöasioita tutkiva Kjell Herberts Åbo Akademista haluaisi asiasta pikaisesti tutkimusta.

Vähemmistöasioita tutkiva Kjell Herberts haluaisi pikaisesti itselleen ja kavareilleen lisää suojatyötä, kun nyt kaikesta säästetään.

[Nuivake]

"Asenneilmasto työntää suomenruotsalaisia Ruotsiin" mutta onneksi taikaseinä imee moninkertaisesti väkeä tilalle Afrikasta ja lähi-idästä. Ei hätää, tyhjiö täyttyy nopeammin kuin vuotaa.

[Outo olio]

Harmi kyllä silti, asiantuntijatehtävissä työskentelevien poismuutto on huono asia.

Jos kyseessä on ingenjöör tms. yksityisen sektorin asiantuntija niin sitten kyllä. Jos taas joku humanisti "tutkija" tai hallintohenkilö niin trevlig resa.

[Lahti-Saloranta]

Ruotsiin muuttavat nyt suomenruotsalaiset - asenneilmaston muutos työntää lähtemään
"Oman äidinkielen käyttäminen työmarkkinoilla houkuttaa, mutta valitettavasti on myös niin, että ruotsin kielen tilanne Suomessa on vaikeutunut", Barbro Allardt Ljunggren sanoo.

Jos ruotsin kielen tilanne on Suomessa vaikeutunut niin jonkun muun kielen tilanne on vastavuoroisesti helpottunut. En oikein hokase että kuinka se ruotsin kielen tilanne on vaikeutunut. Ruotsinkieliset lapset saavat edelleen korkeatasoista opetusta äidinkielellään joten se ei ole vaikeutunut. Tarkoittaakohan Ljunggren ruotsin kielen tilanteen vaikeutumisella sitä että suomenkieliset lapset opiskelisivat mieluummin esim englannin kieltä kuin ruotsia koska sillä pärjää kaikkialla maailmassa, myös Ruotsissa.

[Roope]

En oikein hokase että kuinka se ruotsin kielen tilanne on vaikeutunut. Ruotsinkieliset lapset saavat edelleen korkeatasoista opetusta äidinkielellään joten se ei ole vaikeutunut.

Käytännössä tärkein muutos on ollut se, että suomenruotsalaisten kieli-identiteetti muuttuu kovaa vauhtia ruotsinkielisestä kaksikieliseksi. Tämä taas johtaa aiemmin ruotsinkielisten ympäristöjen pienenemiseen ja katoamiseen, vaikka tietyt palvelut ovat edelleen ruotsinkielisiä. Nuoret kaksikieliset eivät näe tarpeelliseksi korostaa ruotsin kieltä, vaan käyttävät luontevasti tilanteen mukaan myös suomea, vaikka ovatkin ruotsinkielisiksi rekisteröityjä. Tämä taas on myrkkyä Rkp:lle ja Folktingetille.

[Siili]

Ruotsinkieliset lapset saavat edelleen korkeatasoista opetusta äidinkielellään joten se ei ole vaikeutunut.

Lisäksi ruotsinkielisissä kouluissa ei ole kovin suurta monikulttuuristumisen vaaraa.  Monokulttuurinen koulutusympäristö voi jatkossa olla melkoinen vetovoimatekijä valkopakolaisille.

[foobar]

En oikein hokase että kuinka se ruotsin kielen tilanne on vaikeutunut. Ruotsinkieliset lapset saavat edelleen korkeatasoista opetusta äidinkielellään joten se ei ole vaikeutunut.

Käytännössä tärkein muutos on ollut se, että suomenruotsalaisten kieli-identiteetti muuttuu kovaa vauhtia ruotsinkielisestä kaksikieliseksi. Tämä taas johtaa aiemmin ruotsinkielisten ympäristöjen pienenemiseen ja katoamiseen, vaikka tietyt palvelut ovat edelleen ruotsinkielisiä. Nuoret kaksikieliset eivät näe tarpeelliseksi korostaa ruotsin kieltä, vaan käyttävät luontevasti tilanteen mukaan myös suomea, vaikka ovatkin ruotsinkielisiksi rekisteröityjä. Tämä taas on myrkkyä Rkp:lle ja Folktingetille.

Tunnen muutamia suomenruotsalaisia joille korkeakoulutukinnon kypsyyskoe omalla kielellä on ollut melkoinen hirvitys. Nämä henkilöt puhuvat oikein hyvää suomea, mutta eivät ollenkaan yhtä kattavalla ilmaisukyvyllä sitä äidinkieltään huolimatta siitä, että käyttävät sitä päivittäin ja vieläpä suuressa määrin. (Mutta eivät lähellekään niin paljoa kuin muita kieliä.) Folktingetille ei ole niinkään suuri ongelma että he eivät tule kauhean hyvin toimeen äidinkielellään vaan se, että he tulevat täysin toimeen muilla kielillä, esimerkiksi suomeksi ja englanniksi.

Freudenthalilaiset etujärjestöt haluavat ilmeisesti ajaa oman kielivähemmistönsä joko täysin enklavisoituneeseen paitsioon tai vaihtoehtoisesti realiteettien myöntämättömyydellään aiheuttaa sille tahattomasti täyden liudentumisen ympäröivään suomenkieliseen yhteiskuntaan. Mielenkiinnolla odotan miten käy, mutta strategisemminkin asian voisi junailla. Ilmeisesti kuitenkin herrarotumentaliteetti velvoittaa olemaan käyttämättä järkeä....

[Eino P. Keravalta]

Tuonpa esiin pienen välähdyksen suomenruotsalaisesta todellisuudesta vuodelta 2015:

Eräänä aamuna eräs isä toi lastaan ruotsinkieliseen päiväkotiin. Hän asioi päiväkodin työntekijän kanssa englanniksi. Miksi? Siksi, että päiväkodin työntekijä ei osannut suomea eikä lastaan tuova isä osannut ruotsia. Sekä isä että päiväkodin työntekijä olivat neekerimiehiä.

Ehkä tämä kertoo jotain, missä mennään.

[Sietäjä]

Ruotsi on toisaalta myös yksi merkittävimmistä Suomeen kohdistuvan maahanmuuton lähtömaista. Monet tahot ihan julkishallintoa myöten kuitenkin määrittelevät maahanmuuttajan "henkilöksi, jonka äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi", millä määrittelyllä tämä joukko tietenkin jää näkymättömiin.

Eikös lähes kaikki Suomeen muuttaneet ruotsalaiset ole oikeasti Ruotsin kansalaisuuden saaneita suomalaisia jotka palaavat Suomeen eläkepäiviksi? Varsinaiselle etniselle ruotsalaiselle kynnys muuttaa johonkin Suomeen on vain ylitsekäymätön. Niin paljon ei mamutus tule koskaan ruotsalaisten hermoon käymään että he pystyisivät ylittämään tuon henkisen kynnyksen muuttaa Suomeen.

Mun tuntemat Suomessa asuvat riikinruotsalaiset ovat tulleet tänne joko rakkauden tai opiskelujen takia. Ja opiskelujen takia tulleet jääneet rakkauden takia. Kaksikielisillä paikkakunnilla tällaisiin kuvioihin törmää yllättävän usein, mutta ei kuitenkaan huomattavissa määrin.

[Topi Junkkari]

Mun tuntemat Suomessa asuvat riikinruotsalaiset ovat tulleet tänne joko rakkauden tai opiskelujen takia.

Ainoa minun tuntemani tapaus on sukulaispariskunta, joka teki rakkauden takia jonkinlaisen kompromissin: asuivat suurimman osan aktiivisesta työiästään miehen kotimaassa ja eläkkeen lähestyessä muuttivat vaimon kotimaahan. Kaksikielinen paikkakunta piti tietenkin löytää, ensin se oli Turunmaan saaristossa ja myöhemmin muuttivat sinne itseensä eli Turkuun. Ei ole riikinruotsalaisella miehellä tietääkseni ylivoimaisia sopeutumisvaikeuksia ollut eikä ainakaan "rasismia" ole kohdannut.