Stara: Insinööri purki Beats-kuulokkeet

[törö]

Yksin maailman tämän hetken kuumimmista kuulokemerkeistä on Beats by Dre, jonka Apple osti räppäriltä taannoin huikeaan kolmen miljardin dollarin hintaan. Nyt Yhdysvalloissa eräs insinööri päätti tutustua tarkemmin kuulokkeiden sisältöön ja purki yhdet kokonaan.

Kuulokkeiden purkamisen ja komponenttien tarkastelun jälkeen paljastui, että Beats by Dre -kuulokkeiden osien hinta on vaivaiset 14 euroa. Kuulokkeiden myyntihinta Yhdysvalloissa on noin 170 euroa, joten tuotteessa on kate – eli brändiarvo – enemmän kuin kohdallaan.

http://www.stara.fi/2015/06/29/insinoori-purki-beats-kuulokkeet/

[siviilitarkkailija]

Voi kun joku tekisi vastaavan tutkimuksen Suomen valtion kreikka-lainojen osalta. Kuulokkeet on helppo purkaa. Liiketoimien idea on ostaa varaosat halvalla ja myydä kallilla. Toisissa asioissa on paremmat katteet kuin toisissa. Luulen että pullovesi pesee aika monet elektroniikkatuotteet vaan en ole täysin varma. Ja peukalosääntö alkoholituotteissa on se että pakkaus, pullo, tuppaa olemaan kalliimpi kuin sisältö.

Ainoa poikkeus tästä sinänsä helpohkon näköisestä projektista, jossa lopputuote puretaan osiin, ja tutkitaan osien hinta, on rahoituslaitosten lainatuotteet.

[Suvaitsevainen Vihreä]

Yksin maailman tämän hetken kuumimmista kuulokemerkeistä on Beats by Dre, jonka Apple osti räppäriltä taannoin huikeaan kolmen miljardin dollarin hintaan. Nyt Yhdysvalloissa eräs insinööri päätti tutustua tarkemmin kuulokkeiden sisältöön ja purki yhdet kokonaan.

Kuulokkeiden purkamisen ja komponenttien tarkastelun jälkeen paljastui, että Beats by Dre -kuulokkeiden osien hinta on vaivaiset 14 euroa. Kuulokkeiden myyntihinta Yhdysvalloissa on noin 170 euroa, joten tuotteessa on kate – eli brändiarvo – enemmän kuin kohdallaan.

http://www.stara.fi/2015/06/29/insinoori-purki-beats-kuulokkeet/

Luulisi että tuollaisilla komponenteilla ei oikein kyllä pärjättäisi hifilehtien kuuloketesteissä. Mikäli kyseinen kuuloke on todellakin testimenestyjä, niin sen suunnittelijan täytyy olla nero.

Hintahan on tällöin ihan ok, ethän sinä komponentteja osta, vaan laitteen joka tuottaa hyvää ääntä. Ja harrastajat ovat valmiita maksamaan siitä.

[Rubiikinkuutio]

Luulisi että tuollaisilla komponenteilla ei oikein kyllä pärjättäisi hifilehtien kuuloketesteissä. Mikäli kyseinen kuuloke on todellakin testimenestyjä, niin sen suunnittelijan täytyy olla nero.

Komponettien arvojen ynnäys on harhaanjohtavaa, koska se kasauskin maksaa. Ja mitä enemmän yhtä mallia kasataan, niin sitä halvempi siitä tulee. Siksi hyvät hi-fi kuulokkeet maksavat lähes aina poskettomasti suhteessa komponenttien hintaan, koska pienien erin kasaus maksaa. SIksi tuollainen nimellä markkinointi onhyvä kikka, koska jos markkinointi osuu niin määrät saadaan suuriksi ja lisää katetta.

Hintahan on tällöin ihan ok, ethän sinä komponentteja osta, vaan laitteen joka tuottaa hyvää ääntä. Ja harrastajat ovat valmiita maksamaan siitä.

Nimä palvovat junnut ovat valmiita maksamaan noista. Hyvin keskikertaisia arvosteluja, joissa hinta todetaan korkeksi olen lukenut monta. En tosin itse ole kokeillut, että vaikea omaa mielipidettä sanoa. Muutenkaan en tykkää bassoa ylikorostavista luureista (kuten nuo ovat), vaan neutraalia äänentoistoa tuottavista.

[Vesa Heimo]

Tuotteen oikea hinta on se minkä kuluttajat ovat siitä valmiita maksamaan.

Beatsit on hyvin markkinoitu(erittäin hyvin), eli muotituote. Muotoilu pelaa erittäin hyvin, äänessä on mobiililaitteille (ja kertakäyttömusiikille) sopivat korostukset.

Hifiluurit nuo ei ole, hifimielessä paremmat saa 40-50€ hintaan.

Suurin ihme on mielestäni se että nuo ei ole ruottalaiset. Siinä on maa josta suomen pitäisi ottaa markkinointioppia joka osa-alueella. Suomella on marimekko, ruotsilla H&M ja Ikea. Suomella on Sibelius, ruotsilla joka vuosi miljardeja euroja tuottava hömppämusiikkivienti jne. jne.

[Rubiikinkuutio]

Tuotteen oikea hinta on se minkä kuluttajat ovat siitä valmiita maksamaan.

Tämä on totta yhtälailla kuin se, että komponettien hintojen yhteenlaskeman ei elektroniikassa ole lopulta kovinkaan hyvä tapa arvioida tuotteen valmistuskustannuksia.

[guest8096]

Komponettien arvojen ynnäys on harhaanjohtavaa, koska se kasauskin maksaa.

Varsinkin, jos purkaa halvan kopion.

http://fin.afterdawn.com/uutiset/artikkeli.cfm/2015/06/29/puretut-beats-kuulokkeet-olivatkin-halvat-kopiot

[elven archer]

Tuollainen markkinointi onnistuu siksi, että kohderyhmänä eivät ole musiikinharrastajat ja audiofiilit, vaan lukemattomat maailman ihmiset, jotka lukevat luurit päässään Kim Kardashianin perheen viimeisimmistä seikkailuista kuunnellen ylituotteistettua, ylituotettua ja ylikompressoitua listahittipoppia. Johan siitä kertoo se, että monotonista basson dominoimaa typerryttävän tylsää pumputusta urbaanin runonlausunnon taustalla edustavan artistin nimi on tässä vetovoimatekijä. Kenelle Dr. Dren nimi herättää mielleyhtymän hyvästä äänenlaadusta ja kirkkaista soundeista? Jos toisissa kuulokkeissa lukisi, että by Beethoven, niin minä valitsisin nimen perusteella ne.

Arvostan suurestikin hyvää bassoa, kunhan se on napakkaa ja sopusuhtaista. Mikkey Deen rytmikkäät tuplabasarit kutkuttelevat minun korviani oikein hyvin, mutta monotoninen ja tunkkainen räpin ylikorostunut basson pumputus toimii minulla niin päin, että lähtökohtaisesti jo tuotteen nimi työntää minua pois noista kohti AKG:n, Sennheiserin, Sonyn ynnä muiden tarjontaa. Mutta minä en kuulukaan kohderyhmään.

Tämä ihan siitä riippumatta, olivatko nuo puretut feikit vai eivät.

[Rubiikinkuutio]

Arvostan suurestikin hyvää bassoa

Tässä kohtaa täytyy selittää vähemmän äänen teoriaan tutustuneille, että paljon bassoa on täysin eriasia kuin hyvä basso. Millä tahansa luureilla, vahvistimella tai kaiuttimella on helppo korostaa basso ihan miten paljon tahtoon. Paljon bassoa ei ole millään tavalla sama kuin että bassot toistuisivat säröytymättä ja selkeästi.

Ylipäänsä suhteellisen turhaa nykymaailmassa kuulokkeiden tai kaiuttimien korostaa bassoja erityisesti, kun kukatahansa sitä tahtova voi lisätä niitä itse äänilähteestä, jos tahtoo. Sen sijaan kuulokkeiden korostuksen poistaminen taas on huomattavasti kinkkisempi tehtävä. Oikeastaan käytänössä mahdoton tehdä hyvin ilman selkeää osaamista ja vaivaa.

Jos toisissa kuulokkeissa lukisi, että by Beethoven, niin minä valitsisin nimen perusteella ne.

Hauskinta tässä on se, että tuollaisen musiikin kuunteluun tehdyt kuulokkeet ovat yleensä parhaat siihen listapoppiinkin.

[Jaska Pankkaaja]

He, onko tässä teille joku uutinen? 14€ -> 170€ Tämä on aivan normaali kate hyvin monille tuotteille joita myydään, etenkin kun välikäsiä on n. 3 joista viimeinen on vielä raskaskulurakenteinen kivijalkamyymälä. Jos te ostatte vaikkapa H&M paidan hintaan 17€ niin sen valmistaminen ei taatusti ole maksanut kuin sen 1,40€. Joku iPädin USB-äpple kaapeli maksanee(?) n. 20 € ja sen valmistuskustannukset ovat korkeintaan 20 c.. Sitten on tietenkin vieläkin paremmalla katteelle toimivia biznexiä joissa myydään esim. hyvää mieltä hyvään hintaan..

[Reinhardt42]

Kolme miljardia. Oikeesti. Nyt on virhe kertaluokassa. On mennyt biljardit ja milbonat  sekaisin kuin Jaakonsaarella konsanaan.

[Suvaitsevainen Vihreä]

He, onko tässä teille joku uutinen? 14€ -> 170€ Tämä on aivan normaali kate hyvin monille tuotteille joita myydään, etenkin kun välikäsiä on n. 3 joista viimeinen on vielä raskaskulurakenteinen kivijalkamyymälä. Jos te ostatte vaikkapa H&M paidan hintaan 17€ niin sen valmistaminen ei taatusti ole maksanut kuin sen 1,40€. Joku iPädin USB-äpple kaapeli maksanee(?) n. 20 € ja sen valmistuskustannukset ovat korkeintaan 20 c.. Sitten on tietenkin vieläkin paremmalla katteelle toimivia biznexiä joissa myydään esim. hyvää mieltä hyvään hintaan..

Minä ainakin teen paljon työtä sen eteen etten osta mitään 50% katteilla olevia laitteita. 20% kate on hyväksyttävissä ja kun joskus onnistaa, niin pystyy ostamaan alle sisäänostohinnan.

Siitä tietää, että rahaa on liikaa, jos ostaa jotain Applen tai muiden vastaavien ylihintaisia tuotteita ihan vaan siksi, koska haluaa.
Toki jossain tuotteissa ei ole vaihtoehtoja. Ellei osta Intellin prossaa, niin PC on ihan kakkosluokan romu. Silloin on vain maksettava mitä pyydetään.

[Foundation]

Suomella on 100 miljardia euroa brändiarvoa. Joku insinöörihän voisi purkaa Suomen kokonaan ja katsoa, mistä Suomen brändikunto koostuu.

[Rubiikinkuutio]

Minä ainakin teen paljon työtä sen eteen etten osta mitään 50% katteilla olevia laitteita.

Miksi? tai siis mitä väliä katteella on sinulle? Itse pyrin ostamaan tuotteen mahdollisimman hyvällä hinnalla suhteessa laatuun ja tarpeeseen. Se on ainoa ohjenuora jota tarvitsee. Jos sillä minulle parhaiten sopivalla hinnalla olevalla tuotteella on hyvä kate, niin hyvä valmistajalle. Sen sijaan minua ei yhtään lohduta, että tuoteen kate on miinuksella, jos tuo antamani mittari ei täyty.

Myyjän tai valmistajan kate on kuluttajan näkökulmasta täydelllisen merkityksetön suure. Eikö kannattaisi katteen sijaan keskittyä siihen, että ostaa mahdollisimman itselleen sopivan tuotteen mahdollisimman hyvään hintaan ja unohtaa katteet?

[Titus]

Miksi? tai siis mitä väliä katteella on sinulle?

Samaa laitetta voidaan myydä eri merkkisinä huimalla hintaerolla. Varsin yleistä kulutuselektroniikassa.
Muuten ihan samaa mieltä, että hinta/laatu-suhde ja oma tykkääminen on tärkeintä.

[Saturoitunut]

Kuulostaa ihan täydeltä hölynpölyltä. Luulisi insinöörikollegankin tietävän, että tuotteen hinnan pitää kattaa aika paljon muutakin kuin vain elektroniikan suorat materiaalikustannukset -- jotka nekin riippuvat tuotantovolyymistä.

[Suvaitsevainen Vihreä]

Miksi? tai siis mitä väliä katteella on sinulle?

Samaa laitetta voidaan myydä eri merkkisinä huimalla hintaerolla. Varsin yleistä kulutuselektroniikassa.
Muuten ihan samaa mieltä, että hinta/laatu-suhde ja oma tykkääminen on tärkeintä.

Jep. Hinta/laatu suhde kyllä yleensä korreloi katteenkin kanssa. Android-luurin saa halvemmalla kuin Applen viritykset ja saa olla omenauskovainen, jos sen hinta/laatu muka on parempi. Mitä tulee kuulokkeisiin, niin eiköhän jossain 50-100 euron välissä ole se paras hinta/laatu suhde, mutta jos välttämättä haluaa paremmat, niin sitten kaivaa lompakosta lisää kahisevaa.

[Mehud]

Kuulostaa ihan täydeltä hölynpölyltä. Luulisi insinöörikollegankin tietävän, että tuotteen hinnan pitää kattaa aika paljon muutakin kuin vain elektroniikan suorat materiaalikustannukset -- jotka nekin riippuvat tuotantovolyymistä.

Olet täysin oikeassa, itseasiassa tuo komponenttien hinta tuntuu pikemminkin korkealta kuin halvalta verrattuna myyntihintaan. Voisinpa asiaa paremmin tuntematta väittää, että tuo jakeluketju on aika suoraviivainen ja ilman välikäsiä, koska kateprosentti ei voi nousta kovinkaan korkeaksi kaikkien muiden kulujen jälkeen.

Ja hauskintahan on tietysti se, että kateprosentti ei voi koskaan ylittää sataa prosenttia.

[Penan kaveri Eki]

He, onko tässä teille joku uutinen? 14€ -> 170€ Tämä on aivan normaali kate hyvin monille tuotteille joita myydään

Kuluttajabusineksessa mukana olleena, niin tämä on ihan tavallaista: Jonkun kojeen ovh/kuluttajahinnan target price on komponettien hinta x 10. Prosumer ja professional tuotesegmenteissä kerroin on 10 - 30 tai mitä nyt kehtaa pyytää.

[Jaska Pankkaaja]

He, onko tässä teille joku uutinen? 14€ -> 170€ Tämä on aivan normaali kate hyvin monille tuotteille joita myydään, etenkin kun välikäsiä on n. 3 joista viimeinen on vielä raskaskulurakenteinen kivijalkamyymälä. Jos te ostatte vaikkapa H&M paidan hintaan 17€ niin sen valmistaminen ei taatusti ole maksanut kuin sen 1,40€. Joku iPädin USB-äpple kaapeli maksanee(?) n. 20 € ja sen valmistuskustannukset ovat korkeintaan 20 c.. Sitten on tietenkin vieläkin paremmalla katteelle toimivia biznexiä joissa myydään esim. hyvää mieltä hyvään hintaan..

Minä ainakin teen paljon työtä sen eteen etten osta mitään 50% katteilla olevia laitteita. 20% kate on hyväksyttävissä ja kun joskus onnistaa, niin pystyy ostamaan alle sisäänostohinnan.

Siitä tietää, että rahaa on liikaa, jos ostaa jotain Applen tai muiden vastaavien ylihintaisia tuotteita ihan vaan siksi, koska haluaa.
Toki jossain tuotteissa ei ole vaihtoehtoja. Ellei osta Intellin prossaa, niin PC on ihan kakkosluokan romu. Silloin on vain maksettava mitä pyydetään.

Jossain prosessoreissa ja etenkin softassa on kaikki mahdollista. Tuotekehitys maksa maltaita, prosujen tapauksessa myös koneinvestoinnit. Raaka-aine on melkein ilmaista ja jos kauppa käy tulee voittoa mielettömästi ja jos ei niin bankrotti.

[IDA]

Itse saan kaikki maailman levyt 9 eurolla kuukaudessa Google Play Musicista, jossa on aivan näppärän hieno käyttöliittymäkin. Hyvä äänentoisto vielä. En jaksa valittaa. Applen asiakkaat tietenkin maksavat logosta 10 - 100 kertaa enemmän, mutta se on heidän oikeutensa. En menisi sitä kieltämään.

[Rubiikinkuutio]

Samaa laitetta voidaan myydä eri merkkisinä huimalla hintaerolla. Varsin yleistä kulutuselektroniikassa.

Kyllä. Silloihan se kannattaa minun ehdotuksellani ostaa se halvin? Edelleenkään katteella ei ole merkitystä.

Muuten ihan samaa mieltä, että hinta/laatu-suhde ja oma tykkääminen on tärkeintä.

Muuten? Ei tuo sotinut omaa metodiani vastaan? Sill'äkin kannattaa ostaa se halvin hyvä.

[Rubiikinkuutio]

Jep. Hinta/laatu suhde kyllä yleensä korreloi katteenkin kanssa.

Kyllä, mutta silti se on epäoleellinen se kate.

Mitä tulee kuulokkeisiin, niin eiköhän jossain 50-100 euron välissä ole se paras hinta/laatu suhde, mutta jos välttämättä haluaa paremmat, niin sitten kaivaa lompakosta lisää kahisevaa.

Se riippuu hyvin monesta asiasta mikä on kenellekkin ja mihin käyttöön se paras hinta/laatusuhde. Ei voi minusta noin sanoa.

[Khalifatta]

Höh! Onko tämä jokin uutinen? Alalla kuin alalla on ihan sama meininki. Luisvuittoni-syndroomaa potevat saavat raottaa lompakkonsa aina levälleen, ihan nurinkin päin. Oppivatpa!

[Totti]

Beats by Dre -kuulokkeiden osien hinta on vaivaiset 14 euroa. Kuulokkeiden myyntihinta Yhdysvalloissa on noin 170 euroa, joten tuotteessa on kate – eli brändiarvo – enemmän kuin kohdallaan.

Tällainen "kate" ei ole lainkaan poikkeuksellinen eikä tässä puhuta vain brändiarvosta.

Peukalosääntö tällaisissa tuotteissa on, että hinta on noin 5-10 -kertaistuu tehtaalta kauppaan. Sen takia on tärkeää optimoida valmistus ja saada muutama senttikin pois valmistushinnasta koska se vaikuttaa paljon loppuhintaan.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään hurjista voitoista. Lähes kaikissa maissa on ALV, joka pitää laskea pois kaupan hinnasta. Vähittäismyyjä yleensä edellyttää n. 50%:n katetta verottomasta hinnasta. Jos tuotteella on maahantuoja, sekin haluaa 30-50% katteen. Tehdas Kiinassa haluaa 50%-100% voittoa tuotteelle ja brändin omistaja haluaa omansa katteesta.

Hintarakenne voi siis näyttää esim. tällaiselta:

1. Osat 14 euroa.
2. Tehtaan ulosmyyntihinta 21 euroa (kate 7 euroa).
3. Brändin haluama ulosmyyntihinta 42 euroa (kate 21 euroa).
4. Maahantuojan ulosmyyntihinta 55 euroa (kate 13 euroa).
5. Vähittäismyyjän veroton ulosmyyntihinta 110 euroa (kate 55 euroa).
6. Verollinen ulosmyyntihinta Suomessa 136 euroa, joka ei ole kovin kaukana jutun 170 euron myyntihinnasta.

Kukaan tässä portaassa ei tienaa valtavan paljon yhdestä kuulokkeesta. Puhutaan korkeintaan kympeistä. Lisäksi jokaisen portaan katteesta pitää vielä poistaa paikalliset verot, markkinointi- ja jakelukustannukset jne.

Syy miksi euromääräinen kate kasvaa ketjun loppupäässä on, että volyymit laskevat mitä kauemmas tehtaasta mennään. Tehdas myy kaikki luurit ja pärjää siten pienemmällä katteella. Sillä on myös pienimmät markkinointi ja jakelukustannukset luuria kohden. Vähittäismyyjä taas myy vain murto-osan tehtaan valmistamista luureista, jonka takia euromääräisen katteen on oltava korkeampi kattaakseen markkinointi- ja jakelukulut.

Tällainen hintainflaatio tehtaasta kauppaan koskee lähes kaikkea aina elektroniikasta vaatteisiin ja autoihin ja ruokaan. Farkut, joiden ulosmyyntihinta Suomessa on 100 euroa maksaa noin 5 euroa valmistaa, 10 euron t-paita lähtee tehtaalta 50 sentin hinnalla jne. Auto, joka Suomessa maksaa 20 0000 euroa kaupassa maksaa 3000-5000 euroa valmistaa. Autojen osalta suurin tekijä hinnassa on moninkertainen verotus ja monet välikädet.

[Raksa_Mies]

Kysehän on täysin siitä, millä hintaa laitteen saa kaupaksi, ei siitä mitä sen valmistaminen maksaa. Ja kun brändi on hyvä, typerykset maksaa mitä tahansa, vaikka parempaakin on tarjolla.

[Semiretardi]

Kolme miljardia. Oikeesti. Nyt on virhe kertaluokassa. On mennyt biljardit ja milbonat  sekaisin kuin Jaakonsaarella konsanaan.

Nopeasti googlattuna niin kyllä se apple meni maksamaan 3 amerikan billionia siitä elikkäs tosiaankin sen 3 suomen miljardia.

[Veikko]

Oli miten oli, kun katsoin Beats-kuulokkeiden hintoja, niin ne vaikuttavat aivan naurettavilta. Ja kuulokkeiden ulkonäöstä päätellen hinta perustuu muotoiluun, tiettyjä ostajia värisyttävään väritykseen ja helposti höynäytettäville suunnattuun markkinointiin. Itse luotan paljon enemmän tietyn perinteisen mikrofoni- ja kuulokevalmistajan tuotteisiin, jotka ovat lisäksi tuntuvasti halvempiakin.

[nollatoleranssi]

Yleensähän se on brändiarvo mikä lisää merkittävästi tuotteiden hintaa. Hinnalla on omituinen vaikutus myös ihmisten tottumuksiin, koska mitä kovempi hinta -> sitä parempi laatu. On vaikeampaa nostaa liian alas hinnoiteltujen tuotteiden hintoja kuin laskea ylihinnoiteltuja tuotteita.

[nollatoleranssi]

Vastikään oli juttua siitäkin kuinka suomalaista vettä laitetaan hienoihin pulloihin ja viedään ulkomaille myyntiin. Sitä n. 1-2 litran vettä myydään sitten paikan päällä n. 15€/pullo. Enemmänkin olisi kysyntää, jos saisi luotua markkinoita.