Mikä on sopiva liikepankkiirien henkilökohtainen vastuu talousromahduksesta

[siviilitarkkailija]

Jos ajatellaan modernia pankkikriisiä, projektissa on kummallinen ilmiö. Pankki vastaanottaa / vastaanotti ihmisten rahoja. Ihmiset on käytännössä pakotettu laittamaan omat rahansa pankkiin. Pankkikriisin aikana pankista ei saakkaan rahaa. Pankkiin talletuksia tehneet eivät saa omaa omaisuutta pois pankista. Kyse on kuitenkin ryöstöstä. Pankkiryöstöstä. Pankki / valtio ryöstää ihmisten rahat.

Kysymys on ehkä Suomessa joskus ajankohtainen: mitä tällaiselle pankinjohtajalle pitää tehdä. Pankkikriisien merkittävä tekijä on se että miksi poliittisesti katsotaan että tällainen pankinjohtaja ei ole menetellyt väärin. Mm Brasiliassa pankin johtaja joka pettää asiakkaiden rahaa, lähtee välittömästi vankilaan. Kulkematta lähtöruutuun tai valtiovarainministeriön toverilauman kautta. Miksi ihmiset eivät saa oikeutta ja mikä on sopiva oikeusvastuu varallisuuden menettäneelle liikepankkiirille? Vankeus? Pahoinpitely vai hirttäminen lyhtypylvääseen? Vai onko asiakkaiden rahoja menettänyttä pankkiiria onniteltava käsipäiväällä ja selkään taputuksin sekä valtion varoista myönnettävällä lisäpalkkiolla?

[Miniluv]

Mikäs Hammurabi sinä oikein olet?

Jos lakien tekohetkellä määrittelemää rikosta ei ole tehty, niin rahat hukanneelle pankinjohtajalle EI TEHDÄ YHTÄÄN MITÄÄN. EI YHTIKÄS MITÄÄN.

Fractional reserve bankingissa/vähimmäisvarantojärjestelmässä ei ole mikään ihme, että pankkien varat kriiseissä loppuvat. Ne voidaan lainata ulos, koska se on koko järjestelmän idea.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vähimmäisvarantojärjestelmä

Suomen Pankin "Raha ja luotto rahapolitiikassa" -julkaisun mukaan "raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta. Raha on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä". "Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä [2].

Antakaa kansalaisten suojata varansa, älkää painako keinotekoisesti korkoja alas, älkää ruokkiko kuplia, älkää syökö rahanarvoa, ja säilyttäkää käteinen raha laillisena maksuvälineenä.

Ja antakaa pankkien mennä nurin, kun sen aika on. Vaihtoehtoinen maksujärjestelmä olisi tietysti hyvä olla olemassa, vaikka valtion ylläpitämänä.

Tässä muutama tärkeämpi asia poliitikoille kuin lyhtypylväiden täyttäminen.

[siviilitarkkailija]

Mikäs Hammurabi sinä oikein olet?

Jos lakien tekohetkellä määrittelemää rikosta ei ole tehty, niin rahat hukanneelle pankinjohtajalle EI TEHDÄ YHTÄÄN MITÄÄN. EI YHTIKÄS MITÄÄN.

No sellainen jonka mielestä tuo on melko typerää ja suorastaan kestämätöntä. Vaikkakin ymmärrän että on ihmisiä joiden mielestä toisten rahojen tuhoaminen on seurauksista vapaata.

Antakaa kansalaisten suojata varansa, älkää painako keinotekoisesti korkoja alas, älkää ruokkiko kuplia, älkää syökö rahanarvoa, ja säilyttäkää käteinen raha laillisena maksuvälineenä.

Jos et ole sattunut huomaamaan, niin tämä viimeinen on jatkuvasti tulilinjalla. Suuret ja pienet pankkitoimijat ovat tätä vastaan.

Ja antakaa pankkien mennä nurin, kun sen aika on.

Tämäkin on kaunis ajatus jonka mm eduskunta äänestypäätöksellään esti.

[RP]

älkää painako keinotekoisesti korkoja alas

Mitä on "keinotekoisesti" alas? Kuinka paljon pelkällä rahan omistamisella pitäisi tienata, maailmassa jossa ei ole halukkuutta investointeihin?

[Leona]

Mikäs Hammurabi sinä oikein olet?

Jos lakien tekohetkellä määrittelemää rikosta ei ole tehty, niin rahat hukanneelle pankinjohtajalle EI TEHDÄ YHTÄÄN MITÄÄN. EI YHTIKÄS MITÄÄN.

Kyllä pankkiireilla ja politiikoilla on vastuu tekemisistään niin kuin kaikilla muillakin vaikka nykyinen lainsäädäntö ei sellaista tuntisikaan.

Tässä esimerkki siitä miten poliitikko voisi joutua vastuuseen:

"Tulemme välittömästi arvioimaan ja uudelleenneuvottelemaan julkisten laitoksien yksityistämissopimukset ottaaksemme ne nopeasti todelliseen valtion omistukseen. Otamme tarpeelliset askeleet aloittaaksemme rikollistutkimukset yksityistämisistä (pitäen aikaisempia päätöksentekijöitä vastuullisina)" (Jobbik/Policies)

[Lalli IsoTalo]

Nykyinen finanssijärjestelmä on täysin psykopaattinen järjestelmä. Valitettavasti uutta järjestelmää tuskin tulee, ennenkuin entinen romahtaa. Omissa haaveissani on, että banksterit saavat napin otsaansa jahka seuraava yhteiskuntajärjestelmän murrosvaihe tulee. Merkit viittaavat siihen, että se aika ei ole enää hirveän kaukana.

Banksteri-banskerit tuskin saavat nappia otsaansa. Yleensä historiallisten murrosvaiheiden jälkeen ne ovat olleet entistä  suuremman tunktion kukkoja.

[Lasse]

Banksteri-banskerit tuskin saavat nappia otsaansa. Yleensä historiallisten murrosvaiheiden jälkeen ne ovat olleet entistä  suuremman tunktion kukkoja.

Orjilla sentään pysyy oikeus työhön:

(http://sakutimonen.com/uuninpankkopoika.byethost31.com/wp/wp-content/uploads/2015/07/workers-are-slaves.jpg)
http://sakutimonen.com/2015/07/ainoa-oikeus/

[Leona]

Nämä ketjussa ehdotetut muilutukset on aika radikaaleja.

Jos pankki kadottaa asiakkaiden rahat niin miten olisi täysimääräinen henkilökohtainen vastuu kadotetuista rahoista vastuussa oleville pankkiireille. Jos ne eivät riitä niin sitten linnaan vielä sovittamaan tekoa.

[Foundation]

Jos pankki kadottaa asiakkaiden rahat niin miten olisi täysimääräinen henkilökohtainen vastuu kadotetuista rahoista vastuussa oleville pankkiireille. Jos ne eivät riitä niin sitten linnaan vielä sovittamaan tekoa.

Jossain vaiheessa kaiken maailman johdannaiset, futuurit yms. hypoteettiset tuotto-odotukset olivat yli 10 kertaiset reaalimaailman KAIKKEEN omaisuuteen verrattuna. Nykyisin tilanne on varmaan jo 20-50 kertainen. Jokainen voi sitten miettiä miten "reilu" on järjestelmä, missä suurimmat voitot vuollaan myymällä ja ostamalla ilmaa. Samaan aikaan oikean työn suhteellinen arvo laskee koko ajan ja nykyään ei enää riitä edes kahden aikuisen keskitulot välttämättä ostamaan asuntoa tai edes kohtuulliseen elämänlaatuun(vrt. jenkkilä)

Jos se pankkiiri suljetaan vankilaan, niin sille pitää järjestää sitten sinne vankilaan hyvät työolosuhteet, koska sen pitää edelleen "luoda" sitä rahaa.

[Miniluv]

Mikäs Hammurabi sinä oikein olet?

Jos lakien tekohetkellä määrittelemää rikosta ei ole tehty, niin rahat hukanneelle pankinjohtajalle EI TEHDÄ YHTÄÄN MITÄÄN. EI YHTIKÄS MITÄÄN.

No sellainen jonka mielestä tuo on melko typerää ja suorastaan kestämätöntä. Vaikkakin ymmärrän että on ihmisiä joiden mielestä toisten rahojen tuhoaminen on seurauksista vapaata.

Riski kuuluu tähän systeemiin. Ja jos isojen poikien riskit kaatavat pienten poikien pankit, niin ei siinä pieni pankkiiri ole välttämättä edes tehnyt väärin - yritti vain saada rahalle tuottoa huonoissa olosuhteissa.

Mennään kuitenkin lain mukaan. Jos jotain ei ole tekohetkellä määritelty rikokseksi, se ei ole rikos.

Antakaa kansalaisten suojata varansa, älkää painako keinotekoisesti korkoja alas, älkää ruokkiko kuplia, älkää syökö rahanarvoa, ja säilyttäkää käteinen raha laillisena maksuvälineenä.

Jos et ole sattunut huomaamaan, niin tämä viimeinen on jatkuvasti tulilinjalla. Suuret ja pienet pankkitoimijat ovat tätä vastaan.

Jos en ole sattunut huomaamaan?

No, tämä on hyvä tilaisuus laittaa muutama linkki asiaan selaimeni auki olevilta välilehdiltä:

http://www.zerohedge.com/news/2015-04-25/war-cash-migrates-switzerland

http://rt.com/op-edge/257553-denmark-cash-free-society/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=RSS

http://www.armstrongeconomics.com/archives/30862

http://thenewsdoctors.com/the-bilderbergs-cashless-society-proposal-and-rwandas-us-supported-cashless-payment-system/

Mikäs Hammurabi sinä oikein olet?

Jos lakien tekohetkellä määrittelemää rikosta ei ole tehty, niin rahat hukanneelle pankinjohtajalle EI TEHDÄ YHTÄÄN MITÄÄN. EI YHTIKÄS MITÄÄN.

Kyllä pankkiireilla ja politiikoilla on vastuu tekemisistään niin kuin kaikilla muillakin vaikka nykyinen lainsäädäntö ei sellaista tuntisikaan.

Tässä esimerkki siitä miten poliitikko voisi joutua vastuuseen:

"Tulemme välittömästi arvioimaan ja uudelleenneuvottelemaan julkisten laitoksien yksityistämissopimukset ottaaksemme ne nopeasti todelliseen valtion omistukseen. Otamme tarpeelliset askeleet aloittaaksemme rikollistutkimukset yksityistämisistä (pitäen aikaisempia päätöksentekijöitä vastuullisina)" (Jobbik/Policies)

Huomaan sanan rikostutkimukset. Oletettavasti tässä mennään sikäläisen lain puitteissa, eikä millään kansankäräjillä?

[Miniluv]

Jossain vaiheessa kaiken maailman johdannaiset, futuurit yms. hypoteettiset tuotto-odotukset olivat yli 10 kertaiset reaalimaailman KAIKKEEN omaisuuteen verrattuna. Nykyisin tilanne on varmaan jo 20-50 kertainen. Jokainen voi sitten miettiä miten "reilu" on järjestelmä, missä suurimmat voitot vuollaan myymällä ja ostamalla ilmaa. Samaan aikaan oikean työn suhteellinen arvo laskee koko ajan ja nykyään ei enää riitä edes kahden aikuisen keskitulot välttämättä ostamaan asuntoa tai edes kohtuulliseen elämänlaatuun(vrt. jenkkilä)

Johdannaiset ovat sääntelyn ongelma. Jos joku luulee olevansa liian iso kaatumaan, niin sittenhän voitot ovat omia ja tappiot yhteisiä.

Toinen ongelma on se, että matalatuottoisetkin riskiratkaisut houkuttelevat, jos korkotaso on painettu muuten alas tai pakkaselle.

[siviilitarkkailija]

Jos lakien tekohetkellä määrittelemää rikosta ei ole tehty, niin rahat hukanneelle pankinjohtajalle EI TEHDÄ YHTÄÄN MITÄÄN. EI YHTIKÄS MITÄÄN.

No sellainen jonka mielestä tuo on melko typerää ja suorastaan kestämätöntä. Vaikkakin ymmärrän että on ihmisiä joiden mielestä toisten rahojen tuhoaminen on seurauksista vapaata.

Riski kuuluu tähän systeemiin. Ja jos isojen poikien riskit kaatavat pienten poikien pankit, niin ei siinä pieni pankkiiri ole välttämättä edes tehnyt väärin - yritti vain saada rahalle tuottoa huonoissa olosuhteissa.

Riski nimenomaan EI kuulu tähän meidän systeemiin. Itseasiassa on jopa niin että mitä suuremman riskin ja järjettömämmän pankkiiri ottaa, sitä suuremman HENKILÖKOHTAISEN palkkion hän saa. Pankkien palkitsemisjärjestelmät ovat sellaiset että varsinaiset päätökset tekeville ei ole edes pankin varojen ja toiminnan loppumisessa riittäviä seurauksia. Jopa totaalisia idiootteja palkitaan kultaisin kädenpuristuksin ja palkataan vaikka sellaiseen valtionpankkiin johtajaksi jonka koko tehtävä ja olemassaolon peruste on lakannut vuosikymmen sitten. Yksittäiset diilerit voivat hyppiä (tai tulla heitetyksi) alas pankkitornitalon huipulta. Venäjällä on perinteinen tapa tappaa pankinjohtajia joskaan ei voida sanoa että se edustaisi muuta kuin asian toista ääripäätä. Mutta he lienevät hävittäneet väärien asiakkaiden rahoja mistä seuraa penaltia.

Mennään kuitenkin lain mukaan. Jos jotain ei ole tekohetkellä määritelty rikokseksi, se ei ole rikos.

Jos et olisi noin naivi, voisit kuulostaa vähän vakuuttavammalta. Suomessa ei tarvitse asian olla tekohetkellä rikollista tullakseen tuomituksi. Talousasioissa olemme jopa sellaisessa liemessä että kukaan ei kohta tiedä mikä on sallittua mikä tuomittavaa. Kaikki on suhteellista. Valitettavasti myös henkilösuhteellista, koska liikepankkiireilla on liian hyvät henkilösuhteet poliitikkoihin.

Kyllä pankkiireilla ja politiikoilla on vastuu tekemisistään niin kuin kaikilla muillakin vaikka nykyinen lainsäädäntö ei sellaista tuntisikaan.

Poliitikoilla on, pankkiireillä ei ole. Poliitikko kantaa poliittisen vastuun, pankkiiri oman rahasäkkinsä. Tai siis riippuen maan lainsäädännöstä ja tulkinnasta. On lainsäädäntöjä joissa pankinjohto ja talletusturva on henkilöitetty ja on maita joissa pankin ovi kylmästi lukitaan ja kukaan ei vastaa mistään. Ilman henkilöön sidottua seurausta ja rangaistavuutta, nykyinen pankkijärjestelmä tulee ajautumaan lopulta samanlaiseen kaaokseen kuin mikä lopetti Weimarin tasavallan. Kysymys on vain siitä mikä on sopiva rangaistus asiakkaiden rahat hävittäneelle liikepankkiirille. Vankeus, henkilökohtainen bonus vai kuten Venäjällä, exitus.

[Yhteisöjäävi]

Johdannaiset ovat sääntelyn ongelma.

Ja itse sääntelyssä on sellainen ongelma, että ei ole aivan selvää, miten ja mistä se lopulta tulee. Basel Committee on Banking Supervision on toki keskeisin toimija tässä, mutta kun sen jäsenet ja varsinkin ne tahot, jotka jäseniin vaikuttavat, eivät ole demokraattisen kontrollin piirissä niin mitä oikeastaan voimme toivoa. On ilmeistä, että sääntely kompastuu ja tulee tehottomaksi osin sen vuoksi, että siinä on liikaa itsesääntelyllisiä piirteitä. Karkeasti näin: jättiläispankkien omistajat kuiskivat Baselin pankkivalvontakomission jäsenten korvaan miten säännöt kirjoitetaan, ja sitten pankkivalvontakomission jäsenet ojentavat säännöt EU:n elimiin, jossa ne leimataan direktiiveiksi ja asetuksiksi, ja ketjun loppupäässä kansallinen pankkivalvontaviranomainen mittailee pankkeja mittatikulla, joka siis alun pitäen on peräisin saman pankin paksuinta sikaria polttevan omistajasedän pöytälaatikosta.

Erilaiset johdannaissopimukset liittyvät myös samaan kuvioon. Mutta niiden sääntely on aivan tolkuttoman monimutkaista (miltei toivotonta) jo pelkästään siitä syystä, että ne ovat muodoltaan ja sisällöltään sellaisia, että harva oikeasti käsittää, mistä niissä on kysymys. Siviilitarkkailijat voivat kuvitella ymmärtävänsä, kuinka pankkien palkitsemisjärjestelmät toimivat ja kuinka pankkien dirikat ovat "totaalisia idiootteja", mutta ei se heidän tietämättömyyttään yhtään vähäisemmäksi tee. Kärjistämällä, haastamalla riitaa ja kiistämällä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen olemassaolon voi saada jonkinlaista tyydytystä, mutta suosittelisin kuitenkin perehtymään pankkisääntelyyn ennen kuin siitä jotakin lausuu.

[siviilitarkkailija]

Erilaiset johdannaissopimukset liittyvät myös samaan kuvioon. Mutta niiden sääntely on aivan tolkuttoman monimutkaista (miltei toivotonta) jo pelkästään siitä syystä, että ne ovat muodoltaan ja sisällöltään sellaisia, että harva oikeasti käsittää, mistä niissä on kysymys.

Tästä olen samaa mieltä. Mutta asiaa valaisee se että jos liikepankki ns "ryssii tai menettää asiakkaidensa rahat liiketoimissaan", kuten vaikkapa saksalainen liikepankki rahoittaessaan etelä-eurooppalaisen valtion toimintaa, niin poliitikot tulevat ja siirtävät maalitolpat. Sama tapahtui Suomessa. Kyseessä on poliittinen valinta suojella lähinnä markkinoiksi itsensä tuntevien poliitikkojen luottamusta henkilöihin, joilla ei lopulta ollutkaan mitään vastuuta valinnoistaan.

Siviilitarkkailijat voivat kuvitella ymmärtävänsä, kuinka pankkien palkitsemisjärjestelmät toimivat ja kuinka pankkien dirikat ovat "totaalisia idiootteja", mutta ei se heidän tietämättömyyttään yhtään vähäisemmäksi tee.

Kiistän koskaan moista kuvitelleeni, mutta on todettava että olen jokus vuonna keppi ja kivi tarkkaillut pankin palkitsemisjärjestelmää sen paremmalta puolelta. Valitettavasti vain tarkastellut, en päässyt itse nauttimaan. Olen myös seurannut sivusta liikepankkien röyhkeää ja täysin pidäkkeetöntä asiakkaidensa elämäntyön tuhoamista ja erään liikepankin työntekijän posketonta rikastumista asiakkaidensa menettämiä kiinteistöjä pilkkahintaan ostellen.

Kärjistämällä, haastamalla riitaa ja kiistämällä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen olemassaolon voi saada jonkinlaista tyydytystä, mutta suosittelisin kuitenkin perehtymään pankkisääntelyyn ennen kuin siitä jotakin lausuu.

Pelkäämpä että ilman kansalaisia puhuttelevaa ja selkeämmin ymmärrettävää ja konkreettista vastuuta, pankkisäätely on yhtä tyhjän kanssa. Jos järjestelmä on sellainen että tiukassa paikassa tulee korporaatiokommunisti ministeri joka veromaksajien avulla siirtelee maalitolpat, taloudellinen romahdus lienee väistämätön seuraus. Varsinkin jos toiminta selitetään taloudellisen romahduksen välttämispakolla.

Toiminnan ainoa todellinen johtoajatus on pakottaa kansalaiset käyttämään vain liikepankkeja ja näiden avulla poliitikot pystyvät estämään ihmisiä HALLITSEMASTA omaa varallisuuttaan. Ihmisillä on siis muodollisesti suuriakin omaisuusmassoja, mutta niiden tosiasiallinen hallinta ei enää ole ihmisillä vaan liikepankeilla ja näiden poliitikkokavereilla.

[Yhteisöjäävi]

Pelkäämpä että ilman kansalaisia puhuttelevaa ja selkeämmin ymmärrettävää ja konkreettista vastuuta, pankkisäätely on yhtä tyhjän kanssa.

On oletettavaa, että pankkiliiketoimintaan liittyvää moral hazardin ongelmaa ei pystytä kokonaan poistamaan. Kuitenkin heti finanssikriisin lauettua 2009/2010 Baselin 2,5 -paketissa alettiin sekä äyskäröimään veneeseen tulvinutta vettä että tilkitsemään sääntelykokonaisuuden reikiä. Myöhemmin on tehty lisää ja esimerkiksi arvopaperistuksiin liittyviä epätoivottavia kannustinjärjestelmiä on suitsittu. Omasta mielestäni erityisen kuvaavaa (ja edellisessä viestissäni esittämääni "teoriaa" vahvistava seikka) on se, että Skin in the game -sääntö, joka pakotti pankit arvopaperistaessaan erilaisia varallisuuseriä pitämään itsellään kaikista riskisimmän varallisuusluokan, ei tullutkaan Baselin komitealta, vaan oli ymmärtääkseni EU:n ja USA:n yhteistyössä rakennettu varmuusjärjestely. Tulee vain mieleen olettamus, että Baselin komitea on syvemmällä herra Isorahan taskussa kuin nuo toiset.

Siitä olen samaa mieltä, että tolppia on siirrelty. Perusongelma kiinnittyy siihen, että pelaajat tiesivät, että näin tulee tapahtumaan, ja osasivat laatia taktiikkansa tuon mukaan. Mutta ajattelepa asiaa pankkisääntelijöiden ja pankkivalvontaviranomaisten näkökulmasta. Heillä ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja. "Oikeudenmukaisin" vaihtoehto on poissuljettu totaalikatastrofin uhatessa. Liian suuret muutokset merkitsisivät epävarmuuden ja epävakauden leviämistä, mikä olisi myrkkyä lähes kaikille. Ja jos mitään ei tehdä tai tehdään vain vähän, sääntelijä on kuin miinakentällä askeliaan varova hiiviskelijä, ja kaikki jatkuu niin kuin ennenkin.