2011-02-22 HS:Perheenyhdistämisen edellytyksenä on riittävä toimeentulon turva

[rähmis]

Oikeus perheeseen edistää pakolaisten kotoutumista

Annastiina Sipilä arveli (HS Mielipide 23. 2.), että perheenyhdistämiselle asetetut toimeentulovaatimukset ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät kotoutumista. Kuitenkin elämään kiinni pääseminen ja todellinen kotoutuminen Suomeen on erittäin vaikeaa, jos pakolaisella on jatkuva huoli omaisistaan.

Perheenyhdistämishakemus tulisi lain mukaan ratkaista yhdeksän kuukauden kuluessa, mutta käsittely kestää tällä hetkellä jopa vuosia. Monet perheenjäsenet elävät vaarallisissa olosuhteissa, ja ääritapauksissa omainen on kuollut hakemuksen käsittelyn aikana.

Suomessa perhettään odottava oireilee usein psyykkisesti. Tällaiset kohtuuttomat tilanteet vaikeuttavat kotoutumista ja lisäävät kustannuksia valtiontaloudelle.

Pakolaisten erityistilanne tulee huomioida, sillä henkilön taustalla voi olla traumoja tai kidutusta. Tiukat toimeentulovaatimukset perheenyhdistämiselle vaikeuttaisivat jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien ihmisten paluuta normaaliin elämään. Pidemmän aikavälin selvitykset Suomessa osoittavat, että pakolaisetkin työllistyvät, mutta se vie kauemmin kuin muilta maahanmuuttajaryhmiltä.

Kirjoituksessaan Sipilä viittaa Britanniaan, jossa vain Geneven pakolaissopimuksen perusteella oleskeluluvan saaneet ovat oikeutettuja perheenyhdistämiseen ilman toimeentulovaatimuksia. Tässä tapauksessa vertailu muihin maihin ontuu, sillä Suomessa on aina myönnetty hyvin vähän Geneven sopimuksen mukaisia turvapaikkoja. Samat hakijaryhmät ovat muissa maissa saaneet pakolaisstatuksen mutta Suomessa toissijaista suojelua tai humanitaarisen oleskeluluvan.

Perheenyhdistämisen ehtoja on nykyisen hallituksen aikana jo tiukennettu siinä määrin, että hakijoiden tosiasiallinen mahdollisuus saada omaisiaan Suomeen on vaarantunut.

Reetta Helander
tiedottaja
Pakolaisneuvonta ry

Hesari (digilehti)

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Jokainen järkevä ihminen suhtatuu näihin vuodatuksiin yhtä terveellä epäluulolla kuin vaikka tupakan positiivisista terveysvaikutuksista kertovien tiedottajien juttuihin.

[Lemmy]

Löysi se sokea Reettakin sen tiedonjyvän. Geneven pakolaissopimuksen.

[Roope]

Kuitenkin elämään kiinni pääseminen ja todellinen kotoutuminen Suomeen on erittäin vaikeaa, jos pakolaisella on jatkuva huoli omaisistaan.

Vaikka perhe odottaa päätöstä turvallisessa maassa (Kenia, Etiopia jne.), kuten suurin osa tekee?

Pidemmän aikavälin selvitykset Suomessa osoittavat, että pakolaisetkin työllistyvät, mutta se vie kauemmin kuin muilta maahanmuuttajaryhmiltä.

Ilmeisesti jälleen kerran viittaus viime syksyn tutkimukseen ja Annika Forsanderin katteettomaan väitteeseen, että se olisi osoittanut pakolaisten työllistyvän muiden maahanmuuttajaryhmien veroisesti. Sitä se ei tehnyt.

Kirjoituksessaan Sipilä viittaa Britanniaan, jossa vain Geneven pakolaissopimuksen perusteella oleskeluluvan saaneet ovat oikeutettuja perheenyhdistämiseen ilman toimeentulovaatimuksia. Tässä tapauksessa vertailu muihin maihin ontuu, sillä Suomessa on aina myönnetty hyvin vähän Geneven sopimuksen mukaisia turvapaikkoja. Samat hakijaryhmät ovat muissa maissa saaneet pakolaisstatuksen mutta Suomessa toissijaista suojelua tai humanitaarisen oleskeluluvan.

Todisteita, kiitos. Luontevampi selitys on, että Suomesta myönnetään vähemmän varsinaisia turvapaikkoja, koska tänne asti päätyvillä hakijoilla ei ole yhtä hyviä perusteita turvapaikanhakuun kuin reitin alkupäässä turvapaikkaa hakevilla. Vainoa pakenevat ilmoittautuvat jo ensimmäisessä turvallisessa maassa. Muut jatkavat esimerkiksi Saksan, Tanskan ja Ruotsin läpi Suomeen, josta saavat oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella helpoimmin koko Euroopassa tai viettävät vuoden pari päätöstä odotellessa.

Edit:
Vähän tarkennusta tuohon viimeiseen kohtaan.

Vuonna 2009 Suomessa myönnettiin Geneven sopimuksen mukainen turvapaikka 6,4 prosentille aineellisesti käsitellyistä tapauksista, kun EU-keskiarvo oli 13,6 prosenttia. Ruotsissa osuus oli 7,5 prosenttia eli samalla tasolla kuin Suomessa.

Kun otetaan huomioon myös toissijainen suojelu, niin oleskeluluvan sai Suomessa 77,8 prosenttia ja EU:ssa vain 29,3 prosenttia, Ruotsissa 37 prosenttia.

Ei ole näyttöä, eikä ole myöskään loogista olettaa, että Ruotsiin ja Suomeen koko Euroopan halki matkanneilla turvapaikanhakijoilla olisi yhtä hyvät perusteet turvapaikkaan kuin sitä jo aiemmin Keski-Euroopasta hakeneilla, päinvastoin. Siitä huolimatta Suomesta jaetaan turvapaikanhakijoille oleskelulupia yli 2½-kertaisesti EU-keskiarvoon verrattuna ja yli tuplasti enemmän kuin Ruotsissa.

[rähmis]

Jospa julmasti juksattaisiin yleensä omaistensa olinpaikasta tietämätöntä yhdistäjää kertomalla että, sori, paha hallitus / ilkeä sissiliike / vääräuskoiset amerikkalaiset / armottomat luonnonvoimat tekivät selvää jälkeä koko klaanistasi. Näin tulijalla ei olisi enää huolta omaisistaan ja todellinen kotoutuminen olisi lasten leikkiä, kun vanhan kotimaan painolastit saadaan tiputettua punteista.

Sitten kun tulija, luultavasti pari vuotta saapumisensa jälkeen™, tuottaa jo yhteiskunnalle kasapäin mammonaa geenitutkijana / avaruuslentäjänä tmv ja omaa riittävän toimeentulon, hänet yllätetään iloisesti.

™ J. Suurpää, HS 21.4.1991   

[Nuivanlinna]

Tietoa Fia..Ville Puntosta:

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2009/numero-2/kerrosten-valissa
http://www.kho.fi/paatokset/39779.htm

A on Ulkomaalaisviraston päätöksestä tekemässään valituksessa vaatinut päätöksen kumoamista ja oleskeluluvan myöntämistä B:lle Suomeen perhesiteen perusteella.

Mikkelin oikeusaputoimisto on 7.10.2005 tekemällään päätöksellä myöntänyt A:lle oikeusapua 12.9.2005 lukien ilman perusomavastuuosuutta. A:n oikeudenkäyntiavustajaksi on määrätty oikeustieteen kandidaatti Ville Punto.

Ulkomaalaisvirasto on 14.6.2004 tekemällään päätöksellä, siltä osin kuin asiasta nyt on kysymys, hylännyt A:n aviopuolisonsa, Afganistanin kansalaisen B:n puolesta perhesiteen perusteella tekemän oleskelulupahakemuksen.

Päätöksen perusteluina on B:n osalta lausuttu, että hän on A:n ulkomaalaislain 18 b §:n tarkoittama perheenjäsen. B:tä on kuultu henkilökohtaisesti Suomen Islamabadin suurlähetystössä. Ottaen huomioon suojelupoliisin antamat lausunnot B:n oleskelulupahakemuksesta, Ulkomaalaisvirasto on katsonut oleskeluluvan myöntämistä vastaan olevan painavia syitä, eikä hänelle näin ollen voida myöntää oleskelulupaa Suomeen.

Kuopion hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on, toimitettuaan asiassa 30.5.2006 suullisen käsittelyn, 22.6.2006 tekemällään päätöksellä kumonnut Ulkomaalaisviraston päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi

.

Korkein hallinto-oikeus on todennut, että suojelupoliisin kielteisen kantansa tueksi esittämät näkökohdat olivat sinänsä huomion arvoisia, mutta B:n tapauksessa eivät riittävän painavia perusteita oleskeluluvan epäämiselle punnittaessa perhe-elämän suojaa ja lasten etua suhteessa valtion turvallisuusintressiin. Tämän johdosta asiassa ei ollut syytä muuttaa hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.

Euroopan ihmisoikeussopimus 8 ja 13 artikla
Suomen perustuslaki 21 § 2 mom.
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11 § 1 ja 2 mom. ja 24 § 1 mom. 9 kohta
Ulkomaalaislaki (378/1999) 18 § 1 mom. (130/2002)

Rakkauden takia Suomeen:

http://www.meidanperhe.fi/keskustelut/alue/31/viestiketju/57411/apua_tarvitaan_taas_viisumi_ja_oleskelulupa_asiois

Hei! Kirjoittelinkin ongelmastani jo tuonne yhden toisen ketjun perään, mutten ole saanut yhtään vastausta. Eikö kenelläkään ole kokemusta tällaisesta tilanteesta?

Eli haluaisin Länsä-Afrikkalaisen poikaystäväni Suomeen. Olemme hyvin tosissamme yhdessä ja haluaisimme aloitella pikku hiljaa yhteistä elämää samassa maassa

Suurin ongelma tässä on siis se, että me olemme tavanneen toisessa EU maassa, jossa hän oleskelee laittomasti, ilman oleskelulupaa. Tiedän, että tilanne on hankala, vaatii aikaa, rahaa ja kärsivällisyyttä, mutta olemme valmiita tekemään, mitä ikinä tarvitseekin, jotta voisimme elää yhdessä.

Itse olen ajatellut, että hänen olisi paras palata ensimmäisenä kotimaahansa, josta sitten yrittäisimme saada hänet laillisia reittejä pitkin Suomeen. Olisikohan mahdollista, että hänelle myönnettäisiin viisumi (siis Suomeen) naimisiin menoa varten ja sitten voisimme hakea oleskelulupaa täältä Suomesta käsin? Vai onko naimisiinmeno hänen kotimaassaan ainut vaihtoehto?

Ja joku vastaa kysyjälle:

Mä soittaisin sinne maahanmuuttovirastoon, niiden pitää osata ainakin vastata kysymyksiin, vaikkei ne mitään apua anna.

Ville Punto löytyy Helsingistä, osaa nienomaan nää maahanmuuttojutut. On tosi mukava ja juttelee aivan varmasti sun kanssa ja ohjaa eteenpäin jos on tarvetta. Meillä oli meihen kanssa se tilanne et mies oli jo laittomasti täällä kun tavattiin ja poikakin ehti syntyä ennen kun mies joutu säilöön ja käytiin oikeudessa toteamassa etttei häntä enää voi lähettää pois

.

Kyynistä kansalaisten rahastusta!!

MitäVittua tehnyt jutun tästä Ville Puntosta.

Kansanedustajaehdokas ja juristi rahastaa maahanmuuttobisneksellä.http://mvlehti.net/2015/06/28/kyynista-kansalaisten-rahastusta/
Asianajotoimisto Punto on keskittynyt lähinnä maahanmuuttajien avustamiseen ja rikosasioihin, näin kerrotaan asianajotoimiston sivuilla. Maksajana luonnollisesti ovat veronmaksajat joko suoraan valtion budjetista, tai epäsuorasti järjestöjen kautta. Järjestöt taas rahoitetaan julkisista varoista. naps...