Suomen somalit (kirja) 2015

[Lupu(kulkuri)]

"Kirja on kirjoitettu journalistisen rehellisesti ja vetävästi, ja se perustuu suureen määrään haastatteluja, somalien omiin kertomuksiin, tilastoihin, havainnointiin ja tutkimuksiin."

Vau!

Lainaan ehdottomasti Itiksen kirjastosta, ellei kaikkia ole lainattu ja jätetty palauttamatta.

Tuo

Kirja on kirjoitettu journalistisen rehellisesti

toi heti mieleeni, että kirja on kirjoitettu journalistisen rehellisesti, eikä muuten rehellisesti ollenkaan. Vähän niinkuin Hesarin ja Ylen jutut.

E: e

Ennakko-odotukset kirjan sisällöstä ovat valtavat: kuvia Itiksen kauppakeskuksen värikkäästä maailmasta ja havaintoja passiivis-aggressiivisesta ilmapiiristä, mikä siellä nykyään vallitsee.

(OT) Itis on ihan perseestä nykyään. Kymmenessä vuodessa mennyt pilalle koko ostoskeskus. Ei viihdy siellä kukaan normaali inehmo.
Voi olla, että asennevammaiseksi haukutaan, mutta eniten siellä harmittaa semmonen välinpitämättömyys. Onneksi tuli Prisma huudeille muutama vuosi sitten.

[Viimeinen suomalainen]

Mainitaanko kirjassa Somalian tärkein vientituote, somalit? Entäpä kansallisruoka, nälänhätä? Khattia kanssa!

[Hirvensalmen kuha]

Mainitaanko kirjassa Somalian tärkein vientituote, somalit? Entäpä kansallisruoka, nälänhätä? Khattia kanssa!

Eikös se somppulan tärkein vientituote on ole rasismi? Ainakin joka paikkaan, mihin ilmestyy somppuja ilmestyy myös aivan yllättäen rasismia. Tai ehkä kyseessä on vain yksittäisten sattumien ketju.

[far angst]

Jollei tuolla lukemattomaksi jäävällä kirjalla ole muutakaan annettavaa, on sen mainoskampanjan termi:

"journalistisen rehellisesti"

jäävä elämään arkipuheessa.  Se on lisäksi generoiva lukuisia parelleelitermejä kuten esim:

"islamilaisen rauhallisesti", "suvaitsevais-objektiivisesti" ja vaikkapa "vähemmistökommunistisen puolueettomasti".

Orwellia kaikkein puhtaimmassa muodossaan.

[foobar]

Kirjaa tuskin tarvitsee ostaa, eiköhän se jaeta joka kotiin.

Eiköhän homma hoideta niin, että jokaiseen Suomen kirjastoon tuota kirjaa otetaan vähintään viisi kappaletta koska se on ainut "tästä tärkeästä aiheesta kirjoitettu kirja." Muutama kymmenen tuhatta euroa ei ole ehkä yhteiskunnan skaalassa kovin suuri summa, mutta tällaiset kirjat on tasan tarkkaan rakennettu nyhtämään julkisen talouden rahastusautomaatin suomat tulot silloin kuin suinkin mahdollista.

Turha kuvitella että mikään vastakkaisten mielipiteiden kirja saisi vastaavaa suosiota kirjastoskenessä. Olihan Halla-ahon tapauksessakin niin, että monissa kirjastoissa Halla-ahon kirjoitukset lyttääviä kirjoja on hyllyssä enemmän kuin niitä joista niissä kirjoitetaan - jos kritiikin kohdetta nyt on siellä lainkaan.

[Eino P. Keravalta]

No, nyt jo on tiedossa, mikä kirja saa vuoden 2015 Tieto-Finlandia-palkinnon.

Tieto-Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

[Janix]

Milloinkahan saamme uuden version kirjoista "Suomen rintamamiehet" ja "Siirtokarjalaisten tie".

[kummastelija]

En ole lukenut yhtään kirjaa kiinalaisista. Silti tiedän kohtuullisen hyvin millainen kiinalaisten tapakulttuuri, ajattelutavat, ruokakulttuuri, yms. asiat muodostuvat. Samoin intialaisten, saksalaisten, japanilaisten ja ranskalaisten osalta.

Mihin minä kirjaa somaleista tarvitsen? Heidän tapakulttuuri, ajattelutavat, ruokakulttuuri ja moraalin taso on minulle kristallinkirkasta. Olenhan seurannut sitä (jopa naapurina) jo yli 20v. Ja eipä tuo porukkaa korkealle noilla kriteereillä pääse, kun mittatikkuna on länsimainen sivistys, työnteon moraali ja ihmistavat.

[Eino P. Keravalta]

Enää pitäisi opettaa somalit lukemaan, että voisivat lukea kirjan itsestään.

[kummastelija]

Enää pitäisi opettaa somalit lukemaan, että voisivat lukea kirjan itsestään.

Husu voisi! Kirjoittaa kirjan!! Monta sivua! Tärkeää asiaa!! Taitoa löytyy! Lukekaa vaikka!! Hänen kommenttejaan!! Usarin blogista!! Löytyy karusellista! Niklaksen sponsoroimana!!

[Suomitalon renki]

Jos kirja "kulttuuria" noudattaisi, niin eikös se olisi pitänyt julkaista äänikirjana? 

[Kemolitor]

Journalistisen rehellisesti kirjan kirjoittaneista tarkemmin:

Yusuf M. Mubarak

Yusuf M. Mubarak on Nokian insinööri ja Suomi-Somalia Seuran pitkäaikainen aktiivi ja nykyinen varapuheenjohtaja, joka on ollut mukana lukuisissa somalien tunnettuutta ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta edistävässä hankkeissa.

http://www.intokustannus.fi/kirjailijat/mubarak_yusuf_m/

Eva Nilsson

Eva Nilsson on Kepa ry:n asiantuntija, joka on kirjoittanut laajasti globaalista oikeudenmukaisuudesta ja kehityskysymyksistä sekä julkaissut kirjan Afrika på bordet (yhdessä Lotta Staffansin kanssa, Empati 2012).

http://www.intokustannus.fi/kirjailijat/nilsson_eva/

Niklas Saxén

Niklas Saxén on konfliktianalyysiin erikoistunut asiantuntija, joka on työskennellyt Sambiassa pakolaisleirillä ja ollut humanitaarisena työntekijänä Punaisella Ristillä Kongon Demokraattisessa Tasavallassa ja Kolumbiassa.

http://www.intokustannus.fi/kirjailijat/saxen_niklas/

Mubarak 7.4.2015

YLE: Maahanmuuttajat vaalikeskustelussa
-----
"Mubarakin mielestä Suomessa puhutaan liian vähän siitä, millainen rooli maahanmuuttajilla voisi olla Suomen talouden kääntämisessä nousuun.

– Minusta moni ei tule ajatelleeksi maahanmuuttajien hyötyjä. Monilla on monipuolinen kielitaito, hyvät yhteydet entiseen kotimaahansa, hyvät verkostot. Ja monilla on myös hyvä koulutus, sanoo telekommunikaatioinsinööri Mubarak. Suomi nukkuu tämän osalta kuin karhu, kun taas Ruotsissa, Tanskassa ja Englannissa on herätty. Siellä tehdään kovasti työtä tämän kanssa, tehdään partnerointia ja tutkimuksia."

Suomi-Somalia -seura: YLE: Maahanmuuttajat vaalikeskustelussa

Meni vähän yli tuo kommentti Ruotsista, Tanskasta ja Englannista. Tarkoittaa kai, etteivät somalien monipuolinen kielitaito, hyvät yhteydet Somaliaan ja hyvät verkostot ole noin vain hyödynnettävissä maan talouden kääntämiseksi nousuun vaan että näiden uinuvien voimavarojen löytämiseksi pitää tehdä kovasti työtä, partnerointia ja tutkimuksia.

[dothefake]

Joko on perustettu Somalien kirjakerho ry. Joko on avustushakemukset sisällä.

[Nanfung]

Kirjaa tuskin tarvitsee ostaa, eiköhän se jaeta joka kotiin.

Jaetaanko se samalla periaatteella kuin tämä Hyötyrasismin käsikirja?
http://ft.huset.fi/Site/Data/137/Files/spraklag.pdf

[maha54]

http://www.intokustannus.fi/kirja/suomen_somalit/
Kirja on kirjoitettu journalistisen rehellisesti...

Siinäpä olikin se olennainen.

Journalistisen rehellisesti:

Eva Nilsson on Kepa ry:n asiantuntija, joka on kirjoittanut laajasti globaalista oikeudenmukaisuudesta ja kehityskysymyksistä sekä julkaissut kirjan Afrika på bordet (yhdessä Lotta Staffansin kanssa, Empati 2012).

Niklas Saxén on konfliktianalyysiin erikoistunut asiantuntija, joka on työskennellyt Sambiassa pakolaisleirillä ja ollut humanitaarisena työntekijänä Punaisella Ristillä Kongon Demokraattisessa Tasavallassa ja Kolumbiassa.

[far angst]

Journalistisen rehellisesti kirjan kirjoittaneista tarkemmin:

Yusuf M. Mubarak

Yusuf M. Mubarak on Nokian insinööri ja Suomi-Somalia Seuran pitkäaikainen aktiivi ja nykyinen varapuheenjohtaja, joka on ollut mukana lukuisissa somalien tunnettuutta ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta edistävässä hankkeissa.

http://www.intokustannus.fi/kirjailijat/mubarak_yusuf_m/

------
Mubarak 7.4.2015

YLE: Maahanmuuttajat vaalikeskustelussa
-----
"Mubarakin mielestä Suomessa puhutaan liian vähän siitä, millainen rooli maahanmuuttajilla voisi olla Suomen talouden kääntämisessä nousuun.

– Minusta moni ei tule ajatelleeksi maahanmuuttajien hyötyjä. Monilla on monipuolinen kielitaito, hyvät yhteydet entiseen kotimaahansa, hyvät verkostot. Ja monilla on myös hyvä koulutus, sanoo telekommunikaatioinsinööri Mubarak. Suomi nukkuu tämän osalta kuin karhu, kun taas Ruotsissa, Tanskassa ja Englannissa on herätty. Siellä tehdään kovasti työtä tämän kanssa, tehdään partnerointia ja tutkimuksia."

Suomi-Somalia -seura: YLE: Maahanmuuttajat vaalikeskustelussa

Meni vähän yli tuo kommentti Ruotsista, Tanskasta ja Englannista. Tarkoittaa kai, etteivät somalien monipuolinen kielitaito, hyvät yhteydet Somaliaan ja hyvät verkostot ole noin vain hyödynnettävissä maan talouden kääntämiseksi nousuun vaan että näiden uinuvien voimavarojen löytämiseksi pitää tehdä kovasti työtä, partnerointia ja tutkimuksia. 

Tuo kaikki on seli-seli ja täysin tahallista valehtelua.  Mamuja innovaattoreina ja vientitykkeinä on jo koetettu käyttää niin paljon, että enää ei juuri käytetä.   Perustelen lainaamalla aikaisempia perusteluitani:

Mamun osaaminen innovaatioiden tekijänä ja myyntitykkinä on mamumaanikkojen puolella toistuva teema.  Aikaisemminhan näitä taitoja ovat ylistäneet Mikael Jungner, Eva Biaudet ja Katja Bloigu et al.  Näitten suojatyöpaikkojensa syytinkipöydästä huutelijoitten silkasta asiantuntemattomuudesta johtuvia vääriä käsityksiä olen jo oikonutkin Hommassa, mutta tietenkin turhaan.   
Kumma muuten, miten noita myyntitykin, innovaattoreitten ja yrittäjien taitoja onkin ylistämässä kopla, joka ei itse koskaan ole mitenkään kunnostautunut myyntitykkinä, innovaattoreina ja yrittäjinä, vaan on pelkästään loisinut poliittisissa suojatyöpaikkoissaan.

Mamumaanikkojen ihastelevista teksteistä näkyy, miten todella pihalla tuo kopla onkaan reaalisesti työstä, ennen kaikkea vientiteollisuuden kuvioista.  Itse asiassa aika usein on haitaksi, jos vientitykkinä on suomalaistunut kohdemaan oma edustaja.  Ostajat tavallisesti luottavat paljon enemmän suomalaisen liinatukkaisen ja punaniskaisen vientitykin ammattitaitoon kuin omiensa taitoon ja rehellisyyteen luottavatkaan.  Tämän olen itse voinut todeta lukemattomia kertoja.  Kerran jopa eräs X-maan edustaja sanoi, ettei halua suomalaisten puolelta maanmiestään sotkemaan ja vaikeuttamaan neuvotteluja.  Toinen taas sanoi, että mikäli hän haluaisi ostaa tuotteen omanmaalaiseltaan, hän ostaisi sen sitten kotimaan markkinoilta.

Mutta tällainen tieto tulee vain pitkäaikaisen kokemuksen perusteella ja niillä vientiin liittyvillä kursseilla, joilla olen ollut vierailevana luennoitsijana.  Politiikan korkeissa norsunluutorneissa elätellään agendaan muuten sopivia illuusioita maahanmuuttajista viennin moottoreina ja avant-garde'na.
Firmat kyllä osaavat itse hakea tarvitsemansa vientitykit.  Niitä ei todellakaan kannata tuottaa lukutaidottomien laumoina reserviin, kun ne kuitenkaan eivät kelpaa firmoille.  Todelliset tarpeet tyydytetään ihan muuta kautta, eikä silloin ole vaikeuksia saada työlupia.

Minulla on usean vuosikymmenen omakohtainen kokemus suomalaisissa firmoissa olevista maahanmuuttajista, jotka ovat peräisin projektiviennin kohdemaasta, tai ainakin samalta kulttuuri- ja kielialueelta. Olen seuraillut tätä myös muiden firmojen kautta, en ainoastaan työnantajieni. Pieni osa kokemuksista on hyviä, suurin osa huonoja ja huomattava osa katastrofaalisia.

Varsinkin Afrikan ja Lähi-Idän "myyntitykkien" jäljiltä oli varsin tavallista löytää kummallisia sopimuksia lisävelvoitteista, ilmaistoimituksista ja erilaisia voitelusopimuksia, jotka oma firma joutui maksamaan. Usein kävi selville, että näitä keksaistuista, ylimääräisistä rasitteista koituvista maksuista "myyntitykki" sai oman osansa. Jokainen, joka on ollut mukana projektiviennissä 1970 – 2000 –luvulla muistaa näitä tarinoita kymmenittäin.

Kokemuksen kautta usein luovuttiin kokonaan käyttämästä paikallisia myyntitykkejä ja "troble-shootereita".

Kulttuurierojen vaikutusta reaalisessa kaupankäynnissä liioitellaan, ilmeisesti "maahanmuuttaja myyntitykkinä"-illuusion ylläpitämiseksi. Normaalissa vientitoiminnassa ostajat kyllä ymmärtävät, että suomalaiset myyjät tulevat erilaisesta kulttuuripiiristä, ja tämä asia ei saakaan juuri mitään painoa. Tavaran, tuotteen, projektin, palvelun tekniset ja taloudelliset seikat painavat vientitoiminnassa enemmän kuin tarjoajan etninen, uskonnollinen tai kielellinen tausta. Todellisilla ominaisuuksilla vientikaupassa myydään, ei lipevyydellä. Lasken toimittajien ammattitaidon suureksi puutteeksi, etteivät nämä ilmeisestikään ymmärrä vientikaupan ja autojobbauksen eroa.

Toinen syy, miksi tällainen meemi maahanmuuttajasta myyntitykkinä yhä elää, on, etteivät näistä asioista kirjoittavat toimittaja todellakaan tunne reaalisesta vientitoiminnasta edes alkeita. Niinpä näistä kirjoittaessaan toimittajat joutuvat toistelemaan vanhoja kliseitä ja fraaseja, kun asian todellisesta sisällöstä kerta kaikkiaan ei ole edes käsitystä.

Tahallaan täysin väärinkäsitetystä ja propagandatarkoituksissa esiin nostetusta kliseeklusterista "Fazer, Finlayson, Gutzeit, Paulig, Sinebrychoff ja Stockmann maahanmuuttajina", on muistettava, että nämä tulivat alikehittyneeseen maahan, jossa oli kehittymättömät markkinat, energia- ja metsävaroja ja halpa työvoima. Nämä maahanmuuttajat toivat mukanaan ammattitaitoa ja pääomaa, ja näissä kohdin ovat aivan eri asia kuin nykyiset luku- ja ammattitaidottomat maahanmuuttajat.

FFGPS-maahanmuuttajat tulivat hyödyttämään itseään kehitysmaahan, ja siinä samalla sitten Suomikin hyötyi. Nykyinen maahanmuuttovirta tulee kehitysmaista kehittyneeseen maahan enimmäkseen illman ammattitaitoa ja pääomaa. Suomen saamaa hyötyä näistä on syytä epäillä jo sillä perusteella, että mitään panos-tuotos-analyysiä ei ole tehty. Tai ainakaan ei ole uskallettu julkaista.

Ja juuri tämä jo kertookin asian todellisesta sisällöstä.

[Maastamuuttaja]

Kaipaisin yliopistollista tutkimusta "Suomen somalit, toiseuden presentaatiot ja materiaalinen hyöty".

[Maastamuuttaja]

Teoksen liitteessä olisi ehkä voinut luetella tällä hetkellä pidätettyinä olevat somalit. Tai ehkä tilaa säästäen vapaalla jalalla vielä olevat somalit.

[Malla]

Luen kirjan, jos se osuu kohdalle.

Veikkaan, kenties väärin, että siinä korostetaan uskontoa, yhteisöllisyyttä, neuvottelutaitoja, uutteruutta, tarinankerrontaa ja sambusoja, ja kenties naristaan puutteellisesta kotouttamisesta, syrjätytymisestä ja monimuotoisesta rasismista.

Veikkaan, kenties väärin, että siinä ei puhuta klaaneista, ympärileikkauksista, tyttöjen asemasta,  liian suuresta poikastuotannosta, taikauskosta, ankkurilapsista ja heidän hämäristä tuloreiteistään, yhteisön yksinhuoltajien huomattavan suuresta määrästä, moniavioisuudesta ja rikollisuudesta.

Toivottavasti olen väärässä.

[hannes58]

Kävin tuolla Joutsenon vokissa katsomassa että mikä meninki kun niin mainostivat,pitivät jotain myyjäisiä kiertelin ja katselin kun kaikki oli minulle uutta,en ostanut mitään kun ei kiinnostanut,ihmettelin mitä nuo täällä tekivät vaikutti koko touhu jonkinlaiselta sirkukselta.No sitähän tää touhu on sittemmin ollutkin.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Kävin tuolla Joutsenon vokissa katsomassa että mikä meninki kun niin mainostivat,pitivät jotain myyjäisiä kiertelin ja katselin kun kaikki oli minulle uutta,en ostanut mitään kun ei kiinnostanut,ihmettelin mitä nuo täällä tekivät vaikutti koko touhu jonkinlaiselta sirkukselta.No sitähän tää touhu on sittemmin ollutkin.

Mitä siellä myytiin?

[saint]

Kirja on kirjoitettu journalistisen rehellisesti

Journalistinen rehellisyys?  Tarkoittaa ilmeisesti "laajempaa käsitystä" totuudesta!

[Kyuu Eturautti]

Oma kokemukseni on osin päinvastainen aiemman kanssa, vaikka osin samaakin. Kaukoidän ja Venäjän osalta...

a)kohdemaista kotoisin olevat maahanmuuttajat tuovat ylivoimaisesti parasta tulosta ja osaavat välttää sudenkuopat
b)mutta fiksun kaverin löytäminen tarjolla olevista on haastavaa ja seassa on myös huijareita paljon suurempi prosentti kun han-suomalaisissa

Toki tämä homma toimii lähemminkin. Suomalainen ei saa ruotsalaisille myytyä yhtään mitään, mutta ruotsinsuomalainen saa hoidettua homman kotiin.

Minulla ei ole kokemusta Afrikan tai Lähi-idän osalta.

[koli]

Ensimmäinen tietokirja Suomen somaleista

Najma Yusuf Mohamed on elänyt melkein koko elämänsä Suomessa. Hän opiskelee lääkäriksi ja pohtii identiteettiään tavalla, josta myös ruotsinsuomalainen voi tunnistaa itsensä.

– Ehkä olen sellainen kansainvälinen somalialainen. Sellainen olisi sellainen termi mitä käyttäisin tai Suomen somali  se voisi myös olla, sellainen mihin voisin samaistua,  koska kuitenkin Suomessa olen asunut suurimman osan elämästäni. Ihan lapsuuden muistot ja kaikki  on täältä.

Suomessa asuu noin 16 000 somalinkielistä. Yusuf M. Mubarak oli ensimmäisiä Somaliasta Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita 25 vuotta sitten. Hänen ja lähes sadan muun tulijan tarina kerrotaan tietokirjassa "Suomen somalit". Somalit ovat Suomessa kohdanneet rasismia alusta lähtien. Mubarak kuitenkin uskoo, että ennakkoluulot vähenisivät jos suomalaiset tuntisivat enemmän somaleita. Suomalaiset voisivat myös oppia somaleilta.

– Ai, ai, ai. Oppimista olisi vaikka kuinka paljon. Aloitetaan tärkeistä kohdista: yhteisöllisyys, me olemme hyvin yhteisöllisiä, me autamme toinen toisiamme, perhekäsitys on meille paljon isompi kuin suomalainen perhekäsitys. Eli meille perheeseen kuuluvat sukulaiset, omat vanhemmat ja isovanhemmat. Meille naapuri on myös osa perhettä, kirjailija Yusuf M. Mubarak selittää.

Tietokirjan tekijät toivovat voivansa lisätä suomalaisten tietoisuutta somalikulttuurista. Najma Yusuf Mohamedin haave on lähteä avustustyöhön Somaliaan.

– Minun mielestäni se on jotakuinkin minun velvollisuuteni sitten kun olen  opiskellut täällä. Haluaisin viedä sitä informaatiota mitä olen saanut ja  ei ainoastaan Somaliaan. Minua kehitysyhteistyö on aina kiinnostanut.  Olisi  kiva vaikuttaa ulkomailla, mutta myös Suomessa.

http://www.svt.se/nyheter/uutiset/ensimmainen-tietokirja-suomen-somaleista

[Iloveallpeople]

Pakolainen avustustyöhön maahan, josta on paossa. Mutta jostain syystä ei vain voi muuttaa takaisin kotiin, koska vaino.

[Kemolitor]

Hesarissa oli pari viikkoa sitten pitkä juttu kirjasta:

Tätä et tiennyt Suomen somaleista – tietokirja avaa Suomen uusimman vähemmistön elämää
-----
Tiesitkö, että titaanig on somalian kielen uudissana, joka tarkoittaa henkilöä, joka on saapunut Suomeen tehtyään onnistuneesti erittäin vaarallisen merimatkan Välimeren yli Suomeen?

– Juuri sen matkan, jolla tuhannet somalialaiset ovat viime vuosina hukkuneet.

Tiesitkö, että Suomessa asuu noin 16 000 somaliankielistä, joista noin puolet on Somalian kansalaisia ja toinen puoli Suomen kansalaisia?

Suomessa syntyneitä somalitaustaisia ihmisiä on reilut 5 000, eli noin joka kolmas somalinkielinen on syntynyt Suomessa.

He käyvät täällä koulunsa ja suomalaistuvat, oppivat suomen kielen ja jos matkustavat Somaliaan tai muualle ulkomaille, tuntevat itsensä ensisijaisesti suomalaisiksi ja vasta sitten somaleiksi.
-----
Suomen somalit on Into-kustantamon julkaisema tietoteos, joka valottaa Suomen somalien elämää ja kokemuksia koko 25:n Suomessa asutun vuoden ajalta. Kirjan kirjoittajat, Eva Nilsson, Yusuf M. Mubarak ja Niklas Saxén. Nilsson ja Saxén ovat Afrikka-asiantuntijoita ja Mubarak Nokialla työskentelevä insinööri ja yksi ensimmäisten joukossa Suomeen tulleita somaleja.

Teokseen on yhdistetty tietoa ja tunnetta: se koostuu lähes sadan henkilön haastatteluista, sekä tutkimustiedosta ja lehtiartikkeleista.
-----
Yksi teoksen havainnoista on, että somalitaustaiset lapset eivät kohtaa rasismia tai syrjintää niin kauan kuin he ovat koulussa, mutta muuri heidän ja suomalaisen yhteiskunnan välille nousee siinä vaiheessa, kun he lähtevät hakemaan jatkokoulutusmahdollisuuksia ja työpaikkoja.

"Moni nuori ymmärtää vasta silloin, ettei olekaan suomalainen, vaan somali", nimettömänä esiintyvä viiden lapsen isä sanoo.

Lukiossa tai yliopistoissa opiskelee vain pieni prosentti somalinuorista.

Somalien kohtaama rasismi on ollut ongelma alusta asti ja se jatkuu. Monet kohtaamastaan rasismista kirjassa puhuvat toteavat, että se mikä näkyi 1990-luvulla kadulla huuteluna ja tappeluina, on muuttunut enemmän rakenteelliseksi ja piilorasismiksi.
-----
Moni pitkään Suomessa asunut somali ei saa Suomen kansalaisuutta, koska heillä ei ole suomen kielen todistusta. Heidän kotoutumisensa ja kieliopinnot ovat jääneet kesken.

Siitä kertoo myös tutkimustulos, jonka mukaan Suomen somalit puhuvat somalia enemmän kuin muissa maissa asuvat somalit.
-----
Mielenkiintoista on myös, että Suomessa somalit eivät ole yrittäjiä, vaikka muualla diasporassa heidät tunnetaan monesti varakkaana bisnesväkenä.

"Suomessa on niin vaikeaa olla yrittäjä", yksi haastateltavista sanoo.
-----
Somalien työllisyysaste on edelleen luvattoman heikko. Lama on vielä vaikeuttanut somalien työnsaantia entuudestaan ja vain noin puolet työvoimaan kuuluvista somaleista käy töissä.

Somalit itsekin syyttävät tästä Suomen hyvää sosiaalisturvan tasoa.

Tuhannet koulutetuimmat somalit ovat kansalaisuuden saatuaan myös lähteneet joko väliaikaisesti tai pysyvästi Suomesta, koska liikkuminen on heille kansalaisuuden ja passin saamisen jälkeen vihdoin mahdollista.
-----
Vanhemmat toivovat lapsistaan lääkäreitä, ja ovat valmiita lähettämään heidät Suomen ulkopuolelle hankkimaan lääkärintutkintoja. Useat täällä lukion suorittaneet ovat lähteneet lääkärinopintoihin muun muassa Itä-Euroopan maihin.
-----
Siirtolasikokemukseen kuuluu myös kotimaahan jäävien sukulaisten auttaminen. Suomen somalit lähettävätkin joka kuukausi kotimaahan noin puoli miljoonaa euroa. Somaleilla on myös useita Somaliassa kehitysyhteistyötä harjoittavia järjestöjä.

Koko juttu:
HS: Tätä et tiennyt Suomen somaleista – tietokirja avaa Suomen uusimman vähemmistön elämää

Jopas oli tarinaa. Tuntuu, että kirjassa otetaan kaikki irti somalien tarinankertomisperinteestä. Jos kuulija on niin tyhmä, että ottaa tarinat tosissaan, on se kuulijat oma vika.

"Välimeren yli Suomeen", "muualla tunnetaan varakkaana bisnesväkenä" ja sitä rataa.

Mikähän se muuri oikein on, joka estää jatkokoulutusmahdollisuudet? Sama muuri on kyllä edessä monen kantasuomalaisen edessä, jos vanhemmat haluavat lapsestaan lääkäriä.

[Ink Visitor]

Yusuf M.Mubarak, Eva Nilsson ja Niklas Saxén: Suomen somalit. Into 2015, 312 sivua, 27 euroa

Kun tunteet kuumenevat maahanmuutosta, on syytä pysähtyä kuuntelemaan aiempia kokemuksia. 16 000 suomalaista puhuu äidinkielenään somalia. Silti heidän kulttuurinsa ja elämänsä ovat tuntemattomia. Suomen somalit perustuu lähes sataan haastatteluun ja antaa äänen Suomeen tulleille ja Suomessa syntyneille somaleille.

Kirjoittajista Eva Nilsson työskentelee kansalaisjärjestöjen kattojärjestössä Kepassa, Yusuf M. Mubarak on Nokian insinööri ja Suomi-Somalia Seuran varapuheenjohtaja ja Niklas Saxén konfliktianalyysiin erikoistunut vapaaehtoistyöntekijä.

Eri vuosikymmeninä Suomeen tulleiden somalien tarinoissa on suuri ero. 1990-luvulla Suomeen tulleet ovat kasvaneet vakaassa Somaliassa ja käyneet kouluja. 2000-luvulla tulleet ovat kasvaneet sodan keskellä vailla mahdollisuutta kouluttautua. Silti he ovat saaneet samanlaista tukea riippumatta siitä ovatko he yliopistokoulutettuja tai lukutaidottomia. Kielikoulutusta ja työhönohjaamista on ollut liian vähän. Kaikille tulijoille vaikeimmat asiat Suomessa ovat olleet kieli, ilmasto ja maan homogeenisuus – kantaväestön on vaikea hyväksyä tulijoita. Kaikki haastateltavat ovat kokeneet rasismia.

Kirja kertoo elämästä vastaanottokeskuksissa, perheiden yhdistymisistä, työn etsimisestä, klaanien ja uskonnon merkityksestä arjessa, lähiöelämästä ja somalien suhteesta valtaväestöön. Kiinnostava työelämähuomio on se, miten islamin harjoittaminen ja rukoustauot mahdollistetaan työpaikoilla siinä missä kahvitauotkin. Moni yritys voisi hyödyntää nykyistä paremmin vientimarkkinoillaan somaleja, joista monet osaavat suomen, englannin ja somalian lisäksi arabiaa tai venäjää.

Teos on tärkeä puheenvuoro myös kotouttamispolitiikasta. Rinnakkaiselon ensimmäisiä askeleita on toisen kuunteleminen.

Hyvää: Vuoden tärkeimpiä ja ajankohtaisimpia tietokirjoja.

Huonoa: Haastattelumateriaali on arvokasta, mutta kerronnan sujuvuudelle sen vyöry on ongelma.

http://www.talouselama.fi/kirjat/somaleilta-voi-saada-oppia-kotouttamiseen-6067145

[Bienveillant]

Huonoa: Haastattelumateriaali on arvokasta, mutta kerronnan sujuvuudelle sen vyöry on ongelma.

http://www.talouselama.fi/kirjat/somaleilta-voi-saada-oppia-kotouttamiseen-6067145

Minulle tulee mieleen myös toinen vyöry joka on ongelma... Mutta kaiken kaikkiaan, miten me Suomessa ennen pärjäsimme lainkaan kun meillä ei ollut näitä somalialaisia moniosaajia? En ymmärrä.

[Roope]

Aiemmat ketjut kirjasta:
Suomen somalit (kirja) 2015
2015-05-22 IS: Näin somalit kuvailevat suomalaisia

[Ink Visitor]

Aiemmat ketjut kirjasta:
Suomen somalit (kirja) 2015
2015-05-22 IS: Näin somalit kuvailevat suomalaisia

Tattis, en jostain syystä löytänyt...