Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[do.ut.des]

Vähän kummallista, että suhdeluku on pysynyt samana vaikka äänestäjien määrä on kasvanut. 

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=10427.0;attach=6682;image)

[Aldaron]

Ruotsalaiset sanovat että eräs p-ruotsalainen paikallismurre olisi varsin lähellä viikinkiajan kieltä, nimittäin "Överkalix-bundska". Sitä ei ymmärrä muunpaikkakuntalaiset, ja sitä kuullessaan medelsvensson olettaa puhujat ulkomaalaisiksi (mutta ei finneiksi).

Se murre on siitä kuuluisa että se on ainakin Ruotsissa puhutuista ruotsin murteista kaikkein käsittämättömin. Suomessa vastaavassa asemassa on Närpiön murre, kuten monet tietävät.

[Aldaron]

Vähän kummallista, että suhdeluku on pysynyt samana vaikka äänestäjien määrä on kasvanut.

Nettigallupit nyt ovat mitä ovat. Ei niillä ole kuin viihdearvoa. Samantyyppinen kysymys on sisältynyt erääseen oikeaankin mielipidetutkimukseen ja silloin saatiin hyvin toisenlainen tulos.

[Uljanov]

Vähän kummallista, että suhdeluku on pysynyt samana vaikka äänestäjien määrä on kasvanut.

Nettigallupit nyt ovat mitä ovat. Ei niillä ole kuin viihdearvoa. Samantyyppinen kysymys on sisältynyt erääseen oikeaankin mielipidetutkimukseen ja silloin saatiin hyvin toisenlainen tulos.

Millainen? Entä onko itse pakkoruotsin kannatuksesta heittää jotain suht nykyaikaisia lukuja? Omassa ikäluokassani on varsin harvinaista löytää suomenkielisiä, jotka eivät vastusta pakkoruotsia, mutta kokonaiskannatuksesta minulla ei ole tietoa.

Sinänsä tuossa kyselyssä näkyy varmasti sama ilmiö kuin maahanmuuttoa koskevissa nettikysymyksissä tai pitkälti kaikissa muissakin nettikysymyksissä. Ei vastata suoraan itse kysymykseen, vaan siihen ajatukseen, jonka ajatellaan olevan sen taustalla. Moni tuohon vastannut ajattelee, että jos nyt vastaan kyllä, niin tätä käytetään uutisoimaan  tyyliin "suomalaiset kannattavat pakkoruotsia." Nimenomaan pakkoruotsi on keskustelun aiheena, ei se, onko ruotsinkieli osa suomalaisuutta. Siksi vastauksetkin koskevat pikemminkin pakkoruotsia. Varmasti lähes kaikki ihan jotain marginaalisia kiljuskinejä lukuunottamatta laskevat suomenruotsalaiset kielineen osaksi suomalaisuutta, mutta tällaisessa kyselyssä tarve protestoida pakkoruotsia vastaan nousee suuremmaksi.

[do.ut.des]

Vähän kummallista, että suhdeluku on pysynyt samana vaikka äänestäjien määrä on kasvanut.

Nettigallupit nyt ovat mitä ovat. Ei niillä ole kuin viihdearvoa. Samantyyppinen kysymys on sisältynyt erääseen oikeaankin mielipidetutkimukseen ja silloin saatiin hyvin toisenlainen tulos.

Minusta etenkin asianomaisten teettämät kyselytutkimukset vasta ovatkin surkuhupaisia, mutta niin on myös iltsin kallupit. Kertoo aika pitkälle sen, kummalla puolen jokea läpyskän arvomaailma on. Itse en usko tuollaiseen sattumaan.

[Aldaron]

Vähän kummallista, että suhdeluku on pysynyt samana vaikka äänestäjien määrä on kasvanut.

Nettigallupit nyt ovat mitä ovat. Ei niillä ole kuin viihdearvoa. Samantyyppinen kysymys on sisältynyt erääseen oikeaankin mielipidetutkimukseen ja silloin saatiin hyvin toisenlainen tulos.

Minusta etenkin asianomaisten teettämät kyselytutkimukset vasta ovatkin surkuhupaisia, mutta niin on myös iltsin kallupit. Kertoo aika pitkälle sen, kummalla puolen jokea läpyskän arvomaailma on. Itse en usko tuollaiseen sattumaan.

Esim. Taloustutkimusta en luonnehtisi "asianomaiseksi". Foorumilla on aikaisemminkin ollut keskustelua erilaisista mielipidetutkimuksista. On nimittäin osattava erottaa toisistaan tutkimuksen tilaaja ja sen suorittaja.

Tilaajan vaikutusmahdollisuus on tasan siinä että se muotoilee esitettävät kysymykset. Jos kysymys muotoillaan johdattelevaksi, se vaikuttaa tietenkin tulokseen.

Suorittajana toimii alan ammattilaisfirma, esim. Taloustutkimus. Ne soveltavat alan standardimenetelmiä ja esittävät ihmisille täsmälleen ne kysymykset jotka tilaaja haluaa heiltä kysyttävän. Asialla ovat ammattilaiset, jotka eivät ryhdy vaarantamaan omaa mainettaan väärentämällä tuloksia. Jos firma kerrankin jäisi kiinni tulosten vääristelystä, se ajautuisi hyvin nopeasti konkurssiin asiakkaiden kadotessa.

Netissä tehtävät gallupit eivät ole valideja useastakaan syystä. Tässä muutamia:
a) Niitä on erittäin helppo manipuloida.
b) Otos ei edusta tasapainoisesti väestön eri osia.
c) Niihin vastaavat yleensä lähinnä ne joissa kyseinen asia herättää enemmän intohimoja kuin väestössä keskimäärin.

Niihin ihmisiin jotka eivät tunne yhteiskuntatieteiden tutkimusmenetelmiä nettigallupit usein tosin menevät ihan täydestä.

[Nanfung]

Kiviniemi torjuu ruotsin pakollisuudesta luopumisen. Kiviniemen mukaan Keskusta on sitoutunut kaksikielisyyteen.

Varmaan keskusta on sitoutunut kaksikielisyyteen tämän hallituskauden loppuun, mutta sen jälkeen, kun Kiviniemen paikka pääministerinä on varmistunut voivat asiat olla toisin?

[Roope]

Tilaajan vaikutusmahdollisuus on tasan siinä että se muotoilee esitettävät kysymykset. Jos kysymys muotoillaan johdattelevaksi, se vaikuttaa tietenkin tulokseen.

Tilaajalla on enemmänkin valtaa. Tilaaja myös hoitaa yleensä tuloksista tiedottamisen, eivätkä suomalaiset toimittajat yleensä vaivaudu analysoimaan itse kysymyksiä, vaan toistavat tiedotteen/alkuperäisen uutisen esittämiä johtopäätöksiä faktana. Muistellaanpa esimerkiksi Hesarin ja Yleisradion taannoisten maahanmuuttokyselyiden muotoiluja ja tulosten käsittelyä mediassa.

Varmaan keskusta on sitoutunut kaksikielisyyteen tämän hallituskauden loppuun, mutta sen jälkeen, kun Kiviniemen paikka pääministerinä on varmistunut voivat asiat olla toisin?

Kiviniemi jatkaisi pääministerinä? Varsin epätodennäköistä.

[Aldaron]

Tilaajan vaikutusmahdollisuus on tasan siinä että se muotoilee esitettävät kysymykset. Jos kysymys muotoillaan johdattelevaksi, se vaikuttaa tietenkin tulokseen.

Tilaajalla on enemmänkin valtaa. Tilaaja myös hoitaa yleensä tuloksista tiedottamisen, eivätkä suomalaiset toimittajat yleensä vaivaudu analysoimaan itse kysymyksiä, vaan toistavat tiedotteen/alkuperäisen uutisen esittämiä johtopäätöksiä faktana. Muistellaanpa esimerkiksi Hesarin ja Yleisradion taannoisten maahanmuuttokyselyiden muotoiluja ja tulosten käsittelyä mediassa.

Joo, noinhan se menee, jos ei vaivaudu lukemaan kyselyn tuloksia vaan tyytyy pelkkään mediareferaattiin. Ja mediareferaateistahan meillä on kokemusta. Ne saatetaan muotoilla hyvinkin toisenlaisiksi kuin mitä tutkimuksessa saadut luvut itse asiassa osoittavat. Suurimmalla osalla ihmisistä ei kiinnostus eikä motivaatio ikävä kyllä yleensä riitä pitemmälle kuin mediareferaatin lukemiseen.

Tutkimukset itse, jos ne tekee alan hyvämaineinen firma standardimenetelmiä käyttäen, ovat luotettavia ja niiden kyseenalaistaminen on merkki joko puutteellisesta yleissivistyksestä, älyllisestä epärehellisyydestä tai tavallista pahemmasta foliohattuilusta. Ainoa tutkimukseen itseensä (ei siis sen mediareferaattiin) sisältyvä manipulaation mahdollisuus, joka tilaajalla on, on juuri se johon ylempänä viittasin: kysymyksen muotoilu. Juuri tästä syystä, kun lukee mielipidetutkimusten tuloksia, on kiinnittävä erittäin tarkkaa huomiota siihen tapaan millä kysymys on muotoiltu. On aina mietittävä sitä, miten kysymyksen tarkka sanamuoto on vaikuttanut siihen miten ihmiset ovat vastanneet. 

[do.ut.des]

Esim. Taloustutkimusta en luonnehtisi "asianomaiseksi".

En minäkään. Ymmärsit väärin. Tarkoitin, että esimerkiksi SFP teettää (tilaa) mielipidetiedustelun joltakin osapuolelta aiheesta 'onko kaksikielisyys rikkautta?' - niin kyllä tällaisella lafkalla on tapana kertoa tilaajalle, että "täältä kannattaa tilata mielipideselvitys".

[Aldaron]

Vähän kummallista, että suhdeluku on pysynyt samana vaikka äänestäjien määrä on kasvanut.

Nettigallupit nyt ovat mitä ovat. Ei niillä ole kuin viihdearvoa. Samantyyppinen kysymys on sisältynyt erääseen oikeaankin mielipidetutkimukseen ja silloin saatiin hyvin toisenlainen tulos.

Millainen? Entä onko itse pakkoruotsin kannatuksesta heittää jotain suht nykyaikaisia lukuja? Omassa ikäluokassani on varsin harvinaista löytää suomenkielisiä, jotka eivät vastusta pakkoruotsia, mutta kokonaiskannatuksesta minulla ei ole tietoa.

Varsin tuoretta tietoa löytyy siitä tutkimuksesta, jonka Magma tilasi Taloustutkimukselta vuoden 2008 lopulla: http://www.magma.fi/images/stories/rapport_090121_svenskan.pdf

Ja ennen kuin joku luulee (tai on luulevinaan), että Magma on se instanssi joka teki tämän tutkimuksen, kerrataan vielä: Tämän tutkimuksen tekijä on Taloustutkimus Oy, joka on alan johtava edustaja Suomessa ja jolta myös Hommaforum tilasi oman mielipidetutkimuksensa. Tiedän hyvin että sinä, Uljanov, et tarvinnut tätä täsmennystä, mutta kokemus on useita kertoja osoittanut, että löytyy useita, joille ihan perusasiatkin täytyy aina vääntää useita kertoja rautalangasta, eikä sekään aina takaa että tieto menisi perille.

[Tunkki]

Se murre on siitä kuuluisa että se on ainakin Ruotsissa puhutuista ruotsin murteista kaikkein käsittämättömin. Suomessa vastaavassa asemassa on Närpiön murre, kuten monet tietävät.

Asia selvä. Oululaisena ei juuri ruotsinkieleen törmää muulloin kuin turisteja kohdatessa.

Isävainaa oli Luleån rautatehtaalla töissä, ja kertoi että hänen vuorossaan oli pari Ö-kalixista kotoisin olevaa. Nämä tyypit joskus innostuivat pukuhuoneessa kotikylän murretta vääntämään, ja kryptaus oli kuulemma varsin täydellinen. Jollain kerralla oli sattunut ei-saman-porukan jäsen (mutta originaalisvensson Luulajasta) pukuhuoneeseen yhtäaikaa ja oli kysynyt isältä jotta "mitähän kieltä nuo kaksi puhuu, ovatkohan he jugoslaaveja?"

Isä oli sitten suomentanut (pun intended) että överkalix-bundskaa vääntävät

[do.ut.des]

Asia selvä. Oululaisena ei juuri ruotsinkieleen törmää muulloin kuin turisteja kohdatessa.

Äläpä nyt puijjaa. Kyllä ruotsin kieli on varsin elävää stockmannin alelaarikuulutuksissa. 

[Aldaron]

Esim. Taloustutkimusta en luonnehtisi "asianomaiseksi".

En minäkään. Ymmärsit väärin. Tarkoitin, että esimerkiksi SFP teettää (tilaa) mielipidetiedustelun joltakin osapuolelta aiheesta 'onko kaksikielisyys rikkautta?' - niin kyllä tällaisella lafkalla on tapana kertoa tilaajalle, että "täältä kannattaa tilata mielipideselvitys".

Kyseenalaistat siis Taloustutkimus Oy:n rehellisyyden. Kuten ylempänä totesin, firma on alan johtava edustaja Suomessa. Totesin myös että Hommaforum tilasi mielipidetutkimuksensa samalta firmalta. Totesin myös ylempänä, että hyvämaineisen tutkimuslaitoksen standardimenetelmillä tekemän tutkimuksen tulosten kyseenalaistamisessa ei ole mitään järkeä. Kertaan vielä: tilaajan vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat kysymyksenasetteluun. Lisäksi, kuten ylempänä on todettu, mediareferaatin muotoilulla voi vaikuttaa siihen miten suuri yleisö (jos se ei tutustu varsinaisiin tutkimustuloksiin) tulkitsee tuon tutkimuksen. Ja, kuten ylempänä totesin, tutkimusta tekevän laitoksen ja sen käyttämien standardimenetelmien kyseenalaistaminen on merkki joko puutteellisesta yleissivistyksestä, älyllisestä epärehellisyydestä tai tavallista pahemmasta foliohattuilusta.

[do.ut.des]

Kyseenalaistat siis Taloustutkimus Oy:n rehellisyyden.

Kyllä. Sokea reettakin huomaa millaista vilunkipeliä "tutkimuksilla" harrastetaan. Kummasti suomalaisuuden liiton tilaamat tiedustelut samasta aiheesta samalta voittoa tavoittelevalta yritykseltä poikkeavat magman tilaamaan tiedusteluun.

Rahan ympärillä kun riittää ruskea kielisiä.

[Tunkki]

Äläpä nyt puijjaa. Kyllä ruotsin kieli on varsin elävää stockmannin alelaarikuulutuksissa. 

Kirottua! Vietän liian vähän aikaa Stokkalla ihan selvästi

[Aldaron]

Kyseenalaistat siis Taloustutkimus Oy:n rehellisyyden.

Kyllä. Sokea reettakin huomaa millaista vilunkipeliä "tutkimuksilla" harrastetaan. Kummasti suomalaisuuden liiton tilaamat tiedustelut samasta aiheesta samalta voittoa tavoittelevalta yritykseltä poikkeavat magman tilaamaan tiedusteluun.

Rahan ympärillä kun riittää ruskea kielisiä.

Se on, kuten jo edellä totesin, alan johtava firma Suomessa. Magman lisäksi siltä tilasivat tutkimuksensa myös mm. Hommaforum ja, kuten itsekin myönsit, Suomalaisuuden Liitto.

Edellä olen maininnut sen yleisesti tunnetun tosiseikan, että ainoa tapa jolla tilaaja voi vaikuttaa kyselyn tuloksiin on kysymyksenasettelu. Jos siirrymme vertailemaan toisaalta Magman ja toisaalta Suomalaisuuden Liiton muotoilemia kysymyksiä, huomaamme hyvin oleellisen eron (kysymysten boldaukset minun).

Tässä Magman kysymyksenasettelu (vuonna 2008):

"Mielestäni ruotsin opiskelun tulisi olla jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa."

Samaa mieltä 50%
Eri mieltä   48%

Tässä Suomalaisuuden Liiton kysymyksenasettelu (vuonna 2007):

"Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?"

Kyllä 63%
Ei    34%

Tulosten välinen erotus ei yllätä sitä, joka tuntee markkinoinnissa, mainonnassa, propagandassa ja yleisesti ottaen ihmisten suostuttelussa ja manipuloinnissa käytettyjä psykologisia kikkoja: Heti jos sisällytät kysymyksenasetteluun vapaaehtoisuuden käsitteen, saat jonkin verran enemmän kannatusta tuolle vaihtoehdolle kuin jos olisit muotoillut kysymyksen toisella tavalla. Lisäksi tuohon kysymyksenasetteluun sisältyy toinenkin psykologinen kikka, jonka merkitys tosin on vähäisempi kuin tuo vapaaehtoisuus-sana. Tarkoitan sanaa "suomenkieliset", joka tuolla tavalla lauseeseen sijoitettuna mobilisoi osassa vastaajista tiettyä "osapuolimentaliteettia". Sehän on sinänsä tarpeeton sana tuossa yhteydessä, sillä kaikki kysymykseen vastaavat tajuavat kyllä, että kyse ei ole ruotsinkielisten koulujen ruotsinopetuksesta vaan nimenomaan suomenkielisten, joten sanan "suomenkielinen" pointti ei ole informatiivinen vaan nimenomaan psykologinen. Tosin, kuten jo totesin, "taikasanan" vapaaehtoinen merkitys on toki paljon suurempi.

Todellakin: malliesimerkki siitä miten kysymyksenasettelulla voi vaikuttaa tulokseen.

Mitä Taloustutkimus Oy:hyn kohdistamaasi väärennyssyytökseen taas tulee, se on, kaikella kohteliaisuudella sanottuna, aivan sataprosenttista foliohattuilua. Tämän lievemmin asiaa ei ikävä kyllä voi ilmaista.

Muista aina, että jos syytät yksityishenkilöä tai, kuten tässä tapauksessa, oikeushenkilöä, lain rikkomisesta tai muuten epäeettisestä toiminnasta, todistustaakka on aina sinulla.

Vielä yksi pikku yksityiskohta: suosimasi ilmaisu "ruskeakielinen", toisin kuin luulet, kirjoitetaan yhteen. Ei silti, yhteenkään kirjoitettuna se ei kuulu asiatyyliin.

[do.ut.des]

Muista aina, että jos syytät yksityishenkilöä tai, kuten tässä tapauksessa, oikeushenkilöä, lain rikkomisesta tai muuten epäeettisestä toiminnasta, todistustaakka on aina sinulla.

Tässäpä sinulle luettavaa:

"Huolestuttavaa on se, että virhe on systemaattinen. Olemme ilmoittaneet Taloustutkimukselle, että haluamme keskustella, voidaanko tilauksia tämän vuoksi enää jatkaa", Jääskeläinen sanoo sanomalehti Pohjalaisen haastattelussa.

Ylen Jääskeläinen kiistää tilastosalaliiton

Kansanedustajaksi valittu kokoomuksen Sauli Niinistö arvosteli sitä blogissaan maanantaina ja huomautti, että vastaavia "johdonmukaisia virheitä" on ollut aiempienkin vaalien alla. Tulosten peukaloinnista Niinistö ei Yleä syyttänyt mutta irvaili, että virhe "näyttää sopivan hyvin Ylelle".

Yle pidättäytyy julkaisemasta kannatusmittauksia

Vielä yksi pikku yksityiskohta: suosimasi ilmaisu "ruskeakielinen", toisin kuin luulet, kirjoitetaan yhteen. Ei silti, yhteenkään kirjoitettuna se ei kuulu asiatyyliin.

Kato ku se on silviisiin et ku mä oon vähä puol kieline immeinen ku toi ruotti aikoinaa söi mun äikän tunteja poies nii mä skriivaa vähä tollee noi.

[Aldaron]

Vielä yksi pikku yksityiskohta: suosimasi ilmaisu "ruskeakielinen", toisin kuin luulet, kirjoitetaan yhteen. Ei silti, yhteenkään kirjoitettuna se ei kuulu asiatyyliin.

Kato ku se on silviisiin et ku mä oon vähä puol kieline immeinen ku toi ruotti aikoinaa söi mun äikän tunteja poies nii mä skriivaa vähä tollee noi.

Makes a lot of sense. Jotain tuollaista arvelinkin...

[Peksi]

Suomalaisuuden liitto on teettänyt tutkimuksia pakkoruotsista useana vuonna ja tulokset ovat vaihdelleet noin 65 - 70 % välillä. Tämä on melko vahva viesti, jonka kääntäminen pelkäksi tai edes osittaiseksi psykologiseksi silmänkääntötempuksi tuntuu melkoiselta selittelyltä. Myös muutamat muut tahot (nimiä en muista) ovat teettäneet tutkimuksia ja lopputulokset ovat olleet samankaltaisia kuin edellä. Itse muistan ainoastaan kaksi poikkeavaa tutkimusta, joista toisen teetätti MTV3 ja toisen Magma. Näissäkin mielipidekyselyissä pakkoruotsin vastustus oli kuitenkin noin 50 %.

Ja tarkennettakoon vielä, että kaikki ylläoleva on tarkkuusluokkaa "muistaakseni". Lähdeviitteitä en valitettavasti löytänyt pikaisella etsimisellä.

[Aldaron]

Tässäpä sinulle luettavaa:

Jätit kuitenkin jostain syystä pois tiedon siitä, mihin tulokseen päädyttiin:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yle+jatkaa+yhteistyötä+Taloustutkimuksen+kanssa/1135227021115


Lisäksi: tulos mahtui alun perinkin 2%:n virhemarginaalin sisälle. Tuon kokoinen virhemarginaali on tällaisissa tutkimuksissa täysin normaali.

[Luotsi]

Aivan turhanpäiväistä kinastelua tuo pakkoruotsin vastustuksen prosenteista, kun aivan selvä fakta on se että ylivoimainen enemmistö kansasta sitä vastustaa. MOT.

[do.ut.des]

Se on hyvä kuulla, että yle jatkaa yya-sopimusta taloustutkimuksen kanssa.  

Itselleni se ei ole mikään uutinen.

[Topi Junkkari]

Tässä tuoreimmassa ruotsinkielikeskustelussa, erityisesti Kokoomuksen johtavien tai näkyvien poliitikkojen osalta, tunnutaan jälleen kerran sekoitettavan kaksi eri asiaa toisiinsa.

Se, että meillä Suomessa on muutaman prosentin ruotsinkielinen vähemmistö, on väistämätön fakta.

Laki ennen mua syntynyt määrää, että suomen ja ruotsin kielet ovat Suomessa juridisesti tasa-arvoisessa asemassa - mm. eduskunnan ja lukuisien viranomaisten asiakirjat on pakko kääntää ruotsiksi, vaikkei niitä kukaan koskaan ruotsiksi lukisikaan.

Ruotsin kielen perustuslaillinen asema Suomen toisena "kansalliskielenä", juridisesti täysin tasa-arvoisena suomen rinnalla, voi aivan hyvin jatkua ilman, että ketään pakotetaan opiskelemaan mitään kieltä.

Pitkällä aikavälillä on kuitenkin väistämätöntä, että piskuisen vähemmistön puhuma kieli ei voi enää olla "kansalliskieli", vaan se on määriteltävä "kansalliseksi vähemmistökieleksi", jonka puhujilla on täysi oikeus jopa valtion tuella ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan - pakottamatta enemmistöä mihinkään!

Ruotsin kielen osaaminen on minulle ollut rikkaus - minulla on mm. virallisen kääntäjän pätevyys kielipareissa ruotsi-suomi ja ruotsi-englanti - mutta tunnen lukemattomia ihmisiä, joille olisi ollut hyödyllisempää voida kouluaikoinaan valita pakkoruotsin tilalle jokin muu kieli tai ihan muu oppiaine.

[Totuusko?]

On tämä jotenkin surullista, kun tällaiselle keskustelulle ei pitäisi edes olla tarvetta. Pakkoruotsi on järjettömyyden huippu ja on ollut sitä jo syntymästään lähtien. Onneksi tilanne tulee muuttumaan siedettävämmäksi, vaikka kataiset ja muut RKP:n rahojen ympärillä pörräävät oman navan nuolijat yrittävätkin muutosta jarruttaa.

[Aldaron]

Suomalaisuuden liitto on teettänyt tutkimuksia pakkoruotsista useana vuonna ja tulokset ovat vaihdelleet noin 65 - 70 % välillä. Tämä on melko vahva viesti, jonka kääntäminen pelkäksi tai edes osittaiseksi psykologiseksi silmänkääntötempuksi tuntuu melkoiselta selittelyltä. Myös muutamat muut tahot (nimiä en muista) ovat teettäneet tutkimuksia ja lopputulokset ovat olleet samankaltaisia kuin edellä. Itse muistan ainoastaan kaksi poikkeavaa tutkimusta, joista toisen teetätti MTV3 ja toisen Magma. Näissäkin mielipidekyselyissä pakkoruotsin vastustus oli kuitenkin noin 50 %.

Ja tarkennettakoon vielä, että kaikki ylläoleva on tarkkuusluokkaa "muistaakseni". Lähdeviitteitä en valitettavasti löytänyt pikaisella etsimisellä.

Tietoa asiaa koskevista mielipidetutkimuksista löytyy esim wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi

Mainitsemiasi ala- ja ylärajoja 65% ja 75% ei löydy sieltä. Jos luet ylempänä olevan kirjoitukseni jossa vertaan toisiinsa Magman ja Suomalaisuuden Liiton samalta firmalta tilaamia tutkimuksia, huomaat, että Suomalaisuuden Liiton muotoilemaan kysymykseen vastasi myönteisesti 63%, mikä on 2% alempana kuin väittämäsi alaraja. Korkeimmillaan Suomalaisuuden liiton kysymykseen myönteisesti vastanneiden määrä oli vuonna 1997, jolloin luku oli 72%, mikä taas on 3% alempana kuin väittämäsi yläraja.

Se että mainitsit ulkomuistista luvut 65% ja 75%, jotka molemmat muistit korkeammiksi kuin ne todellisuudessa ovat, kertoo aika yleispätevällä tavalla siitä, että muistiin jääneihin lukuihin ei ole luottamista, sillä mielikuvamme vääristävät niitä usein.

Täsmennän vielä kerran, koska et ilmeisesti lukenut tuota kohtaa aikaisemmassa postauksessa kovin tarkasti: sekä Suomalaisuuden Liiton että Magman tilaaman mielipidetutkimuksen tekijä on sama firma, Taloustutkimus Oy, joka käytti tutkimuksessa alan standardimenetelmiä. Tähdensin myös sitä, että mielipidemittauksissa on aina kiinnitettävä erityistä huomiota kysymyksen sanamuotoon, sillä se on ainoa tapa jolla kyselyn tilaaja voi vaikuttaa tulokseen. Ja kuten yllä totesin, kysymys oli noissa kahdessa kyselyssä muotoiltu kahdella täysin erilaisella tavalla. Viittasin myös siihen, että mainonnassa, propagandassa sekä yleisesti ottaen ihmisten suostuttelussa ja manipuloinnissa käytetään hyväksi ns. plus-sanoja, joihin vapaaehtoisuus ja sen johdannaiset kuuluvat.

Molemmat tutkimukset (vielä kerran: saman firman) suorittamat) ovat täysin valideja. Ne mittaavat sitä miten ihmiset vastaavat kahteen eri tavalla muotoiltuun, samaa aihetta koskevaan kysymykseen.

Tätä asiaa ei pitäisi olla vaikea ymmärtää. Kuvaa en ryhdy piirtämään, mutta uskon silti että sen käsittäminen ei tuota keskivertoihmiselle ylivoimaisia vaikeuksia.

[do.ut.des]

Viittasin myös siihen, että mainonnassa, propagandassa sekä yleisesti ottaen ihmisten suostuttelussa ja manipuloinnissa käytetään hyväksi ns. plus-sanoja

Ai plus-sanoja, kuten "kaksikielisyys on rikkautta" tai "kaksikielisyys on voimavara" vai että "ruotsin kieli on hyödyllistä"? 

[Aldaron]

Viittasin myös siihen, että mainonnassa, propagandassa sekä yleisesti ottaen ihmisten suostuttelussa ja manipuloinnissa käytetään hyväksi ns. plus-sanoja

Ai plus-sanoja, kuten "kaksikielisyys on rikkautta" tai "kaksikielisyys on voimavara" vai että "ruotsin kieli on hyödyllistä"?

Totta kai, kuinkas muuten. Termit "rikkaus" ja "voimavara" ovat tietenkin kuluneet lähes täysin puhki, koska naiivit monikultturistit ovat soveltaneet niitä jokseenkin kouluttamattoman, kielitaidottoman ja useimmissa tapauksissa pitkäaikaistyöttömyyteen ja moniongelmaisuuteen tuomitun väestön rahtaamiseen Suomeen. Se että nuo sanat on viime vuosina kulutettu puhki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että termit "rikkaus", "voimavara" ja "hyödyllisyys" olisivat menettäneet merkityksensä. Ne ovat tietenkin edelleen totta silloin kun niitä käytetään asioista joihin ne todella sopivat.

En voi kirjoitustyylisi perusteella välttyä siltä vaikutelmalta, että kannanottojasi sävyttää tietty "happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista"-efekti. Tiedät hyvin että toisen kotimaisen taito on suoranainen edellytys moniin virkoihin. Myös yksityissektorilla ruotsin taito on , kuten tiedät, hyvin arvostettua. Tajuat hyvin että tässä maassa on paljon ihmisiä joilta meni hyvä työpaikka sivu suun, koska muuten samantasoinen hakija osasi ruotsia paremmin kuin se jota ei valittu. On toki psykologisesti ymmärrettävää, että tämä herättää kateutta ja kaunaa monissa niistä, jotka eivät osaa ruotsia joko ollenkaan ja vain hyvin vähän ja ovat kokeneet sen haittaavan urakehitystään. Kateus ja kauna eivät kuitenkaan ole asia-argumentteja. Tosin ne selittävät hyvin sen voimakkaan affektiivisen latauksen, joka yleensä leimaa ruotsin kielen vastustajien hengentuotteita. Vaikuttaa siltä kuin he usein turvautuisivat eräänlaiseen sanamagiaan: he tietävät hyvin että ruotsin taito on meriitti työmarkkinoilla, mutta he haluaisivat että tuo "kauhea" tosiasia lakkaisi olemasta, joten he viittaavat usein siihen seikkaan, että löytyy lukemattomia työpaikkoja joissa ruotsin taitoa ei käytännössä tarvita, ikään kuin tämä tosiseikka muka todistaisi heidän väitteensä ruotsin yleisestä hyödyttömyydestä.

Kaksikielisenä suomalaisena olen erittäin tietoinen siitä seikasta, että meille kaksikielisille tuo kaikki on hyvin konkreettisesti totta. Meidän elämässämme kaksikielisyys on todellakin ollut sekä rikkautta että voimavara täsmälleen samalla tavalla kuin koulutus ja ammattitaito, ja itse asiassa vielä enemmänkin. Se että hallitsee molemmat kansalliskielet äidinkielenomaisesti antaa totisesti koko elämää varten tietyn etulyöntiaseman. Se on, käyttääkseni vielä kolmatta noista sanoista, erittäin hyödyllistä. Mutta, kuten totesin, aina löytyy kettuja joiden mielestä pihlajanmarjat ovat happamia.  

[do.ut.des]

Se että nuo sanat on viime vuosina kulutettu puhki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että termit "rikkaus", "voimavara" ja "hyödyllisyys" olisivat menettäneet merkityksensä. Ne ovat tietenkin edelleen totta silloin kun niitä käytetään asioista joihin ne todella sopivat.  

Kerro paljasjalkaiselle rahvaalle, kellä on valta ja voima määritellä mikä on totta ja mikä on tarua tässä maassa?

Jättää kovin ristiriitaisen kuvan, jos "monikulttuurisuus on rikkautta"TM ja "kaksikielisyys on rikkautta"TM - ainoastaan toinen "virallinen totuus" olisi totta.

[Aldaron]

Se että nuo sanat on viime vuosina kulutettu puhki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että termit "rikkaus", "voimavara" ja "hyödyllisyys" olisivat menettäneet merkityksensä. Ne ovat tietenkin edelleen totta silloin kun niitä käytetään asioista joihin ne todella sopivat.  

Kerro paljasjalkaiselle rahvaalle, kellä on valta ja voima määritellä mikä on totta ja mikä on tarua tässä maassa?

Jättää kovin ristiriitaisen kuvan, jos "monikulttuurisuus on rikkautta"TM ja "kaksikielisyys on rikkautta"TM - ainoastaan toinen "virallinen totuus" olisi totta.

Tuossa kohtaa syyllistyt päättelyvirheeseen. Sama juttu kuin jos väittäisit että se tosiseikka, että lause "Jänis on petoeläin" on epätosi todistaisi myös sen, että lause "Susi on petoeläin" on muka epätosi.

Mietipä asiaa silta kannalta mitä edellisessä viestissäni kirjoitin. Onko susi ehkä sittenkin petoeläin? Ja onko meillä kaksikielisillä ehkä sittenkin ollut elämässämme hyvinkin konkreettista ja monenlaista hyötyä siitä että kykenemme käyttämään molempia kansalliskieliä äidinkielenomaisesti?

Ne vanhemmat jotka sijoittavat lapsensa kielikylpypäiväkoteihin ja -kouluihin ovat tajunneet tämän tosiseikan.

Vielä pieni kielellinen huomautus. Sana "rahvas" on kollektiivinen termi. Voit toki sanoa kuuluvasi rahvaaseen (mitä ikinä tuolla sääty-yhteiskuntaan kuuluvalla termillä sitten nykyoloissa tarkoitatkin), mutta et voi kutsua itseäsi "rahvaaksi". Tuohon "rahvas"-sanan väärään käyttöön yksilöä kuvaavana terminä olen kyllä törmännyt joskus ennenkin.