Professori: Suomesta tulossa velkazombi

[koli]

Professori: Suomesta tulossa velkazombi

Kansainvälisen finanssikriisin ennustanut professori Steve Keen toteaa, että Suomessa yksityisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on vaarallisen suuri. Suomesta on tulossa seuraavan taantuman myötä elävä kuollut.

Keenin ennusteet perustuvat kansainvälisen järjestelypankin tilastoihin, joita hän tutki uutta kirjaansa (Can We Avoid Another Financial Crisis) varten. Keenin mukaan pankkien holtiton lainananto ja yksityinen velka ovat paljon julkista velkaa suurempi ongelma.
Poliittisessa keskustelussa yksityisestä velasta ei kuitenkaan koskaan puhuta, sillä yksityiseen velkaan perustuvat talouskuplat ovat korruptoitunutta poliittista järjestelmää ohjaavalle pankkisektorille kultakaivoksia. Tämän vuoksi ainoat valtapuolueiden tarjoamat lääkkeet talouden taantumaan ovat leikkaukset ja palkka-alennukset.
Professori vertaa velkakatastrofia kohti kulkevia maita Irlantiin. Irlannissa nopea talouskasvu perustui kokonaan yksityisen velan räjähdysmäiseen lisääntymiseen. Kun Irlannin velkakupla puhkesi, kasvu romahti välittömästi. Nyt maa virkoaa siksi, että velan määrä on alkanut jälleen kasvaa, vaikka pankkien propagandatorvina toimivat "talousviisaat" väittävät, että kasvu johtuu tylystä leikkauspolitiikasta.
Keen kutsuu pankkien rampauttamia talouksia velkazombeiksi, koska ne ovat kuin käveleviä ruumiita – ne ovat menettäneet elinvoimaisuutensa vaikka eivät olekaan täysin kuolleita.
Mahdollisia tulevaisuuden velkazombeja ovat maat, joissa yksityisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on yli 1,5-kertainen ja joissa velka kasvaa yli 10 % suhteessa BKT:hen vuosittain.
Keenin mukaan tulevaisuuden velkazombeja ovat muun muassa Kiina, Ranska, Kanada, Australia sekä Pohjoismaat – Suomi, Ruotsi ja Norja. Suomessa yksityistä velkaa on kertynyt jo lähes 180 % BKT:hen verrattuna. Jos ja kun velkakriisi iskee potentiaalisiin zombimaihin, tulee kysyntä kansainvälisillä markkinoilla romahtamaan, jolloin taloudellinen vahinko moninkertaistuu.

http://magneettimedia.com/professori-suomesta-tulossa-velkazombi/

[mattima5]

Kyllä näin on. Onneksi vasemmiston mielestä meillä on varaa mamuihin kun me olemme niin rikkaita ja "oikeiston" mielestä myös. 

[Kela_Platinum]

Selvästi lääke on ottaa lauma kehitysmaalaisia elämään sosiaalituilla koko elämäksi. Näin ainakin hallituksen ja oppositionkin mielestä.

[Kaptah]

Jotenkin välillä tympii se, että kun joku esittää järkeviä ja mielenkiintoisia väitteitä taloudesta, ei aiheesta saada muuta keskustelua kuin väsyneitä one-linereita mamuista.

Vaikka Suomeen ei otettaisi enää yhtään mamua, tämä ongelma ei häviäisi mihinkään. Ehkä se olisi vähän lievempi, mutta ei tämän maan taloutta maahanmuuttopolitiikalla pelasteta.

[Tabula Rasa]

Työn hintaa alemmas poistamalla välikäsiä. Nythän työn hinnasta yli 50% on erilaisia maksuja. Työllistämisestä siis kannattavampaa. Mutta ilmeisesti säädöspurkutalkoot on peruttu ja tilalle otettu rikkauden hehkutusta.

[mattima5]

Jotenkin välillä tympii se, että kun joku esittää järkeviä ja mielenkiintoisia väitteitä taloudesta, ei aiheesta saada muuta keskustelua kuin väsyneitä one-linereita mamuista.

Vaikka Suomeen ei otettaisi enää yhtään mamua, tämä ongelma ei häviäisi mihinkään. Ehkä se olisi vähän lievempi, mutta ei tämän maan taloutta maahanmuuttopolitiikalla pelasteta.

Kyllä helpottaisi huomattavasti jos maamme olisi suomalainen. Mamut maksaa miljardin vuodessa ja lisää tulee.

Talous korjaantuu eroamalla EUsta ja eurosta ja vähentämällä 50% julkisen sektorin loisista.

Mamuja ottamalla ja pitämällä rajat auki EUn asia ei korjaannu koskaan, ei koskaan.

[yks vaan]

Vaikea aihe ja juuri siksi pitäisi tehdä ne helpot ja selvät liikkeet pois alta. Kuten juuri tuo matuilulle stoppi.

[Mika]

Jotenkin välillä tympii se, että kun joku esittää järkeviä ja mielenkiintoisia väitteitä taloudesta, ei aiheesta saada muuta keskustelua kuin väsyneitä one-linereita mamuista.

Vaikka Suomeen ei otettaisi enää yhtään mamua, tämä ongelma ei häviäisi mihinkään. Ehkä se olisi vähän lievempi, mutta ei tämän maan taloutta maahanmuuttopolitiikalla pelasteta.

Muuten samaa mieltä, mutta jos puhutaan maan taloudesta, mamupolitiikalla on kyllä siihen paljonkin vaikutusta. Yksityinen velkaantuminen on kokonaan toinen asia.

[Stone]

Suomi on jo zombi eli elävä ruumis. Vanha omien velkojensa idioottimaksaja taxissa matkalla ilman jarruja  etnohelvettiin. Kunhan nyt vielä jaksetaan maksaa kusipääsakujen järjestämät Kreikan idioottiasevelat supertakuulla. Hei, me voitetaan tällä sanoi käteinen (kok), Tyhmä Suomen kansa, elää kuolemaansa ja lopussa suurmoskeija häämöttää. Suomen kansan olisi syytä tehdä exit ja katkoa kahleensa.

[Äpyli]

Onkos joku muuten lukenut artikkelissa mainittua Steve Keenin kirjaa? Käsittääkseni Keen kannattaa velkadeflaatiota eli näkemystä, jonka mukaan taantumat ovat seurausta supistuvasta kokonaisvelasta. Keynesiläisessä perinteessä laman torjumiseksi voidaan laskeva yksityinen velka ikään kuin "vaihtaa" julkiseksi velaksi kasvattamalla julkista velkaa, minkä oletetaan korjaavan kokonaiskysynnän supistumista. Kun tätä velkaa on sitten tarpeeksi, sitä ei pystytä maksamaan takaisin edes vakaan hintakehityksen oloissa, saati deflatorisissa oloissa. Velat pitäisi näin ollen joko viedä selvitykseen, armahtaa tai strukturoida uudelleen. Laajat velka-armahdukset ovat kuitenkin käytännössä poliittisesti vaikeita. Ajaudutaan siis tilanteeseen, jossa ei ole hyviä ratkaisuja; edessä voi olla vuosikymmeniä kestävä taantuma tai inflaatiovaikeudet, mikäli kieltäydytään tunnustamasta velkaa ja kasvatetaan julkista velkaa edelleen.

On se kyllä surkuhupaisaa, kun lehdissä hehkutetaan sitä, että tammi-maaliskuussa Suomen bkt kasvoi 1,5 prosenttia vuoden takaisesta. Jee! Talousvaikeudet voitettu! KIKY! Jaa mitä, vienti sakkasi huhtikuussa 11%? Ei kuulu, ulululu, Suomi nousuun, lisää velkaa, maahanmuuttoa ja unelmaa!

[Golimar]

Suomen talousongelmat johtuvat eurosta / EU:sta, järjettömän suuresta julkisesta sektorista, haittamaahanmuutosta ja tolloista päättäjistä jotka ovat ottaneet velkaa käsittämättömän määrän rahoittaakseen hulluuden.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kehitys/

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/veroeurojen-kaytto/

[ISO]

Varmasti tässä tilanteessa kannattaa pitää inttipäisesti kiinni kansainvälisistä sopimuksista,  joita kukaan muu ei noudata, ja rahdata tänne tunkeutujalaumoja vailla minkäänlaista kotoutumisen mahdollisuutta.

[Kulttuurirealisti]

Kun tätä velkaa on sitten tarpeeksi, sitä ei pystytä maksamaan takaisin edes vakaan hintakehityksen oloissa, saati deflatorisissa oloissa. Velat pitäisi näin ollen joko viedä selvitykseen, armahtaa tai strukturoida uudelleen. Laajat velka-armahdukset ovat kuitenkin käytännössä poliittisesti vaikeita. Ajaudutaan siis tilanteeseen, jossa ei ole hyviä ratkaisuja; edessä voi olla vuosikymmeniä kestävä taantuma tai inflaatiovaikeudet, mikäli kieltäydytään tunnustamasta velkaa ja kasvatetaan julkista velkaa edelleen.

Kreikka on esimerkkinä tilanteesta, jossa EU-koneisto ja finanssisektori roikuttavat sitä löyhässä hirressä pitkään ja pumppaavat samalla maasta kansallisvarallisuutta yksityisen sektorin sijoittajille. Nykyinen velkojen järjestely ei ole riittänyt, ja tölkkiä potkitaan eteenpäin, aina seuraaville vaalikausille.

Suomessa pitäisi pyrkiä talouden tervehdyttämiseen ja velkaosuuden pienentämiseen sekä julkisella että yksityisellä puolella. Sen sijaan otetaan kymmenin tuhansin huollettavia, ja ay-liikkeen (ja hallitusten!) johdolla pidetään aloittavien ja kasvavien yritysten mahdollisuudet työllistää liian vaikeana.

[Vaniljaihminen]

Ylen teksti-tv:ssä oli eilen tietysti sellainenkin uutinen, että Suomen talouden mainittiin kasvaneen jonkin verran, koska rakennusala ja palvelut(!) olivat parantaneet tulostaan. Ja nämä palvelut tietysti olivat niitä palveluja, joita valtio oli ostanut yksityisiltä velkarahalla arvatkaa keiden elättämiseen.

[Ari-Lee]

Otsikko taas passiivissa aivan kuin kyseessä olisi jokin luonnonvoima. Suomi on nyt kuitenkin EU-kunnossa aivan kuten päättömät päättäjät sen halusivat olevan. Kyse on tahtotilasta. Vaikeistakin ajoista selviää kun on riittävästi korjaavia liikkeitä. Nythän korjaavia liikkeitä tehdään jatkuvasti väärään suuntaan. Arvostelijoita ja tilanteen uhreja paheksutaan ja halveksitaan aivan kuin he olisivat syyllisiä kaikkien pahaan tilanteeseen. Seuraavaksi taas lisätään hankkeita ja koordinaattoreita. BKT nousee, mutta se on pahanlaatuista. Tällaista se on kun piti saada Katainen ytimeen. Kataiselle ja Rehnille on ikävä kyllä jatkuvuutta luvassa. Toinen luonnollisempi syy huonoon tilanteeseen on demokratia ja parlamentarismi. Jos järjellistä hallitusta ei saada kasattua niin kasataan Frankensteinin hallitus. Ja taas hallitus saa lisätuhoa aikaiseksi.

Irti €:sta, irti EU:sta, pahanlaatuinen maahanmuutto seis. Suomeen on saatava oikea oppositiopuolue.

[Kulttuurirealisti]

BKT nousee, mutta se on pahanlaatuista.

Tuo on erinomainen pointti. Pitäisi päästä irti siitä ajattelusta, että kaikki BKT:n kasvu on hyväksi kansalle. Nykymamuvirta on veronmaksajalle pahempi kuin klassinen "rikotut ikkunat" -esimerkki. Nyt maksetaan siitä, että voidaan tulevaisuudessa maksaa lisää, tyhjästä.

[Totti]

Proffan jutun pääviesti oli se, että kaikki (kehittyneet) taloudet kasvavat vain velan turvin. Heti kun velanottoa vähennetään, alkaa talouskriisi.

Tämä ei ole kovin yllättävää, koska uusi poliittinen talousajattelu tukeutuu voimakkaasti jatkuvan talouskasvun pyrkimykseen vaikkei edellytyksiä siihen olisi.

Esimerkki:

Suomeen perustetaan kenkätehdas, jotta kansa voisi vaihtaa virsuista kalliimpiin puukenkiin. Talous kasvaa heti kun tehdas rakennetaan ja kunnes kaikki ovat vaihtaneet virsunsa puukenkiin. Mutta kun kaikilla lopulta on puukengät, talous ei enää kasva (rahaa ei käytetä enemmän kun ennen) vaan BKT alkaa laskemaan tasolle, joka on korkeampi kun virsuaikaan (puukengät ovat kalliimpia ja joudutaan vaihtaa määräajoin), mutta matalampi kun ostobuumin aikaan. Sama tapahtuu sitten kun uusi innovaatio, tennarit, tulivat markkinoille. Hetken kaikki vaihtavat puukengät tennareihin ja taas BKT nousi, ja laski.

Kun länsimaissa sosialistien populismi tuli muotiin, siis erinäisten julkisten palvelujen ja tukien kasvattaminen vaalilupausten myötä, valtion rahantarve vain yltyi. Keinoina rahan haalimiseen on lainaaminen ja verottaminen.

Johtuen verotuksen rakenteesta, verotulojen suuruus riippuu kuitenkin täysin BKT:sta, jonka seurauksena yhä kasvava julkinen sektori vaatii myös alati kasvavan BKT:n. Tämän seurauksena poliitikot peräänkuuluttivat jatkuvaa talouskasvua eikä puukenkä- ja tennaribuumin jälkeistä BKT:n laskua haluttu hyväksyä, koska sehän tarkoittaisi, että poliitikoilla oli seuraavissa vaaleissa vähemmän raha jolla ostaa ääniä.

Tämän seurauksena poliitkot alkoivat keksimään talouskasvua ylläpitäviä keinoja vaikkei varsinaista kysyntää siihen ollut. Uusien kenkäinnovaatioiden puuttuessa, markkinoille työnnettiin löysän rahapolitiikan kautta yhä enemmän rahaa josko joku kuitenkin ostaisi vielä lisää tennareita kaappeihin lojumaan. Eli (turhaa) kulutusta ylläpidettiin löysällä rahapolitiikalla.

Pitkälti tässä on siis kysymys siitä, että uusia palveluja ja hyödykkeitä, joille olisi aidosti kysyntää, on yhä vähemmän tulossa markkinoille, joka tarkoittaa, että BKT ja siten verotulot kasvavat luontaisesti koko ajan heikommin tai ei ollenkaan. Ainoa tapa muuttaa BKT:n ja verojen heikko kasvu on työntää rahaa markkinoille velkaantumisen kautta.

Tämä trendi on ollut jo niin pitkään voimassa, että olemme tilanteessa missä BKT kasvaa lähes vain velan turvin (kuten proffan kaaviot osoittivat). Ts. heti kun velanottoa vähennetään, päädytään taloustaantumaan, joka on suhteessa yhtä syvä kun mitä velanotto sitä ennen oli korkea. Tästä myös seuraa, että vanhoja velkoja ei edes voi maksaa pois koska se taas hidastaisi kasvua.

Nykyinen poliittinen talousajattelu edellyttää siis jatkuvaa velanottoa ja velan kasvua. Tilanne, jonka näemme käytännössä kaikissa kehittyneissä maissa.

[Tabula Rasa]

Velkainvestoinnit eivät ole ongelma vaan voivat elvyttää taloutta. Esimerkiksi investoidaan halvempaan työhön, eli veroluonteisten maksujen kevennyksiin. Syömävelka syömävelan päälle kun jo korot ovat miljardiluokkaa on taas ylipaisuneen julkisen sektorin idiotismia.

[Arvoton]

Ymmärsivätkö kaikki ketjussa, että aloitus koski yksityistä velkaisuutta? Maailman suurin tekohengitettävä valtio  on USA, josta en löytänyt mainintaa.

[Totti]

Velkainvestoinnit eivät ole ongelma vaan voivat elvyttää taloutta.

Velkainvestointi eivät nykyään aiheuta sitä pysyvää tasonkorotusta talouteen kun mitä se teki vielä 100 vuotta sitten.

Käytännössä velkainvestointi nostaa maan taantumasta tasan niin pitkään kun velanotto jatkuu. Heti kun velanotto lopetetaan, uusi taantuma alkaa. Tämä oli juuri aloituksen proffan teesi ja oli luettavissa hänen käyristään.

Syy tähän on, että velalla enää nykyään luodaan mitään sellaista pysyvää investointia, jolla olisi jatkuva elvyttävä vaikutus.

Jos esim. velaksi rakennetaan moottoritie, talous kohenee juuri niin pitkään kun tietä rakennetaan. Eli sen ajan yritykset saavat alihankintakeikkoja ja työtä. Mutta heti kun tie on valmis hommat loppuvat ja palataan kortistoon ja tyhjiin tilauskirjoihin.
Kaiken kukkuraksi valtio saa kalliin tien ylläpidettäväksi ja rahat tietysti otetaan veronmaksajilta, joiden ostovoima laskee.

Ihan sama pätee yksityisten investointeihin. Jos valtio esim. takaa yrityksille investointilainoja, he eivät ala palkkaamaan niillä rahoilla lisää väkeä, vaan ostavat robotin, jolla saa entisetkin irtisanottua. Niin kauan kun robottilinjaa asennetaan, robotin valmistajalla on hommia ja työtä. Sen jälkeen hänenkin duunit loppuvat.

100 vuotta siten oli eri tilanne. Silloin valtio ehkä satsasi tiehen, joka mahdollisti tomaattien tuomisen nopeammin kaupunkien toreille ennen kun ne mätänivät. Viljelijän markkinat siis laajenivat ja tieinvestointi loi pysyvästi työtä farmilla.
Mutta nämä kaikki tiet on jo rakennettu eikä yhden uuden tien tekeminen enää paranna viljelijän tilannetta mitenkään. Hänen seuraava askel on juuri ostaa se robotti, joka hoitaa poimimisen ihmisten sijaan.

Velkaelvytys on siis tavattoman huono tapa yrittää torjua taantuma ja sen näkee siitä, että Suomi on velkalevyttänyt vuosia jo 130 miljardin edestä eikä taantumasta näy mitään loppua.

[Totti]

Ymmärsivätkö kaikki ketjussa, että aloitus koski yksityistä velkaisuutta? Maailman suurin tekohengitettävä valtio  on USA, josta en löytänyt mainintaa.

Ainakin minä ymmärsin, mutta yksityinen velka on poliittinen päätös. Keskuspankit ovat avainasemassa ja käytännössä ne reagoivat aina siihen poliittiseen tahtoon, joka kulloinkin vallitsee.

Yksityinen velkaantumisella on sen takia selvä poliittinen kytkös, joka pohjautuu juuri poliitikkojen pyrkimykseen kasvattaa BKT.

[Tabula Rasa]

Suomi ei ole elvyttänyt vaan ottanut syömävelkaa ja kasvattanut julkista sektoria.

Velkarahalla työn teettämisen hintaa alaspäin korvaamalla velalla veroluonteisten maksujen osuutta. Halvempi työntekijä on taas houkuttelevampi palkata->työllistävä vaikutus->työntekijöillä rahaa käytettäväksi talouteen->taloutta elvyttävä vaikutus.

[Paawo]

Keskuspankit ovat avainasemassa ja käytännössä ne reagoivat aina siihen poliittiseen tahtoon, joka kulloinkin vallitsee.
Yksityinen velkaantumisella on sen takia selvä poliittinen kytkös, joka pohjautuu juuri poliitikkojen pyrkimykseen kasvattaa BKT.

Akkurat. Yksityinen velkataakka alkaa monella olla tolkuttomalla tasolla. Paawon taloustieteen ymmärrys ei ole suurensuuri mutta sellainen käsitys on että taloudella kuin taloudella tulisi velkojen olla maksettavissa vaikka joku tulonlähteistä lakkaisikin olemasta esim. sairauden tai irtisanomisen takia.

Ei jaksa kuin ihmetellä niitä sub-urbaanien alueiden ihmisiä jotka +50kE yhteisillä bruttovuosituloillaan ostavat 250kE talon ja pari velkaista 20-30kE autoa.

[Totti]

Suomi ei ole elvyttänyt vaan ottanut syömävelkaa ja kasvattanut julkista sektoria.

Velkarahalla työn teettämisen hintaa alaspäin korvaamalla velalla veroluonteisten maksujen osuutta. Halvempi työntekijä on taas houkuttelevampi palkata->työllistävä vaikutus->työntekijöillä rahaa käytettäväksi talouteen->taloutta elvyttävä vaikutus.

Eli ehdotat, että valtion pitäisi siirtää sosiaali- ja eläkekulut itsensä maksettavaksi velkarahalla?

Nyt pitää ymmärtää, että yritykset eivät palkkaa ainoatakan henkilöä lisää vain sen takia, että palkkakustannukset laskevat.

Kaiken työnteon edellytys nimittäin on, että yrityksen tuotteille on kysyntää. Jos kysyntä ei kasva, lisätyövoimalle ei ole mitään tarvetta vaikka se olisi ilmaista.

Kaikki palkkakustannuksen subventointimallit ovat siis tuomittuja epäonnistumaan ellei kysyntä samalla kasva.

Toki voisi ajatella, että tuotteiden kysyntä kasvaa jos yritys siirtää alemmat palkkakustannukset hintaan.

Ongelmana tässä logiikassa on, että

- Useimmilla tuotteilla on luontainen kysynnän saturaatiopiste, jonka jälkeen sitä ei edes saa ilmaiseksi kaupan.

- Jos valtio elvyttää velaksi, velka pitää joskus myös maksaa pois ellei haluta päätyä vararikkoon. Ts. veroja pitää alkaa korottelemaan, joka tarkoittaa, että ostovoima ja siten kysyntä yritysten tuotteille laskee.

- Yritykset harvemmin kasvattavat volyymejä kannattavuuden kustannuksella. Alhaisemmat palkkakulut on siis järkevämpi työntää omistajien voittoihin kun lisätyövoiman hankkimiseen nostaakseen volyymejä.

Ehdottamasi malli voi siis korkeintaan siirtää taantumaa hieman eteenpäin kunnes velanmaksun aika koittaa. Eli taantuma lykätään tuleville veronmaksajille. Pahimmassa tapauksessa velkamäärä vain kasvaa eikä mitään elpyvää vaikutusta synny.

[duc]

Kirjoitetaanpa jotain työn merkityksestä suomalaiselle ihmiselle (ja sitten niille muillekin):

Moni suomalainen on työnarkomaani. Vastaavaa ei sanota esim. afrikkalaisista tai arabeista. Työllä ja ahkeruulla on, ja on ollut, viimeistään luterilaisuuden tänne saapumisen jälkeen valtava sosiaalinen merkitys. Työtä tekevää arvostetaan tässä maassa. Suomalaiset ovat olleet ulkomailla tunnettuja rehellisyydestään ja ahkeruudestaan. Velat maksetaan. Työtä tekemällä rakennettiin hyvinvointivaltio.

Näillä lähtökohdilla en ole erityisen huolissani, saako suomalainen maksettua asuntolainansa, jos laina on otettu maltillisesti ja harkitusti omiin tuloihin nähden. Toista oli esim. ns. subrime-luototus, jossa lainaa annettiin Yhdysvalloissa maksukyvyttömille ja ne kaatuivat pankkien syliin. Samaa typeryyttä oli nähtävissä suomalaisten pankkien toiminnassa 80- ja 90-lukujen taitteessa ennen pankkikriisiä Suomessa.

Suomen maine velkansa hoitavana kansana/valtiona pitänee lainahanat auki vielä valitettavan pitkään, ja toki yksityisten suomalaisten ylivelkaantuminen on sekin kasvussa. Jokaisella ei tolkku pelaa. Suu säkkiä myöten, sanotaan. Velanhoito on kuitenkin perin erilaista niissä maissa missä laiskuus ja petollisuus ovat hyve ahkeruuden ja rehellisyyden sijaan. Noista maista ei tule ottaa suuria määriä väkeä, joka pitää kynsin hampain kiinni esim. em. hyveistään.

Väestönvaihtoprojekti ei tuota ahkeria työläisiä, jos he eivät omaksu meikäläisiä arvoja, työnarkomaniaa ei liene kuitenkaan suositeltavaa omaksua, vaikka se kyllä helpottaa talousvaikeuksia. Vaan tuskin näin käy. Heillä on omat kulttuuriset keinonsa selvitä henkilökohtaistä taloushuolista. Nuo keinot vaan usein ovat meidän lakiemme vastaisia. Omien normiensa mukaan ne toki ovat sallittuja, eikä heitä huoleta, vaikka Suomen valtio menisi konkurssiin. Uusi loisimispaikka olisi seuraava huolenaihe.

Tästä syystä toivon, että suomalaisia perinteisiä hyveitä arvostettaisiin ja kunnioitettaisiin. Niihin kuuluvat ehdottomasti ahkeruus ja ylpeys oman työnsä jäljestä. Työtä ei tehdä vain rahan tähden.

[-PPT-]

Valtiontalouden ja yksityisen talouden vertailu ei mene ihan yks yhteen. Tietenkin molemmissa perusperiaate on että ei kovin kauan tuhlata enemmän kuin tienataan mutta esim valtionvelkaa ei ole koskaan tarkoituskaan maksaa kokonaan pois. Ceaucesculla oli pakkomielle tehdä juuri niin ja katsokaa mitä hänelle kävi.

[Rubiikinkuutio]

Valtiontalouden ja yksityisen talouden vertailu ei mene ihan yks yhteen. Tietenkin molemmissa perusperiaate on että ei kovin kauan tuhlata enemmän kuin tienataan mutta esim valtionvelkaa ei ole koskaan tarkoituskaan maksaa kokonaan pois. Ceaucesculla oli pakkomielle tehdä juuri niin ja katsokaa mitä hänelle kävi.

Tämä vasemmistolaisten velkarahallajuhlijoiden perushokema juuri lisää suomen ongelmaa. Suomen ongelma kun ei ole suuri velka, vaan liian suuret menot. Jos liian suuret menot yrittää laittaa kuriin, niin talous sakkaa. Siksi ongelmaan on puututtava ajoissa ennenkuin velka on liian suuri.

[Vaniljaihminen]

Se on se suuri ero, jota on niin vaikea tajuta: syömävelka ja kasvuvelka ovat eri asioita.

Vasemmisto pitää jo absoluuttisena faktana sitä, että talouskasvua ei saa olla koska 'kasvulla on rajansa'. Vertauksena on se vertaus bakteerien lisääntymisestä pullossa.

Voi pyhä yksinkertaisuus. Kun asia on todistettu pullovertauksella, sitä ei saa enää kyseenalaistaa, vaikka pullo ja bakteerit ovat melko huono vertaus sekä maailmasta että sen taloudesta.

[Tabula Rasa]

Totti, eikö kysyntä kasva kun ihmisillä on rahaa kuluttaa?

[Totti]

Totti, eikö kysyntä kasva kun ihmisillä on rahaa kuluttaa?

Ei välttämättä. Ihminen voi kuluttaa palveluja ja tuotteita vain rajallinen määrä: vaikka pihvin hinta olisi kaupassa 0 euroa, kulutus ei kasva jonkun pisteen yli koska ihmiset eivät vaan voi syödä lihaa loputtomiin. Samalla lailla autojen hinnan merkittävä lasku ei nosta autojen määrää koska harva tarvitsee monta autoa.

Juuri tämän takia varakkailla on yhä vaikeampaa löytää järkeviä kulutuskohteita ja raha käytetään enemmän erilaisiin abstrakteihin sijoituksiin kuten pörssiosakkeisiin tai turhakkeisiin kuten kalliisiin koruihin, jotka lojuvat pimeissä kassakaapeissa.

Kun siis ostovoima kasvaa yli tietyn kynnyksen, ylimääräinen raha alkaa kasaantumaan kiertävän talouden ulkopuolelle tehden hyvin vähän hyötyä. Samalla valtionvelka kasvaa kun yritettiin elvyttää lisäämällä ostovoima velaksi. Tämä asetelma ei mielestäni ole kovin oikeudenmukainen.

Joka tapauksessa ostovoiman nostaminen ottamalla valtiovelkaa ei ole mikään pysyvä ratkaisu.
Julkisen velan ottaminen tänään on nimittäin tulevaa verottamista. Eli kun nyt nostetaan 1000 euroa velkaa ja pistetään johonkin investointiin torjuakseen taantumaa, myöhäisempi veronmaksaja joutuu maksamaan sen takaisin. Myöhäisemmän veronmaksajan ostovoima siis laskee ja hän pääty vuorostaan taantumaan.

Tämän myötä julkinen velkaantuminen on moraalisesti hyvin kyseenalainen toimi jos velka ei mene pysyvästi tuottavaan investointiin, mitä se yleensä ei tee. Sehän tarkoittaa, että nykyinen sukupolvi päättää ulosmittaa tulevien sukupolvien veronmaksun ja siten työnteon omaan käyttöön.

Kyse on siis eräänlaisesta varastamisesta, missä määrätään lain voimalla, että joku henkilö tulevaisuudessa pitää maksaa meidän hyvinvoinnin.

Kreikka on erinomainen esimerkki tällaisesta varkaudesta. Siellä harrastettiin velkavetoista elvytyspolitiikkaa aina 80-luvulta saakka. Poliitikot yhdessä liittojen kanssa varmistivat huikeat palkankorotukset ja etuudet, jotka ostettiin julkisella velalla.

Kun sitten velkahanat menivät kiinni tuli takaisinmaksun aika ja koko lasku lankesi sille sukupolvelle, joka oli hengissä 2008 jälkeen. Edelliset sukupolvet siis jättivät omien kulutusjuhliensa laskun muiden maksettavaksi.