Case-Seinäjoki, kansainvälistymisen aste lakeuksilla

[Ur-ho-man]

Lauantain paperi-Ilkassa on sivun verran mielenkiintoista asiaa Seinäjoen kansainvälistymisestä. (en ole tsekannut onko sama verkossa)

Kokoan tähän lyhyesti päähuomiot.

- Muutto ulkomailta Seinäjoella on kasvanut viime vuosina tasaisesti, ei kuitenkaan räjähdysmäisesti
- Polki paikallaan vuoteen 2000 saakka, sen jälkeen ulkomaan kansalaisten lukumäärä kymmenessä vuodessa tuplaantunut.
- Ulkomaan kansalaisten määrä vuonna 2000 271 kpl, vuonna 2009 590 kpl
- Tulijoita kuudestakymmenestä maasta, eniten Viro, Venäjä, Burma, Ruotsi, Thaimaa
- Kuitenkin maakuntakeskusten häntäpäässä kansainvälistymisessä
- Ulkomaan kansalaisten määrä vain hieman yli 1% kokonaisasukasmäärästä mikä on vähemmän kuin vertailukaupungeissa (kaupunkeja ei kerrota jutussa)
- Seinäjoella enemmän Suomen kansalaisia kuin Vaasassa. Seinäjoki 57 506 (-ulkomaiset 620), Vaasa 59 324 (-ulkomaiset 3000)
- Valtuuston hyväksymässä strategiassa vuodelle 2016 tavoitteena on 5% osuus maahanmuuttajia. N. 600 maahanmuuttajan määrää tulisi siis kasvattaa n. 3000:een.
- Tarvetta perustellaan suurten ikäluokkien poistumisella työmarkkinoilta
- Kieliä kaupungissa 50 erilaista
- Peruskouluissa esim. afgaaneille opetetaan daria ja burmalaisille karennia
- Uskonnon opetukseen tullut uutena Islam ja Juutalaisuus

Elävän elämän esimerkkinä jutussa on Australiasta muuttanut suomalaisjuurinen kahden passin perhe. Äiti aussitutkinnon omaava ravitsemusterapeutti ja isä jo työllistynyt kirvesmies. Perheellä yksi lapsi.

Varsinainen unelmamaahanmuuttajaperhe siis kyseessä. Molemmat sijoittuvat aloille, joissa on Pohjanmaalla töitä tarjolla eli terveydenhuolto ja rakennusala. Lisäksi tausta huomioiden "kotoutumisvaikuksia" ei ole.

Perusteena Suomeen muutolle ovat juuret sekä lapsen kasvattaminen rauhallisessa ympäristössä.
- Sydneyssa hän olisi joutunut luokalle, jossa yhdeksän oppilaan vanhemmat kolmestatoista olisivat ulkomaalaisia eri puolilta maailmaa, äiti kuvailee.

--

Perhe on siis lähtenyt käytännössä monikulttuuria karkuun monokulttuuriin.

Huomio kiinnittyy tietyn ilmansuunnan tulijoiden puuttumiseen kokonaan maalistasta (suurimmat tulijamaat). Burman osalta, liekö kyseessä joku tiiviimpi yhteisö, joka on vetänyt sakkia samalle paikkakunnalle?

Vaasa-Seinäjoki -vertailu kertookin kaiken oleellisen Vaasan tilanteesta.

Valtuuston tavoite 5% ulkkisasteesta ryyditettynä perusteella on mielestäni sen tarkemmin harkittua perusmokutusta. Kasvavalla kaupungilla, joka imuroi nuorta kantisväkeä sisään, ei ole todellakaan mitään tarvetta paikata työvoimapulaa tuonti-ihmisillä. Olen 100% varma että jokaiseen avautuvaan toimeen löydetään hyvin koulutettu kotimainen tulija. Jos moiseen 5% tavoitteeseen ihan oikeasti pyritään viidessä vuodessa, niin kaikki kaupungin peruspalvelut tulevat ylikuormittumaan totaalisesti. Toivon mukaan se on vain utopistinen pää pilvissä -ajatelma eikä mitään realismia.

Se että kaupungin ulkomaalaisväestön määrä kasvaisi maltillisesti vaikkapa nykytahtia on täysin ok, mutta moinen rysäys näkyisi takuulla nagatiivisesti eri puolilla.

[skrabb]

Maassamuuton nosti puheenaiheeksi Helsingin Sanomat viime sunnuntaina. Lehden taulukot osoittivat, että maan 20 suurimmasta kaupungista Seinäjoki on vetovoimaisin maassamuutossa. Vaasa päätyi toiseksi viimeiseksi.

http://www.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=264&article=521828&Title=Virtuaali-Vaasa+p%E4%E4tyi+pakkaselle

Tiedän muutaman hyvin toimeentulevan perheen, jotka ovat muuttaneet Seinäjoelle pääkaupunkiseudulta.
Osan sukujuuret ovat E-Pohjanmaalla ja muuttojen syyt ovat moninaiset, mutta PK-seudun mamuiluun kyllästyminen on ollut yhteistä kaikille.

Eipä taitaisi kannattaa seinäjokisten päättäjien ryssiä mainettaan elättimamujen haalimisella, kun itsensä hyvin elättäviä veronmaksajiakin olisi tulossa kaupunkiin.

Liian värikäs ja äänekäs katukuva voipikin kääntyä itseään vastaan.

[apexi]

- Tarvetta perustellaan suurten ikäluokkien poistumisella työmarkkinoilta

Tuo ei ainakaan pidä paikkaansa kaupungin osalta. Eräs tuttava oli töissä kaupungilla ja kävi kyselemässä töitä samasta paikkaa, mutta kuulemma eläköityvien työntekijöiden tilalle ei palkata uusia, koska resurssipula.

[haermae]

Laitanpa tähän jatkoksi kun juttu osapuilleen samalta suunnalta on ja sivuaa aihettakin, kansainvälisyyttä. Ja työvoimapulaa.

3T-lehti kirjoittaa 20.4.2012 otsikolla "Tehtävä Pohjanmaalla" Vaasan ja muun Pohjanmaan tilanteesta työllisyyden ja kansainvälisyyden suhteen.

Poimintoja:

- Työpaikkojen määrä Vaasan Airport Parkissa lisääntynyt v.2000-2012 1300:sta 3600:een (tämänhetkistä kasvutahtia ei mainita).
- "Tarvitsemme jatkuvasti lisää teknisten alojen osaajia." Robert Olander, EnergyVaasa
- Yleisin vieras kieli Vaasassa on somali, venäjä tai arabia (mainittu tuossa järjestyksessä).
- Vaasalaisista jo lähes 7% puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Perusopetuksessa on lähes 700 mamu-taustaista lasta.
- Suurin osa maahanmuuttajista on tullut Pohjanmaalle pakolaisina. Opiskelemaan tai töihin tulevienkin määrä on nousussa.
- Päättyvänä lukuvuonna Vaasan korkeakouluyksiköissä on opiskellut lähes 800 ulkomaista tutkinto-ja vaihto-opiskelijaa.
- Viisi ulkomaista yritystä suunnittelee sivukonttoria Vaasaan, työpaikkoja luvissa mahdollisesti 20-50. Pari muuta on sijoittumispäätöksen tänä vuonna jo tehnyt, nimet vielä salaisia.
- "Tuulivoima-alan toimijoita, esimekiksi rahoittajia ja palveluyrityksiä tulee Suomeen ja Vaasaan aivan varmasti lisää lähiaikoina" vakuuttaa Vaasan Seudun Kehitys Oy:n Raine Vasanoja.
- Tuulivoimapuistoja rakentava Saksalainen Prokon perustanut konttorin Vaasaan, työllistää tällä hetkellä 4 henkeä (myyntineuvottelijoita). Voi mahdollisesti perustaa huoltokonttorin kunhan saavat tuulipuistoja rakennettua.
- 1 kpl kesätyöntekijöitä palkattu mainostamaan Vaasaa. "..kampanja Suomen parhaasta kesätyöpaikasta sai toivottavasti nuoret osaajat huomaamaan että Vaasassa on paljon hyviä työpaikkoja ja mukava asumisympäristö(*" kertoo Robert Olander.
- Toimituksen kommentti -osassa Pia Hyvönen toteaa, että Vaasan energiakeskittymä tarvitsee lähivuosina yhteensä 10000 taitavaa ihmistä, jotta saavuttaisi tavoitteensa olla v. 2020 mennessä 20000 henkeä työllistävä energiametropoli.


10000 hengelle olisi siis tarvis, mutta jos jutun luvut laskee yhteen, työllistetty on 4 + yksi kesätyöntekijä, ja toiveissa on lisäksi työllistää 20-50 henkeä. Jutussa käsitellään useiden Pohjanmaalla toimivien suurten firmojen tilannetta ja näkymiä, mutta yhtään numeroa ei mainita siitä montako ne suunnittelevat työllistävänsä.

Jutun tietojen mukaan Pohjanmaalla oli v. 2012 helmikuussa 8056 työnhakijaa, eli 6,9% työttömyysaste. Koko maan vastaava oli 9,6%.

Summa summarum: Tarvittais vähän insinöörejä, saatiin paljon somaleja. Työvoimapula karjuu.

Kiinnostavaa olisi tietää mikä osa mainitusta 7%:n mamu-osuudesta sijoittuu 6,9%:n työttömyysosuuteen.

*) Skrabb ylempänä kirjoitti Vaasan houkuttelevuudesta muuttokohteena.

[acc]

Elävän elämän esimerkkinä jutussa on Australiasta muuttanut suomalaisjuurinen kahden passin perhe. Äiti aussitutkinnon omaava ravitsemusterapeutti ja isä jo työllistynyt kirvesmies. Perheellä yksi lapsi.

Varsinainen unelmamaahanmuuttajaperhe siis kyseessä. Molemmat sijoittuvat aloille, joissa on Pohjanmaalla töitä tarjolla eli terveydenhuolto ja rakennusala. Lisäksi tausta huomioiden "kotoutumisvaikuksia" ei ole.

Perusteena Suomeen muutolle ovat juuret sekä lapsen kasvattaminen rauhallisessa ympäristössä.
- Sydneyssa hän olisi joutunut luokalle, jossa yhdeksän oppilaan vanhemmat kolmestatoista olisivat ulkomaalaisia eri puolilta maailmaa, äiti kuvailee.

--

Perhe on siis lähtenyt käytännössä monikulttuuria karkuun monokulttuuriin.

Juuri näin.. karkuun oli lähdetty, mutta olisi niitä rikastumattomia paikkoja löytynyt lähempääkin vaikkapa NSW:stä ja Queenslandistä.

[sangria del vhm]

Huomio kiinnittyy tietyn ilmansuunnan tulijoiden puuttumiseen kokonaan maalistasta (suurimmat tulijamaat). Burman osalta, liekö kyseessä joku tiiviimpi yhteisö, joka on vetänyt sakkia samalle paikkakunnalle?

Burmalaiset ovat juurikin oikeita kiintiöpakolaisia Burman ja Thaimaan väliseltä Karennialueelta, eivät ole kovin konfliktihenkisiä ihmisiä. Seuraavaksi on vuorossa Kongosta olevia ryhmiä, keskustelu on jo virinnyt ja sanastobingoa voi pikkuhiljaa ruveta pelaamaan lehteä lukiessaan.