2012-04-12 Seminaari: Muuttoliikkeet ja maahanmuutto kasvava tulevaisuuden ilmiö

[Roope]

Globaalit muuttoliikkeet ja maahanmuutto huomenna -seminaari 12.4.2012

Muuttoliikkeet ja maahanmuutto kasvava tulevaisuuden ilmiö

Globaali muuttoliike on ilmiönä ikiliikkuja. Kehitysmaissa painottuu huonoina aikoina pakolaisuus, mutta hyvinäkään aikoina kehitysmaat eivät pysty työllistämään suuria nuoria ikäluokkiaan, summaa seminaarin puheenjohtaja, dosentti Arno Tanner Maahanmuuttovirastosta.

Virastossa torstaina 12.4. järjestettävässä Globaalit muuttoliikkeet ja maahanmuutto huomenna -seminaarissa käsitellään tulevaisuuden globaalien väestömuutosten ja muuttoliikkeiden syitä ja seurauksia erityisesti tulevaisuuden näkökulmasta.

Seminaarin tarkoitus on tukea ja taustoittaa tulevan Suomen maahanmuuttostrategian 2020 valmistelutyötä hakemalla vastauksia kysymykseen, millaisiin globaaleihin mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee varautua.

"Perustarpeita eivät lait ja strategiat muuta"

– Saharan eteläpuolisen Afrikan maita yhdistää inhimillisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestämätön kriisien ja konfliktien kierre, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Marikki Stocchetti toteaa.

Ratkaisemattomat ongelmat tuottavat jatkuvasti uusia maahanmuuttovirtoja kehitysmaista, mikä on dosentti Tannerin mukaan ymmärrettävää:

– Niin kauan kuin turva, ruoka ja toimeentulo ovat ihmisen perustarpeita, eikä lähtöympäristö pysty näitä tarjoamaan, paine on muualle. Tätä faktaa paraskaan laki tai strategia ei pysty muuttamaan.

Suomessa voi olla osalle tästä väestä kysyntää, ja toisaalta rajojen sulkemisella maahanmuutolta olisi laajempiakin vaikutuksia. Globaalissa maailmassa valtiot ovat toisistaan riippuvaisia, ja muuttoliikevirrat ovat osa tätä ilmiötä. Ihmisten liikkuessa maasta toiseen liikkuvat samalla resurssit ja tieto.

– Keskinäisriippuvuuden globaalit verkostot ovat Suomelle elintärkeitä. Tätä riippuvuussuhdetta korostaa maamme talouden pitkälle erikoistunut luonne. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus perustuu ulkoisten yhteyksien jatkuvuuteen, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo.

Tuleva maahanmuuttostrategia tervetullut

Tanner toivottaa maahanmuuttostrategian 2020 tervetulleeksi. Kun strategiaa valmistellaan sisäministeriössä, on varottava sinisilmäisyyttä uhkien edessä sekä liikaa toiveikkuutta siinä, kuinka maahanmuutto ja työvoimatarpeet kohtaavat.

– Kansallinen etu on silti otettava rohkeasti esiin, Kanadan tapaan. Siellä kieltä oppiva ja kotoutumishaluinen saa erityisetuja maahanmuuttoprosessissa. Maahanmuuttajan kohtelemisesta avuttomana hoivattavana on päästävä eroon, Tanner huomauttaa.

Helsingin yliopiston dosentin Pasi Saukkosen mukaan niin naiivista optimismista kuin uhkakuvistakin päästään parhaiten eroon tiedolla:

– Vaikuttaminen, samoin kuin ongelmien ehkäisy ja hyötyjen maksimointi, vaatii tietoa siitä, mitä todella tapahtuu ja miksi. Se vaatii myös sitä, että maahanmuutosta ja sen seurauksista voidaan keskustella asiallisesti ja perinpohjaisesti, kuten kaikista muistakin yhteiskunnan normaaleista ilmiöistä. Tässä on haaste suomalaiselle maahanmuuttopolitiikalle 2020.

Vaikka kansallinen etu nähdään tärkeimpänä, emme voi sulkea silmiämme globaalilta vastuulta.

– Kehitysapuun voitaisiin rakentaa väyliä, jossa lähtömaat pystyvät hyötymään Euroopan diasporistaan vauraammissa maissa. Olisi tuettava yhteishankkeita, molempia osapuolia hyödyttäviä ideoita sekä maahanmuuttajien rahallisia ja muita investointeja lähtömaihin, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tanja Tamminen painottaa.

Maahanmuuttovirasto

Onpa taas skitsofrenisen oloista lausumaa, jopa pelkästään Tannerilta itseltään. Ei Suomeen ole erityistä tunkua sellaisista ihmisistä, joille olisi kysyntää. Osaaville ja koulutetuille on huomattavasti enemmän vetoa muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Tänne olisi kyllä mielellään tulossa niitä, jotka pyrkivät tyydyttämään perustarpeitaan haluten ruokaa, turvaa ja toimeentuloa. Heille yritetään kovasti keksiä jotain tekemistä sen jälkeen, kun he ovat onnistuneet pääsemään maahan, mutta kysyntää heille ei lain kaidalla polulla kulkien juurikaan ole. Mutta jos heitä ei oteta, niin Tannerin mukaan vaihtoehto on taas kerran rajojen sulkeminen maahanmuutolta.

Se on aika sama mistä paineet siirtolaisuuteen lopulta johtuvat, mutta muuttovirtoja joko säädellään parhaan ymmärryksen mukaan laeilla, strategioilla ja tarvittaessa voimankäytöllä tai sitten maahanmuuttoa ei säädellä. Ruotsissa on kallistuttu yhä enemmän jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja toivottu kaiken kuin ihmeen kaupalla lopulta järjestyvän parhain päin. Huonolta ja huonommalta näyttää.

Tanner taas tuntuu taipuvan siihen, että helpotetaan tulemista, kun niin kovasti haluavat tulla. Tulevat, jos päästetään. 22 000 tunisialaista seilasi viime vuoden huhtikuuhun mennessä Italiaan, mutta palauttamisen sijaan (vain murto-osa oli mahdollisesti pakolaisia tai edes varsinaisia turvapaikanhakijoita) heidät otettiin vastaan, jaettiin oleskeluluvat ja lähetettiin eteenpäin muun Euroopan riesaksi. Tällä eleellä saatiin aikaan paljon enemmän pahaa kuin hyvää, paitsi jos Italian temppu johtaa Schengen-alueen sisärajojen valvonnan tiukentamiseen, kuten Ranskan presidentti Sarkozy on uhkaillut.

[akez]

– Niin kauan kuin turva, ruoka ja toimeentulo ovat ihmisen perustarpeita, eikä lähtöympäristö pysty näitä tarjoamaan, paine on muualle. Tätä faktaa paraskaan laki tai strategia ei pysty muuttamaan.

Niin varmastikin, mutta huomioiden maailman väestömäärät ja väestön räjähdysmäinen kasvu kehitysmaissa, niin me emme pienenä maana tätä ongelmaa pystyisi ratkaisemaan täällä, edes ottamalla koko kehitysmaiden liikaväestö tänne. Seuraukset ainoastaan olisivat katastrofaaliset myös täällä. Muistetaan myös se ekologia ja vihreät arvot. Siksipä ainoa realistinen mahdollisuus tilanteen hoitamiseksi on laittaa asiat kuntoon siellä paikanpäällä. Mitäs, jos kokeilisivat vaikka välillä ratkoa nämä ongelmat siellä ihan omin voimin sen sijaan, että kippaavat ne tänne. Oma vastuunotto ryhdistää. Mm. kiinalaiset ja monet muut ovat onnistuneet varsin mainiosti käyttäen suoria investointeja ja lainoja, ilman täysin tehotonta ja passivoivaa kehitysapua.

Suomessa voi olla osalle tästä väestä kysyntää, ja toisaalta rajojen sulkemisella maahanmuutolta olisi laajempiakin vaikutuksia.

"Voi olla kysyntää" ei riitä perusteluksi millekään. Se on helppo ymmärtää, kun asiaa vähän miettii. Sähkölamppuja voi jemmata varastoon, jos sattuu lamppu palamaan, mutta ihmisiä ei voi jemmata varastoon "varmuuden vuoksi" aiheuttamatta yhteiskunnallisia ongelmia. Työttömyyttäkin kun meillä on jo valmiiksi riittävästi ja mm. Etelä-Euroopan nuorison työttömyyslukemat ovat karmeita.

Eikähän niitä rajoja kukaan ole maahanmuutolta vaatinut sulkemaan. Lähinnä keskustelua käydään haittamaahanmuutosta ja sen ongelmista, sekä niiden minimoimisesta.

[Kivikova]

Ihmisten liikkuessa maasta toiseen liikkuvat samalla resurssit ja tieto.

Ai, noinko on asian laita. Itse saan tietoa netistä ja jos haluan tietoa jostain sikäläisestä kulttuurista, laitan vaikka paikalliselle mailia tai lompsin kirjastoon. Käsittääkseni myöskään resurssien liikuteltavuuteen ei vaikuta oleellisesti se, että tänne asutettaisiin jokin vähemmistö resurssia tuottavasta maasta. Vastaavasti suomalaisten ei tarvitse muuttaa kyseiseen valtioon samaisesta syystä.