2012-04-11 YLE: Ulkomaalaisten perheenyhdistämistä voidaan vaikeuttaa

[juge]

Ministeriön selvitys: Ulkomaalaisten perheenyhdistämistä voidaan vaikeuttaa

Suomeen ulkomailta tulevien perheenyhdistämissäännöksiä saatetaan kiristää. Sisäasiainministeriön selvityksessä pidetään mahdollisena, että humanitaarista suojelua saavien ihmisten perheenjäseniltä vaadittaisiin jatkossa riittävää toimeentuloa, jotta perheet voitaisiin yhdistää.

Selvitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle, jonka jälkeen ryhdytään valmistelemaan mahdollista lakimuutosta.

Humanitaarista suojelua voidaan myöntää ihmisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa ympäristökatastrofin tai heikon turvallisuustilanteen takia. Nykyisin näiden ihmisten perheenjäsenet voivat saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella.

Selvityksessä ehdotetaan myös uuden maahanmuuttajien asuntovaatimuksia pohtivan hankkeen aloittamista ensi vuoden alusta alkaen. Tarkoituksena olisi tutkia, tulisiko Suomessa asuvalla perheenjäsenellä olla tietynlainen asunto, ennen kuin muulle perheelle voidaan myöntää oleskelulupa.

Suomi myöntää kansainvälistä suojelua kolmessa eri luokassa: pakolaisaseman, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Nykyisin perheen yhdistämiseen ei vaikuta Suomessa asuvan maahanmuuttajan toimeentulo eikä asunto. Suomen lainsäädäntö on linjassa EU-säädösten kanssa.

Suomessa myönnettiin viime vuonna turvapaikka 169 ihmiselle, toissijaista suojelua 714 ihmiselle ja humanitaarista suojelua 143 ihmiselle.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/04/ministerion_selvitys_ulkomaalaisten_perheenyhdistamista_voidaan_vaikeuttaa_3397438.html

[nitkunatku]

Näinköhän? Paino sanalla saatetaan.

[Roope]

Selvitys ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi

Hankkeen tarkoituksena oli selvittää kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen tarkistamisen mahdollisuuksia hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena oli selvittää jo tehtyjen lainmuutosten vaikutuksia, vertailla muiden Pohjoismaiden perhesideoleskelulupia koskevia säännöksiä ja tehdä esitys siitä, mitä muutoksia ulkomaalaislakiin mahdollisesti edelleen tarvitaan.

Selvityksessä kuvataan perhesideoleskelulupia koskevia kansainvälisiä velvoitteita ja EU:n perheenyhdistämisdirektiivin määräyksiä sekä vertaillaan eri Pohjoismaiden säännöksiä.

Selvityksessä ehdotetaan, että asetetaan hanke ulkomaalaislain perhesidelupia koskevien säännösten muuttamiseksi tavoitteena Suomessa jo käytössä olevan toimeentuloedellytyksen laajentaminen koskemaan myös humanitaarista suojelua saavien perheen yhdistämistilanteita. Hankeen käynnistymistä varten nyt valmistunut selvitys lähetetään laajalle lausuntokierrokselle. Myöhemmin, esimerkiksi vuonna 2013, asetetaan hanke muiden perhesideoleskelulupiin liittyvien kysymysten tarkasteluksi. Tuolloin selvitetään asuntoedellytyksen käyttöönoton soveltuvuutta Suomeen yhdessä ympäristöministeriön ja muiden relevanttien tahojen kanssa ja tarkastellaan jo tehtyjen muutosten vaikutuksia.

Tiedote 11.4.2012

Julkaisun verkkoversio (pdf 178 Kt)

Muutaman vuoden päästä voi ehkä olla jo jotain valmistakin, jos seuraava hallitus ei heitä lakiesitystä roskikseen.

[Aallokko]

Tarvitaanko siihen vuosia, että ymmärretään yksi plus yhden olevan kaksi?

[Roope]

Pelleilyksi meni, taas.

Selvityksessä ei ehdoteta toimeentuloedellytyksen käytön laajentamista koskemaan
myös toissijaista suojelua saavien perheen yhdistämistilanteita, koska se olisi
huomattavasti ongelmallisempaa.

Toimeentuloedellytystä ehdotetaan vain humanitaarista suojelua saaville, ei toissijaista suojelua saaville eli tämä "vaikeuttaminen" on käytännössä aivan yhtä tyhjän kanssa. Esimerkiksi viime vuonna vain 36 somalia sai oleskeluluvan humanitaarisista syistä, mutta 220 toissijaisen suojelun perusteella. Irakilaisilla luvut olivat vielä jyrkemmin 1 ja 341. EU-direktiivi kyllä mahdollistaisi myös toissijaista suojelua saavien toimeentulo- ja asuntoedellytyksen, mutta hallitus ei vain halua.

Tämän selvityksen yhteydessä on ollut mahdollisuus selvittää riittävän perusteellisesti
vain Skandinavian maiden käytäntöjä. Mielenkiintoista tietoa voisi saada myös muista
EU-maista kuten Saksasta, Alankomaista ja Isosta-Britanniasta. Näiden maiden
hallintojen ja oikeusjärjestelmien isommat erot suomalaiseen järjestelmään tekevät
kuitenkin vertaamisen erittäin haasteelliseksi ja resursseja vaativaksi työksi.

Voi herran jestas, että työ voi vaatia resursseja. Kuitenkin selvityksessä vedotaan eurooppalaisiin sopimuksiin, joiden tulkitsemisessa on ihan olennaista vertailla muiden Euroopan maiden käsityksiä samoista sopimuksista.

Pohjoismaisia säännöksiä ja käytäntöjä selvitettäessä voitiin havaita, ettei selkeää
pohjoismaista linjaa ole. Ruotsin ja Suomen päälinjaukset ovat lähellä toisiaan. EU:n
maahanmuuttopolitiikan ulkopuolisten Norjan ja Tanskan järjestelmät taas ovat
keskenään lähellä toisiaan, mutta kauempana suomalaisista ja ruotsalaisista
käytännöistä. Ruotsissa, jossa EU:sta johtuvat velvoitteet ovat samat kuin Suomessa,
toimeentuloedellytys on käytössä humanitaarista suojelua vastaavien perheenjäsenten
oleskelulupien kohdalla.

Aivan kuten arvelinkin. Kun pohjoismaista linjaa ei ole (mitä tekemistä YK:n pakolaissopimuksella ja EU:n perheenyhdistämisdirektiivillä ylipäätään on jonkin kuvitteellisen pohjoismaisen linjan kanssa?) ja Norja ja Tanska eivät ole samalla viivalla (Norja ei ole EU:ssa ja Tanskalla opt-out EU:n maahanmuuttodirektiiveihin), otetaan verrokiksi Ruotsi. Turvapaikkapolitiikassa se on edelleen Suomen esikuva kaikista karmeista virheistään huolimatta.

[jupeli]

Kunnallisvaalit lähestyy ja pakolaispolitiikkaa VOIDAAN kiristää ja taasen alkavat massiiviset sotilasharjoitukset ruotsalaisten kanssa koska Venäjä jne.

[falco]

Masentava mutta ei niinkään yllättävä uutinen. Sisäministeriö on Viljasen hallussa, joten sinänsä ei yllätä, jos ministeriö ehdottaa tuollaista. Toivottavasti poliittinen harkinta voisi vielä muuttaa ehdotusta siten, että muun humanitaarisen maahanmuuton perheenyhdistämiselle kuin pakolaisten vastaanotolle asetetaan toimeentuloehto.

Nämä suojelun termit - toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu - ovat siinä määrin epämääräisiä ja epäselviä, että tämä uutinen todennäköisesti tulkitaan lehdistössä ja politiikassa väärin. Että toimeentuloehtoa humanitaarisen maahanmuuton perheeenyhdistämiselle haluttiin, sitä jopa luvattiin nykyisten hallituspuolueiden toimesta ennen vaaleja ja sellaista nyt ehdotetaan, joten kaikki hyvin ja persujenkin tulisi olla tyytyväisiä. Vaikka asia ei näin ole.

[asia.mies]

Tällä yritetään ja rauhoitetaankin valistumattominta osaa kansasta, mutta mitään konkreettista ei tule tapahtumaan, ovet ja ikkunat ovat auki kun osaa vedota oikeisiin seikkoihin. (toissijainen suojelu)
Koko humanitäärisen maahanmuuton ja turvapaikan haun järjestelmä pitäisi avata ja perata auki.

Lisäksi olisi käytävä laaja kansalaiskeskustelu katukerjäläisinvaasiosta ja siitä, tarvitseeko Suomi työperätöntä maahanmuuttoa?
Nyt näistä asioista päättää jotkut Viljaset, Biodeet ja muut vihersosiaalipunaiset virkamiehet meidän kansalaisten puolesta.

[Roope]

Nämä suojelun termit - toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu - ovat siinä määrin epämääräisiä ja epäselviä, että tämä uutinen todennäköisesti tulkitaan lehdistössä ja politiikassa väärin. Että toimeentuloehtoa humanitaarisen maahanmuuton perheeenyhdistämiselle haluttiin, sitä jopa luvattiin nykyisten hallituspuolueiden toimesta ennen vaaleja ja sellaista nyt ehdotetaan, joten kaikki hyvin ja persujenkin tulisi olla tyytyväisiä. Vaikka asia ei näin ole.

Näinhän se menee, eikä ihan vahingossa, vaan yhteispelillä:

Suomi myöntää kansainvälistä suojelua kolmessa eri luokassa: pakolaisaseman, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Nykyisin perheen yhdistämiseen ei vaikuta Suomessa asuvan maahanmuuttajan toimeentulo eikä asunto. Suomen lainsäädäntö on linjassa EU-säädösten kanssa.

Suomen lainsäädäntö ylittää EU-säädösten (joiden mukaan muille kuin pakolaisasemassa oleville voidaan asettaa toimeentulo- asunto- ja asumisaikaedellytys) tason, joten tokihan se on linjassa näiden säädösten kanssa.

[Roope]

Pohjoismaiden perheenyhdistämissäännöksissä pieniä eroja

Sisäasiainministeriön selvitys eri Pohjoismaiden perheenyhdistämissäännöksistä ja säännösten soveltamisesta on valmistunut. Selvityksessä on keskitytty kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin. Heidän kohdallaan on tarkasteltu, mitä edellytyksiä eri Pohjoismaissa asetetaan sille, että perhe voi tulla maahan. Selvitys luovutettiin sisäministeri Päivi Räsäselle tänään 11.4.

Suomessa kansainvälistä suojelua myönnetään kolmessa eri kategoriassa: pakolaisasema, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu. Ulkomaalaislakiin vuona 2009 otetun säännöksen mukaan humanitaarista suojelua voidaan myöntää, jos henkilö ei voi palata kotimaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen takia.

Selvityksessä todetaan, että humanitaarista suojelua saavien henkilöiden perheenjäseniltä voitaisiin edellyttää riittävää toimeentuloa, jotta he voivat saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Humanitaarista suojelua saavien perheenjäseniltä vaaditaan toimeentuloa jo nyt, jos kyseessä on uuden perheen muodostaminen Suomeen tulon jälkeen. Selvityksessä esitetään, että ennen kuin asetetaan hanke lainmuutoksen tekemiseksi, lähetetään nyt valmistunut selvitys lausuntokierrokselle.

Suomessa ei tällä hetkellä edellytetä minkään ryhmän osalta, että Suomessa asuvalla perheenjäsenellä tulisi olla tietynlainen asunto ennen kuin muulle perheelle voidaan myöntää oleskelulupa. Selvityksessä esitetään, että ensi vuoden alussa asetettaisiin hanke pohtimaan asuntoedellytyksen käyttöönottoa. Asuntoedellytyksen pitäisi tällöin koskea kaikkia maahanmuuttajaryhmiä tilanteissa, joissa perhe halutaan Suomeen. Erikseen pitäisi määritellä, minkä ryhmän kohdalla tehdään poikkeus. Selvityksen mukaan asuntoedellytyksen käyttöönotto edellyttää laajaa poikkihallinnollista pohdintaa.

Suomen ja Ruotsin päälinjaukset yhteneväisiä

Selvityksen mukaan selkeää pohjoismaista linjaa perheenyhdistämissäännöksissä ei ole. Suomen ja Ruotsin päälinjaukset ovat lähellä toisiaan. Norja ja Tanska eivät sovella EU:n maahanmuuttopolitiikan linjauksia ja ovat keskenään lähellä toisiaan. Ruotsissa toimeentuloa edellytetään Suomen humanitaarista suojelua vastaavalta ryhmältä perheenyhdistämisissä.

Viimeisimpien lainmuutosten vaikutuksia vielä vaikea arvioida

Perhesideoleskelulupia koskevia ulkomaalaislain säännöksiä on viimeksi muutettu syksyllä 2010. Tällöin ulkomaalaislakiin lisättiin säännökset muun muassa iän määrittämisestä, toimeentuloedellytyksestä perheen muodostamisessa ja kasvattilapsista. Lainmuutosten vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, sillä hakemusten käsittelyajat ovat pitkiä eikä uusien säännösten perusteella ole vielä tehty paljon päätöksiä.

Tämän vuoden alusta otettiin käyttöön biometriset oleskelulupakortit. Sen myötä hakemuksen voi jättää vain se perheenjäsen, joka pyrkii Suomeen, koska häneltä otetaan hakemuksen jättövaiheessa sormenjäljet. Käytännössä tämä tarkoittaa useissa tapauksissa hakemuksen jättämistä toisessa maassa kuin missä hakija asuu. Tämän muutoksen vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta alkuvuonna Maahanmuuttovirastoon on tullut aiempaa vähemmän hakemuksia perhesiteen perusteella.

Eri Pohjoismaiden linjaukset

Suomi: Kansainvälistä suojelua myönnetään kolmessa eri kategoriassa: pakolaisasema, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu. Toimeentuloedellytys on voimassa pakolaisilla, toissijaista suojelua saavilla ja humanitaarista suojelua saavilla perheen muodostamisessa (perhe perustetaan Suomeen tulon jälkeen). Perheenyhdistämisessä toimeentuloedellytystä ei vaadita (perhe on ollut olemassa ennen Suomeen tuloa). Asuntoedellytys ei ole käytössä. Suomi noudattaa lainsäädännössään EU:n linjauksia.

Ruotsi: Ruotsissa on käytössä Suomea vastaavat kansainvälisen suojelun kategoriat. Toimeentuloedellytys ei ole käytössä pakolaisten eikä toissijaista suojelua saavien perheenjäsenillä. Humanitaarista suojelua saavien perheenjäseniltä toimeentuloa edellytetään perheenyhdistämisissä ja perheen muodostamisessa. Lisäksi edellytetään asuntoa (tietyin poikkeuksin). Ruotsi noudattaa lainsäädännössään EU:n linjauksia.

Norja: Kansainvälistä suojelua myönnetään kahdessa kategoriassa: pakolaisasema ja norjalainen, toissijaista suojelua vastaava kategoria. Toimeentuloa edellytetään molemmissa ryhmissä perheenmuodostamisessa (muutamin poikkeuksin). Asuntoedellytys on voimassa vain ydinperheen ulkopuolisille hakijoille erityistilanteissa. Norja ei ole sidottu EU:n linjauksiin. 

Tanska: Kansainvälistä suojelua myönnetään kahdessa kategoriassa: pakolaisasema ja tanskalainen, toissijaista suojelua vastaava kategoria. Toimeentuloa ja asuntoa edellytetään lain mukaan sekä perheen yhdistämisessä että perheen muodostamisessa. Käytännössä edellytyksistä poiketaan kansainvälistä suojelua saavien kohdalla. Tanska ei ole sidottu EU:n linjauksiin. 

Suomessa myönnettiin vuonna 2011 turvapaikka 169 henkilölle, toissijaista suojelua 714 henkilölle ja humanitaarista suojelua 143 henkilölle. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat: turvapaikka 181 henkilölle, toissijaista suojelua 644 ja humanitaarista suojelua 654 henkilölle.

Sisäasianministeriö 11.4.2012

Eli kun Suomi pyrkii apinoimaan turvapaikkapolitiikassa Ruotsia, niin sillä varmaan pyritään myös samanlaiseen lopputulokseen. Ruotsin Maahanmuuttovirasto arvioi helmikuussa, että siellä tehdään tänä vuonna noin 60 000 perheenyhdistämishakemusta. Äskettäin virasto täsmensi, että aiemmat arviot humanitaarisesta maahanmuutosta olivat alakanttiin, mutta ei vielä halunnut julkistaa uusia lukuja.

[törö]

Tämä hanke voi olla pelkkää turhien virkamiehien tempputyöllistämistä, tai sillä voidaan keksiä todisteet sille ettei perheenyhdistämistä tarvitse vaikeuttaa.

[Vartiotorni]

Tiedän tapauksia afrikkalaisista, että he menivät täällä (Keski-Euroopassa) naimisiin täkäläisen kanssa. Määrätyn "koeajan", joka silloin oli muistaakseni 3 vuotta, saivat he maan kansalaisuuden. Ja katsopa kummaa: Yhtäkkiä kaveri muistikin, että häneltä olikin jäänyt "perhe" Afrikkaan...
Muhamettilaisena hänellä oli tietenkin "oikeus" useampaan vaimoon, joten ei tullut edes syytettä bigamiasta. Perheen yhteenliittämistä ei tietenkään saanut estää, ja niinpä sitten tuli vaimo(t) ja tusina lapsia (osa tdn. naapurilta lainattujakin) perässä. Paikallinen vaimo tietenkin erosi, mutta koska tällä kunnon aviomiehellä ei ollut sen paremmin työpaikkaa kuin tulojakaan -mutta perhe- joutui vanhanaikaiseen mennyt EU-eukko maksamaan elatusapua....
Joskus saattoi tarina sitten vielä edetä siten, että Afrikasta tulleista lapsista kaikki eivät olleetkaan omia, vaan naapurin, joten tietysti tämä ankkurilapsi sai noutaa vanhempansa  (ja "sisarukset") luokseen.... jne. jne.
Miten tänään piiri pieni pyörii, en tarkalleen tiedä. Enkä oikeastaan jaksa enää välittääkkään. Ainakin avioliiton "koeaikaa" kansalaisuuden saamisen suhteen on tietääkseni korotettu 10 vuoteen. Samaan kuin meikäläiselläkin aikoinaan EUROOPPALAISENA JA AHKERASTI TYÖSSÄKÄYNEENÄ.
Myös lesken eläkkeiden suhteen Saksa oli jonkin aikaa kusessa, koska muselmannilta saattoi jäädä neljä (4) leskeä, joista jokainen oli oikeutettu 60 %:een kuolleen (ylirasitukseen, työ+4 eukkoa...) ukon eläkkeestä.
Lakia korjattiin siten, että vain "ensimmäinen" vaimo saa ne 60%.
Tämä laki kestää kuitenkin vain niin kauan, kunnes joku näistä lisäeukoista älyää (luku- ja kirjoitustaidottomana) kukkahattutätien tai vihreiden maksaman asianajajansa kera mennä Eurooppalaiseen tai vastaavaan tuomioistuimeen tasa-arvopykälän noudattamista vaatimaan.
Ja sikäli mikäli näitä tyyppejä siellä tunnen, tulee päätös, että kaikkien pitää saada ne 60% eikä vain kukin siitä 1/4, kuten maalaisJÄRKI sanoisi. Nämä lisä 3x 60% maksaa sitten kuka maksaa. ELI ME.

[akez]

Suomessa myönnettiin vuonna 2011 turvapaikka 169 henkilölle, toissijaista suojelua 714 henkilölle ja humanitaarista suojelua 143 henkilölle. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat: turvapaikka 181 henkilölle, toissijaista suojelua 644 ja humanitaarista suojelua 654 henkilölle.

Turvapaikanhakijoita vuonna 2011 oli yhteensä 3.088 henkilöä ja vuonna 2010 oli 4.018. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka moni näistä yli 7.000 hakijasta on edelleen Suomessa? Kielteinen päätös tai edes Dublin-tapaus kun ei  tarkoita automaattisesti maasta poistamista/poistumista, koska päätöksestä voi valittaa, tehdä uuden hakemuksen toisin perustein, kadota maan alle ym. Ja vuosikausia kestävän valtion kustantaman valitusprosessin aikana henkilö voi hankkia jonkin muun perusteen maahan jäämiselle (esim. avioliitto, opiskelu ...).

Ainoastaan tätä liikennettä kuvaava "sisään-ulos" nettoluku kuvaisi turvapaikkavirran todellista tilannetta ja vaikutusta. Pahaa pelkään, että luku olisi niin karmea, että sitä ei uskallettaisi julkaista, koska tilanne saattaisi olla lähempänä sitä, että suurin osa niistä, jotka tulevat, myös jäävät tänne laatimaan perheenyhdistämishakemuksia, joita äskettäin oli 10.000 jonossa. Tällöin puhuttaisiin kumulatiivisesta kasvusta, ja kun perheenyhdistämiset huomioidaan ja korkea syntyvyys, niin sitten ollaankin jo eksponentiaalisessa kasvussa.

... vaan eihän meillä mitään kiirettä. Kysellään, turistaan ja laaditaan lausuntoja vaikka vuosikausia. Olisi mielenkiintoista tietää, jos kukkiksen housut yllättäen syttyisivät tuleen huolettoman avotulen käsittelyn johdosta, niin toimisiko hän silloinkin yhtä verkkaisesti? 

[orientexpressen]

Tässä (sivu 36) on se varsinainen perustelu sille, miksei toimeentuloedellytystä selvityksen mukaan pitäisi ulottaa koskemaan toissijaista suojelua saavia:

Selvityksessä ei ehdoteta toimeentuloedellytyksen käytön laajentamista koskemaan
myös toissijaista suojelua saavien perheen yhdistämistilanteita, koska se olisi
huomattavasti ongelmallisempaa. Toissijaista suojelua saaviin sisältyy niitä, joita ei
voida palauttaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaan liittyvistä syistä, mutta
myös muita lähinnä aseellista selkkausta pakenevia. Toimeentuloedellytystä ei voitane
asettaa niiden perheenjäsenille, joita uhkaisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3
artiklan mukainen kohtelu alkuperämaassa. Sen sijaan toimeentuloedellytys voitaisiin
teoriassa kansainvälisten ja EU-säännösten estämättä asettaa 3 artiklan ulkopuolisten
toissijaista suojelua saavien perheenjäsenille. Uuden jaottelun tekeminen jo nyt
monimutkaisten suojelukategorioiden sisälle ei kuitenkaan olisi tarkoituksenmukaista.
Toissijaista suojelua saavien perheenyhdistämisedellytysten tiukentaminen tällä tavalla
edellyttäisi Maahanmuuttovirastolta perheenkokoajan osalta uutta entistä tarkempaa
suojeluharkintaa. Samalla olisi myös selvitettävä se, onko suojelun tarve ajan kulumisen
jälkeen edelleen olemassa ja onko olemassa kolmatta maata, jossa perhe-elämää
voitaisiin viettää. Tällainen lainsoveltaminen edellyttäisi merkittäviä lisävoimavaroja
Maahanmuuttovirastoon.

Melko käsitttämätöntä, että asian hylkäämistä perustellaan sillä, että se vaatisi lisävoimavaroja maahanmuuttovirastoon. Ikään kuin kyseisten ilman toimeentuloedellytystä tulevien perheenjäsenten elatus (työttömyysprosentti usein yli 80) ja todennäköisen puutteellisen/olemattoman kotoutumisen seurausten paikkailu ei maksaisi mitään.

[Roope]

Toissijaista suojelua saaviin sisältyy niitä, joita ei
voida palauttaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaan liittyvistä syistä, mutta
myös muita lähinnä aseellista selkkausta pakenevia. Toimeentuloedellytystä ei voitane
asettaa niiden perheenjäsenille, joita uhkaisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3
artiklan mukainen kohtelu alkuperämaassa. Sen sijaan toimeentuloedellytys voitaisiin
teoriassa kansainvälisten ja EU-säännösten estämättä asettaa 3 artiklan ulkopuolisten
toissijaista suojelua saavien perheenjäsenille.

Ovatko muut Euroopan maat asettaneet vastaavia ehtoja toissijaista suojelua saaville? Ovatko muiden maiden käytännöt sopusoinnussa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa vai eivät? Jos eivät ole, niin miksi käytäntöjä ei ole kumottu oikeusistuimissa?

Selvityksessä rajataan vertailu muutamaan pohjoismaahan ja vedotaan sitten suojelukategorioiden eroihin maiden välillä, jolloin ainoaksi vertailumaaksi jää - jopas sattui - Ruotsi. Ja Ruotsissahan tehdään enemmän humanitaarisia perheenyhdistämisiä kuin missään muussa Euroopan maassa. Uuden jaottelun tekeminen Suomen erikoislaatuisen systeemin korjaamiseksi ei kuulemma ole "tarkoituksenmukaista". Selvityksessä ei kuitenkaan esitetä minkäänlaista arviota, kuinka moni hakija tulisi uuden jaottelun myötä mahdollisen toimeentuloedellyksen piiriin. Jos määrä lasketaan edes kymmenissä, niin lain uudelle muotoilulle on hyvät perusteet jo taloudellisessakin mielessä.

Toissijaista suojelua saavien perheenyhdistämisedellytysten tiukentaminen tällä tavalla
edellyttäisi Maahanmuuttovirastolta perheenkokoajan osalta uutta entistä tarkempaa
suojeluharkintaa. Samalla olisi myös selvitettävä se, onko suojelun tarve ajan kulumisen
jälkeen edelleen olemassa ja onko olemassa kolmatta maata, jossa perhe-elämää
voitaisiin viettää. Tällainen lainsoveltaminen edellyttäisi merkittäviä lisävoimavaroja
Maahanmuuttovirastoon.

Eli nykyään ei resurssien puutteessa tehdä tällaista perusselvitystä? Eipä ihme, että Suomi nousi vauhdilla perheenyhdistäjien suosioon.

[orientexpressen]

Selvityksessä ei kuitenkaan esitetä minkäänlaista arviota, kuinka moni hakija tulisi uuden jaottelun myötä mahdollisen toimeentuloedellyksen piiriin. Jos määrä lasketaan edes kymmenissä, niin lain uudelle muotoilulle on hyvät perusteet jo taloudellisessakin mielessä.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3. artiklahan tarkoittaa kidutuksen kieltoa, eli ulkomaalaislain mukaisista toissijaisen suojelun perusteista kakkoskohtaa:

Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla haitalla tarkoitetaan:

1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;
2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;
3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Koska muut kuin kolmoskohta (johon viitataan "lähinnä aseellista selkkausta pakenevilla") käytännössä edellyttävät henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (ei siis pelkkään asuinmaahan) perustuvaa oleskelulupaperustetta, ei kakkoskohdan perusteella oleskeluluvan saaneita voine olla kovin suurta osuutta viimevuotisista 741 henkilöstä. Vrt. pakolaisaseman saaneiden pieni määrä.

[Roope]

Yleisradion ruotsinkielinen puoli antaa ymmärtää, että tiukennus vaikuttaisi etenkin Irakista, Somaliasta ja Afganistanista tulevien perheenjäsenten määrään. Uutisessa ei puhuta mitään toissijaisesta suojelusta saati sitten käsitellä humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden pientä osuutta verrattuna toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneisiin. Nykyinen 6 000 somalin perheenyhdistämisjonohan ei olisi lyhentynyt ehdotetulla muutoksella kuin ehkä tuhannella hakemuksella.

- Minusta on tärkeää, että meillä ei ole maahanmuuttopolitiikassamme vetotekijöitä verrattuna muihin pohjoismaihin, sanoo Räsänen. (käännös)

Selvityksen ehdotus ei tähän vaikuttaisi, koska sillä ei olisi juurikaan vaikutusta perheenyhdistämisten määrään. Vertailuryhmän pitäisi tietenkin olla koko EU, koska turvapaikanhakijat saapuvat tänne Schengen-sopimuksen mahdollistaman vapaan liikkuvuuden turvin.

Mutta tämäkin pannukakuksi jäänyt muutosesitys oli liikaa Pakolaisneuvonnan jengille:

Työ- ja elinkeinoministeriö kritisoi sisäasianministeriön vaatimusta lainsäädännön tiukentamisesta.

- Ruotsiin verrattuna Suomessa on ollut kymmenesosa turvapaikanhakijoita ja tämä pätee myös perheenyhdistämisiin. Pitäisi keskittyä keskustelemaan periaatteesta. Mihin pisteeseen asti olemme halukkaita suojaamaan mahdollisuuden elää oman perheen kanssa, kysyy maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman. (käännös)

Yle: Svårare att få familjen till Finland

Koska muut kuin kolmoskohta (johon viitataan "lähinnä aseellista selkkausta pakenevilla") käytännössä edellyttävät henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (ei siis pelkkään asuinmaahan) perustuvaa oleskelulupaperustetta, ei kakkoskohdan perusteella oleskeluluvan saaneita voine olla kovin suurta osuutta viimevuotisista 741 henkilöstä. Vrt. pakolaisaseman saaneiden pieni määrä.

Näin voisi olettaa. Kuvastaa tuon selvityksen luonnetta, että näitä osuuksia ei viitsitty selvittää, vaan piilouduttiin pelkän sanahelinän taakse. Jos vielä Räsänen asettuu illalla telkkariuutisissa kritiikittömästi selvityksen kannalle, hänen uskottavuutensa tipahtaa hyvin lähelle Thorsin tasoa.

[Mursu]

Pelleilyksi meni, taas.

p

Pohjoismaisia säännöksiä ja käytäntöjä selvitettäessä voitiin havaita, ettei selkeää
pohjoismaista linjaa ole. Ruotsin ja Suomen päälinjaukset ovat lähellä toisiaan. EU:n
maahanmuuttopolitiikan ulkopuolisten Norjan ja Tanskan järjestelmät taas ovat
keskenään lähellä toisiaan, mutta kauempana suomalaisista ja ruotsalaisista
käytännöistä. Ruotsissa, jossa EU:sta johtuvat velvoitteet ovat samat kuin Suomessa,
toimeentuloedellytys on käytössä humanitaarista suojelua vastaavien perheenjäsenten
oleskelulupien kohdalla.

Tämä on tyypillistä EU:n käyttämistä syntipukkina. Se, että EU:n asettamat velvoitteet ovat samat ei välttämättä mitenkään liity siihen, että käytännöt Suomessa ja Ruotsissa ovat samanlaiset. Tällä vain saatiin poistettua Norja ja Tanska vertailusta. Sitten, kun ei viitsitty verrata muihin EU-maihin, jolla on samat velvollisuudet niin vertailumaaksi jää Ruotsi.

Ja sitten ihmetellään miksi toiset vastustavat EU:ta. Mitä, jos äiti aina lasta piiskatessaan sanoisi. En minä haluaisi, muita isä käski, vaikka isällä ei olisi mitään tekemistä asian kanssa. Saisiko  lapsi hyvin kuvan isästä?

Luulisi, että poliitikoilla olisi selkärankaa seistä omien päätöstensä takana.

[Roope]

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman kuvaa kaavailtua muutosta epäinhimilliseksi ja väittää, että lakimuutoksilla ei ole juurikaan merkitystä, koska esimerkiksi Ruotsilla on vakaasti ("konstant") kymmenen kertaa enemmän turvapaikanhakijoita ja perheenyhdistämisiä kuin Suomessa.

Turvapaikanhakijamäärät ovat olleet Ruotsissa kaikkea muuta kuin vakaat. Nimenomaan Ruotsissa viime vuosina tehdyt turvapaikkakäytäntöjen muutokset ovat olleet erinomainen osoitus siitä, kuinka yksinkertaisilla muutoksilla voi vaikuttaa suuresti tulijamääriin.

Irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä väheni palautussopimuksen (jollaista Suomella ei vieläkään ole) solmimisen jälkeen Ruotsissa kymmenesosaan. Somalien perheenyhdistämisen tiukennus pari vuotta sitten paitsi lopetti perheenyhdistämiset melkein kokonaan, johti myös somaliturvapaikanhakijoiden määrän puolittumiseen. Vastaavasti Ruotsin tämänvuotinen somalien perheenyhdistämisen helpottaminen johti jo ennakoivasti somaliturvapaikanhakijoiden määrän uuteen kasvuun, jota seurannee tänä vuonna uusi kaikkien aikojen ennätys, vaikka somaliturvapaikanhakijoiden määrä on muuten ollut Euroopassa jo parisen vuotta laskussa.

Myös huonosti harkituilla EU-päätöksillä (jotka tuntuvat olevan peruuttamattomia) voi olla suuri vaikutus yksittäiseen jäsenmaahan. Ruotsiin on saapunut yli kymmenentuhatta serbiturvapaikanhakijaa sen jälkeen, kun EU myönsi Serbialle viisumivapauden kaksi ja puoli vuotta sitten.

TV-nytt: Tuffare för familjer att återförenas (11:30-14:00)

[orientexpressen]

Selvityksestä löytyy myös yksi melko outo kohta koskien somalien perheenyhdistämisiä (sivu 32):

Lainmuutoksen lisäksi Maahanmuuttoviraston perheenyhdistämisohjetta on muutettu.
Päivitetyn ohjeen voimaantulosta eli 1.3.2011 alkaen kolmannessa maassa
oleskelulupaa hakevan tai muutoin hakemusasiassaan edustustossa asioivan on
oleskeltava kyseisessä maassa laillisesti. Lisäksi kaikilta 1.3.2011 jälkeen oleskelulupaa
hakevilta (pois lukien laissa mainitut poikkeukset) edellytetään hyväksyttävän
matkustusasiakirjan esittämistä. Koska esimerkiksi Somalian passia ei hyväksytä
Suomessa matkustusasiakirjaksi, tällä vaatimuksella voi käytännössä olla kielteisiä
päätöksiä voimakkaasti lisäävä vaikutus, vaikka vaatimus ei ole ehdoton. Kumpaankaan
ohjeen kohtaan perustuen ei ole vielä tehty juurikaan kielteisiä oleskelulupapäätöksiä,
eikä hallintotuomioistuinten kanta näihin käytäntöihin siten ole selvillä.

Tämä siltä pohjalta, että maahanmuuttovirasto omilla sivuilla sanotaan matkustusasiakirjan vaatimisesta somalien perheenyhdistämisessä seuraavaa:

Matkustusasiakirjan vaatimisesta voidaan poiketa yksittäistapauksissa, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten perusteella seuraavissa tapauksissa:

Olet kotoisin maasta, josta on mahdotonta saada Suomessa hyväksyttävää matkustusasiakirjaa. Tällainen maa on esimerkiksi Somalia. Lisäksi perheenjäsenellesi on myönnetty oleskelulupa Suomesta kansainvälisen suojelun perusteella, ja perhe-elämän vietto muualla kuin Suomessa on mahdotonta perheenne koti- tai asuinmaan tilanteen vuoksi. Tällöin perheenne pitää olla perustettu ennen perheenjäsenesi Suomeen muuttamista.

Periaatteessahan jälkimmäisen mukaan somalien perheenyhdistäminen ei – matkustusasiakirjojen puutteesta huolimatta – esty muuta kuin siinä tapauksessa, jos perhe on muodostettu maahantulon jälkeen (ja tällainen perheenyhdistäminen on muutenkin jo 2010 lähtien ollut pitkälti mahdotonta toimeentuloedellytyksen vuoksi). Mahdollisuus hylätä hakemus, jos perhe-elämän vietto onnistuisi myös jossain kolmannessa maassa tai maahanmuuttajan kotimaassa, on myös ollut voimassa jo aiemmin ja koskee kaikkia humanitaarisia (eikä tätä mahdollisuutta ilmeisesti ole hyödynnetty ainakaan kovin suuressa mitassa). Sama koskee mahdollisuutta estää perheenyhdistämisen kautta maahantulleiden oma perheenyhdistäminen, koska näissä tapauksissa on käytännössä kyse siitä, että viranomaiselle on alun perin annettu perhesuhteista vääriä tietoja.

Eli mistä tuo "kielteisiä päätöksiä voimakkaasti lisäävä vaikutus" voisi tulla? Siitäkö, ettei kokonainen kansanryhmä voi olla "yksittäistapaus", jolloin hakemus hyväksytään osalle somaleista, mutta valtaosalle jollain kumman perustelulla ei (rikkonee yhdenvertaisuusperiaatetta)?  Vai onko kyseessä vain selvityksen tekijöiden yritys harhauttaa lukijaa uskomaan, että perheenyhdistämispolitiikka on jo hyvin tiukkaa, eikä lisätiukennuksia tarvita?

[Roope]

Selvityksestä löytyy myös yksi melko outo kohta koskien somalien perheenyhdistämisiä (sivu 32):
...
Vai onko kyseessä vain selvityksen tekijöiden yritys harhauttaa lukijaa uskomaan, että perheenyhdistämispolitiikka on jo hyvin tiukkaa, eikä lisätiukennuksia tarvita?

Kiinnitin huomiota samaan ja tulin samaan johtopäätökseen. Selvityksessä lähdetään siitä, että Suomen perheenyhdistämissäädökset pitäisi yhtenäistää Ruotsin kanssa, ja tuossa ilmeisesti yritetään todistella, että kuten Ruotsissa parin viime vuoden ajan, myöskään Suomessa nykyiset Somalian passit eivät muka riittäisi perheenyhdistämiseen. Jos näin oikeasti olisi, niin somalien perheenyhdistämiset olisivat jo loppuneet Suomessa samalla tavalla kuin Ruotsissa aiemmin, sillä 90-luvun alun passeja tuskin on enää juuri kellään.

Näin kuitenkin maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman viime kesänä tuon mainitun ohjeen voimaantulon jälkeen:

Suomen ulkomaalaislaki mahdollistaa nykyisellään oleskeluluvan myöntämisen kansainvälistä suojelua saavan perheenjäsenelle, myös siinä tapauksessa, että tällä ei olisi voimassa olevaa matkustusasiakirjaa.

Heikki Taskinen Maahanmuuttovirastosta viime keväänä:

Somalialaisilla ei ole asiakirjoja, joilla sukulaisuutta ja perhesidettä voisi luotettavasti todentaa. Somaliasta voi saada väliaikaishallinnon myöntämän E-passin, mutta asiakirjan luotettavuus on kyseenalainen. Useimmat EU-maat eivät hyväksy sitä matkustusasiakirjana. Samoin vihkitodistuksia tai huoltajuutta osoittavia asiakirjoja voisi olla saatavilla, mutta niiden luotettavuudesta ei ole takeita. Siksi päätökset perustuvat pitkälti hakijoiden kuulemiseen edustustossa. Ratkaisut tehdään niiden perusteella.

[Blanc73]

humanitaarista suojelua saavien ihmisten perheenjäseniltä vaadittaisiin jatkossa riittävää toimeentuloa, jotta perheet voitaisiin yhdistää.

Toteutuessaan tämä käytännössä tarkoittaa sitä että esim Suomen yhteiskunnan varoilla loisivien somalien "perheen"yhdistämiset tyrehtyvät kokonaan. Jos näin käy, niin samppanjapullot poksahtelevat auki tämän oululaisen hompanssin kotiosoitteessa...

[orientexpressen]

humanitaarista suojelua saavien ihmisten perheenjäseniltä vaadittaisiin jatkossa riittävää toimeentuloa, jotta perheet voitaisiin yhdistää.

Toteutuessaan tämä käytännössä tarkoittaa sitä että esim Suomen yhteiskunnan varoilla loisivien somalien "perheen"yhdistämiset tyrehtyvät kokonaan. Jos näin käy, niin samppanjapullot poksahtelevat auki tämän oululaisen hompanssin kotiosoitteessa...

Paitsi että valtaosa somaleista saa oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Jos selvityksen suositus toteutuisi sinällään, koskisi toimeentulovaatimus vain humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita.

Viime vuonna 266:sta oleskeluluvan saaneesta somalista 6 sai turvapaikan (0,2%), 220 toissijaista suojelua (82,7%) ja 36 humanitaarista suojelua (13,5%).

[nevahood]

Voi herran jestas, että työ voi vaatia resursseja. Kuitenkin selvityksessä vedotaan eurooppalaisiin sopimuksiin, joiden tulkitsemisessa on ihan olennaista vertailla muiden Euroopan maiden käsityksiä samoista sopimuksista.

Hölmöläisten veneessä on reikä ja vettä tulvii sisään. Yksi ehdottaa, että pitäisi opetella uimaan. Kaikki pitävät tätä hyvänä ehdotuksena ja väistämättömänä, kunhan vettä on tulvinut tarpeeksi sisälle. Vettä tulvii kuitenkin koko ajan sisään ja vene jatkaa vajoamistaan. Seuraava ehdottaa, että vettä voisi äyskäröidä pihalle. Osa pitää ajatusta vastenmielisenä, mutta suostuvat äyskäröimään vain sen osan vedestä, joka upottaisi veneen.

Äyskäröinti on kuitenkin hidasta ilman työkaluja. Vesipisaroista pitää valikoida ne, jotka ovat upottaneet paattia syvimmälle. Eihän vettä voi valikoimatta heittää yli laidan. Kohta kaikki ovat valitsemassa sopivia pisaroita. Joku tirauttaa kyyneleen, kun iloisesti helmeilevä pisara lentää yli laidan.

Veneen peräosasta kuuluu ehdotus, että reiänhän voisi paikata. Ensin kuitenkin pitäisi selvittää mistä sitä vettä tulvii. Muut tuomitsevat vesikriittisen mielipiteen jyrkästi ja hänet sidotaan mastoon. Resurssit eivät riitä moiseen turhuuteen ja ensinhän pitäisi päästä vertailemaan vuotamattomien veneiden pohjia. Vene jatkaa uppoamistaan.

Ohi hurauttaa vene, jonka kyljessä komeilee punaisella pohjalla valkoinen risti. Kaulaansa myöten uponnut huutaa, että jaetaan vettä hieman teillekin. Aalto kuitenkin upottaa hölmöläisten veneen lopullisesti. Tasaisen varmatoimisesti napsuttava pilssipumppu ruiskaisee vielä lurauksen uppoamiskohtaan.

[BeerBelly]

Turvapaikanhakijamäärät ovat olleet Ruotsissa kaikkea muuta kuin vakaat. Nimenomaan Ruotsissa viime vuosina tehdyt turvapaikkakäytäntöjen muutokset ovat olleet erinomainen osoitus siitä, kuinka yksinkertaisilla muutoksilla voi vaikuttaa suuresti tulijamääriin.

Ruotsin tekemät muutokset näkyvät tietysti pienellä viiveellä myös täällä Suomessa, täällä alkuvuonna nähty somaliturvapaikanhakijoiden määrän selvä lasku lienee suoraa seurausta siitä että perheenyhdistäminen Ruotsiin helpottuu pian. Ja maahanmuuttopolitiikalla ei muka voi vaikuttaa

Irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä väheni palautussopimuksen (jollaista Suomella ei vieläkään ole) solmimisen jälkeen Ruotsissa kymmenesosaan. Somalien perheenyhdistämisen tiukennus pari vuotta sitten paitsi lopetti perheenyhdistämiset melkein kokonaan, johti myös somaliturvapaikanhakijoiden määrän puolittumiseen.

Ei sentään puolittunut, vaan laski noin kolmanneksella viime vuoden vajaaseen neljään tuhanteen. Tänä vuonna saatetaan tehdä uusi ennätys, aiempi on 5874 hakijaa vuodelta 2009.

[Blanc73]

Viime vuonna 266:sta oleskeluluvan saaneesta somalista 6 sai turvapaikan (0,2%), 220 toissijaista suojelua (82,7%) ja 36 humanitaarista suojelua (13,5%).

Uutta tietoa minulle, kiitos infosta. Somalit nuo horjuvan isänmaamme mustat tulevaisuuden toivot.

[Roope]

Ei sentään puolittunut, vaan laski noin kolmanneksella viime vuoden vajaaseen neljään tuhanteen. Tänä vuonna saatetaan tehdä uusi ennätys, aiempi on 5874 hakijaa vuodelta 2009.

Kuukausitasolla enemmän kuin puolittui. Vuoden 2010 ekalla kvartaalilla vielä vanha ennätysvauhti (1978 vs. 771 vuonna 2011) ja vuoden 2011 lopussa näkyy jo tämän vuoden lakimuutoksen ennakointi.

[nevahood]

Uutta tietoa minulle, kiitos infosta. Somalit nuo horjuvan isänmaamme mustat tulevaisuuden toivot.

Tarkoitatko peräti että yhteiskunnan tukipilarit?

[Vartiotorni]

Minkä päälle rakennettiinkaan Pietari aikoinaan?.......

Uutta tietoa minulle, kiitos infosta. Somalit nuo horjuvan isänmaamme mustat tulevaisuuden toivot.

Tarkoitatko peräti että yhteiskunnan tukipilarit?

[Iloveallpeople]

Lausunto selvityksestä ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kiittää sisäasiainministeriötä mahdollisuudesta lausua asiassa. Kuten selvitykseen liitetyistä järjestöjen kommenteista käy ilmi, perheenyhdistämispolitiikkaa on Suomessa kiristetty viime vuosina. Myös MLL:n katsoo, että vasta vähän aikaa sitten tehtyjen lakimuutosten vaikutuksia tulisi yhä kartoittaa, ennen kuin on perusteltua päättää mahdollisista uusista muutoksista.
...

Suomalaiselle ulkomaalaislainsäädännölle on ollut tyypillistä halu rajoittaa hakijamääriä ja kontrolloida maahanmuuttoa. Sen sijaan lapsen etua ei ole arvioitu lainmuutosten yhteydessä. Annika Parsonsin selvityksen (2010) mukaan lapsia kohdellaan Suomessa ensisijaisesti turvapaikanhakijoina yhdessä aikuisten turvapaikanhakijoiden kanssa ja vasta toiseksi lapsina.
...

Lainvalmistelussa on punnittava kaikkia lapsen etuun vaikuttavia seikkoja ja arvioinnin pohjalta on valittava lainsäädäntövaihtoehdot, jotka toteuttavat lapsen etua ja hänen perus- ja ihmisoikeuksiaan.
...

MLL katsoo, että asian jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, millaiset mahdollisuudet turvapaikanhakijoilla on todellisuudessa saada pikaisesti töitä tilanteessa, jossa heillä on huoli muualla olevista perheenjäsenistä. Lisäksi on arvioitava realistisesti, millaisia töitä turvapaikanhakijat voivat saada ja millaisia tuloja tällaisista töistä voidaan odottaa. Mikäli asetetaan tulorajoja, niiden on oltava kohtuulliset ja saavutettavissa olevat.
...

MLL pitää valitettavana, että poliittinen keskustelu on keskittynyt siihen, kuinka suuri osa alaikäisistä hakijoista on turvapaikkaprosessin väärinkäyttäjiä. Vastaavaa on nähtävissä viranomaiskäytännössä. Annika Parsonin selvityksen mukaan ilman huoltajaa tulevan alaikäisen turvapaikanhakijan kertomuksia kyseenalaistetaan enenevässä määrin eikä lasta useinkaan uskota epäselvissä tapauksissa. Lapsen oikeuksien sopimuksen 10 artiklan mukaan perheen jälleenyhdistämistä koskevat hakemukset onkin käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti.
...

Julkisessa keskustelussa ei saa syyllistää lapsia eikä käyttää heistä halventavia tai leimaavia termejä. Sen sijaan voidaan keskustella esimerkiksi siitä, miten lähtömaissa voitaisiin suojella lapsia ja ennalta estää lasten lähettämistä usein vaaralliselle matkalle hakemaan turvapaikkaa.
...

Yleisenä periaatteena tulee olla, että lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon kansallisen lastensuojelulain määrittämällä tavalla. Turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteuttaminen ei saa riippua yhteiskunnan taloudellisesta tilanteesta. Näi-den lasten vastaanottamiseen, sijoittamiseen, kotouttamiseen sekä perheen yhdistämiseen on turvat-tava riittävät resurssit.
...

Mannerheimin lastensuojeluliitto