2012-04-07 HS: Harri Eerikäinen "Älyni ei ole omaa ansiotani"

[skrabb]

"Älyni ei ole omaa ansiotani"

Muutama vuosi sitten Harri Eerikäinen, 48, kiinnostui puoluepolitiikasta. Hän kulki puolueesta toiseen, mutta joka paikassa vastaan tuntui tulevan sama seinä.
"Sovin monien mielestä kahvinkeittäjäksi ja vaalimateriaalin jakoon, mutta en ehdokkaaksi."
Eerikäinen sisuuntui. Näyttämisenhalu sai hänet osallistumaan älykkyystestiin. Tulos oli huippukorkea. Eerikäinen liittyi Mensaan.
Vaikeudet poliittisella uralla johtuivat hänen taustastaan.

Eerikäinen oli iäkkäiden vanhempien poika, pikkuvanha lukutoukka.
Isä kuoli, kun poika oli kahden vanha, äiti oli siivooja. Perhe asui ympäri Helsinkiä.
Äiti luki pojalleen jatkuvasti. Tästä tuli kirjojen suurkuluttaja, joka keräsi pulloja ja kantoi viikkorahansa divareihin. Kirjat olivat tavallista nuorten lukemistoa, Antero Vipusta ja Ernest Thompson Setonin erätarinoita.

Koulussa Eerikäinen ei ollut kärkeä, mutta numerot pysyivät kahdeksan tienoilla lukematta. Eikä häntä kiusattu: hän oli sanavalmis, ja joskus heilahti nyrkkikin.
Lukiossa numerot putosivat. Eerikäinen meni töihin Herttoniemen Etolaan. "Alkoi tulla nuorten miesten menoja. Huikka maistui."

Armeijan jälkeen Eerikäiselle tuli hinku miesten töihin, teurastamoon Sörnäisten Tukkutorille.
"Se olikin hyvä yhdistelmä. Lihanleikkaajat ja teurastajat ne vasta keittoa ottivatkin. Siellä sain juomiseen täydentävät opinnot."

Noina aikoina ammattimies sai juomisen anteeksi, kunhan teki hommansa.
"Aina joku kähisi ruokatunnilla, että lähe hei Inarintielle. Siellä oli viinakauppa."
Sitten Eerikäinen tapasi tytön, joka tahtoi perustaa perheen.
"Totesin aika pian, että ei tämä meikäläisen tapa ottaa brenkkua oikein perheelliselle sovi."
Vuosien aikana oli raittiita jaksoja, mutta myös tuurijuopottelua.

1980-luvun lopulla Eerikäinen kävi vuoden Snellman-korkeakoulua ja innostui käynnistämään ystävänsä kanssa puuleluja tekevän suojatyöpajan.
Hän onnistui puhumaan itsensä diakoniaopistoon, vaikkei ollut ylioppilas. Opiskelu sujui hyvin, mutta työharjoittelu Romaniassa ei.
"Dokailin ja sekoilin Romanian yössä", Eerikäinen sanoo.

Valmistumisen jälkeen Eerikäinen palasi sosiaalityöhön. Välissä oli kuitenkin sumuinen aika, avioero, ajelehtimista ja lopulta neljän vuoden tuomio kahdesta tapon yrityksestä. Kahden vuoden istumisen jälkeen hän pääsi takaisin entiseen työhönsä. Nyt hän ohjaa rikos- ja päihdetaustaisia.

Elämä sujuu: on perhe, työ, koira. Ja takana kohta vuosi juomatta.
"Tyytyminen on tärkeää, arjen sietäminen. Että kun olen saanut rakennettua hyvän elämän, annetaan sen nyt olla tässä. Ettei se ole sellaista, että elämää rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa, ja kun se on uomissaan, tahtoo taas äksöniä."

Älykkyystesti oli Eerikäiselle osa itsensä etsimistä.
"Se oli sitä samaa kuin se, että hain sota-arkistosta papereita faijasta. Se oli myös viinamäen miehiä, tappelija ja puukkojunkkari", hän sanoo.

Älykkyysosamäärä ei merkitse hänelle hemoglobiinia enempää.
"Ei mulla ole siihen mitään omaa ansiota. Vaikka olisi terävä kirves, niin mitä sitten, jos mökki ei nouse. Hyvän romaanin tekeminen riippuu muusta kuin prosessorin nopeudesta. Vanhalla Imperialilla on kirjoitettu hyviä kirjoja."
Tulitikkupelien nopealla ratkaisukyvyllä ei työelämässä pärjää, hän uskoo. Tärkeämpää olisi oppia nöyrä, pitkäjänteinen työnteko.

Eerikäisestä vangeissa ovat yliedustettuna Gaussin käyrän molemmat älylliset ääripäät.
"Sellaisella ihan tarpeeksi hyvällä prosessorilla pääsee vähimmällä ja pisimmälle. Jos on poikkeava, on neliskanttinen palikka, joka yrittää pyöreään reikään."

http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/artikkeli/%C3%84lyni+ei+ole+omaa+ansiotani/1329103759315

Harri Eerikäinen on vaikuttanut myös tällä foorumilla, eikä lainkaan negatiivisesti, jos onkin jo ottanut etäisyyttä.
Nimihaulla löytynee hänen kokemuksiaan ja kommenttejaan.

[Fatman]

"Älyni ei ole omaa ansiotani"
...
Näyttämisenhalu sai hänet osallistumaan älykkyystestiin. Tulos oli huippukorkea. Eerikäinen liittyi Mensaan.
...
hän oli sanavalmis, ja joskus heilahti nyrkkikin.
...
"Alkoi tulla nuorten miesten menoja. Huikka maistui."
...
"Se olikin hyvä yhdistelmä. Lihanleikkaajat ja teurastajat ne vasta keittoa ottivatkin. Siellä sain juomiseen täydentävät opinnot."
...
Vuosien aikana oli raittiita jaksoja, mutta myös tuurijuopottelua.
...
"Dokailin ja sekoilin Romanian yössä", Eerikäinen sanoo.
...
Välissä oli kuitenkin sumuinen aika, avioero, ajelehtimista ja lopulta neljän vuoden tuomio kahdesta tapon yrityksestä.Älykkyystesti oli Eerikäiselle osa itsensä etsimistä.

Tuossahan tuo älykäs cv tulikin

[Lasse]

Tuossahan tuo älykäs cv tulikin

"Vaikka olisi terävä kirves, niin mitä sitten, jos mökki ei nouse." - Eerikäinen

Onhan noita, yksi kuukatislietteen juttu tuli mieleen, taas kerran:
(Taisi siitä olla silloin täälläkin juttua, vaan en jaksa kaivaa)

Nuorisovangista tuli kirurgi ja lääkäriaseman omistaja
http://www.hs.fi/kuukausiliite/artikkeli/Nuorisovangista+tuli+kirurgi+ja+lääkäriaseman+omistaja/1135265087184

[dothefake]

peukku harrille!

[Miniluv]

peukku harrille!

Samoin minulta.

[Sunt Lacrimae]

Tuossahan tuo älykäs cv tulikin

"Vaikka olisi terävä kirves, niin mitä sitten, jos mökki ei nouse." - Eerikäinen

Onhan noita, yksi kuukatislietteen juttu tuli mieleen, taas kerran:
(Taisi siitä olla silloin täälläkin juttua, vaan en jaksa kaivaa)

Nuorisovangista tuli kirurgi ja lääkäriaseman omistaja
http://www.hs.fi/kuukausiliite/artikkeli/Nuorisovangista+tuli+kirurgi+ja+lääkäriaseman+omistaja/1135265087184

Tuo juttu tuli luettua silloin kun se paperi-kuukautisissa oli, ja oli muuten mukava lukea tällaistakin tarinaa vaihteeksi.

Harrille kanssa pointsit!

[ajuha]

Harrille iso käsi, minäkin tiedän yhden "selviytymis tarinan".

[Sunt Lacrimae]

Harrille iso käsi, minäkin tiedän yhden "selviytymis tarinan".

Nimenomaan ja mielestäni kristillisdemokraatit tekivät suuren mokan, etteivät asettaneet Harria kunnallisvaaliehdokkaaksi. Hänhän olisi ollut elävä esimerkki hyvän voittamisella pahasta, anteeksiannolla, raitistumisella, sovituksella jne.

Plus välillä tuntuu siltä, että poliittisessa elämässä olisi hyvä olla sellaisiakin kavereita, joilla on omakohtaista kokemusta siitä ettei aina elämä mene niinkuin elokuvissa.

[Ystävä]

Paljonko se tulos oli? Halla-aho voisi piruuttaan myös kokeilla.

[dothefake]

Harri vaikuttaa hyvältä tyypiltä. Samoin hänen persuhenkinen valveutunut koiransa.

koiran tiedetään myös kuuluneen pahamaineiseen muutosjengiin, on nähty muutosliivit yllään.

[IDA]

peukku harrille!

Samoin minulta.

Kuin myös. Ja hyvää ja rauhallista pääsiäistä.

[D-con]

Kiitos toivotuksista ja mukavaa pääsiäisaikaa myös itse kullekin.

Hesari oli käsitellyt ehkä poikkeuksellisenkin hellästi jutun joskus tunteita herättävää teemaa (joka ei siis ollut "Eerikäisen rupuinen elämä" vaan älykkyyden näkyminen tai näkymättömyys ihmisen elämänkulussa). Ainakin aiheesta olisi ollut helppo halutessaan kirjoittaa provosoivasti, ennakkoluuloja ja stereotypioita vahvistaen, ja niin ei tehty. Eivät sellaiseen varmaan haastateltavatkaan antaneet aiheita...

Kirjoittelin viikolla aihepiiriin liittyen omia havaintojani ja mietteitäni: http://www.harrieerikäinen.fi/blogi/2012/04/04/71

[desperaato]

Toivottavasti Harri löytää itselleen hyvän puolueen tai sanoisiko paremmin niin, että hyvä puolue löytäisi Harrin.

No, eixhää enää o M11 jäsen? Mixei Ritva oo enää M11 jäsen?

[Mika.H]

Kiitos toivotuksista ja mukavaa pääsiäisaikaa myös itse kullekin.

Hesari oli käsitellyt ehkä poikkeuksellisenkin hellästi jutun joskus tunteita herättävää teemaa (joka ei siis ollut "Eerikäisen rupuinen elämä" vaan älykkyyden näkyminen tai näkymättömyys ihmisen elämänkulussa). Ainakin aiheesta olisi ollut helppo halutessaan kirjoittaa provosoivasti, ennakkoluuloja ja stereotypioita vahvistaen, ja niin ei tehty. Eivät sellaiseen varmaan haastateltavatkaan antaneet aiheita...

Kirjoittelin viikolla aihepiiriin liittyen omia havaintojani ja mietteitäni: http://www.harrieerikäinen.fi/blogi/2012/04/04/71

asiallinen juttu. kerrankin..

zemppiä touhuihin ja eiköhän joskus joku jotain muutakin tarjoa kuin kahvinkeittäjänpaikkaa..

ps. paljonkos sinne mensaan oli nykyisin raja? joskus (20v sitten) kävin itsekin testit, mutta en liittynyt. nykyisin tuntuu siltä, että aivot ovat surkastuneet? ilmeisesti ovat ollleet silleen vajaatehoisina jo piitkän ajan...

edit. ai jaa. näytti oleman 131. heleppoo siis..

[D-con]

nykyisin tuntuu siltä, että aivot ovat surkastuneet?

Tää mullakin kävi silloin pari-kolme vuotta sitten mielessä kun meikäläisen mielenterveyttä, älynlahjoja ja sopivuutta yleensä yhtään mihinkään (ymmärrettävästikin) kyseenalaistettiin aika reippaasti tälläkin foorumilla, enkä ollut kovinkaan hyvin omien aivojeni hyvinvoinnista huolehtinut. Ihmeesti ne vaan tuntuvat tiettyyn rajaan asti kestävän huolimatontakin käyttöä.

Tai jos se on niin kuten menneiden vuosien laulajalegendamme Laila Kinnusen oman elämänsä alamäessä kerrotaan sanoneen: "Spriissä säilyy". En kyllä allekirjoita tuota...

[IDA]

Hesari oli käsitellyt ehkä poikkeuksellisenkin hellästi jutun joskus tunteita herättävää teemaa (joka ei siis ollut "Eerikäisen rupuinen elämä" vaan älykkyyden näkyminen tai näkymättömyys ihmisen elämänkulussa). Ainakin aiheesta olisi ollut helppo halutessaan kirjoittaa provosoivasti, ennakkoluuloja ja stereotypioita vahvistaen, ja niin ei tehty. Eivät sellaiseen varmaan haastateltavatkaan antaneet aiheita...

Itse pidin aikanaan luettuani kuvausta diakoniopinnoista Romaniassa todella tökerönä tekstinä, koska se irrallaan asiayhteydestä, jota en tuntenut, vaikutti suoralta hyökkäykseltä diakoniopintoja vastaan. Nyt paremmin asiaa tuntien otan ainakin puolet silloisista sanoistani takaisin.

[D-con]

Hiukan funtsimista vaativa pirunnyrkki meni erään rikos- ja päihdetaustoista kuntoutuvan asiakkaamme käsissä aika pian kasaan: http://www.harrieerikäinen.fi/blogi/2012/02/07/69

(http://i42.photobucket.com/albums/e322/lajiesite/Pirunnyrkki.jpg)

[Archaeopteryx]

Hiukan funtsimista vaativa pirunnyrkki meni erään rikos- ja päihdetaustoista kuntoutuvan asiakkaamme käsissä aika pian kasaan: http://www.harrieerikäinen.fi/blogi/2012/02/07/69

Katsoin Yle TV2:lta vankilasarjaa, ja tulin johtopäätökseen että kaltereiden takana on valtava piilevä potentiaali. Jos vain joku saisi kohdennettua hyödylliseen toimintaan esim. sen sankarin, joka oli rakentanut sähköhammasharjan moottorista, paristosta, pätkästä sähköjohtoa ja parsinneulasta tatuointivehkeet.

[D-con]

http://www.iltalehti.fi/perhe/2012042615502917_pr.shtml

Tutkimus: Peruskoulu ei tue lahjakkaita

Älykkäät lapset saavat harvoin riittävästi tukea peruskoulussa, kertoo Suomen Mensa.

Opettajilla on heikot taidot tunnistaa lahjakkaat lapset peruskouluissa. Lapset kokevat myös, että he eivät saa tarpeeksi tukea lahjoilleen. Yleinen harhaluulo on, että älykkäät lapset eivät tarvitse tukea koulumaailmassa. He menestyvät muutenkin. Todellisuudessa, on olemassa myös paljon lapsia, joiden älykkyys jää keskittymisvaikeuksien jalkoihin.

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja Suomen Mensa ry:n tutkimuksessa selvitettiin älyllisesti lahjakkaiden oppilaiden kokemuksia peruskoulussa saadusta tuesta.

- Monissa kouluissa järjestetään tiedonsiirtopalaverit lukuvuoden vaihtuessa. Näissä palavereissa puhutaan yleensä vain heikoista oppilaista, mutta myös lahjakkaat oppilaat tulisi huomioida, kertoo tutkimuksen pro gradu-työnä toteuttanut Marika Laine.

"Ratkaisu lahjakkaiden oppilaiden tukemiseen voisi löytyä erityisopetuksen resursseista. Luokanopettajilla on harvoin aikaa tukea älykkäitä oppilaita".


Laineen gradun tiivistelmän pohdintaosuus:

3 POHDINTA

Yhtenä merkittävänä tutkimustuloksena esiin noussut älyllisesti lahjakkaiden
oppilaiden saaman tuen vähäisyys herättää ajatuksia paitsi siitä, että opettajien
taidot tunnistaa ovat heikot, myös siitä, miksi vain yksittäiset opettajat huomioivat
lahjakkaat oppilaat ja miksi yhden opettajan havaitsema tuen tarve ei jatku
kaikilla luokka-asteilla. Opettajien lahjakkaiden tunnistamiskyvyissä on eroja,
mutta myös opettajien keskinäinen vuorovaikutus on puutteellista. Mahdollisesti
heikko tiedonkulku on syynä siihen, että tieto lahjakkaiden erityistarpeista ei siirry
opettajalta toiselle. Opettajien välistä tiedonsiirtoa pitäisi parantaa keskustelua
lisäämällä. Monissa kouluissa järjestetään tiedonsiirtopalaverit lukuvuoden
vaihtuessa. Näissä palavereissa puhutaan yleensä vain heikoista oppilaista,
mutta myös lahjakkaat oppilaat tulisi huomioida. Jos tiedonsiirtopalavereissa
huomioitaisiin myös lahjakkaat oppilaat, voisi tuen irrallisuus vähentyä ja muuttua
jatkuvammaksi tueksi.

On kuitenkin huomattava, että oppilaat olivat itsekin vaikuttaneet omalla käyttäytymisellään
tuen saamiseen. Kätkijät eivät olisi halunneetkaan tukea, jolloin
on todennäköistä, että he olivat vältelleet mahdollisuuksia tuen saantiin. Lahjakkuuden
tunnistamisella on myös oma merkityksensä tukikokemuksiin. Uhmaajan
ja putoajan käytös on peittänyt alleen lahjakkuuden ja näin ollen se on jäänyt
tunnistamatta. Olisikin ensisijaisen tärkeää, että opettajat osaisivat nähdä
oppilaan käyttäytymisen taakse siten, että he havaitsivat syyt käyttäytymiseen.
Niin uhmaajat, kätkijät kuin putoajatkin tietävät, että heitä olisi tuki auttanut. Jokaista
lahjakkuustyyppiryhmää opettajan pitäisi osata lähestyä eri tavoin ja osata
suunnata tuki älykkyyteen niin, ettei se aiheuttaisi leimaa ja kiusaamista, jota
esimerkiksi kätkijät pelkäävät. Uhmaajien ja putoajien häiritsevä käytös taas
voitaisiin saada karsittua, jos opettajat osaisivat tunnistaa heidät lahjakkaiksi ja
löytäisivät heille oikeat tukitoimet.

Luokanopettajien kiire on tosiasia ja se saattaa olla selityksenä lahjakkaille oppilaille
tarjotun tuen vähäisyyteen. Mielestäni ratkaisun on löydyttävä erityisopetuksen
resursseista, joita olisi lisättävä lahjakkaiden huomioimiseksi.
Lahjakkaat oppilaat ovat heikkojen oppilaiden ohella yhtä lailla oppilasryhmä,
joka tarvitsee erityistä tukea koulunkäyntinsä tueksi. Erityisopetusta suunniteltaessa
tulisi huomioida heikkojen lisäksi lahjakkaat oppilaat ja luoda heitäkin
varten omat henkilökohtaiset opetussuunnitelmat. Lahjakkaiden erityisopetus
voisi olla resurssi- tai samanaikaisopettajuuden lisäämistä, jolloin pystyttäisiin
luomaan tasoryhmiä eri oppiaineissa ja näin rikastamaan lahjakkaiden opetusta.
Yksittäisen opettajan on vaikea huomioida lahjakkaita oppilaita, jos ei siihen
anneta aikaa ja resursseja. Toisaalta henkilökohtainen opetussuunnitelma voisi
myös sisältää nopeutetun opetuksen suunnitelman, jolloin lahjakas oppilas voisi
tavallisessa luokassa edetä opetussuunnitelmassa osittain tai kokonaan omaan
tahtiinsa.

Älyllisesti lahjakkaiden oppilaiden usein esittämä toive tuesta ja kannustuksesta
on mielenkiintoinen. Kaikkia oppilaitahan tulee tukea ja kannustaa oppimisessa,
mutta mahdollisesti lahjakkaat oppilaat eivät saa samassa määrin tukea ja kannustusta
oppimiseensa kuin muut oppilaat, jos heidät koetaan lahjakkaiksi ja
heidän uskotaan pärjäävän ilman erityistä tukea ja kannustusta. Kuitenkin monet
lahjakkaat tuntevat olevansa erilaisia kuin muut ja kärsivät siksi itsetuntoongelmista.
Tämän vuoksi erityinen tuki ja kannustus lahjakkaille oppilaille on
mielestäni erityisen tärkeää.

Tämän tutkimuksen myötä joukko lahjakkaita oppilaita sai äänensä kuuluviin
omista koulukokemuksistaan ja he saivat myös mahdollisuuden esittää toiveita
koulun ja opettajan antamasta tuesta. Lahjakkailla itsellään on paljon mielipiteitä
tuesta ja sen laadusta. Mielestäni mielipiteitä on tärkeä kuunnella. Lahjakkaiden
oppilaiden näkemykset ovat hyvin lähellä lahjakkuustutkimuksen teoreettista
taustaa, sillä monet toiveissa esiintyneet aiheet sisältyvät myös yleisiin näkemyksiin
lahjakkaiden opetuksen järjestämisestä.

Huomionarvoista mielestäni on, että lahjakkaita ei juuri ole tunnistettu eikä tukea
ole annettu heille kouluaikana. Tämä on merkittävää, kun pohditaan lahjakkaiden
oppilaiden syrjäytymistä sekä perustuslain ja perusopetussuunnitelman
toteutumista heidän opetuksessaan. Kun ajatellaan tuen vähäisyyttä ja verrataan
sitä lahjakkaiden oppilaiden toiveisiin tuesta, voidaan huomata, että pienetkin
asiat merkitsevät paljon. Kannustus ja tuki ovat monelle lahjakkaalle oppilaalle
tärkeitä tuen muotoja. Opettajan pienikin oikeansuuntainen toiminta tukisi
lahjakkaiden opetusta.

Tämä tutkimus osoittaa, että lahjakkailla oppilailla on hyviä mielipiteitä heidän
opetuksensa parantamiseksi. Älyllisesti lahjakkaiden oppilaiden kokemuksia
kouluajalta voisi jatkossa mielestäni tutkia syvemmin ja eritellymmin. Olisi hyvä,
jos heitä olisi mahdollista haastatella, jolloin saisi vielä tarkempaa tietoa kokemuksista.
Tutkimuksessa voisi jatkossa keskittyä vain yhteen opetuksen järjestämiskeinoon
tai yksittäisiin sisäisiin tekijöihin tai ympäristötekijöihin. Tällöin tulokset
olisivat syvempiä kyseisestä aiheesta. Myös tutkimukset lahjakkaiden oppilaiden
sijoittumisesta peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin ja työelämään
suhteessa heidän kouluaikaisiin kokemuksiinsa olisivat mielenkiintoisia. Lahjakkaat
oppilaat ovat tärkeä ryhmä peruskoulussa ja lähes jokainen opettaja kohtaa
lahjakkaita oppilaita työurallaan. Uskon, että on tärkeää parantaa opettajien
tietämystä lahjakkaista oppilaista, jotta heitä opittaisiin huomioimaan ja tukemaan
koulumaailmassa nykyistä paremmin.

http://www.mensa.fi/files/Gradu_Tutkimusosan_tiivistelma_MarikaLaine.pdf