Ulkoministeriö: Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2011 (ja perussuomalaiset)

[Roope]

Ulkoministeriö: Julkaisu: Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2011 23.3.2012

Valikoin tähän ulkoministeriön uutiskoosteesta lähinnä eduskuntavaaleihin ja perussuomalaisten julkisuuskuvaan liittyvät kohdat. Voi vain arvailla, minkä lähteiden kautta missäkin maassa muodostetaan kuva aiemmin vieraista asioista, ilmiöistä ja ihmisistä.

Islanti

Politiikassa viime kevään eduskuntavaalit ja nimenomaan perussuomalaisten menestys
herättivät eniten huomiota. Konservatiivinen ja EU-vastainen Morgunblaðið nosti
perussuomalaiset kahdesti esille pääkirjoituksessaan. Ennen vaaleja pääkirjoituksessa
todettiin: "Mitään muuta maata Bryssel ei ole pidellyt ohjissaan yhtä helposti kuin Suomea.
On pilailtu, että Suomi on luonut yhtä nöyrän katseen Brysseliin kuin kylmän sodan aikana
Moskovaan. Vaikka ei otetakaan huomioon, kuinka reilu huomautus on, on selvää, että
Suomen poliittinen liikehdintä on huomattu. Ja etenkin, jos se ennustaa, mitä mantereella
tuleman pitää." Lehti julkaisi myös Timo Soinista henkilökuvan, jossa hänet kuvattiin
pilailijana ja shakkimestarina. Toisessa Morgunblaðiðin pääkirjoituksessa vaalitulosta ja
perussuomalaisten voittoa pidettiin "poliittisena maanjäristyksenä Euroopassa".

Norja

Kevään eduskuntavaalien aikaan Norjan suurimmissa päivälehdissä, kuten
Aftenpostenissa, kirjoitettiin Suomen vaaleista laajoja reportaaseja. Perussuomalaisten
nousu ja puolueen lopullisen kannatuksen ennakoiminen lisäsivät vaalien jännitystä.
Perussuomalaisia verrattiin Norjan omaan oikeistopopulistiseen edistyspuolueeseen
FrP:hen, mutta FrP:n puheenjohtaja Siv Jensen koki oman puolueensa erottuvan
perussuomalaisista liberaalimmalla politiikallaan. Suomalaisessa poliittisessa kehityksessä
nähtiin yhtymäkohtia myös Ruotsiin ja Tanskaan, ja tätä kehitystä pidettiin osin
huolestuttavana.

Perussuomalaisten vaalivoiton jälkeen Timo Soinista julkaistiin useita henkilökuvia, ja
hänen nimensä ja puolueensa tuli tutuksi kaikille. Perussuomalaisten EU-kriittisyys ja
negatiivinen suhtautuminen taloudellisiin avustuspaketteihin noteerattiin laajasti. Kevään
mittaan lehdistössä seurattiin Suomen pitkittyneitä hallitusneuvotteluita. Esimerkiksi
Aftenpostenin mukaan hallituksen kokoonpanolla tulisi olemaan vaikutusta siihen, miten
Suomi kehittyy seuraavan neljän vuoden aikana. Kun perussuomalaiset päättivät jättäytyä
hallituksen ulkopuolelle, asiasta raportoitiin kaikissa valtamedioissa.

Heinäkuun 22. päivän terrori-iskut ovat hallinneet norjalaista yhteiskuntaa ja
mediamaisemaa kyseisestä päivästä lähtien. Käytännössä kaikki sanomalehdet julkaisevat
aiheesta päivittäin uusia kirjoituksia. Lisäksi monet uutisaiheet peilautuvat heinäkuun
tapahtumiin. Heti tuoreeltaan lehdistössä kirjoitettiin jonkin verran Anders Behring
Breivikin suhteista Suomeen sekä suomalaisista kouluampumisista. Melko pian
mediahuomio siirtyi kuitenkin tapauksen muihin näkökulmiin.

Puola

Suomen eduskuntavaaleista ja uuden "sateenkaarihallituksen" muodostamisesta uutisoitiin
suhteellisen hyvin johtuen "värikkäästä" perussuomalaisten puheenjohtajasta,
karismaattisesta Timo Soinista, ja populistien saavuttamasta vahvasta asemasta
eduskunnassa. Kiinnostusta lisäsi perussuomalaisten lupaama vastalause, kun Portugalin
avustamisesta äänestettiin eduskunnassa. Vaalien tulokset antoivat aihetta pohdintaan,
muuttuko nyt tähän saakka unionin priimuksena pidetty Suomi kriittisemmäksi unionin
jäseneksi. Samalla kuitenkin oletettiin euroalueen vahvistuttua populistien kannattajien
kiinnostuksen kääntyvän muuhun.

Epämiellyttävänä iskuna Puolan puheenjohtajuuskaudelle oli Suomen yhdessä Hollannin
kanssa ilmaisema vastalause Romanian ja Bulgarian liittymiseen Schengen-alueeseen.
Silloinen sisäasiainministeri Jerzy Miller puhui jopa luottamuksen puutteesta jäsenmaiden
välillä. Maiden veto-oikeutta tulkittiin sisäpolitiikan motivoimana.

Norjan ampumistragedia aiheutti sen, että Puolan sisäasiainministeriö määräsi
asianmukaisille viranomaisille tehtäväksi äärioikeiston kannattajien valvomisen. Siinä
yhteydessä nousi esille kansallisradikaaliryhmän järjestämä koulutusleiri, johon kutsuttiin
suomalainen uusnatsina pidetty Niko Puhakka. Tämä tieto aiheutti "Nigdy Wi cej" (,,ei
enää koskaan") -järjestön protestin. Sen puheenjohtaja tohtori Rafa Pankowski selitti,
että on täysin eri asia jos Niko Puhakka osallistuu urheilutapahtumaan Puolassa kuin että
hän tulee koulutustilaisuuteen, jonka järjestäjänä on äärioikeisto ja jonne monet
osallistujista menevät aivan muista syistä.

Ruotsi

Ruotsissa oltiin jo ennakkoon eritäin kiinnostuneita Suomen eduskuntavaaleista.
Keskeiseksi teemaksi nousivat perussuomalaisten suosio gallupeissa ja ruotsin kielen
uhattu asema. Perussuomalaisten EU-vastaisuus ja maahanmuuttokielteisyys puhuttivat,
ja puolue rinnastettiin useassa tiedotusvälineessä oikeistopopulistisiin
ruotsidemokraatteihin. Perussuomalaisten suosion syitä etsittiin muun muassa Suomen
konsensuspolitiikasta. Esimerkkinä mainittakoon iltapäivälehti Expressen, joka piti Suomen
konsensuspolitiikkaa neuvostovallan aikaisena kylmän sodan jäänteenä ja uskoi vahvan
opposition poissaolon vahvistaneen populismin suosiota.

Perussuomalaisten yllätyssuuresta eduskuntavaalivoitosta uutisoitiin runsaasti.
Uutisoinnissa sekä korostettiin että paheksuttiin perussuomalaisten Eurooppa-kielteisyyttä;
Suomen maineen kerrottiin olevan vaakalaudalla. Monissa lehdissä myös pohdittiin
vaalituloksen vaikutuksia alijäämäahdinkoon jääneiden maiden tukipakettien kohtaloon ja
euroon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sai runsaasti palstatilaa,
pääsääntöisesti kielteistä.

Suomessa viime vuoden toukokuussa käyttöön otetut uudet henkilökortit, eritoten niiden
väritys, herättivät kummastusta ja pahennusta. Keskustelua herätti ulkomaan kansalaisten
henkilökorttien erilainen väri verrattuna maan kantaväestön henkilökortteihin.
Ulkomaalaisten henkilökorttien ruskea sävy nähtiin ulkomaalaisia syrjiväksi, ja sen myös
nähtiin viittaavan natsi-Saksassa käytössä olleisiin juutalaisten ruskeisiin henkilökortteihin.
Jutuissa kytkettiin värivalinta jopa persussuomalaisten vaalimenestykseen.

Saksa

Suurimman huomion sai perussuomalaisten nousu pienpuolueesta suurten puolueiden
joukkoon. Timo Soinia kuvailtiin ilmiöksi (Berliner Zeitung) ja perussuomalaisten
vaalivoittoa sensaatioksi (Süddeutsche Zeitung). Uutisoinnissa kiinnitettiin huomiota ennen
kaikkea perussuomalaisten eurovastaisuuteen. Financial Times Deutschland luonnehti
vaalitulosta raskaaksi iskuksi euroalueelle ja kuvaili, kuinka EU:n entinen mallioppilas on
nyt käynyt läpi dramaattisen muutoksen.

Perussuomalaiset olivat uutisaiheena myös vaalien jälkeen, sillä Norjan iskut kirvoittivat
saksalaislehdet pohtimaan laajasti oikeistopopulismin ja -radikalismin nousua
Pohjoismaissa. FTD arvioikin, että erityisesti Suomessa tunnelma on vuodessa muuttunut
dramaattisesti. Lisäksi yksittäiset poliitikot, kuten Halla-aho sotilasjuntta Kreikkaan –
ehdotuksineen, nousivat Saksassa otsikoihin.

Tanska

Perussuomalaisten nousu Suomen neljänneksi suurimmaksi puolueeksi sai Tanskan
tiedotusvälineet uutisoimaan kevään eduskuntavaaleista suurin aukeamin.
Perussuomalaisten vaalitulosta analysoitiin puolueen taitona viestittää "tehokasta
kansallismielistä politiikkaa" kriisin, lisääntyvän EU-vastustuksen ja globalisaation
aikakautena. Monet lehtiartikkeleista kuvasivat perussuomalaisia oikeistopuolueena,
mutta useimmat kuvasivat puoluetta ennen kaikkea populistisena, kansallismielisenä ja
EU-skeptisenä puolueena. Suomen tulevaisuus ja asema EU:n ja euron "mallioppilaana"
kyseenalaistettiin vaalituloksen jälkeen. Perussuomalaisten mahdollista osallistumista
hallitukseen puitiin myös ahkerasti. Yksittäisistä henkilöistä ylivoimaisesti eniten
näkyvyyttä sai Timo Soini.

Perussuomalaisia verrattiin monessa artikkelissa tanskalaiseen Dansk Folkeparti -
puolueeseen. Dansk Folkepartin puheenjohtaja Pia Kjærsgaard kommentoi lehdissä
puolueiden välisiä yhteyksiä. Kjærsgaardin mukaan Suomen vaalit osoittavat nuoren
Suomen historiansa takia ymmärtävän ulkopuolisen vallan vaaran (EU:n) ja suomalaisten
nyt antaneen EU:lle "keltaisen kortin". Kjærsgaard kirjoitti myös olevansa iloinen siitä, että
heidän politiikkaansa inspiroi muita puolueita Euroopassa. Morten Messerschimdt,
Soinin meppikollega Brysselissä, kutsui perussuomalaisten puoluetta sisarpuolueeksi.
Messerschmidtin mukaan puolueet ovat samoilla linjoilla yhdeksässä asiassa
kymmenestä. Ero löytyy Messerschmidtin mielestä maahanmuuttopolitiikasta, joka ei ole
niin paljon esillä Suomessa kuin Tanskassa, minkä takia perussuomalaiset eivät profiloidu
sillä alalla.

Venäjä

Venäjänkin mediassa Suomen edustakuntavaalien tulos herätti suurta huomiota.
Perussuomalaiset rinnastettiin EU-maiden muihin populistisiin puolueisiin, jotka
suhtautuvat Euroopan unioniin karsaasti. Moskovan kuunnelluin radioasema Eho Moskvy
teki heti vaalien jälkeen melkein tunnin pituisen ohjelman, jossa etsittiin vastausta
kysymykseen, millainen poliitikko on Timo Soini.

Kun Suomi vaati velkatakuita vastikkeeksi Kreikan tukemisesta, venäläiset joukkoviestimet
arvioivat sen johtuvan perussuomalaisten hallituspuolueille asettamasta paineesta.
Suomen kanta velkatakuissa ei saanut venäläiskommentaattoreilta osakseen juuri
lainkaan ymmärtämystä.

Perussuomalaisista maalailtiin siellä täällä perättömiä uhkakuvia. Puoluetta luonnehdittiin
venäläisvihamieliseksi, ja Soinin kerrottiin ajavan venäjän opettamisen kieltämistä
suomalaisissa kouluissa. Johdattaessaan eduskunnan ulkoasianvaliokunnan Pietariin
pääsi Soini oikomaan vääriä käsityksiä muun muassa Ekspert-lehdessä, joka kirjoitti:
"Perussuomalaisista on kirjoiteltu paljon taruja, kuten yksi johtava venäläinen uutistoimisto,
joka tiedotti puolueen tunnustavan neonatsismia ja russofobiaa. Tosiasiassa
perussuomalaiset haluavat vahvistaa Suomen suhteita Venäjään vastavuoroisuuden ja
yhdenveroisuuden pohjalta. Soini ja hänen kannattajansa pitävät tärkeänä, että Suomi
täyttää kansainväliset velvoitteensa."

Kaakkois-Suomessa sijaitseviin venäläisten omistamiin mökkeihin ja asuntoihin
kohdistuneet ilkivallanteot olivat joitakin kuukausia pienissä, mutta purevissa otsikoissa.
Rikokset linkitettiin useissa teksteissä suomalaisten venäläisvihamielisyyteen, joka olisi
kanavoitunut perussuomalaisten nousevaan kannatukseen. Rikosten selvittyä spekulointi
loppui.

Viro

Suomen eduskuntavaalit olivat virolaisille uusien kasvojen esiinmarssi. Erityistä
kiinnostusta herättivät perussuomalaiset ja Timo Soini. Soini osasikin ottaa yleisönsä
Virossa. Muun muassa Viron suurin päivälehti Postimees sai laajan henkilöhaastattelun
aivan vaalien alla, kun toimittaja kiipesi Soinin kanssa kampanjointimatkalla Kouvolan-
junaan.

Perussuomalaisia koskeva uutisointi oli sekin maltillista ja asiantuntevaa. Virolaiset
tuntevat Suomen populistiperinteen vennamoineen, eikä perussuomalaisia luonnehdittu
rasisteiksi tai äärioikeistolaisiksi kuten joissain muissa maissa.

"Haluan selittää, että perussuomalaiset eivät ole mitään mörköjä, joita pitäisi pelätä", Soini
sanoi kesällä Eesti Päevalehdelle antamassaan haastattelussa. Hän tyrmäsi mediassa
epäilyt, että perussuomalaisten maahanmuuttokriittisyys koskisi Suomessa eläviä ja työtä
tekeviä virolaisia.

Alankomaat

Yleensä Alankomaissa ei juuri uhrata palstatilaa Suomen sisäpolitiikalle. Mutta keväällä
Suomi komeili suuresti alankomaalaislehtien etusivuilla ja sai tv-uutisissa paljon huomiota
osakseen. Uutisten painopisteenä oli perussuomalaisten suurvoitto eduskuntavaaleissa ja
sen vaikutus Portugalin tukipakettiin. Perussuomalaiset nähtiin euroskeptikkoina, ei islamin
vastaisina. Perussuomalaisten uskottiin vaikeuttavan Portugalin tukipaketin hyväksymistä
sellaisenaan, vaikka puolue jäisi suurpuolueena oppositioon. Perussuomalaiset tulivat
vielä ensiuutisoinnin jälkeenkin esille erilaisissa kolumneissa, joissa käsiteltiin EU:n
nykytilannetta yleensä.

Vaalien jälkipuintia riitti toukokuun puoliväliin saakka. Kiinnostuksen pääkohteena olivat
edelleen perussuomalaiset. Taloudellisen Het Financieele Dagbladin kolumnissa todettiin
perussuomalaisten saaman mediahuomion osoittavan, että eurokriisi on ensisijaisesti
poliittinen kriisi.

Perussuomalaisten vaalivoitto innoitti De Volkskrantin julkaisemaan ruotsin kielen asemaa
käsittelevän sivun pituisen artikkelin. Toimittaja Mariken Smit totesi usein "eliittinä"
pidettyjen ruotsinkielisten suomalaisten näkevän asemansa ja kielensä uhatuksi
perussuomalaisten nopean nousun johdosta. Artikkelissa haastateltiin ruotsalaisen
kansanpuolueen kansanedustajaa Anna-Maja Henrikssonia, jonka mukaan ilmapiiri
ruotsalaisia kohtaan oli muuttunut vihamielisemmäksi.

Belgia

Suomen eduskuntavaalit herättivät poikkeuksellisen paljon kiinnostusta erityisesti
Flanderin suurimmissa päivälehdissä. De Standaard julkaisi aukeaman laajuisen
vaaliennakkojutun, jossa keskityttiin lähinnä avaamaan perussuomalaisten sekä Timo
Soinin poliittista luonnetta. Jutussa haastateltiin myös perussuomalaisten
belgialaissyntyistä ehdokasta Freddy Van Wonterghemia, joka oli ehdokkaana Kymen
vaalipiirissä. Lehden arvio Timo Soinista oli yksiselitteinen: radikaali oikeistopopulisti, joka
vastustaa maahanmuuttoa, Eurooppaa, kaksikielisyyttä (Suomessa) ja puhuu suomalaisen
kulttuurin puolesta. Artikkelissa Soiniin ja perussuomalaisiin liitettiin tavalliset
populistipuolueen nousun syyt: Soinin karisma ja vakuuttava verbaalinen ulosanti, kansan
äänellä puhuminen, perusarvoihin nojautuminen, vähäosaisiin kohdistuva
sosiaalipoliittinen ohjelma.

Vaalitulos uutisoitiin De Standaardissa ja De Morgenissa hyvin laajasti. De Morgen otsikoi
Suomen vaalien näyttäneen keltaista korttia Euroopalle. Kiinnostus kohdistui
perussuomalaisten vaalivoiton syihin ja seurauksiin sekä puolueen luonteeseen.
Perussuomalaisten menestys nähtiin kielialueesta riippumatta jatkona oikeistopopulismin
nousulle Euroopassa.

Ranskankielinen media ei reagoinut Suomen vaalitulokseen vastaavalla mielenkiinnolla.
Suurista päivälehdistä La Libre Belgique uhrasi puoli sivua vaalituloksen uutisointiin Timo
Soinin ja perussuomalaisten ollessa jutun kärkenä.

Bulgaria

Bulgariassa huomioitiin myös Suomen keväisten eduskuntavaalien tulokset. Bulgarialaiset
tiedotusvälineet pitivät perussuomalaisten vaalivoittoa osoituksena suomalaisten
äänestäjien turhautumisesta ja halusta tuulettaa poliittista ilmapiiriä. Bulgarialaisten
tiedotusvälineiden arvioiden mukaan Suomen sisäpoliittinen asetelma siirtyi
äänestystuloksen perusteella astetta enemmän oikealle. Tiedotusvälineet nostivat esille
myös korkean äänestysaktiivisuuden sekä kansanedustajien paikkojen suhteellisen
tasaisen jakautumisen naisten ja miesten välillä.

Irlanti

Perussuomalaisten vaalimenestys Suomen eduskuntavaaleissa huhtikuussa herätti
kiinnostusta irlantilaislehdistössä. Jo vaalikampanjan aikana ja vaalivoiton jälkeen
puoluejohtaja Timo Soini näkyi jonkin verran lehdistössä ja häntä haastateltiin myös
muutamassa radio-ohjelmassa. Lisäkiinnostusta Soiniin antoivat hänen erityissuhteensa
Irlantiin, katolisuutensa ja lähes vuosittaiset vierailut Irlantiin. Irlannissa Soinin johtama "iso
jytky" nähtiin osana euroalueen velkakriisin vauhdittamaa populistista protestimielialaa
koko Euroopan tasolla. Orastava anti-bail-out-mieliala ei loppujen lopuksi konkretisoitunut
irlantilaislehdistön helpotukseksi perussuomalaisten jäätyä hallituksesta sekä Suomen ja
Kreikan väliseen vakuussopimuksen vesityttyä pelättyä vaatimattomammaksi.

Iso-Britannia

"Suomen vaalit eivät normaalisti herätä kansainvälisen median kiinnostusta, mutta tällä
kertaa on olemassa tarina kerrottavana." The Economist tiivisti hyvin sen, miksi
eduskuntavaalit olivat vuoden 2011 näkyvin Suomi-uutinen Britanniassa. Suomen
vaaleista kirjoitettiin brittimediassa vilkkaasti sekä ennen että jälkeen vaalipäivän. Kaikki
suuret tiedotusvälineet esittivät arvioita siitä, miten vaalitulos vaikuttaa Suomen
kansainväliseen imagoon sekä tulevan hallituksen EU-linjauksiin. "Suomi keikuttaa EU-
venettä", "Turhautuneet äänestäjät heittävät rauhallisen imagon menemään" ja "Finnished"
-tyyliset otsikoinnit osoittivat Suomen imagon muuttuneen kertaheitolla.

Perussuomalaisten vaalivoittoa analysoitiin jatkumona äärioikeiston nousulle Pohjois-
Euroopassa, ja se nähtiin jälleen uutena signaalina EU:lle ja sen jäsenvaltioille
kansalaistensa tyytymättömyydestä. Populistisen "Eurooppa-, homo- ja
maahanmuuttovastaisen" puolueen suosion nelinkertaistumista ei toisaalta pidetty
mediassa vain uhkana, vaan myös mahdollisuutena estää euroalueen ajautuminen
ylitsepääsemättömiin ongelmiin tulevaisuudessa.

Karismaattisena esiintyjänä tunnettu ja jo eduskuntavaalien yhteydessä paljon esillä ollut
Timo Soini nousi Britanniassa uudestaan julkisuuteen syksyllä, kun hän vieraili
pääpuhujana euroskeptisen UKIP-puolueen puoluekokouksessa. UKIP:n puheenjohtaja
Nigel Farage kertoi BBC:n haastattelussa puolueensa ihailevan Soinia valtavasti siitä,
kuinka "hän on yksin onnistunut muuttamaan koko euroalueen poliittista keskustelua".

Kiistanalaisempaa julkisuutta Soini sai paria viikkoa myöhemmin esiinnyttyään
konservatiivien puoluekokouksen yhteydessä järjestetyssä euroskeptisen think tankin
keskustelutilaisuudessa, josta The Independent otsikoi etukäteen sanoin Finn who
considers migrants 'parasites' to be at Tory conference.

Kaikissa keskeisissä tiedotusvälineissä palstatilaa saanut ja BBC:n luonnehdinnan
mukaan "kärpäspaperin tavoin massoja puoleensa vetävä" Soini oli kiistatta eniten
brittimediassa esillä ollut suomalainen vuonna 2011.

Itävalta

Itävallan päivälehdissä huomioitiin Suomi myös pakolaispolitiikassa. Kurier-lehti haastatteli
maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsia. Suomen kerrottiin kannattavan
tarvesuuntautunutta maahanmuuttopolitiikkaa. Kriittiseksi kysymykseksi nousi
turvapaikanhakijoiden kotiuttamiskäytäntö ja sen yhteydessä ihmisoikeuksien toteutumisen
varmistaminen.

Eduskuntavaalit saivat Itävallassa runsaasti julkisuutta, ja aihetta seurattiin pitkään
useimmissa päivälehdissä. Seikkaperäisessä uutisoinnissa korostui perussuomalaisten
ennätyksellinen suosio. Ilmiötä käsiteltiin osana yleiseurooppalaista oikeistopopulismin
nousua, joka kuitenkin leimattiin erityisesti "rikkaan Pohjois-Euroopan" ongelmaksi.

Vaalituloksessa merkittävimpänä pidettiin sen vaikutuksia Suomen EU-politiikkaan. Myös
kokoomuksen menestys sekä vihreiden kieltäytyminen yhteistyöstä Timo Soinin ryhmän
kanssa huomioitiin. Samoin kiinnostusta herätti perussuomalaisia vastaan perustettu
Facebook-ryhmä. Perussuomalaisia verrattiin Itävallan vapauspuolue FPÖ:hön ja Soinia
sen johtajaan Heinz-Christian Stracheen. Perussuomalaisten menestystä selitettiin
muun muassa kulttuuri-identiteetin menettämisen pelolla. Suomalaisten "euroskeptisyys"
sai palstatilaa. Myös "islam-vihaajaksi" ja ääriarvoja tukevaksi Itävallan medioissa todettu
Jussi Halla-aho huomioitiin.

Romania

Suomessa keväällä pidetyt eduskuntavaalit ja perussuomalaisten vaaleissa saama runsas
äänisaalis ylittivät uutiskynnyksen, joskin maltillisesti ja yhdenmukaista faktalinjaa
noudattaen. Mediassa perussuomalaisten vaalivoittoa selitettiin Suomen kasvaneella
maahanmuutto- ja EU-vastaisuudella. Vaikka uutisointi oli jopa aavistuksen
positiivissävytteistä, Suomen eduskuntavaalituloksesta ja perussuomalaisten
menestyksestä kirjoitettiin turvallisuusretoriikkaa hyödyntäen - Suomessa muuttuneen
poliittisen mielialan viitattiin voivan vaikuttaa uhkaavasti koko Euroopan tapahtumien
kulkuun. Kirjoittelu pohjautui pääasiallisesti suomalaisten lehtien ja median uutisiin.
Suomen Kreikalta vaatimat vakuudet eivät nousseet Romaniassa kovinkaan suureen
uutisarvoon, joskin mediassa ihmeteltiin Suomen tiukkaa asennetta ja väitettiin esimerkiksi
Suomen haluavan Kreikalta saaren lainansa vakuudeksi.

Syksyn aikana Suomi joutui kunnolla median fokukseen, kun tuli ilmi, että Suomi ei ollut
valmis hyväksymään Saksan ja Ranskan tukemaa kompromissiesitystä vaan vastusti
yhdessä Alankomaiden kanssa edelleen päätöksen tekemistä Romanian ja Bulgarian
Schengen-jäsenyydestä. Tilanne antoi medialle jutun juurta usean viikon ajaksi samalla,
kun pettyneet romanialaispoliitikot antoivat kärkkäitä lausuntoja Suomen ja Alankomaiden
kannasta. Presidentti Traian Bsescun suorasukaiset lausunnot Suomen ja Hollannin
kannan "epäeurooppalaisuudesta" saivat paljon palstatilaa samalla, kun
muukalaisvihamielisyyden ja rasististen asenteiden etenkin romaneita kohtaan katsottiin
Suomessa lisääntyneen. Media arvioi Suomen kannan heijastavan maan sisäpoliittisia
jännitteitä ja perussuomalaisten kevään eduskuntavaaleissa saavuttamaa vahvaa asemaa
ja olevan osoitus Suomen linjan muuttumisesta euroskeptiseksi.

Sveitsi

Suomen eduskuntavaaleja seurattiin myös Sveitsissä tavallista kiinnostuneempana. Neue
Zürcher Zeitung esimerkiksi kuvaili vaaleja jännittävimmiksi sitten sotavuosien.
Lehdistössä huomioitiin laajasti politiikan valtasuhteiden muuttuminen, kun perinteisten
kolmen suuren puolueen, kokoomuksen, keskustan ja sosiaalidemokraattien haastajaksi
nousivat perussuomalaiset. Yllättävän vaalituloksen uutisoinnissa vilisivät seismiset termit.
Esimerkiksi NZZ vertasi vaalitulosta poliittiseen maanjäristykseen.

Huomio kulminoitui puheenjohtaja Timo Soiniin, josta julkaistiin useampia
henkilöesittelyjä (NZZ, Berner Zeitung ). Puoluetta kuvailtiin monissa yhteyksissä
euroskeptiseksi ja ksenofobiseksi, ja sen tavoitteeksi mainittiin esimerkiksi vetäytyminen
yhteisvaluutasta. Keväällä puhutti myös oikeistoradikalismin nousu Pohjoismaissa
yleensä, ja perussuomalaiset liitettiin tiiviisti tähän keskusteluun (Tages-Anzeiger, NZZ am
Sonntag). Aiheeseen palattiin heinäkuussa Norjan traagisten tapahtumien myötä (NZZ,
Der Bund ). Le Temps kuitenkin linjasi perussuomalaiset hieman eri leiriin perinteisten
oikeistopuolueiden, kuten Ranskan Front Nationalin kanssa: vaikka tietty
ulkomaalaisvastaisuus on osa perussuomalaisten politiikkaa, tärkeimmässä roolissa on
kuitenkin euroskeptisyys.

Tshekki

Kevään eduskuntavaalit saivat perussuomalaisten ansiosta enemmän julkisuutta kuin ne
muuten olisivat saaneet. Ennen vaaleja ja vaalien tuloksen selvittyä perussuomalaisten
menestyksen pelättiin olevan uhka Suomen Eurooppa-myönteiselle politiikalle.
Esimerkkinä Lidové noviny kirjoitti puolueesta, sen suosiosta ja sen johtajasta Timo
Soinista otsikolla "Bryssel pelkää perussuomalaisia". Perussuomalaisista kirjoitettiin myös
muutamissa artikkeleissa, joissa käsiteltiin muiden populististen tai marginaalisten
puolueiden nousua Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Vaalien jälkeinen hallituksen
muodostaminen sai huomiota mediassa, sillä kysymykseen liittyivät samanaikaiset EU-
neuvottelut Portugalin taloustuesta.

Ukraina

Suomen eduskuntavaalit olivat suurin yksittäinen mediahuomiota kerännyt tapahtuma
ukrainalaisissa tiedotusvälineissä. Huikean kannatuksen saaneet perussuomalaiset
kuvattiin maahanmuuton vähentämistä kannattavana ja EU-kriittisenä puolueena.
Korrespondentin nettiartikkelissa lainattiin Timo Soinin kiteytystä "Missä EU, siellä
ongelma". Asiantuntijalausuntoihin viitaten artikkelissa todettiin, että perussuomalaisten
nousu saattaa muuttaa Suomen poliittista ilmastoa ja vaikuttaa negatiivisesti euroalueen
tilanteen vakauttamisyrityksiin. Zerkalo Nedeli totesi perussuomalaisten kritisoivan
taloudellisen avun antamista avun tarpeessa oleville euromaille.

Arabiemiirikuntien liitto

Suomea käsittelevien artikkelien joukkoon mahtui myös yksi artikkeli, joka kyseenalaisti
Suomen tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Artikkeli kuvaili Suomen
maahanmuuttopolitiikkaa kestämättömäksi väestön vanhetessa. Suomi on verrattavissa
muihin teollisuusmaihin, jotka ovat riippuvaisia vierastyövoimasta hoitamaan yhteiskunnan
alimmin palkatut työt.

Espanja

Suomen sisäpolitiikka ylittää harvemmin uutiskynnyksen Espanjassa. Eduskuntavaalien
tuloksista uutisoidaan yleensä rutiininomaisesti. Viime eduskuntavaalit muodostivat
poikkeuksen. Äänestystulokset herättivät ennennäkemätöntä kiinnostusta, ja kuva
riemuitsevasta Timo Soinista oli kaikissa tiedotusvälineissä. Erityisesti ensimmäisten
päivien uutisoinnissa vallitseva käsitys oli, että perussuomalaisten puolue oli
ulkomaalaisvastainen, äärioikeistolainen ja EU-vastainen. Lehtien otsikot kuvastivat tätä
näkemystä: El País - "Euroopan-vastainen äärioikeisto nousee avainpuolueeksi
Suomessa", El Mundo - "Nationalistinen Suomi syntyy uudelleen", ABC –"Suomi,
Euroopan äärioikeiston uusin valloitus". El Periódico kertoi Suomen vaalien tuloksista
pääkirjoituksessaan "Ääriliike Suomessa, torpedo Brysselissä".

Alkupäivien sensaatiomaisempaa kirjoittelua seurasi seestyneempää analyysiä. El País
lähetti toimittajan Suomeen marraskuussa. Toimittaja Andrea Rizzi vieraili myös
Kihniössä. Matkan tuloksena lehti julkaisi koko sivun artikkelin "Miksi muut eivät tule
toimeen omillaan?" Rizzi esitti näkemyksensä siitä, että puolueen kannatusalue heijastaa
EU:ssa vallitsevia yleisiä jännitteitä. Rizzi kirjoitti: "Muukalaisvihasta tai
äärioikeistolaisuudesta ei ole kysymys. On vain pelkoa siitä, että EU-direktiivit ja
pelastuspaketit vievät hyvinvoinnin." Toimittajan mukaan pienen suomalaisen
paikkakunnan huolenaiheet ovat samat kuin muissa rikkaissa EU-maissa. "Leikkaukset
kotimaassa ja avustukset ulkomaille on yhdistelmä, joka ruokkii euroskeptisismiä.
Taistelua ei käydä vasemmiston ja oikeiston vaan paikallisuuden ja globaalisuuden välillä",
kirjoitti El País.

Italia

Täysin särötön Suomen maine ei kuitenkaan ollut. Erityisesti huhtikuun eduskuntavaalien
tulos herätti italialaisissa tiedotusvälineissä levottomuutta. "Ksenofobisiksi",
"antieurooppalaisiksi" ja "ultranationalistisiksi" luonnehdittujen perussuomalaisten
vaalimenestyksen pelättiin osaltaan nakertavan Euroopan sisäistä solidaarisuudentuntoa
ja sitä kautta vaikeuttavan Etelä-Euroopan kriisimaiden tukemiseen tähtääviä
pelastusoperaatioita. Suomen Kreikalta vaatimat vakuudet noteerattiin tämän uutisoinnin
jatkeena, vaikka ne eivät lopulta saaneet italialaisessa mediassa kovin suurta näkyvyyttä.
Heinäkuussa Corriere della Serassa ilmestyi uutisankka, jonka mukaan Suomi havittelisi
Kreikalta vakuudeksi Partenonin temppeliä tai Välimeren lomasaaria. Elokuun lopulla
maan suurin talouslehti Il Sole 24 Ore puolestaan yritti selittää Suomen Kreikka-kantaa
kansanluonteen ainutlaatuisuudella, joka heijastuu muun muassa luksusliikkeiden ja
katumaastureiden puuttumisena Helsingin katukuvasta.

Kreikka

Kreikkalaiset lehdet kirjoittivat ennätysmäärän Suomen eduskuntavaaleja koskevia juttuja.
Ennen vaaleja ja tulosten selvittyä kiinnitettiin eniten huomiota perussuomalaisten
kannatuksen nousuun otsikoilla kuten "Suomalainen sydämentykytys EU:ssa", "Timo
Soini: kansallismielisen oikeiston ovela populisti", "Suomi: Hyvän huomenen toivotuksilla
sulku Brysseliin", "Suomen vaalitulokset uhka euroalueelle", "Suomi: Euroskeptikkojen
riemuvoitto sumentaa Portugalin pelastamista", "Perussuomalaiset aiheuttavat vahvaa
painetta euroa ja velkakirjoja kohtaan", "Perussuomalaiset tulevat, Bryssel vapisee",
"Helsingin viesti etelään".

Timo Soinin heitot - "En maksa etelän laiskureille" - olivat hyvin näkyvästi esillä vaalien
jälkeisissä lehtikirjoituksissa. Soinin äärioikeistolaisen puolueen kerrottiin Kahimerini-
lehden analyysissä näyttävän tietä muiden maiden euroskeptisille, kansallismielisille
puolueille. Kreikan velan uudelleenjärjestelyiden pelättiin joutuvan vaikeuksiin
perussuomalaisten euroskeptisyyden takia.

To Vima -lehti haastatteli Timo Soinia huhtikuun alussa, ja artikkeli oli otsikoitu
"Äärioikeistolainen miina Kreikan tiellä. Todellinen suomalainen uhkaa meitä". Toimittajan
mukaan kukaan ei olisi uskonut vielä pari kuukautta ennen vaaleja, että Kreikan hallitus
seuraisi Suomen poliittisia kuvioita näin tarkasti ja olisi huolissaan mahdollisista eteen
tulevista ongelmista eurooppalaisen tukipaketin suhteen. Kreikan pääministerin kansliakin
olisi merkinnyt ylös kalenteriinsa tämän tärkeän 17. huhkuuta vaalipäivämäärän. Toimittaja
selitti Timo Soinin olevan syy, miksi Suomen vaaleja pidettiin niin vaarallisina, ja Soinin
olevan suosituin - mutta äärimmäisen euroskeptinen - poliitikko Suomessa. Artikkelissa oli
haastateltu myös YLE:n poliittista toimittajaa Pirjo Auvista, joka selitti, ettei Suomessa
käyty tarpeeksi keskustelua ennen EU:hun ja euroalueelle liittymistä. Hänen mukaansa
Suomen kolme suurinta puoluetta käyttävät puheissaan samankaltaista
eurooppalaismyönteistä kieltä ja siten karismaattisella ja poliittisesti etevälle Timo Soinille
jäi vapaa kenttä toimia. Toimittaja tähdensi myös, että suomalaiset eivät inhoa
kreikkalaisia vaan heitä häiritsee eurooppalainen järjestelmä, joka antoi mahdollisuuden
maille, kuten Kreikka, huijata EU:ta antamalla väärennettyjä tilastotietoja. Artikkelissa tuli
esille Soinin "rohkeita näkemyksiä" EU:n vääränlaisesta avustusmekanismista talouskriisin
koettelemille maille, euron ominaisuudesta vääränlaisena - liian kovana ja kilpailukykyä
koettelevana - valuuttana Kreikalle sekä arviot sosiaalisista reaktioista tehtäviin
leikkauksiin.

Timo Soinin ilmoitettua presidenttiehdokkuudestaan Ta Nea -lehti esitteli Soinin lukijoilleen
otsikolla "äärioikeistolainen presidentiksi". Toimittaja kuvailee Soinia menestyneimmäksi
euroalueen euroskeptikoksi. Soinin puolueen kerrottiin saaneen huomiota osakseen
vastustettuaan Portugalin pelastuspakettia ja tämä asenteen maksaneen takaisin
vaalimenestyksenä. Soinin kerrottiin hermostuttaneen pääministeri Kataisen vertaamalla
Neuvostoliiton hajoamista, jonka luultiin kestävän ikuisesti, tulevaan euroalueen
hajoamiseen. Soinin kerrottiin eroavan suuresti selväsanaisista, konsensusta
noudattavista suomalaisista poliitikoista, jotka suomalainen hyvinvointivaltio oli rakentanut.
Hänellä kerrottiin olevan hyvä koulutustausta, mutta siitä huolimatta esiintyvän yhtenä
tavallisen työväenluokan jäsenenä, ja hänen sanoillaan olevan kaikua maatalousväestön
ja teollisuustyöntekijöiden keskuudessa, jotka ovat Suomen yhteiskunnan reunamilla.
Soinin kerrotaan vaihtaneen uskontoaan katolisuuteen pääasiassa protestanttisessa
maassa ja hänen käyttävän uskontoa samaistuakseen Suomen vähemmistöihin ja
eteläisen Euroopan maihin, joita kuitenkin usein tuomitsee. Hän sanoo ymmärtävänsä
hyvin tilanteen katolisissa ja ortodoksissa maissa, joissa valtiota ei pidetä jumalan kätenä,
vaan tavallisena harrastuksena näissä maissa on huijata vallassa olevia. Näistä
perusteluista huolimatta hänen puolueensa kansanedustaja ehdotti edellisessä kuussa
homoseksuaalien ja somalien karkottamista Itämerellä olevalle saarelle. Toinen puolueen
merkittävä jäsen, Jussi Halla-aho, todettiin syylliseksi vihan lietsomisesta kirjoitettuaan
vuonna 2009 profeetta Muhammedin olleen pedofiili ja islamin pedofiiliuskonto.
Syyskuussa sama henkilö väitti vielä, ettei Kreikka onnistu ratkaisemaan ongelmiaan ellei
maahan aseteta taas sotilasjunttaa. Soinin reaktio tähän oli vetää Halla-ahon
osallistuminen puolueeseen pariksi viikoksi hyllylle.

Perussuomalaisten Timo Soinin rinnalla kulkevasta naispuoleisesta Schwartzeneggeristä,
Kike Elomaasta, kirjoitti Ta Nea -lehti Suomen vaalien jälkeen. "Kannattajiensakin
Suomen Robin Hoodiksi ristimän Soinin rinnalla ei ehkä käyskentele eläimellinen Little
John, mutta hänellä on kaikki syy luottaa naispuolisen Schwarzeneggerin voimiin, joka
kolmekymmentä vuotta sitten voitti maailmanmestaruuden kehonrakennuksessa". Kike
Elomaan nähtiin olleen hyvin esillä perussuomalaisten ehdokkaana ja siten hänellä olevan
kaikki syy olettaa aloittavansa poliittinen ura Timo Soinin vierellä. Elomaan antaman
lausunnon mukaan suomalaisten täytyi kiinnostua itse itsestään, kun perinteiset puolueet
eivät enää olleet kiinnostuneet suomalaisista. Oikeuden nähtiin toteutuneen, kun hänen
edustamansa puolueen kannatus nousi 19 %:iin aikaisemmasta 4 %:sta. Kuten muidenkin
puolueen edustajien, Elomaa kerrotaan kohottavan vesilasinsa puoluejohtajan nimiin.
Eurooppalaisesta äärioikeistosta kertovassa artikkelissa otettiin mukaan myös
perussuomalaiset, joista kerrottiin seuraavasti: "Suomessa perussuomalaisten puolue
yrittää ratkaista Suomen vähäistä syntyvyyttä rohkaisemalla tyttöjä opiskelemaan
vähemmän ja sen sijaan perustamaan perheitä. Puolue vastustaa myös
homoseksuaalisuutta."

Portugali

"Suomen sosialistit ja äärioikeisto uhkaavat estää Portugalin avun", otsikoi päivälehti
Diário de Notícias 10. huhtikuuta. Portugali oli juuri esittänyt virallisen pyynnön ulkoisesta
avusta ja Suomessa eduskuntavaalien vaalikampanja oli kovimmillaan. Tiedotusvälineet
huomioivat erityisesti SDP:n kasvan kriittisyyden EU:n talouskriisin välineisiin ja
Portugalissa oikeistopuolueeksi profiloituvien perussuomalaisten kannatuksen yllättävän
kasvun, jota päivälehti Público kuvaili 15. huhtikuuta "räjähdysmäiseksi". Suomen
vaalikampanjaa ja vaaleja seurattiin tiiviisti niin painetussa kuin sähköisessä mediassa.

Timo Soinia voi syystä pitää Suomen tunnetuimpana poliitikkona Portugalissa, jos ei ehkä
nimeltä niin ainakin ulkonäöltään. sen verran usein Soini esiintyi portugalilaisissa
viestimissä ja lehtien etusivuilla. Jo vaalikampanjan aikana kiinnostus perussuomalaisiin
kasvoi kahdesta syystä: jyrkän kielteinen kanta Portugalin tukipaketille ja puolueen
profiloituminen äärioikeistoon. Perussuomalaisia verrattiin usein muihin Euroopan
äärioikeistopuolueisiin muun muassa Hollannissa, Ranskassa ja Ruotsissa.

"Kuka on tämä katolilainen suomalainen, joka järisyttää euroaluetta?" otsikoi Diário de
Notícias Timo Soinista tekemänsä henkilökuvan. Media kuvaili puoluetta populistisena
äärioikeistolaisena ja euroskeptisenä puolueena, jonka juuret löytyvät entisestä SMP:stä.
Kielteisesti maahanmuuttajiin ja Suomen ruotsinkieliseen vähemmistöön suhtautuvan
puolueen kannatukseen ennen vaaleja suhtauduttiin kuitenkin varauksella, ja Soinin
lausuntoja pidettiin lähinnä vaalipuheina. Puolueen menestystä selitettiin Soinin
"rahvaanomaisella" olemuksella ja tavallisiin suomalaisiin vetoavalla puheella.
"Suomi - vaara, joka tulee kylmästä", otsikoi Visão 20. huhtikuuta julkaistun artikkelin,
jonka mukaan perussuomalaisten menestys vaaleissa saa pelkäämään pahinta. Myös
Visão kuvaili perussuomalaisia populistisena äärioikeiston puolueena. Vaikka äärioikeisto
on nostanut päätään ympäri Eurooppaa, Visãon mukaan Soinin menestys on silti
hämmästyttävää maassa, joka johtaa Pisa-tutkimuksissa maailman kouluttautuneimpana
kansana.

Myös tukipaketin hyväksymisen jälkeen Portugalin lehdistö uutisoi äärioikeiston
kannatuksen noususta, ja se alettiin yhä useammin yhdistää reaktiona talouskriisille.
Päivälehti Público julkaisi 27. marraskuuta artikkelin eurooppalaisesta äärioikeistosta ja
sen kannatuksen noususta talouskriisin siivillä. "Äärioikeiston täydellinen myrsky voi
syntyä kriisistä." Lehden mukaan kuitenkin Suomessa tämä populistien uusi oppi tuotti
ensimmäisenä tuloksia ja viittasi Timo Soinin The Guardianille antamaan haastatteluun:
"Meidän ansiostamme Portugalin apupaketti oli vaarassa puolitoista kuukautta, kehui Timo
Soini Guardianin haastattelussa." Lehti pitikin äärioikeiston nousua potentiaalisena riskinä
euron pelastamiselle. Suomalaisella populismilla on kuitenkin myös synkempi puoli, kirjoitti
Público: "Jussi Halla-aho, puolueen ideologi ja yksi niistä, joka inspiroi Utöyan
joukkomurhan tekijää. Hän ei peittele muukalaisvihaansa ja sai vuonna 2008 tuomion
lausunnostaan, jonka mukaan Muhammed oli pedofiili."

Ranska

Eduskuntavaalit herättivät poikkeuksellisen paljon kiinnostusta. Perussuomalaisten
menestystä sekä Timo Soinin persoonaa puitiin lähes kaikissa keskeisissä lehdissä.
Televisioon aihe ei yltänyt. Äärioikeisto, populismi, nationalismi, kansallinen identiteetti ja
euroskeptisyys olivat aiheen keskeiset teemat. Mediassa käytiin samalla laajaa
keskustelua eurooppalaisen populismin noususta.

Turkki

Suomen eduskuntavaaleissa menestyneiden perussuomalaisten vaalimenestys uutisoitiin
melko näyttävästi. Puolue esiteltiin äärioikeisto- ja nationalistipuolueena ja puheenjohtaja
Soini henkilönä, joka sai "sydämen hyppäämään kurkkuun Euroopassa".
Perussuomalaisten menestys liitettiin yleisesti oikeistopuolueiden nousuun sekä
lisääntyneeseen EU- ja maahanmuuttovastaisuuteen Euroopassa. Perussuomalaisten
vyöry nähtiin myös erityisen kohtalokkaana Portugalin ja Kreikan tukipaketeille.

Japani

Kevään eduskuntavaalit saivat poikkeuksellista huomiota: vaaleista kirjoitettiin
pääsanomalehdissä yli 20 juttua. Suurin kiinnostus kohdistui perussuomalaisten nousuun,
mikä nähtiin osana Euroopan laajuista populismin aaltoa ja EU:n jakautumista eurokriisin
myötä pohjoiseen ja etelään. Koska japanilaiset ovat itse säntillistä kansaa, suomalaisten
närkästyminen euroalueen sääntöjä rikkovia maita kohtaan sai lähinnä ymmärtäviä
kannanottoja. Myös suomalaisten ministerien nuori ikä ja naisten vahva edustus herätti
ihailua.

Yhdysvallat

Suomen huhtikuiset eduskuntavaalit saivat ennätysmäärän huomiota
amerikkalaismediassa, joka keskittyi erityisesti perussuomalaisten menestykseen.
Monissa amerikkalaislehdissä julkaistu Associated Pressin artikkeli luonnehti
perussuomalaisia "arkijärkisiksi, ahkeriksi ihmisiksi, jotka rakastavat maataan mutta
inhoavat sen poliittista eliittiä".

Perussuomalaisten vaalimenestys huomioitiin varsinkin siksi, että sitä pidettiin
merkittävänä esteenä Euroopan unionin pyrkimyksille myöntää Kreikalle taloudellinen
apupaketti. Puolueen nousu ja Suomen vaatimukset saada kahdenvälisiä takuita Kreikalta
saivat amerikkalaiskirjoittajat spekuloimaan, onko Suomesta tulossa euroalueen kipakoin
kapinallinen. New York Timesin mukaan "Ranska ja Saksa saattavat johtaa Euroopan
unionia, mutta Suomi on osoittanut, että jopa pieni maa voi pistää kapuloita isojen
jäsenmaiden rattaisiin." Boston Globe puolestaan nimitti Suomea "yhdeksi EU:n
kapinallisimmista maista".

Argentiina

Kielteisesti sävyttynyttä huomiota Suomi sai osakseen useissa
artikkeleissa, joissa Suomi yhdistettiin Euroopassa lisääntyneeseen äärioikeistolaisuuteen.
Suurin päivälehti Clarín otsikoi äärioikeiston voimistuneen ja totesi Suomen mahdollisesti
aiheuttavan ongelmia Portugalin tukipaketille. Lehden mukaan perussuomalaisten johtaja
on radikaali antieurooppalainen, joka arvostelee maahanmuuttoa kovin sanakääntein. La
Nación otsikoi äärioikeiston edenneen merkittävästi Suomessa, ja toisessa artikkelissa
lehti julkaisi DPA:n jutun, jossa Suomen luonnehdittiin muuttuneen vaalituloksen myötä
mallioppilaasta painajaiseksi.

Chile

Chilen lehdistö huomioi Suomen eduskuntavaalit kattavasti. Kaikki tärkeimmät päivälehdet
uutisoivat vaalien tulokset. Uutisoinnin pääviesti oli, että äärioikeistolainen puolue
perussuomalaiset nosti kannatustaan voimakkaasti ja sai Suomen historian suurimman
yksittäisen vaalivoiton. Timo Soini mainittiin esimerkkinä EU-vastaisesta poliittisesta
johtajasta ja hänen voitokas kuvansa kuvitti useaa artikkelia.

Peru, Bolivia, Ecuador ja Kolumbia

Perussuomalaisten menestys eduskuntavaaleissa sai yllättävän laajaa näkyvyyttä myös
perulaisessa mediassa. Kirjoittelu oli osittain negatiivissävytteistä liittyen puolueen
maahanmuuttokannanottoihin sekä eurokriittisyyteen.

Yllättävää oli, että perussuomalaisten menestys eduskuntavaaleissa sai laajaa
medianäkyvyyttä myös Ecuadorissa. Kirjoittelu oli osittain negatiivista liittyen puolueen
euro- ja maahanmuuttokriittisyyteen.

Venezuela

Eduskuntavaalit saivat melko paljon huomiota. Huomio keskittyi perussuomalaisten
hyvään vaalitulokseen ja puolueen EU-kantoihin. Myös maahanmuuttovastaisuus tuotiin
esiin perussuomalaisten poliittisesta linjasta uutisoitaessa.

[Maastamuuttaja]

UM:n valikoiva raportti voisi olla professori Sundbergin kokoama.  Tämä tinkimätön tiedemies-asiantuntija  teki voitavansa demonisoidakseen perussuomalaiset UM:n tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin eduskuntavaalien jälkeen ulkomaiselle medialle.

[Roope]

UM:n valikoiva raportti voisi olla professori Sundbergin kokoama.  Tämä tinkimätön tiedemies-asiantuntija  teki voitavansa demonisoidakseen perussuomalaiset UM:n tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin eduskuntavaalien jälkeen ulkomaiselle medialle.

Ei kai tuossa koosteessa mitään erityistä valikointia ole. Kirjoittelu tuntuu olevan eri maissa hyvinkin erilaista.

[törö]

Soini ja Persut tunnetaan maailmalla, mutta miten on kokkareiden, demarien, kepulien, virheiden, vassareiden, krisujen ja ärkoopeeläisien laita? Onko saatu aikaiseksi mitään huomion arvoista? Kataista pidetään maailmalla hulluna ja Urpilaista yksinkertaisena, mutta heidän puolueitaan ei juuri tunneta. Uuniperunamies oli myös kuuluisa, mutta ei poliittisista syistä. Muut kilpailijat eivät ole kyenneet siihenkään.

Persut ovat merkittäviä, mutta muut puolueet istuvat maailmanpolitiikan takarivissä ja yrittävät olla mahdollisimman huomaamattomia, etteivät poliittiset vastustajat saa keinoja levitellä ilkeitä juttuja. Antaa lobbareiden viedä että päästään hymistelemään vaalirahan toivossa ja joku muu on syyllinen kun homma leviää reisille. Poliittisen uran jälkeen on luvassa mukava ja huomaamaton suojatyöpaikka jossain järjestössä, virastossa tai firmassa.

Sekös se sitten on fiksua?

[Goman]

Onneksi on Persut. Vain heidän ansiostaan on maailmalle levinnyt tieto, että enää ei mene Suomessa läpi mikä tahansa talous-, tai maahanmuuttopoliittinen lypsäminen. Eikä maksumiehen löytyminen kaikenlaiseen 'kyllä-meidän-täytyy'-puuhasteluun ole enää jatkossa niin automaattista kuin se oli ennen EK-vaaleja.

Hyvä. Suomi-kuva alkaa pikkuhiljaa parantua.

[Maastamuuttaja]

UM:n valikoiva raportti voisi olla professori Sundbergin kokoama.  Tämä tinkimätön tiedemies-asiantuntija  teki voitavansa demonisoidakseen perussuomalaiset UM:n tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin eduskuntavaalien jälkeen ulkomaiselle medialle.

Ei kai tuossa koosteessa mitään erityistä valikointia ole. Kirjoittelu tuntuu olevan eri maissa hyvinkin erilaista.

Totta. Tuli vähän hötkyiltyä tekstejä selatessa. Silti Sundbergin vaikutus persukuvaan ulkomailla oli negatiivinen.

[Soromnoo]

Esimerkiksi Aftenpostenin mukaan hallituksen kokoonpanolla tulisi olemaan vaikutusta siihen, miten
Suomi kehittyy seuraavan neljän vuoden aikana.

Kylläpä on viiltävän terävä analyysi!

Suomessa viime vuoden toukokuussa käyttöön otetut uudet henkilökortit, eritoten niiden
väritys, herättivät kummastusta ja pahennusta. Keskustelua herätti ulkomaan kansalaisten
henkilökorttien erilainen väri verrattuna maan kantaväestön henkilökortteihin.
Ulkomaalaisten henkilökorttien ruskea sävy nähtiin ulkomaalaisia syrjiväksi, ja sen myös
nähtiin viittaavan natsi-Saksassa käytössä olleisiin juutalaisten ruskeisiin henkilökortteihin.
Jutuissa kytkettiin värivalinta jopa persussuomalaisten vaalimenestykseen.

Tämän olen missannut aivan täysin, mutta ajatus siitä että hallinto pystyisi toimimaan niin ripeästi että kuukausi vaalituloksen jälkeen olisi tulosta heijastelevat henkilökortit jaossa (joita lienee suunniteltu vuosia) olisi sinänsä rohkaiseva.

Tyylikkäästi kyllä taas vedettiin nippuun natsit ja persut.

[thinkingmind]

UM:n valikoiva raportti voisi olla professori Sundbergin kokoama.  Tämä tinkimätön tiedemies-asiantuntija  teki voitavansa demonisoidakseen perussuomalaiset UM:n tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin eduskuntavaalien jälkeen ulkomaiselle medialle.

Ei ole Sundbergin kokoama mutta käytännössä kaikki uutiset perustuvat kokonaan tai osittain RKP-läisen Jan Sundbergin "puolueettoman" asiantuntijan asemassaan tekemään persujen natsitteluun ulkoministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa kainsainväliselle medialle.

Jan Sundbergin ei pitäisi enää esiintyä yhdessäkään mediassa asiantuntijana eikä entisen ulkoministerin Alexander Stubbin pitäisi olla enää kelvollinen miksikään ministeriksi koska ei korjannut ulkoministerinä Sundbergin valehtelun aiheuttamaa suomen imagon tuhoamista.

[Toba]

Ulkoministeriö: Julkaisu: Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2011 23.3.2012
Tanska

Perussuomalaisten nousu Suomen neljänneksi suurimmaksi puolueeksi sai Tanskan
tiedotusvälineet uutisoimaan kevään eduskuntavaaleista suurin aukeamin.

Eikös ne persut kuitenkin olleet se kolmanneksi suurin puolue...