2008-12-27 Vähemmistövaltuutettu tinkisi Suomen kielen taitovaatimuksista

[JR]

ESS.fi

[rähmis]

Toimiva linkki

Lohdullista, että vähemmän pätevä ei välttämättä syrjäyttäisi pätevämpää työnhaussa.

[MokuMan]

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää arvelee, että maahanmuuttajien polkua työelämään voisi tasoittaa tinkimällä suomen kielen taitoa koskevista vaatimuksista.
- Se ei välttämättä tarkoittaisi, että vähemmän pätevä syrjäyttää pätevän, Suurpää huomauttaa.
Työssä käyminen on maahanmuuttajille paras tapa päästä sisälle yhteiskuntaan, mutta irtisanomisten yleistyessä he ovat ensimmäisinä vaaravyöhykkeessä. Työllistymistä helpottavat kotouttamistoimetkin ontuvat ja työvoimapalveluja uhkaa karsiminen.

Olen täysin päinvastaista mieltä. Ratkaisu ei ole kielitaitovaatimuksista tinkiminen, vaan maahanmuuttajien kannustaminen suomen kielen opiskeluun.

Suomessa kannattaisi kokeilla Johanna Suurpään mielestä myös anonyymiä työnhakua.
Etninen tausta, sukupuoli ja ikä eivät silloin paljastuisi heti hakemuksesta, vaan vasta työhönottohaastattelussa.

Eli juoksutetaaan ihmisiä turhaan työpaikkahaastattelussa?

[mikkoR]

http://www.ess.fi/?article=220244

[Toni H.]

Suomen kielen vaatimuksista tinkiminen on tuhoisaa tilanteessa, jossa hävettävän suuri osa nuorista suomalaisistakaan ei hallitse omaa kieltään (yhdys sana virheet, sinä-passiivi jne. kömpelöt mokat yleistyvät). Ennemminkin suomen kielen opetusta pitää lisätä ja tehostaa, maahanmuuttajalasten omien äidinkielten opetusta verovaroilla taas pitää vähentää reilusti. Täydellistä lopettamista en kannata. Kyllä sen ymmärtää, että pikku-Sergei saa opetusta venäjän kielellä, jonka merkitys on koko ajan kasvamassa myös Suomessa. Sen sijaan sitä en ymmärrä, että pikku-Hassan saa opiskella urdun kieltä, jolla ei tee Suomessa yhtään mitään. Jos mamu-vanhemmat haluavat opettaa jotain eksoottista kieltä lapsilleen, tehkööt sitä itse kaikin mokomin, mutta yhteiskunnan tehtävä se ei ole.

Tuo anonyymi työnhaku oli myös yksi vihreiden maahanmuuttoteeseistä. Mitä järkeä siinä taas on? Nykyisinkin ollaan hyvin tarkkaan säädelty, mitä asioita työnhakijalta saa kysyä. Ansioluetteloonhan joka tapauksessa kirjoitetaan työhistoria, ja tästä voi kyllä suunnilleen päätellä, onko hakija ollut duunissa vai elätettävänä. Eikö asia ole enemmänkin niin, että rasismi- ja syrjintäsyytteiden pelossa ei uskalleta jättää maahanmuuttajaa palkkaamatta? Firma tuskin haluaa lähteä mihinkään oikeustaisteluihin ja ryvettää mainettaan siinä. Kielteisen työpaikkapäätöksen saaneelle VHM:lle voi aina lausua samat sanat "valitettavasti emme valinneet teitä", mutta Huippuosaajien^TM kohdalla tämä ei välttämättä toimi, vaan kyllä se on kamalaa syrjintää ja rasismia. Periaatteessahan markkinatalouden pitäisi toimia niin, että pätevimmät valitaan. Käytännössä aika paljon työntekijöitä valitaan pärstäkertoimen ja suhteiden perusteella. Lisäksi työnantajat ovat minun ja monen muun tapauksessa viis veisanneet koulutodistuksista, mutta sen sijaan katselleet sotilaspassia kuin piru raamattua. Ja näin siltikin, vaikka armeijan tai sivarin käyntiä ei saa kysyä.

[junakohtaus]

Muistinvaraisen tiedon varassa muistelen, että anonyymi työnhaku olisi Ruotsissa jo ehditty hylätäkin, koska siitä ei sitten ollutkaan mitään apua mihinkään, mutta vastaavasti se oli kallis ja hankala menettely.

[braeden]

Suomen kielen opiskelusta voisi tehdä (ainakin kansalaisuutta havitteleville) maahanmuuttajille ihan surutta pakollista. Ilman kielitaitoa minkäänlainen integroituminen ei voi onnistua.

[Maastamuuttaja]

Voitaisikohan työnhakulomakkeisiin lisätä - lain voimalla - yksi pakollinen sarake, jossa hakija ilmoittaa kyllä/ei olevansa samaa etnistä alkuperää Suomen nykyisen vähemmistövaltuutetun kanssa.

Kysymys poistettaisiin lähitulevaisuudessa kun on päästy niin pitkälle, että vähemmistövaltuutetun tehtävään vaaditaan muu kuin  Suomen kansalaisuus.

[Mika Mäntylä]

Mistähän vaatimuksista tässä oikein on kyse? Yksityisellä puolellahan ei ole mitään yleisiä kielitaitovaatimuksia, joita voisi laskea, vaan yritys saa itse päättää miten hyvää kielitaitoa tehtävän suorittajalta odotetaan. Julkisella puolella kielitaitovaatimusten laskeminen maahanmuuttajilta on selvää syrjintää, sillä virkoihinhan vaaditaan sekä suomen että ruotsin kielen osoitettu hallitseminen.

Olen tätä jauhanut jo useita kertoja esimerkiksi vieraskirjan puolella, mutta laitetaan vielä uudestaan: siivoojan työ otetaan usein esimerkiksi työstä, jota voi tehdä aivan hyvin ilman, että osaa kieltä. Tosiasiassa oma kokemukseni on osoittanut, että kielitaidottomuudesta on hyvin paljon harmia alalla. Jatkuvasti saa olla tulkkaamassa mamutyöntekijöille mitä asiakkailla on kerrottavaa ja tästä tulee jatkuvasti ylimääräistä työtä. Lisäksi esimerkiksi elintarvikkeiden parissa työskennellessä ei voi koskaan olla varma, osataanko kirjallisia ohjeita noudattaa. Tämän lisäksi riittävä kielitaito on hyvin pitkälle työturvallisuuskysymys.

Monikulttuurisuus - jotta arki olisi aina vähän hankalampaa.

[Veli Karimies]

Jos työntekijä ymmärtää englantia eikä työssä ole asiakastörmäämisiä niin voi tehdä ilman suomen kielen taitoa. Tällöinkin tosin on hyvä että paikalla tai työkaverina on suomea sekä englantia osaava.

[Mika Mäntylä]

Jos työntekijä ymmärtää englantia eikä työssä ole asiakastörmäämisiä niin voi tehdä ilman suomen kielen taitoa. Tällöinkin tosin on hyvä että paikalla tai työkaverina on suomea sekä englantia osaava.

Nyt haluaisin jankata vielä tuosta siivoamisesta, jota kovasti kaavaillaan maahanmuuttajiemme pääasialliseksi työksi kebabbilayrittäjyyden lisäksi. Olen työskennellyt kiinteistöpalvelualalla hyvin monenlaisissa kohteissa ja jokainen niistä on pitänyt sisällään enemmän tai vähemmän asiakaspalvelua. Uskallan omalla kokemuksellani väittää, ettei alalla oikeasti pärjää kovin hyvin, jos ei maan kieltä osaa.