JM-K Aamulehdessä: työharjoittelijoiden hyväksikäyttö ja työvoimapula

[Sir Mustapossu]

Tälläkin forumilla vihattu JMK kertoi totuuden Aamulehden palstalla. Mitään työvoimapulaa ei ole, eikä tule. Onneksi jo britanniassa on huomattu ilmaisen, duuniin pakoitetun,  harjoittelutyövoiman kaikkivoimainen arki. Joka on nolla. Eläkeläinen maksaa, pankki ei maksa mitään. Täten, loogisena jatkumona, ehdotan karkoittamista ulos Suomesta niille ulkomaalaistaustaisille henkilöille, jotka ovat syyllistyneet vankilatuomion arvoiseen rikokseeen Suomessa.

[Leijona78]

Tälläkin forumilla vihattu JMK kertoi totuuden Aamulehden palstalla.

Jaa. Minkäpäiväisessä lehdessä tuo on?

[Alkuasukas]

Tälläkin forumilla vihattu JMK kertoi totuuden Aamulehden palstalla. Mitään työvoimapulaa ei ole, eikä tule. Onneksi jo britanniassa on huomattu ilmaisen, duuniin pakoitetun,  harjoittelutyövoiman kaikkivoimainen arki. Joka on nolla. Eläkeläinen maksaa, pankki ei maksa mitään. Täten, loogisena jatkumona, ehdotan karkoittamista ulos Suomesta niille ulkomaalaistaustaisille henkilöille, jotka ovat syyllistyneet vankilatuomion arvoiseen rikokseeen Suomessa.

Analogiasi on mielenkiintoinen.

[Koskela Suomesta]

Tottahan tuo on. Lopussa sitten Ketelän piti tuoda oma maailmankatsomuksensa mukaan ja höpistä jotain superkapitalismista vaikka koko touhu on sosialistien rakentama ja miehittämä. Tämä Ketelän änkyrävasemmistolainen ajattelumalli oli yksi asia joka ajoi hänet hakaukseen osan porukasta kanssa Muutos-jutuissa. Ja koska hän on alunperinkin ollut kova vasemmistolainen, niin pidän häntä alunperinkin jonkinlaisena myyränä, ja hänen myöhemmät tekemisesä kyllä vahvistavatkin sen.

[Alkuasukas]

Oliko tuossa koko teksti? Sisältö taisi unohtua.

[desperaato]

Tälläkin forumilla vihattu JMK kertoi totuuden Aamulehden palstalla.

Jaa. Minkäpäiväisessä lehdessä tuo on?

Kai se on huomisessa?

http://juhamakiketela.info/mielipidetta/suuretikaluokatelakkeella.html

[desperaato]

Täähän on se vanhempi juttu. Tota uutta paljon lyhyempää ei oo viä julkastu.

[Sir Mustapossu]

"Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 16.3.2012"

http://juhamakiketela.info/mielipidetta/suuretikaluokatelakkeella.html

Sitten katsaus Talouselämä -lehden uusimpaan numeroon 16.3.2012, sivu 28:
"Lisää maahanmuuttajia. Maahanmuuton kasvu poistaisi pullonkauloja työmarkkinoilta, lisäisi työnteon määrää ja kokonaiskysyntää - eli talous kasvaisi. Suomi tarvitsee lisää veronmaksajia ja pian myös työvoimaa. EK:n mukaan työperusteisia tulijoita pitäisi olla vuodessa 20000 enemmän kuin lähtijöitä. Vuoden 2010 nettomaahanmuutto oli alle 14000 henkeä. Mukana ovat kaikki muuttajat.

Silti hallitus yrittää estää työperusteista maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta. Ohjelmansa mukaan hallitus estää työperusteisen maahanmuuton tapauksissa, joissa kotimaista työvoimaa on saatavissa. Käytännössä työnantaja harvoin palkkaa väkeä ulkomailta, jos kotimaisia tekijöitä on.

EU-kansalaiset voivat tulla Suomeen töihin helposti, mutta unionin ulkopuolelta tuleva voi joutua odottamaan työlupaa jopa puoli vuotta, vaikka työpaikka on valmiina.

"Suomeen pääsee helpommin pakolaisena ja turvapaikanhakijana kuin töihin", sanoo EK:n maahanmuuttoasiantuntija Riittä Wärn.

Tällä hetkellä työnantajat haluaisivat palkata pääkaupunkiseudulle siivoojia EU:n ulkopuolelta. Viranomaiset ovat kuitenkin hylänneet työlupia, koska suomalaisia siivoojia on työttöminä. Käytännössä suomalaisten siivoojien palkkaus on vaikeaa.

Wärn muistuttaa, että ulkomaalaiset työntekijät eivät toimi vain matalapalkka-alalla: joka kolmas toimii asiantuntijana tai toimihenkilönä."

[Alkuasukas]

Jaa. Viime viikolla kiljuttiin että pitää saada 200 000 työpaikkaa. Aina joku karjuu, työ- tai työvoimapula.

[Sir Mustapossu]

Jaa. Viime viikolla kiljuttiin että pitää saada 200 000 työpaikkaa. Aina joku karjuu, työ- tai työvoimapula.

Jep. Seuraan tarkasti erinäisiä lehdyköitä, kuten Talouselikko ja Suomen Kurjalehti. Vinkuminen työpulasta ja toisaalla työvoimapulasta on trendinä.

[Ari-Lee]

Silkkaa Asiaa J M-K.

[JoKaGO]

Silkkaa Asiaa J M-K.

Kyllä. Tätä lantatunkiota pitää pöyhiä, jottei kamala haju pääse unohtumaan. Tarttis tehdä jo jotain!

[Kari Kinnunen]

Tällä hetkellä työnantajat haluaisivat palkata pääkaupunkiseudulle siivoojia EU:n ulkopuolelta. Viranomaiset ovat kuitenkin hylänneet työlupia, koska suomalaisia siivoojia on työttöminä. Käytännössä suomalaisten siivoojien palkkaus on vaikeaa.

Varmastikin. Suomalainen siivoja saattaa kehdata vaatia oikein työehtosopimuksen noudattamista. Ja sehän on tietenkin kamalaa EK:n kannalta.

[matkamasentaja]

"Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 16.3.2012"

http://juhamakiketela.info/mielipidetta/suuretikaluokatelakkeella.html

Sitten katsaus Talouselämä -lehden uusimpaan numeroon 16.3.2012, sivu 28:
"Lisää maahanmuuttajia. Maahanmuuton kasvu poistaisi pullonkauloja työmarkkinoilta, lisäisi työnteon määrää ja kokonaiskysyntää - eli talous kasvaisi. Suomi tarvitsee lisää veronmaksajia ja pian myös työvoimaa. EK:n mukaan työperusteisia tulijoita pitäisi olla vuodessa 20000 enemmän kuin lähtijöitä. Vuoden 2010 nettomaahanmuutto oli alle 14000 henkeä. Mukana ovat kaikki muuttajat.

Wärn muistuttaa, että ulkomaalaiset työntekijät eivät toimi vain matalapalkka-alalla: joka kolmas toimii asiantuntijana tai toimihenkilönä."

Mutta mutta, jokaista työhön pääsevää tai työhön suoraan tulevaa kohti tulee kymmenkunta sivullista ja toimetonta kuppaajaa.

[ike60]

Tällä hetkellä työnantajat haluaisivat palkata pääkaupunkiseudulle siivoojia EU:n ulkopuolelta. Viranomaiset ovat kuitenkin hylänneet työlupia, koska suomalaisia siivoojia on työttöminä. Käytännössä suomalaisten siivoojien palkkaus on vaikeaa.

Varmastikin. Suomalainen siivoja saattaa kehdata vaatia oikein työehtosopimuksen noudattamista. Ja sehän on tietenkin kamalaa EK:n kannalta.

Onko tiedossa, miksi suomalaisten siivoojien palkkaus on vaikeaa? Ainakaan virallinen selitys ei voi olla tuo Kinnusen kertoma, joten muita(kin) syitä täytyy olla. Ne muut syyt puolestaan aiheuttavat sen, että työllistämisen pelikenttä ei ole tasainen vaan viistossa EU:n ulkopuolelta tulevien eduksi.

[ike60]

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194727608469/artikkeli/puheenaihe+ilmainen+harjoittelija+on+kuin+tyhja+maitopurkki+.html

Kunnat ja valtiokin...

Moraalisesti kyseenalaista on, että myös veronmaksajilta kerätyillä varoilla operoivat kunnat ja valtio käyttävät järjestelmää sumeilematta hyväkseen.

Palkkakustannuksia säästääkseen nekin korvaavat palkattua henkilöstöä ilmaisilla harjoittelijoilla ilman vähäisintäkään aikomusta myöhemmin työllistää näitä.

Aikamme on superkapitalismin aikaa niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille. Tyypillistä tälle superkapitalismille on pyrkimys ottaa hyöty sieltä, mistä sen helpoiten ja halvimmalla irti saa.

Superkapitalismiin liittyy kuitenkin samanlainen kertakäyttöisyys kuin muihinkin aikamme kulutushyödykkeisiin: kun työntekijästä on imetty kaikki irti, eikä hän enää hyödytä työnantajaansa tämän toivomalla tavalla, hänet korvataan uudella työntekijällä, jonka kohtalo ennen pitkää on sama kuin edeltäjänsäkin.

Tästä näkökulmasta tarkastellen ilmainen harjoittelija ei juurikaan eroa viime kesän muotihameesta, lastenhuoneen tarpeettomiksi käyneistä leluista tai tyhjästä maitopurkista.

Perustelematta jää, miksi tuo Mäki-Ketelän superkapitalismiksi nimittämä työntekijöiden tyhjiin pumppaaminen olisi nimenomaan tämän ajan ilmiö. Itse arvelen että esimerkiksi teollisen vallankumouksen Englannissa nähtiin paljon pahempaa työntekijästä kaikki irti imemistä. Edelleen perstuntumalla arvioin että minään aikakautena tuollainen ei ole ollut kovin yleistä. Syyt tähän ovat sekä teoreettiset että ihmisyhteisöjen toimintaan perustuvat.

Ensinnäkin dynaamisten pelien teoriassa tuollainen työntekijän yksipuolinen tyhjiin pumppaaminen (jonka tulosta kutsutaan Nash-tasapainotilaksi) tuottaa vain erikoistapauksissa paremman tai edes yhtä hyvän tuloksen kuin yhteistyöhön perustuva strategia. Eräänlaiset oikeudenmukaisuuden ja jopa reiluuden matemaattiset vastineet siis ovat rationaalisesti toimivan pelaajan valinta.

Toiseksi ihmisyhteisöjen, tai oikeastaan kaikkien laumoissa elävien kädellisten aina reesusapinoihin saakka, toiminta perustuu yhteistyöhön. Yhteistyön pohjalla on puolestaan erilaiset jaetut käsitykset esimerkiksi moraalista sekä näiden mahdollistamat toimintatavat. Moraali puolestaan tiivistyy muutamaan avaindimensioon, jotka kaikissa ihmisyhteisöissä säätelevät suhtautumista ainakin joihinkin muihin ihmisiin ainakin joissain oloissa. Superkapitalismikeskustelun kannalta oleellisia dimensioita ovat vahingoittamisen välttäminen, oikeudenmukaisuus ja vastavuoroisuus. Ihmiset toimivat moraaliasioissa, paitsi jonkinasteisen sisäisen vaiston ohjaamina, myös sen uhan alaisena että riittävän räikeä moraalin rikkominen eristää heidät yhteisöstään. - Toki on toisaalta niinkin, että monissa varsinkin primitiivisemmissä yhteisöissä moraalisäännöt säätelevät vain suhtautumista omaan sisäryhmään, ja ulkoryhmän (esim. toisten heimojen) jäsenet ovat moraalikoodin ulkopuolella.

Melko yksinkertaisilla peliteoreettisilla malleilla voidaan osoittaa, että yhteistyön rikkominen, eli epämoraalinen käyttäytyminen, on tietyillä edellytyksillä yksilölle edullista, kun näitä yksilöitä ei ole paljoa koko yhteisössä. Esimerkiksi ihmisistä yhteisössä kuin yhteisössä noin 1 prosentti on antisosiaalisia ja asosiaalisia, ja peliteoreettisista syistä tuo osuus ei juuri suurempi voisi ollakaan (koska yhteisön muut jäsenet rupeaisivat enemmän puolustautumaan epämoraalista käytöstä vastaan, ja koska epämoraalisen käytöksen tuomat edut muutenkin pienenisivät kun tekijöitä olisi suhteessa enemmän ja uhreja vähemmän). Näitä "superkapitalisteja" siis on aina ollut olemassa, heidän määränsä on suhteellisen vakaa kulttuurista toiseen, ja he muodostavat suhteellisen vähäisen osan koko yhteisöstä (vaikka tietenkin voivat tuottaa uhreilleen suurtakin kärsimystä).

Toinen asia on, että julkisella sektorilla kyse ei ole yksilöiden voitontavoittelusta rahallisessa mielessä (jos JM-K tarkoittaa superkapitalismilla sitä), vaan pikemminkin vääristyneiden pelisääntöjen tuomasta artefaktista. Julkisen sektorin yksikkö, esimerkiksi sairaalan osasto, ottaa ilmaisen harjoittelijan koska sillä on omat tulostavoitteensa joiden saavuttamista ilmainen työvoima tietenkin auttaa. Jotta sen kannattaisi palkata harjoittelija ilmaisvaiheen jälkeen, sen pitäisi saada jostain ylimääräistä rahaa tai vaihtoehtoisesti allokoida muihin tarkoituksiin ajateltua rahaa tuohon palkkaamiseen. Jos rahat ovat niukilla - kuten ne useimmiten ovat - osastonsa parasta ajatteleva johtaja tietenkin ottaa seuraavan ilmaisen harjoittelijan eikä palkkaa edellistä.

Tähän rakenteelliseen ongelmaan olisi monia helposti toteutettavia ratkaisuja. Yksi olisi se, että kukin osasto saisi ottaa vain tietyn pienen määrän ilmaisia harjoittelijoita. Kukin osasto voisi kuitenkin ostaa toiselta osastolta oikeuksia ilmaisten harjoittelijoiden palkkaamiseen. Tällöin ilmaisille harjoittelijoille syntyisi markkinat ja määräytyisi hinta. Harjoittelukaudella pätevöityneen ihmisen palkkaaminen hänen ilmaisharjoittelunsa jälkeen olisi tällöin houkutteleva vaihtoehto, jos henkilö olisi harjoittelukaudella todettu hyväksi ja päteväksi ja hän olisi kokemuksensa takia todennäköisesti tuottavampi kuin vasta sisäänotettava ilmainen harjoittelija.