2012-03-16 Leipäjono kasvaa

[Tuomas3]

No totta vitussa työttömiä saa syyllistää. Jos firman tuote ei myy niin onko se asiakkaan vika? Mikä ttu siinä on että kukaan tässä maassa ei ota vastuuta itsestään? Tohtoriksi asti saa opiskella ilmaiseksi. Jos on työtön peruskoulupohjalla niin voi-jumalauta-voi.

Jos jäät työttömäksi, sorrut ryyppäämään ja rupeat sossun elätiksi. Lupaan maksaa silti veroni mukisematta.

Alkuasukas unohti muutaman asian: Kaikki eivät pärjää kouluissa. Töitä ei ole kaikille. Kaikki ihmiset eivät ole työkykyisiä. Sairaudet voivat estää ihmistä tekemään työtä johon on kouluttautunut. Aatteet voivat olla esteenä tehdä yhteiskunnallisesti hyödytöntä/haitallista työtä (mainosala, juorulehdet, erinäköisten muovikrääsän valmistus esimerkkinä tikkariin sijoitettu taskulamppu). Viimeisimpiä arvostan, koska itsekkyyttäni valitsisin mieluummin luksuselämän, vaikka tietäisin työstäni olevan vain haittaa. Onneksi saan kuitenkin tehdä hyödyllistä työtä.

[Mursu]

Ei ne leipäjonot todellakaan ole mikään osoitus köyhyydestä, vaan siitä, että tavaraa jaetaan ilmaiseksi. Markkinataloudessa, kun tuotteen hinta on liian alhainen, syntyy jono. Tuotteella on aina joku hinta, jos se ei ole rahaa, se on jonotusvaivaa. Jonon pituus muodostuu siihen, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Niin, jokin tarkoitus on jonotusvaivan hakemisella, miksi pitää ilmaista ruokaa hakea, se on "oman elintason pitäminen siedettävänä". Syy on varmaan se, että raha ei riitä muiden kuukausittaisten maksujen jälkeen ruokaan, kerta omat tulot ei riitä

Jos tavaraa jaetaan ilmaiseksi, ihmiset ottavat sitä. Tällöin muodostuu jono. Jossain vaiheessa jonon pituus kasvaa siihen mittaan, että ihmiset eivät enää jaksa jonottaa. Ihmisten jonotuksensietokyky on hyvin yksilöllinen. Oma on hyvin heikko, jo muutaman ihmisen jono saa minut välttämään jonottamista, jos mahdollista. Toisilla sieto on paljon pidempi. Osa voi jopa pitää siitä, jonottaminen voi olla mukava sosiaalinen tapahtuma, joka tuo sisältöä elämään.

Kun Sörnäisten Lidl avasi, oli kauppaan (!) jono avaustarjousten takia? Mitä yhteiskunnan ongelmaa tämä kuvaa? Miten yhteiskunnan tukia tulisi muuttaa, jotta tällaista ei syntyisi? Eikö nämä kysymykset tunnu järjettömiltä? Yhtä järjetön on nähdä mielestäni on nähdä ruokajonoa osoituksena yhteiskunnan ongelmista.

Aika yleistystä, tarkoitat varmaan, että ilmainen leipäjono on verrattavissa ilmaiseen taidenäyttelyyn, niin onhan siinä ruumiinravintoa ja hengenravintoa tarjolla jonotusvaivalla. Tartteekohan myös leipäjonossa S-etukorttia?

Aivan samat periaatteet kummassakin johtavat jonon syntymiseen. Rahamääräinen hinta korvautuu jonotuksen keston hinnalla. On periaatteessa sama, mitä annetaan ilmaiseksi, jonoa syntyy. Tämä ei osoita mitään yhteiskunnan ongelmista. E ymmärrä tuota viittaustasi S-etukortista. Miten sen on minkään kannalta oleellinen. Pikemminkin se rajoittaa mahdollisten jonottajien määrää.

Usein kritisoidaan sitä, miten paljon ruokaa menee hukkaan kaupoissa ja kodeissa. Tämä vaikka ihmiset ostavat itse valitsemiaan elintarvikkeita. Onko kukaan tutkinut paljonko näistä ruokapaketeista menee roskiin? Siellä on esimerkiksi jauhoja. Jos ei leivo, ei niillä tee mitään.

Niin kyllähän sitä uutisissa tätä asiaa paasataan tasaisin välein, mutta miksi herra Hursti sanoo, että jonot vain kasvaa? Onko hänkin vasemmistolainen?

Puhutaanko nyt ajasta 1995-2007 vai 2008-? Nämä ovat kaksi eri aikakautta. Köyhyys nimenomaan kasvoi 1995-2007. Toimeentulovaikeudet vähenivät tuolloin. 2008- köyhyys on hieman pienentynyt, mutta toimeentulovaikeudet ovat kasvaneet.

On selvää, että jono kasvaa työttömyyden kasvaessa. Työttömällä ajan ja rahan suhde on aivan erilainen kuin työssä käyvällä.

Ei se köyhyys varmaan ole samanlaista nykyään verrattuna vuoteen 1966 , kuten ei 60-luku verrattuna 40-luvun pula-aikaan, onko se köyhyys nykyään vain tuloerojen välistä kasvavaa eroa?

Juuri tuota köyhyys nykyään on. Sosiaaliturva antaa riittävän elintason, jotta elämän perusedellytykset: ravinto, ruoka ja kohtuullinen viihde tulee täytettyä. Toki on aina poikkeuksia, jotka voivat liittyä esimerkiksi päihteiden väärinkäytyttöön, velkoihin ym. Jos esimerkiksi yrittää sosiaaliturvalla lyhentää opintolainaa voi tulla ongelmia.

On huomattava, että esimeriksi kuntouttavalla työtoiminnalla työtön voi huomattavasti parantaa elintasoaan. Tosin palaute näistä yleensä on negatiivinen, puhutaan orjatyöstä 9 euro päiväpalkasta (aivan kuin se 500+ euroa kuussa + asumiskulut on savutettu etu, jota ei normaalisti tarvitsisi ansaita työllä).

Vuonna 2003 köyhyysraja oli 12453 euroa. Vuonna 2010 se oli jo 14741 euroa. Nämä vuoden 2010 rahassa yksinasuvalle.

Inflaatio muuttaa rahan arvoa, joten onko rahassa otettu eri vuosilta tämä muutos huomioon?
Tuo vuosi 1993 taisi olla niitä huippuvuosia työttömien määrän osalta, kyllä työttömien kelpasi paistatella, kun ei olla suhteellisen köyhiä.

Kuten sanoin, ne olivat vuoden 2010 rahassa eli inflaatio on otettu huomioon. Tuo, että suhteellinen köyhyys oli pienintä juuri 1993 osoittaa kyseisen indikaattorin kelvottomuuden köyhyyden mittarina. Lisäksi koska se lopetti kasvamisensa 2008 vahvistaa tätä.

Oliko tuo kommenttisi tarkoitus olla samaa mieltä kanssani vai onko ideasi sama kuin valittajilla eli poimitaan eri vuosilta erilaisia indikaattoreita, joilla voidaan osoittaa köyhyyden kasvaneen ja sitten valittaa ja syyttää yhteiskuntaa.

Ei paljoakaan ole sanottu, mutta
Veikko Hursti sanoi medialle, että jonot vain lisääntyy elikkä varmaan se suhteellinen tuloero vain kasvaa.

Onko tämä nyt parodiaa vai etkö ole sisäistänyt suhteellisen köyhyyden kelvottomuutta indikaattorina?

Suhteellinen köyhyys muutamina vuosina:

1990: 7,9 %
1995: 7,2 %
2000: 11,3 %
2007: 13,5 %
2010: 13,3 %

Toimeentulotuen saajien osuus (katsottu kaaviosta)

1990: 6,5 %
1995: 11,5 %
2000: 8,8 %
2007: 6,5 %
2010: 7 %

Alimman tulokymmenyksen keskitulot vuoden 2009 rahassa:

1990: 9091 €
1995: 8733 €
2000: 9147 €
2007: 10185 €
2009: 10645 €

Nämä antavat hyvin erilaisen kuvan köyhyyden kehityksestä Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Erityisesti suhteellinen köyhyys antaa aivan eri kuvan kuin kaksi muuta. Mikä tai mitkä näistä mielestäsi antavat parhaan kuvan, kun tulkitaan sitä, mitä käsitteellä köyhyys arkikielessä tarkoitetaan.

..Ja ruveta jonottajan käyttämään muita keinoja? ruuan hakemiseen, kun käteen jäävä raha ei riitä ruokaan?

On tuensaajan asia saada rahansa riittämään. Ehkä tulisi harkita ainakin osalle rahan maksamista vaikka viikoittain. Näin sitä ei heti voisi panna kurkusta alas.

Tuen pienuus ei ole ongelma, etenkään, kun niitä vuoden alusta tuntuvasti nostettiin.

[Mursu]

Kyllä Suomessakin on köyhyyttä ja nimenomaan köyhyyttä, jolle ihminen ei voi itse mitään. Mieleltään sairastuminen esim. kesken yliopisto-opintojen tarkoittaa syvää köyhyyttä koko loppuelämän ajaksi. J

Siis suljetaanko sairastuneet sosiaaliturvan ulkopuolelle, vai mistä tämä syvä köyhyys johtuu?

Mielestäni ei kovin solidaarista vasemmistopuolueelta. Palkkataso on erittäin arvostetulla alallani keskimäärin noin 6000 euroa kuussa, mutta sairastuin ennen työuraa ja katsos, elän 700 eurolla kuussa koko loppuikäni.

Niin ja sitten ne muut tuet, asumistuki, mahdollinen toimeentulotuki? Yleensä tukien saajilla on taipumus laskea vain yksi tuista rahaksi ja unohtaa ne muut.

Ymmärrän toki että tuollainen sairastuminen on valitettavaa. Toisaalta mitä tekemistä sillä on, että alalla olisi tienannut 6000 euroa kuussa? Et kai edes vihjaa, että tukien tulisi olla suhteessa tähän? Näinhän on vakuutuksissa. Jos vauva vammautuu pysyvästi liikenneonnettomuudessa, hänen korvauksensa riippuvat vanhempien tuloista (enkä tarkoita sitä, että rikkauden vanhempien lapsi saisi vähemmän, koska vanhemmat voisivat paremmin tukea häntä). Verorahoilla tuollaiseen ei tule mennä (vaikka ansiosidonnainen turva on jo osin sitä)

[Rastafari]

Visan vingulla oli vain se pointti, että tyypillä viellä luottotiedot kohdallaan, ja mielestäni tarkoituksenmukaista ketään saattaa tilanteeseen, jossa luottotiedot EI OK

Pointti sosiaaliviraston päätöksessä ei ollut luottotietojen kunnossa olo vaan luoton otto. Sosiaalivirastoilla oli ennen kanta, että toimeentulotukea hakevan ei tarvitse ottaa kulutusluottoa (esim. luottokortin käyttö), mutta jos hän ottaa, se katsotaan tuloksi: KHO sanoi, ettei näin käy. Kulutusluotto ei ole tuloa. Tällaista luottoa ei yleisestikään mielletä tuloksi (toisin kuin opintolainaa), koska se kuitenkin tulee maksaa pian samassa elämäntilanteessa pois.

Yleisesti, jos on toimeentulovaikeuksia, kannattaa välttää viimeiseen luoton ottoa ml. luottokortti. Jos esimerkiksi jää työttömäksi, tulee heti panna kulutus suppuun. Toisilla tämä ei onnistu, vaan he yrittävät velaksi jatkaa entistä elintasoa. Tämä johtaa suuriin ongelmiin. Sosiaaliturva on rakennettu niille, joilla ei ole omaisuutta tai velkaa. Kumpikin on ongelma tukia haettaessa. Omaisuus (säästöt sijoitukset) tulee ensin kuluttaa. Velkojen maksua taas ei huomioida menoksi.

Tähän nyt esimerkki tapauksesta sanottakoon, ettän välttämättä käyttäisi termiä kulutusluotto jos luotolla on maksettu tyyliin vakuutusmaksuja, puhelinmaksusja, jälki ja autoveroja esimerkiksi, eli ei hummailtu. Tietty Mannerheimintie 10 jos on osoite, voi katsoa auton luxus-hyödykkeeksi, mutta palanmatkaa RING-3 ulkopuolella kullinjatke status saattaa muuttua välttämyydeksi

[Eugen235]

Tietääkö joku että onko Hurstin jonossa koskaan jonottanut mustaihoisia miehiä?

[Tuomas3]

Tietääkö joku että onko Hurstin jonossa koskaan jonottanut mustaihoisia miehiä?

Siellä pitää (mustan) näyttää passi, jos oikein muistan.

[Ari-Lee]

Tietääkö joku että onko Hurstin jonossa koskaan jonottanut mustaihoisia miehiä?

Siellä pitää (mustan) näyttää passi, jos oikein muistan.

Voi olla että passi pitää roikkua kaulassa että kanssaihmiset näkee. Sehän ei voi olla oikein että Romanian romaanit olisivat samassa jonossa - etuilemassa.

[pekkasuomalainen]

Eli vaaditaanko erityistoimenpiteitä suoritettavaksi on hipiältään tummempi? Rasismi.

Kaikilta ei ainakaan voi vaatia passia näytettäväksi kun ei spurguilla ja köyhillä sellaista ole. Ei ainakaan luulisi olevan kun sehän maksaa monta kymppiä ja varmaan tarvehankinnoissa kärkisijoilla.

Karri Miettinenhän on hurstilainen, joten hän varmaan saattaisi puuttua asiaan uudella levyllään biisin muodossa.

[Tuomas3]

Eli vaaditaanko erityistoimenpiteitä suoritettavaksi on hipiältään tummempi? Rasismi.

Kaikilta ei ainakaan voi vaatia passia näytettäväksi kun ei spurguilla ja köyhillä sellaista ole. Ei ainakaan luulisi olevan kun sehän maksaa monta kymppiä ja varmaan tarvehankinnoissa kärkisijoilla.

Karri Miettinenhän on hurstilainen, joten hän varmaan saattaisi puuttua asiaan uudella levyllään biisin muodossa.

Venäläiset ja muut ei-suomen kieliset tarvitsevat passin ruokakassin noutoon. Ei varmaan tarvita ihan kaikissa leipäjonoissa.

[retired]

Kyllä Suomessakin on köyhyyttä ja nimenomaan köyhyyttä, jolle ihminen ei voi itse mitään. Mieleltään sairastuminen esim. kesken yliopisto-opintojen tarkoittaa syvää köyhyyttä koko loppuelämän ajaksi. J

Siis suljetaanko sairastuneet sosiaaliturvan ulkopuolelle, vai mistä tämä syvä köyhyys johtuu?

Mielestäni ei kovin solidaarista vasemmistopuolueelta. Palkkataso on erittäin arvostetulla alallani keskimäärin noin 6000 euroa kuussa, mutta sairastuin ennen työuraa ja katsos, elän 700 eurolla kuussa koko loppuikäni.

Niin ja sitten ne muut tuet, asumistuki, mahdollinen toimeentulotuki? Yleensä tukien saajilla on taipumus laskea vain yksi tuista rahaksi ja unohtaa ne muut.

Ymmärrän toki että tuollainen sairastuminen on valitettavaa. Toisaalta mitä tekemistä sillä on, että alalla olisi tienannut 6000 euroa kuussa? Et kai edes vihjaa, että tukien tulisi olla suhteessa tähän? Näinhän on vakuutuksissa. Jos vauva vammautuu pysyvästi liikenneonnettomuudessa, hänen korvauksensa riippuvat vanhempien tuloista (enkä tarkoita sitä, että rikkauden vanhempien lapsi saisi vähemmän, koska vanhemmat voisivat paremmin tukea häntä). Verorahoilla tuollaiseen ei tule mennä (vaikka ansiosidonnainen turva on jo osin sitä)

Niin emmä tiedä mitä vittua Mursu köyhyydellä käsittää mutta ei minusta köyhänä ole ainakaan kovin mukavaa TIETÄÄ että ilman lotto-voittoa en tule enää koskaan elämässäni esim. ostamaan autoa, matkustelemaan, harrastamaan mitään maksullista jne, Ja älä ala taas jauhamaan että kun laittaa joka kuukausi kympin niin sadan vuoden päästä sulla on jo vitusti rahaa!!

Kuule ala saatana itse yhteiskunnan elätiksi jos se sinusta on niin vitun kannattavaa ja hienoa!!

[Tuomas3]

Onko tämä nyt parodiaa vai etkö ole sisäistänyt suhteellisen köyhyyden kelvottomuutta indikaattorina?

Suhteellinen köyhyys muutamina vuosina:

1990: 7,9 %
1995: 7,2 %
2000: 11,3 %
2007: 13,5 %
2010: 13,3 %

Toimeentulotuen saajien osuus (katsottu kaaviosta)

1990: 6,5 %
1995: 11,5 %
2000: 8,8 %
2007: 6,5 %
2010: 7 %

Alimman tulokymmenyksen keskitulot vuoden 2009 rahassa:

1990: 9091 €
1995: 8733 €
2000: 9147 €
2007: 10185 €
2009: 10645 €

Varsin hilpeää, että Mursu esitti taulukoita, joiden yhteydessä suhteellinen köyhyys on suositeltava indikaattori. Jos ei laske inflaatiota alimman tulokymmenyksen keskituloissa ja jättää vielä pois muut tuloluokat, niin silloin nimenomaan tarvitaan suhteellinen köyhyys kuvastamaan tuloeroja. Sen voi joskus korvata gini-kertoimella. Toimeentulotukea tarvitsevien määrän väheneminen ja samanaikaisesti suhteellisen köyhyyden kohoaminen kertoo esim. rikkaiden rikastumisesta tai ylemmän keskiluokan vaurastumisesta suhteessa matalimpiin tuloluokkiin.

[Alkuasukas]

Miten rikkaan rikastuminen vaikuttaa sen alimman desiilin elämään? Vaikka suomen 10 000 rikkainta ansaitsisi miljardin vuodessa niin ei mitenkään.

[Tuomas3]

Miten rikkaan rikastuminen vaikuttaa sen alimman desiilin elämään? Vaikka suomen 10 000 rikkainta ansaitsisi miljardin vuodessa niin ei mitenkään.

Ei vaikutakaan valtion sisällä, jos se on ceteris paribus. Suhteellinen köyhyys -indikaattorissa se kuitenkin näkyy.

Globaalisti se taas vaikuttaa. Vauraus kuvaa käytettävissä olevien resurssien määrää. Resursseja on aina niukasti ja jos oletetaan, etteivät resurssit lisäänny, niin siirto vauraimmille vaikuttaa muihin laskevasti.

[Alkuasukas]

jos oletetaan, etteivät resurssit lisäänny

Miksi niin pitäisi olettaa?

[Rastafari]

Vanhenpaa settiä

Hursti: Leipäjonoista tullut ajojahdin kohde
julkaistu 4.5.2011 klo 05:57, päivitetty 27.7.2011 klo 13:25

Hyväntekeväisyystyöntekijä Heikki Hursti tyrmää väitteet, joiden mukaan leipäjonot aiheuttaisivat huomattavaa epäjärjestystä Helsinginkadulla. Hänen mukaansa kaikki Kallion ongelmat yritetään nyt laittaa hyväntekeväisyysjärjestön niskoille. Pakon edessä hän on kuitenkin valmis lähtemään alueelta.

Heikki Hursti kiistää väitteet, joiden mukaan leipäjonot aiheuttaisivat vakavia häiriöitä ja alentaisivat asuntojen hintoja Helsinginkadulla.
Hän kummeksuu Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön saamaa varoitusta leipäjonojen aiheuttamista haitoista. Varoitus tuli korttelissa toimivalta isännöitsijältä.
Hurstin mielestä ruokaa ja vaatteita hakevia köyhiä on ryhdytty syyttämään nyt myös sellaisen epäjärjestyksen aiheuttamisesta, johon jonoilla ei ole osaa eikä arpaa.
- Meillä on 2-3 järjestyksenvalvojaa ovella koko ajan. He puuttuvat tilanteeseen, jos on tarvetta on. Jos asukkaat valittavat, niin kyllähän isännöitsijän pitää tulla paikalle katsomaan tilannetta. Kysyin isännöitsijältä, onko hän käynyt katsomassa ruokajonoa, niin hän sanoi, ettei ole.
- Kyllä minä näen, että tässä on selvä ajojahti päällä, Hursti sanoo.
Veikko Hurstin elämäntyön jatkaja, poika Heikki Hursti on kuitenkin valmis taipumaan ruoan jakamisesta Helsinginkadulla, mikäli tilanne niin vaatii.
- Niin kuin olen joskus sanonut, minä en jää kenenkään kanssa tappelemaan. Siirrytään sitten muualle ja katsotaan mistä saataisiin parempaa tilaa.
YLE Helsinki / Tiina Hyvönen

http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/06/hursti_neuvottelee_perjantaina_uusista_tiloista_2666374.html


Hursti neuvottelee perjantaina uusista tiloista
julkaistu 16.6.2011 klo 05:35, päivitetty 16.6.2011 klo 10:53

Hyväntekeväisyystyöntekijä Heikki Hursti odottaa kuulevansa perjantaina sosiaaliviraston johdolta jonkinlaisia vaihtoehtoja uusiksi tiloiksi ruuanjakelulle. Toiminta nykyisissä tiloissa Kalliossa joudutaan siirtämään muualle, koska jonottajien on katsottu aiheuttavan kohtuutonta haittaa kadunvarren asukkaille.

Heikki Hursti neuvotteli viimeksi kuukausi sitten Helsingin kaupungin kanssa uusista tiloista. Hän kertoo neuvottelujen sujuneen silloin hyvin ja lähtevänsä toiveikkaana uuteen tapaamiseen.
Hursti vaatii, että tilat sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella.
- Mieluummin vielä, että se olisi kantakaupunkialueella eikä jossakin tehdasalueella. Se ei palvelisi meidän toimintaa ollenkaan.
Hän toivoo myös isompia tiloja.
- Voisi olla varastotilaa, että jako onnistuisi paremmin. Voisi jopa lisätä jakopäiviä niin, että ruokajanot saataisiin näin lyhyemmiksi. Jos paikka olisi auki joka päivä muutaman tunninkin, saattaa olla ettei jonoa pääsisi muodostumaankaan, Hursti sanoo.
YLE Helsinki

Kuuntele Heikki Hurstin haastattelu uusien tilojen teemasta. Toimittajana on Sara Malmberg. (Kesto 5:50)
http://areena.yle.fi/audio/1308203336304

[Mursu]

[
Globaalisti se taas vaikuttaa. Vauraus kuvaa käytettävissä olevien resurssien määrää. Resursseja on aina niukasti ja jos oletetaan, etteivät resurssit lisäänny, niin siirto vauraimmille vaikuttaa muihin laskevasti.

Uskomatonta, et kai todellakaan usko, että maailman kokonaisvauraus olisi sama? Siis 1000 vuotta sitten, kun ihmisiä oli ehkä sata miljoonaa kokonaisvauraus oli sama kuin nyt, siis keskimääräinen vauraus oli 70 kertainen nykyiseen verrattuna?

Tottakai vauraus kasvaa.

[JoKaGO]

Miten rikkaan rikastuminen vaikuttaa sen alimman desiilin elämään? Vaikka suomen 10 000 rikkainta ansaitsisi miljardin vuodessa niin ei mitenkään.

Progressiivinen verotus = Mitä isomman tilin joku suomalainen tekee Suomessa, sen parempi Suomen köyhille. Niin päin se vain on. Eli mitä enemmän Suomen 10000 rikkainta tienaisi veronalaisia tuloja, sen parempi.
Silloin, kun vielä paperikoneenhoitajat olivat eliittiduunareita ja heidän tulojaan verrattiin sairaanhoitajien tuloihin, unohdettiin, että mitä isomman tilin paperimaakari sai, sitä enemmän rahaa oli pois (ulkomaalaisten) omistajien (nollaverollisista) osingoista, ja verot jäivät Suomeen mm. jaettavaksi sairaanhoitajille.
Monimutkaista.

[JoKaGO]

[
Globaalisti se taas vaikuttaa. Vauraus kuvaa käytettävissä olevien resurssien määrää. Resursseja on aina niukasti ja jos oletetaan, etteivät resurssit lisäänny, niin siirto vauraimmille vaikuttaa muihin laskevasti.

Uskomatonta, et kai todellakaan usko, että maailman kokonaisvauraus olisi sama? Siis 1000 vuotta sitten, kun ihmisiä oli ehkä sata miljoonaa kokonaisvauraus oli sama kuin nyt, siis keskimääräinen vauraus oli 70 kertainen nykyiseen verrattuna?

Tottakai vauraus kasvaa.

Niin kauan, kuin on luonnonvaroja hyödynnettäväksi, vauraus kasvaa. Ja mitä paremmin luonnonvarat hyödynnetään (=ei tuhlata), sen enemmän varallisuus kasvaa. Ja aina, ihan aina rikkaat kuorii kerman, ja muille jää se kurri.
Toisaalta, jos rikkaat eivät kuorisi kermaa, ei tulisi kurriakaan.

[Mursu]

Varsin hilpeää, että Mursu esitti taulukoita, joiden yhteydessä suhteellinen köyhyys on suositeltava indikaattori. Jos ei laske inflaatiota alimman tulokymmenyksen keskituloissa ja jättää vielä pois muut tuloluokat, niin silloin nimenomaan tarvitaan suhteellinen köyhyys kuvastamaan tuloeroja.

Siis ollaanko me nyt kiinnostuneita tuloeroista vai köyhyydestä? Nämä ovat kaksi eri asiaa. Ymmärrän, että tuloerot ovat merkittävä asia ja niitä kannattaa tutkia ja tilastoida, mutta kun puhutaan tuloeroista tulee sanoa "tuloerot" ei "köyhyys". Kun puhutaan köyhyydestä, tulee käyttää sellaisia mittareita, jotka sitä kuvaavat, kuten toimeentulovaikeuksia. Vuonna 2003 n. 30 % koki toimeentulovaikeuksia. Vuonna 2009 vajaa 25 %.

http://www.stat.fi/til/tjt/2009/01/tjt_2009_01_2010-12-29_tie_001_fi.html

Siinä sinulla on pointti, että inflaatio ei välttämättä mittaa köyhimpien käyttämien tuotteiden hintojen muutoksia. Kuitenkin tämän vaikutus kokonaisuuteen on varsin pieni. Esimerkiksi laskin kerran, että vuoden 2008 ruuan hinnan korotuksen pysyvä vaikutus työttömän tuloihin (ALV:n alennukseen asti) oli n. 20 euroa kuussa. Merkittävin nousija on asumiskulut ja sitä tuetaan varsin tehokkaasti tulonsiirroilla.

Koko taulukko on tässä:

http://www.stat.fi/til/tjt/2009/tjt_2009_2011-05-20_tau_003_fi.html

Sen voi joskus korvata gini-kertoimella. Toimeentulotukea tarvitsevien määrän väheneminen ja samanaikaisesti suhteellisen köyhyyden kohoaminen kertoo esim. rikkaiden rikastumisesta tai ylemmän keskiluokan vaurastumisesta suhteessa matalimpiin tuloluokkiin.

Aivan ja tässä ei ole mitään pahaa. Itsesiassa on vain hyvä, että työllä voi vaurastua.

[Mursu]

Tähän nyt esimerkki tapauksesta sanottakoon, ettän välttämättä käyttäisi termiä kulutusluotto jos luotolla on maksettu tyyliin vakuutusmaksuja, puhelinmaksusja, jälki ja autoveroja esimerkiksi, eli ei hummailtu. Tietty Mannerheimintie 10 jos on osoite, voi katsoa auton luxus-hyödykkeeksi, mutta palanmatkaa RING-3 ulkopuolella kullinjatke status saattaa muuttua välttämyydeksi

Termillä "kulutusluotto" ei oikeuden päätöksen kannalta ollut moralisoivaa merkitystä. Itsesiassa nimenomaan se, että kyse on kulutusluotosta on hakijan etu. Esimerkiksi opintolaina katostaan tuloksi, jopa sen mahdollisuus on tuloa.

Laskujen maksaminen luottokortilla ei ole mielekästä. Kannatta ensisijaisesti neuvotella saajan kanssa.

[Mursu]

En vihjaa, että sairaseläkkeeni tulisi olla 0,6*6000 euroa=3600 euroa kuussa. Ansiosidonnaisella eläketurvalla muutaman vuoden työssäolo tekee huiman kynnyksen perusturvaan nähden. Eläketurva nimittäin mitoitetaan 5 vuoden työssäolosta aivan kuin henkilö olisi ollut 45 vuotta työelämässä. 

En nyt aivan tiedä mitä tarkoitit, mutta oma mielipiteeni on, että jos korvaus tulee verorahoista, on sen oltava periaatteessa kaikille sama riippumatta tulotasosta. Jos taas kyse on markkinoilta hankittavasta vakuutuksesta, voi se olla mitä tahansa.

Mielestäni Suomella on moraalinen vastuu pitää ns. kansanvakuutusperusteisesti huolta omista heikko-onnisistaan. Se ei ole liian kallista, köyhät eivät vaadi Suomessakaan kohtuuttomuuksia.

Näin on ja näin myös tehdään. Toki yksittäinen huono-osainen voi kokea, ettei saa tarpeeksi.

Suomen vastuulla ei ole toimia koko maailman sosiaalitoimistona, se on pois veronmaksajilta ja se on pois Suomen heikoilta. Tämä yhdistää useimpia maahanmuuttokriitikoita, riippumatta sijainnista vanhentuneella vasemmisto-oikeisto-akselilla

Tässä olen samaa mieltä. Maahanmuutto- ja kehitysapu vaatisivat täysremontin. Nykyinen ajatus: kaikille kivaa ja mummotkin Suomeen ei toimi.

[Rastafari]

Tähän nyt esimerkki tapauksesta sanottakoon, ettän välttämättä käyttäisi termiä kulutusluotto jos luotolla on maksettu tyyliin vakuutusmaksuja, puhelinmaksusja, jälki ja autoveroja esimerkiksi, eli ei hummailtu. Tietty Mannerheimintie 10 jos on osoite, voi katsoa auton luxus-hyödykkeeksi, mutta palanmatkaa RING-3 ulkopuolella kullinjatke status saattaa muuttua välttämyydeksi

Termillä "kulutusluotto" ei oikeuden päätöksen kannalta ollut moralisoivaa merkitystä. Itsesiassa nimenomaan se, että kyse on kulutusluotosta on hakijan etu. Esimerkiksi opintolaina katostaan tuloksi, jopa sen mahdollisuus on tuloa.

Laskujen maksaminen luottokortilla ei ole mielekästä. Kannatta ensisijaisesti neuvotella saajan kanssa.

Tuo oikeuden päätös oli kyllä selkeää settiä. jos jotain oikeuden päätöstä sellaiseksi voi tavis kansalainen txt-perusteisesti selkeäksi ylesäänkään sanoa
Pointti vaan olikin nimenomaan siinä, että mennyt ns. oikeisiin asioihin, eikä hummailuun.

Sen mielekkyys ja järkevyys, maksaa laskuja luotonkautta on kaksipiippuinen, tai jopa useampi piippuinen. Kaikki ei välttämättä halua nöyrtyä ruinaamaan maksuaikoja sieltä sun täältä, ja en edes tiedä, mutta epäilen, että esim. Veijo Verokarhu olisi melko hankala kaveri, jos puhutaan maksujen lykkäyksestä.
Toisella piipulla lataisin näkemyksen, että on helpompaa olla velkaa yhteen paikkaan, kun moneen instanssiin, puhumattakaan neuvotella mahdollisista maksuvaikeuksista.

Kolmas piipullinen viekin takaisin sylttytehtaalle, eli otetaanpas hypoteettinen essari, jossa on sossun hyväksymä sähkölasku, jonka eräpäivä on 30-päivää, mutta eipäs ole fyrkkaa, vasta kun huomenna 01-päivää, niin Fortumi siihen ei kaadu, vaikka päivän myöhään maksaisit, mutta sossutäti sanoo, että eräpäivä määrittelee korvattuvuuden, joten ohisektori

[JoKaGO]

Puutarhatöitä olen tehnyt eläkkeen päälle jaksamiseni mukaan. Laki sallii max. 600 euron lisätulot, josta laskennallinen marginaalivero nousee viimeisiltä satasilta liki 80%:iin. Asumistuki romahtaa plus 45% marginaalivero. Olen kai ns. ahkera vammainen.

Voi vittu! Siis ei mikään muumi, vaan vittu! Tässä jälleen yksi esimerkki, miksi Suomessa pitäisi olla Suomen kansalaisille 1000 e:n/kk kansalaispalkka ja 25% tasavero kaikista muista tuloista.

[Mursu]

Voi vittu! Siis ei mikään muumi, vaan vittu! Tässä jälleen yksi esimerkki, miksi Suomessa pitäisi olla Suomen kansalaisille 1000 e:n/kk kansalaispalkka ja 25% tasavero kaikista muista tuloista.

Tsoukki? Tuolla tavalla 3000 tienaava makaisi veroa 750 euroa ja saisi 1000 euroa kansalaispalkkaa eli olisi nettosaaja. Vasta 4000 eurossa pääsisi tasoihin.

[JoKaGO]

Voi vittu! Siis ei mikään muumi, vaan vittu! Tässä jälleen yksi esimerkki, miksi Suomessa pitäisi olla Suomen kansalaisille 1000 e:n/kk kansalaispalkka ja 25% tasavero kaikista muista tuloista.

Tsoukki? Tuolla tavalla 3000 tienaava makaisi veroa 750 euroa ja saisi 1000 euroa kansalaispalkkaa eli olisi nettosaaja. Vasta 4000 eurossa pääsisi tasoihin.

Ei ole tsoukki, vaan kylmä totuus. Kansalaispalkka kaikkien asumis- ym. tukien tilalle, niin loppusi valtion velkaantuminen. Itse asiassa, budjetti olisi koko ajan 25% ylijäämäinen, eikä sille edes Jykä voisi mitään. Mietippä sitä! Mieti, älä kommentoi, mieti ja kommentoi vasta maanantaina. Kannattaa miettiä!

[JoKaGO]

Pienillä tuloilla ongelmaksi tosiaan muodostuu jopa  100 prosenttiin yltävä laskennallinen marginaalivero, jonka aiheuttaa tulonsiirtojen romahtaminen ja yhtäaikaa nouseva verotus. Ongelma on erityisen paha perheillä, joiden vanhemmilla pieni palkka. Sosiaalituki on tälläisellä perheellä usein suurempi kuin palkkatulo verojen ja korkean vuokran jälkeen. Maahanmuuttajaperheet ovat yhä runsaammin edustettuna tässä ryhmässä. Verotuksen lapsivähennys parantaisi työnteon kannattavuutta tai vastaava ratkaisu.

Kaikkien palkansaajien pelastaja-dynamic-duo Aho-Viinanen poisti verotuksen lapsivähennyksen. Tapahtui samaan aikaan, kuin vaimoni opiskelu päättyi ja hän palasi työelämään. Lopputulos: Perhemme nettotulot putosivat 3400 mk/kk, koska verotus kiristyi ja päivähoitomaksut nousivat pikkaisen, 270%.

[JoKaGO]

...

Se, että systeemiä väärinkäyttä tietty porukka, ei ole syy lopettaa systeemi. Väärinkäyttäjät pitää kavaltaa, se on kaikkien etu!

[Rastafari]

...

Se, että systeemiä väärinkäyttä tietty porukka, ei ole syy lopettaa systeemi. Väärinkäyttäjät pitää kavaltaa, se on kaikkien etu!

Niinpä! Pitääkö sosiaaliturva lyödä jäihin, koska on väärinkäyttäjiä? Pitääkö metro sulkea, kun on vapaamatkustajia?

Aivan älytön idea lakkauttaa jotakin, ihan mitä vaan syystä, että on mahdollisia väärinkäytöksiä, eikä käytetä "lakkauttamis energiaa" väärinkäytösten kitkemiseen

[Mursu]

Ei ole tsoukki, vaan kylmä totuus. Kansalaispalkka kaikkien asumis- ym. tukien tilalle, niin loppusi valtion velkaantuminen. Itse asiassa, budjetti olisi koko ajan 25% ylijäämäinen, eikä sille edes Jykä voisi mitään. Mietippä sitä! Mieti, älä kommentoi, mieti ja kommentoi vasta maanantaina. Kannattaa miettiä!

Ei kyllä noilla luvuilla saa sitä kannattavaksi.

[JoKaGO]

No jos väärinkäyttäjät pitää kavaltaa, niin ei niistä leipäjonoista paljoa jää jäljelle.

Eli laiskuutta koko leipäjonot.