2012-02-28 Haluttomat kunnat torjuvat kiintiöpakolaiset – 400 odottaa leireillä

[K.K.]

Haluttomat kunnat torjuvat kiintiöpakolaiset – 400 odottaa leireillä


Noin 400 hyväksynnän jo saanutta kiintiöpakolaista odottaa yhä pakolaisleireillä pääsyä Suomeen. Syynä jonotukseen on se, että suuri osa suomalaiskunnista ei ole kiinnostunut kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Intoa ei ole lisännyt edes se, että valtio kannustaa kuntia neljän vuoden taloudellisella tuella.

Kuntien kitsaus sijoituspaikkojen tarjoamisessa on Maahanmuuttoviraston mukaan johtanut siihen, että pakolaiskiintiö on jäänyt usean vuoden ajan vajaaksi eduskunnan päättämästä määrästä.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa yksikään kunta ei tällä hetkellä ota vastaan kiintiöpakolaisia.

Työ- ja elinkeinoministeriö yrittää patistaa uusia kuntia ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia erityisellä hankkeella. Valtio haluaa uusien kuntien hankkimisen lisäksi herätellä uudestaan kuntia, jotka joskus ovat ottaneet vastaan kiintiöpakolaisia mutta luopuneet sijoituspaikkojen antamisesta.

–?Taloudellisten resurssien lisäksi kunnat kokevat haasteiksi tiedon ja taidon puutteen. Kunnissa pelätään myös asenteita. Konkreettinen selitys on vapaiden asuntojen puute, kuvailee ministeriön projektipäällikkö Marisel Soto Godoy.

Etelä-Suomen kaupungeissa on huomattu, että maahanmuuttajat hakeutuvat mielellään pois sijoituskunnistaan isoihin kaupunkeihin.

–?Kun kiintiöpakolainen jättää vastaanottavan kuntansa neljän vuoden valtion tuen jälkeen ja muuttaa isompaan kaupunkiin, on hän usein edelleen palveluiden tarpeessa. Tässä vaiheessa paineet keskittyvät Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin, toteaa maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Maahanmuuttovirastossa on huomattu, että kuntien halukkuudessa vastaanottaa kiintiöpakolaisia on vaihtelua.

–?Tilastollisesti viime vuoden lopun tilanne on parempi kuin edellisvuonna. Kuntapaikkoja on tullut hieman lisää, laskee ylitarkastaja Monica Harju Maahanmuuttovirastosta.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut vuodesta 2001 lähtien 750 henkeä.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/316192.html

[Marko Parkkola]

–?Kun kiintiöpakolainen jättää vastaanottavan kuntansa neljän vuoden valtion tuen jälkeen ja muuttaa isompaan kaupunkiin, on hän usein edelleen palveluiden tarpeessa. Tässä vaiheessa paineet keskittyvät Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin, toteaa maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Unpossible! Mamu alkaa tuottamaan kahden vuoden maassaolonsa jälkeen nettohyötyä valtiolle! Kantis tuottaa vasta 20 vuoden päästä! En lue moista ... rasismia Turun Sanomilta enää koskaan!

[törö]

Eikös tätä rikkautta voisi antaa kehitysapuna vaikka Venäjälle? Siellä ollaan köyhempiä ja lyhytikäisempiä kuin täällä, joten käyttöä varmasti löytyisi.

[Nereus]

Vastaanottajakunta kuittaa tuet valtiolta. Sen jälkeen suuret kaupungit majoittavat uudet Kela-asiakkaansa vuokrakasarmehinsa. Hieno systeemi.

[Kyborg]

Valtio haluaa uusien kuntien hankkimisen lisäksi herätellä uudestaan kuntia, jotka joskus ovat ottaneet vastaan kiintiöpakolaisia mutta luopuneet sijoituspaikkojen antamisesta.

Mielelläni kuulisin miksi nämä joskus pakolaisia vastaanottaneet kunnat ovat tällä kertaa päättäneet kieltäytyä kunniasta.
Joku siinä nyt selvästi viiraa jos rahakannustinkaan ei auta.

[Teme]

Valtio haluaa uusien kuntien hankkimisen lisäksi herätellä uudestaan kuntia, jotka joskus ovat ottaneet vastaan kiintiöpakolaisia mutta luopuneet sijoituspaikkojen antamisesta.

Mielelläni kuulisin miksi nämä joskus pakolaisia vastaanottaneet kunnat ovat tällä kertaa päättäneet kieltäytyä kunniasta.
Joku siinä nyt selvästi viiraa jos rahakannustinkaan ei auta.

Johtunee ehkä siitä, että valtion neljän vuoden laskujen maksun jälkeen kunta maksaa omasta pussistaan kaverien (tai ainakin suurimman osan) loppuiän elämisen kaikkine erityispalveluineen.

[Kyborg]

Valtio haluaa uusien kuntien hankkimisen lisäksi herätellä uudestaan kuntia, jotka joskus ovat ottaneet vastaan kiintiöpakolaisia mutta luopuneet sijoituspaikkojen antamisesta.

Mielelläni kuulisin miksi nämä joskus pakolaisia vastaanottaneet kunnat ovat tällä kertaa päättäneet kieltäytyä kunniasta.
Joku siinä nyt selvästi viiraa jos rahakannustinkaan ei auta.

Johtunee ehkä siitä, että valtion neljän vuoden laskujen maksun jälkeen kunta maksaa omasta pussistaan kaverien (tai ainakin suurimman osan) loppuiän elämisen kaikkine erityispalveluineen.

...Ja katsoo vielä vierestä kun poppoo ottaa ritolat Helsinkiin.

[ElenaDaylights]

Ratkaisu olisi simppeli : Pikakäännytys voimaan jolloin omin avuin saapuvista turvapaikanhakijoista saataisiin heti räikeimmät tapaukset karsittua ja näin kiintiöpakolaiset pääsisivät niihin tarkoitettuihin tiloihin. Ei olisi vaikeaa toteuttaa. poliittisesta tahdosta tämä kaikki on kiinni.

[Kuvio]

Vastaanottajakunta kuittaa tuet valtiolta. Sen jälkeen suuret kaupungit majoittavat uudet Kela-asiakkaansa vuokrakasarmehinsa. Hieno systeemi.

Ja toimiva. Eivät kuitenkaan pelkästään kasarmeihinsa vaan omistavat ihan hyviäkin asuntoja joihin heitä sijoittavat.
Suomalaisten osalta ei ihan samalla tapaa toimikaan. Vähän vanhempi uutinen samasta lehdestä:

http://www.ts.fi/online/kotimaa/267566.html

Turussakin asunnottomia on satoja
Turun Sanomat 17.10.2011 20:36:44

[Mansikka]

Eikö pakolainen saa muuttaa tuon tuetun nelivuotiskauden kuluessa Helsinkiin?

[Maastamuuttaja]

Vantaan lentokentälle on kuulemma juuri laskeutunut lähi-idästä saapunut jumbojetti, jossa on 400 hengityshalvauspotilasta ja yhtä monta saattajaa sekä 800 koraania. Matkan järjestäjänä on Maailman pakolaisjärjestö. Olosuhteisiin nähden hyväntuuliset saapujat kaipasivat vain kotiin jääneitä omaisiaan. Vähemmistövaltuutettu Biaudet`n mukaan omaisten matkajärjestelyt ovat vireillä.

Laskeutumislupaa ovat pyytäneet myös Kenya Airways-lento KA 197, jonka mukana matkustaa Mombasan keskusmielisairaalan parantumattomien mielisairaiden osasto  sekä Nigeria Airways AN 987, joka kuljettaa uskonnollisissa ristiriidoissa sokeutuneita totemisteja, joiden tarkkaa lukumäärää ei vielä tiedetä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta todetaan, että vieraat ovat tervetulleita ja verotusastetta pyritään nostamaan käynnissä olevissa budjettineuvotteluissa uusien haasteiden edellyttämälle tasolle.

[Mansikka]

^Niin.

[Emo]

Apua. Uskoin kevyen pakokauhun tunnelmissa vielä nuo hengityshalvauspotilaat ja koraanit, mutta sitten tajusin eteenpäin lukiessani että tuohan olikin vitsi!

[Luotsi]

Valtio haluaa uusien kuntien hankkimisen lisäksi herätellä uudestaan kuntia, jotka joskus ovat ottaneet vastaan kiintiöpakolaisia mutta luopuneet sijoituspaikkojen antamisesta.

Mielelläni kuulisin miksi nämä joskus pakolaisia vastaanottaneet kunnat ovat tällä kertaa päättäneet kieltäytyä kunniasta.
Joku siinä nyt selvästi viiraa jos rahakannustinkaan ei auta.

Pakko olla joku Lieksa-ilmiö eli rasismi. Muuta selitystä ei voi eikä saa olla!

[skrabb]

Suomen täytettävä velvoitteet
Turun Sanomat 1.3.2012 02:30:45

Suomi on onnistunut pysyttäytymään syrjässä maailman suurista pakolaisvirroista. Jopa muut Pohjoismaat kantavat raskaampaa taakkaa, kun kaikki pakoslaisstatuksella olevat ja turvapaikanhakijat otetaan mukaan lukuun.

Kiintiöpakolaisista huolehtimisessa Suomi on pyrkinyt tekemään osuutensa. Vuodesta 2001 lähtien Suomen vuosittainen kiintiö on ollut 750.
Määrä ei ole ylivoimaisen suuri. Nykyisellä kuntarakenteella kiintiöpakolaisia kahdesta kolmeen kuntaa tai kaupunkia kohden.

Kiintiöpakolaiset ovat kaikilla mittareilla aidossa hädässä ja turvapaikan tarpeessa. Heidät valitaan sijoitusmaihinsa pakolaisleireiltä YK:n normien mukaisesti.

Nyt Suomi on kuitenkin lipsumassa kiintiöpakolaisvelvoitteistaan. Leireillä on noin 400 Suomeen jo hyväksyttyä ihmistä.

Suurin osa kunnista ei katso voivansa ottaa kiintiöpakolaisia vastaan – Varsinais-Suomessa ei tällä hetkellä yksikään. Ei, vaikka valtio maksaa tukea ensimmäisille neljälle vuodelle (TS 28.2.).
Kunnat ovat perustelleet nihkeyttään resurssipulalla. Niukkaa on rahasta, asunnoista ja vastaanottoon liittyvästä osaamisesta. Vähistä resursseista kilpailevat myös turvapaikanhakijat.

Asenteetkin ovat kovenevassa ilmapiirissä kiristyneet.

Vastaanottoon liittyy kiistattomia ongelmia. Yksi niistä on pakolaisten siirtyminen suuriin kaupunkeihin neljän vuoden tukikauden jälkeen.
Tämä koetaan Turun kaltaisissa kaupungeissa taakaksi, sillä avun tarve jatkuu neljän vuoden jälkeenkin.
Vaikka kotouttamisessa on edistytty, parantamisen varaa on reilusti. Kehitettävää riittää myös kuntien ja valtion työnjaossa ja vastuissa.

Byrokratian leveän selän taakse ei vastaanotossa voi paeta. YK:n turvallisuusneuvostoon pyrkivän maan on aina hoidettava kansainväliset velvoitteensa.

http://www.ts.fi/online/mielipiteet/paakirjoitus/317137.html

[Emo]

Suomen on täytettävä velvoitteet, kannattava vastuu ja maksettava velkaa.
Meitä parempien kulttuurien edustajat voivatkin sitten elää kuin siat pellossa, lisääntyä holtittomasti ja osoitella suomalaisia väkivaltaisiksi rasisteiksi.

En usko, että Sauli Niinistön kauden joskus päättyessä tilanne näiltä(kään) osin ainakaan parempi on.

[Jaska Pankkaaja]

Byrokratian leveän selän taakse ei vastaanotossa voi paeta. YK:n turvallisuusneuvostoon pyrkivän maan on aina hoidettava kansainväliset velvoitteensa.

Maailmassa lienee n. 200 maata jossa "byrokratia" estää kiintiöloisinnan kokonaan. Lietsooko "turkkari" Rasissmia?

Minä en ainakaan ole pyrkimässä YK turhaneuvostoon eikä varmaan enemmistö suomalaisistakaan. Äentinen pefitentti taas voi kustantaa ihan itse itselleen puuhapaikan.

[Roope]

Suomi on onnistunut pysyttäytymään syrjässä maailman suurista pakolaisvirroista. Jopa muut Pohjoismaat kantavat raskaampaa taakkaa, kun kaikki pakoslaisstatuksella olevat ja turvapaikanhakijat otetaan mukaan lukuun.

Pohjoismaat ovat vapaaehtoisesti ottaneet vastaan kantamansa taakat valitsemallaan pakolaispolitiikalla. Kaiken järjen mukaan Pohjoismaihin ei pitäisi saapua Etelä- ja Keski-Euroopan halki kymmeniä tuhansia pakolaisia Somaliasta, Eritreasta ja Afganistanista, kokonaan toisista maanosista.

Kiintiöpakolaisista huolehtimisessa Suomi on pyrkinyt tekemään osuutensa. Vuodesta 2001 lähtien Suomen vuosittainen kiintiö on ollut 750.
Määrä ei ole ylivoimaisen suuri. Nykyisellä kuntarakenteella kiintiöpakolaisia kahdesta kolmeen kuntaa tai kaupunkia kohden.

Määrä ei vaikuta lukuna suurelta, mutta käytäntö on osoittanut, että siitäkään ei selvitä. Kiintiöpakolaiset - kuten muutkaan pakolaiset - eivät sijoittaudu tasaisesti ympäri maata. He hakeutuvat vähitellen tiettyjen kaupunkien tietyille alueille satojen ja tuhansien ihmisten yhteisöiksi. Hajasijoitus ei ole mikään ratkaisu, koska pakolaiset voivat vaihtaa asuinkuntaa mielensä mukaan.

Kiintiöpakolaiset ovat kaikilla mittareilla aidossa hädässä ja turvapaikan tarpeessa. Heidät valitaan sijoitusmaihinsa pakolaisleireiltä YK:n normien mukaisesti.

Vain harva kiintiöpakolainen saisi hakiessaan turvapaikkaa. YK:n normit ovat tässä suhteessa paljon väljemmät kuin turvapaikkanormit.

Suurin osa kunnista ei katso voivansa ottaa kiintiöpakolaisia vastaan – Varsinais-Suomessa ei tällä hetkellä yksikään. Ei, vaikka valtio maksaa tukea ensimmäisille neljälle vuodelle (TS 28.2.).

Etenkään suuret kaupungit eivät enää halua ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, koska sisäministeriön päätöksen mukaan ne joutuvat nyt sijoittamaan vastoin omaa tahtoaan oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita, joita on saapunut viime vuosina ennätystahtia.

Kunnat ovat perustelleet nihkeyttään resurssipulalla. Niukkaa on rahasta, asunnoista ja vastaanottoon liittyvästä osaamisesta. Vähistä resursseista kilpailevat myös turvapaikanhakijat.

Kun kunnat eivät halua eivätkä pysty, niin eikö se ole osoitus siitä, että 750 hengen kiintiö on ylivoimainen?

Vastaanottoon liittyy kiistattomia ongelmia. Yksi niistä on pakolaisten siirtyminen suuriin kaupunkeihin neljän vuoden tukikauden jälkeen.
Tämä koetaan Turun kaltaisissa kaupungeissa taakaksi, sillä avun tarve jatkuu neljän vuoden jälkeenkin.
Vaikka kotouttamisessa on edistytty, parantamisen varaa on reilusti. Kehitettävää riittää myös kuntien ja valtion työnjaossa ja vastuissa.

Parantamisen varaa voi olla, mutta se vaatii jälleen kerran yhä lisää rahaa ja resursseja. Tämä taas korostaa entisestään kiintiöpakolaisjärjestelmän järjettömyyttä. 750 Suomeen haettavasta mahdollisimman surkeasta kiintiöpakolaisesta pyritään pitämään mahdollisimman hyvää huolta rahaa säästämättä ja seurauksista välittämättä, kun murto-osallakin noista rahoista voitaisiin saada parempia tuloksia suuremmalle joukolle pakolaisia muualla maailmassa. Mutta järkevästi toimimalla ei saataisi hyvän ihmisen bonuspisteitä, eikä väriä suomalaisille kaduille.

Byrokratian leveän selän taakse ei vastaanotossa voi paeta.

Vastaanotto ei toimi, eikä sen ole mahdollistakaan toimia siten kuin suunnitelmissa haaveillaan. Nykyisten tulijoiden määrä ja laatu huomioiden yhtälö on mahdoton. Kiintiöpakolaisista selvittäisiin kunnialla, jos heitä olisi vähemmän, eikä resursseja olisi jakamassa moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita ja heidän omaisiaan, tai jos tulijoiksi valikoitaisiinkin heitä, joilla on parhaat mahdollisuudet integroitua Suomeen. Muun muassa Yhdysvalloissa ja Hollannissa kiintiöpakolaisten tärkeänä valintakriteerinä on juuri odotettu integroitumisen onnistuminen. Suomessa valinnassa korostetaan hädänalaisuutta, ja helpommin kotoutuva ei ole tarpeeksi hädänalainen.

YK:n turvallisuusneuvostoon pyrkivän maan on aina hoidettava kansainväliset velvoitteensa.

Turvallisuusneuvoston tämän vuoden uudet maat Azerbaidžan, Guatemala, Marokko, Pakistan ja Togo eivät ole katsoneet tarpeelliseksi ottaa ainuttakaan kiintiöpakolaista. Mikään sopimus ei velvoita kiintiöpakolaisten vastaanottoon, ja vain kourallinen maailman maita on ryhtynyt ottamaan heitä vastaan. YK tietysti tyrkyttää kiintiöpakolaisia joka maalle, koska se on ainoa keino saada pyyhittyä pois YK:n epäonnistumiset jättimäisten pakolaisleirien synnyttämisessä. Kipataanpa koko leiri Eurooppaan.

[Emo]

Roopelta todella hyvä kirjoitus.

Uutta itselleni oli tieto, että kiintiöpakolaisista vain harva saisi hakiessaan meiltä turvapaikan. Eli siis kiintiöpakolaiset eivät välttämättä täytä pakolaiskriteereitä? Olen luullut, että nimenomaan he täyttävät tiukimmatkin pakolaiskriteerit, mutta en väitä vastaan sillä en tiedä. Olen näin vain luullut, kuten varmasti moni muukin.

[hakare]

Paljonkohan maksaa YK:n viranomaisen virallinen pakolaisstatus -päätös, joka oikeuttaa loppuelämän vapaaseen ylöspitoon Suomessa ? Tarkoitan siis lahjussummaa. Ei kai kukaan kuvittele, että tuo viranomainen olisi ainoa YK:n korruptiosta vapaa toimielin. On varmaan joukossa ihan aitojakin tapauksia silmänlumeeksi.

[normi]

Luin ensin, että: "Haluttomat nunnat torjuvat kiintiöpakolaiset..." 

[Roope]

Uutta itselleni oli tieto, että kiintiöpakolaisista vain harva saisi hakiessaan meiltä turvapaikan. Eli siis kiintiöpakolaiset eivät välttämättä täytä pakolaiskriteereitä? Olen luullut, että nimenomaan he täyttävät tiukimmatkin pakolaiskriteerit, mutta en väitä vastaan sillä en tiedä.

Pakolaisstauksen voi saada joko pakolaisleirillä YK:lta tai turvapaikanhakija vastaanottavalta valtiolta. Turvapaikanhakijalta siihen edellytetään perusteita henkilökohtaisesta vainosta ja jokaisen hakijan kertomus tarkistetaan. Kiintiöpakolaisilla ei ole tällaista syyniä. Suomen viranomaisten edessä molemmat ryhmät ovat yhtä lailla pakolaisia.

[Emo]

Uutta itselleni oli tieto, että kiintiöpakolaisista vain harva saisi hakiessaan meiltä turvapaikan. Eli siis kiintiöpakolaiset eivät välttämättä täytä pakolaiskriteereitä? Olen luullut, että nimenomaan he täyttävät tiukimmatkin pakolaiskriteerit, mutta en väitä vastaan sillä en tiedä.

Pakolaisstauksen voi saada joko pakolaisleirillä YK:lta tai turvapaikanhakija vastaanottavalta valtiolta. Turvapaikanhakijalta siihen edellytetään perusteita henkilökohtaisesta vainosta ja jokaisen hakijan kertomus tarkistetaan. Kiintiöpakolaisilla ei ole tällaista syyniä. Suomen viranomaisten edessä molemmat ryhmät ovat yhtä lailla pakolaisia.

Ahaa, vai tällälailla on tämäkin asia!

Ja minä typerys kun kuvittelin, että meillä on YK:n pakolaiskriteerit, joissa pakolaisstatuksen ehdot on määritelty (mm. tuo henkilökohtainen vaino), ja Suomen viranomaiset käyvät valitsemassa kiintiöpakolaiset leireiltä yhtä tiukkojen ehtojen vallitessa kuin jos henkilö tulisi Suomeen muuta reittiä. Mutta YK siis jakaa pakolaisstatuksia oikealle ja vasemmalle huiskien. Kiintiöpakolainen voi siis olla somalin kaltainen turvapaikkaturisti, mutta silti pakolaisstatuksella eri asemassa.

YK on mielestäni oikea pahuuden ja turhuuden pesäke, joka pitäisi lakkauttaa! Ihan looginen työpaikka Tarja Halosen tyyppisille  ihmisille.

[Ahmatti]

Tämä hankala tilanne tulee varmasti helpottumaan, kun Lieksa yhdistyy ympäryskuntiensa kanssa yhdeksi suureksi Pohjois-Karjalan Mogadishuksi ja imuroi tämänkin rikkauden mailleen, siis neljäksi vuodeksi.

[K.K.]

2.3.2012  Sipooseen halutaan pakolaisia


Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Christel Liljeström (r.) teki maanantaina valtuustoaloitteen pakolaisten hankkimisesta Sipooseen. Aloitteen allekirjoitti lähes 30 muutakin valtuutettua.

–Suomi on jo 1970-luvulta alkaen vastaanottanut pakolaisia ja 1990-luvulla pakolaisryhmä sijoitettiin myös Sipooseen. Tänään pakolaisina Suomeen tulleiden osuus on alle prosentin koko asukasluvusta ja niistä pakolaisista, jotka tulivat Sipooseen, ei kukaan enää asu kunnassa, Liljeström toteaa.

Hän muistuttaa, että Suomeen tulleet pakolaiset ovat niin kutsuttuja kiintiöpakolaisia, jotka Suomen valtio yhdessä YK:n kanssa on valinnut pakolaisleireiltä. Pakolaiskriteerien täyttymisen ehdot ovat tiukat: henkilökohtainen vaino, epäinhimillinen kohtelu kotimaassa. Usein on kyse sodasta tai nälänhädästä.

–Pakolainen on ollut pakotettu jättämään kotimaansa vainon takia.

Koko 2000-luvun ajan Suomen hallitusohjelman kautta on luvattu vastaanottaa 750 pakolaista vuodessa. Tämä kiintiö on vain harvoin täyttynyt ja vuonna 2011 on Suomeen saapunut alle 700 pakolaista.

–Verrattuna esimerkiksi Ruotsin 1900 vastaanotettuun pakolaiseen per vuosi, voimme todeta, että Suomella on parantamisen varaa, jotta kansainvälinen osuus vastuustamme täyttyisi, Liljeström toteaa.

Hän myöntää, että kuntien vastaanottokyky on ollut haasteellinen ja johtanut siihen, että pakolaiskiintiö ei ole täyttynyt. Yhteistyö valtion ja kuntien välillä on parantunut ja esimerkiksi kuntaosuutta valtion maksamaan korvaukseen on korotettu. Liljeströmin mielestä kuntien tulee olla aktiivisempia tämän asian suhteen.

Liljeströmin mielestä kunnalle on etuja pakolaisten vastaanottamisesta: uudet kansainväliset tuulahdukset, kulttuuri ja asukkaat rakentavat yhteiskunnan joka on monimuotoinen ja dynaaminen.

–Samalla Sipoo kantaisi osan metropolialueen vastuusta, Liljeström sanoo.

Hän esittää, että Sipoon kunta selvittää mahdollisuudet vastaanottaa pakolaisia vuonna 2013.

http://www.sipoonsanomat.fi/artikkeli/96600-sipooseen-halutaan-pakolaisia

Liljeströmin mielestä kunnalle on etuja pakolaisten vastaanottamisesta: uudet kansainväliset tuulahdukset, kulttuuri ja asukkaat rakentavat yhteiskunnan joka on monimuotoinen ja dynaaminen.

Mistä Liljeströmin ja muiden lähes 30 sipoolaisvaltuutetun naiivit käsitykset pakolaisten vaikutuksesta kuntalaisten elämään johtuvat?Löytyisikö selitys tästä? ->

–Suomi on jo 1970-luvulta alkaen vastaanottanut pakolaisia ja 1990-luvulla pakolaisryhmä sijoitettiin myös Sipooseen. Tänään pakolaisina Suomeen tulleiden osuus on alle prosentin koko asukasluvusta ja niistä pakolaisista, jotka tulivat Sipooseen, ei kukaan enää asu kunnassa, Liljeström toteaa.

[Professori]

Minusta Suomeen pitäisi luoda kiintiöpakolaisjärjestelmä, joka olisi esimerkiksi 1000 pakolaista vuodessa. Se kattaisi kaikki (siis aivan kaikki)  humanitaarisin syin tänne otetut; ja olisi riittävän pieni joukko jotta sen kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan integroimalla olisi mahdollista. Muita turvapaikkoja tai perheenyhdistämisiä ei sitten jaeltaisi (ne siis sisällytettäisiin tuohon tuhanteen), mutta työperäinen maahanmuutto toki sallittaisiin, kunhan työehdot täyttävät suomalaiset kriteerit. Ja niillä aloilla, joilta puuttuu suomalaisia tekijöitä, siihen suorastaan kannustettaisiin. Tämä olisi sellaista maahanmuuttpolitiikkaa, jota kohtaan en tuntisi olevani kriittinen.

[Vanhavaari]

Perimmäisiin kysymyksiinkin olisi kiva saada vastaus. Miten ja millä päätöksillä Suomi on siirtynyt monikulttuurisuuden kannattajaksi? Onko poliitikoilla joskus ollut esitys monikulttuurisuuteen siirtymisestä, joka sitten on hyväksytty? Päätös on niin iso, että se olisi kai ollut hyvä altistaa melkoiseen keskusteluun. Vai ovatko oikeamieliset viranhaltijat vain tuoneet asiat pikkuhiljaa, ja huomaamattomiksi paketoituina muiden asioiden joukkoon, päätettäviksi?  Mikä on kunnan päättäjien / virkamiesten vastuu tässä asiassa? Onko heidän otettava sosiaalituristeja, jos valtio on päättänyt heitä Suomeen ottaa?

[MW]

Perimmäisiin kysymyksiinkin olisi kiva saada vastaus. Miten ja millä päätöksillä Suomi on siirtynyt monikulttuurisuuden kannattajaksi?

Aivan samaa ihmetellyt. Kukaan ei oikeasti edes tiedä, mitä tämä "monikulttuuri" tarkkaan ottaen on, paitsi ghettoja ja lisääntynyttä turvattomuutta, ja silti tämä sanahirviö on ujutettu jopa lakiteksteihin, esim. laki yleisradion toiminnasta.

[Marius]

Monikulttuuri, pakolaisineen,maahantunkeutujineen ja ongelmineen on vain tavallisille kansalaisille täsmäsuunnattu riesa, eripuran tarkoituksellinen aiheuttaja.

Monikulttuuria ajavat airueet pyrkivät itse kaikin mahdollisin tavoin eroon monikultuurista.

[Roope]

Hän muistuttaa, että Suomeen tulleet pakolaiset ovat niin kutsuttuja kiintiöpakolaisia, jotka Suomen valtio yhdessä YK:n kanssa on valinnut pakolaisleireiltä. Pakolaiskriteerien täyttymisen ehdot ovat tiukat: henkilökohtainen vaino, epäinhimillinen kohtelu kotimaassa. Usein on kyse sodasta tai nälänhädästä.

–Pakolainen on ollut pakotettu jättämään kotimaansa vainon takia.

Luuleeko joku ihan oikeasti, että YK:lla on palveluksessaan tuhansia ja taas tuhansia virkailijoita pelkästään selvittämässä pakolaisleireille saapuvien taustoja ja tarinoita samalla tavalla kuin Suomessa tehdään turvapaikanhakijoille? Ehkä pyritään varmistamaan, ettei tulija ole tunnettu sotarikollinen, mutta siihenpä se varmaan UNHCR:n rajallisilla resursseilla käytännössä jääkin.

–Verrattuna esimerkiksi Ruotsin 1900 vastaanotettuun pakolaiseen per vuosi, voimme todeta, että Suomella on parantamisen varaa, jotta kansainvälinen osuus vastuustamme täyttyisi, Liljeström toteaa.

Ei ole mitään "kansainvälistä osuutta vastuusta". Kiintiöpakolaisjärjestelmä on kallista ja tehotonta puuhastelua YK-piirien miellyttämiseksi ja satojen puuhastelijoiden työllistämiseksi. Vastaanottokyky ei parantunut edes korvausten reippaasta korottamisesta, joten tämä tie ei selvästikään johda mihinkään. Ruotsissa kuntien tilanne on julkisen keskustelun perusteella suurista tulijamääristä johtuen vieläkin huonompi, vaikka valtion korvaukset ovat paremmat.

Hän myöntää, että kuntien vastaanottokyky on ollut haasteellinen ja johtanut siihen, että pakolaiskiintiö ei ole täyttynyt. Yhteistyö valtion ja kuntien välillä on parantunut ja esimerkiksi kuntaosuutta valtion maksamaan korvaukseen on korotettu. Liljeströmin mielestä kuntien tulee olla aktiivisempia tämän asian suhteen.

On ollut jo vuosikaudet selvää, että käännettä parempaan ei ole odotettavissa. Tilanne muuttuu kunnissa vain pahemmaksi, kun niihin kertyy yhä enemmän hoivaa vaativia ja palveluja käyttäviä pakolaisia. Tämä on yksinkertaista aritmetiikkaa, jonka lopputulokseen ei voi vaikuttaa kuin eduskunta pienentämällä tulijamäärää ja/tai muuttamalla valintakriteerejä.