Tuleeko valtiolla olla oikeus ottaa kansalaisten nimiin velkaa?

[hoxpox]

Mielestäni Suomen ehkäpä suurin ongelma on se, että valtiolla on oikeus ottaa velkaa kansalaistensa nimiin. Velanotto-oikeus on perintöä sota-ajoilta, jolloin sille oli perusteita. Velanotto-oikeus tulisi kuitenkin nykytilanteessa olla rajattu vain sotien, luonnonkatastrofien tms. poikkeustilanteiden varalle.

Valtion velanotto-oikeus mahdollistaa vastuuttoman politikoinnin, jossa laskun maksavat jälkipolvet. Kansalaisten on usein vaikea arvioida mitkä ovat päättäjien monimutkaisten vastuusopimusten tulevaisuuden vaikutukset. Jos velanotto-oikeutta ei olisi, kansalaisten olisi vastaavasti helpompi arvioida kuinka hyvää talouspolitiikkaa hallitus tekee. Onkin vaikea ymmärtää miksi kukaan kansalainen kannattaisi sitä, että poliitikoilla on vapaat kädet ottaa kansalaisten nimiin rajattomasti velkaa.

Yhdysvalloissa budjetin tasapainovaatimus on käytössä lähes kaikissa osavaltioissa ja se on leviämässä myös Eurooppaan. Oregonin osavaltio jopa palauttaa vuosittain käyttämättömät verovarat kansalaisille.

Vaikka EU:n toiminnasta voi olla montaa mieltä, on positiivista että EU:n uudessa taloussopimuksessa ymmärretään vaatia valtioilta tasapainotettuja budjetteja:

Revenues and expenditures of the general government budgets shall be balanced or in surplus.

Velanotto-oikeutta perustellaan siten että valtion olisi hyvä harjoittaa elvyttävää talouspolitiikkaa laman aikana. Mikäli velanotto-oikeuden poistaminen toteutetaan siten, että valtion tulee pitää taseessaan velat ja varat yhtäsuurina, on valtion mahdollista kasvattaa hankintojensa määrää lama-aikana, jolloin kustannustaso on alhainen, sillä investointien kirjanpitoarvo on tällöin usein korkeampi kuin hankintahinta.

Valtion merkittävää roolia talouden tasapainottajana kannattavat lähinnä keynesläiset. Monien liberaalien mielestä valtion ei taas tulisi toimia elvyttäjänä lainkaan, sillä markkinat hoitavat elvytyksen tehokkaammin kasvattamalla investointejaan laman aikana, kun kustannukset ovat alhaisia.

Aiheesta on ollut keskustelua Hommassa aiemminkin mm. Pitäisikö valtion ylimääräinen omaisuus jakaa kansalle vuosittain? -ketjussa sekä Velkakello-ketjussa.

Mielipiteet tervetulleita.

[Kuvio]

Asiasta kansanäänestys, joka kerta kun poliitikko on ottamassa velkaa, ensin kansalta lupa.
Eikä niin että otetaan velkaa koska itse saatiin pusu taikka muuta
Saattaisi olla maa velaton jos kansalta olisi kysytty.

Vastasin ei koska vaihtoehdoissa ei ollut kansanäänestystä.

[RP]

Ensinnäkään velka ei ole kansalaisten nimissä. Ei se minua seuraa, jos täältä muutan joskus pois.

Velanotto-oikeutta perustellaan siten että valtion olisi hyvä harjoittaa elvyttävää talouspolitiikkaa laman aikana. Mikäli velanotto-oikeuden poistaminen toteutetaan siten, että valtion tulee pitää taseessaan velat ja varat yhtäsuurina, on valtion mahdollista kasvattaa hankintojensa määrää lama-aikana, jolloin kustannustaso on alhainen, sillä investointien kirjanpitoarvo on tällöin usein korkeampi kuin hankintahinta.

Joka ei silti poistaisi sitä, etät taloustaantuman aikaan, kun (jos vero ym. pykälät pidettäisiin ennallaan) sekä verotulot laskisivat, että sosiaaliturvamenot työllisyyden laskiessa nousisivat, olisi tarvetta leikata menoja tai/sekä kiristää verotusta. Siinä olisi kiva mekanismi tehdä taantumista lamoja. Edes EU:n vakaussopimus ei ole aivan näin pöhlö.

Monien liberaalien mielestä valtion ei taas tulisi toimia elvyttäjänä lainkaan, sillä markkinat hoitavat elvytyksen tehokkaammin kasvattamalla investointejaan laman aikana, kun kustannukset ovat alhaisia.

Jos näillä "liberaaleilla" olisi ollut silmät auki, he olisivat havainneet, ettei näitä yksityisiä investointeja ole tullut (niin kun ei tullut 30-luvullakaan). Miksi olisikaan, kun edes vanahallekaan kapasiteetille ei ole käyttöä.

[mikkoellila]

taloustaantuman aikaan, kun (jos vero ym. pykälät pidettäisiin ennallaan) sekä verotulot laskisivat, että sosiaaliturvamenot työllisyyden laskiessa nousisivat, olisi tarvetta leikata menoja tai/sekä kiristää verotusta. Siinä olisi kiva mekanismi tehdä taantumista lamoja.

Uskot siis keynesiläiseen suhdanneteoriaan, johon kukaan taloustieteilijä ei ole uskonut yli 30 vuoteen.

[RP]

taloustaantuman aikaan, kun (jos vero ym. pykälät pidettäisiin ennallaan) sekä verotulot laskisivat, että sosiaaliturvamenot työllisyyden laskiessa nousisivat, olisi tarvetta leikata menoja tai/sekä kiristää verotusta. Siinä olisi kiva mekanismi tehdä taantumista lamoja.

Uskot siis keynesiläiseen suhdanneteoriaan, johon kukaan taloustieteilijä ei ole uskonut yli 30 vuoteen.

Kukaan taloustieteilijä? Ehkä sinun pitäisi hieman katsella maailmaa sieltä oman kulttisi ulkopuoleltakin. Itse asiassa olen yllättynyt, jos kovin moni edes sillä puolella kannataa valtion menojen nopeaa leikkaamista vastauksena taloustaantumaan.

[Kuvio]

taloustaantuman aikaan, kun (jos vero ym. pykälät pidettäisiin ennallaan) sekä verotulot laskisivat, että sosiaaliturvamenot työllisyyden laskiessa nousisivat, olisi tarvetta leikata menoja tai/sekä kiristää verotusta. Siinä olisi kiva mekanismi tehdä taantumista lamoja.

Uskot siis keynesiläiseen suhdanneteoriaan, johon kukaan taloustieteilijä ei ole uskonut yli 30 vuoteen.

Kukaan taloustieteilijä? Ehkä sinun pitäisi hieman katsella maailmaa sieltä oman kulttisi ulkopuoleltakin. Itse asiassa olen yllättynyt, jos kovin moni edes sillä puolella kannataa valtion menojen nopeaa leikkaamista vastauksena taloustaantumaan.

En tiedä hänen kulteistaan, mutta olen sitä mieltä että valtiolta ja kunnilta porukkaa ulos ja palkka maksimissaan toimistoilla tapahtuvista päivätöistä 1500, tittelistä riippumatta. Yötöistä, raskaista ulkotöistä sekä erityisesti raskaista vuorotöistä sitten lisät, eli jatkuva vuorotyö ulkona voisi antaa kolmekin tonnia.
Samaan aikaan korruptiota pyrittäisiin oikeasti vähentämään.
Valtion ja kuntien velat ovat menneet niin suuriksi, ettei niitä kyetä maksamaan tällä menolla.

[hoxpox]

Joka ei silti poistaisi sitä, etät taloustaantuman aikaan, kun (jos vero ym. pykälät pidettäisiin ennallaan) sekä verotulot laskisivat, että sosiaaliturvamenot työllisyyden laskiessa nousisivat, olisi tarvetta leikata menoja tai/sekä kiristää verotusta. Siinä olisi kiva mekanismi tehdä taantumista lamoja. Edes EU:n vakaussopimus ei ole aivan näin pöhlö.

Ongelmana on se että valtio ei oikein voi tietää missä vaiheessa suhdanteet taas kääntyvät nousuun. Jos kuluja ei leikata sitä mukaan kun tulot vähenevät, ja suhdannelasku vain jatkuu, niin velkaa syntyy aina vaan lisää.

Vähän sama kuin osakemarkkinoilla alkaisi ostamaan laskevia osakkeita toivoen että kyllä ne sieltä nousevat. Ehkä usein nousevatkin, mutta ei mikään varma rikastumiskonsti.

Jos näillä "liberaaleilla" olisi ollut silmät auki, he olisivat havainneet, ettei näitä yksityisiä investointeja ole tullut (niin kun ei tullut 30-luvullakaan). Miksi olisikaan, kun edes vanahallekaan kapasiteetille ei ole käyttöä.

Tämä on hieman ristiriidassa aiemman kappaleen kanssa, jonka ymmärsin tarkoittavan sitä että mielestäsi taantumaa seuraa kohtuullisella viiveellä nousukausi.

[Kuvio]

Joka ei silti poistaisi sitä, etät taloustaantuman aikaan, kun (jos vero ym. pykälät pidettäisiin ennallaan) sekä verotulot laskisivat, että sosiaaliturvamenot työllisyyden laskiessa nousisivat, olisi tarvetta leikata menoja tai/sekä kiristää verotusta. Siinä olisi kiva mekanismi tehdä taantumista lamoja. Edes EU:n vakaussopimus ei ole aivan näin pöhlö.

Ongelmana on se että valtio ei oikein voi tietää missä vaiheessa suhdanteet taas kääntyvät nousuun. Jos kuluja ei leikata sitä mukaan kun tulot vähenevät, ja suhdannelasku vain jatkuu, niin velkaa syntyy aina vaan lisää.

Vähän sama kuin osakemarkkinoilla alkaisi ostamaan laskevia osakkeita toivoen että kyllä ne sieltä nousevat. Ehkä usein nousevatkin, mutta ei mikään varma rikastumiskonsti.

Nythän olevinaan on yhä nousukausi, silti ovat ottaneet velkaa ja velallahan se "nousu" on maksettukin.
Kuitenkin Eurooppa on ollut jo sata vuotta laskukaudessa, vähitellen muut ottaneet kiinni ja osa mennyt ohi. Pitäisi elää tulojen mukaan niin voisi se nousukausikin vielä tulla. Näin ei tule.

[RP]

En tiedä hänen kulteistaan, mutta olen sitä mieltä että valtiolta ja kunnilta porukkaa ulos ja palkka maksimissaan toimistoilla tapahtuvista päivätöistä 1500, tittelistä riippumatta. Yötöistä, raskaista ulkotöistä sekä erityisesti raskaista vuorotöistä sitten lisät, eli jatkuva vuorotyö ulkona voisi antaa kolmekin tonnia.
Samaan aikaan korruptiota pyrittäisiin oikeasti vähentämään.

Eli palkat julkisella sektorilla niin alas, että niitä tekisivät vain ne, jotka eivät muuhun pysty, tai jotka uskovat pystyvät hyötymään toimestaan muuta kautta kuin tilipussillaan . ja samanaikaisesti korruptiota pitäisi vähentää.

Selvä....

[RP]

Jos näillä "liberaaleilla" olisi ollut silmät auki, he olisivat havainneet, ettei näitä yksityisiä investointeja ole tullut (niin kun ei tullut 30-luvullakaan). Miksi olisikaan, kun edes vanahallekaan kapasiteetille ei ole käyttöä.

Tämä on hieman ristiriidassa aiemman kappaleen kanssa, jonka ymmärsin tarkoittavan sitä että mielestäsi taantumaa seuraa kohtuullisella viiveellä nousukausi.

En (varsinkaan) sanonut, että taantuman pituus olisi valtiovallan toimista riippumaton.

Ongelmana on se että valtio ei oikein voi tietää missä vaiheessa suhdanteet taas kääntyvät nousuun. Jos kuluja ei leikata sitä mukaan kun tulot vähenevät, ja suhdannelasku vain jatkuu, niin velkaa syntyy aina vaan lisää.

Jos valtio kurittaa taloutta sen muutenkin ollessaan heikoilla, niin silloinhan se taantuma vain jatkuu jatkumistaan. Verojenkeruullekin käy huonosti. Historilallisesti riittävän kauan talouskurjuuden jatkuttua valtiorakenteetkin ovat ollet vaarassa.

Pienillä talouksilla saataa olla vielä ulospääsy (varsinkin jos niillä on oma valuutta) vientiteollisuuden kautta, mutta suuremmilla talousalueella (ja suurin mahdollinen on tietysti maailma kokonaisuudessaan) viennin edes potentiaalinen merkitys lähestyy nollaa.
 
Maailmanlaajuiset suhdannetaantumathan ovat olleet varsin pitkään suhteellisen lyhyitä, poikkeuksena 1930-luvun lama ja nyt tämä nykyinen. Ensin mainitusta noustiin valtion elvytystoimin (sitä suurinta osaa siitä kutusuttin "sotateollisuudeksi", joten se kelpasi ideologisesti konservatiiveillekin), saa nähdä kuinka kauan me nilkutamme tämän nykyisen kanssa.

[RP]

Kuitenkin Eurooppa on ollut jo sata vuotta laskukaudessa,.

Siitä on alle sata vuotta kun oma isäni lähti 12-vuotiaana tehdästyöläiseksi, kuten hänen yhteiskuntaluokassaan kaupunkilaisena tyypillistä silloin oli. Ihan varmasti olemme eläneet sen jälkeiset ajat taloudellista laskukautta...

[Kuvio]

Kuitenkin Eurooppa on ollut jo sata vuotta laskukaudessa,.

Siitä on alle sata vuotta kun oma isäni lähti 12-vuotiaana tehdästyöläiseksi, kuten hänen yhteiskuntaluokassaan kaupunkilaisena tyypillistä silloin oli. Ihan varmasti olemme eläneet sen jälkeiset ajat taloudellista laskukautta...

Milloin tämä tapahtui, en tiedä, mutta kuuleman mukaan esim. Lapissa oli ihan oikea nälänhätä pitkään sotien jälkeen vielä.
Ei ole tullut koskaan Lapissa käytyä, mutta uskon mitä kertoivat vanhustentalossa kun töissä siellä olin siivoojana. Käytännössä tosin tein kaikkia helppoja hommia koska pitivät minusta. Pimeetä duunia tein, joten en kerro missä. Aikaa kuitenkin niin paljon siitä että rikos on jo kauan aikaa sitten vanhentunut. Luullakseni paikkaakaan ei ole enää pystyssä. (Selittelyä selittelyä muttei ollut vaihtoehtoja.) Ei ollut luottotiedoissa ongelmia, eikä muutakaan syytä osaltani pimeästi tehdä, en vain saanut muita töitä. Eteläisessä Suomessa sijaitsi työpaikka.
Ohimennen sanottuna, minulla ei ole mitään vastaan ulkomaisia jotka täällä pimeää töitä tekevät, kunhan palkkaakin maksaisivat kuten aikoinaan kun itse sellaisissa olin.

Koko Eurooppaan ja sen suhteeseen muuhun maailmaan tämä ei liene kuitenkaan liittyne.

[Goman]

Valtion ja kunnan tulee toimia 'omakustannus'-periaatteella.  Valtion ja kunnan tulee olla jäsentensä kustantamia voittoa ja ehdottomasti myös tappiota tuottamattomia organisaatioita.

Valtion ja kunnan tulee tuottaa palveluja niin paljon kuin niiden jäsenet pystyvät ja haluavat kustantaa.
Ei enempää eikä vähempää.

Velanotto ei ole perusteltu siksikään että valtiot ja kunnat eivät ole yrityksiä, jotka ottavat velkaa investointeihin jotka mahdollisesti tuottavat velanmaksuuun tarvittavat voitot. Valtiolla ja kunnalla ei ole tarvetta toimia riskisijoittajana.

Sallimalla valtion ja kuntien velanotto, tullaan samalla antaneeksi 'pirulle pikkusormi'. Lukemattomat esimerkit ovat osoittaneet että valtiot ja kunnat ovat niin isännättömiä organisaatioita, että vastuu mahdollisten velkojen takaisinmaksusta ei kosketa juuri ketään, ja velkakierre on valmis. Tunnetuin seurauksin.

[Sour-One]

Joka ei silti poistaisi sitä, etät taloustaantuman aikaan, kun (jos vero ym. pykälät pidettäisiin ennallaan) sekä verotulot laskisivat, että sosiaaliturvamenot työllisyyden laskiessa nousisivat, olisi tarvetta leikata menoja tai/sekä kiristää verotusta. Siinä olisi kiva mekanismi tehdä taantumista lamoja. Edes EU:n vakaussopimus ei ole aivan näin pöhlö.

Ongelmana on se että valtio ei oikein voi tietää missä vaiheessa suhdanteet taas kääntyvät nousuun. Jos kuluja ei leikata sitä mukaan kun tulot vähenevät, ja suhdannelasku vain jatkuu, niin velkaa syntyy aina vaan lisää.

Vähän sama kuin osakemarkkinoilla alkaisi ostamaan laskevia osakkeita toivoen että kyllä ne sieltä nousevat. Ehkä usein nousevatkin, mutta ei mikään varma rikastumiskonsti.

Nythän olevinaan on yhä nousukausi, silti ovat ottaneet velkaa ja velallahan se "nousu" on maksettukin.
Kuitenkin Eurooppa on ollut jo sata vuotta laskukaudessa, vähitellen muut ottaneet kiinni ja osa mennyt ohi. Pitäisi elää tulojen mukaan niin voisi se nousukausikin vielä tulla. Näin ei tule.

Nousukausi? Nyt? Missä oikein asut?

[Marko Parkkola]

Totta kai valtiolla tulee olla oikeus ottaa lainaa. Oikea kysymys olisikin, onko hallituksella oikeus ottaa lainaa kysymättä eduskunnalta tai informoimatta eduskuntaa.

[Sour-One]

Mielestäni Suomen ehkäpä suurin ongelma on se, että valtiolla on oikeus ottaa velkaa kansalaistensa nimiin. Velanotto-oikeus on perintöä sota-ajoilta, jolloin sille oli perusteita. Velanotto-oikeus tulisi kuitenkin nykytilanteessa olla rajattu vain sotien, luonnonkatastrofien tms. poikkeustilanteiden varalle.

Valtion velanotto-oikeus mahdollistaa vastuuttoman politikoinnin, jossa laskun maksavat jälkipolvet. Kansalaisten on usein vaikea arvioida mitkä ovat päättäjien monimutkaisten vastuusopimusten tulevaisuuden vaikutukset. Jos velanotto-oikeutta ei olisi, kansalaisten olisi vastaavasti helpompi arvioida kuinka hyvää talouspolitiikkaa hallitus tekee. Onkin vaikea ymmärtää miksi kukaan kansalainen kannattaisi sitä, että poliitikoilla on vapaat kädet ottaa kansalaisten nimiin rajattomasti velkaa.

Yhdysvalloissa budjetin tasapainovaatimus on käytössä lähes kaikissa osavaltioissa ja se on leviämässä myös Eurooppaan. Oregonin osavaltio jopa palauttaa vuosittain käyttämättömät verovarat kansalaisille.

Vaikka EU:n toiminnasta voi olla montaa mieltä, on positiivista että EU:n uudessa taloussopimuksessa ymmärretään vaatia valtioilta tasapainotettuja budjetteja:

Revenues and expenditures of the general government budgets shall be balanced or in surplus.

Velanotto-oikeutta perustellaan siten että valtion olisi hyvä harjoittaa elvyttävää talouspolitiikkaa laman aikana. Mikäli velanotto-oikeuden poistaminen toteutetaan siten, että valtion tulee pitää taseessaan velat ja varat yhtäsuurina, on valtion mahdollista kasvattaa hankintojensa määrää lama-aikana, jolloin kustannustaso on alhainen, sillä investointien kirjanpitoarvo on tällöin usein korkeampi kuin hankintahinta.

Valtion merkittävää roolia talouden tasapainottajana kannattavat lähinnä keynesläiset. Monien liberaalien mielestä valtion ei taas tulisi toimia elvyttäjänä lainkaan, sillä markkinat hoitavat elvytyksen tehokkaammin kasvattamalla investointejaan laman aikana, kun kustannukset ovat alhaisia.

Aiheesta on ollut keskustelua Hommassa aiemminkin mm. Pitäisikö valtion ylimääräinen omaisuus jakaa kansalle vuosittain? -ketjussa sekä Velkakello-ketjussa.

Mielipiteet tervetulleita.

Järjetön ajatus. Samaa tasoa kuin "Pitäisikö valtion ylimääräinen omaisuus jakaa kansalle vuosittain?"

[Kimmo Pirkkala]

Eihän velan ottaminen ole ongelma, vaan kuvitelma takaisinmaksusta, joka ei tule toteutumaan.

[Hob]

Totta kai valtiolla tulee olla oikeus ottaa lainaa. Oikea kysymys olisikin, onko hallituksella oikeus ottaa lainaa kysymättä eduskunnalta tai informoimatta eduskuntaa.

Jaa, meinaat ettei tarvitsisi ilmoittaa mitään, sen kun lainaa? Nythän hallitus joutuu kysymään lainanoton suhteen lupaa.

[Kimmo Pirkkala]

Eduskunnalta luvan kysyminen tai kysymättä jättäminen on yks p*skan hailee tilanteessa, jossa puoluekuri on tehnyt kansanedustajista kumileimasimia.

Hallitus saa eduskunnalta luvan koska tahansa aivan mihin huvittaa.

[RP]

Totta kai valtiolla tulee olla oikeus ottaa lainaa. Oikea kysymys olisikin, onko hallituksella oikeus ottaa lainaa kysymättä eduskunnalta tai informoimatta eduskuntaa.

Eduskuntahan hyväksyy budjetin. Melkoinen ihme saa tietysti tapahtua, että se ääneastäisi kumoon kokoomuksen ja SDP:n puheenjohtajat, mutta kyllähän eduskunnalla valtaa on niin paljon, kuin se haluaa käyttää.

[RP]

Koko Eurooppaan ja sen suhteeseen muuhun maailmaan tämä ei liene kuitenkaan liittyne.

A) Ei se tavallisen kansan elämä niin hienoa ollut muuallakaan Euroopassa sata vuotta sitten (olkoonkin, että Suomi on noussut sisäiseesä järjestyksessä)
B) Se, onko jollakin alueella taloudessa nousu- vai laskukausi kai arvoidaan alueen omien lukujen perusteella. Ei Euroopankaan tilanne siitä paremmaksi muutu, että Afrikassa näyttää menevän asiat nyt, aina ja iankaikkisesti ns. persilleen.
C) Jos ajatellaan nimenomaan menneen vuosisadan tapahtumia, niin se minkä painoarvo nousi Eurooppan verrattuna, oli Yhdysvallat. Niin, Rooseveltin Yhdysvalloissa valtavasta velanotosta seurasi maan nousu lamasta talouden, tieteen ja poliittisen ja sotilaallisen vallan supermahdiksi - ja sen velankin talouskasvu neutraloi ongelmattomaksi. Dollfussin Itävalta pärjäsi aika paljon huonommin, mikä tosiasia ei kauheasti tunnu taloususkossaan vahvoja häiritsevän. Jos Yhdysvaltojen liittovaltio ei olisi 30-luvulla voinut ottaa velkaa, me olisimme kaikki lapsena oppineet puhumaan joko Saksaa tai Venäjää.
D) - ja lopulta mitä tulee Kiinan nousuun; pidän sitä lähinnä paluuna normaalitilaan.  Pari sataa vuotta heillä meni heikosti, edeltävät pari tuhatta vuotta tai enemmänkin he olivat yksi suurimmista taloudellisistakin voimista maailmassa. Meille hyvät ja huonot puolensa. En katso, että se voittopuoleisesti olisi meiltä pois.

[Marko Parkkola]

Totta kai valtiolla tulee olla oikeus ottaa lainaa. Oikea kysymys olisikin, onko hallituksella oikeus ottaa lainaa kysymättä eduskunnalta tai informoimatta eduskuntaa.

Jaa, meinaat ettei tarvitsisi ilmoittaa mitään, sen kun lainaa? Nythän hallitus joutuu kysymään lainanoton suhteen lupaa.

Kreikka-takauspaperit on julistettu salaiseksi valtiovarainministerin toimesta. Eduskunta, ei edes suuri valiokunta, ei saa niitä luettavakseen. Miten eduskunta voi päättää asiasta, josta sille ei anneta tietoa?

Tai no voi päättä. Kokoomus- ja demarijohto sanovat mitä nappia painetaan äänestyksessä ja "kansan"edustajat äänestävät.

[Kimmo Pirkkala]

Totta kai valtiolla tulee olla oikeus ottaa lainaa. Oikea kysymys olisikin, onko hallituksella oikeus ottaa lainaa kysymättä eduskunnalta tai informoimatta eduskuntaa.

Eduskuntahan hyväksyy budjetin. Melkoinen ihme saa tietysti tapahtua, että se ääneastäisi kumoon kokoomuksen ja SDP:n puheenjohtajat, mutta kyllähän eduskunnalla valtaa on niin paljon, kuin se haluaa käyttää.

Eduskuntahan on päättävänä elimenä oikeastaan abstraktio. Ei eduskunta tee päätöksiä, vaan päätöksiä tekevät kansanedustajat, jotka taasen ovat täysin puolueidensa peukalon alla. "Hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta" on nykyään huono vitsi, sillä kansanedustajien on nautittava puoluejohtonsa luottamusta. Ja puoluejohtohan istuu hallituksessa.