2009-05-21 Tutkimus Kanadassa: Länsimaisesta nimestä hyötyä työnhaussa

[Hoff]

Paska tutkimus.

ainoastaan nimen etninen tausta ja kokemuksen sekä koulutuksen hankintamaat vaihtelivat.

Miten olis sellainen tutkimus, missä koulutuksen ja kokemuksen hankintamaat eivät vaihtele? Tosin tällainen tutkimus olisi varmaan rasistinen, koska rasismia ei välttämättä löytyisi, ja eihän sellainen käy päinsä.

Tutkimus kertoo enemmänkin työantajien luottamuksen puutteesta ulkomaalaisen koulutuksen tasoon, mikä on paikoin varmaan ihan aiheellista. Olen yllättynyt ettei prosenttierot ole suuremmat.

[acc]

Mitenköhän meille suomalaisille kävisi? Tuskin me ja esim virolaiset kuulumme samaan sarjaan muiden länsimaiden kanssa.

Oha-allahin tapaus on kuitenkin melko selvä 

Ehkä meidät sekoitetaan itä-aasialaisiin?

[guest1662]

Ranska(kin) haluaa kokeilla anonyymiä työnhakua, kokeilussa on mukana 50 yritystä. Hakemuksesta peitetään hakijan nimi,ikä,sukupuoli,syntymäaika-ja paikka, kansallisuus ja siviilisääty sekä tietysti valokuva(!!!). Onnea vaan yritykselle. Kokeilun tulosten perustella tehdään päätös käytännön jatkamisesta myöhemmin.

http://www.pi-news.net/2009/11/frankreich-bewerbungen-bald-nur-noch-anonym/

[Huscarl]

Mitenköhän meille suomalaisille kävisi? Tuskin me ja esim virolaiset kuulumme samaan sarjaan muiden länsimaiden kanssa.

Oha-allahin tapaus on kuitenkin melko selvä  

Ehkä meidät sekoitetaan itä-aasialaisiin?

Pitää varmaan vaihtaa nimi Schwarzeneggeriksi.

Haluan nähdä sen kanukin, joka osaa kirjoittaa kolmannella kuulemalla oikein
´Ingigunnur Dagbjartur-Vigharthursdottir´.

[KTM]

Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka vastaavassa tutkimuksessa olisi käynyt native american eli intiaaninimen omaaville, niitäkin kun Kanadassa vielä elää?

Taitaa olla sama kohtalo pian natiivisuomalaisilla?

[Roope]

Tanskassa testattiin, kuinka työhakemuksen tekijän nimi vaikuttaa siihen, pääseekö hakija työhaastatteluun. Kävi ilmi, että ulkomaisella (pakistanilainen) nimellä todennäköisyys saada kutsu on 25 prosenttia pienempi. Mahdolisuudet ovat pienemmät miehillä kuin naisilla ja yksityisellä sektorilla kuin julkisella. Tutkijoiden mukaan syrjintä on yhdistelmä työnantajien aiempia huonoja kokemuksia, vaihtelevaa tietämystä etnisistä vähemmistöistä, etnisiä stereotyyppejä ja epävarmuutta luottaa ulkomaalaisen kykyyn selvitä työtehtävistään siinä missä enemmistön edustajat.

Tutkijat ehdottavat tilanteen korjaamiseksi esimerkiksi nostamaan maahanmuuttajia esiin (vuoden norjalainen jne.), "80 prosentin sääntöä" (jos yli 80 prosenttia valinnoista kohdistuu enemmistön edustajaan, käytäntö voi olla syrjivä), subjektiivisen arvioinnin painoarvon vähentämistä, kulttuuritulkkien määrän lisäämistä ja maahanmuuttajien palkkaamisen tukemista verohelpotuksin. Tästä huolimatta loppusanoissa todetaan aivan oikein, että työnantajia kiinnostaa ensisijaisesti työn tulos, ei työn monikulttuurisuus. Mutta jos maahanmuuttajia ei työllistetä, niin menee maine ja tulevaan työvoimapulaan ei tule paikkaajia ulkomailta.

Verdens Gang: Jobbsøkere med utenlandske navn diskrimineres (käännös)
Raportti: Diskrimineringens omfang og årsaker

[Ernst]

On vain luonnollista ja isänmaallista, että kantakanadalainen pyrkii tukemaan toisia kantakanadalaisia. Näin tekee jokainen kansa ja sitä pidetään jopa moraalisena. Paitsi tietenkin Hesarissa. Pitäisikö siis kanadalaisten omassa maassaan SYRJIÄ KANADALAISIA muiden kustannuksella?

Kyllä! Tätä mieltä ovat Hesarin toimittajatytöt, nuo tiedostavat ja kaukaisille epäkohdille herkät.

Pasila, soittakaa Aino kirjoittaa .

[Ernst]

Tutkijat ehdottavat tilanteen korjaamiseksi esimerkiksi nostamaan maahanmuuttajia esiin (vuoden norjalainen jne.), "80 prosentin sääntöä" (jos yli 80 prosenttia valinnoista kohdistuu enemmistön edustajaan, käytäntö voi olla syrjivä), subjektiivisen arvioinnin painoarvon vähentämistä, kulttuuritulkkien määrän lisäämistä ja maahanmuuttajien palkkaamisen tukemista verohelpotuksin.

Olisi tietysti mukava tietää, millä tavalla voisin työssäni vähentää "subjektiivisen arvioinnin painoarvoa".   Kaiketi pitäisi omaksua joku objektiivinen tapa arvioida työnhakijan edellytyksiä selvitä työtehtävistä. Toki meillä semmoinen objektiivinen arviointitapakin on, mutta se ei taida kelvata mamuhakijan kohdalla. Vammaisen kohdalla kelpaa! Hauskimpia hetkiä oli kerran seurata, kun vaikeasti liikuntavamainen pesi koko muun hakijaporukan, meriiteillään, ei millään actionilla. Siinä laiteltiin työympäristöä asianmukaiseen kuntoon ja hankittiin työtä helpottavat välineet.  Ja jobia turhaan hakeneet totesivat puolen vuoden jälkeen, että oikeinhan se meni. Yhteisö kesti. Olisiko kestänyt, jos mamu olisi valittu ilman ansioita ja työnteko olisi ollut vaikeata? EIkä apuvälineitä olisi saanut kaupasta?

[Outo olio]

Lopputulos oli, että 16 prosenttia niistä, joiden nimi oli englanninkielinen, saivat vastauksen työnantajalta. Aasialaisperäisillä prosentti jäi 11:een.

Sellaista vain mietin että mitä "aasialaisperäisellä" mahdetaan käytännössä tarkoittaa? Itä-Aasiaa vaiko Keski-Aasiaa? Stereotyyppejä jos verrataan niin siinä on kyllä aika oleellinen ero että onko nimenä Abdullah vai Asimoto.

Tanskassa testattiin, kuinka työhakemuksen tekijän nimi vaikuttaa siihen, pääseekö hakija työhaastatteluun. Kävi ilmi, että ulkomaisella (pakistanilainen) nimellä todennäköisyys saada kutsu on 25 prosenttia pienempi.

--

Tutkijat ehdottavat tilanteen korjaamiseksi -- "80 prosentin sääntöä" (jos yli 80 prosenttia valinnoista kohdistuu enemmistön edustajaan, käytäntö voi olla syrjivä)

Kuinka suuri osuus Tanskan väestöstä on ulkomaisia ja ulkomaalaisten jälkeläisiä? Eli kuinka suuri osuus on taustaltaan muita kuin perunanenätanskalaisia? Koska siis jos muille kuin perunanenille varataan 1/5 työpaikoista, ja näitä ihmisiä on vähemmän kuin 1/5 koko väestöstä, niin silloin lainsäädännöllä taataan ulkomaalaistaustaisille suurempi osuus työpaikoista, kuin mitä he ovat väestöstä. Lainsäädännön voimalla taattaisiin maahanmuuttajataustaisille suurempi työllisyys, ja huoltosuhde, kuin kantaväestöllä.

Tämän jälkeen tilastot tukisivat sitä väittämää että maahanmuutto on rikkaus ja että Tanska kärsisi jos maahanmuuttajat muuttaisivat pois. Suomessakin voitaisiin vedota "Tanskan malliin" maahanmuuton onnistuneessa toteuttamisessa. Se, että työnantajat ovat pakotettuja palkkaamaan suhteessa enemmän maahanmuuttajataustaisia kuin kantatanskalaisia, jätettäisiin mainitsematta.

[ElenaDaylights]

Lopputulos oli, että 16 prosenttia niistä, joiden nimi oli englanninkielinen, saivat vastauksen työnantajalta. Aasialaisperäisillä prosentti jäi 11:een.

Sellaista vain mietin että mitä "aasialaisperäisellä" mahdetaan käytännössä tarkoittaa? Itä-Aasiaa vaiko Keski-Aasiaa? Stereotyyppejä jos verrataan niin siinä on kyllä aika oleellinen ero että onko nimenä Abdullah vai Asimoto.

Panostaisin Kiinalaisiin. Siellähän on tapana muuttaa etunimi englanninkieliseksi, jos henkilöllä on kontakteja amerikkalaisiin toimijoihin. Hauska oli yhdessä dokkarissa nähdä kun joku Michael Chunng - niminen kiinalainen uuskapitalisti yritti keskustelua ameriikaksi. Jotenkin etunimi tuntui kornilta siinä vaiheessa kun Michael joutui kääntymään tulkin puoleen.

[Tommi Korhonen]

Tutkijoiden mukaan syrjintä on yhdistelmä työnantajien aiempia huonoja kokemuksia, vaihtelevaa tietämystä etnisistä vähemmistöistä, etnisiä stereotyyppejä ja epävarmuutta luottaa ulkomaalaisen kykyyn selvitä työtehtävistään siinä missä enemmistön edustajat.

Ei kuulosta mitenkään huonolta analyysiltä. Myös ennakkoluuloilla voi olla sijansa, mutta tuossa on esitetty myös huonojen kokemusten tai kulttuuripreferenssin olemassaolo.

Luultavasti rasismisyytöksillä ei voida kieltää työhönotto_testien_ käyttäminen? Eihän? Olen ymmärtänyt että pätevyys voi olla tekijä työntekijän valinnassa. Toki kalliimpaa työnantajalle, mutta voisi ainakin saada puolustuksen rasismisyytöksiä vastaan. Ymmärrän kyllä multikultin sokaisemien epäluulon muutenkin subjektiivista prosessia kohden, heidän mielestäänhän todellisia eroja ei voi olla. Toki mokutusyhteiskunnassa itse testejäkin varmasti yritetään syyttää rasismista, mutta sitä kautta on todella vaikea siirtyä esim oikeusprosessiin.

[Roope]

Löytyipä muuten se Thorsin (tietämättään) haastattelussa viittaama ruotsalaistutkimuskin:

Carlsson and Rooth (2007) found callback rates were 50 percent higher for equivalent resumes with Swedish names, and that the effects were higher when the employer was a small firm and the recruiter was male.

Eli tämä Thorsin lausunto:

Thorsin mukaan yksittäisten maahanmuuttajaryhmien kuten somalien tai irakilaisten kotoutumisen ei voida sanoa epäonnistuneen, vaikka heidän työttömyytensä olisikin huomattavasti muita maahanmuuttajaryhmiä korkeampi. Maahanmuuttoministeri uskoo, että kyse on pikemminkin suomalaisten rasismista.

"Mitä muuta se voisi olla? On tehty kokeita, joissa maahanmuuttaja on soittanut työpaikan perään. Kun hän on ilmoittanut ulkomaisen nimen, työpaikan on sanottu menneen. Suomalaisella nimellä töitä onkin ollut", Thors sanoo.

HS: Thors haluaa elvytyspakettiin rahaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn 21.1.2009

Selailin tuon Carlssonin ja Roothin paperin. Sen perusteella "rasismi" ei suinkaan selitä maahanmuuttajien korkeampaa työttömyyttä. Tutkijoiden laskelmien mukaan heidän kokeessaan havaitsema tilastollinen syrjintä (joka on eri asia kuin rasismi) selittää vain noin kuudesosan työttömyyslukujen erosta. Lisäksi tekemiensä haastattelujen perusteella he arvioivat, että havaittu tilastollinen syrjintä johtui nepotismista. Etenkin miehet paremminkin valitsivat mieluummin omasta vertaisryhmästään kuin tarkoituksella jättivät jonkin tietyn ryhmän edustajia valitsematta.

Therefore we simulated, within a search model framework, what the unemployment rate of immigrants would be given that the only difference to natives is in the call back rate, which we observed. These results indicate that discrimination is only responsible for about one sixth of the native-immigrant unemployment gap. Hence, unobserved characteristics such as language skills and other Swedish specific characteristics on the supply side could be important in explaining the remainder of the unemployment gap.

Previous analyses using this experimental method have not attempted to answer what characterizes a discriminatory firm. We have extended the method by interviewing employers that invited at least one applicant for interview. We found that employers that discriminate to a greater extent have a male responsible for recruitment, a share of male employees greater than 35 percent and that firms who discriminate against females have a higher probability of discriminating against ethnic minorities as well. This suggests that the type of discrimination we observed is nepotism. Majority males choose someone from their own group rather than excluding individuals from other groups.

[Phantasticum]

Ilta-Sanomien uutisreferaatti amerikkalaisten ja australialaisten sosiologien tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin sukunimiä ja työuralla etenemistä. Tutkimuksen mukaan helpponimisillä on paremmat mahdollisuudet saada ylennyksiä kuin niillä, joiden nimi on vaikea lausua. Nimen ulkomaalaisuudella tai pituudella ei ole merkitystä. Sama ilmiö tuli esille myös sosiaalisissa suhteissa.

IS: Onko nimesi vaikea lausua - urasi saattaa tyssätä siihen